Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II våningen

Transkriptio

1 6/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:00-19:20 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II våningen Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Virpiö Sami 17:00-19:20 pj./ordf. Liljeström Maria 17:00-19:20 varapj./viceordf. Kopra Juha 17:00-19:20 varajäsen/suppleant Backström Anders 17:00-19:20 varajäsen/suppleant Myrberg Bob 17:00-19:20 jäsen/ledamot Rantala Juhani 17:00-19:20 jäsen/ledamot Lindqvist Kaj 17:00-19:20 Kh:n edustaja/kst:s repr. Söyrilä Pekka 17:00-19:20 esittelijä/föredragande Grandell Nina 17:00-19:20 pöytäkirjanpit./protoko llför. Muu/Övriga Harsia Eveliina 17:00-17:50 asiantuntija/sakkunnig Kanerva Matti 17:00-19:05 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Alaterä Mandi jäsen/ledamot Liljeström Christel jäsen/ledamot Kuntsi Eva jäsen/ledamot Vestman Heikki Kh:n edustaja/kst:s repr. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Sami Virpiö Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Anders Backström Pöytäkirjanpitäjä/förare Nina Grandell Pöytäkirjantarkastaja/justera re Juha Kopra

2 6/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 57 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 58 Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 59 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 60 G26 Pohjois-Paippisten osayleiskaavan rakennemallit / Strukturmodeller för delgeneralplanen för Norra Paipis 61 B17 Majvikin 1. asemakaava, maatalousalueet, kaavaluonnos / B17 Majvik 1. detaljplan, jordbruksområden, planutkast RA5 Kaunissaaren ranta-asemakaava / Stranddetaljplan för Fagerö Kaavoituskatsaus 2016 / Planläggningsöversikt Selityspyyntö G20 Talman osayleiskaavan valituksista, Korkein hallinto-oikeus / Begäran om förklaring för besvär över Tallmo delgeneralplan G20, Högsta förvaltningsdomstolen Maankäyttösopimus / Markanvändningsavtal / Sipoonlahden ranta Nikkilän OP- korttelin maankäyttösopimukset / Markanvändnigsavtalen i OP-kvarteret 67 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1528 T4, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1528 T4, Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1530 T4, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1530 T4, Kiinteän omaisuuden ostaminen/sarkama / Inköp av fast egendom/sarkama Maankäyttöjaoston syksyn 2016 kokouksen aikataulun muuttaminen / Ändring av markanvändssektionens mötestidtabell för hösten Ilmoitusasiat / Delgivningar 39

3 6/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet MAAJAOS 57 Maankäyttöjaosto / Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagenligt sammankallat och beslutfört.

4 6/ Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare MAAJAOS 58 Maankäyttöjaosto / Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anders Backström ja Juha Kopra Beslut Till protokolljusterare valdes Anders Backström och Juha Kopra.

5 6/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan MAAJAOS 59 Maankäyttöjaosto / Päätös Maankäyttöjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen G26 Pohjois-Paippisten osayleiskaavan rakennemallit / Strukturmodeller för delgeneralplanen för Norra Paipis 1215/ /2015 MAAJAOS 55 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: yleiskaavapäällikkö /generalplanläggningschef Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama(at) sipoo.fi Sipoon kunnanhallitus päätti antaa vastineet kantatilamitoituksen tarkistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin. Vastineissa linjattiin, että uutta rakentamisen edullisuusvyöhykkeisiin perustuvaa mitoitusta sovelletaan kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2015 käynnistettävässä Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kaavan laatimisen tavoitteena on kehittää kyläaluetta osoittamalla uudisrakentaminen maiseman, ympäristön ja olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin sekä tiivistää kylän keskustaa. Pohjois-Paippisten osayleiskaavan työohjelma on laadittu kunnanhallituksen linjausten mukaisesti. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen on tarkoitus kilpailuttaa syksyn 2015 aikana kaavan laatimistyö liitteenä olevan tarjouspyynnön mukaisesti ja käynnistää kaavan laadinta. Kyseessä on avoin, kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankinnasta julkaistaan hankintailmoitus TEM:n ylläpitämässä sähköisessä Hilma-ilmoituskanavassa. Liite 1/ 55 MAAJAOS: Pohjois-Paippisten osayleiskaavan tarjouspyyntö Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle kaavan laatimisen työohjelman hyväksymistä. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå att kommunstyrelsen godkänner arbetsprogrammet för uppgörande av planen. Päätös Maankäyttöjaosto lisäsi tarjouspyynnön työohjelman kohtaan Toimintatavat: - Konsultti esittää tarjouksessa työsuunnitelman työvaiheittain

7 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Työn kannalta ratkaiseviin työvaiheisiin sisältyy luottamusmieskäsittely - Keskeisissä mitoitukseen liittyvissä ratkaisuissa saadaan ohjeistus vuoropuhelussa kunnan luottamuselinten kanssa. Muutoin maankäyttöjaosto hyväksyi esittelijän ehdotuksen Beslut fogade följande till punkt Verksamhetssätt i arbetsprogrammet för inbjudan att lämna anbud: - I sin offert framför konsulten en arbetsplan för varje arbetsskede - I de arbetsskeden som är avgörande för arbetet ingår en förtroendemannabehandling - I de centrala dimensioneringslösningarna fås anvisningarna ur växelverkan med kommunens förtroendeorgan. I övrigt godkände markanvändningssektionen föredragarens förslag. KH 176 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet Liite 1/176 KH: Pohjois-Paippisten osayleiskaavan tarjouspyyntö Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner markanvändningssektionens förslag. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. MAAJAOS 60 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi

8 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pohjois-Paippisten osayleiskaava Sipoon kunnanhallituksen hyväksymässä vv kaavoitusohjelmassa Pohjois-Paippisten kylän osayleiskaavoitus ajoittuu vuosille Alueen kaavoitus noudattaa Sipoon yleiskaava 2025:n ja Sipoon kunnan kasvustrategian tavoitteita. Kaava kuulutettiin vireille Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää kyläaluetta ja ohjata alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa rakennetta ja tiivistämään rakentamista kylän keskustassa. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti osayleiskaavan laatimisessa tutkitaan ja sovelletaan uutta menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Sipoon kunnan yleiskaava 2025 (vahvistettu ). Sipoon yleiskaavassa 2025 suunnittelualue on merkitty suurelta osin haja-asutusalueeksi (MTH), kyläalueeksi (AT), työpaikka-alueeksi (TP) sekä laajojen yhtenäisten metsäalueiden alueeksi (MLY). Mitoitusjärjestelmä Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti Pohjois-Paippisten kylän osayleiskaavatyössä tutkitaan ja sovelletaan uudistettua menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Aiemmin mitoituksen määrittämisessä asemakaava-alueiden ulkopuolella on ollut yleisesti käytössä ns. emä- tai kantatilaperiaate, joka pohjautuu vuoden 1959 kiinteistöjaon (ns. kantatilat) tarkasteluun rakennuspaikkojen enimmäismääriä määritettäessä. Kantatilaperiaatteen soveltamisella on pyritty turvaamaan etenkin maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Ongelmaksi on kuitenkin samanaikaisesti koettu, että puhtaasti kantatilaperiaatteen mukainen rakennuspaikkojen määrittäminen ei usein johda tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Pohjois-Paippisten kaavatyössä on kehitetty edullisuusvyöhykkeisiin perustuvaa mitoitusmenetelmää (Liite 1). Rakentamisen edullisuusvyöhykkeillä tarkoitetaan suunnittelualueen ominaisuuksiin perustuvia aluerajauksia, jotka on arvotettu erityyppisten muuttujien perusteella paremmin tai heikommin rakentamiselle soveltuviksi. Vyöhykkeet eivät vielä itsessään ota kantaa rakentamisen lopulliseen määrään, vaan lähinnä sen sijoittumiseen alueen eri osien välillä. Itse vyöhykkeiden muodostamisen jälkeen kullekin

9 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen vyöhykkeelle tulee vielä laatia omat mitoituskriteerinsä, joiden mukaan rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy. Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä edullisuusvyöhykkeiden hyödyntämisellä on pyritty uuden rakentamisen sijoittumisen optimointiin niin, että rakentaminen vahvistaisi olemassa olevaa kylärakennetta sekä sijoittuisi maiseman ja yhdyskuntarakenteen kannalta mielekkäille alueille. Edullisuusvyöhykkeen kriteerit muodostuivat erityyppisistä sijaintitekijöistä, kuten asutusrakenteesta, palveluista ja infrastruktuurista, rakennettavuusja asuttavuustekijöistä, kuten maaperästä, pienilmastosta ja meluym. häiriötekijöistä sekä maisemallisista ja ympäristöllisistä tekijöistä, kuten maiseman monimuotoisuudesta ja suojelutarpeiden maankäytölle asettamista rajoitteista. Rakennemallit Rakennemallit ovat luonteeltaan kehityskuvia, joiden avulla pyritään löytämään yleiset reunaehdot ja kehittämislinjat sekä havainnollistamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rakennemallit on laadittu korostetusti toisistaan poikkeaviksi siten, että niiden takana löytyvät erilaiset skenaariot. Toimijoiden ja osallisten tavoitteita ja odotuksia painotetaan malleissa eri tavalla. Malleja vertailemalla ja niiden vaikutuksia arvioimalla haetaan synteesi, joka sisältää aineksia useasta mallista ja toimii kaavaluonnoksen pohjana. Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä on laadittu alueelle kolme rakennemallia (Liite 3). Niiden tarkoituksena on kartoittaa periaatteellisten kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia ja luoda pohjaa vuorovaikutteiselle keskustelulle osayleiskaavaluonnoksen laadintaa varten. Rakennemalleissa osoitetun uuden rakentamisen määrä on lähtökohtaisesti kaikissa malleissa sama. Tutkitut rakennemallit ovat: 1. Kylä ja kehityskäytävät, 2. Seutuyhteistyö ja eheyttäminen sekä 3. Nykyrakenteen laajennukset. Mallit poikkeavat toisistaan paikallisuuden/alueellisuuden ja keskittämisen/hajauttamisen suhteen. Rakennemalleja vertailtiin asutusrakenteeseen ja maisemaan, asuinrakentamiseen ja palveluihin liittyvien tekijöiden suhteen. Vaikutustenarvioinnin pohjalta suotuisimmiksi nousivat rakennemallivaihtoehdot 1 ja 2. Jatkosuunnittelun pohjaksi suositellaan otettavaksi rakennemallien 1 ja 2 yhdistelmä, jonka mitoituspohja määräytyy edullisuusvyöhyketarkastelun pohjalta. Liitteet:

10 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite 1/60. MAAJAOS: Mitoitusjärjestelmä Liite 2/60. MAAJAOS: Dimensioneringssystem Liite 3/60. MAAJAOS: Rakennemalliraportti Liite 4/60. MAAJAOS: Harava-kyselyn tulokset (tiedoksi) Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää hyväksyä rakennemallit 1 ja 2 esitetyn mukaisesti Pohjois-Paippisten osayleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Kaavan mitoitusta voidaan tutkia esitetyn edullisuusvyöhyketarkastelun pohjalta. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar godkänna strukturmodellerna 1 och 2 till utgångspunkt för delgeneralplanenutkastet för Norra Paipis. Planens dimensionering kan studeras utgående från den presenterade byggbarhetsgranskningen. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

11 6/ B17 Majvikin 1. asemakaava, maatalousalueet, kaavaluonnos / B17 Majvik 1. detaljplan, jordbruksområden, planutkast 1598/ /2016 MAAJAOS 61 Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektion Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef, Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi Kaavan tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on luoda kaavalliset edellytykset alueen elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja siihen liittyville rakennushankkeille. Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Majvikissa Uuden Porvoontien (mt 170) eteläpuolisella alueella. Alue käsittää osia kiinteistöistä Rno 6:500 sekä RNo 6:608 ja kiinteistön 6:288 kokonaisuudessaan, jotka muodostavat Majvikin maatilan eteläosan sekä Svartvikin puutarhatilan. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 26,5 ha ja koostuu pääosin maa- ja metsätalousalueesta. Alueella on muutamia asuinrakennuksia sekä maa- ja puutarhatilan talousrakennuksia. Sipoon kunnan ja maanomistajien kesken on tehty erilliset sopimukset asemakaavan laatimisen käynnistämisestä. Lisäksi tila RNo 6:500 sisältyy vuonna 2008 Sipoon kunnan kanssa solmitun hankeyhteistyön sopimusalueeseen. Asemakaavaluonnos Suunnittelualueella sijaitseva biodynaamista viljelyä harjoittava Majvikin maatila on ollut Etelä-Majvikin kehittämisen keskeinen osa vuonna 2008 alkaneessa Östersundomin yhteisen yleiskaavan suunnittelutyössä. Maatilan ympärille on maankäytön suunnittelussa kehitetty uudentyyppistä taajamarakenteen ja maaseudun vuorovaikutusta. Maatilan puitteissa on käynnistetty green care -hoivatoimintaa, jota on vuosien aikana pilotoitu yhteistyössä Sininauhaliiton ja Sipoon kunnan kanssa. Majvikin maatilan alueelle on tavoitteena laatia asemakaava, jolla luodaan vakaa pohja tilan ja sen tukitoimintojen kehittämiselle. Tilan kehittämistavoitteisiin kuuluu mm. senioriasumisen, ryhmäasumisen ja lasten päiväkodin rakentaminen sekä vanhusten ja kehitysvammaisten päivätoiminnan suunnittelu, eli green care -toiminnan kehittäminen ympärivuotiseksi. Liiketoiminnan kehittämistavoitteisiin kuuluu lisäksi mm. kahvilatoiminnan,

12 6/ tilamyymälän ja varastorakennusten laajentaminen sekä ympärivuotisen energiatehokkaan kasvihuoneen rakentaminen. Asemakaavaan on tarkoitus sisällyttää 20 kpl tilan talouskeskukseen liittyviä erillisiä omakotitontteja. Majvikin tilan eteläpuolella sijaitsevalla Svartvikin tilalla on tavoitteena kehittää maatilaa sekä siihen liittyviä sivuelinkeinoja, maatilamajoitusta ja pienimuotoista talojenvuokraustoimintaa. Asemakaavan tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset alueen elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja siihen liittyville rakennushankkeille. Liikenteellisesti asemakaava-alue tukeutuu Mt 170 ja siihen liittyvään Majvikintiehen. Majvikin maatila ja Svartvikin puutarhatila lähialueineen muodostavat alueellisen ja toiminnallisen kyläyhteisön, jossa eri-ikäiset ihmiset asuvat, työskentelevät, vierailevat ja virkistäytyvät. Monimuotoinen ja monialainen yrittäminen, rakentaminen, energiantuotanto ja ravinteiden kierrätys perustuvat kestävän kehityksen arvopohjalle. Suhde muihin kaavoihin Ympäristöministeriön vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu merkinnällä A/r Taajamatoimintojen laajenemisalue. Sipoon yleiskaava 2025 on voimassa Svartvikin puutarhatilan alueella. Puutarhatilan alue on yleiskaavassa haja-asutusaluetta (MTH). Alueella maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu. Majvikin alue sisältyy Östersundomin yhteiseen yleiskaavaan, jota Sipoon, Vantaan ja Helsingin kunnat ovat laatineet vuodesta Östersundomin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Majvikin alueella on yleiskaavan suunnittelua varten jatkettu rakennuskieltoa vuoteen Östersundomin yhteisen yleiskaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä Sipoon kunnan ja Majvikin maanomistajaryhmän yhteistyönä laadittiin Etelä-Majvikin kaavarunko, joka on esitelty tiedoksi Sipoon kunnan maankäyttöjaostolle. Majvikin asemakaavaluonnos on kaavarungon mukainen. Kaavan vaihe ja vuorovaikutus Kaavatyö on valmisteluvaiheessa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaava kuulutettiin vireille Kaavasta pidettiin vuorovaikutustilaisuus

13 6/ koulutuskeskus Sopukassa. Ehdotusvaiheessa tehdään kunnallistekninen selvitys, joka käsittää mm. liikenneasiat, kuten liittymän Mt 170, katu- ja liittymäsuunnitelmat, hulevesiselvitykset sekä vesihuollon. Liitteet Liite 1/61. MAAJAOS: Asemakaavan selostus Liite 2/61. MAAJAOS: Asemakaavaluonnos Liite 3/61. MAAJAOS: Asemakaavamerkinnät Liite 4/61. MAAJAOS: Havainnekuva asemakaavasta Liite 5/61. MAAJAOS: Seurantalomake Liite 6/61. MAAJAOS: Lähtötietoraportti Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa kaavan B17 Majvikin 1. vaiheen (maatalousalueet) asemakaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar lägga fram planutkastet för Majvik 1. (jordbruksområden), plan B17, och det övriga beredningsmaterialet i enlighet med 62 i markanvändnings- och bygglagen och 30 i markanvändnings- och byggförordningen samt begära nödvändiga utlåtanden. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

14 6/ RA5 Kaunissaaren ranta-asemakaava / Stranddetaljplan för Fagerö 1410/ /2016 MAAJAOS 62 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: maankäyttöpäällikkö / markanvändningschef Matti Kanerva, matti.kanerva (at) sipoo.fi Ranta-asemakaavan tarkoitus Kaunissaaren ranta-asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan (Helsingin kaupunki) aloitteesta. Kaunissaaren ranta-asemakaava pohjautuu maanomista jan tarpeeseen uusista majoitusmökeistä (n. 32 kpl). Koko saaren on tarkoitus säilyä kaikille avoimena retkeily- ja ulkoilualueena. Lyhytaikaiseen käyttöön kesäajaksi tarkoitettujen majoi tusmökkien rakentamispaikat osoitetaan väljän yhtenäisik si kokonaisuuksiksi nykyisten reittien varsille ja olemassa olevien rakennusten yhteyteen. Kaavalla mahdollistetaan käyntisataman kehittäminen nykyistä toimivammaksi ja palvelemaan paremmin veneilijöitä ja matkailijoita. Telt tailua saaressa ohjataan osoittamalla telttailualueet kaavakartalla. Rantojen on tarkoitus säilyä yleisessä virkistyskäytössä rakennusalojen sijaitessa kauempana rantaviivasta. Kaunissaaressa ei ole asemakaavaa. Sipoon Saariston ja rannikon osayleiskaavassa Kaunissaari on osoitettu retkei ly- ja virkistysalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitet tavaksi. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sipoon saaristossa Sipoonselällä, Pirttisaaresta länteen. Kaava-alue koostuu kooltaan 104 hehtaarin saaresta sekä saaren välittömässä läheisyydessä olevista vesialueista. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteistöt Fagerö , Annebo ja Solhem ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Vesi alue on vesiosakaskunnan omistuksessa. Ranta-asemakaavaluonnos Kaunissaari osoitetaan retkeily- ja virkistysalueeksi. Ranta-asemakaavassa esitetään rakennuspaikat uusille majoitusmökeille, telttailulle sallitut alueet, saunojen ja huoltora kennusten paikat, olevien rakennusten rakennuspaikat, satama-alueet sekä uimapaikat ja ohjeelliset ulkoilureitit. Asemakaavassa osoite taan arvokkaat luonto- ja maisemakohteet ja -alueet. Maisemakuvan sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta

15 6/ arvokkaat ja luonnonsuojelulail la suojellut alueet osoitetaan kaavassa. Kaikki muutokset keskittyvät Kaunissaareen. Muut Kaunissaarta ympäröivät saaret tai luodot säilyvät luonnontilaisina. Puustoa hoidetaan siten, että saaren ilme maisemassa säilyy ennallaan. Kaunissaareen osoitetaan aluevaraukset telttailua ja sen tarvitsemia tukitoimintoja varten. Uudet ra kennuspaikat osoitetaan rakennusjärjestyksen mukaisille etäisyyksille rannasta. Kaava-alueella uusi rakentaminen sijoit tuu metsäiseen sisäsaareen, eivätkä uudet majoitusmökit näy meren suunnasta. Kaava-alueen pinta on noin 246 ha, josta vesialuetta (W) on 142 ha, retkeily- ja ulkoilualuetta (VR-1) on 101,5 ha ja suojelualueita S on 2,5 ha. Retkeily- ja ulkoilualueelle (VR-1) on osoitettu uutta kerrosalaa yhteensä 1760 k-m2, josta uusille majoitusmökeille 1280 k-m2 (32 kpl, koko max 40m k-m2) talousrakennuksille 420 k-m2 ja uudelle saunalle 60 k-m2. Kaavaratkaisu mahdollistaa majoitusmökkien ohella talousrakennusten ja saunarakennusten rakentamisen alueelle sekä nykyisten rakennusten säilyttämisen ja kunnostami sen. Kaavalla ei muodostu omarantaisia eikä omatonttisia rakennuspaikkoja. Ehdotusvaiheen tulevat toimenpiteet Kaavan ehdotusvaiheessa laaditaan täydentävät selvitykset: Luontoinventoinnin täydennys Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys Arkeologinen tarkkuusinventointi Vedenalainen arkeologinen tarkkuusinventointi Selvitysten tulosten pohjalta kaavaa täydennetään ja tarkennetaan. Esimerkiksi kulttuuriympäristön ja olemassa olevien rakennusten kult tuuri- ja rakennushistorialliset arvot osoitetaan kaavassa ehdotusvaiheessa. Ranta-asemakaavan ehdotusvaiheessa laaditaan myös toteutusta ohjaamaan raken tamistapaohjeet sekä havainnekuva. Sopimukset Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 74 :n mukaan maanomistajalla on oikeus laatia ranta-asemakaava omistamilleen ranta-alueille. Vuorovaikutus Kaunissaaren ranta-asemakaava on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut esillä kunnan

16 6/ verkkosivuilla suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutilanne Kaavatyö on edennyt valmisteluvaiheeseen, jossa alueelle on laadittu ranta-asemakaavaluonnos. Ranta-asemakaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto voidaan asettaa nähtäville. Lausunnonantajat Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Porvoon museo - Itä-Uudenmaan maakuntamuseo - Liikennevirasto - Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Keravan Energia Oy - Porvoon kaupunki, terveydensuojelu - Sibbo naturskyddare - Sipoon luonnonsuojelijat - Sipoon Yrittäjät ry Liitteet Liite 1/62. MAAJAOS: Kaavaluonnos 1:5000 ja kaavamääräykset Liite 2/62. MAAJAOS: Kaavaluonnoksen selostus Liite 3/62. MAAJAOS: Selostuksen liitteet Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Kaunissaaren, kaavan RA 5, ranta-asemakaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Tf. utvecklingsdirektörens förslag: beslutar lägga fram stranddetaljplanutkastet för Fagerö, plan RA 5, och det övriga beredningsmaterialet i enlighet med 62 i markanvändnings- och bygglagen och 30 i markanvändnings- och byggförordningen samt begära nödvändiga utlåtanden. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

17 6/ Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

18 6/ Kaavoituskatsaus 2016 / Planläggningsöversikt / /2016 MAAJAOS 63 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: kaavoittaja / planläggare Satu Onnela, satu.onnela (at) sipoo.fi Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa kerrotaan kunnan ja maakunnan liiton ajankohtaisista maankäytönsuunnitteluhankkeista. Katsaus sisältää lyhyet esittelyt parhaillaan työn alla olevista ja viimeisen vuoden aikana hyväksytyistä kaavahankkeista. Kaavoituskatsaus antaa kaikille kuntalaisille mahdollisuuden seurata kaavoitusta. Kaavoituskatsauksesta löytyvät yhteystiedot ja ohjeet, miten voi itse osallistua ja vaikuttaa maankäyttöä koskevaan suunnitteluun ja mistä saa lisää tietoa. Kaavoituskatsauksen ohella kaavoituksen internet-sivustolta löytyy kattavasti ajankohtaista tietoa ja materiaalia kaikista käynnissä olevista tai vireille tulevista kaavahankkeista sekä tuoreimpien lainvoimaisten kaavojen asiakirjat. Kustannusten säästämiseksi kaavoituskatsausta ei painateta eikä sitä jaeta postitse kotitalouksiin. Ensisijainen julkaisukanava on kunnan internet-sivusto ( ja lisäksi paperiversioita tulostetaan jaettavaksi Kuntalan info-pisteeseen ja kirjastoihin. Liite Liite 1/63. MAAJAOS: Kaavoituskatsaus 2016 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto merkitsee Kaavoituskatsauksen 2016 tiedoksi ja esittää kunnanhallitukselle, että se merkitsee myös Kaavoituskatsauksen 2016 tiedoksi. Tf. utvecklingsdirektörens förslag antecknar Planläggningsöversikt 2016 till kännedom och föreslår kommunstyrelsen att även den antecknar Planläggningsöversikt 2016 till kännedom. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

19 6/ Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

20 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Selityspyyntö G20 Talman osayleiskaavan valituksista, Korkein hallinto-oikeus / Begäran om förklaring för besvär över Tallmo delgeneralplan G20, Högsta förvaltningsdomstolen 1248/10.02/2015, 28/ /2012 MAAJAOS 63 Maankäyttöjaosto / markanvändningssektionen Valmistelija / Beredare: kaavoituspäällikkö / planläggningschef Matti Kanerva, matti.kanerva(at)sipoo.fi Sipoon kunnanvaltuuston tekemästä Talman osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehtiin Helsingin hallinto-oikeudelle neljä (4) valitusta. Valituksen tekivät; Raimo Laakia, Markku Mäntysaari, Marja Laurila sekä Keravan kaupunki. Helsingin hallinto-oikeus pyytää päivätyllä lausuntopyynnöllä Sipoon kunnan lausuntoa koskien jätettyjä valituksia. Raimo Laakian valitus Valituksen pääkohdat: 1. Alueen Pohjoisosan RA-1 ja RA-2-alueet sekä AP-alue Laaksotien varressa on poistettava osayleiskaavasta Valituksen perustelut: - Alueet ovat maakuntakaavan vastaisia: Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on estää hajautuneet autokaupungit ja lähiöt. Tiheän asutuksen maksimietäisyys rautatieasemasta pohjoiseen on 900 metriä. AP-alue on metrin etäisyydellä, RA metriä ja RA metriä asemasta. - Vapaa-ajan asuntoalueet (RA-1 ja RA-2) tulevat käytännössä toteutumaan pysyvänä asutuksena (sijainti metropolialueella). - Suomi on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen kansainvälisellä tasolla. Vastine: Sipoon kunta antaa Raimo Laakian valitukseen liitteen mukaisen vastineen. Markku Mäntysaaren valitus

21 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valituksen pääkohdat: 1. Tielinjaus: Kiinteistön läpi kulkeva tielinja pitää siirtää kiinteistön pohjoisrajalle kuten kaavaluonnoksessa tai liitteen 3 mukaisesti. 2. Hulevesialue pitää siirtää kunnan omalle maalle (esim. kiinteistölle 5:434). Valituksen perustelut: - Osayleiskaava on MRL:n vastainen ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa maanomistajalle: kaava vie 2/3 kiinteistöstä Talma Skin liiketoiminnan tukemiseen tie kulkee omakotitalon rakenteiden yli vie mahdollisuuden kehittää tilan nykyistä toimintaa (marjatila ja lampaita) - Kaavoittajan mukaan tielinja kuvaa periaatteellista yhteystarvetta. Asukasillassa esitetty linjaus olisi riittänyt tähän. - Kaava mahdollistaa maa-alueen helpon lunastusmenettelyn. - Kunnan vastine (s.23): kunnan mukaan tielinjan muutos on tehty kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella, mutta tällaista palautetta ei löydy osayleiskaavan materiaalista. vastineen mukaan n. puolet kiinteistöstä on osoitettu AP-alueeksi. Ei pidä paikkaansa, sillä tie vaikutusalueinenn ja hulevesiallas vievät 2/3 kiinteistöstä. vastineen mukaan kiinteistön eteläreuna toimii jo käytännössä nykyään Ollbäckenin tulva-alueena. Ei pidä paikkaansa, koska puro ei ole kiinteistön eteläreunalla eikä se tulvi kiinteistön kohdalla. Vastine: Sipon kunta antaa Markku Mäntysaaren valitukseen liitteen mukaisen vastineen. Marja Laurilan valitus Valituksen pääkohdat: 1. Tilat Kvistbacka I ja II (1:72 ja 5:179) on muutettava AP-alueeksi, jotta alueelle voidaan lohkoa omakotitontteja: Valituksen perustelut: - kiinteistöt jäävät kahden omakotialueen väliin; pohjois- ja

22 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen itäpuolella on jo rakennettuja pientaloja ja kunta on kaavoittamassa eteläpuolelle pientalotontteja. - maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta olisi järkevämpää ja edullisempaa rakentaa Laaksotien varteen yhtenäinen asutus (enemmän maksajia kunnallistekniikalle) - tilalle on aikoinaan myönnetty rakennuslupa, mutta se jäi valituksen tekijän isän kuoleman vuoksi rakentamatta. - kunta suunnittelee käyttävänsä osittain kiinteistön alueella kulkevaa puroa kunnan ok-alueen hulevesien juoksutukseen. Suunnittelussa ei ole oltu yhteydessä maanomistajaan, eikä hänelle ole esitetty laskelmia tai arvioita puroon tulevien hulevesien vaikutuksista kiinteistön metsälle. Vastine: Sipoon kunta antaa Marja Laurilan valitukseen liitteen mukaisen vastineen. Keravan kaupungin valitus Valituksen pääkohdat: 1. Osayleiskaava ei ohjaa asemakaavoitusta yksiselitteisesti. Terästien jatkeen osalta kaavamääräys ( jl ) ei ole yksiselitteisesti tulkittavissa. 2. Yleiskaavan sisältövaatimuksia ei ole huomioitu kaikilta osin (MRL 39 ) Valituksen perustelut: Keravan kaupunki esittää valituksessaan useita perusteluja, jotka käyvät tarkemmin ilmi liiteasiakirjoista. Lyhennelmä perusteluista: - on harhaanjohtavaa jättää Terästien luonteen määrittely asemakaavassa ratkaistavaksi. - osayleiskaavassa tulisi käsitellä liikenteelliset tavoitteet riittävien, alueen kokonaistilanteen huomioivien selvitysten perusteella. - määräyksissä tulisi osoittaa yksiselitteisesti, mikä kadun luokitus tulee kaavan toteuduttua olemaan. - liikkumisturvallisuus heikkenee. - liikenteen vilkastuminen ei edistä mahdollisuuksia turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. - Keravalle tarve muuttaa liikennejärjestelyjä

23 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ylimääräisiä kuluja. - vuorovaikutteinen suunnittelu ei ole toteutunut - ratkaisu on Keravan kannalta kohtuuton. Vastine: Sipoon kunta antaa Keravan kaupungin valitukseen liitteen mukaisen vastineen. Liitteet: Liite/Bilaga 1/ 63. MAAJAOS: Lausuntopyyntö Hallinto-oikeudelta Liite/Bilaga 2/ 63. MAAJAOS: Talman valitukset (4 kpl) Liite/Bilaga 3/ 63. MAAJAOS: Talman valitusten lyhennelmät ja vastineet Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Talman osayleiskaavasta tehtyihin valituksiin liitteen mukaiset vastineet. Tf. utvecklinsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger bemötanden till besvären över delgeneralplanen för Tallmo enligt bilaga. Mandi Alaterä jääväsi itsensä asian käsittelyssä, eikä osallistunut asian käsittelyyn.. Mandi Alaterä anmälde jäv, och deltog inte i behandlingen av ärendet. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Förslaget godkändes enhälligt. KH 192 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor:

24 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite/Bilaga 1/ 192 KH: Lausuntopyyntö Hallinto-oikeudelta Liite/Bilaga 2/ 192 KH: Talman valitukset (4 kpl) Liite/Bilaga 3/ 192 KH: Talman valitusten lyhennelmät ja vastineet Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa Talman osayleiskaavasta tehtyihin valituksiin liitteen 3 mukaiset vastineet. Kommunsdirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar ge bemötanden till besvären över delgeneralplanen för Tallmo enligt bilaga 3. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. MAAJAOS 64 Maankäyttöjaosto / markanvändningssektionen Valmistelija / Beredare: kaavoituspäällikkö / planläggningschef Matti Kanerva, matti.kanerva (at) sipoo.fi Helsingin hallinto-oikeuden antamasta Talman osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten hylkäämisestä on tehty kaksi (2) valitusta Korkeinpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus pyytää Sipoon kunnalta selityksen antamista koskien valituksia. Tiivistelmät valituksista ja niihin annetut selitykset ovat liitteenä. Liite Liite 1/64. MAAJAOS: Tiivistelmät valituksista ja niihin annetut selitykset

25 6/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liite 2/64. MAAJAOS: Raimo Laakian valitus Liite 3/64. MAAJAOS: Markku Mäntysaaren valitus Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se antaa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen selityksen. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger Högsta förvaltningsdomstolen förklaring enligt bilagan. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

26 6/ Maankäyttösopimus / Markanvändningsavtal / Sipoonlahden ranta 1599/ /2016, 895/ /2014 MAAJAOS 65 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: mittaus- ja kiinteistöpäällikkö / mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi Sipoon kunnan ja Kiinteistö Oy Sipoon Hotelli ja Koulutuskeskuksen välillä on voimassa sopimus asemakaavoituksen käynnistämisestä. Sopimus koskee Sipoon Kallbäckin kylässä sijaitsevia kiinteistöjä Häggkulla Rn:o , koko on m 2 ja Soltorp , koko 4890 m 2. Sopimusalueella on tällä hetkellä voimassa Söderkulla 5 asemakaava (vahv ). Asemakaavan mukaan kyse on hotelli- ja kurssirakennusten korttelialueesta (KL-1). Rakennusoikeus tontilla on k-m 2. Maksimikerrosluku on III. Käynnityssopimuksella on sovittu maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen aiheuttamien kustannusten korvaamisen periaatteista sekä asemakaavoituksen toteuttamisen lähtökohdista maanomistajan alueella. Käynnityssopimuksen mukaan maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen aiheuttamien kustannusten korvaaminen tullaan sopimaan erillisellä maankäyttösopimuksella. Maankäyttösopimuksen tarkoituksena on, että kunta ja maanomistaja sopivat Sipoon kunnanhallituksen hyväksymän asemakaavaehdotuksen mukaisesta rakentamisesta ja muusta kaavan toteuttamisesta sopimusalueelle edellyttäen, että asemakaava saa lainvoiman pääosiltaan ehdotuksen mukaisena. Sipoon kunta ja maaomistaja ovat neuvotelleet oheisen liitteen mukaisen maankäyttösopimuksen. Maanomistaja on ilmoittanut hyväksyvänsä sopimuksen. Sipoon kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan asemakaavan muutosehdotuksen sopimusalueelle. Kaavaehdotuksen mukaan Sopimusalueelle muodostuu rakennusoikeutta k-m 2. Maankäyttösopimuksen mukaan: Mikäli Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyy Sopimusalueelle asemakaavaehdotuksen mukaisen asemakaavan mennessä, Yhteistyökumppani luovuttaa

27 6/ Kunnalle vastikkeetta asemakaavan mukaisen korttelin 113 sekä asemakaavan mukaiset katu-, tori- ja lähivirkistysalueet. Yhteistyökumppani sitoutuu luovuttamaan edellä mainitut alueet Kunnalle asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Lisäksi Yhteistyökumppani vastaa Aloitussopimuksen mukaisista kaavoituksesta aiheutuvista kustannuksista. Yhteistyökumppanilta ei peritä tähän liittyviä muita maksuja, paitsi kunnallistekniikan liittymismaksut. Sipoon kunta vastaa alueen kunnallistekniikan rakentamisesta kustannuksellaan. Kunnallistekniikka rakennetaan yhdessä sovittavassa aikataulussa. Kaavaehdotuksen mukaisten korttelialueiden rakentaminen ja niiden edellyttämä kunnallistekniikka ja muu yhdyskuntarakenne toteutetaan yhteydessä hyväksyttävän suunnitelman mukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluessa asemakaavan saatua lainvoiman. Liite Liite 1/65. MAAJAOS: Maankäyttösopimus Liite 2/65. MAAJAOS: Maankäyttösopimuksen liite Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta hyväksyy liitteen mukaisen sopimuksen. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö valtuutetaan tekemään teknisluonteisia korjauksia sopimukseen. Utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun godkänner avtalet i enlighet med bilaga. Mätnings- och fastighetschef befullmäktigas att göra tekniska ändringar i avtalen. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

28 6/ Nikkilän OP- korttelin maankäyttösopimukset / Markanvändnigsavtalen i OP-kvarteret 1600/ /2016, 5/ /2013 MAAJAOS 66 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Valmistelija/Beredare: Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö, Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä pekka.soyrila (at) sipoo.fi Sipoon kunta teki kolme maankäyttösopimusta Nikkilän OP-korttelin asemakaava-alueelle. Sopimuskumppanit olivat Fastighet Ab Sibbotorg, Kiinteistö Oy Österhult ja Pertti Linna. Maankäyttösopimukset allekirjoitettiin Sopimusten mukaan Fastighet Ab Sibbotorg maksaa kunnalle euroa ja Pertti Linna euroa sopimusaluetta palvelevasta yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuneisiin ja aiheutuviin kustannuksiin. Sopimuskorvauksia ei kuitenkaan peritä, mikäli kaavaehdotuksen mukaisten korttelialueiden rakentaminen toteutetaan kokonaisuudessaan 5 vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaistumisesta ja mikäli asemakaavamuutoksen mukaisesta rakennusoikeudesta 50 % toteutetaan 3 vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaistumisesta. Korvausta voidaan kohtuullistaa, mikäli alue on toteutunut vain osittain. Kaikki sopimuskumppanit sitoutuivat tämän lisäksi vastaamaan sopimusalueella olevien tai hankkeesta johtuvien johtojen ja laitteiden sekä kulkuväylien siirtämisestä ja rakentamisesta. Vesi ja viemäriverkostoihin liittymisestä peritään normaalit taksan mukaiset maksut. Alueen asemakaava sai lainvoiman eli korttelialueet tulisi olla kokonaan rakennettuina YIT Rakennus Oy on lähettänyt Sipoon kuntaan seuraavan pyynnön: Korttelin luonteen takia, erityisesti maanalaisen pysäköinnin myötä, rakentaminen tulee käytännössä tapahtua suurelta osin yhtenä kokonaisuutena. Hankesuunnittelu aloitettiin kaavan valmistumisen myötä välittömästi, mutta asuntomarkkinatilanteen myötä koko kokonaisuuden (n.250 asuntoa) toteuttaminen Nikkilässä ei markkinaehtoisesti ollut mahdollista. Kesällä 2015 hankkeen kumppaniksi valittiin YIT Rakennus Oy (jälj.

29 6/ YIT) ja syksyllä 2015 kunnalle esiteltiin toteutuskokonaisuus, jossa lähes koko kortteli toteutettaisiin yhtenä kokonaisuutena (n kem2), sisältäen palvelutalon, kaksi vapaarahoitteista vuokra-asuntokohdetta ja kaksi vapaarahoitteista omistusasuntokohdetta. Tämän kokonaisuuden jälkeen markkinaehtoisesti toteutettavaksi jäisi enää eteläosan 2050 kem2 rakennusalue. Maaomistajat ja YIT ovat keskinäisin sopimuksin ja investointipäätöksin sitoutuneet toteuttamaan edellä mainitun ensimmäisen vaiheen toteutuskokonaisuuden, mikäli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (jälj. ARA) myöntää hankkeelle lopullisen, rakentamisen mahdollistavan osa-päätöksen. Palvelutalohankkeelle myönnettiin jo aiemmin ehdollinen investointiavustus ARA:n toimesta, mutta ARA:n uudesta prosessista johtuen rakentamisen mahdollistavaa osa-päätöstä jouduttiin odottelemaan kevät Osa-päätös saatiin ja näin ollen hanke pystytään käynnistämään välittömästi. Hankkeen ensimmäinen vaihe (n kem2) toteutuu seuraavalla aikataululla: Ensimmäiset liiketilat valmiina 12/2016 Kaksi ensimmäistä hanketta valmiina 05/2017 Kolmas hanke (palvelutalo) valmiina 02/2018 Neljäs ja viides hanke valmiina 08/2018 Markkinaehtoisesti toteutettava kuudes hanke suunnitelman mukaisesti valmiina 10/2019 Näin ollen n. 85 % korttelista tulee ensimmäisen investointipäätöksen myötä joka tapauksessa toteutumaan 4 vuoden ja 4 kuukauden kuluessa asemakaavan lainvoimaistumisesta. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että korttelin toiminnallinen kokonaisuus on valmis. Pankkipalvelujen yhtäjaksoinen turvaaminen on sekä pankin, että kuntalaisten näkökulmasta oleellista. Yhtäjaksoisen toiminnan turvaamisen myötä palvelutalon sekä neljännen ja viidennen hankkeen rakentaminen voidaan käynnistää vasta ensimmäisten liiketilojen valmistuessa, jolloin nykyiset toimitilat voidaan purkaa. Tästä johtuen korttelin valmiusaste keväällä 2017, kolmen vuoden kuluttua asemakaavan lainvoimaistumisesta tulee olemaan noin 35 %. Tämän hetkisen markkinakäsityksen mukaan viimeinen hanke käynnistetään viidennen hankkeen jälkeen, jolloin koko kortteli tulisi toteutumaan 5 vuoden ja 4 kuukauden kuluessa. Kuitenkin YIT

30 6/ tavoitteena on käynnistää myös tämä hanke jo keväällä 2018, jolloin kortteli toteutuisi kokonaisuudessaan 5 vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaistumisesta. Hankkeen taloudellisen toteutettavuuden kannalta maankäyttösopimuksessa todettu korvaus on kriittinen tekijä. Edellä mainituin perustein Maanomistajat ja YIT pyytävät Sipoon kunnalta kunnioittavasti, että maankäyttösopimuksessa todettu rakentamisvelvoite voidaan edellä kuvatulla toteutuksella ja ensimmäisen investointipäätöksen myötä todeta maankäyttösopimuksen ehdot täyttäväksi ja korvauksia ei näin maanomistajilta peritä. Liitteet Liite 1/66. MAAJAOS: Maankäyttösopimus, Nikkilän OP-kortteli, Fastighet Ab Sibbotorg Liite 2/66. MAAJAOS: Maankäyttösopimus, Nikkilän OP-kortteli, Kiinteistö Oy Österhult Liite 3/66. MAAJAOS: Maankäyttösopimus, Nikkilän OP-kortteli, Pertti Linna Vt kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että allekirjoitettujen maankäyttösopimusten (Sipoon kunta ja Fastighet Ab Sibbotorg, Kiinteistö Oy Österhult ja Pertti Linna) mukaisia maankäyttökorvauksia ei peritä, mikäli hankkeet toteutuvat yllä mainitussa aikataulussa ja korttelit on rakennettu kokonaisuudessaan mennessä. Sopimuskumppaneilta peritään sopimusalueella olevien tai hankkeesta johtuvien johtojen ja laitteiden sekä kulkuväylien siirtämisestä ja rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Vesi ja viemäriverkostoihin liittymisestä peritään normaalit taksan mukaiset maksut. Tf utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att markanvändningsersättningar enligt det avtal som är underskrivet (Sibbo kommun och Fastighet Ab Sibbotorg, Kiinteistö Oy Österhult och Pertti Linna) inte drivs in om projekten förverkligas inom ovan given tidtabell och kvarteret i sin helhet är bebyggt före Av avtalspartnerna drivs in de kostnader som på avtalsområdet eller p.g.a. projektet uppstår eller beror på flyttande och byggande av ledningar och anläggningar samt flyttande och byggande av

31 6/ trafikleder. För anslutning till vatten- och avloppsnät debiteras avgifter enligt normal taxa. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

32 6/ Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1528 T4, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1528 T4, / /2016, 1408/ /2016 MAAJAOS 67 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: mittausteknikko / mätningstekniker Vidar Lindqvist, vidar.lindqvist (at) sipoo.fi Joel ja Erik Gustafsson haluavat vuokrata kiinteistön K1528 T Kartanonrinteen asemakaava-alueella. Kiinteistön pinta-ala on 1075 m² ja myyntihinta euroa. Kunnanhallitus on päättänyt, että vuosivuokra on 6 % alueen käyvästä arvosta. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta vuokraa K1528 T4 -nimisen kiinteistön Joel ja Erik Gustafssonille. Vuokra, joka sidotaan elinkustannusindeksiin, on 4837,50 euroa vuodessa. Vuokra-aika on 50 vuotta. Vuokralaisella on oikeus ostaa nyt vuokrattua kiinteistöä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Kauppahinta määräytyy ostohetken hintatason mukaan. Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään ja tontin varausmaksu 500 euroa on maksettava tämän päätöksen saatua lainvoiman, muutoin tämä päätös raukeaa. Varausmaksu hyvitetään ensimmäisessä vuokramaksussa. Kunta laskuttaa varausmaksun. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, maanmittausinsinööri Anna-Leena Rintala ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, kaksi yhdessä Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att Sibbo kommun arrenderar fastigheten K1528 T åt Joel och Erik Gustafsson. Arrendet, som binds till levnadskostnadsindexet, är 4837,50 euro/år. Arrendetiden är 50 år. Arrendetagaren har rätt att köpa den nu arrenderade fastigheten under den tid arrendeavtalet är i kraft. Köpesumman bestäms enligt prisnivån vid köptillfället.

33 6/ Arrendeavtalet bör undertecknas senast och reserveringsavgiften 500 euro bör betalas då detta beslut vunnit laga kraft, annars förfaller beslutet. Reserveringsavgiften gottgörs i första arrendebetalningen. Kommunen fakturerar reserveringsavgiften. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet, två tillsammans. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

34 6/ Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1530 T4, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1530 T4, / /2016, 1408/ /2016 MAAJAOS 68 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: mittausteknikko / mätningstekniker Vidar Lindqvist, vidar.lindqvist (at) sipoo.fi Kristian ja Cilja Merranmaa haluavat vuokrata kiinteistön K1530 T Kartanonrinteen asemakaava-alueella. Kiinteistön pinta-ala on 965 m² ja myyntihinta euroa. Kunnanhallitus on päättänyt, että vuosivuokra on 6 % alueen käyvästä arvosta. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta vuokraa K1530 T4 -nimisen kiinteistön Kristian ja Cilja Merranmaalle. Vuokra, joka sidotaan elinkustannusindeksiin, on 4342,50 euroa vuodessa. Vuokra-aika on 50 vuotta. Vuokralaisella on oikeus ostaa nyt vuokrattua kiinteistöä vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Kauppahinta määräytyy ostohetken hintatason mukaan. Vuokrasopimus on allekirjoitettava viimeistään ja tontin varausmaksu 500 euroa on maksettava tämän päätöksen saatua lainvoiman, muutoin tämä päätös raukeaa. Varausmaksu hyvitetään ensimmäisessä vuokramaksussa. Kunta laskuttaa varausmaksun. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä, maanmittausinsinööri Anna-Leena Rintala ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan vuokrasopimuksen, kaksi yhdessä Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att Sibbo kommun arrenderar fastigheten K1530 T åt Kristian och Cilja Merranmaa. Arrendet, som binds till levnadskostnadsindexet, är 4342,50 euro/år. Arrendetiden är 50 år. Arrendetagaren har rätt att köpa den nu arrenderade fastigheten under den tid arrendeavtalet är i kraft. Köpesumman bestäms enligt prisnivån vid köptillfället.

35 6/ Arrendeavtalet bör undertecknas senast och reserveringsavgiften 500 euro bör betalas då detta beslut vunnit laga kraft, annars förfaller beslutet. Reserveringsavgiften gottgörs i första arrendebetalningen. Kommunen fakturerar reserveringsavgiften. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, lantmäteriingenjör Anna-Leena Rintala och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna arrendeavtalet, två tillsammans. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

36 6/ Kiinteän omaisuuden ostaminen/sarkama / Inköp av fast egendom/sarkama / /2016, 1400/ /2016 MAAJAOS 69 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: mittausteknikko / mätningstekniker Vidar Lindqvist, vidar.lindqvist (at) sipoo.fi Kiinteistön Sarkama omistaja on tarjonnut kiinteistön Sipoon kunnalle. Kiinteistön pinta-ala on 600 m². Kiinteistöllä sijaitsee kaksi purkukuntoista rakennusta. Asemakaavan mukaan noin 455 m² on osa ALK rakennuspaikasta 3 korttelissa 1006, ja noin 145 m² katualuetta. Mittaus- ja kiinteistöyksikkö on neuvotellut kiinteistön ostosta. Kiinteistön omistajan kanssa on sovittu, että kunta maksaa euroa kiinteistöstä ja, että kunta vastaa rakennusten purkukustannuksista. Liite Liite 1/69. MAAJAOS: Kartta Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjosto päättää, että Sipoon kunta ostaa kiinteistön Sarkama Kauppahinta on euroa. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirjan. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar att Sibbo kommun köper fastigheten Sarkama Köpesumman är euro. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.