KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOUTSAN SEUTU SEUTUKIERROS MUISTIO KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LIITON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Joutsan seutu, keskiviikko klo 14.00, valtuustosali Maakuntajohtaja Anita Mikkonen kertoi seutukierrostilaisuuksien taustasta ja tavoitteista. ELY-keskuksen strateginen tulossopimus ja Keski-Suomen liiton maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ( totsu ) ovat työn alla. Niiden valmistelun pohjaksi maakunnasta kootaan näkemyksiä ja toiveita lähitulevaisuuden kehittämiskohteista, joihin julkista rahoitusta voidaan suunnata. Odotamme seuduilta hyviä aihioita ja jämäköitä esityksiä, joista merkittävimmät voisimme viedä edelleen tulosneuvotteluihin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Maakuntajohtaja korosti yhtenäisyyttä ja saumatonta yhteistyötä erityisesti näinä aikoina, kun yritysmaailmasta tulee huonoja uutisia, kuten esim. eilinen Metson ytneuvottelu-uutinen. Joutsan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Järvinen kuvasi Joutsan seudun näkymiä. Joutsan haasteet ovat tyypillisiä pienen kunnan haasteita: raha loppuu ja väestö ikääntyy, joten uusia palveluja ja toimintatapoja on kehitettävä ja yhteistyötä naapureiden kanssa tarvitaan. Perusturvan puolella painopistettä siirretään laitospaikoista kotihoitoon. Osaamista sillä puolella on vahvistettu ja panostettu hoivan ja hoidon laatuun. Se on merkittävä uudistus, joka on vaatinut päättäjiltä asennemuutosta. Joutsan kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Huikko kertoi kunnan hallitusohjelmasta Ohjelmaan sisältyy talousarvion ja kuntastrategian toteuttaminen, kuntaorganisaation ja kunnan palvelurakenteen kehittäminen sekä kunnan investoinnit. Kunnan strategia ja visio on jalkautettu ja keskeisimmät hankkeet saatu maaliin. Joutsassa huomioidaan ihminen vauvasta vaariin. Talouden tasapainottaminen on tärkeää ja sitä on jo tehty. Kunnan velka laski välillä tilapäisesti, jatkossa velat on saatava pois. Organisaation uudistaminen on tie menestykseen! Huikko totesi tyytyväisenä mm., että kaavoitus ja kunnallistekniikka etenee, uuteen kauppakeskukseen ollaan erityisen tyytyväisiä, samoin tulevaan keskuspuistoon (elinkaaripuisto). Nelostiehen tukeutuva toiminta on rakentumassa. Nämä ovat kunnan vetovoimatekijöitä, joiden uskotaan tuovan kuntaan muuttajia ja uusia työpaikkoja.

2 Tiehankkeista nousi esiin väli Haminamäki - Hartola, myös Hartola - Joutsa välillä on vaarallinen sumppu. Leivonmäki Kangasniemi tie on kohtuullinen. Perusturvan uudet käytännöt tuovat säästöjä. Palvelurakenneuudistuksessa vaatimukset asetetaan itse. Elinkeinopuolella nousevat kiviteollisuushankkeet ja ympäristöteknologia. Joutsenlammen hoivakeskus on potentiaalinen uusi hanke. Joutsa on elinvoimainen kunta tiedämme itse parhaiten, missä olemme ja mihin olemme menossa. Joutsa haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana, Huikko tiivisti. Lue tarkemmin Huikon esityksestä. Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti kertoi, että kunnan talous on kohtuullisen hyvässä jamassa. Luhanka on tehnyt viimeiset neljä vuotta ylijäämäiset tilinpäätökset, veroprosentti on pysynyt samana eli 19 prosentissa kymmenen vuotta. Hepoluhdan rakentaminen on edennyt: 23 tonttia on myyty, puolet niistä on jo rakenteilla, mikä työllistää seutukunnallisesti. Myymättä on yksi rantatontti ja 27 kuivan maan tonttia. Luhankaan on tehty uusi pellettilämpökeskus. Vanhusten tukiasunnot yksikkö valmistui heinäkuussa. Kunnassa on investoitu kokoonsa nähden paljon, euroa tänä vuonna, silti velat ovat alle 1500 euroa/asukas. Yksityinen tuulipuistohanke edennee, valitusaika päättyy Latamäen alueelle kaavaillaan 6 x 3 megawatin yksikköä. Joka tapauksessa ensi talvena tehdään tuulimittauksia. Kunnanjohtaja luonnehti hanketta merkittäväksi. Tulevaisuuden hankelistan keulassa ovat infrahankkeet: esimerkiksi Tammijärven kevyen liikenteen väylä on kesken, mm. asvalttipinta puuttuu. Muutkin infrahankkeet tulisi viedä päätökseen. Asumisen kunta tavoite ei riitä, tarvitaan yritysinvestointeja ja sitä kautta työpaikkoja. Yritystoimintaa on tuettava vahvasti. Elinkeinoasiamies Eero Ahola nosti esiin kiviteollisuuden mahdollisuudet Joutsassa. Aiheesta on juuri valmistunut loppuraportti KOKO-hankerahoituksella. Jatkoselvityksiä tarvitaan edelleen. Kiviteollisuushanke on poikinut nettiin 600 valittajaa. Kiviteollisuus voisi olla kuitenkin uusi avaus seudun teollisuudelle, jonka osuus elinkeinoissa on laskenut. Myös Joutsenlammella voi olla uusi tulevaisuus. Kiinteistölle on haettu ostajaa. Suunnitelmissa on yhdistelmä hoivapalvelut + lomaosakkeita + hotellipalveluja. Investointi on iso, kauppaan kuuluu tilaa 6500 neliötä ja iso tontti järven rannalla. Peruspalvelujohtaja Päivi Hakulinen korosti, että Joutsassa peruspalvelujen keskiössä ovat lapset ja vanhukset. Molemmissa on toimintaa kehitetty: lasten ja nuorten palveluihin on perustettu

3 perhetyöntekijän vakanssi, koulukuraattoritoiminta on käynnistetty, lapsiperheiden kotipalvelua kehitetty, hankerahoituksella on saatu aikaan nuorten työvarikko ja etsivän nuorisotyön tekijä. Ensi vuonna lapsiperheiden kotipalvelusta puolet resurssista siirretään perhetyöhön, koska nuoret perheet tarvitsevat apua kasvatusasioissa ja vanhemmuudessa. Vanhuspalveluissa on siirrytty pois laitospainotteisuudesta, sen sijaan järjestetään tehostettua palveluasumista, perhehoitoa ja yhteisöasumista. Myös ostopalveluita käytetään. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään vuotiaiden keskuudessa, että vanhukset pystyisivät asumaan mahdollisimman kauan kotonaan. Henkilökunnan koulutustasoa on nostettu ja hoivateknologian käyttöä kotihoidon tukena lisätään jatkossa. Suositaan lyhytaikaista kuntouttavaa laitoshoitoa. Koulupuolella lukion hakijamäärä oli tänä vuonna yllättäen kasvanut, joten tilausta oman lukion säilyttämiselle on. Verkkoyhteistyötä muiden lukioiden kanssa tulee lisätä. Yhtenäiskoulussa on hyvät tilat, mutta kyläkoulujen kohtalo askarruttaa. Tekninen johtaja Taneli Rasmuksen mukaan Joutsan kilpailuetu on se, että ollaan riittävän kaukana kaikista kaupungeista ja palvelutaso on hyvä. Kuntakeskus on tiivis, siellä asuu 60 prosenttia asukkaista. Keskustan kehittäminen onkin kunnan painopisteitä. Koulukeskuksen rakentaminen on käynnissä, parhaillaan tehdään hankintoja teknisen työn luokkaan. Alkuvuodesta 2013 valmistuu seuraava vaihe ja noin vuoden päästä viimeinen vaihe. Myös esiopetus tulee siirtymään samalle kampukselle. Tyhjeneville koulurakennuksille on tulossa muuta käyttöä. Parannuksen kohteena ovat myös liikuntapaikat: pallokenttä, lähiliikuntapaikat ja urheilukenttä. Keskustan vetovoimaa lisäävät keskustien kevyen liikenteen reitit ja kahden keskustan väliin tuleva keskuspuisto. Tiivis keskusta on hyvä, omakotitalojen tilalle kaavaillaan rivi-ja kerrostaloja, suunnitteilla on esteetön keskusta projekti, jossa mm. rollaattorilla on helppo liikkua. Länsitielle sijoittuu erikoiskaupan toimijoita. Keskustan lähellä on myös kaksi ranta-aluetta, Ruostenniemi, jossa on tehty eritasoratkaisut eli parannettu liikenneturvallisuutta sekä Viherinranta, jossa yleiskaavaa tarkennetaan parhaillaan. Oravakiven alueelle laaditaan osayleiskaava, joka mahdollistaisi sinne teollisuutta ja tilaa vievää kauppaa, tästä toivotaan merkintää 4. vaihekaavaan. Anita Mikkonen kiitteli seudun positiivista asennetta. Hän muistutti, että 4. vaihekaava on nyt nähtävillä ja siihen on mahdollisuus antaa lausuntoja ja muistutuksia. Myös liikennejärjestelmäsuunnitelman lausuntoaikaa on pidennetty, jotta aiesopimuksen taakse saataisiin vahva yksimielisyys. Kehittämisjohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta kertoi seutukierrosten olevan loppuvaiheessa, vain Jyväskylän seutu on vielä kuulematta. Hän muistutti, että maakuntaohjelman kehittämisteemat ovat elinkeinojen kehittäminen, osaaminen ja siinä erityisesti työelämänäkökulma, hyvinvointi ja vetovoimainen toimintaympäristö. Ennakointia tehdään jatkuvasti, sote-puolella toimii ennakointiryhmä. Koulurakentamispuolella on odotettavissa tiukkoja aikoja, valtionavut laskevat.

4 Tiejohtaja Jukka Lehtisen mukaan infrapuolelle ei ole heti luvassa mitään uusia hankkeita. Vain ylläpidon puolella tapahtuu jotain. Hän korosti, että liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus on oltava maakunnan yhteinen näkemys isoista hankkeista, siinä myös sovitaan yhteistyön pelisäännöt. Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen kiitteli, että kunnassa on hyvät virkamiehet ja hyvä, toimiva luottamushenkilökaarti. Kunnanhallituksen puheenjohtajan vedossa hallitusohjelma tarkentaa hyvin painopistealueita. Joutsa on seudun kaupallinen keskus ja palvelukeskus, jossa yhteispalvelutoimisto korvaa valtion menetettyjä palveluja. Kouluhankkeet ovat saaneet kohtuullisesti valtion rahaa, erityisesti taitoaineiden rakennus on hieno, samoin pienten lasten koulu. Kunnanjohtaja iloitsee myös liikuntapuistosta ja hallista sekä elämänkaaripuistosta keskustassa, jonne on tulossa myös merkittävä taideteos. Nelostien varteen on tulossa myös oma biokaasuasema. Johtaja Kari Lehtinen ELY-keskuksesta nosti esiin Joutsan seudullakin keskusteluttaneet turveasiat sekä kiviteollisuuden nostattamat huolet. Ihmisten huoli on otettava vakavasti, Lehtinen sanoi. Kehittämisjohtaja Terttu Kiviranta Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä kertoi, että osaavan työvoiman tarpeisiin pystyy aikuiskoulutus vastaamaan nopealla aikavälillä, nuorten koulutus vaatii pitemmän aikavälin. Nivelvaiheen tukeen siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle on saatu resursseja. Jatkossa hakumenettely muuttuu niin, että peruskoulun juuri päättäneet asetetaan haussa etusijalle. Tämän uskotaan vähentävän pudokkaita. Kiviranta korosti työssäoppimisen merkitystä rekrytointikanavana, yrityksiä tulee kannustaa siihen. Keski-Suomen lukiohanke edistää lukioiden verkko-opetusta, Joutsa on siinä hyvin mukana. Koulutuksen kehittämispääkkikkö Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta löysi rajapintoja Joutsan seudulle bioenergiasta ja perheiden hyvinvoinnista ja terveydestä, joka on JAMK:n yksi painopisteala. Esimerkiksi Jyväskylässä oleva älykoti voisi olla avuksi hoiva-alan kehittämisessä Joutsassa. Muita yhteisiä aloja voisivat olla lisäksi kyberturvallisuus, ICT-teknologia ja verkkopedagogiikka. Suunnittelupäällikkö Sakari Liimatainen, Jyväskylän yliopistosta kiitteli lukion säilymistä seudulla ja toivoi sieltä opiskelijoita oman maakunnan yliopistoon. JY:ssa kaikki tutkintotavoitteet kasvoivat, erityisesti kasvatus ja opettajainkoulutus, liikunta sekä kauppatieteet. Jatkossa näkynee aikuiskoulutuksen uudistaminen myös yliopistossa. Kauppakorkeakoulun, ICT-alan ja perhetutkimuskeskuksen tutkimushankkeista voisi löytyä annettavaa Joutsan seudullekin. Lisäksi yliopiston kansainvälisille opiskelijoille tarvittaisiin harjoittelupaikkoja, samalla he toisivat seudulle omaa osaamistaan ja kielitaitoa. Sari Järvinen mainitsi, että osaajista seudulla on pulaa, erityisesti uusi hoivalaki tuo koulutustarvetta räätälöidylle koulutuksella. Eero Peltoniemi muistutti myös Jyväskylän kesäyliopiston mahdollisuuksista kouluttajana. Sakari Liimatainen oli samaa mieltä, ja luonnehti kesäyliopistoa asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi toimijaksi. Hyvä kumppani on myös Ikääntyvien yliopisto. Reijo Urtti kertoi, että Laajakaista kaikille hanke on Luhangassa startannut ja kysyi, onko Keski-Suomen liitolla roolia asiassa vielä kilpailutusvaiheen jälkeen. Hän toivoi liiton olevan mukana projektinhallinnassa myös hankkeen edetessä.

5 Anita Mikkonen lupasi, että liitto edistää laajakaista-asiaa edelleen. Tärkeää on se, mitä verkolla tehdään, korosti Mikkonen. ICT-strategiaa toteutetaan maakunnassa ja sillä pyritään mm. kuntatalouden säästöihin. Sari Järvinen päätti tilaisuuden. Muistion vakuudeksi Merja Lahti OSALLISTUJAT: Heikki Paavuori Seija Kiiskilä Hannu Ikonen Eero Ahola Taneli Rasmus Sakari Liimatainen Pirkko Sievänen Teija Taskinen Terttu Kiviranta Veli-Pekka Päivänen Kari Lehtinen Jukka Lehtinen Hannu Korhonen Anita Mikkonen Sari Järvinen Harri Nissinen Markku Parkkonen Pekka Lankia Tiina Seppälä Reijo Urtti Eero Peltonen Pekka Huikko Merja Lahti Jämsän TE-toimisto Keski-Suomi ennakoi/jamk JAMK Jyväskylän yliopisto Jyväskylän aikuisopisto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Joutsan Seutu lehti /