Rakennerahastojen ohjelmakausi

Transkriptio

1 Rakennerahastojen ohjelmakausi Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tutkimuspalvelupäivät Vaasassa Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM, alueosasto Rakennerahastoryhmä

2 Rakennerahastotoimintaa Suomessa 18 vuotta Yritystoiminnan tukeminen ytimenä Työllisyyden edistämisessä on siirrytty entistä enemmän työelämälähtöiseen toimintaan Rakennerahastojen tuella on panostettu alueiden omaehtoiseen, kohdennettuun kehittämiseen Ohjelmatyö on parantanut aluetason strategista suunnittelua ja mahdollisuuksia vastata haasteisiin Ohjelmavaroin on luotu uusia kumppanuuksia, edistetty yhteistyötä ja verkottumista osaamiskeskusten kanssa Hyvällä yhteistyöllä voidaan jatkossakin kehittää sekä itse toimintaa että toimintatapoja

3 EAKR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina kansallisen rakennerahastostrategian ( ) mukaisiin EAKR-painopisteisiin* % 40 % 43 % 39 % 21 % 41 % 16 % Yritystoiminta 18 % Innovaatiotoiminta verkostot osaaminen 38 % Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristöt *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 5b ja 6 ohjelmien ( ) sekä tavoite 1 ja 2 ohjelmien ( ) EAKR-toimenpidekokonaisuudet

4 ESR-rahoituksen kohdentuminen eri ohjelmakausina ESR-toiminnan menoluokituksen ( ) mukaisesti* % 30 % 31 % 27 % 15 % 28 % 14 % 15 % 29 % 16 % 26 % 43 % Yritystoimintaa edistävän osaamisen parantaminen Työllisyyden edistäminen Syrjäytymisen ehkäisy Koulutus ja osaamisjärjestelmän kehittäminen *) Tarkastelussa on huomioitu tavoite 2, 3, 4, 5b ja 6 ohjelmien sekä Adapt ja Employment -yhteisöaloitteiden ( ) sekä tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmien sekä Equal-yhteisöaloitteen ( ) ESR-rahoitus

5 Ohjelmakausi

6 Lähde: University of Strathclyde, European Policies Research Centre HUOM: Luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivät lopullisia 6

7 Lähde: University of Strathclyde, European Policies Research Centre HUOM: Luvut ovat vain suuntaa-antavia, eivät lopullisia 7

8 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) Perusrahoitus Harvan asutuksen erityisrahoitus (vain IP Suomi) Alueellinen yhteistyö EU M Kansallinen M Yhteensä M EU M Kansallinen M Yhteensä M 8

9 Eurooppa 2020-strategia ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) rahoitusprioriteetit Suomessa (kumppanuussopimus) ÄLYKÄS KASVU Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja tutkimusympäristö SUOMEN KASVU JA KILPAILUKYKY OSALLISTAVA KASVU Työvoimaosuuden lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa KESTÄVÄ KASVU Resurssien kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu ERI-rahastot = Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

10 ERI-rahastojen kumppanuussopimus Kumppanuussopimus on sitoumus EU:n yhteisten tavoitteiden (älykäs, kestävä ja osallistava kasvu) toteuttamisesta ERI-rahastoilla alueelliset haasteet ja erityispiirteet huomion ottaen ERI-rahastot = Euroopan rakenne- ja investointirahastot Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 10

11 KUMPPANUUSSSOPIMUS Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Ahvenanmaan rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen kalatalousohjelma Ahvenanmaan kalatalousohjelma 11

12 Rakennerahastoihin (EAKR ja ESR) Manner-Suomessa yksi ohjelma - kolme toimeenpanosuunnitelmaa Kumppanuussopimus Suomen ja komission välillä Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Itä- ja Pohjois- Suomen alueellinen suunnitelma Etelä- ja Länsi- Suomen alueellinen suunnitelma Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % ESR 25 % 12

13 Lähtökohtia uudelle kaudelle Maakunnan yhteistyöryhmissä päätetään rahoittajaa velvoittavista hankelausunnoista (pl. liikesalaisuuksia sisältävät ja valtakunnalliset hankkeet) ja niiden priorisoinnista. MYRin toimintaa johtaa maakunnan liitto. Ohjelmalla on yksi, toimeenpanon seurannasta vastaava seurantakomitea ja sihteeristö, joita johtaa TEM. Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään alueilla, vain poikkeustapauksissa ministeriöissä (hallintomalliselvitys käynnissä). Pohjois- ja Itä-Suomen korkeampi tukitaso ja harvan asutuksen eritysasema huomioidaan omalla indikatiivisella rahoituskehyksellä Myös Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä valtakunnalliselle hanketoiminnalle tulee kansallisesti sovittava, indikatiivinen rahoituskehys, joka jättää kuitenkin mahdollisuuden rahoituksen siirtoon 13

14 Valmistelun haasteita Rahoitus vähenee n. 26 %:ia, mutta se ei näy sisällössä Tiukat tulosvaatimukset tulosten saavuttaminen edellyttää panosten keskittämistä Uudet instrumentit eivät tue yksinkertaistamisen vaatimusta Valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rajanveto ja perustelut Koko maan kattavan ohjelman toimivuus (sisältö, tuloksellisuus, seuranta) Tuensaajien hallintotaakan keventäminen Sosiaalisen osallisuuden edistäminen Mitään ei ole päätetty, ennen kuin kaikki on päätetty 14

15 Rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on mm. Alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen Pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen Uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen Osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi Työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen Sosiaalisen osallisuuden edistäminen 15

16 Rakennerahastotoimijat Asiakkaat hanketoimijat Rahoittavat alueviranomaiset Maakunnan 15 ELY-keskusta yhteistyöryhmät (18) 18 maakunnan liittoa, TEKES Ohjaavat ja ministeriöt * TEM, OKM, STM, LVM, YM Kumppanit EU komissio DG Regio DG Employment Hallinto- ja todentamisviranomainen TEM Tarkastusviranomainen VM * ) Poikkeustapauksissa ministeriöt voivat toimia rahoittajina 16

17 Rahoituksen jakautuminen rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö) ESR; 39,5 % EAKR erityisrahoitus; 23,5 % Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 60,5 % Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 39,5 % EAKR perusrahoitus; 37,0 % 17

18 Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR 10 % n. 13 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) ESR 25 % n. 35 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Alueiden rahoitus* (kun valtakunnalliset teemat vähennetty) Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61% n. 206 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % n. 85 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) Ahvenanmaa 0,45 % n. 1,3 milj. euroa/v (EU+ kansallinen) *) Kestävän kaupunkikehittämisen (5 %:ia EAKR:stä) rahoitus otetaan IP- ja EL-osuuksista alueen verkostossa mukana olevien kaupunkiseutujen lukumäärän suhteessa. 18

19 Valtakunnalliset teemat Valtakunnalliset teemat = Valtakunnallisten teemojen rahoitus on tarkoitettu toimintaan, joka tuottaa erityistä lisäarvoa eri sektoripolitiikoiden tärkeimpien hankkeiden toteuttamiseen alueellisen toiminnan lisäksi ja sitä tukien. Teemoja voidaan käytännössä toteuttaa mm. valtakunnallisina tukirakenteina, koordinoivina hankkeina ja pilotteina. Hankepäätöksiä tehdään vain poikkeustapauksessa ministeriöissä. ESR:n valtakunnalliset teemat: nuorisotakuu, työvoiman liikkuvuus Euroopassa, maahanmuuttajien kotouttaminen, koulutusjärjestelmän kehittäminen siirtymiä tukeviksi, kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisääminen sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Teemat voivat muuttua ohjelmakauden kuluessa toimintaympäristön kehityksen mukaan. EAKR:n valtakunnalliset teemat: Osaamis- ja innovaatioverkostot (tukee INKA-ohjelman toteutusta), jonka osana vähähiilinen talous. Kansallinen ohjausryhmä linjaa kilpailutettavia teemoja esim. vuosittain. Tavoitteena mm. paikallisten kyvykkyyksien kehittäminen /Horizon 2020 ja toimenpiteiden yhteensovittaminen alueellisiin toimenpiteisiin. 19

20 Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat (summat alustavia) EU rahoitus (milj. ) Julkinen rahoitus Toimintalinja EAKR Osuus ESR Osuus Yhteensä Osuus TL 1 Pk yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 322,7 40,2 % 645,4 25,0 % TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen 428,1 53,3 % 856,2 33,1 % tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 230,4 47,0 % 460,8 17,8 % TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen 161,8 33,0 % 323,6 12,5 % oppiminen (ESR) TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden 98,0 20,0 % 196,1 7,6 % torjunta (ESR) TL 6 Tekninen tuki (EAKR) 51,7 6,4 % 103,4 4,0 % YHTEENSÄ 802,5 100,0 % 490,2 100,0 % 2 585,5 100,0 % Vähähiilisen talouden tukemiseen käytetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen. Absoluuttiset summat ovat toistaiseksi arvioita 20

21 Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta EAKR TL 1 PK-yritystoiminnan edistäminen uudenlaiset yrityskiihdyttämöt ja uudet yritysten synnyn edistämisen mallit olemassa olevien yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät investoinnit ja kehittämishankkeet (tuotteistaminen ja kaupallistaminen) pk-yritysten energiatehokkuuteen ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, mm konsultointi yritysverkostot, -klusterit ja muut yritysten kumppanuudet ja yhteistyömuodot pk-yritysten kilpailukykyä edistävät liikenne- ja logistiikkaratkaisut (vain Itä- ja Pohjois-Suomessa) TL 2 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoiminnan infrastruktuuri, osaamiskeskittymät ja T&K- ympäristöt, kehitysalustat yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisyhteisöjen tutkimusyhteistyö ja verkottuminen yrityslähtöiset soveltavan tutkimuksen hankkeet uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehitys (myös käytäntölähtöiset innovaatiot) ja käyttöönotto (erityisesti cleantech, uusiutuva energia ja energiatehokkuus) koulutuksen ja tutkimuksen vientiedellytykset (esiselvitykset) yhdyskuntien vähähiilisyysstrategiat ja niiden toteuttamiseksi tarvittavat selvitykset, ratkaisut, kehittämishankkeet 21

22 Esimerkkejä rakennerahasto-ohjelman tukemasta toiminnasta ESR TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus ohjeistus, koulutus ja tukipalvelut nuorisotakuun toimeenpanossa työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien ohjaus- ja tukipalvelut (mm. työvoimapoliittiset toimet) uudenlaiset työvoima- ja yrityspalvelut maahanmuuttajien vastaanoton palvelut ja muut kotouttamistoimenpiteet työhyvinvoinnin koulutus-, ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalvelut sekä toimintamallit ja palvelut työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä parantavat toimet sukupuolten tasa-arvoa työelämässä edistävät hankkeet TL 4 Osaaminen, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen työssä olevien osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen opiskelijoiden työelämäyhteydet ja yrittäjyysmyönteisyys aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmät aikuiskoulutuksen kehittämien etenkin kasvu- ja rakennemuutosaloilla siirtymävaiheita tukevat palvelut koulutusvaihtoehtoja erityisryhmille (mm. maahanmuuttajat, vammaiset, osatyökykyiset aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen vahvistaminen TL 5 Osallisuus- ja köyhyyden torjunta työ- ja toimintakykyä tukevat palvelut (mm. päihde- ja mielenterveystyö ja kuntoutus) nuorten syrjäytymistä ehkäisevät toimenpiteet ja palvelukehitys monialainen ammatillinen yhteistyö ja osaaminen (mm. konsultointi ja verkottuminen) asukaslähtöiset toimintatavat ja palvelut osallisuuden tukemisessa 22

23 Valmistelun aikatauluja TOUKOKUU KESÄKUU 2013 Ohjelman rahoitus ja toimintalinjat päätetty talpo:ssa (perustuu alueiden kompromissiin) HALKE päätti ohjelman sisällöstä kesäkuussa SYYSKUU-LOKAKUU 2013 SOVA-kuuleminen Valtioneuvosto hyväksyy kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman MARRASKUU-JOULUKUU 2013 Suomi toimittaa asiakirjat komission hyväksyttäväksi Viralliset neuvottelut EU-komission kanssa Alueellisten suunnitelmien ja valtakunnallisten teemojen viimeistelyä KEVÄT 2014 Komissio hyväksyy Suomen kumppanuussopimuksen ja rr-ohjelman Ohjelman toimeenpano alkaa 23

24 Kauden EAY ohjelmien valmistelu Uusien EAY -ohjelmien valmistelu lähti käyntiin vuoden 2012 alussa, nykyisten ohjelmien hallintoelinten ja/tai osallistuvien maiden aloitteesta, kun ne olivat ehtineet tutustua komission asetusesityksiin Yleisiä lähtökohtia Ohjelma-rakenne/maantiede säilyy (Suomen osalta vain pieni tarkistus Botnia-Atlantica- ja Keskinen Itämeri- ohjelmien välillä) Ohjelmien nykyistä vahvempi temaattinen fokusointi (lähtökohtaisesti enintään neljä temaattista tavoitetta (11 temaattisen tavoitteen listalta) EU:n Itämeristrategian tukeminen Nykyiset hallintoviranomaiset jatkavat Uusien ohjelmien EAKR-rahoitus nousee hieman (selviää syksyn 2013 aikana) Valmistelu etenee ohjelmakohtaisesti, hieman eritahtisesti Tavoitteena ollut jättää ohjelmaesitykset komissiolle vuoden 2013 loppuun mennessä, mutta realistisempi aikataulu lienee vuoden 2014 alkupuoliskolla

25 Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region Programme) Valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa 2011/2012 Valmistelua johtaa 8 jäsenmaan ja 3 ei-jäsenmaan yhteinen ohjelmointikomitea (JPC), jossa Suomesta TEM:n, YM:n ja alueiden (Hämeen liiton) edustaja Lisäksi valmisteleva työryhmä (TF) vaihtelevalla kokoonpanolla (1-2 edustajaa per maa) Suomessa järjestettiin valtakunnallinen infotilaisuus ohjelman valmistelusta toukokuussa 2012 JPC kokoontunut tähän mennessä neljä kertaa ja TF kolme kertaa; temaattiset kuulemiset keväällä 2013 Tavoiteaikataulu: ensimmäinen koottu ohjelmaluonnos JPC:n käsittelyssä joulukuussa, julkinen kuuleminen luonnoksesta tammihelmikuussa 2014, ohjelmaesityksen jättäminen komissiolle kesäheinäkuussa 2014, ohjelman hyväksyminen syksyllä 2014, ensimmäisen haun avaaminen vuodenvaihteessa 2014/

26 Itämeren alueen ohjelma (2) (Baltic Sea Region Programme) Valittu kolme temaattista tavoitetta (TO): Innovaatiot (TO 1) Ympäristö (TO 6) Liikenne TO 7) Keskustelun alla myös TO:n 11 valinta (EU:n Itämeristrategian toteuttamiseen liittyvän hallinnon ja hankevalmistelun tukeminen) Keskustelu temaattisten tavoitteiden alaisista investointiprioriteeteista (IP) ja erityistavoitteista (SO) käynnissä; käsitellään seuraavan kerran lokakuun TF-kokouksessa Innovaatiotavoitteen (TO 1) alustavat IP:t ja SO:t Tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurin vahvistaminen (IP 1 a) SO 1: Research and innovation infrastructures Tutkimus- ja innovaatioinvestointien tukeminen (IP 1 b) SO 1: Smart specialization SO 2: Capacity for innovation

27 Lisätietoa: : : Kiitos! 27