TUT Research Network. Digitaalisen Median Instituutti Karri Huhtanen: TUT Research Network

Transkriptio

1 1 TUT Research Network

2 2 Sisältö 1. Idea lyhyesti 2. Taustaa 3. Toteutus 3.1 Toteutus Nykytilanne 3.2 Toteutus Muutos 3.3 Toteutus Tavoitetilanne 4. Hyödyt 4.1 Hyödyt osallistuville laitoksille 4.2 Hyödyt tietohallinnolle 5. Toimintaedellytykset 6. Toteutusehdotus 6.1 Kustannukset 6.2 Ylläpito 6.3 Vastuut 6.4 Hankkeen käynnistys ja koordinointi

3 3 1. Idea lyhyesti TTY:n campuksen laajuinen laitosten ja tietohallinnon yhteinen tutkimus- ja kokeiluverkko aitoine palveluineen tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Erillään sisäisistä suojatuista tuotantoverkoista yhdistettynä suoraan Internettiin selkeyttäen entisestään jakoa sisäverkkojen (tuotanto) ja tutkimusverkkojen välillä. Palomuurin ulkopuolella mahdollistaen vapaamman ja joustavamman tutkimuksen, mutta parantaen samalla sisäverkon turvallisuutta ja vähentäen ylläpidon ja tietohallinnon työtä. Yhdistettävissä TUT Public Access -arkkitehtuuriin mahdollistaen tutkimuksen ja pilotoinnit mahdollisen käyttäjän langattomassa verkossa. Yhteinen verkko- ja palveluinfra tutkimusta ja kokeilua varten ilman, että jokaisen laitoksen tai yksikön täytyy rakentaa jokaista tutkimusprojektiaan varten oma verkko ja palvelut oikeaa ympäristöä simuloimaan. Yhdistettynä laitosten väliseen yhteistyöhön selkeä kilpailuetu TTY:lle erityisesti yritysyhteistyöprojekteissa.

4 4 2. Taustaa Nykyään tutkimusprojektia aloitettaessa käytetään huomattavasti työaikaa varsinaisen tutkimuksen mahdollistavan ympäristön pystyttämiseksi. Useat tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan tutkimusprojektit keskittyvät nykyään jollain tasolla hajautettuihin ja verkkopalveluihin sekä Internetin tai liikkuvuuden tutkimiseen. Vähintään laitostasolla, joskus jopa tutkimusryhmätasolla, tehdään päällekkäistä työtä, kun yhdistämällä voimat ja osaaminen voitaisiin tehdä yhteinen verkko- ja palveluinfrastruktuuri, jota voitaisiin hyödyntää tutkimusryhmä- ja laitosrajojen yli. Jokaisessa verkkoa hyödyntävässä tutkimusprojektissa voitaisiin nyt keskittyä itse tutkimukseen eikä sitä tukevaan säätöön. Kun verkossa tapahtuva tutkimustoiminta olisi kerätty selkeästi erilliseen tutkimusverkkoon, voitaisiin tälle verkolle määritellä oma käyttöpolitiikka mahdollistaen myös tutkimukseen paremmin soveltuvat käyttösäännöt. Laitokset saisivat vapaamman ympäristön tutkimusta varten ja tietohallinto turvallisemman sisäverkon, kun palomuureja ei tarvitsisi olla koko ajan rei ittämässä satunnaisia tutkimusprojekteja varten.

5 5 3. Toteutus Ensimmäinen versio tai pilotti jo projekteissaan TUT Research Networkia tarvitsevien ja tietohallinnon yhteistyönä. Mahdollisiksi infrastruktuurin kokeiluprojekteiksi on ehdotettu tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan omia ja yhteisiä projekteja sekä tietohallinnon palveluiden kehitysprojekteja. Yhdistämällä tietohallinnon ja eri tahojen osaamisalueet ja resurssit pystytään nopeallakin aikataululla aloittamaan infran pystyttäminen ja käyttäminen. Kuten langaton verkkokin, TUT Research Network tulee laajenemaan ja kehittymään jatkuvasti osallistujien tarpeiden mukaan. Tavoitetilakin on samanlainen siirtyminen monista sekalaisista tutkimusverkoista yhtenäiseen tutkimusverkkoon, joka on selkeästi sellaiseksi määritelty ja tehty.

6 6 3.1 Toteutus - Nykytilanne Kumppaneiden verkot Internet TUT Public Access TUT Research Network Tutkimusverkot ja -palvelut OHJ:n sisäverkko TTY:n sisäiset verkot TLT:n sisäverkko Tutkimusverkot ja -palvelut

7 7 3.2 Toteutus - Muutos Kumppaneiden verkot Internet TUT Public Access TUT Research Network TTY:n sisäiset verkot OHJ:n sisäverkko TLT:n sisäverkko

8 8 3.3 Toteutus - Tavoitetilanne Kumppaneiden verkot Internet Mobiililiityntäalueet TUT Public Access (oranssi vyöhyke) TUT Research Network TUT Research Network (keltainen vyöhyke) OHJ:n sisäverkko TTY:n sisäiset verkot Tuotanto/sisäverkkoalue (vihreä vyöhyke) TLT:n sisäverkko

9 9 4. Hyödyt 4.1 Hyödyt osallistuville laitoksille 4.2 Hyödyt tietohallinnolle 4.3 Hyödyt TTY:lle

10 Hyödyt osallistuville laitoksille Kaikkea ei tarvitse tehdä itse ja kaikkien osaamista voidaan hyödyntää. Yhteistyötä TUT Research Networkin parissa voidaan laajentaa yhteistyöksi isompien tutkimusprojektien yhteydessä. Tutkimushankintoja voidaan helpommin yhdistää ja yhteisen infran myötä hankinnat ovat kaikkien osallistujien hyödynnettävissä. Tietohallinnon kautta yleisempiin tutkimushankintoihin voidaan neuvotella kustannustehokkaat hankintasopimukset. Tutkimusprojekteissa voidaan keskittyä omaan tutkimusalaan sen sijaan, että osa projektien henkilöstöresursseista kuluu infran ylläpitoon. TUT Research Networkia voi käyttää tutkimuksen lisäksi näkyvänä promootioympäristönä tutkimusprojektien tuloksille sekä houkuttelevana resurssina yhteisprojekteja neuvoteltaessa. Samaa infraa hyödyntäen voidaan helposti tehdä poikkilaitoksellista tutkimusta. Yhteisissä tutkimusprojekteissa tai TUT Research Networkin kehittämisessä voidaan hyödyntää eri laitosten omaa erityisosaamista.

11 Hyödyt tietohallinnolle TUT Research Network yhtenäistää tutkimusverkkoja samalla tavoin kuin TUT Public Access yhtenäisti langattomia verkkoja. Erillinen tutkimusinfra selkeyttää TTY:n verkko- ja palveluarkkitehtuuria mahdollistaen esimerkiksi verkkojen jaon selkeisiin vyöhykkeisiin. Sisäverkko voidaan pitää oikeasti sisäverkkona ja riittävän tiukkojen turvallisuussääntöjen takana. Vastaavasti tutkimusverkko pystyy toimimaan vapaammin tutkimus- ja kumppanitarpeiden mukaan ilman lisäkuormaa tietohallinnolle. Ylläpidon kuorma pienenee, kun kumppaniliikenne ja tutkimusprojektit eivät vaadi enää muutoksia TTY:n sisäverkkoja suojaavan palomuurin konfiguraatioon. TUT Research Networkin myötä myös tietohallinto saa käyttöönsä alueen, jossa testata ja kokeilla uusia tuotteita ja palveluita ennen niiden tuomista tuotantokäyttöön muualla verkossa. Yhteistyö laitosten ja tietohallinnon välillä mahdollistaa tehokkaan osaamisen välittämisen ja kokemusten vaihtamisen ylläpidon kesken. Osa yleisistä tutkimushankinnoista voidaan saada puitesopimusten piiriin mahdollistaen kustannustehokkaammat hankinnat.

12 Hyödyt TTY:lle Yksi yhtenäinen tutkimusverkko, jota voidaan käyttää sekä sisäiseen että kumppanien kanssa tehtävään tutkimukseen on jotain, mitä yhdelläkään muulla yliopistolla ei vielä ole tarjota. Se on samalla sekä houkute yrityksille ja organisaatioille tehdä yhteistyötä TTY:n kanssa että myös lisää julkisuutta ja arvostusta tuova osoitus TTY:llä olevasta osaamisesta. Yhtenäinen tutkimusverkko mahdollistaa kustannustehokkaan nykyisen sekä tulevan tutkimuslaitteiston ja infran hyödyntämisen sekä tietohallinnon että laitosten tutkimuskäytössä. Tutkimuksen tehokkuus parantuu, kun osa tutkijoiden työajasta ei enää kulu varsinaisen tutkimusinfrastruktuurin piiloylläpitoon. Yhteistyö mahdollistaa osaamisen, kokemusten ja innovaatioiden leviämisen koko organisaatioon kaikkien käyttöön ja yhdistettäväksi uusiin kehitettäviin ideoihin.

13 13 5. Toimintaedellytykset Oma ylläpito-/kehitysryhmä, joka ottaa vastuun TUT Research Networkin ylläpidosta ja kehittämisestä. Ryhmällä pitää myös olla valta tehdä hankintoja ja ratkaisuja verkon kehittämiseen suhteen. Tämä voisi olla ryhmä ihmisiä, jotka muutenkin tulevat tekemään tutkimusinfran parissa töitä tai sitten oma yksikkönsä joko jonkun laitoksen sisällä tai irrallaan. Tärkeää on kuitenkin, että kosketus tutkimustoimintaan ja osallistujalaitoksiin säilytetään vahvana. Rahoitus voisi tulla alustavasti verkon hyödyntämiseen osallistuvilta osapuolilta. TTY voisi ehkä tukea tätä jotenkin, jos näkee projektilla olevan lisäarvoa. Dimes ja Tekes voisivat myös olla mahdollisia osapuolia, kuten myös tunnetut yrityskumppanit. Tietohallinnon tuki on tärkeää erityisesti tutkimusinfran levittämiseksi campuksen laajuiseksi toiminnaksi. Tutkimusinfran hyödyntäminen vaatii osallistujien yhteistyötä sekä infran kehittämisen, että tutkimusprojektien suhteen. Tällöin konseptista saadaan eniten hyötyä irti.

14 14 6. Toteutusehdotus 6.1 Kustannukset 6.2 Ylläpito 6.3 Vastuut 6.4 Hankkeen käynnistys ja koordinointi

15 Kustannukset Aloituskustannukset TUT Research Network voidaan aloittaa hyödyntämällä olemassaolevaa infrastruktuuria muutamin konfiguraatiomuutoksin. Laitoksilta ja tietohallinnolta löytyy lisäksi jo hyödynnettävissä olevia ohjelmistolisenssejä ja laitteistoja (esim. tietohallinnolta RADIUS-lisenssejä, tietoliikennetekniikalta reitittimiä jne.) Projektin valmisteluun on saatu TTY:n rahoitusta ja laitehankintoihin on haettu avustusta Tietotekniikan osastolta. Ylläpitokustannukset Jokainen TUT Research Networkin hyödyntäjä osallistuu verkon kustannuksiin joko työllä, muilla resursseilla tai yksinkertaisimmillaan osallistumalla suoraan verkon ylläpitokustannuksiin. TUT Research Networkin ohjaus- ja ylläpitoryhmä mitoittaa ja hyväksyy liittyjien kontribuutiot. Uudet laitehankinnat, mahdolliset kytkennät jne. hoidetaan TTY:llä tietohallinnon kanssa yhteistyössä hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan TTY:n sisäisiä palveluita ja tehtyjä puitesopimuksia.

16 Ylläpito TUT Research Networkin hallintoa ja ylläpitoa varten perustetaan itsenäinen ohjaus- ja ylläpitoryhmä, johon kootaan edustaja tietohallinnosta ja kaikista ylläpitotyötä verkossa tekevistä laitoksista sekä yksi edustaja edustamaan puhtaasti verkon hyödyntämisestä maksavia tahoja. Varsinaisen lisäylläpitotyön määrä ei välttämättä lisäänny vaan sama piiloylläpitotyö, jota tehdään tutkimusprojektien tukemiseksi tulee vain näkyvämmäksi ja hallitummaksi. Ohjaus- ja ylläpitoryhmän puheenjohtajana toimii tietohallinnon edustaja Ohjaus- ja ylläpitoryhmä vastaa tutkimusverkon hallinnoinnista, valvonnasta ja ylläpitotoiminnasta, suunnittelee ja päättää käytännön säännöt sekä käyttöpolitiikat ja valvoo näiden noudattamista. Ohjaus- ja ylläpitoryhmä tekee myös päätöksen tutkimusverkkoon liittyjän hyväksymisestä tai poistamisesta.

17 Vastuut Ylläpitoryhmällä on vastuu TUT Research Networkista ja sen toiminnasta kokonaisuudessaan. Liittyjillä/hyödyntäjillä on vastuu TUT Research Networkin kustannuksista sekä TUT Research Networkin käyttösääntöjen ja -politiikan mukaisesta toiminnasta tutkimusverkossa. Liittyjillä/hyödyntäjillä on vastuu oman tutkimushenkilöstönsä toiminnasta tutkimusverkossa. Jos hyödyntäjä/liittyjä ei toimi TUT Research Networkin sääntöjen ja politiikan mukaisesti tai esiintyy muita väärinkäytöksiä, ylläpitoryhmä voi poistaa liittyjän verkosta ja evätä uudelleenpääsyn tapauskohtaisesti määriteltäväksi ajaksi. Rikosoikeudellisissa väärinkäytöksissä vastuullinen on rikkeen/rikoksen tekijä(t) henkilökohtaisesti. Jos tapauksia on useita ja liittyjä on laiminlyönyt valvontavastuunsa, voidaan tilannetta tarkastella liittyjäkohtaisesti. Liittymishakemuksen tutkimusverkkoon tekee laitoksen tai tutkimusryhmän johtaja.

18 Hankkeen käynnistys ja koordinointi Hankkeen käynnistys on aloitettu TLT:n sisäisenä projektina ja jatkossa projektin etenemisestä ja suunnasta vastaa muodostettava ohjaus-/ylläpitoryhmä ja sen puheenjohtaja. Projektimuotoisuus mahdollistaa joustavasti mahdollisen ulkopuolisen yhteistyön ja rahoituksen. Tietoliikennetekniikan laitos on alustavasti sijoittanut 20 keur alkusiivun rahoitusta projektin käynnistämiseen. Projektin tiedotus, markkinointi, rahoitus ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden etsiminen hoidetaan yhteistyössä TTY:n tiedotuksen kanssa sekä osallistujien omia verkostoja hyödyntäen. Tavoitteena on saada mukaan toimintaan TTY:ä lähellä olevat merkittävät tamperelaiset toimijat, joilla on jo tutkimusyhteistyöprojekteja TTY:n kanssa.