Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II våningen

Transkriptio

1 11/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:00-18:22 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kunnanhallituksen kokoushuone, Kuntala II krs / Kommunstyrelsens mötesrum, Sockengården II våningen Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Virpiö Sami 17:00-18:22 pj./ordf. Liljeström Maria 17:00-18:22 varapj./viceordf. Alaterä Mandi 17:00-18:22 jäsen/ledamot Kuntsi Eva 17:00-18:22 jäsen/ledamot Myrberg Bob 17:00-18:22 jäsen/ledamot Rantala Juhani 17:00-18:22 jäsen/ledamot Lindqvist Kaj 17:00-18:22 Kh:n edustaja/kst:s repr. Söyrilä Pekka 17:00-18:22 esittelijä/föredragande Grandell Nina 17:00-18:22 pöytäkirjanpit./protoko llför. Muu/Övriga Harsia Eveliina 17:00-18:20 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Liljeström Christel jäsen/ledamot Vestman Heikki Kh:n edustaja/kst:s repr. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum Pöytäkirjan tarkastus justering Pöytäkirja nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Sami Virpiö Pöytäkirjantarkastaja/juste rare Maria Liljeström Pöytäkirjanpitäjä/förare Nina Grandell Pöytäkirjantarkastaja/justera re Juhani Rantala

2 11/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 117 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan G26 Pohjois-Paippisten osayleiskaavaluonnos / Planutkastet för delgeneralplan för Norra Paipis 121 Nikkilän bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijaintivaihtoehdot / Placeringsalterativ för tidsanpassad hållplats för busstrafiken i Nickby 122 Kiinteän omaisuuden ostaminen/ Skogstorp / Inköp av fast egendom/ Skogstorp Maankäyttöjaoston kevään 2017 kokouksen aikataulu / Markanvändssektionens mötestidtabell för våren Ilmoitusasiat / Delgivningar 32

3 11/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet MAAJAOS 117 Maankäyttöjaosto / Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagenligt sammankallat och beslutfört.

4 11/ Pöytäkirjantarkastajien valinta / Val av protokolljusterare MAAJAOS 118 Maankäyttöjaosto / Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin MariaLiljeström ja Juhani Rantala. Beslut Till protokolljusterare valdes Maria Liljeström och Juhani Rantala.

5 11/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan MAAJAOS 119 Maankäyttöjaosto / Päätös Esittelijä on päättänyt poistaa asian Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 538, Fennomen Kehitys Oy esityslistalta. Maankäyttöjaosto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan. Beslut Föredragande har beslutat ta bort ärendet Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 538, Fennomen Kehitys Oy från föredragningslistan. beslutade enhälligt godkänna föredragningslistan.

6 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen G26 Pohjois-Paippisten osayleiskaavaluonnos / Planutkastet för delgeneralplan för Norra Paipis 1215/ /2015 MAAJAOS 55 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: yleiskaavapäällikkö /generalplanläggningschef Kaisa Yli-Jama, kaisa.yli-jama(at) sipoo.fi Sipoon kunnanhallitus päätti antaa vastineet kantatilamitoituksen tarkistamista koskeviin valtuustoaloitteisiin. Vastineissa linjattiin, että uutta rakentamisen edullisuusvyöhykkeisiin perustuvaa mitoitusta sovelletaan kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2015 käynnistettävässä Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaavassa. Kyläosayleiskaavan työohjelma hyväksytään kunnanhallituksessa. Kaavan laatimisen tavoitteena on kehittää kyläaluetta osoittamalla uudisrakentaminen maiseman, ympäristön ja olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin sekä tiivistää kylän keskustaa. Pohjois-Paippisten osayleiskaavan työohjelma on laadittu kunnanhallituksen linjausten mukaisesti. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen on tarkoitus kilpailuttaa syksyn 2015 aikana kaavan laatimistyö liitteenä olevan tarjouspyynnön mukaisesti ja käynnistää kaavan laadinta. Kyseessä on avoin, kansallisen kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankinnasta julkaistaan hankintailmoitus TEM:n ylläpitämässä sähköisessä Hilma-ilmoituskanavassa. Liite 1/ 55 MAAJAOS: Pohjois-Paippisten osayleiskaavan tarjouspyyntö Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle kaavan laatimisen työohjelman hyväksymistä. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå att kommunstyrelsen godkänner arbetsprogrammet för uppgörande av planen.

7 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Päätös Maankäyttöjaosto lisäsi tarjouspyynnön työohjelman kohtaan Toimintatavat: - Konsultti esittää tarjouksessa työsuunnitelman työvaiheittain - Työn kannalta ratkaiseviin työvaiheisiin sisältyy luottamusmieskäsittely - Keskeisissä mitoitukseen liittyvissä ratkaisuissa saadaan ohjeistus vuoropuhelussa kunnan luottamuselinten kanssa. Muutoin maankäyttöjaosto hyväksyi esittelijän ehdotuksen Beslut fogade följande till punkt Verksamhetssätt i arbetsprogrammet för inbjudan att lämna anbud: - I sin offert framför konsulten en arbetsplan för varje arbetsskede - I de arbetsskeden som är avgörande för arbetet ingår en förtroendemannabehandling - I de centrala dimensioneringslösningarna fås anvisningarna ur växelverkan med kommunens förtroendeorgan. I övrigt godkände markanvändningssektionen föredragarens förslag. KH 176 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet Liite 1/176 KH: Pohjois-Paippisten osayleiskaavan tarjouspyyntö Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen godkänner markanvändningssektionens förslag. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

8 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen MAAJAOS 60 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi Pohjois-Paippisten osayleiskaava Sipoon kunnanhallituksen hyväksymässä vv kaavoitusohjelmassa Pohjois-Paippisten kylän osayleiskaavoitus ajoittuu vuosille Alueen kaavoitus noudattaa Sipoon yleiskaava 2025:n ja Sipoon kunnan kasvustrategian tavoitteita. Kaava kuulutettiin vireille Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää kyläaluetta ja ohjata alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman ja ympäristön olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa rakennetta ja tiivistämään rakentamista kylän keskustassa. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti osayleiskaavan laatimisessa tutkitaan ja sovelletaan uutta menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Sipoon kunnan yleiskaava 2025 (vahvistettu ). Sipoon yleiskaavassa 2025 suunnittelualue on merkitty suurelta osin haja-asutusalueeksi (MTH), kyläalueeksi (AT), työpaikka-alueeksi (TP) sekä laajojen yhtenäisten metsäalueiden alueeksi (MLY). Mitoitusjärjestelmä Sipoon kunnanhallituksen linjauksen mukaisesti Pohjois-Paippisten kylän osayleiskaavatyössä tutkitaan ja sovelletaan uudistettua menetelmää määritellä rakennusoikeuden mitoitus. Aiemmin mitoituksen määrittämisessä asemakaava-alueiden ulkopuolella on ollut yleisesti käytössä ns. emä- tai kantatilaperiaate, joka pohjautuu vuoden 1959 kiinteistöjaon (ns. kantatilat) tarkasteluun rakennuspaikkojen enimmäismääriä määritettäessä. Kantatilaperiaatteen soveltamisella on pyritty turvaamaan etenkin maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Ongelmaksi on kuitenkin

9 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen samanaikaisesti koettu, että puhtaasti kantatilaperiaatteen mukainen rakennuspaikkojen määrittäminen ei usein johda tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Pohjois-Paippisten kaavatyössä on kehitetty edullisuusvyöhykkeisiin perustuvaa mitoitusmenetelmää (Liite 1). Rakentamisen edullisuusvyöhykkeillä tarkoitetaan suunnittelualueen ominaisuuksiin perustuvia aluerajauksia, jotka on arvotettu erityyppisten muuttujien perusteella paremmin tai heikommin rakentamiselle soveltuviksi. Vyöhykkeet eivät vielä itsessään ota kantaa rakentamisen lopulliseen määrään, vaan lähinnä sen sijoittumiseen alueen eri osien välillä. Itse vyöhykkeiden muodostamisen jälkeen kullekin vyöhykkeelle tulee vielä laatia omat mitoituskriteerinsä, joiden mukaan rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy. Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä edullisuusvyöhykkeiden hyödyntämisellä on pyritty uuden rakentamisen sijoittumisen optimointiin niin, että rakentaminen vahvistaisi olemassa olevaa kylärakennetta sekä sijoittuisi maiseman ja yhdyskuntarakenteen kannalta mielekkäille alueille. Edullisuusvyöhykkeen kriteerit muodostuivat erityyppisistä sijaintitekijöistä, kuten asutusrakenteesta, palveluista ja infrastruktuurista, rakennettavuusja asuttavuustekijöistä, kuten maaperästä, pienilmastosta ja meluym. häiriötekijöistä sekä maisemallisista ja ympäristöllisistä tekijöistä, kuten maiseman monimuotoisuudesta ja suojelutarpeiden maankäytölle asettamista rajoitteista. Rakennemallit Rakennemallit ovat luonteeltaan kehityskuvia, joiden avulla pyritään löytämään yleiset reunaehdot ja kehittämislinjat sekä havainnollistamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rakennemallit on laadittu korostetusti toisistaan poikkeaviksi siten, että niiden takana löytyvät erilaiset skenaariot. Toimijoiden ja osallisten tavoitteita ja odotuksia painotetaan malleissa eri tavalla. Malleja vertailemalla ja niiden vaikutuksia arvioimalla haetaan synteesi, joka sisältää aineksia useasta mallista ja toimii kaavaluonnoksen pohjana. Pohjois-Paippisten osayleiskaavatyössä on laadittu alueelle kolme rakennemallia (Liite 3). Niiden tarkoituksena on kartoittaa periaatteellisten kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia ja luoda pohjaa vuorovaikutteiselle keskustelulle osayleiskaavaluonnoksen laadintaa

10 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen varten. Rakennemalleissa osoitetun uuden rakentamisen määrä on lähtökohtaisesti kaikissa malleissa sama. Tutkitut rakennemallit ovat: 1. Kylä ja kehityskäytävät, 2. Seutuyhteistyö ja eheyttäminen sekä 3. Nykyrakenteen laajennukset. Mallit poikkeavat toisistaan paikallisuuden/alueellisuuden ja keskittämisen/hajauttamisen suhteen. Rakennemalleja vertailtiin asutusrakenteeseen ja maisemaan, asuinrakentamiseen ja palveluihin liittyvien tekijöiden suhteen. Vaikutustenarvioinnin pohjalta suotuisimmiksi nousivat rakennemallivaihtoehdot 1 ja 2. Jatkosuunnittelun pohjaksi suositellaan otettavaksi rakennemallien 1 ja 2 yhdistelmä, jonka mitoituspohja määräytyy edullisuusvyöhyketarkastelun pohjalta. Liitteet: Liite 1/60. MAAJAOS: Mitoitusjärjestelmä Liite 2/60. MAAJAOS: Dimensioneringssystem Liite 3/60. MAAJAOS: Rakennemalliraportti Liite 4/60. MAAJAOS: Harava-kyselyn tulokset (tiedoksi) Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää hyväksyä rakennemallit 1 ja 2 esitetyn mukaisesti Pohjois-Paippisten osayleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Kaavan mitoitusta voidaan tutkia esitetyn edullisuusvyöhyketarkastelun pohjalta. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar godkänna strukturmodellerna 1 och 2 till utgångspunkt för delgeneralplanenutkastet för Norra Paipis. Planens dimensionering kan studeras utgående från den presenterade byggbarhetsgranskningen. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens

11 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen förslag. MAAJAOS 103 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää kyläaluetta ja ohjata alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman, ympäristön sekä olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa rakennetta ja tiivistämään rakentamista kylän keskustassa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 34 km2 ja alueella on noin 760 kiinteistöä. Sipoon kunnanhallituksen päätösten (KH 136 ja KH 137) mukaisesti Sipoon kuntaan laaditaan kyläosayleiskaavoitusta varten rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuvat mitoitusperiaatteet. Menetelmää kehitetään ja sovelletaan ensimmäisen kerran Pohjois-Paippisten osayleiskaavassa. Pohjois-Paippisten osayleiskaavan työohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa (KH 176). Mitoitusjärjestelmän soveltaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan ja testataan kantatilaperiaatteen korvaavan mitoitusmenetelmän käyttöönottoa Sipoossa. Uutta mitoitusmenetelmää on kaavan valmisteluvaiheessa esitelty kunnan luottamushenkilöille sekä viranomaistahoille mitoitusseminaarissa ja maankäyttöjaostolle (MAAJAOS 60). Suunnittelutyökaluksi kehitetyssä paikkatietopohjaisessa mitoitusmenetelmässä huomioidaan oleva väestö, infrastruktuuri ja luonnonympäristö (yhdistyminen olevaan asutusrakenteeseen, koulun läheisyys, joukkoliikenteen pysäkin läheisyys, vesijohto- ja viemäriverkoston läheisyys, maaperän rakennettavuus, pienilmasto, asumisen häiriötekijät, maiseman moninaisuus, rajapinnat, pohjavesialueet sekä suojelualueet). Paikkatietotarkastelun pohjalta

12 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen on muodostettu edullisuusvyöhykkeitä, joiden mukaan kiinteistöille on osoitettu rakennuspaikkoja. Rakennuspaikoille on osoitettu myös kiinteistöjen sisällä ohjeellisia, rakentamiselle parhaiten soveltuvia sijainteja. Kyläkeskustaan osoitetaan kaavassa suhteellisen paljon rakentamista, minkä takia kaikkien rakennuspaikkojen toteuttamista varten aluetta varten on laadittava rakentamista tarkemmin ohjaava kyläsuunnitelma. Osaa uusista paikoista esitetään voitavan rakentaa ilman erillistä, tarkempaa suunnitelmaa. Osayleiskaavaluonnos on laadittu mitoittavana. Kaavakartalla osoitetaan rakennuspaikat kiinteistökohtaisesti, ohjeellisin sijainnein. Mitoitusjärjestelmästä on liitteenä kattava selvitys (Liite 5 / Bilaga 6). Kaavaluonnoksen suunnitteluratkaisu Kaava mahdollistaa suunnittelualueelle noin 380 uutta rakentamispaikkaa. Tämä vastaa noin 1200 uutta asukasta ja vastaa laajuudeltaan Sipoon yleiskaava 2025:ta. Kaavaluonnoksessa esitetty maankäyttö perustuu alueen ominaispiirteisiin, vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Osayleiskaava eheyttää seudullista yhdyskuntarakennetta sekä hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Suunnitelma luo edellytyksiä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiselle, elinympäristön laadun parantamiselle ja luonnon voimavarojen kestävälle hyödyntämiselle. Pohjois-Paippisten täydennysrakennettava kyläalue sijaitsee seuturakenteellisesti edullisesti nauhamaisella taajama-akselilla Pornainen Järvenpää. Kylärakenteen tiivistyessä ja väestöpohjan kasvaessa edellytykset joukkoliikenteen tarjonnalle paranevat, mikä koskee esimerkiksi Järvenpään suuntaan ja lähiliikenteen juna-asemille suuntautuvaa bussiliikennettä. Parantuvat yhteydet luovat edellytyksiä kaupungin ja maaseudun tiiviimmälle vuorovaikutukselle ja kyläverkoston kehittämiselle. Kyläkeskuksen aluetta kehitetään perinteistä ryhmäkylää muistuttavana, selvästi ympäristöstä erottuvana maaseutuasutuksen tihentymänä, joka sijoittuu kylän palveluiden ja

13 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kylämäistä asutusta sijoittuu myös kyläkeskuksen ympäristöön, Rajakulman alueelle sekä näiden väliselle käytävälle. Myös historialliseen kylärakenteeseen kiinteästi kytkeytyvän Paippistentien ympäristö korostuu kylämäisen asutuksen alueena. Kyläkeskuksen pohjoispuolella Granbackantien varrella kylämäinen asutus painottuu kylän läheisyyteen, sorakuoppien ympäristöön. Kaava mahdollistaa uutta asuinrakentamista myös suunnittelualueen maa- ja metsätalouteen painottuvilla haja-asutusalueilla. Haja-asutusalueilla uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kiinteistöjen sisällä olevan asutuksen ja tieyhteyksien läheisyyteen. Kaava tukee nykyisten palveluiden toimintaedellytyksiä kyläalueella sekä mahdollistaa uusien paikallisten palveluiden syntymistä kyläkeskukseen. Alue tukeutuu yhä tulevaisuudessa Nikkilän ja etenkin kaupallisten palveluiden osalta Järvenpään palvelutarjontaan. Tiivistyvä kylärakenne voi edesauttaa myös pienimuotoisen kaupallisen palvelutoiminnan esim. kyläkauppa tai elintarvikekioski muodostumista kyläkeskukseen. Kaavassa on osoitettu työpaikka-alue Rajakulmantien eteläpuolelle. Myös kyläkeskuksen alueelle voi sijoittua yritystoimintaa, joka ei aiheuta häiriötä asumiselle. Pienyrityksiä voi sijoittua myös asumisen yhteyteen. Maa- ja metsätalous muodostaa kiinteän osan kylän identiteetistä. Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden jatkumisen alueella. Uusi asuminen on pyritty sijoittamaan niin, että se tai asumisen vaatimat tieyhteydet eivät pirsto yhtenäisiä peltoalueita. Alueen suunnittelussa on huomioitu riittävät ja yhtenäiset viheralueet. Jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun vaatimat yhteydet ja niiden jatkuvuus osayleiskaava-alueen ulkopuolelle on huomioitu. Kaavan suunnittelussa on huomioitu alueen luonnon- ja maisemaolosuhteet jättämällä luonnon ja maiseman arvoalueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen runsaiden virkistysalueiden saavutettavuutta on pyritty parantamaan osoittamalla kaavassa tarkemmassa suunnittelussa sitovia,

14 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen sijainniltaan ohjeellisia ulkoilureittejä. Rakentamisen häiriötekijät on huomioitu osayleiskaavan suunnittelussa; osayleiskaavan maa- ja kallioperän soveltuvuus rakentamiselle on selvitetty ja pilaantuneet maa-alueet ja niiden puhdistustarpeet on selvitetty ennen kaavan toteuttamista. Melusta ja aiemmin tapahtuneesta maa-aineisten kaivamisesta aiheutuvia haittoja on osayleiskaavan suunnittelussa pyritty vähentämään, ja ne on huomioitu eri toimintojen osoittamisessa. Kaavaratkaisu noudattaa maankäyttöjaoston valitsemia rakennemalleja (MAAJAOS 60). Vuorovaikutus Kaavatyö kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville. Kaavoituksen lähtökohdista järjestettiin avoin yleisötilaisuus Pohjois-Paippisten koululla (Norra Paipis skolan). Asukkaille järjestettiin asukaskysely kylän nykytilasta ja kehittämistoiveista Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Luottamushenkilöille ja viranomaisille järjestettiin mitoitusseminaari Liitteet / Bilagor Liite 1/103. MAAJAOS: Kaavaluonnos Liite 2/103. MAAJAOS: Kaavamerkinnät Liite 3/103. MAAJAOS: Kaavaselostus Liite 4/103. MAAJAOS: Beskrivning Liite 5/103. MAAJAOS: Mitoitusjärjestelmä Liite 6/103. MAAJAOS: Dimensioneringssystem Liite 7/103. MAAJAOS: Rakennemallit / Strukturmodeller Liite 8/103. MAAJAOS: Natura-arvio Liite 9/103. MAAJAOS: Maisemaselvitys Liite 10/103. MAAJAOS: Kirjoverkkoperhosen esiintyminen kaava-alueella Liite 11/103. MAAJAOS: Liito-oravan esiintyminen kaava-alueella

15 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Pohjois-Paippisten osayleiskaavan, kaavan G 26, kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar lägga fram planutkastet för Norra Paipis delgeneralplan, plan G 26, och det övriga beredningsmaterialet i enlighet med 62 i markanvändnings- och bygglagen och 30 i markanvändnings och byggförordningen samt begära nödvändiga utlåtanden. Christel Liljeström ehdotti, asian palauttamista jatkovalmisteluun. Maria Liljeström kannatti Christel Liljeström ehdotusta asian palauttamisesta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Christel Liljeström föreslog att ärendet återsänds för vidareberedning. Maria Liljeström understödde Christel Liljeströms förslag om remittering. Ordförande konstaterade att ett förslag som är understött getts. Förslaget godkändes enhälligt. Päätös Maankäyttöjaosto päätti palauttaa asian jatkovalmisteluun. Beslut beslöt att ärendet återsänds för vidareberedning. MAAJAOS 103 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef

16 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää kyläaluetta ja ohjata alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman, ympäristön sekä olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa rakennetta ja tiivistämään rakentamista kylän keskustassa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 34 km2 ja alueella on noin 760 kiinteistöä. Sipoon kunnanhallituksen päätösten (KH 136 ja KH 137) mukaisesti Sipoon kuntaan laaditaan kyläosayleiskaavoitusta varten rakennettavuusvyöhykkeisiin perustuvat mitoitusperiaatteet. Menetelmää kehitetään ja sovelletaan ensimmäisen kerran Pohjois-Paippisten osayleiskaavassa. Pohjois-Paippisten osayleiskaavan työohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa (KH 176). Mitoitusjärjestelmän soveltaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaavoituksen yhteydessä tutkitaan ja testataan kantatilaperiaatteen korvaavan mitoitusmenetelmän käyttöönottoa Sipoossa. Uutta mitoitusmenetelmää on kaavan valmisteluvaiheessa esitelty kunnan luottamushenkilöille sekä viranomaistahoille mitoitusseminaarissa ja maankäyttöjaostolle (MAAJAOS 60). Suunnittelutyökaluksi kehitetyssä paikkatietopohjaisessa mitoitusmenetelmässä huomioidaan oleva väestö, infrastruktuuri ja luonnonympäristö (yhdistyminen olevaan asutusrakenteeseen, koulun läheisyys, joukkoliikenteen pysäkin läheisyys, vesijohto- ja viemäriverkoston läheisyys, maaperän rakennettavuus, pienilmasto, asumisen häiriötekijät, maiseman moninaisuus, rajapinnat, pohjavesialueet sekä suojelualueet). Paikkatietotarkastelun pohjalta on muodostettu edullisuusvyöhykkeitä, joiden mukaan kiinteistöille on osoitettu rakennuspaikkoja. Rakennuspaikoille on osoitettu myös kiinteistöjen sisällä ohjeellisia, rakentamiselle parhaiten soveltuvia sijainteja.

17 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kyläkeskustaan osoitetaan kaavassa suhteellisen paljon rakentamista, minkä takia kaikkien rakennuspaikkojen toteuttamista varten aluetta varten on laadittava rakentamista tarkemmin ohjaava kyläsuunnitelma. Osaa uusista paikoista esitetään voitavan rakentaa ilman erillistä, tarkempaa suunnitelmaa. Osayleiskaavaluonnos on laadittu mitoittavana. Kaavakartalla osoitetaan rakennuspaikat kiinteistökohtaisesti, ohjeellisin sijainnein. Mitoitusjärjestelmästä on liitteenä kattava selvitys (Liite 5 / Bilaga 6). Kaavaluonnoksen suunnitteluratkaisu Kaava mahdollistaa suunnittelualueelle noin 380 uutta rakentamispaikkaa. Tämä vastaa noin 1200 uutta asukasta ja vastaa laajuudeltaan Sipoon yleiskaava 2025:ta. Kaavaluonnoksessa esitetty maankäyttö perustuu alueen ominaispiirteisiin, vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Osayleiskaava eheyttää seudullista yhdyskuntarakennetta sekä hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Suunnitelma luo edellytyksiä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiselle, elinympäristön laadun parantamiselle ja luonnon voimavarojen kestävälle hyödyntämiselle. Pohjois-Paippisten täydennysrakennettava kyläalue sijaitsee seuturakenteellisesti edullisesti nauhamaisella taajama-akselilla Pornainen Järvenpää. Kylärakenteen tiivistyessä ja väestöpohjan kasvaessa edellytykset joukkoliikenteen tarjonnalle paranevat, mikä koskee esimerkiksi Järvenpään suuntaan ja lähiliikenteen juna-asemille suuntautuvaa bussiliikennettä. Parantuvat yhteydet luovat edellytyksiä kaupungin ja maaseudun tiiviimmälle vuorovaikutukselle ja kyläverkoston kehittämiselle. Kyläkeskuksen aluetta kehitetään perinteistä ryhmäkylää muistuttavana, selvästi ympäristöstä erottuvana maaseutuasutuksen tihentymänä, joka sijoittuu kylän palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kylämäistä asutusta sijoittuu myös kyläkeskuksen ympäristöön, Rajakulman alueelle sekä näiden väliselle käytävälle. Myös historialliseen kylärakenteeseen kiinteästi kytkeytyvän Paippistentien ympäristö korostuu kylämäisen asutuksen alueena. Kyläkeskuksen pohjoispuolella Granbackantien

18 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen varrella kylämäinen asutus painottuu kylän läheisyyteen, sorakuoppien ympäristöön. Kaava mahdollistaa uutta asuinrakentamista myös suunnittelualueen maa- ja metsätalouteen painottuvilla haja-asutusalueilla. Haja-asutusalueilla uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kiinteistöjen sisällä olevan asutuksen ja tieyhteyksien läheisyyteen. Kaava tukee nykyisten palveluiden toimintaedellytyksiä kyläalueella sekä mahdollistaa uusien paikallisten palveluiden syntymistä kyläkeskukseen. Alue tukeutuu yhä tulevaisuudessa Nikkilän ja etenkin kaupallisten palveluiden osalta Järvenpään palvelutarjontaan. Tiivistyvä kylärakenne voi edesauttaa myös pienimuotoisen kaupallisen palvelutoiminnan esim. kyläkauppa tai elintarvikekioski muodostumista kyläkeskukseen. Kaavassa on osoitettu työpaikka-alue Rajakulmantien eteläpuolelle. Myös kyläkeskuksen alueelle voi sijoittua yritystoimintaa, joka ei aiheuta häiriötä asumiselle. Pienyrityksiä voi sijoittua myös asumisen yhteyteen. Maa- ja metsätalous muodostaa kiinteän osan kylän identiteetistä. Kaava mahdollistaa maa- ja metsätalouden jatkumisen alueella. Uusi asuminen on pyritty sijoittamaan niin, että se tai asumisen vaatimat tieyhteydet eivät pirsto yhtenäisiä peltoalueita. Alueen suunnittelussa on huomioitu riittävät ja yhtenäiset viheralueet. Jalankulun, pyöräilyn ja ulkoilun vaatimat yhteydet ja niiden jatkuvuus osayleiskaava-alueen ulkopuolelle on huomioitu. Kaavan suunnittelussa on huomioitu alueen luonnon- ja maisemaolosuhteet jättämällä luonnon ja maiseman arvoalueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen runsaiden virkistysalueiden saavutettavuutta on pyritty parantamaan osoittamalla kaavassa tarkemmassa suunnittelussa sitovia, sijainniltaan ohjeellisia ulkoilureittejä. Rakentamisen häiriötekijät on huomioitu osayleiskaavan suunnittelussa; osayleiskaavan maa- ja kallioperän soveltuvuus rakentamiselle on selvitetty ja pilaantuneet maa-alueet ja niiden

19 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen puhdistustarpeet on selvitetty ennen kaavan toteuttamista. Melusta ja aiemmin tapahtuneesta maa-aineisten kaivamisesta aiheutuvia haittoja on osayleiskaavan suunnittelussa pyritty vähentämään, ja ne on huomioitu eri toimintojen osoittamisessa. Kaavaratkaisu noudattaa maankäyttöjaoston valitsemia rakennemalleja (MAAJAOS 60). Vuorovaikutus Kaavatyö kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville. Kaavoituksen lähtökohdista järjestettiin avoin yleisötilaisuus Pohjois-Paippisten koululla (Norra Paipis skolan). Asukkaille järjestettiin asukaskysely kylän nykytilasta ja kehittämistoiveista Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Luottamushenkilöille ja viranomaisille järjestettiin mitoitusseminaari Liitteet / Bilagor Liite 1/103. MAAJAOS: Kaavaluonnos Liite 2/103. MAAJAOS: Kaavamerkinnät Liite 3/103. MAAJAOS: Kaavaselostus Liite 4/103. MAAJAOS: Beskrivning Liite 5/103. MAAJAOS: Mitoitusjärjestelmä Liite 6/103. MAAJAOS: Dimensioneringssystem Liite 7/103. MAAJAOS: Rakennemallit / Strukturmodeller Liite 8/103. MAAJAOS: Natura-arvio Liite 9/103. MAAJAOS: Maisemaselvitys Liite 10/103. MAAJAOS: Kirjoverkkoperhosen esiintyminen kaava-alueella Liite 11/103. MAAJAOS: Liito-oravan esiintyminen kaava-alueella Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Pohjois-Paippisten osayleiskaavan, kaavan G 26, kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää

20 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen tarpeelliset lausunnot. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar lägga fram planutkastet för Norra Paipis delgeneralplan, plan G 26, och det övriga beredningsmaterialet i enlighet med 62 i markanvändnings- och bygglagen och 30 i markanvändnings och byggförordningen samt begära nödvändiga utlåtanden. Christel Liljeström ehdotti, asian palauttamista jatkovalmisteluun. Maria Liljeström kannatti Christel Liljeström ehdotusta asian palauttamisesta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Christel Liljeström föreslog att ärendet återsänds för vidareberedning. Maria Liljeström understödde Christel Liljeströms förslag om remittering. Ordförande konstaterade att ett förslag som är understött getts. Förslaget godkändes enhälligt. Päätös Maankäyttöjaosto päätti palauttaa asian jatkovalmisteluun. Beslut beslöt att ärendet återsänds för vidareberedning. MAAJAOS 120 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliina.harsia (at) sipoo.fi Valmisteluaineistoa on täydennetty kaavaluonnoksen mitoitustaulukolla.

21 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite 1/120. MAAJAOS: Mitoitustaulukko (ei julkinen) Muut liitteet samat kuin kokouksessa Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Pohjois-Paippisten osayleiskaavan, kaavan G 26, kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar lägga fram planutkastet för Norra Paipis delgeneralplan, plan G 26, och det övriga beredningsmaterialet i enlighet med 62 i markanvändnings- och bygglagen och 30 i markanvändnings och byggförordningen samt begära nödvändiga utlåtanden. Sami Virpiö ehdotti, että lisätään seuraava lause Maankäyttöjaosto katsoo, että AT1 ja AT2 -alueiden ulkopuolisten alueiden mitoitus käsitellään Sipoon yleiskaava 2025:n mitoituksen mukaisesti luonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Kaikki kannattivat Sami Virpiön ehdotusta. Sami Virpiö föreslog att följande mening bifogas anser att man på områden utanför AT1 och AT2 områdena tillämpar dimensioneringen enligt Sibbo generalplan 2025 efter det att utkastet varit framlagt. Alla understödde Sami Virpiös förslag. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen lisäyksineen. Beslut godkände enhälligt föredragandens

22 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen förslag med tillägget.

23 11/ Nikkilän bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijaintivaihtoehdot / Placeringsalterativ för tidsanpassad hållplats för busstrafiken i Nickby 1554/10.00/2016 MAAJAOS 50 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliine.harsia (at) sipoo.fi Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa on virkamiestyönä tutkittu vaihtoehtoja bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijainnille Nikkilässä. Kunnan virkahenkilöiden lisäksi työryhmän liikenne- ja linjastosuunnittelun asiantuntijoina toimii Sipoon liikennesuunnittelijan sijaisuutta hoitava konsulttiryhmä. Työtä on ollut ohjaamassa myös HSL:n edustaja. Nikkilän ajantasauspysäkki on HSL:n esityksessä pienkohteiden rakentamisesta vuodelle Hinta-arvio hankkeelle on n ja sen perustuu Sito Oy:n vuonna 2013 tekemään selvitykseen Sipoon Nikkilän liikenneselvitys ja -suunnitelma. Kuitenkin selvityksessä esitetyn katuterminaalin sijainti ja suuri koko ovat herättäneet keskustelua ja lisäselvittämisen tarvetta (Valtuusto ). Katuterminaalin kokoa, sijaintia ja suunnitelmia on tarkoitus tarkentaa vuoden 2016 aikana. Lisäksi on toivottu liityntäpysäköinnin tutkimista ajantasauspysäkin yhteyteen. HSL:n suunnitteluohjeen mukaisesti ajantasauspysäkkejä sijoitetaan linjoille vähentämään ajoajan vaihtelusta matkustajille koituvaa haittaa. Ajantasauspysäkki sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan liityntäaseman tai vaihtopaikan yhteyteen. Suunniteltaessa ajantasauspysäkkien sijainteja tulee huomioida pysäkkitilojen riittävyys. Nikkilä kehittyy ja kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Alueen houkuttelevuutta lisää toimiva joukkoliikenne. Nikkiläläisten lisäksi joukkoliikennettä käyttävät mm. muualta Sipoosta tulevat koululaiset sekä Nikkilässä työssäkäyvät sipoolaiset ja ulkopaikkakuntalaiset. Nikkilän nykyinen bussilinjasto perustuu HSL:n laatimaan Sipoon bussiliikenteen linjastosuunnitelmaan vuosille Seuraavan kerran linjastosuunnitelmaa uudistetaan vuonna Sitä ennen on selvittävä Nikkilän tasauspysäkin sijainti, suunnitella ja rakentaa se. Sipoon kunnan tavoitteena on mahdollistaa henkilöraideliikenteen

24 11/ avaaminen yhteysvälillä Kerava-Nikkilä. Henkilöraideliikenteen vaatima asukasmäärä saavutetaan vain määrätietoisella lisärakentamisella. Tämä tarkoittaa sekä uusia aluekehityshankkeita kuten Jokilaakson ja Kartanon alueet että täydennysrakentamalla olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Nikkilän kehityskuvassa on arvioitu, että kasvusta n km2 (2000 asukasta) on tultava täydennysrakentamisella nykyisen Nikkilän keskustan alueelle. Täydennysrakentaminen on haastava keino väestömäärän kasvattamiseen lisäkerrosneliöiden syntyessä pienissä erissä ja monimuotoisten prosessien kautta. Täydennysrakennuskohteet voivat olla kunnan tai yksityisen omistuksessa. Hyvänä puolena Nikkilässä on, että täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet keskustassa ovat kaikkein haluttavimpia niin rakentajien kuin potentiaalisten asukkaidenkin näkökulmasta. Täydennysrakentaminen Nikkilässä siis kannattaa. Kunnan on tarkasteltava kriittisesti omistuksessaan olevia tontteja. Ovatko ne tarkoituksenmukaisessa ja tehokkaassa käytössä? Nikkilän nykyinen bussiasema sijaitsee kehityskuvan mukaisella täydennysrakentamisen alueella. Nikkilän bussiaseman kortteliin on tehty viitesuunnitelma täydennysrakentamisesta (Harris-Kjisik, 2014). Viitesuunnitelman mukaisella suunnitelmalla kortteliin on mahdollista kaavoittaa 5700 km2 asuin- ja liikerakentamista. Tutkitut vaihtoehdot Nikkilän bussien tasauspysäkin sijainnille on nyt laaditussa selvityksessä tutkittu neljää eri vaihtoehtoa. Tutkitut vaihtoehdot ovat bussiaseman nykyinen sijainti, Nikkiläntien varteen sijoittuva tasauspysäkki, Kuntalan eteen sijoittuva keskitetty tasauspysäkki sekä hajautettu ratkaisu, missä Kuntalan eteen sijoittuvan tasauspysäkin lisäksi Nikkilässä olisi useita päätepysäkkejä. Vaihtoehtojen mukaisen sijoittumisen vaikutuksia on arvioitu bussilinjaston, palvelutason, maankäytön kehittämisen ja vaiheittain toteuttamisen kannalta. Tulevan juna-aseman yhteyteen myöhemmin sijoittuvaa matkakeskusta ei tässä työssä tutkittu vaihtoehtona, koska Kerava-Nikkilä-rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) ajoitettu alustavasti kaudelle Kerava varautuu omassa yleiskaavatyössään henkilöraideliikenteen avaamiseen Ke-Ni-rataosuudella vasta vuoden 2035 jälkeen. Nikkilän kannalta ajankohtaista on hakea joukkoliikenteen käyttäjien ja linjaston kannalta toimivaa ratkaisua bussien tasauspysäkin sijainnille raideliikenteen käynnistämiseen saakka. Parhaimmillaan on

25 11/ löydettävissä ratkaisu, jolla on etuja myös matkakeskuksen ja henkilöraideliikenteen toteuduttua. Selvityksen tulos Nikkilän keskustan toiminallisuuden parantaminen ja kaupunkikuvallinen kehittäminen nousivat tärkeään asemaan vertailussa. Bussien tasauspysäkin sijoittumisella on kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Nykyinen bussiasema ei ole tarkoituksenmukaisessa paikassa eikä arkkitehtuuriltaan edusta kehittyvää kuntakeskusta. Vaihtoehto, jossa bussien tasauspysäkki toimisi nykyisen bussiaseman sijainnissa, sai huonoimmat arviot. Heikoimmin tämä vaihtoehto vastasi mm. maankäytön kehittämiseen, Nikkilän asukasluvun kasvattamiseen sekä linjaston toimivuuteen. Kynnysinvestoinnit luonnollisesti olivat tässä vaihtoehdossa pienimmät, mutta toisaalta tontinmyyntituloja ja uutta asuntotuotantoa Nikkilään ei saavuteta. Nikkiläntien varteen sijoittuva vaihtoehto todettiin kohtuullisen hyvin toimivaksi. Vaihtoehto voisi tuoda ratkaisun liikenneturvallisuuden parantamiseen koulujen ja bussipysäkin välillä. Vaihtoehto vaatii bussikuskien taukotilan sekä matkahuollon tilojen rakentamisen. Sijainti on hieman syrjässä. Kolmannessa ja neljännessä vaihtoehdossa pääosa tai kaikki tasauspysäkkitoiminta oli sijoitettu Kuntalan ja kirjaston väliselle alueelle. Kuntalan ja kirjaston välisen alueen kehittämistä bussiliikenteen ajantasauspysäkin sijainniksi puoltaa monet tekijät. Sijainti on keskeinen ja linjaston kannalta erittäin toimiva. Alueelle sijoittuu tällä hetkellä parkkipaikka ja ns. Arava-talo, joka on kunnan virastokäytössä. Kumpikaan näistä ei kaunista Nikkilän kaupunkikuvaa ja alue vaatii kehittämistä. Välittömässä läheisyydessä sijaitsee mittava määrä kouluja mukaan lukien uusi Nikkilän sydämen kampusalue. Toisin sanoen Nikkilän suurin joukkoliikenteen käyttäjäjoukko käy alueella lähes päivittäin. Tämän hetkiset pysäkkijärjestelyt ja reitit pysäkeille vaativat joka tapauksessa kehittämistä. Alueen liikenneturvallisuus on heikko, koska koululaiset eivät käytä bussipysäkeille johtavia kävelyreittejä vaan menevät suorinta tietä. Tasauspysäkin vaatimat oheistoiminnot on helppo järjestää etenkin keskitetyssä ratkaisussa. Kuntalaan on mahdollista järjestää taukotilat bussikuskeille. Kirjasto ja Kuntala voivat toimia matkustajien odotustilana. Odotustilojen yhteyteen voidaan tutkia liiketoiminnan kehittämistä (esim. kahvio). Alueen kaavallinen kehittäminen ei ole ongelma kunnan ollessa

26 11/ maanomistaja. Vaihtoehtovertailussa parhaimmat arviot saivat kaksi vaihtoehtoa, joissa bussipysäkki sijoittuisi pääasiassa Kuntalan ja kirjaston väliselle alueelle. Kunnan tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi hajautettu versio. Tasauspysäkki toimisi matkakeskuksen ja henkilöraideliikenteen toteuduttua edelleen tärkeänä joukkoliikenteen solmukohtana Nikkilän koululaisille. Vaihtoehdon kustannusvaikutukset ja bussikuskien taukotilojen järjestelyt vaativat kuitenkin lisäselvittämistä. Vaihtoehtojen vertailu on kokonaisuudessaan raportoitu arviointitaulukkona (Liite 1). Jatkosuunittelu Työryhmä esittää, että tarkemman jatkosuunnittelun pohjaksi otetaan tarkasteluun molemmat Kuntalan tonttia hyödyntävät vaihtoehdot. Laaditaan lisäselvitys, jossa vertaillaan liikennöinnin järjestämisen yksityiskohtia keskitetyn ja hajautetun ratkaisun kesken. Lisäksi on selvitettävä hajauttamisesta syntyvät kustannusvaikutukset sekä pysäkkien vaatimien tilavarausten laajuus viitesuunnitelman tasolla (mm. vaikutukset Kuntalan pysäköintijärjestelyihin). Viitesuunnitelma toimii tarvittaessa asemakaavamuutoksen pohjana. Selvitys laadittaisiin vuoden 2016 aikana. Liite / Bilaga Liite 1/50. MAAJAOS: Nikkilän keskustan pysäkkien vaihtoehdot Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää, että Nikkilän linja-autoliikenteen ajantasauspysäkkiä voidaan jatkotutkia selvityksessä esitetyn mukaisesti.. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar, att busshållplatsen för tidsutjämning i Nickby kan vidare utredas i enlighet med rapporten. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

27 11/ MAAJAOS 121 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. yleiskaavapäällikkö / tf. generalplanechef Eveliina Harsia, eveliine.harsia (at) sipoo.fi Nikkilän bussien ajantauspysäkkien 2. vaiheessa on tarkasteltu, keskitetäänkö päätepysäkit jatkossa Kuntalaan vai jatkavatko linjat Kuntalasta pidemmälle esim. Jokilaaksoon/Kartanoon. Näille vaihtoehdoille on laadittu alustavat linjastot sekä arvio liikennöintikustannuksista. Lisäksi selvityksen yhteydessä tutkittiin tavoitteellinen pysäkkiverkosto Nikkilän lähitulevaisuuden tarpeisiin. Kuntalan ja kirjaston välistä pysäkkiratkaisua on tutkittu tarkemmin. Selvityksessä esitetään kolme mahdollista, mutta erityyppistä ratkaisua. Nyt on kartoitettu tilan riittävyyttä kahdelle keskittävämmälle asemavaihtoehdolle sekä ns. hajautetulle vaihtoehdolle, joka vaatii päätepysäkkien sijoittamista Jokilaaksoon ja Kartanoon maankäytön kehittyessä. Vaihtoehdoille on laskettu alustavat rakennuskustannukset. Kaikissa vaihtoehdoissa on otettu huomioon Nikkilän Y-korttelien yleissuunnitelmassa esitetty maankäyttö. Esim. torin sijoittaminen alueelle on siis mahdollista, mutta vaatii muun maankäytön muutoksia ympäröivien rakennusten ja parkkipaikkojen osalta. Vertailun tuloksena suositellaan Nikkilän bussiaseman korvaamista ns. hajautetulla ratkaisulla. Liite / Bilaga Liite 1/121. MAAJAOS: Nikkilän ajantasauspysäkkiselvityksen 2. vaihe Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto merkitsee selvityksen tiedoksi. Tf. utvecklingsdirektörens förslag antecknar rapporten till kännedom. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

28 11/ Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

29 11/ Kiinteän omaisuuden ostaminen/ Skogstorp / Inköp av fast egendom/ Skogstorp / /2016, 1815/ /2016 MAAJAOS 122 Maankäyttöjaosto / Markanvändningsssektionen Valmistelija / Beredare: mittaus- ja kiinteistöpäällikkö / mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä, pekka.soyrila (at) sipoo.fi Sipoon kunnan mittaus- ja kiinteistöyksikkö on neuvotellut maanomistajan kanssa kiinteistön ostamisesta. Maanomistajan kanssa on päästy yksimielisyyteen kauppahinnasta, joka on euroa. Kiinteistön koko on 7000 m 2. Se sijaitsee Bastukärrin asemakaava-alueen eteläosassa. Kiinteistö sijaitsee osittain (noin 3855 m 2 ) asemakaavan suojaviheralueella (EV-1) ja osittain (noin 3145 m 2 ) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T-2). Bastukärrin alueella EV-alueesta on maksettu 4 euroa / neliömetri. EV-alueen osuus kauppahinnasta on siis euroa. Tonttiosuuden hinnaksi tulee euroa, eli 25,3 euroa / neliömetri, hinta on NewSecin alueelta tekemän arvion mukainen. Liite / Bilaga Liite 1/122. MAAJAOS: Liitekartta alueesta Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää, että Sipoon kunta ostaa kiinteistön Skogstorp Kauppahinta on euroa. Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Söyrilä ja mittausteknikko Vidar Lindqvist valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirjan. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar att Sibbo kommun köper fastigheten Skogstorp Köpesumman är euro. Mätnings- och fastighetschef Pekka Söyrilä och mätningstekniker Vidar Lindqvist befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen.

30 11/ Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

31 11/ Maankäyttöjaoston kevään 2017 kokouksen aikataulu / Markanvändssektionens mötestidtabell för våren 2017 MAAJAOS 123 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: vs. tiiminvetäjä / tf teamledare Nina Grandell, nina.grandell(at)sipoo.fi Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää pitää kokouksensa keväänä 2017 seuraavasti: Maanantai klo 17:00 Maanantai klo 17:00 Maanantai klo 17:00 Maanantai klo 17:00 Maanantai klo 17:00 Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar att hålla sina sammanträden under våren 2017 enligt följande: Måndag kl. 17:00 Måndag kl. 17:00 Måndag kl. 17:00 Måndag kl. 17:00 Måndag kl. 17:00 Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

32 11/ Ilmoitusasiat / Delgivningar MAAJAOS 124 Maankäyttöjaosto / Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää merkitä tiedoksi seuraavat asiakirjat: Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar anteckna följande dokument för kännedom: Vt. kehitysjohtajan päätökset Tf. utvecklingsdirektörens beslut Taasjärvi III:n asemakaava-alueen tontinmyynti / K577 T3, Taasjärvi III:n asemakaava-alueen tontinmyynti / K577 T1, Taasjärvi III:n asemakaava-alueen tontinmyynti / K577 T2, Taasjärvi III:n asemakaava-alueen tonttimyynti / K574 T4, Mittaus- ja kiinteistöpäällikön päätökset - Mätnings- och fastighetschefens beslut Kiinteän omaisuuden ostaminen/lustigkulla I ja Lustigkulla Suostumus kaukolämpöputken sijoittamiseen Bastukärrin asemakaava - alueella Suostumus jakokaapin sijoittamiseen kiinteistölle Åkernäs Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1/124. MAAJAOS: Marraskuun 2016 aikana vahvistetut kiinteistönluovutukset - Under november 2016 bestyrkta fastighetsöverlåtelser Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

33 11/ Muutoksenhakuohjeet Maankäyttöjaosto Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (365/1995) 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 122 Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 122 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Kunnanhallitus Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä

34 11/ viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.