Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TMO Lahtinen Päivi(TEM) JULKINEN Viite Asia Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asioiden neuvosto, , Luxemburg YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Kokouksessa Suomea edustaa oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Työllisyys- ja sosiaaliasioissa neuvoston pääaiheena on eurooppalainen ohjausjakso 2016 ja siihen liittyen kesäkuun Eurooppa-neuvoston valmistelu. Siitä käydään periaatekeskustelu. Neuvosto hyväksyy suositukset kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotuksen selvitykseksi. Komission esittämät työllisyyssuositukset vastaavat hyvin Suomen keskeisimpiin työmarkkinoiden haasteisiin. Niitä ovat kilpailukyvyn puutteet, korkea työttömyys, työn vastaanottamisen kannustavuus ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Komissio pitää työmarkkinoiden uudistuksia oleellisina kilpailukyvyn palauttamisen kannalta. Ehdotukset ovat linjassa hallitusohjelman kanssa ja tukevat sen toimeenpanoa. Suomi voi hyväksyä myös kehotuksen edetä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuteen tähtäävissä uudistuksissa. Vuoden 2015 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta hyväksytään työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausunnot. Neuvosto hyväksyy päätelmät köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnasta sekä sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä. Lisäksi neuvosto hyväksyy mahdollisesti päätelmät vastauksesta komission strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi sekä päätelmät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI -ryhmät) tasa-arvon edistämisestä. Tilannekatsaukset saadaan 1) esteettömyysdirektiivin, 2) kalastusalan työtä koskevan direktiivin ja 3) yhdenvertaisuusdirektiivin valmistelusta sekä 4) lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin ja 5) syöpädirektiivin (2004/37/EC) uudistamisesta. Terveysasioissa ministerit hyväksyvät neuvoston päätelmät 1) ruoan reformulaatiosta, 2) seuraavista one health -periaatteen mukaisista toimenpiteistä mikrobilääkeresistenssin hallinnassa sekä 3) tasapainon vahvistamisesta EU:n lääkejärjestelmässä. Työ- ja sosiaaliministerien lounaalla keskustellaan yrittäjien sosiaaliturvasta.

2 Asialista: 2(55) TORSTAI 16. KESÄKUUTA 2016 (klo 9.30) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen TYÖLLISYYS JA SOSIAALIPOLITIIKKA 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ensimmäinen käsittely) (sivu 6) Toimielinten välinen asia: 2015/0278 (COD) = Tilanneselvitys 14799/15 SOC 700 MI 770 ANTIDISCRIM 15 AUDIO 34 CODEC COR 1 + COR 2 + ADD 1 + ADD 1 COR 1 + ADD 2 + ADD 2 COR 1 + ADD 3 + ADD 3 COR 1 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (sivu 8) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) = Tilanneselvitys = Komission tilannekatsaus 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (sivu 11) Toimielinten välinen asia: 2016/0130 (COD) = Yleisnäkemys/Tilanneselvitys 8962/16 SOC 255 EMPL 158 SAN 187 IA 23 CODEC REV 1 (mt) + ADD 1

3 7. Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta Toimielinten välinen asia: 2008/0140 (CNS) = Tilanneselvitys 11531/08 SOC 411 JAI 368 MI 246 3(55) Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 8, 9, 11, 12 ja 13) 8. Eurooppalainen ohjausjakso 2016: Selvitys Eurooppa-neuvostolle (Bryssel, 28. ja 29. kesäkuuta 2016) (sivu 23) = Periaatekeskustelu a) Ehdotus neuvoston suosituksiksi kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2016 kansallisista uudistusohjelmista ja ehdotus selvitykseksi = Hyväksyminen b) Vuoden 2016 maakohtaisia suosituksia ja vuoden 2015 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa koskeva arviointi = Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean lausuntojen hyväksyminen 9. (mahd.) Osaamispaketti (sivu 27) = Komissio esittelee 10. (mahd.) Ehdotus neuvoston direktiivi kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä toukokuuta 2013, täytäntöönpanosta (*) (sivu 29) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 155 artiklan 2 kohta) = Poliittinen yhteisymmärrys/tilanneselvitys (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan mukainen julkinen käsittely [puheenjohtajan ehdotuksesta]) 8535/16 SOC 214 EMPL 131 PECHE ADD Ehdotus neuvoston päätelmiksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta: Kokonaisvaltainen lähestymistapa (sivu 32) = Hyväksyminen 12. Ehdotus neuvoston päätelmiksi vahvan sosiaalisen vuoropuhelun elvyttämisestä (sivu 34) = Hyväksyminen 13. Tasa-arvo a) Ehdotus neuvoston päätelmiksi: vastaus komission strategiseen toimintaohjelmaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (sivu 36) b) Ehdotus neuvoston päätelmiksi: vastaus komission luetteloon toimista hlbti-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi (sivu 39) = Hyväksyminen

4 Muut asiat 4(55) 14. a) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kansainvälinen ulottuvuus = Komission tiedotusasia b) YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istunnon jatkotoimet = Komission tiedotusasia c) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia PERJANTAI 17. KESÄKUUTA 2016 (klo 10.00) TERVEYS Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta] kohdista 15 17) 15. Ehdotus neuvoston päätelmiksi elintarvikkeiden parantamisesta (sivu 41) = Hyväksyminen 16. Ehdotus neuvoston päätelmiksi seuraavista vaiheista mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi "One Health" -lähestymistavan mukaisesti (sivu 44) = Hyväksyminen 17. Ehdotus neuvoston päätelmiksi lääkealan järjestelmän tasapainon vahvistamisesta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa (sivu 48) = Hyväksyminen Muut asiat (sivu 51) 18. a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkinnällisistä laitteista sekä direktiivin 2001/83/EY, asetuksen (EY) N:o 178/2002 ja asetuksen (EY) N:o 1223/2009 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2012/0266 (COD) and Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2012/0267 (COD) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia 14493/12 PHARM 71 SAN 215 MI 597 COMPET 600 CODEC COR /12 PHARM 72 SAN 216 MI 598 COMPET 599 CODEC COR 1 b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 609/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuista ruoista, erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetuista elintarvikkeista ja painonhallintaan tarkoitetuista ruokavalionkorvikkeista

5 i) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle pikkulapsille tarkoitetuista juomavalmisteista 7489/16 DENLEG 24 AGRI 158 ii) (mahd.) Komission kertomus urheilijoille tarkoitetuista elintarvikkeista = Komissio esittelee 5(55) c) Terveydenhuoltopalvelujen yhdenmukaistaminen = Puolan valtuuskunnan tiedotusasia 9487/16 SAN 221 d) WHO:n pääjohtajan valinta = Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia e) Terveydentila EU:ssa = Komission tiedotusasia 9589/16 SAN 226 f) Euroopan strategisten investointien rahasto ja Euroopan investointiohjelma = Komission tiedotusasia 9590/16 SAN 227 g) Komission tuki jäsenvaltioille Zikaviruksen torjumisessa = Komission tiedotusasia 9593/16 SAN 228 h) Jäsenvaltioiden auttaminen niiden käyttäessä terveysjärjestelmien suorituskyvyn arviointia (HSPA) = Komission tiedotusasia 9597/16 SAN 229 i) Puheenjohtajavaltion Alankomaiden järjestämien konferenssien tulokset = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia j) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Slovakian valtuuskunnan tiedotusasia (*) Kohta, josta voidaan pyytää äänestystä.

6 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM HTO Leppo Tuomas(STM) (55) Asia EU; TSTK-neuvosto ; Asiakohta 4. Esteettömyysdirektiiviehdotus Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 10/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ns. esteettömyysdirektiivi). Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalityöryhmässä puheenjohtaja Alankomaiden johdolla tammikuusta 2016 alkaen. Puheenjohtaja antaa neuvotteluiden edistymisestä tilanneselvityksen TSTKneuvostolle Asiasta ei ole tarkoitus käydä neuvostossa keskustelua. Suomen kanta Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Esteettömyysdirektiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ehkäisemällä ja poistamalla esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteitä ja parantaa toimintarajoitteisille henkilöille, ml. vammaisille henkilöille ja ikääntyville ihmisille, tarjottavien esteettömien tuotteiden saatavuutta. Tämä toteutetaan määrittelemällä yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset valikoiduille tuotteille ja palveluille ja soveltamalla niitä EU:n lainsäädännössä. Ehdotetulla direktiivillä myös autetaan jäsenvaltioita täyttämään esteettömyysvelvoitteita, joihin ne ovat sitoutuneet kansallisella tasolla ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiiviehdotuksen oikeusperusta on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 1 kohta, koska ehdotus käsittelee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Käsittely Euroopan parlamentissa Vastuuvaliokuntana on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO), jolle työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) tulee antamaan lausuntonsa.

7 Kansallinen valmistelu 7(55) Sosiaalijaosto EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely Direktiiviehdotuksesta laaditun kirjelmän U 10/2016 vp valmistelussa kuultiin ulkoasianministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, oikeusministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtiovarainministeriötä ja ympäristöministeriötä. Kirjelmää käsiteltiin kansallisesti sisämarkkinajaostossa ja sosiaalijaostossa sekä kirjallisessa menettelyssä liikenne- ja viestintäjaostoissa. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Direktiiviehdotuksesta annettu kirjelmä U 10/2016 vp on käsitelty eduskunnassa, eduskunnan kanta SuVEK 29/2016 vp hyväksytty Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Olemassa olevasta kansallisesta esteettömyyslainsäädännöstä huolimatta direktiivin toimeenpano tulee aiheuttamaan muutos- ja täydennystarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiiviehdotuksen artiklatekstit ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia, joten niiden pohjalta on vaikea päätellä ehdotuksen yksityiskohtaisempia vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Direktiivin toimeenpano tulee lisäämään talouden toimijoiden ja viranomaisten velvoitteita ja hallinnollista työtä. Direktiiviehdotuksen tulkinnanvaraisuuden ja laaja-alaisuuden vuoksi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisemmin velvoitteiden laajuutta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, COM(2015) 615 final ( ). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johtaja Merja Mustonen, p , merja.mustonen@stm.fi Neuvotteleva virkamies Tuomas Leppo, p , tuomas.leppo@stm.fi EUTORI-tunnus EU/2015/1648 Liitteet Viite

8 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Kantanen Päivi(TEM) (55) Asia EU:TSTK-neuvosto ; asiakohta 5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosdirektiivi) Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 16/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö TSTK-neuvostossa puheenjohtajan on tarkoitus antaa tilannekatsaus ehdotuksen käsittelystä. Lisäksi komissio antaa kokouksessa tilannekatsauksen ehdotuksen käsittelytilanteesta. Komission ehdotuksesta 11 jäsenmaan parlamentit ovat tehneet huomion toissijaisuusperiaatteen kunnioittamatta jättämisestä. Ehdotus on saanut ns. keltaisen kortin ja komission tulee nyt miettiä jatkotoimet asiassa etenemiseksi. Komissio voi muuttaa ehdotusta, vetää sen pois tai olla huomioimatta tehtyjä kommentteja. Suomi ottaa vastaan puheenjohtajan ja komission tilannekatsauksen. Euroopan komissio antoi 8 päivänä maaliskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamisesta, jäljempänä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosdirektiivi. Komission tavoitteena on luoda tasavertaiset toimintaedellytykset työntekijöitä lähettävien ja kotimaisten yritysten välille sen varmistamiseksi, että kotimaisiin yrityksiin sovellettavia sääntöjä sovelletaan myös työntekijöitä lähettäviin yrityksiin. Näin varmistetaan työntekijöiden suojelu ja oikeudenmukainen kilpailu yritysten välillä. Komissio ehdottaa pitkäaikaisiin lähettämistilanteisiin uutta säännöstä. Pitkissä lähettämistilanteissa sitä jäsenvaltiota, jonka alueelle työntekijä lähetetään työhön, pidetään hänen tavanomaisena työntekomaanaan, jos oletettu tai tosiasiallinen lähettämiskausi kestää yli 24 kuukautta. Näissä tilanteissa lähetetyn työntekijän oikeudet

9 9(55) määräytyisivät työntekovaltion lainsäädännön mukaan. Sen mukaan lähettämiskauden kestoa laskettaessa on otettava huomioon asianomaisten työntekijöiden lähettämisen yhteenlaskettu kesto, jos lähetetty työntekijä korvataan toisella samaa työtä tekevällä työntekijällä. Lähettämiskausien yhteenlasketussa kestossa on kuitenkin otettava huomioon vain sellaiset työntekijät, joiden tosiasiallinen lähettämiskausi kestää vähintään kuusi kuukautta. Komissio ehdottaa palkkasäännöksen täsmentämistä (vähimmäispalkan sijasta käytettäisiin korvaus käsitettä), soveltamisalan laajentamista rakennusalan lisäksi muillekin sektoreille, alihankintaan jäsenmaille vapaaehtoista mahdollisuutta säätää alihankinnan edellytyksistä eli alihankkijoina käytettävien yritysten velvollisuudesta täyttää tietyt korvausta ja muita vaatimuksia koskevat ehdot (työehdot ja olot) eli soveltaa vastaavia työehtoja kuin paikallisiin työntekijöihin sovelletaan. Lisäksi komissio ehdottaa yhdenvertaista kohtelua sovellettavaksi lähetettyihin työntekijöihin kansallisten vuokratyöntekijöiden kanssa. Toissijaisuus Komissio perustelee toissijaisuusvaatimusta sillä, että voimassa olevaa direktiiviä voidaan muuttaa ainoastaan antamalla uusi direktiivi. Toissijaisuusperiaatteen (SEUTsopimuksen 5 artiklan 3 kohta) mukaan EU:n tasolla olisi toteutettava toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin EU-tasolla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa ja 62 artiklaa. Myös lähetettyjen työtekijöiden direktiivi hyväksyttiin samalla oikeusperustalla. Direktiivi voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Työoikeusjaosto on käsitellyt U-16/2016 kirjelmää jaostossa. Viimeisin jaostokäsittely oli , jossa esillä oli erityisesti ehdotuksen suhde Rooma I-asetukseen. EU-minva ja (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä) SuV (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 1 momentin 21 kohdan mukaan työoikeus kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

10 Asiakirjat 10(55) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Kantanen, TEM, puh, Liisa Heinonen, TEM, puh EUTORI-tunnus EU/2016/0740 Liitteet Viite

11 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Orsila Reetta(STM) (55) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio on antanut 13 päivänä toukokuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta. Muutettavaksi ehdotetaan direktiivin liitteessä säädettyjä altistumisen sitovia raja-arvoja kahden aineen osalta ja lisättäväksi sitova raja-arvo 11 aineelle. Lisäksi bentseenin arvon ehdotetaan pysyvän ennallaan. Asian käsittely neuvoston työryhmässä alkoi komission yleisesittelyllä Tällöin neuvoston työryhmässä merkittävä enemmistö jäsenmaista jätti positiivisen tarkasteluvarauman komission ehdotukseen. Viimeisin neuvoston työryhmän kokous pidettiin Tuolloin käytiin keskustelua direktiivin vaikutusarvioinnista sekä ehdotetuista raja-arvoista aine aineelta. Suomi suhtautui alustavasti perusmyönteisesti komission esitykseen. Esityksestä annetaan edistymisraportti Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa eli TSTK-neuvostossa Seuraava työryhmän kokous pidetään tai Puheenjohtajamaa Alankomaat ja komissio tavoittelevat direktiiviehdotuksen nopeaa hyväksymistä. Suomi ottaa tiedoksi edistymisraportin. Suomi tukee komission direktiiviehdotusta. Se on tasapainoinen ja toteutettava sekä työntekijöiden suojelun kannalta turvallisuuden ja terveyden edistämisessä että huomioiden työnantajille aiheutuvat kustannukset. Valtioneuvosto on valmis hyväksymään sellaiset neuvotteluprosessin aikana esille tulevat muutokset komission ehdotukseen komission ehdotusta alemmilla raja-arvoilla, jotka ovat yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan ja kustannusten vähentämispyrkimysten mukaisia ja ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa.

12 Suomella on positiivinen tarkasteluvarauma komission ehdotukseen. 12(55) Pääasiallinen sisältö Ehdotuksen tausta ja tavoite Direktiivin muuttamiseen on vaikuttanut Euroopan unionin pyrkimys parantaa työntekijöiden terveyden suojelua vähentämällä työperäistä altistusta syöpävaarallisille kemiallisille tekijöille, tehostaa alan lainsäädännön vaikuttavuutta Euroopan unionissa ja varmistaa talouden toimijoille selkeämmät ja tasapuolisemmat toimintaedellytykset. Direktiiviehdotus rakentuu periaatteelle suojata kaikkia työntekijöitä sekä työnantajan velvollisuuteen tuntea ympäristö, jossa työnantaja teettää työtä ja jos työympäristössä esiintyy työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantavia tekijöitä, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on poistettava työntekijöiden terveyttä vaarantavat tekijät. Jos se ei ole mahdollista, on minimoitava niiden vaikutus mahdollisimman vähäiseksi. Työnantajan on myös annettava opastusta ja koulutusta työntekijöiden terveyttä vaarantavista tekijöistä sekä seurattava työntekijöiden terveyttä ja huolehdittava heidän terveystarkastuksistaan. Direktiiviehdotus on jaettu artikloihin, minkä lisäksi ehdotukseen sisältyy yksi direktiivin liite. Artikla 1 Artiklassa 1 määritellään, että teksti työ sisältäen altistumisen työprosessissa syntyvälle kiteisen piidioksidin pölylle lisätään liitteeseen I. Lisäksi määritellään, että liite III korvataan direktiiviehdotuksen liitteen tekstillä. Direktiiviehdotuksen liitteessä III säädettäisiin sitovat raja-arvot seuraaville aineille: kovapuupölyt (3 mg/m 3 ), kromi VI ja sen yhdisteet (0,025 mg/m 3 ), kiteiset keraamiset kuidut (0,3 kuitua/cm 3 ), kiteinen piidioksidi (0,1 mg/m 3 ), bentseeni (3,25 mg/m 3 ), vinyylikloridimonomeeri (2,6 mg/m 3 ), etyleenioksidi (1,8 mg/m 3 ), 1,2- epoksipropaani (2,4 mg/m 3 ), akryyliamidi (0,1 mg/m 3 ), 2-nitropropaani (18 mg/m 3 ), o-toluidiini (0,5 mg/m 3 ), 1,3-butadieeni (2,2 mg/m 3 ), hydratsiini (0,013 mg/m 3 ) ja vinyylibromidi (4,4 mg/m 3 ). Artiklat 2,3 ja 4 Artiklat 2, 3 ja 4 sisältävät tavanomaiset säännökset komissiolle annettavista kertomuksista sekä direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotus perustuu Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 153 artiklan 2 kohtaan. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin päävaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL).

13 Kansallinen valmistelu 13(55) Eduskuntakäsittely Direktiiviehdotus on käsitelty sähköpostitse kirjallisella menettelyllä kantaisessa 3-kantaisen työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan alaisessa HTP-jaostossa. Lisäksi direktiiviehdotus on käsitelty 3-kantaisessa EU26- jaostossa Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiivi koskee työturvallisuuslain (738/2002) soveltamisalaa. Direktiivin voimaansaattaminen Suomessa ei edellytä laintasoista säätelyä, vaan direktiivi voitaisiin saattaa voimaan päivittämällä työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta annettua valtioneuvoston asetusta (716/2000). Taloudelliset vaikutukset Työsuojeluasiat kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston käsityksen mukaan komission esittämillä, direktiiviehdotuksen mukaisilla sitovilla raja-arvoilla ei aiheudu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Komission esittämillä sitovilla raja-arvoilla aiheutuisi lähinnä vähäisiä mukautuksia yritysten toimintaan. Direktiiviehdotuksen keskeinen muutos on, että säädetään lisää sitovia raja-arvoja. Aiemmin sitovista raja-arvoista koskien syöpävaarallisia aineita on säädetty direktiivissä 2004/37/EU bentseenille, kovapuupölyille ja vinyylikloridille. Komission direktiiviehdotuksesta tekemän vaikutusten arvioinnin mukaan ehdotuksella on monia positiivisia vaikutuksia. Komission esittämien sitovien raja-arvojen etuna on työperäisten syöpien ja niihin liittyvien kuolemantapausten väheneminen. Komissio arvioi, että sen esittämät sitovat raja-arvot voisivat säästää ihmishenkeä. Lisäksi syöpään liittyvissä terveydenhuoltokustannuksissa säästettäisiin. Lisäksi komissio katsoo, että sen esittämillä sitovilla raja-arvoilla edistetään kilpailua sisämarkkinoilla, kun raja-arvot Euroopan unionin laajuisesti vähentävät yritysten välisen kilpailun vääristymiä. Valtioneuvoston käsityksen mukaan direktiiviehdotus vaikuttaa eniten rakennus- ja puunjalostusteollisuuteen sekä teknologiateollisuuteen, kuten metallinjalostajat, valimot ja konepajat. Direktiiviehdotuksen keskeiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat yritysten kilpailukykyyn ja yrityksille lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Lainsäädännön noudattamisen aiheuttavat kustannukset jakautuvat yleiskustannuksiin, alakohtaisiin kustannuksiin ja koulutuskustannuksiin. Yleiskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka aiheutuvat toimista, joita työnantajan täytyy tehdä ymmärtääkseen lainsäädännön vaatimukset ja noudattaakseen niitä. Alakohtaiset kustannukset perustuvat toimintoihin, joissa työntekijät altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille. Koulutuskustannukset muodostuvat työntekijöille annettavasta koulutuksesta ja tiedottamisesta. Kromi esiintyy monissa teollisuudessa käytettävissä aineissa sekä metallisena että kolmi- ja kuusiarvoisina yhdisteinä. Kuusiarvoiselle kromille altistutaan ruostumattoman teräksen hitsauksessa. Kromimetalli on korroosiota kestävää. Kromipinnoitusta käytetään

14 14(55) korvaamaan ruostumattomasta teräksestä tehtyjä tuotteita. Elektrolyyttisessä pintakäsittelyssä käytetään lähinnä kromaatteja ja kolmiarvoisia kromiyhdisteitä. Kromihappokylpyä käytetään kovakromauksessa. Kromitrioksidia käytetään myös sähköisenä galvanointiaineena ja korroosion estäjänä. Määrällisesti suurin käyttötarkoitusryhmä on pintakäsittely. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisterin, jäljempänä KETU-rekisteri, mukaan kromitrioksidia maahantuotiin vuonna 2014 noin 30 tonnia. Kromi (VI) ja sen yhdisteille altistuu Suomessa arviolta työntekijää. Kromi VI ja sen yhdisteille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ammatissaan altistuvien rekisterin, jäljempänä ASA-rekisteri, perusteella 7063 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina kromi VI, kromaattina keskiarvo työpaikoilla oli 0,017 mg/m 3 (korkein mitattu arvo 0,81 mg/m 3 ) ja vuosina keskiarvo oli 0,0044 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 0,11 mg/m 3 ). Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina kromi VI, kromina keskiarvo oli 0,0017 mg/m 3. Työterveyslaitoksen vuosien mittaustuloksista koskien kromi (VI) ja sen yhdisteitä 1,2 % ylitti ehdotetun 0,025 mg/m 3 raja-arvon. Tärkeimmät toimialat, joissa kromi VI käytetään Suomessa ovat elintarvikkeiden, paperin, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, kumituotteiden mineraalituotteiden, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden huolto, jätteenkäsittely, rakentaminen, tukkukauppa, tekninen testaus ja tutkimus- ja kehitystyö. Kromi VI altistuvat konetekniikan asiantuntijat, jätteenpolttolaitosten työntekijät, laborantit, rakennustyöntekijät, putkiasentajat, ruiskumaalaajat ja lakkaajat, muotintekijät, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, levysepät ja rautarakennetyöntekijät, koneenasettajat ja koneistajat, konehiojat, - kiillottajat ja -teroittajat, ajoneuvojen asentajat ja korjaajat, lentokoneasentajat ja korjaajat, metalliteollisuuden prosessityöntekijät, metallien päällystäjät ja viimeistelijät. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Mutta jos asetettaisiin kromi (VI) ja sen yhdisteiden sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, eri toimijoille voisi aiheutua taloudellisia kustannuksia muun muassa prosessien uudistamisesta, kuten paikallispoistojen lisäämisestä ja uusimisesta. Mitä pienemmiksi sitovat raja-arvot laskisivat, jouduttaisiin tarkastelemaan, tulisiko ilmamääriä lisätä sekä poistojen että tuloilman suhteen kohteittain sekä lämmittää tuloilmaa. Tämä voisi tarkoittaa mahdollisesti joidenkin yritysten kohdalla arviolta satojen tuhansien eurojen investointeja. Hiekka ja hiekkakivi ovat kiteistä piidioksidia eli kvartsia, mikä on teollisuudelle tärkeä raaka-aine. Esimerkiksi valimoissa kiteistä piidioksidia käytetään muoteissa täyteaineena. Kiteiselle piidioksidille altistuu arviolta noin työntekijää Suomessa. Tukesin vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan kiteistä piidioksidia valmistettiin noin tonnia ja maahantuotiin noin tonnia. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina kiteisen piidioksidin eli kvartsin keskiarvo työpaikoilla oli 0,04 mg/m 3. Korkein mitattu arvo oli 4,9 mg/m 3. Työterveyslaitoksen vuosien mittaustuloksista 5,8 % ylitti ehdotetun 0,1 mg/m 3 raja-arvon. Tärkeimmät toimialat, joissa kiteistä piidioksidia käytetään ovat kaivannaisteollisuus, louhinta, valimotyö, lasikeraaminen työ, mineraalien käsittely, rakennustyö sekä tiilien ja laattojen valmistus. Kiteiselle piidioksidille altistuvat muun muassa kunnossapitotyöntekijät, kaivannaisteollisuudessa työskentelevät, valimotyöntekijät, lasikeraamisessa teollisuudessa työskentelevät ja rakennustyöntekijät.

15 15(55) Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia. Mutta jos asetettaisiin kiteiselle piidioksidille sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, esimerkiksi valimoille voisi aiheutua kustannuksia muun muassa lisääntyvien mittausten myötä. Puupölylle sisältäen sekä kovapuupölyn että muun puupölyn altistuu Työterveyslaitoksen arvion mukaan Suomessa noin työntekijää. Vuonna 2013 ASA-rekisterin mukaan kovapuupölystä pyökille ja tammelle altistuneita oli 812 henkilöä. Kovapuulajeja käytetään erityisesti puusepänteollisuudessa. Vuosien mittaustietojen perusteella mittausten keskiarvo puupölylle oli 1,8 mg/m 3. Näiden mittaustulosten osalta ei näy puulaji, vaan on kyse myös muiden puulajien kuin kovapuun pölystä. Työterveyslaitoksen vuosien mittaustuloksista 7,3 % ylitti ehdotetun 3 mg/m 3 raja-arvon. Ylityksiä tapahtuu muun muassa prosessin häiriötilanteissa, hiontatyössä ja siivous- ja huoltotöissä sekä rakennuksilla tehtävissä kalusteasennustöissä. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Jos asetettaisiin kovapuupölyn sitova raja-arvo alle komission ehdottaman raja-arvon, eri toimijoille voisi aiheutua merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia. Tehtailla puupölypitoisuuksien alentaminen voisi edellyttää investointeja uusiin koneisiin, erityisesti automatisoinnista, työstömenetelmien kehittämisestä sekä purunpoiston huollosta ja tarkkailusta. Investointien määrää riippuisi muun muassa siitä, kuinka paljon yrityksessä tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita, kuinka uudenaikainen konekanta on ja kuinka paljon yritys käyttää kovapuulajeja. Jossakin tapauksessa uuteen koneeseen investointi voisi aiheuttaa satojen tuhansien eurojen kustannuksen jossakin yrityksessä. Esimerkiksi purunpoiston huollon ja tarkkailun lisääminen voisi aiheuttaa arviolta usean kymmenentuhannen euron kustannusten lisäyksen vuositasolla jossakin yrityksessä. Esimerkiksi puutuoteteollisuusyritysten kohdalla edellä mainitut investoinnit ovat merkittäviä investointeja, ellei investointeihin saa yhdistettyä riittävästi kehittämisja tehostamiselementtejä. Bentseeniä valmistettiin Suomessa vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan noin 8100 tonnia ja maahantuotiin tonnia. Bentseenille altistuu noin Suomessa 1900 työntekijää. Bentseenille altistuneita oli Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu bentseenille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,27 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 13,6 mg/m 3 ). Valtaosa bentseenistä käytetään styreenin ja monien muiden tärkeiden kemikaalien valmistukseen. Näitä kemikaaleja käytetään muun muassa muovien sekä lääke-, pesu- ja torjunta-aineiden tuotannossa. Tärkeimmät toimialat, joissa bentseeniä käytetään Suomessa ovat koksin ja jalostettujen öljytuotteiden, kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, metallien jalostus, koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus; jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalien kierrätys; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus; maaliikenne ja putkijohtokuljetus; varastointi ja liikennettä palveleva toiminta, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, kiinteistön ja maisemanhoito, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä koulutus. Bentseenille altistuvat moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, toimisto- ja laitossiivoojat, lentokoneasentajat ja korjaajat, muoviteollisuuden prosessityöntekijät, maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, öljy- ja maakaasujalostamon prosessinhoitajat, rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät, laborantit ja upseerit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä.

16 16(55) Mineraalikuiduille altistuu Suomessa noin työntekijää. Keraamisille kuiduille altistuneita oli Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 135 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu keraamisille kuiduille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,07 kuitua/cm 3. Korkein mitattu keskiarvo oli 0,2 kuitua/cm 3. Tärkeimmät toimialat, joissa kiteisiä keraamisia kuituja käytetään Suomessa ovat tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijapalvelut, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus. Keraamisille kuiduille altistuvat maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan hydratsiinia maahantuotiin 9,6 tonnia. Hydratsiinille altistuneita oli Työterveyslaitoksenvuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella 173 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu hydratsiinille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,01 mg/m 3. Korkein mitattu arvo oli 0,026 mg/m 3. Tärkeimmät toimialat, joissa hydratsiinia käytetään Suomessa ovat paperin ja paperituotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, tieteellinen tutkimus ja kehittäminen, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä koulutus. Hydratsiinille altistuvat laborantit, kemistit, voimalaitosten prosessihuoltajat, maatalous ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, luonnontieteen tekniset asiantuntijat, konetekniikan, maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijat sekä sähkötekniikan asiantuntijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan o-toluidiinia ei valmistettu tai maahantuotu Suomeen. Työterveyslaitoksen mittaustietoa ei ole saatavilla o- toluidiinista. Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella o-toluidiinille altistuneita työntekijöitä oli 26. Tärkeimmät toimialat, joissa o-toluidiinia on käytetty ovat julkinen hallinto ja maanpuolustus, terveyspalvelut ja koulutus. O-toluidiinille altistuneita ovat laborantit ja terveydenhuollon bioanalyytikot. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin vinyylibromidia (bromieteeniä) ei valmisteta tai maahantuoda Suomessa. Työterveyslaitoksella ei ole tietoa ASArekisterissä vinyylibromidista. Vuosien Työterveyslaitoksen tekemien mittausten mukaan altistumisen keskiarvo oli 0,1 mg/m 3. Korkein mitattu arvo oli 0,2 mg/m 3. KETU-rekisterin 2-nitropropaania ei valmisteta tai maahantuoda Suomessa. Työterveyslaitoksella ei ole mittaustietoa eikä tietoa ASA-rekisterissä 2-nitropropaanista. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin vinyylikloridimonomeeria ei valmisteta Suomessa eikä sitä maahantuoda. Vuosien Työterveyslaitoksen tekemien mittausten mukaan mittaustulokset olivat alle määritysrajan eli alle 0,01-0,3 mg/m 3. Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vinyylikloridimonomeerille altistui 40 työntekijää. Tärkeimmät toimialat, joissa vinyylikloridimonomeerille on altistuttu ovat jätteenkäsittely ja tieteellinen tutkimus. Vinyylikloridille altistumista on tapahtunut höyrykoneiden ja lämmityskattiloiden hoitajilla, kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajilla ja laboranteilla. Komission esittämien sitovien raja-arvojen osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä näiden aineiden osalta.

17 17(55) Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan 1,3-butadieenia valmistettiin Suomessa noin tonnia ja maahantuotiin noin tonnia. 1,3-butadieenia käytetään välituotteena ja raaka-aineena. 1,3-butadieenille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin perusteella 356 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu 1,3-butadieenieenille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 1,2 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 12,6 mg/m 3 ). Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Tärkeimmät toimialat, joissa 1,3-butadieeniä käytetään Suomessa ovat kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus, arkkitehti- ja insinööripalvelut, tekninen testaus ja analysointi, varastointi ja tieteellinen tutkimus. 1,3-butadieenille altistuvat puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisasiantuntijat, maatalous- ja teollisuuskoneasentajat ja korjaajat, kemianteollisuuden ja muoviteollisuuden prosessityöntekijät sekä laborantit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan 1,2-epoksipropaania (propyleenioksidi) ei valmistettu. Sitä maahantuotiin 0,1 tonnia. 1,2-epoksipropaanille altistui Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vuonna 25 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu 1,2- epoksipropaanille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,7 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 0,7 mg/m 3 ). Tärkeimmät toimialat, joissa 1,2-epoksipropaania käytetään Suomessa ovat tieteellinen tutkimus ja koulutus. 1,2-epoksipropaanille altistuvat laborantit, kemistit sekä luonnontieteen tekniset tutkijat. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan etyleenioksidia ei valmistettu, mutta sitä maahantuotiin 4,4 tonnia. Etyleenioksidille altistui Työterveyslaitoksen vuoden 2013 ASA-rekisterin perusteella vuonna 54 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu etyleenioksidille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 1,0 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 8,5 mg/m 3 ). Tärkeimmät toimialat, joissa etyleenioksidia käytetään Suomessa ovat terveyspalvelut, julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä tieteellinen tutkimus. Etyleenioksidille altistuvat terveydenhuoltoalan työntekijät, kemianteollisuuden työntekijät sekä laborantit. Komission esittämän sitovan raja-arvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Vuoden 2014 tietoihin perustuvan KETU-rekisterin mukaan akryyliamidia ei valmistettu Suomessa, mutta sitä maahantuotiin 124 tonnia. Akryyliamidille altistui vuoden 2013 Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin perusteella vuonna 777 työntekijää. Työterveyslaitoksen mittausten perusteella vuosina mitattu akryyliamidille altistumisen keskiarvo työpaikoilla oli 0,0018 mg/m 3 (korkein mitattu arvo oli 0,027 mg/m 3 ). Tärkeimmät toimialat, joissa akryyliamidia käytetään Suomessa ovat kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus, tieteellinen tutkimus ja koulutus. Akryyliamidille altistuvat kemistit, laborantit, biologit, lääkärit, opettajat sekä kemianteollisuuden prosessinhoitajat. Komission esittämän sitovan rajaarvon osalta tarvittaisiin lähinnä vähäisiä mukautuksia yrityksissä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat KOM(2016) 248 lopullinen

18 SWD(2016) 152 lopullinen SWD(2016) 153 lopullinen 18(55) Laatijan ja käsittelijän yhteystiedot Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Reetta Orsila (puh ) EUTORI-tunnus EU/2016/0968 Liitteet Viite

19 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Makkonen Timo(OM) (55) Asia EU; TSTK-NEUVOSTO ; ASIAKOHTA 7 YHDENVERTAISUUSDIREKTIIVIEHDOTUS Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 44/2008 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaa Alankomaat esittelee työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostolle (TSTK-neuvosto) tilanneselvityksen neuvotteluiden edistymisestä puheenjohtajuuskaudellaan. Komissio antoi direktiiviehdotuksen Ehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalisten kysymysten työryhmässä alkaen. Suomen yleinen kanta direktiiviehdotukseen on seuraava: Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen, ja pitää tärkeänä tavoitetta turvata kaikille ihmisille mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäissuoja syrjintää vastaan riippumatta siitä, millä perusteella ja millä elämänalalla syrjintää katsotaan tapahtuneen. Suomella on kuitenkin direktiiviehdotusta koskevia huolenaiheita liittyen siihen, että esteettömyyttä ja kohtuullisia mukautuksia koskevien säännösten käytännön merkitys, ml. kustannusvaikutukset, on ehdotuksessa jäänyt jossakin määrin epäselväksi erityisesti liikennesektorin osalta ja siltä osin kuin kysymys on esteettömyydestä tavaroiden suunnittelemisessa ja valmistamisessa. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan tilanneselvityksen. Selvitys antaa asianmukaisen kuvan neuvotteluiden kulusta Alankomaiden kaudella. Alankomaiden kaudella ehdotusta käsiteltiin 15.4 ja 24.5 pidetyissä työryhmän kokouksissa. Puheenjohtaja pyrki uusilla tekstiehdotuksilla viemään neuvotteluja eteenpäin, mutta avoimia kysymyksiä on edelleen varsin paljon. Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi ehkäistä työelämän ulkopuolella sellaista syrjintää, joka perustuu uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Direktiivi täydentäisi yhteisöjen nykyistä syrjinnänvastaista sääntelyä ja loisi tätä kautta aikaisempaa yhdenmukaisemman vähimmäistason suojalle syrjintää vastaan. Ehdotus

20 20(55) perustuu SEUT 19 artiklan 1 kohtaan (aiempi 13 artikla), jonka perusteella on annettu neuvoston direktiivit 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY. Komission heinäkuussa 2008 antama ehdotus on työryhmäkäsittelyn aikana monilta osin muuttunut ja myös täsmentynyt erityisesti suhteessa direktiivin soveltamisalaan, vammaisten oikeuksia koskeviin säännöksiin sekä unionin ja jäsenmaiden väliseen toimivallanjakoon. Tilannekatsauksessaan puheenjohtajamaa Alankomaat toteaa, että suurin osa valtuuskunnista pitää direktiivin tarkoitusta tärkeänä. Useat valtuuskunnat ovat korostaneet direktiivin merkitystä YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanon kannalta. Eräiden maiden valtuuskunnat ovat toivoneet kunnianhimoisempia säännöksiä erityisesti vammaisten oikeuksiin liittyen. Toisaalta eräät muut maat ovat aikaisemmin kyseenalaistaneet tarpeen direktiiville, jonka ne ovat katsoneet olevan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastainen. Direktiivin oikeusvarmuudesta ja kustannusvaikutuksista on myös esitetty huolenaiheita. Kaikilla mailla on ehdotukseen yleinen tarkasteluvarauma, yhdellä on yleisvarauma. Alankomaiden kaudella puheenjohtajamaa ehdotti muun muassa direktiiviehdotuksen 12 artiklassa tarkoitetun yhdenvertaisuutta edistävän elimen toimialan laajentamista koskemaan myös direktiivin 2000/78/EY soveltamisalaa. Direktiivi 2000/78/EY ei edellytä yhdenvertaisuuselimen perustamista. Keskusteluja käytiin myös säännösten suhteesta valmisteilla olevaan EU:n esteettömyyssääntelyyn (Accessibility Act). Lisäksi puheenjohtaja ehdotti verraten vähäisiä muutoksia direktiivin velvoitteiden täytäntöönpanoaikatauluun ja raportointivelvollisuuksiin. Muutoin puheenjohtajamaa keskittyi tekemään lähinnä teknisluonteisia ja direktiivitekstiä selkeyttäviä ehdotuksia. Valtaosa valtuuskunnista piti puheenjohtajan ehdotuksia pääosin oikeansuuntaisina, joskin yhteisymmärrykseen pääseminen edellyttää jatkoneuvotteluiden käymistä myös näistä asiakohdista. Tilanneselvityksessä luetellaan muitakin kysymyksiä, jotka edellyttävät jatkokeskusteluja. Neuvotteluita on käytävä direktiivin soveltamisalasta, koska eräillä valtuuskunnilla on edelleen varauma koskien koulutuksen ja sosiaalisen suojelun sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Avoimia kysymyksiä liittyy edelleen EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallanjakoon direktiivin alalla, sekä direktiivin suhteellisuusperiaatteen mukaisuuteen. Myös direktiivin säännösten oikeusvarmuuteen on jatkokäsittelyssä kiinnitettävä huomiota. Direktiiviehdotuksen sisältö ja Suomen kannat ilmenevät yksityiskohtaisemmin eduskunnalle toimitetusta U-jatkokirjelmästä 44/2008 vp. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 artiklan 1 kohta; neuvoston yksimielinen päätös ja parlamentin hyväksyntä. Käsittely Euroopan parlamentissa Parlamentti on antanut ehdotuksesta lainsäädäntöpäätöslauselman , hyväksyen ehdotuksen tarkistuksin. Asian raportoijana toimi Kathalijne Maria Buitenweg. Direktiivin antaminen edellyttää neuvoston yksimielisen päätöksen lisäksi parlamentin hyväksyntää. EP:n uutena raportoijana toimii Ulrike Lunacek.

21 Kansallinen valmistelu 21(55) Eduskuntakäsittely Ehdotukseen on sen eri käsittelyvaiheissa saatu kommentteja ministeriöiltä, Ahvenanmaan maakunnalta ja etujärjestöiltä. Direktiiviehdotuksesta on järjestetty kuulemis- ja keskustelutilaisuus Ehdotusta on käsitelty eri EU-jaostoissa (EU35, EU25 ja EU6) ja se on ollut EU-asioiden komitean kirjallisessa käsittelyssä sekä EU-asioiden ministerivaliokunnassa , , , , , , , , , , , , ja Direktiiviehdotusta koskeva U-jatkokirjelmä 44/2008 vp toimitettiin eduskunnalle TyVL 22/2008 vp, PeVL 34/2008 vp, SuVX 166/2008 vp, SuVX 177/2008 vp, SuVX 79/2009 vp, SuVP 48/2009 vp, PeVP 41/2010 vp, TyVL 10/2010 vp, SuVX 47/2010 vp, SuVX 117/2010 vp, SuVP 10/2011 vp, SuVP 41/2011 vp, SuVP 29/2012 vp, SuVP 59/2012 vp, SuVP 27/2013 vp, SuVP 55/2013 vp, SuVP 28/2014 vp, SuVP 52/2014 vp, SuVP 9/2015 vp, SuVP 39/2015 vp, Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomi on saattanut aikaisemmat yhdenvertaisuutta koskevat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tuli 1. tammikuuta 2015 voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka jo sellaisenaan pääosin täyttää ehdotetussa direktiivissä säädettävät vaatimukset. Direktiivin hyväksyminen edellyttäisi eräitä pääasiallisesti pienehköjä täsmennyksiä kansalliseen lainsäädäntöön. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta muun muassa asioissa, jotka koskevat elinkeinotoimintaa tietyillä aloilla, sosiaalihuoltoa, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä opetusta. Vuoden 2005 maakuntalaki syrjinnän ehkäisemisestä Ahvenanmaan maakunnassa perustuu EU:n syrjintä- ja työsyrjintädirektiiveihin, ja puheena olevan direktiivin hyväksyminen saattaa edellyttää myös maakuntalakien tarkistamista.

22 Taloudelliset vaikutukset 22(55) Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisen yhteydessä yhdenvertaisuusasioita hoitavien erityisviranomaisten tehtäviä uudistettiin tavalla, joka vastaa direktiiviluonnoksessa esitettyä. Näin ollen direktiivillä ei yhdenvertaisuusviranomaisten toiminnan osalta olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Direktiivi edellyttäisi, että eräiden julkisten ja yksityisten palveluiden tarjoajien tulisi ryhtyä tapauskohtaisiin kohtuullisiin mukautustoimiin, jotta vammaiset henkilöt voivat tosiasiallisesti saada yhtäläisiä palveluita muiden ihmisten kanssa. Vastaavasta velvollisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei sen sijaan ole säännöksiä direktiiviehdotuksessa tarkoitetusta tavaroiden esteettömyydestä. Tällaisen sääntelyn taloudellisista vaikutuksista ei tässä vaiheessa ole mahdollista esittää arviota, koska keskustelu sääntelyn sisällöstä ja sen vaikutuksista jatkuu työryhmässä edelleen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Direktiiviehdotuksen etenemistä on merkittävästi hidastanut muutaman jäsenvaltion esittämät periaatteelliset varaumat direktiiviehdotusta kohtaan. KOM(2008) 426 lopullinen, ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Tilanneselvitys 9336/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OM, Timo Makkonen, p STM, Viveca Arrhenius STM, Katriina Alaviuhkola TEM, Antti Riivari TEM, Liisa Heinonen TEM, Tarja Kröger LVM, Irja Vesanen-Nikitin YM, Raija Hynynen YM, Erja Väyrynen SM, Hanne Huvila OKM, Mikko Cortés Téllez OKM, Ulla-Jill Karlsson OKM, Satu Paasilehto VNK, Johanna Hulkko EUTORI-tunnus EU/2008/1180 Liitteet Viite