TAVOITERAPORTTI
|
|
- Jarmo Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAVOITERAPORTTI Maaninka Nilsiä Info 1/2011 Siilinjärvi Kuopio Tuusniemi Suonenjoki Leppävirta Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy
2 1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT SISÄLTÄÄ TYÖRYHMÄN NÄKEMYKSET MEGATRENDIEN VAIKUTUKSESTA KUOPION KAUPUNKISEUTUUN, PAIKALLISISTA MUUTOSTEKIJÖISTÄ SEKÄ ALUEEN SWOT (VAHVUUDET, HEIKKOUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHAT) 2 VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET SISÄLTÄÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET (VAT), POHJOIS-SAVON JA KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET, VARKAUS KUOPIO IISALMI - KEHITTÄMISVYÖHYKETYÖSSÄ MUODOSTETUT JA SEUDUN TAVOITESEMINAARISSA MUODOSTETUT KEHITTÄMISTAVOITTEET, KUNTAJOHTAJIEN TYÖVALIOKUNNAN TAVOITTEET SEKÄ TYÖRYHMÄN JÄSENTEN MUODOSTAMAT TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET EDELLÄ ESITETTYJEN TAVOITTEIDEN POHJALTA MUODOSTETTU TIIVISTETTY NÄKEMYS SEUDUN RAKENNEMALLIN MAANKÄYTTÖPAINOTTEISESTA VISIOSTA, YLEISTAVOITTEISTA, YLEISTAVOITTEITA TARKENTAVISTA ERITYISTAVOITTEISTA JA MÄÄRÄLLISISTÄ TAVOITTEITA SEKÄ TAVOITEKARTASTA
3 1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT 2 VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET
4 Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Megatrendit ovat yhteiskunnan rakenteita syvästi muuttavia kehitysaaltoja Ensimmäiset megatrendit tunnistettu n. 20 vuotta sitten Megatrendit usein globaaleja Megatrendien vaikutukset voimistuvat, syklit kiihtyvät Megatrendejä ennakoivat heikot signaalit Paikalliset vahvuudet Megatrendien vaikuttavuus Toisiin megatrendeihin voidaan vaikuttaa paikallisesti hyvin, toisiin huonommin Megatrendin vaikutuksen kesto vaihtelee lyhytaikaisesta lähes pysyvään Kansainväliset investoinnit ja yhteydet Paikalliset heikkoudet Megatrendit Megatrendit muuttuvat Perinteisiä : ympäristöuhkat, väkiluvun kasvu ja ikääntyminen, teknologinen muutos (IT) Uusia : kulttuurin nousu, paikallis- ja verkkoyhteisöt, teknologinen muutos (geeniteknologia)
5 Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Työryhmän näkemykset 1. Ilmastonmuutos (n=11) 2. Kiinailmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) (11) 3. Väestön voimakas ikääntyminen (9) 4. Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen (10) 5. Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot (10) 6. Väestökato ja nuorten poismuutto (10) 7. Kansainväliset muuttovirrat (esim. Venäjältä) ja monikulttuurisuus (10) 8. Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) (10) 9. Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen (10) 10. Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla (10) 11. Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen (10)
6 Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Työryhmän näkemykset tärkeimmistä paikallisista muutostekijöistä Selviytyminen valtakunnallisessa pudotuskilpailussa, Kuopion vetovoima nuorison kannalta Kuopion asema maakuntaveturina ja rooli suurten kaupungin verkostossa Väestön ikääntyminen Kunta- ja palvelurakenne Virtuaalisen maailman läpimurto palveluissa Asumisväljyyden kasvu, asumistarpeiden nopea muutos ja laatuvaatimusten kasvu Poliittinen päätöksenteko, päätöksentekokulttuuri, yhteistyön asenneilmapiiri Valtiovallan toimenpiteet Maaseutu tyhjenee Työpaikkatarjonnan kehittyminen, koulutuksen tarjonta/alat /suuntautuminen Itä-Suomen yliopiston asema tulevaisuudessa (etenkin Kuopio) Matkailun muutokset Tiestön rappeutuminen Liikenneyhteydet paranevat Alueiden väliset erot kasvavat Luonto- ja ympäristöarvojen arvostuksen kasvaminen
7 Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja SWOT Vahvuudet Luonto, vesistöt ja virkistysmahdollisuudet Hyvä saavuttavuus ja liikenneyhteydet Vahva, kehittyvä kaupunkikeskus ja kyläverkko Monipuolinen elinkeinorakenne Matkailu ja muu erikoisosaaminen Selkeä aluerakenne ja hyvä maakuntakaava Toimiva kuntayhteistyö Heikkoudet Hajoava yhdyskuntarakenne Kuntarakenteesta johtuva sooloilu, kilpailu ja yhteistyön puute Liikenneinvestointien hitaus ja epävarmuus Kylien ja reuna-alueiden taantuminen Kaavoituksen hitaus ja tiukkeneva lainsäädäntö Yritysinvestointien hajanaisuus Mahdollisuudet Vesistöt, luonnon rikkaus ja vuodenajat Uudistuva palvelurakenne Kasvava matkailu Tahkon ympärille Lentokentän alue ja liikenneyhteydet joukkoliikennekaupunki Tiiviimpi yhdyskuntarakenne, kuntaliitokset Uusiutuvat energiamuodot Turvallisuus: asuminen ja työpaikat Uudistuminen (rakennemallin kautta) Uhat Rakenteiden pirstaleisuus, autoistuminen Vanhat rakenteet ja toimintakulttuuri Väestön ikääntyminen Liikenne- ja muiden investointien hiipuminen Maankäyttöä koskevat rajoitukset Palvelujen keskittyminen, alueiden taantuminen Matkailun taantuma Yhteisen näkemyksen puute
8 1 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT 2 VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET
9 Koko kaupunkiseutua koskevien, yhteisten maankäyttötavoitteiden muodostaminen Kuntien, yrittäjien, viranomaistahojen ja muiden suunnittelutahojen tavoitteiden yhteensovittaminen rakennemallityössä Muut tavoitteet Varkaus Kuopio Iisalmi kehittämisvyöhyketyön tavoitteet Valtakunnan tavoitteet VAT Maakunnan tavoitteet Maakuntasuunnitelma ja - kaava Tavoitteita on koottu usealta eri taholta ja lähteestä: Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman tavoitteet Varkaus Kuopio Iisalmi -kehittämisvyöhyketyössä muodostetut, Kuopion kaupunkiseudun maankäyttöä koskevat tavoitteet (kysely ja toimijoiden haastattelut) Tavoiteseminaarissa muodostetut kehittämistavoitteet Kuntajohtajien työvaliokunnassa muodostamat tavoitteet Työryhmän jäsenten muodostamat tavoitteet Asukkaat Elinkeinoelämän tavoitteet Kuntien tavoitteet
10 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt uusista alueiden kehittämisen tavoitteista vuonna Tavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Tavoitteet suuntaavat ja ohjaavat maakuntaohjelmia sekä eri hallinnonalojen alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) Keskeisinä tavoitteina tulee alueiden kehittämisessä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti olla Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen pienentäminen sekä Alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen Alueiden kehittämisen tavoitteet: 1. vahvistaa alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 2. edistää taloudellista tasapainoa ja elinkeinotoiminnan kehitystä 3. edistää kestävää työllisyyttä 4. vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehittyneisyyseroja sekä parantaa niiden omia vahvuuksia ja erikoistumista 5. edistää väestön hyvinvointia ja osaamista sekä alueiden kulttuuria 6. parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010)
11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa Uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010)
12 Pohjois-Savon maakunnan kehittämisstrategiassa 2030 (maakuntasuunnitelma) on kuvattu maakunnan keskeisimmät painopisteet ja valinnat vuoteen Suunnitelmassa on linjattu maakunnan keskeisimmät taistelukentät eli painopistealueet, joihin tavoitteet liittyvät: metsäklusterista bioenergia- ja biomateriaaliklusteriksi teknologiateollisuuden kilpailukyky hyvinvointipalvelujen uusi toimintatapa liikenteellinen saavutettavuus maakunnan vetovoima ja kehitys- edellytykset (Pohjois-Savon liitto)
13 (Pohjois-Savon liitto) Valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet
14 TOIMIVA ALUERAKENNE POHJOIS-SAVOLLE Viitostievyöhyke toimii maakunnan kehityksen selkärankana. 9 perustuva itä-länsivyöhyke Kuopio, Varkaus ja Iisalmi ovat maakunnan toiminnalliset keskukset vyöhykkeillä edistetään yritystoimintaa ja joukkoliikennettä kuntien yhteistyönä Matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhykkeet LAADUKASTA ASUMISTA JA KILPAILUKYKYISIÄ TYÖPAIKKA- ALUEITA Asutusta ohjataan keskustaajamiin ja kyliin Myös loma-asutuksen tihentyminen ja ympärivuotistuminen on suositeltavinta kyläalueilla Teollisuus ja työpaikka-alueet sijoittuvat pääosin Kuopion seudulle. Pienet alueet sijoittuvat taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueille Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen pääosin keskustaalueille LIIKENTEESSÄ SAAVUTETTAVUUTTA JA SUJUVUUTTA Kehittämisen kohteena on erityisesti Savonrata Vesiliikenteessä merkittävin hanke on Leppävirran ja Suonenjoen alueelle sijoittuva Päijänne-Saimaa -kanava LUONNON MONIMUOTOISUUTTA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN KERROKSELLISUUTTA Maa-ainesten otolta suojataan merkittävimmät harju- ja kallioalueet Matkailu- ja virkistysalueet sekä ulkoilureitit ovat matkailuvyöhykkeiden toiminnallinen perusta, jonka avulla elinkeinoa voidaan parhaiten edistää LUONNONVARAT KESTÄVÄÄN KÄYTTÖÖN Turve on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa Pohjois-Savon merkittävin energianlähde. Turvetuotantoa ohjataan kauttaaltaan ojitetuille ja luonnontilansa menettäneille soille. YHDYSKUNTATEKNIIKALLA HUOLTOVARMUUTTA JA TURVALLISUUTTA (Pohjois-Savon liitto)
15 Kuopion seudun maakuntakaavan alueeseen kuuluvat Kuopio (+Karttula), Maaninka, Siilinjärvi Päätavoitteet: Kaupunkiseudun kansainvälinen ja valtakunnallinen asema vahvistuu Väestön hyvinvointi edistyy tasapainoisesti Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Ympäristön elinvoimaisuus säilyy ja kehittyy kaupunkiseudun voimavarana Tavoitteena asukasta vuonna 2020 (vuodelle 2030 on väestön arvioitu olevan maksimissaan asukasta.) Työpaikkoja lisää (tavoite muodostettu 2003) (Pohjois-Savon liitto)
16 (Pohjois-Savon liitto) Valtakunnalliset, maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet
17 KESKEISIÄ TAVOITTEITA ALUERAKENTEEN TOIMIVUUTTA EDISTETÄÄN Valtateiden 5, 9 ja 17, radan ja vesiteiden kehittäminen ranta- ja järviluonnon sekä Kuopion lehtokeskuksen erityispiirteiden kestävä moninaiskäyttö ja suojelu YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTETÄÄN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATUA KEHITETÄÄN yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliikenteen tarpeet huomioiden Eheytetään olemassa olevia taajamia työpaikka-alueina Sorsasalonlentokentän välinen vyöhyke, tiedelaakso/savi-lahti, Etelä-Kuopion yrityspuistoalue ja Siilinjärven Harjamäen alue Elinkeino-, asunto- ja vapaa-ajan alueiden tulee muodostaa mahdollisimman toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kokonaisuus, ottaen huomioon myös väestön ikääntyminen KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ SEUDUN VAHVUUDEKSI, VIRKISTYSKÄYTTÖÄ EDISTETÄÄN JA LUONNONVAROJA KÄYTETÄÄN KESTÄVÄSTI Virkistysalueiden yhtenäisyys ja yhteydet toisiinsa turvataan. Huomioidaan Kuopion lehtokeskuksen erityispiirteet Sovitetaan yhteen järviluonnon suojelu ja virkistyskäyttö YHTEYSVERKOSTOJEN TOIMIVUUS JA ENERGIAHUOLTO TURVATAAN Huomioidaan alueidenkäytössä Savon radan parantaminen Ten-verkostoon kuuluvan VT17:n parantaminen Vaajasalon kautta Saimaan vesistön meriliikenneyhteyden säilyminen ja kehittäminen ympärivuotiseksi Väestön ikääntyminen otetaan huomioon liikennettä koskevissa ratkaisuissa (joukkoliikenne, esteettömyys) Pohjois-Savon mittavat puuvarannot mahdollistavat erityisesti metsähakkeen hyödyntämisen tulevaisuuden energialähteenä Omaa sähköntuotantoa lisätään taloudellisesti kannattavasti. (Pohjois-Savon liitto)
18 Vesimatkailun kehittämisvyöhyke Maaseudun kehittämisen kohdealue Virkistys- ja matkailuvyöhyke Matkailun vetovoima-alue* NILSIÄ Viitostien kehittämisvyöhyke Kuopio-Tahko matkailun kehittämisvyöhyke MAANINKA Taajama, täydennysrakentaminen %* SIILINJÄRVI Vaaja-salon linjaus Viheryhteystarve Kehitettävät maaseututaajamat Karttula KUOPIO Uusi kasvualue* Itä-länsi kehittämisvyöhyke Vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke TUUSNIEMI Matkailun vetovoima-alue* Vehmersalmi Vesimatkailun alue Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve SUONENJOKI Kasvusuunta* Yhteenveto Pohjois- Savon ja Kuopion seudun maakuntakaavoista (rakennemalleista) Päijänne-Saimaa - kanava LEPPÄVIRTA Vesimatkailun kehittämisvyöhyke* Matkailun vetovoima-alue * Kuopion seudun maakuntakaavassa
19 Kuopiosta dynaaminen ja menestyvä kaupunki, johon halutaan tulla töihin ja asumaan Vastapainoksi tarvitaan maaseutumaisia, hyvän palvelun kyläyhteisöjä Kuopion kaupunkiseudun sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta on kehitettävä Yhteistyötä kuntien välisessä maankäytössä tulee lisätä Kuntien ja kaupunkien väliltä turhat rajat pois. Voihan se kunnan raja olla jokin maamerkki, mutta sen ei pitäisi estää yritysten järkevää sijoittumista ja toimintaa Yrityksille on löydettävä Kuopion kaupunkiseudulta houkuttelevia sijoittumisalueita, infran on oltava valmis Liikenneyhteyksiä alueen sisällä on parannettava Vt 5 kehitettävä moottoritietasoisena (Leppävirta Lapinlahti) ja liittymiltään houkuttelevana. Kuopion työssäkäyntialuetta laajennettava pohjoisessa ja etelässä Vt 9 kehittäminen tärkeimpänä poikittaisena yhteytenä (Jyväskylä Kuopio Joensuu)
20 Matkuksen logistiikka-alueen toteuttaminen sijoittumispaikaksi teollisuudelle ja kaupalle Taajamajunaliikenne Iisalmi Kuopio - Suonenjoki, kehittämisvyöhykkeelle yhteinen lippujärjestelmä Nopea rautatieyhteys pääkaupunkiseudulle ja hyvät yhteydet pohjoiseen Lentokenttäalueen kehittäminen kokonaisuutena, suoria lentoja Eurooppaan sekä Lappiin Tietoliikenneverkon täytyy olla kunnossa ja langaton yhteys nopeaksi ja toimivaksi Tunnustettava, että väki keskittyy suuriin keskuksiin myös maakunnan sisällä, pienet paikkakunnat taantuvat vääjäämättä Tahkon kehittäminen valtakunnallisesti merkittävänä matkailukeskuksena ja linkittyminen muihin lähiseudun matkailukeskittymiin (Kuopion keskusta, Puijo, rauhalahti, Lohimaa) Kriittinen menestystekijä on se, kykeneekö Kuopion seutu järjestämään uusia ja innovatiivisia palveluntuottamistapoja muuttuvan väestö- ja elinkeinorakenteen tarpeisiin Teollisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä pitää tukea nykyaikaisella elinkeino- ja kaavoituspolitiikalla. Kuntarajat eivät saa olla esteenä Maapolitiikan on oltava yhteneväistä ja tehokasta
21 Maaninka Maaningan kunta on yhteistyöhaluinen, muutoksiin valmis sekä nopeasti ja joustavasti toimiva kunta. Kunnan talous on tasapainossa. Maaninka panostaa asuinkuntastrategiaan, jossa korostuu tonttipolitiikka sekä asukkaiden palvelut. Tuusniemi Tuusniemen kunta on n asukkaan ja hyvän kuntatalouden yhteisö, jossa on laadukkaat kunnalliset peruspalvelut, viihtyisä, kiinnostava ja turvallinen asuinympäristö, vireää koulutus-, kulttuurija harrastustoimintaa, sekä aktiivinen ja kehityshakuinen elinkeinoelämä. Maaninka Suonenjoki Siilinjärvi Siilinjärvi Vahva ja vastuullinen toimija Pohjois-Savossa Siilinjärvi Suonenjoki Kuopio Vahvasti kehittyvä Suonenjoki Tuusniemi Kuopio Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Nilsiä Nilsiän kaupunki Aitoa luonnonvoimaa Leppävirta Leppävirta Leppävirralla on vetovoimaa, kehityksen ja kasvun virtaa!
22 LIIKENNE Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen Rataliikenteen ja liittymäyhteyksien kehittäminen (päärata, Tahko-yhteys) Valtateiden kehittäminen (Vt 5, Vt 9, Jännevirta) Vaajasalo-yhteys mahdollisuutena Työpaikka-alueiden ja joukkoliikenteen kehittäminen ilman kuntarajoja Liikennejärjestelmän yhteen sovitus ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kuopion keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Yliopistokampuksen ja keskustan välialueen kehittäminen Tiivistämisen periaatteet Hajarakentamisen pelisäännöt Monipuoliset asumisen mahdollisuudet ILMASTO JA ENERGIA: Ilmastonmuutos (energia): näkökulma rakentamiseen, liikenteeseen, vaikutukset. Otettava huomioon kokonaisuutena Uusiutuvien energiamuotojen käyttö, tuulivoimapuistot PALVELUT Lähipalvelujen turvaaminen palvelutasot eri vyöhykkeillä Lähipalveluiden käyttäminen yli kuntarajojen ELINKEINOELÄMÄ Työpaikkoja lisää Elinkeinojen kehittäminen ilman kuntarajoja Lentokentän yritysalueen kehittäminen MATKAILU JA VAPAA-AIKA Matkailu: Tahko vuodepaikkaa Vesimatkailun palvelujen kehittäminen Tasokkaat lähiliikunta- ja kulttuuripalvelut sekä reitit
23 Täydentävä rakentaminen olemassa olevia rakenteita tukien Palvelut, lähipalvelut saavutettavuustekijät huomioitava Liikenneverkko tukeutuu maakuntakaavan ratkaisuihin Kasvua aikaansaava kehittäminen Kesäasukkaiden huomioon ottaminen Asumisen monipuolisuus Ilmastonmuutos kantavana periaatteena Valtakunnallinen vetovoima Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Palvelurakenteen kannalta optimaalinen rakenne
24 Kehittämistä tulee tarkastella yli hallinnollisten rajojen Tarkastelussa tulee olla näkyvissä ekotehokkuus ja kestävä näkökulma, huomioitava myös taloudelliset vaikutukset Suunnittelussa palvelurakenne tulee ottaa lähtökohdaksi Seudun ikärakenteen muutos otettava huomioon Seudun maankäytössä on tarvetta yhteisten pelisääntöjen luomiseen mm. hajarakentamisen osalta Matkailun merkitys (erityisesti Tahko) on huomioitava Työssäkäynti- ja muut liikenneyhteydet on huomioitava, VT5 ja siihen liittyvät asiat huomioitava Huomioitava myös joukkoliikenne ja kevytliikenne liikennetarpeiden vähentämisessä Huomioitava maakuntakaavojen tavoitteet, työllä tuotetaan sisältöä tuoreisiin maakuntakaavoihin Sitouttamiselle on tärkeä tarve. Asiat tulee käsitellä yhdessä päättäjien kanssa Keskeisiä tahoja kunnat + keskeiset toimijat (esim. liikenne, kauppakamari) Tavoitteena muodostaa kilpailukykyinen seutu Suomessa
25 TYÖRYHMÄN NÄKEMYS UNELMATILASTA asukkaan elävä, kaunis ja turvallinen, kestävä, kulttuurisesti rikas ja taloudeltaan elinvoimainen Kuopion seutu, jossa on vetovoimaisia ja rakenteeltaan eheitä asumisen alueita. Asumisessa on huomioitu laadukkaiden palvelujen lisäksi kustannustehokkuus, virkistysmahdollisuudet, liikenneyhteydet, työpaikkojen saavutettavuus sekä ympäristöhäiriöiden minimointi asuinalueilla. Asumisessa on siirrytty ympäristöystävällisiin vähän energiaa kuluttaviin rakennuksiin ja autot toimivat sähköllä. Taajamat ovat tiiviisti rakentuneita ja taajamissa on monipuolinen ja houkutteleva tonttitarjonta. Kuopion seudulla on elinvoimaisia, tiiviisti rakentuneita kyliä. Maaseutu on pysynyt asuttuna. Tietyt Kuopiota ja kuntakeskuksia lähimpänä sijaitsevat kylät kehittyvät kyläasumisen ja väljemmän asuntorakentamisen vaihtoehtoina mahdollistaen slow-elämäntyylin. Vetovoimainen kaupunkiseutu houkuttelee valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä asettumaan niitä varten suunnitelluille alueille. Kunnat eivät kilpaile keskenään, vaan seutua kehitetään eri alueiden vahvuudet huomioiden. Seudun kehittäminen on suunnitelmallista. Maankäyttöpolitiikan linjaukset ovat seudulla yhtenäiset ja kuntarajoista riippumattomat. Keskeiset palvelut ja työpaikat ovat suureksi osaksi kävely-/pyöräilyetäisyydellä. Työmatkaliikenne toteutetaan nopeilla sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla. Joukkoliikenne keskeisiltä Kuopiota ja kuntakeskuksia lähimpänä sijaitsevat kylistä mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan työmatkaliikenteen. Kuntakeskusten palvelut ovat monipuoliset. Maaseudulle kehitetään kyläverkko, joissa on myös toimivat palvelut. Eheä yhdyskuntarakenne antaa paremmat mahdollisuudet tuottaa myös asukkaiden tarvitsemat palvelut. Kuopion seutu houkuttelee matkailijoita, mökkiläisiä ja uusia asukkaita luonto- ja virkistysarvoillaan
26 1 2 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA: MEGATRENDIT JA SWOT VALTAKUNNALLISET, MAAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA PAIKALLISET TAVOITTEET 3 YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO JA TAVOITTEET
27 Vuonna 2030 Kuopion toiminnallinen seutu on vetovoimainen ja ekotehokas eheiden taajamien ja elävän kyläverkoston muodostama yhtenäinen seutu, joka tarjoaa erinomaiset kevytja joukkoliikenteen yhteydet, monipuoliset virkistys- ja matkailumahdollisuudet sekä laadukkaat hyvinvointia edistävät palvelut yli kuntarajojen Yhteinen maankäyttöpainotteinen visio ja tavoitteet
28 Kuva: Risto Antikainen Kuva:Esa Kuopion Seppänen kaupunki/ Scanfoto Kuva: Hannu Miettinen Yhteinen maankäyttöpainotteinen visio ja tavoitteet 1. Työpaikka-alueita, joukkoliikennettä ja palveluverkkoa kehitetään yli kuntarajojen ikärakenteen muutos huomioiden 2. Kuopion keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta kehitetään 3. Rakentamisen periaatteena täydentäminen ja eheyttäminen. Hajarakentamiselle yhteiset pelisäännöt (maapolitiikan oltava yhtenäistä) 4. Seudulla kehitetään monipuolisia asumisen alueita (kesäasukkaat huomioiden, mm. hyvän palvelun kyläyhteisöjä) 5. Yrityksille luodaan houkuttelevia yritysalueita ja olemassa olevia alueita kehitetään (lentokentän yritysaluetta) 6. Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden kehittäminen (VT5, VT9 Vaajasalo, Jännevirta, rataverkko, liityntäyhteydet) (Vaajasaloyhteys huomioidaan kehittämisessä mahdollisuutena) 7. Joukkoliikennettä ja kevyenliikenteen verkkoa kehitetään liikennetarpeiden vähentämiseksi 8. Kehitetään matkailua: Tahko, vesimatkailu, kulttuurimatkailu 9. Huomioidaan ilmastonmuutos ja ekotehokkuus kantavina periaatteina niin rakentamisen, asumisen kuin liikenteen kehittämisessä 10. Rakennemalliin sitoutuminen tärkeää: kunnat, yrittäjät, kehittäjäorganisaatiot Kuva: Hannu Miettinen Kuva: Jukka Hakala
29 Yhteinen maankäyttöpainotteinen visio ja tavoitteet Vesistöjen ja rantojen hyödyntäminen asumisen kehittämisessä ja matkailussa Hajarakentamiselle yhteiset pelisäännöt MAANINKA NILSIÄ Viitostien kehittämisvyöhyke Taajama, täydennysrakentaminen % Kuopion keskustan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta kehitetään SIILINJÄRVI Lentokentän yritysalueen kehittäminen Liityntäyhteydet lento-asemalle Hyvän palvelun kyläyhteisöjä Karttula Vaaja-salon linjaus Rakentamisen periaatteena täydentäminen ja eheyttäminen KUOPIO Vehmersalmi Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen kehittäminen TUUSNIEMI Vesimatkailun alue Palvelujen keskittäminen keskusta-alueille Asemaseutujen kehittäminen SUONENJOKI Kasvusuunta Paikallisjunaliik enteen mahdollisuudet Sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden kehittäminen: VT5, VT9, Jännevirta, rataverkko, liityntäyhteydet Päijänne-Saimaa - kanava LEPPÄVIRTA Matkailun vetovoima-alue Kehittämistä yli kuntarajojen Seudun kulttuurimatkailun kehittäminen Ilmaston muutos kantavana periaatteena
MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotRakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy
Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011 Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A. Rakennemallivaihtoehdot B. Rakennemallien vertailu
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010
JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010 Tavoiteraportin sisältö Valtakunnan tavoitteet A Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja paikalliset muutostekijät Muut tavoitteet VAT
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotAjankohtaista alueiden käytön suunnittelusta
Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotMAL verkostotapaaminen 14.3 Ohjelmapää. äällikkö Tero Piippo Kuopion kaupunki. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy
MAL verkostotapaaminen 14.3 Ohjelmapää äällikkö Tero Piippo Kuopion kaupunki Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy AJANKOHTAISTA KUOPION TOIMINNALLISELLA
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotMAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET
1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Lisätiedot12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotKAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen
KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotUudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen
Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden
Lisätiedot1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista
LisätiedotKUUMA-johtokunta Liite 20c
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 20 Liite 20c Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto on lausunnoilla ja nähtävillä 27.2.-13.4.2018 Tulevaisuustarkastelut Tulevaisuustarkastelu ja väestöennusteet kaavan tavoitteiden
LisätiedotOlli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN
7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen
LisätiedotSuunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista
Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista Suomi kaupungistuu kaupungistuuko Suomi Kalasataman Kellohalli, Helsinki Anne Jarva Tulevaisuuden kuntaan kohdistuu monia
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotKAJAANI-SOTKAMO RAKENNEMALLI
KAJAANI-SOTKAMO RAKENNEMALLI Mikä on rakennemalli ja mihin sillä voidaan vaikuttaa? toteutettuja esimerkkejä muualta maasta 21.1.2016 Kimmo Vähäjylkkä, Sweco Ympäristö Oy Rakennemallikonsultti Sweco Ympäristö
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotLaukaan kunnan Rakennemalli
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti
Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus
KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotKeskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa
1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotToimintaympäristön muutos - mahdollisuudet
Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet Talouskehityksen heikkeneminen taitetaan kasvulla - Perinteisten toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen - Paikallisten PK-yritysten toiminnan ja toimintakyvyn
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotKeski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen
Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia. Huhdanmäki Aimo
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia 18.12.2017 Vireillä olevia uudistuksia Maakuntauudistuksen vaikutukset lainsäädäntöön MRL:n kokonaisuudistus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet uudistuvat
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotAluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotKouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus
Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento
VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotRakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen
Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
Lisätiedot