Maljatien sisääntuloalueen ja leikkipaikan/pyykinkuivaus- ja tomutusalueen suunnittelu

Transkriptio

1 Maljatien sisääntuloalueen ja leikkipaikan/pyykinkuivaus- ja tomutusalueen suunnittelu L12904A Maisemasuunnitteluprojekti Johanna Pulju Maarit Kuokkanen Ohjaaja: Pirjo Siipola

2 Maljatien ympa ristö Suunnittelualue sijaitsee Oulussa Kaukovainiolla osoitteessa Maljatie 10 ja se käsittää rivitalokiinteistön leikki- ja tomutus/pyykinkuivauspaikan sekä sisääntulon rivitalon pihaan. Toivomuksena yhdistetylle leikkialueelle ja tomutus/pyykinkuivausalueelle oli saada järkeviä ratkaisuja toimintojen järjestämiseen sekä turvallisuutta leikkeihin. Sisäänkäynnin suunnittelulla pyrittiin kohentamaan julkisivun ilmettä. Kummassakin yhtenäinen suunnittelulinja oli asukkaiden viihtyisyyden parantaminen alueella. Lähtötilanne Maljatiellä on kasvillisuuden suhteen vanha. Kiinteistön kasvivalikoima koostuu syreeneistä (Syringa), rauduskoivuista (Betula pendula), kotipihlajista (Sorbus aucuparia) ja leikatuista pensasaidoista. Piha-alueella oli myös Kaukovainiolle tunnusomaisia isoja mäntyjä (Pinus sylvestris) sekä sembroja (Pinus cembra). Kuva 1 ja 2. Maljatien yleisilme on tyypillinen 70-luvulle

3 Kuva 3. Maljatien sijoittuminen Oulussa ja Kaukovainiolla Sisa a ntulöalueen suunnittelu Sisääntuloalueen lähtötilanne on hyvin yksinkertainen ja askeettinen, eikä se sovi ollenkaan yhteen Maljatien muutoin runsaan kasvillisuuden ja ilmeen kanssa. Sisääntuloalueella on muutama pensas punalehtiruusua ja euroopantuhkapensasta sekä tontin rajan ulkopuolella kaupungin istuttamat kolme pilvikirsikkaa. Sisääntuloalueesta haluttiin näyttävämpi ja sen toivottiin kuvastavan paremmin Maljatien luonnetta. Sisääntuloalueesta ei kaivattu oleskelutilaa vain lähinnä esteettinen kokonaisuus.

4 Suunnitteluratkaisussa päädyimme suunnittelemaan alueelle kolme istutusaluetta, jotka rajasimme vaalealla betonilaatoituksella. Betonilaatta sopii hyvin alueen 70- arkkitehtuuriin, koska sinä aikana rakentamisessa käytettiin paljon neliskanttista betonilaattaa. Istutusalueisiin valitsimme kestävät ja kauniit kasvit, niin että valoisaan eteläpäätyyn valitsimme aurinkoisen paikan kasveja ja pimeämpään pohjoispäätyyn varjoisan paikan kasveja. Keskimmäiseen istutusalueeseen autokatoksen vierelle sijoittaisimme kestäviä puolivarjossa-auringossa viihtyviä kasveja, jotka myös kestävät katolta tiputettavan lumen painoa. Autokatoksen seinustalle suunnittelimme köynnösistutuksen koko seinän pituudelle. Köynnöksiä varten seinään sijoitettaisiin valkoisesta puusta rakennettu köynnösritilä. Kuva 6 ja 7. Ylhäällä autokatoksen sivuseinä nykyisellään ja alhaalla havainnekuva suunnitelmasta. Kyseessä toinen istutusalue.

5 Kuva 8, 9 ja 10. Havainnekuvat autokatoksen päädystä eli kolmannesta istutusalueesta sekä oikealla alhaalla alueen nykytila 2.1. Sisääntuloalueen kasvivalinnat Ensimmäiseen istutusalueeseen valitsimme Kotkansiiven (Matteuccia struthiopteris) (9 kpl), Rönsytiarellan (Tiarella cordifolia)(11 kpl), Kirjokuunliljan (Hosta Undulata) (6kpl) ja Japaninkuunliljan (Hosta lancifolia) (6kpl).

6 Kotkansiipi (Matteuccia Struthiopteris) Yleinen koristekasvi Suomessa. Suosii varjoa-puolivarjoa. Kasvaa cm korkeaksi. Kasvualustaksi sopii kostea, humuspitoinen, runsasravinteinen kasvualusta. Istutusväli 50 cm. Kuva 11 ja 12. Vasemmalla kotkansiipi ja oikealla herkän kaunis rönsytiarella Rönsytiarella (Tiarella cordifolia) Kasvaa cm korkeaksi. Kasvualusta tuore, humuspitoinen ja keskiravinteinen. Toukokesäkuun vaihteessa valkoiset kukinnot. Istutusväli 30 cm. Kirjokuunlilja (Hosta Undulata) Kasvaa n. 50 cm korkeaksi. Kaipaa varjoisaa, kosteaa ja ravinteikkaata maata. Kukkii heinäelokuussa. Sinertävä kukinto. Istutusväli 30 cm. Japaninkuunlilja (Hosta lancifolia) Kasvaa cm korkeaksi. Kaunis kellomainen lila kukinto elo-syyskuussa. Kaipaa tuoreenkosteahkon kasvualustan. Istutusväli 30 cm.

7 Toiseen istutusalueeseen valitsimme puolivarjoon-aurinkoon sopivia ja kestäviä lehtipensaita, eli Taikinamarja (12kpl), Idänvirpiangervo (12 kpl), Keijuangervo (12kpl), Punalehtiruusu (6kpl, joista 2 olemassaolevaa, jotka siirretään). Lisäksi seinustalle istutetaan köynnöksiä (12kpl), johon ehdotamme viiniköynnöstä tai humalaa. Tähän periaatteessa käy mikä köynnös vain. Taikinamarja (Ribes alpinum Kittilä ) Pensaan kasvustosta tulee erittäin tiheä ja varhain keväällä vihertyvä. Taikinamarja kestää hyvin lumen painoa ja tuulta sekä melko hyvin tiesuolaa. Kasvaa cm korkeaksi. Kasvualustaksi vaatii kelpaa kuiva-kostea sekä keskiravinteinen maa. Taimiväli on 90 cm. Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia) Kukkii joka vuosi runsaasti ja on ruskaväreissä kaunis ilmestys. Oksat ovat hieman nuokkuvat ja mutkaiset. Juurivesoja kasvaa runsaasti. On helppohoitoinen, terve ja vaatimaton kasvualustan suhteen. Kasvupaikaksi suosii aurinko puolivarjo ja kasvualustaksi kuiva tuore sekä keskiravinteinen. Kasvaa cm korkeaksi ja taimi väli on 80 cm. Keijuangervo (Spiraea japonica Little princess) Matala kaunis ja herkkä pensas. Hidaskasvuinen, mutta peittävä kasvi. Kasvupaikaksi aurinkopuolivarjo ja kasvualustaksi kuiva-tuore. Kasvaa 70 cm korkeaksi ja taimiväli on 50 cm Kuva 13 ja 14. Vasemmalla keijuangervon kukinto ja oikealla idänvirpiangervon valkoinen kukinto

8 Punalehtiruusu (Rosa glauca) Punalehtiruusu on sinertävänpunaisen lehdistön ansiosta koristeellinen koko kesän. Hieno syysväri ja runsas punainen kiulukkasato lisäävät koristearvoa. Laji on talvenkestävä ja vaatimaton kasvupaikan suhteen. Pensas on pysty- ja kaarevahaarainen sekä juurivesaton, minkä vuoksi tyvi on kapea mutta latva leveä. Korkeudestaan huolimatta pensas näyttää sirolta kapeiden lehtien ja pienten kukkien ansiosta. Kasvualustan tulee olla kuiva tuore, keskiravinteinen, vettä läpäisevä. Ruusut kukkivat runsaimmin auringossa, mutta puolivarjossa kukinta kestää kauemmin. Ne sietävät hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Punalehtiruusu kasvaa cm korkeaksi. Taimiväliksi suositellaan 90 cm. Kuva 15. Punalehtiruusu Kolmas istutusalue sijaitsee autotallin päädyssä. Siellä on toivomuksena piilottaa moninkertainen kattonäkymä. Tähän tarkoitukseen valitsimme okakuusen (Picea pungens), joka hopean vivahtavan värinsä puolesta myös sopii Hopeatien nimeen. Toinen suuri havupuu, jonka valitsimme päätyyn, on siperiansembra (Pinus sembra sp. Sibirica), joka on yhtenäinen sisäpihan istutusten kanssa. Lisäksi istutusalueeseen valitsimme paahdetta kestäviä kasveja sekä

9 kivikkokasveja, joiden ympärille suunnittelimme myös sijoitettavaksi erikokoisia kiviä, jolloin siitä muodostuu osittain kivikkopuutarha. Käytimme alueeseen myös kaksi olemassa olevaa euroopantuhkapensasta (Cotoneaster europaeus). Tuivio (Microbiota decussata) Matala ja suikertava kasvi, joka muistuttaa maanmyötäisiä katajia. Tuiviolla on suomumaiset lehdet. Kasvi peittää muutamassa vuodessa yhden neliömetrin alan. Tuivio menestyy myös helposti kuivuvassa rinteessä. Maalajin ja ravinnepitoisuuden suhteen vaatimaton tuivio sietää varjoa huomattavasti paremmin kuin katajat. Korkeus 30 cm ja leveys 150 cm. Taimiväli cm Kuvat 16 ja 17. Vasemmalla tuivio ja oikealla kukkiva patjarikko Patjarikko (Saxifraga arendsii) Patjarikolla on punaiset, vaaleanpunaiset tai valkoiset kukat. Sammalmainen lehdistö vihertää heti lumen sulettua, sillä lehdistö on ainavihanta. Kasvutapa on mattomainen ja laji leviää hillitysti. Kasvupaikka aurinkoinen ja kasvualusta kuiva, vähäravinteinen, kalkittu sekä vettä läpäisevä. Taimiväli 25 cm. Maksaruoho (Sedum) Matala maanpeite kasvi. Viihtyy aurinkoisella ja kuivahkolla maalla, joka läpäisee hyvin vettä. Suosii kalkittua maata. Kasvaa 5-20 cm korkeaksi ja taimia menee 6-14 kpl/m 2.

10 Sammalleimu (Phlox subulata) Auringon paahteessa viihtyvä sopii maapeittäjäksi aurinkoiseen rinteeseen tai kivikkokasviryhmään. Se peittyy raikkaasti tuoksuviin kukkiin kevätkesällä. Neulasmaiset versot ruskettuvat herkästi talvella, jos kasvupaikalle ei kerry lunta. Kasvi kasvaa 5-15 cm korkeaksi ja istutustiheys on 6-14 kpl/m2. Kuva 18 ja 19. Ylhäällä sammalleimu ja alhaalla maksaruoho

11 2.2 Materiaalivalinnat Istutusaluetta kiertävä laatoitus on vaaleaa neliskulmaista betonilaattaa, joka on Kaukovainiolle tyypillistä. Laatoitusalue on suoralinjainen ja sulautuu siten ympäröivään arkkitehtuuriin. Istutusalueet katetaan puunvärisellä kuorikatteella, joka ei pistä silmään muusta ympäristöstä. Lisäksi autokatoksen päätyyn ehdotamme somisteeksi maljanmuotoista lintujen juoma-allasta, jossa tulisi esiin symbolisesti Maljatien nimi. Myös pieni veistos voisi toimia samalla tavoin. Esine kannattaa kiinnittää hyvin paikoilleen ja tehdä kunnon perustukset ilkivaltaa vastaan. Kuva 20, 21 ja 22. Ylhäällä vasemmalla puunhaketta, oikealla vaaleaa betonilaattaa ja alhaalla keskellä omatekoinen betoninen juoma-allaslinnuille.

12 Lisäksi etupihalle autokatoksen seinälle tulee köynnöksille tueksi valkoinen puuritilä, jota pitkin kasvi pääsevät kiipeilemään seinustalle. Kuva 23. Valkoinen tukiristikko köynnöksille

13 MALJATIE: SISÄÄNTULOALUE Kuva 1. Yleiskuva sisäänstuloalueesta Maljatie: Sisääntuloalue Maljatien maisemallinen kuva koostuu 60- ja 70- luvun arkkitehtuurista sekä runsaasta ja monipuolisesta kasvillisuudesta. Sisääntuloalue on tällä hetkellä hyvin askeettinen, ja eroaa huomattavasti maljatien yleisilmeestä. Sisääntuloalueen reunalla on kolme kaupungin istuttamaa pilvikirsikkaa ja lähempänä autokatosta sijaitsee kaksi tuhkapensasta ja kaksi punalehtiruusua. Suunnittelimme alueelle kolme erikokoista istutusaluetta, jotka on Kasvillisuus Istutusalueisiin valitsimme uusia kasveja, mutta myös halusimme käyttää vanhat, jo olemassa olevat pensaat (tuhkapensaat 2 kpl ja 2 punalehtiruusua). Jo olemassa olevat pensaat siirretään uuteen, istutussuunnitelman mukaiseen paikkaan. Autokatoksen pohjoispäätyyn (1. istutusalue) valitsimme varjoisaan ja puolivarjoisaan paikkaan soveltuvat kasvit ja keskimmäiseen istutusalueeseen (2. istutusalue) sijoittelimme 2. Istutusalue Tontin raja 1. Istutusalue Merkkien selitykset 1. Istutusalue Kotkansiipi (9 kpl) Rönsytiarella (11 kpl) Kirjokuunlilja (6 kpl) Japaninkuunlilja (6 kpl) rajattu niitä ympäröivällä laatoituksella. Valitsimme istutusalueisiin runsaasti helppohoitoisia ja kauniita kasveja. Kasvit ovat erikokoisia ja korkuisia ja sulautuvat näin ympäristöönsä mielenkiintoisella tavalla. Valitsimme myös alueeseen ikivihreitä havukasveja, jolloin vihreyttä riittää ympäri helppohoitoisia ja kestäviä aurinkoon-puolivarjoon soveltuvia pensaita, jotka kestävät katolta pudotetun lumen painoa. Seinälle sijoittaisimme köynnösritilän, johon sopii monenlaiset köynnökset esim. viiniköynnös tai humala. Köynnösritilän materiaaliksi valitsimme valkoiseksi maalatun puun. Maljatie Autokatos 2. Istutusalue Taikinamarja (12 kpl) Idänvirpiangervo (12 kpl) Keijuangervo (12 kpl) Kuva 2. Autokatoksen eteläpääty vuoden. Laatoitus Laataksi valitsimme alueen arkkitehtuuriin sopivan vaalean neliskulmaisen betonilaatan. Laatoitusalue on suoralinjainen, ja täten noudattelee ympäröivän arkkitehtuurin linjaa. Eteläpäädyn (3. istutusalue) istutusalueeseen valitsimme paahdetta kestäviä kasveja sekä kivikkokasveja, joiden ympärille suunnittelimme myös sijoitettavaksi erikokoisia kiviä, jolloin siitä muodostuu osittain kivikkopuutarha. 3. Istutusalue 3. Istutusalue Punalehtiruusu (6 kpl, joista 2 olemassaolevaa) Köynnös (Esim. viiniköynnös tai humala) (12 kpl) Kuusi(Esim. Okakuusi) (1 kpl) Pensassembra (1 kpl) Veistos/Linnuille juoma-allas Korkeuskäyrä Tuivio (3 kpl) Patjarikko (7 kpl) Tontin raja Maksaruoho (5 kpl) Sammalleimu (10 kpl) Hopeahärkki (7 kpl) Hopeatie Olemassa oleva lamppu Kangasajuruoho (7 kpl) Euroopantuhkapensas (Olemassa oleva 2 kpl) 1:200 P Muut Nurmikko Laatoitus Pilvikirsikka (Olemassa olevat 3 kpl) Kuva 3. Havainnekuva istutusalueesta K.OSA KORTTELI/TILA TONTTI/RNo VIRANOMAISTEN MERKINTÖJÄ RAKENNUSTOIMENPIDE Pihasuunnitelma PIIRUSTUSLAJI Yleissuunnitelma/Oppilastyö JUOKS.No RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE Maljatie, Oulu OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA-ALAN YKSIKKÖ Kotkantie OULU PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MITTAKAAVAT Yleissuunnitelma sisääntuloalueesta Maljatiellä (Oulu) 1:200 SUUN.ALA TYÖ No PIIR.No MUUTOS Kuva 4. Havainnekuva Kuva 5. Havainnekuva SUUNNITTELIJA Johanna Pulju & Maarit Kuokkanen PÄIVÄYS YHT.HENKILÖ Johanna Pulju l1pujo00@students.oamk.fi

14 Leikkipaikka/tomutus- ja pyykinkuivaus paikka Maljatie 10 leikkipaikka /tomutus- ja pyykinkuivauspaikka sijaitsee kiinteistön perimmäisessä nurkassa, sisääntuloalueelta katsottuna oikealla. Paikka on sijoitettu keskelle suuria mäntyjä, joille ei annettu kaatolupaa. Tämä yhdessä paikan ahtauden kanssa aiheutti haasteita suunnittelussa. Leikkipaikka koostuu vanhoista leikkivälineistä, joista toinen on noin 80-luvun keinu ja toinen pieni puinen hiekkalaatikko. Leikkipaikan taa on asennettu pyykinkuivaukseen tarkoitetut narut. Maton tamppaukseen käytetty teline löytyy taas aivan tontin rajalta, takaparkkipaikan välittömästä läheisyydestä. Yleisilmeeltään alue on ryhditön ja sekava. Keinun kohdalla havaitsimme turvallisuusriskejä, sillä alue on keinulle liian ahdas ja turva-alustaa ei ole lainkaan. Pyykinkuivausteline on hankalassa paikassa, ja sen keskellä kasvaa mänty. Lisäksi maa on pyykinkuivaustelineen luona epätasainen ja läheisyydessä oli iso kivikasa, joka ei sopinut lainkaan ympäristöön. Ajatuksena suunnittelussa olikin tuoda alueelle ryhtiä ja keskittää eri toiminnot omille alueilleen. Suunnitteluratkaisuissa päädyimme uusimaan leikkivälineistön ja ottamaan leikkivälinevalinnoissa huomioon erityisesti pienet taaperoikäiset lapset, jotka uskoimme olevan leikkipaikan pääkäyttäjä ryhmä. Keinun poistimme kokonaan turvallisuussyistä, sillä isojen mäntyjen keskelle oli mahdoton saada standardien mukaista turva-aluetta. Sen sijaan valitsimme Lappsetin Finno- tuoteperheestä Leppismökin, joka toimii liukumäkenä. Ilmeeltään se on hauska, tummanpunainen leppäkerttu imitaatio, joka sopii värimaailmansa ansiosta hyvin tummanvihreään mäntymetsään. Toiseksi leikkivälineeksi valitsimme samasta Lappsetin tuoteperheestä Pienen leikkipihan, jossa yhdistyy sekä leikkimökki, että hiekkalaatikko. Lisäksi alueelle lisäsimme yhden penkin, jotta vanhemmat voisivat istua seuratessaan lastenleikkejä. Penkki on Lappsetin Park- mallistosta.

15 Kuva 24 ja 25. Ylhäällä havainnekuva leikki-/tomutus- ja pyykinkuivausalueesta sekä alhaalla kuva alueen nykytilasta Turva-alustaksi alueelle valitsimme turvahiekan, sillä se sopii alueen yleisilmeeseen hyvin. Muilta osin vanha kulunut kuntta korvataan tummanruskealla kuorikatteella, joka ei pistä silmään maastosta. Leikkipaikan takaosan kivikasa poistetaan ja monttu voidaan peittää irtomaalla ja tasata. Päälle levitetään

16 kuorikate. Turva-alue rajataan reunalaudalla. Pyöreä muoto pehmentää kulmikkaan kivituhka-alueen muotoja, ja rajaa selvästi turva-alueen muusta ympäristöstä. Kuva 26 ja 27. Finno-sarjan Pieni leikkipiha ja Leppismökki (Lappsetin sivuilta) Olemassa oleva kasvillisuus säästetään. Pienet pihlajanalut, jotka ovat kylväytyneet itsestään leikkialueelle, poistetaan. Samoin suosittelemme poistettavaksi myös vanhaa syreeniä, joka näytti ainakin näin keväällä puoli kuolleelta, eikä sillä ole alueella tarkoitusta. Alueelle ei istuteta uutta kasvillisuutta, koska siitä tulisi tukkoinen. Nykyinen kasvillisuus riittää. Kuva 28 ja 29. Iloisen väriset leikkivälineet tuovat ilmeikkyyttä leikkipihalle Kulku ohjataan kivituhkapolun avulla parkkipaikan sivuitse, jotta parkkipaikan läpikulku minimoituisi. Parkkipaikan läpi oikominen on erityisesti lasten ollessa kyseessä, turvallisuusriski. Kivituhkapolku liittyy sujuvasti kivituhkalla päällystettyyn tomutusalueeseen. Samalla alueella on pyykinkuivausteline. Pyykinkuivaus paikka tuodaan paremmin saavutettavaksi ja alueella pyritään esteettömyyteen, sillä teline pitäisi olla kaikkien saavutettavissa. Nykyinen teline sijaitsee möykkyisessä maastossa. Lisäksi kiinnitimme huomiota suunnitelmassa myös mäntyjen roskaavuuteen eli pyrimme sijoittamaan kuivaustelineen niin, etteivät männyt roskaisi kuivassa olevia vaatteita.

17 Tomutustelineen toimme myös pihan perältä lähemmäs kiinteistöä sekä paremmalle alustalle. Nykyinen tomutusteline sijaitsee parkkipaikan laidalla, lähes kiinteistön tontin rajalla. Lisäksi teline on vanha. Sekä pyykinkuivausteline että tomutusteline ovat Lappsetin Park-mallistoa. Kuva 3. Lappsetin Park-mallistosta penkki ja tomutusteline taivutettu (Lappsetin sivuilta)

18 Maljatie: Leikki- ja pyykinkuivausalue Merkkien selitykset Parkkialue Rakennus Kasvillisuus Tontin raja Kalusteet Olemassa oleva mänty Liukumäki (Lappset Finno Leppismökki) Olemassa oleva koivu Kuva 1. Havainnekuva Rajaus pystypöllireunuksella Hiekkalaatikko (Lappset Finno Pieni leikkipiha) Pintamateriaalit Hiekka Liukumäki Turva-alue Penkki (Lappset Park) Turvahiekka Leikkimökki Hiekka Tontin Olemassa oleva nurmi raja Kuivausteline (Lappset Park) Olemassa oleva asfaltti P Kivituhka Tomutusteline (Lappset Park) Kuorikate Kuva 2. Havainnekuva Kuva 4. Leikkauskuva Kuva 6. Leikkialue ennen K.OSA KORTTELI/TILA TONTTI/RNo RAKENNUSTOIMENPIDE VIRANOMAISTEN MERKINTÖJÄ PIIRUSTUSLAJI JUOKS.No Yleissuunnitelma RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ Maljatie, Kaukovainio, Oulu MITTAKAAVAT Leikkialueen suunnitelma 1:200 OULUN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA-ALAN YKSIKKÖ Kotkantie 1 Kuva 3. Havainnekuva Kuva 5. Havainnekuva SUUN.ALA TYÖ No PÄIVÄYS YHT.HENKILÖ PIIR.No MUUTOS OULU SUUNNITTELIJA Maarit Kuokkanen & Johanna Pulju 29.4 Maarit Kuokkanen l1vama00@students.oamk.fi

19 Lä hteet Koskelin, K. Kiinteistöpihan helppohoitoisuus.nammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa. Räty, E. Viheralueiden puut ja pensaat Helsinki. Puutarhaliiton julkaisuja nro.353 Viherympäristöliiton julkaisuja 34. Viherammattilaisen perennakäsikirja Tampere Hakupäivä Oulun kaupunki. Hakupäivä Oulunseudun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä Hakupäivä Hakupäivä