KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINTAUUDISTUKSEN TOINEN VAIHE

Transkriptio

1 KSHJ II vaihe 1/6 KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINTAUUDISTUKSEN TOINEN VAIHE Sisällysluettelo 1 Taustaa Rinnakkaiset projektit ja rajaukset Siirtohaku Siirtymämahdollisuuksien kuvaaminen Hakuprosessi Valintaprosessi Tarjotun paikan vastaanotto Hakijamaksut Velvollisuus maksaa hakijamaksu Hakijamaksun maksaminen Neuvonta ja tiedottaminen Muut toiminnallisuudet Kommenttien käsittely... 6

2 KSHJ II vaihe 2/6 1 Taustaa Hallitusohjelman mukaan Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on linjattu uudistuksen toteuttamisesta kahdessa vaiheessa: Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien aseman parantamiseksi mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa heidän valintansa omassa kiintiössään, jonka käyttöönotosta ja suuruudesta päättää korkeakoulu. Toisessa vaiheessa hakujärjestelmä uudistetaan siten, että yhteishaussa valitaan vain ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia. Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakouluille on annettu mahdollisuus varata paikkoja ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Uudistuksen toisen vaiheen tavoitteena on edelleen parantaa ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevien asemaa opiskelijavalinnoissa korkeakouluopiskelijoiden aloittamisiän laskemiseksi ja työurien pidentämiseksi ja korkeakoulut velvoitetaan varaamaan paikkoja ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Lisäksi kehitetään siirtohakuja joustaviksi, yhteishaun ulkopuolisiksi hakeutumisväyliksi opiskelijoille, jotka haluavat siirtää opiskeluoikeutensa toiseen korkeakouluun tai toiseen koulutukseen. Uudistuksen toinen vaihe sisältää myös hakukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneilta hakijoilta perittävän hakijamaksun. Hallitus linjasi uudistuksen aikataulusta osana rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa Luonnos hallituksen esitykseksi korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen toisesta vaiheesta oli lausuntokierroksella toukokuussa 2014 ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden 2014 alussa. Uusien säädösten mukainen haku on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi lain vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta korkeakouluilla olisi lain hyväksymisen jälkeen riittävästi aikaa valmistella valintaperusteidensa muutokset vuoden 2016 valintoja varten. Tämä dokumentti kuvaa korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen toteutuksen. Dokumentti perustuu kahden korkeakoulujen edustajista koostuvan asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Asiantuntijaryhmien jäsenet ja ryhmien työskentelyn pohjalta tuotetut tekstit löytyvät toisen vaiheen wiki-sivustolta 2 Rinnakkaiset projektit ja rajaukset Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen rinnakkaisia projekteja ovat sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) Oppijan verkkopalvelut -hanke, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen ensimmäinen vaihe (KSHJ I), korkeakoulujen valtakunnallinen tietovaranto (Virta), opiskelijaksi ilmoittautumis- ja lukuvuosi-ilmoittautumispalvelu (OILI) sekä todennetun osaamisen rekisteri (TOR). Maisterivaiheen valinnat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille ns. toisen syklin valinnat eivät ole määritelmän mukaan siirto-opiskelijoiden ottamista, eikä niiden toteutusta käsitellä opiskelijavalintauudistuksen toisessa vaiheessa. 3 Siirtohaku Toukokuussa lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan siirtohaun koskevan niitä opiskelijoita, "joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa ja jotka siirtyvät toiseen koulutukseen, mahdollisesti korkeakoulusta toiseen ja luopuvat samalla vanhasta opiskeluoikeudestaan. Siirtymisellä ei tarkoiteta laajaan hakukohteeseen valitun opiskelijan suuntautumista opiskeluoikeuden suomien mahdollisuuksien sisällä. Kaikki opiskelijan aloitteesta tapahtuvat opiskeluoikeuden muutokset ovat määritelmän mukaista siirtymistä, pois lukien opintojen edetessä tehtävät valinnat, joita opiskelijan tulee tehdä edetes-

3 KSHJ II vaihe 3/6 sään opinnoissa, esim. pääaineen tai suuntautumisen valinta tai valinta erilaisten maisterivaiheen opintojen välillä. Jos korkeakoululla on hyväksi havaittuja sisäisiä siirtomenettelyjä, ei niitä tarvitse muuttaa Siirtymämahdollisuuksien kuvaaminen Siirtymämahdollisuuksien ja siirtohaun selkeät aukikirjoitetut kriteerit ovat kaikkien yhteinen etu. Korkeakoulut määrittelevät opinnot, joiden perusteella siirto-opiskelijoita otetaan kuhunkin koulutukseen. Siirtymisessä edellytettävien opintojen määrittelyssä tehdään alakohtaista yhteistyötä. Lisäksi korkeakoulut päättävät siirtohaun valintaperusteista. Siirtoperusteet pohjautuvat aiempaan opiskeluoikeuteen, korkeakoulun määrittelemiin suoritettuihin korkeakouluopintoihin ja tarvittaessa opintomenestykseen. Korkeakoulu voi ohjata siirtyjät myös soveltuvuus- tai valintakokeeseen. Tiedot siirtohauista ja niiden valintaperusteista kuvataan Opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolkupalvelussa. Jos koulutukseen ei oteta siirto-opiskelijoita, myös tämä kerrotaan Opintopolussa. Hakukohteen kuvauksessa kerrotaan muun muassa, minkä alojen opintojen perusteella koulutukseen voi siirtyä. Kuvauksessa annetaan myös ohjeet opintosuunnitelman tekemiseen ja mahdollisten siirron perusteluiden kuvaamisen. tekee korkeakoulujen tueksi siirtymämahdollisuuksien yhteisen kuvausmallin. Korkeakoulu järjestää omat siirtohakunsa mahdollisuuksien mukaan samassa aikataulussa. Hakuaika voi olla keväisin, keväisin ja syksyisin tai jatkuva niissä koulutuksissa, jossa kaikki tietyt kriteerit täyttävät hakijat valitaan. Korkeakoulut voivat järjestää siirtohaut Opintopolkua hyödyntäen. Tiedot hakijoista ja valituista on kirjattava Opintopolkuun, vaikka korkeakoulu järjestäisi siirtohaun omalla järjestelmällään tai paperihakuna Hakuprosessi Opiskeluoikeutensa siirtoa harkitseva opiskelija tutustuu Opintopolussa siirtohakuihin ja hakukohteiden valintaperusteisiin. Oikean koulutuksen ja hakukohteen löydyttyä opiskelija kirjautuu Opintopolkuun täyttääkseen hakulomakkeen. Opintopolku hakee korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (Virta) opiskelijan opiskeluoikeuden tai -oikeudet, suoritetun opintopistemäärän, opiskeluoikeuden kattavuuden ja voimassaoloajan sekä tarvittaessa tiedot suoritetuista opinnoista arvosanoineen ja suoritetuista korkeakoulututkinnoista. Jos opiskelijalla on enemmän kuin yksi opiskeluoikeus, on hänen valittava, minkä opiskeluoikeuden siirtoa hän hakee. Mikäli hakijalla on samassa opiskelijavalinnassa saatu oikeus sekä kandidaattiettä maisterivaiheen tutkinnon suorittamiseen ja hän hakee siirtoa kandidaattivaiheessa, siirtoa haetaan kummankin opiskeluoikeuden osalta. Opiskelija liittää hakemukseensa tiedostona opintosuunnitelman ja tarvittaessa selvityksen opiskelijarekisteriin kirjaamattomista opinnoista. Jos opiskelija haluaa perustella siirtohakemustaan esimerkiksi terveydellisillä syillä, lähettää hän mahdolliset lääkärintodistukset suoraan kohdekorkeakouluun. Jos opiskelija ei liitä tarvittavia liitteitä hakulomakkeelle, lähettää Opintopolku siitä hänelle muistutussähköpostin heti hakemuksen tallentamisen jälkeen ja ennen täydennysajan päättymistä. Hakemukset näkyvät kohdekorkeakoulun virkailijalle hakemuksen vireille panon jälkeen Valintaprosessi Hakuajan päätyttyä Opintopolku hakee Virrasta tiedot hakulomakkeen tallentamisen jälkeen kirjatuista opinnoista. Jos hakukohteen valintakriteerinä on tietty opintopistemäärä, Opintopolku erottelee ne hakijat, joilla vaadittu opintopistemäärä ei täyty. Korkeakoulun virkailija voi tarvittaessa siirtää hakemuksia toisen virkailijan käsittelyyn ja ottaa tulosteita toimielinkäsittelyä varten. Hakijan alustava AHOTointi (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen) tehdään Opintopolun ulkopuolella. Korkeakoulun virkailija liittää alustavan AHOToinnin tiedot (ml. täyden-

4 KSHJ II vaihe 4/6 tävät opinnot) liitteenä tai tekstikenttänä hakijan valintapäätökseen. Opintopolku kirjaa valintapäätökseen uuden opiskeluoikeuden suoritusajan: uuden opiskeluoikeuden tavoitteellisesta suorittamisajasta vähennetään siirron perusteena olevaan opiskeluoikeuteen käytetty aika. Virkailija voi poikkeustapauksissa korjata opiskeluoikeuden keston valintapäätökseen Tarjotun paikan vastaanotto Opintopolku lähettää hakijalle tiedon valintapäätöksestä sähköpostilla. Tarkemmat valintapäätöksen tiedot hakija saa Opintopolkuun kirjauduttuaan. Tässä yhteydessä hakijalle täsmennetään vielä, että tarjotun paikan vastaanoton seurauksena hänen aikaisempi opiskeluoikeutensa päättyy. Jos hakija ei ota paikkaa vastaan, kirjautuu tästä tieto Opintopolun kautta vastaanottavaan korkeakouluun. Paikasta kieltäytymisestä ei seuraa mitään toimenpiteitä vastaanottavassa korkeakoulussa, ts. siirtohaussa ei ole varasijamenettelyä. Jos hakija ottaa paikan vastaan, voi hän siirtyä tekemään lukuvuosi-ilmoittautumisen ja maksaa mahdollisen oppilaskunnan tai ylioppilaskunnan jäsenmaksun vastaavasti kuin muissa valinnoissa. Korkeakoulu voisi edellyttää, että opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä lukuvuotena vain, jos hän suorittaa ase- tai siviilipalvelusta, on vanhempainvapaalla tai on oman sairauden vuoksi kyvytön jatkamaan opintojaan. Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen Opintopolku lähettää tiedon uudesta opiskeluoikeudesta vastaanottavan korkeakoulun opintohallintojärjestelmään. Samoin Opintopolku lähettää tiedon vanhan opiskeluoikeuden päättymisestä lähtökorkeakoulun opintohallintojärjestelmään. Vanha opiskeluoikeus päättyy kuun viimeinen päivä ja uusi alkaa kuun ensimmäinen päivä. Kuva 1. Tarjotun paikan vastaanotto 4 Hakijamaksut Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan hakijamaksuja hakukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneille hakijoille. Maksun suuruus on sama riippumatta hakijan hakukohteiden määrästä; toisin sanoen hakijamaksu on lisenssi tai palvelumaksu samana lukukautena alkaviin koulutuksiin hakemiseen. Hakijamaksu peritään keskitetysti Opetushallituksen ylläpitämän Opintopolku-palvelun kautta ja siitä saatavat tuotot käytetään Opintopolun kehittämiseen ja ylläpitoon.

5 KSHJ II vaihe 5/ Velvollisuus maksaa hakijamaksu Velvollisuus maksaa hakijamaksu määrittyy hakijan suorittaman hakukelpoisuuden tuottavan koulutuksen mukaan. Hakija täyttää perustietonsa henkilötiedot, koulutustaustan, hakukohdetason tai -tasot (ks. kuva 2) ennen hakijamaksuvelvollisuuden määrittämistä ja maksun maksamista. Jos hakija on velvollinen maksamaan hakijamaksun, on maksun maksaminen edellytys hakemuksen huomioon ottamiselle valinnassa; hakija voi lähettää hakemuksen ja hakemus tulee vireille vasta, kun maksu on saapunut. Hakijamaksu palautetaan ainoastaan tapauksessa, jossa se on peritty virheellisesti, ts. hakijalta löytyy suomalainen hakukelpoisuuden tuottava tutkinto. Hakijamaksua ei palauteta, vaikka hakija hakijamaksun maksettuaan ei jättäisikään hakemusta. Koska hakijalla voi olla useita hakukelpoisuuden tuottavia tutkintoja ja koska nämä voivat olla eri tutkintotasoilta, tarkastellaan hakijan suorittamia tutkintoja hakukohdetasoittain. Hakukohdetasolla tarkoitetaan sitä, hakeeko hakija toisen asteen tutkinnolla alempaan korkeakoulututkintoon vai alemmalla korkeakoulutukinnolla ylempään korkeakoulututkintoon. Jos hakijalla on hakukohdetasolla sekä ulkomailla suoritettu hakukelpoisuuden tuottava tutkinto että suomalainen hakukelpoisuuden tuottava tutkinto, ei hakijamaksua peritä. Jos hakijalla on maisterivalinnassa esimerkiksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto ja ulkomailla suoritettu kandidaatintutkinto, ei hakijamaksua peritä. Jos hakijalla puolestaan on maisterivalinnassa suomalainen ylioppilastutkinto ja ulkomailla suoritettu kandidaatintutkinto, hakijamaksu peritään. Kuva 2. Hakijamaksuvelvollisuuden määrittäminen 4.2. Hakijamaksun maksaminen Tiedot suomalaisista hakukelpoisuuden tuottavista tutkinnoista saadaan Opintopolkuun ylioppilastutkintolautakunnasta ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Lisäksi on ratkaistava, miten Opintopolkuun saadaan tiedot suoritetuista ammatillisista tutkinnoista ennen todennetun osaamisen rekisterin valmistumista. Kun hakijalle löytyy hakukohdetasolla hakukelpoisuuden tuottava tutkinto, voi hän jättää hakemuksensa hakijamaksua maksamatta. Jos hakijalle ei löydy Opintopolusta hakukohdetasolla hakukelpoisuuden tuottavaa tutkintoa, voi hän lisätä tutkinnon itse tai poistaa kyseisen hakukohdetason perustiedoistaan. Jos hakija ei poista kyseistä hakukohdetasoa perustiedoistaan ja lisää ulkomailla suoritetun hakukelpoisuuden tuottavan tutkinnon tai tutkintoja (eikä yhtään suomalaista tutkintoa), on hänen maksettava hakijamaksu voidakseen jättää hakemuksensa. Hakijan itse lisäämiä suomalaisia tutkintoja ovat esimerkiksi hakuajan aikana tai sen päätyttyä valmistuvat tutkinnot ja tutkinnot, jotka on suoritettu ennen kuin tutkintojen kirjaaminen sähköisiin rekistereihin on aloitettu.

6 KSHJ II vaihe 6/6 Hakijamaksun voi maksaa luottokortilla, suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla tai PayPal-maksujenvälitysjärjestelmän kautta. Hakijamaksu maksetaan euroissa, jolloin valuuttakurssien vaihtelusta huolimatta tilille pitäisi kirjautua oikea summa. Kokemusten ja palautteen perusteella voidaan päättää, onko maksutapoihin syytä lisätä myös tilisiirtomahdollisuus. Jos maksun voi maksaa tilisiirtona, voi hakija täydentää mahdollisen vajaan hakijamaksun Neuvonta ja tiedottaminen Hakijamaksujen kerääminen tulee aiheuttamaan työtä myös neuvonnan ja tiedottamisen muodossa. Koska hakijamaksut kerätään keskitetysti Opintopolun kautta, on maksun maksamiseen liittyvä tekninen neuvonta luontevinta hoitaa Opetushallituksesta. Erityisesti hakijamaksujen käyttöönottovaiheessa tulee varautua neuvontapalvelun tehostamiseen. kokoaa korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien tueksi hakijamaksuja koskevat usein kysytyt kysymykset kolmella kielellä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hakijamaksutiedottaminen hoidetaan muun muassa Opintopolun ja CIMOn ylläpitämän Study in Finland -palvelun kautta. Myös muita sidosryhmiä esimerkiksi lähetystöjä pyritään hyödyntämään tiedottamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päävastuussa tiedottamiseen liittyvän viranomaisyhteistyön kehittämisestä. 5 Muut toiminnallisuudet Luonnos hallituksen esitykseksi ehdottaa ns. yhden paikan säännön tiukentamista niin, että hakija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Tämä tarkoittaa tarjotun opiskelupaikan ehdollisen vastaanoton laajentamista myös erillishakuihin. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikojen lyhentämiseksi yliopisto- ja ammattikorkeakoululakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännös ensimmäisen vuoden poissaoloilmoittautumisen rajoittamiseksi. Säännöksen mukaan korkeakouluopiskelija voi ilmoittautua ensimmäisenä lukuvuonna poissaolevaksi vain, jos hän suorittaa ase- tai siviilipalvelusta, on vanhempainvapaalla tai on oman sairauden vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan. Jos asevelvollisuuslain tietojen luovutusta koskevat kohdat mahdollistavat tietojen luovuttamisen ensimmäisen vuoden lukukausi-ilmoittautumista varten, haetaan Opintopolkuun tai OILIin palveluksen aloittamismääräyksen vahvistus asevelvollisuusrekisteristä niille opiskelijoille, jota ilmoittava poissaoloilmoittautumisensa perusteeksi ase- tai siviilipalveluksen. Asevelvollisuuslain mukaan tämä edellyttänee suostumuksen pyytämistä hakijalta tiedon luovuttamiseen asevelvollisuusrekisteristä palveluun, jossa ilmoittautuminen tehdään (esim. OILI). 6 Kommenttien käsittely Kuvaus opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen toteutuksesta on kommenttikierroksella korkeakouluilla ja opiskelijoiden etujärjestöillä elokuun 2014 loppuun saakka. Saadut kommentit ja niiden perusteella tehtävät määrittelyn tarkennukset käsitellään korkeakoulujen edustajista koostuvan asiantuntijaryhmien työpajassa ja hyväksytetään KSHJ-ohjausryhmässä. Tavoitteena on hyväksyä toteutuksen määrittelyt lokakuussa Määrittelyjen hyväksymisen jälkeen alkaa toteutusvaihe, jonka aikana tapahtuvasta korkeakoulujen osallistumisesta ja osatoteutusten katselmoinneista ja testaamisesta tehdään erillinen suunnitelma. Koska toteutus tapahtuu osittain samaan aikaan KSHJ I -vaiheen ominaisuuksien toteuttamisen kanssa, tehdään näiden toteutuksesta yhteinen suunnitelma. Tavoitteena on saada toiminnallisuudet valmiiksi lokakuussa 2015.