RAMSINNIEMEN KESKUSTA Asemakaava 1:1000

Transkriptio

1 RAMSINNIEMEN KESKUSTA Asemakaava 1:1000 W lv L p L-2/s Asemakaava-alueen sijainti Ramsinniemessä AK AL-1 ASEMAKAAAMERKINNÄT JA NIIHIN LIITTYÄT -MÄÄRÄYKSET Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. lv Leikki ja oskelualueeksi varattu alueen osa. esialueen osa, jol saa sijoittaa venelaitureita. L-1/s Ramsinranta L-1/s P L-1/s L-2/s W Puisto. Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään arvokkaan rantakasvillisuuden, lintulajiston ja pakkoalueen vuoksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa tue huomioida lajiston elinolosuhteiden turvaaminen muun muassa säilyttämällä alueen puusto monilajisena ja iältään vaihtevana. Alueen hoidosta tue laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään L-1/s -alueen arvojen lisäksi viereisen luonnonsuojelualueen puskurivyöhykkeenä. Alueen hoidosta tue laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. esialue. pp p Avoin, kivetty katualue, jolla kevyt liikenne ja moottorikulkuneuvot käyttävät samaa tilaa. Nopeusrajoitus 20 km/h. Katu. Katuaukio/ tori. Jalankulul ja polkupyöräilyl varattu katu. Ulkoilureitti. Pysäkointipaikka AK LPA (60, 61) 2 P Ramsinkatu pp AK 2 61 AL mk350 1 I AK Ramsin aukio 2186 I Ramsinkatu II I 4402 pp 58 AK 1 LR I L LPA LR 62 1 Ramsinkatu 5000 mk350 I enesatama, jonka alueel saa rakentaa pinta-alaltaan enintään 100 m2 huoltorakennuksen, joka palvee pienimuotoista satamatoimintaa. Autopaikkojen korttelialue Suluissa ovat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueel sijoittaa. Raitiovaunuliikenteen alue ja pysäkki. 3 m kaava-alueen ulkopuolla ova viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Korttelin numero. Ohjeellinen tontin numero. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Katutasoon rakennettavien myymälä- ja liiketilojen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alviivattu roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Rakennusala. Ohjeellinen rakennuksen paikka. Alue, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Sijainniltaan ohjeellinen maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. YLEISMÄÄRÄYKSIÄ: 1 PYSÄKÖINTIPAIKAT Autopaikkoja on varattava AK- ja AL-1 -korttelialueilla 0,6 ap/asunto. Kaikissa alueen kortteissa autopaikat tue sijoittaa maanalaisiin pysäköintitiloihin, kuitenkin niin että alueen autopaikoista 10 % on maanpäällisiä. 2 ULKOALUEET Puistoalueet sekä katu- ja kevyen liikenteen alueet on suunniteltava yhtenäisesti ympäröivän rakentamisen kanssa ja toteutettava laadukkaasti. Niiden tue ilmeeltään olla korkealaatuiseen julkiseen kaupunkiympäristöön sopivia. Maanpäälliset kannet, kansipihat ja muut piha-alueet tue toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena korttelialueittain tonttijaosta riippumatta. Auintonttien välisiä rajoja ei saa aidata. Pihat tue istuttaa mahdollisimman suurilta osin. Tontista on esitettävä rakennuslupavaiheessa pihasuunnitelma. Rakennusluvan yhteydessä tue lisäksi esittää tonttikohtainen huvesien hallintasuunnitelma. Sadevesien käsittelyssä tue pyrkiä käyttämään pintavesiä kortteiden ja yisten alueiden viihtyisyyden keinovarana. Ensisijaisesti huvedet tue käsitellä tontilla. 3 MYYMÄLÄTILAT Kortteliin 61 tue sijoittaa myymälätiloja kivijalkaan. Myymälätilojen tue avautua toril ja katualueel niin, että ne yhdessä ympäristönsä kanssa mahdollistavat elävän julkisen katutilan muodostumisen. I Ramsinniementie metriä KY 2014 H3 Asemakaava Ramsinniemen keskusta Salla Salovaara

2 Havainnekuva 1: metriä KY 2014 H3 Asemakaavaselostus Ramsinniemen keskusta Salla Salovaara

3 KY 2014 H3 Asemakaavaselostus Ramsinniemen keskusta Salla Salovaara

4 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Helsinki Ramsinniemen keskusta Salla Salovaara, maisema-arkkitehti yo Aalto yliopisto Kaava-alueen sijainti Ramsinniemi sijaitsee koillis-lounaissuuntaisella niemellä, Meri-Rastilan ja artiosaaren välissä, Itä Helsingissä. Etäisyys Helsingin keskustasta on noin 9 kilometriä linnuntietä. Ramsinniemen keskusta asettuu kapeahkon niemen puoliväliin, entisen Ramsinniementien pohjoispuol, Ramsinhdon luonnonsuojelualueen lounais- ja länsipuol. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Taloudellisesti kannattavan pikaraitiotien rakentaminen uosaaresta Ramsinniemen ja artiosaaren kautta Laajasaloon edellyttää 3000 uutta asukasta Ramsinniemeen. Alueesta tue julkiseen liikenteeseen tukeutuva asuinalue, jonka läpi raitiotie kulkee. Ramsinniemen keskustan asemakaava-alue on kaupunkimaista ja tiiviisti rakennettua ja sen alueel on kaavoitettu asuntoja 892 asukkaal. Alueella on omat lähipalvelunsa. Alueen laajuus on km2 ja sil on kaavoitettu kerros-m2 asuinrakentamista. Alueen tehokkuus on 2,03.

5 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3. Lähtökohdat 3.1 Alueen yiskuvaus 3.2 Luonnonympäristö 3.3 Rakennettu ympäristö 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Mitoitus 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.4 Aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL Puisto P Lähivirkistysalue L-1/s Lähivirkistysalue L-2/s enesatama L Autopaikkojen korttelialue LPA Liikenne 5.5 Kaavan vaikutukset 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Kaavio liikenteestä ja pysäköinnistä 2. Kaavio yhteyksistä virkistysalueil ja lähipalveluihin 3. Rakeisuuskartta 4. Alueikkaukset

6 2. Tiivistelmä 3. Lähtökohdat 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ramsinniemen keskustan asemakaava laadittiin syksyllä 2014 osana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Kaupunki ja yhdyskunta kurssia. Ennen asemakaavaa useiden eri alojen opiskelijoista koostunut ryhmä laati Ramsinniemeen yiskaavan. Yiskaava-alue on jaettu useaan eri osa-alueeseen, joista Ramsinniemen keskusta on yksi. Asemakaavasuunnitelmat on laadittu yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa. Asemakaavan laatimisen yhteydessä yiskaavan mitoitukseen tehtiin joitakin poikkeuksia. Alueen haasteellisuuden ja sen hengen säilyttämiseksi tehokkuutta laskettiin yiskaavan 2,5:stä 2,03:een. Asukasluku jäi asetetusta tavoitteesta kuitenkin vain 47 asukasta, sillä yiskaavassa ilmoitettu asukasluku 973 oli alun perinkin ylimitoitettu. 2.2 Asemakaava Ramsinniemen keskusta on yksi kahdeksasta kaavoitetusta asemakaava-alueesta. Se sijaitsee yiskaava-alueen keskiosassa, vanhan Ramsinniementien pohjoispuolla, luonnonsuojelualueen lounais- ja länsipuolla. Pohjoisessa alue rajoittuu merenrantaan ja lännessä kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Keskusta-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtevaa ja metsäistä. Keskustan palvelut ja tiivis asuminen keskittyvät asemakaava-alueen eteläosaan, raitiotien ja pysäkin läheisyyteen. Keskusta-alueesta on haluttu luoda elävä ja kaupunkimainen palvelukeskittymä, jossa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on turvallista liikkua. Piha-alueet ovat suojaisia ja autopaikoitus on sijoitettu pääosin maan al. Pohjoisessa merenrannassa on yhtenäisenä rantaa pitkin jatkuva virkistysalue sekä pienvenesatama. Alueen pitkittäiset ja poikittaiset kevyen liikenteen yhteydet ovat kattavat ja mahdollistavat lähipalveluiden ja viereisen koulun helpon ja turvallisen saavutettavuuden. 3.1 Alueen yiskuvaus Alue on rakentamatonta, sen eteläreunassa kulkee niemen päästä päähän johtava Ramsinniementie. Korkeusero on meren pinnasta 20 metriin. Suurin osa alueesta on pohjoiseen suuntautuvia rinteitä. Pohjoiseen avautuvat näkymät ovat saarien vaikutuksesta metsäisiä, vaikkakin ympäröivät rannat ovat melko rakennettuja. 3.2 Luonnonympäristö Korkeimmat selännealueet ovat harvapuustoista kuivaa kangasmetsää, joiden valtapuuna on mänty. Alavammilla alueilla ja varjoisissa, kosteissa notkoissa htipuiden ja kuusien määrä on suurempi. Idässä asemakaava-alue rajautuu Ramsinniemen luonnonsuojelualueeseen, joka kuuluu valtakunnalliseen htojensuojeluohjelmaan. Asemakaava-alueen rannat ovat luonnontilaisia. Pohjoisrannalla on kasvillisuudeltaan arvokkaaksi määritelty kohde, jolla kasvaa uhanalaisia, vaarantuneita ja silmälläpidettäviä kasvilajeja. Koko keskusta-alue sijaitsee arvokkaalla lintukohdealueella, jossa kasvaa vanhaa kuusikkoa ja on lahopuita sekä kosteita, reheviä painanteita. Idässä kaava-alue rajautuu arvokkaaseen pakkoalueeseen. Keskusta-alue lähiympäristöineen, ilmakuva etelästä. Kuvalähde Microsoft Corporation Rakennettu ympäristö Ramsinniemi kuuluu Itä-Helsingin kulttuuripuistoon, joka on yksi Helsingin läpi kulkevista yhtenäisistä viheraluekokonaisuuksista. Alueella ei o vakituista asutusta. Ensimmäiset huvilat ovat peräisin 1800-luvun loppupuolta ja ovat arkkitehtonisesti arvokkaita tai merkittäviä ja muodostavat pihoineen kulttuurisesti arvokkaita kokonaisuuksia. Näitä huviloita ei kuitenkaan sijoitu kaavoitetun Ramsinniemen keskustan alueel.

7 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 5. Asemakaavan kuvaus 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Helsingin väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä asukkaaseen. Kaupunkia kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana ja sen kasvua suunnataan itäiseen saaristoon. Suunniteltu raitiotie tue yhdistämään itäisen Helsingin Laajasalon kautta Helsingin keskustaan. Taloudellisesti kannattavan pikaraitiotien rakentaminen edellyttää 3000 uutta asukasta Ramsinniemeen. Näistä asukkaista 892 sijoittuu Ramsinniemen keskustan asemakaava-alueel, lähipalveluiden ja raitiovaunupysäkin välittömään läheisyyteen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laadinnan yhteydessä käyty Aalto-yliopiston Kaupunki ja yhdyskunta kurssi käynnistyi Yiskaava hyväksyttiin asemakaavan laatimisen pohjaksi Asemakaavan suunnitteluprosessi päättyi pidettyyn loppukritiikki- ja palautetilaisuuteen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 62 ) mukaan maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Heillä on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavaa on laadittu yhteistyössä ympäröivien alueiden suunnittelijoiden kanssa. Asiantuntijoina on kuultu kurssin ohjaajia. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena oli luoda tiivis ja kaupunkimainen keskusta, jossa palvelut ja julkisen liikenteen yhteydet ovat helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Korkealla ja tiiviillä rakentamisella on haluttu säilyttää alkuperäistä puustoa sekä mahdollistaa suojaiset ja vehreät pihat, jotka avautuvat ympäristöönsä. Paikoitus on pääasiassa sijoitettu maanalaisiin pysäköintitiloihin. Suunnittelun lähtökohtia ovat olet pohjoisrannan yhtenäinen virkistysaluevyöhyke sekä kevyen liikenteen sujuvat yhteydet alueen sisällä. aihtevilla rakennuskorkeuksilla on pyritty huomioimaan sekä alueen topografia, että luomaan omaimaista ja vaihtevaa kaupunkikuvaa. 5.1 Kaavan rakenne Uudelen linjatun Ramsinniementien yhteyteen tuva raitiotiepysäkki ja sen saavutettavuus on ollut yksi suunnittelun lähtökohdista. Keskusta on tiivistä ja korkeaa rakentamista, jonka poikki kulkee kevyen liikenteen pääväylä sekä pohjoisessa ulkoilureitti. Ramsinniemen keskustan rakennuskanta koostuu yksinomaan kerrostaloista, joiden korkeus vaihtee 4-7 kerrokseen. Korkein rakentaminen on keskittynyt aukion ympäril. Ramsinkatu johtaa suunnittelualueen halki etelä-pohjoissuunnassa ja palvee sekä asukkaita maanalaisen pysäköinnin syötössä että lähipalveluiden saavuttamisessa. Aivan keskustassa Ramsinkatu muuttuu kevyen liikenteen ja moottoriliikenteen yhteiseksi katualueeksi, jolla ajonopeudet ovat erittäin alhaisia. Asemakaava-alueen länsireunassa kiertävä katu palvee länsipuon asukkaita ja mahdollistaa maanalaisen pysäköinnin. Länsi-itäsuuntainen kevyen liikenteen pääväylä kulkee viheralueita pitkin viereiseltä asuinalueelta keskustan länsipuon tontil, jossa sijaitsee Ramsinniemen koulu. Asemakaava-alueen itäpuoinen luonnonsuojelualue on erotettu asuintonteista suojavyöhykkeellä, jonka tarkoituksena on turvata erityyppisen kasvillisuuden vaihettuminen luonnon ympäristöksi. Piha-alueet ovat voimakkaasti rakennusten rajaamia. Ramsinkadun länsipuoiset pihat avautuvat luonnonsuojelualueen suuntaan. 5.2 Mitoitus Ramsinniemen keskustaan on kaavoitettu 9 kerrostalotonttia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on kerrosalaneliömetriä. Lisäksi keskustassa, Ramsinkadun varrella on yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka rakennusoikeus on yhteensä 6260 k-m2. Tästä katutasoon rakennettavien myymälä- ja liiketilojen rakennusoikeus on 350 k-m2. Pysäköinnin tilantarve alueella on noin 6150 m2, josta maanalaisen paikoituksen tarve 5533 m2. arsinaisia työpaikkojen korttelialueita ei o kaavaan merkitty, sillä alueel työpaikkoja synnyttävät muun muassa keskustan palvelut sekä koulu ja päiväkoti. Keskusta on mitoitettu 892 asukkaal.

8 LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI 1:2000 Raitiovaunulinja ja -pysäkki Moottoriliikenne Kevyt liikenne esiliikenne Moottoriliikenteen ja kevyen liikenteen yhdessä käyttämä katutila Pysäköintialue Maanalainen paikoitus Sisäänajo maanalaisiin tiloihin YHTEYDET IRKISTYSALUEILLE JA LÄHIPALELUIHIN 1:2000 iheralue Piha-alue Lähipalveluiden alue Yhteys alueen ulkopuolisil viher- ja virkistysalueil Raitiovaunulinja ja -pysäkki

9 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan tavoitteena on ollut luoda kaupunkimainen ja tiivis keskusta-alue, jossa lähipalvelut ovat helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Alkuperäistä kasvillisuutta on haluttu säilyttää niin pitkäl kuin mahdollista sekä turvata paikallisten luontoarvojen säilyminen rakentamisen aiheuttamista muutoksista huolimatta. Luonnonsuojelualueen reuna tue säilyttää yhtenäisenä ja puskurivyöhykettä käyttää ympäristön vaihettumisen helpottamiseksi. Metsäiset selännealueet ovat herkkiä sekä maaperältään että kasvillisuudeltaan ja niiden rinteitä on mahdollisuuksien mukaan jätetty rakentamattomiksi viher- ja piha-alueiksi. Pohjoisrannan virkistysalue reitteineen jatkuu yhtenäisenä ja sen kaavoituksessa on huomioitu arvokkaat luontoarvot. 5.4 Aluevaraukset Asuinkerrostalojen korttelialue AK altaosa keskustan rakentamisesta on asuinkerrostaloja. Yhteensä rakennusoikeutta on k-m2. Rakennuskorkeudet vaihtevat 4-7 kerrokseen ja niissä on huomioitu ympäristön luonne: luonnonsuojelualuetta kohti rakentaminen madaltuu, kun taas lounaassa viereisellä asemakaava-alueella rakentaminen jatkuu viisikerroksisena. Erikorkuisilla rakennuksilla on lisäksi tavoiteltu vaihtevuutta ja omintakeista katuympäristöä. Pihat ovat usein melko tiiviisti rakennusten rajaamia, mutta aukenevat kuitenkin aina naapuritonteil. Pieniä pihoja kompensoivat Ramsinniemen monipuoliset virkistysalueet ja niiden hyvä saavutettavuus keskustasta käsin. Paikoitus on sijoitettu tonttien, useimmiten rakennusten al. Näin mahdollistetaan alkuperäisen puuston säilyttäminen piha-alueilla mahdollisimman pitkäl sekä tarvittaessa uuden puuston istuttaminen. Pihat tue istuttaa mahdollisimman suurilta osin Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-1 Keskustassa, Ramsinkadun varrella on yksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka rakennusoikeus on yhteensä 6260 k-m2. Tästä katutasoon rakennettavien myymälä- ja liiketilojen rakennusoikeus on 350 k-m2. Korttelin myymälätilojen tue avautua toril ja katualueel niin, että ne yhdessä ympäristönsä kanssa mahdollistavat elävän julkisen katutilan muodostumisen. Pysäköinnil on varattu tilaa Ramsinkadun varresta Puisto P Puisto on rakennetumpaa viheraluetta, jota pitkin alueen itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen pääreitti kulkee. Puisto liittyy saumattomasti ympäröivin tonttien piha-alueisiin Lähivirkistysalue L-1/s Alue sijaitsee pohjoisrannalla sataman ympäristössä ja sen poikki kulkee sekä ulkoilureitti että katu Ramsinrannan venesatamaan. Alueella ympäristö säilytetään arvokkaan rantakasvillisuuden, lintulajiston ja pakkoalueen vuoksi. Suunnittelussa ja toteutuksessa tue huomioida lajiston elinolosuhteiden turvaaminen muun muassa säilyttämällä alueen puusto monilajisena ja iältään vaihtevana. Alueen hoidosta tue laatia hoito- ja käyttösuunnitelma Lähivirkistysalue L-2/s Alue sijaitsee asuinkerrostalokortteiden ja luonnonsuojelualueen välissä. Ympäristö säilytetään L-1/s-alueen arvojen lisäksi viereisen luonnonsuojelualueen puskurivyöhykkeenä. Alueen hoidosta tue laatia hoito- ja käyttösuunnitelma enesatama L enesataman alueel saa rakentaa pinta-alaltaan enintään 100 m2 huoltorakennuksen, joka palvee pienimuotoista satamatoimintaa. Satama-alueen lisäksi asemakaavaan on merkitty vesialueen osa, jol saa sijoittaa venelaitureita Autopaikkojen korttelialue LPA Ramsinkadun varressa sijaitseva pysäköintialue on tarkoitettu viereisten kortteiden 60 ja 61 käyttöön Liikenne Alueen pääkatu on sen läpi kulkeva Ramsinkatu. Aivan keskustassa katu muuttuu rauhalliseksi ja turvalliseksi shared spaceksi, jossa ajorata on kevyen liikenteen ja moottoriliikenteen yhteinen ja ajonopeus enintään 20 km/h. Ramsinkadulta ja alueen länsireunasta on pääsy tonttien maanalaisiin pysäköintitiloihin.

10 5.5 Kaavan vaikutukset Ramsinniemi tue rakentamisen myötä muuttumaan voimakkaasti. aikutukset niin kaupunkirakenteeseen, liikenteeseen, luonnonympäristöön kuin maisemaankin ovat merkittäviä. Tällä hetkellä Ramsinniemi on harvaan rakennettua eikä siellä o vakituista asutusta. Alueen rakentumisen jälkeen alueella asuu 3000 uutta asukasta ja sinne sijoittuu noin 100 uutta työpaikkaa. Ramsinniemen tiivis asuttaminen luo edellytykset raitiovaunuliikenteel, joka taas osaltaan ehkäisee kaupunkirakenteen hajautumista. Tiiviillä rakentamisella voidaan säilyttää laajempia luonnontilaisia alueita. Katutila muuttuu kaupunkimaiseksi ja tunnelmaltaan vilkkaaksi. Raitiotie kulkee pysäkin kautta keskustan ohi. Sen lisäksi kevyen liikenteen ja autoliikenteenmäärä alueella kasvaa huomattavasti, vaikkakin vähenee niemen kärkeä kohti. Keskustan kohdalla liikenne on vilkkainta. Ramsinniemen lisäksi liikennemäärien kasvamisella on vaikutuksensa lähialueilla, kuten Meri-Rastilassa, jossa niemeen johtava läpiajo lisääntyy. Asuinmukavuutta lisääviä vaikutuksia ovat muun muassa koko alueen parempi saavutettavuus, palveluiden läheisyys, hyvät joukkoliikennepalvelut sekä laadukkaat virkistysalueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Toisaalta ympäristö muuttuu radikaalisti metsäisestä selänteestä tiiviisti rakennetuksi ja kokonaisuudessaan kaupunkimaisemmaksi. Rakennettujen puistojen, kevyen liikenteen väylien ja ulkoilureittien rakentaminen muuttaa alkuperäistä luonnonympäristöä ja sen käyttöä merkittävästi. Lähes 900 uuden asukkaan muuttaminen keskustaan tuo lisäksi huomattavan paljon kulutusta jo ennestään herkäl alueel. Paremman joukkoliikenneyhteyden toteutuminen saattaa tuoda myös alueen ulkopuolisia viheralueiden ja palveluiden käyttäjiä. Keskustan rakentaminen on osoitettu pääasiassa kasvillisuudeltaan ja maaperältään herkil selänteil. aikka pohjoisranta onkin säilytetty virkistyskäytössä, satamakäyttö ja tielinjaus tuvat varmasti vaikuttamaan ja osaltaan heikentämään arvokkaita luonnonympäristöjä. Lisäksi tiivis rakentaminen heikentää alkuperäisen kasvillisuuden edellytyksiä säilyä rakentamisen aikaisilta vaurioilta. Keskusta-alueen vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin huvila-alueisiin ovat vähäisiä. Kuitenkin korkeal selänteel sijoittuva rakentaminen muuttaa merkittävästi maisemaa mantereel ja merel, mutta etenkin ympäristöstä Ramsinniemeen päin.

11 Alueikkaukset 1:1000

12 Rakeisuuskartta 1:4000