Tielaitos. Talvirengastutkimus 45/1993. Talvi ja tieliikenne -projekti

Transkriptio

1 Kimmo Saastamoinen, Heikki Heinijoki Tielaitos Talvi ja tieliikenne -projekti Talvirengastutkimus Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuijettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella Tie laitokse fl selvityksiä 45/1993 Helsinki 1993 Liikenteen palvelukeskus

2 OULUN YLIOPISTO Rakentamisteknjjkan osasto Tie- ja liikennetekniikan laboratorio TALVI JA TIELIIKENNE -PROJEKTIN OSATUTKIMUS: Korjaus 'TALVIRENKAIDEN KÄYTTÖ JA KUNTO SEKÄ KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAISTAAN TALVIKAUDELLI " -raporttiin. Talvi ja tieliikenne -projektin osatutkimuksena valmistui Oulun yliopiston tekemä talvirengastutkimus "Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuljettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella " (Tielaitoksen selvityksiä 45/1993). Raportin kohtaan 2.7 Nastaparametrit tehtiin jälkitarkistus Talvi ja tieliikenne -seminaarissa esitettyjen arvioiden johdosta. Jälkitarkastustu loksista paljastui osassa nastaulkonemamittauksia selviä poikkeamia aikaisemmista mittauskerroista. Koska nastau lkonemapoikkeamat alkoivat samanaikaisesti mittakellossa esiintyneiden toimi ntahäi näiden kanssa, emme voi sulkea pois sitä mandollisuutta, että osassa mittauksia on esiintynyt systemaattista virhettä, vaan joudumme tältä osin tarkistamaan raportissa esitettyjä laskelmia. Jälkitarkastuksissa mittanssa ei havaittu mittaustarkkuuden osalta virheitä, mutta siitä huolimatta tarkistamme esitetty jä tuloksia. Ennen mittakellossa esiintyneitä toimintahäinöitä tienvarsimittauksia ehdittiin tehdä seitsemän kertaa, joten jälkitarkastustulokset on laskettu nastaulkoneman osalta 939 mittaustuloksen perusteella. Alunperin tarkastelussa oli 22 tienvarsihaastattelututkimuksen perusteella yhteensä 2903 nastamittausta. Keskimäänn ulkonemat olivat esitettyä noin 0.2 mm pienemmät. Tarkistetut jälkilaskentatulokset on esitetty seuraavalla sivulla. Oulussa dt Kimmo Saastamoinen Jakeluosolte Käyntiosoite Puhelin: - Telefax: Kasarmintie 8 Nahkatehtaankatu 2 (981) (981) OULU OULU (981)

3 alun mm:stä Raportin sivuilla esitetty kuva 14 ja taulukko 19 ("Nastaparametrit eri kuntoluokissa" ja "Nastaulkonemien keskiarvojen 95 %:n luottamusvälit eri nastakuntoluokissa") on jälkitarkastelun perusteella seuraavanlainen: nastaluokka havaintoja alaraja keskiarvo yläraja Max Min Kh (keskim.) uusi hyvä huono raakki kaikki Nastaulkonemien keskiarvo pieneni siten 0.18 mm raportista esitetystä mm:iin. Vertailun vuoksi todettakoon, että täysin vastaavalla tavalla viime talvikaudella tehdyissä VTT:n mittauksissa (yhteensä 929 ja Uudeltamaalta) nastaulkonemien keskiarvoksi saatiin havaintoa Kuopiosta 1.18 mm. Sivulla 29 kuvassa 15 esitetty nastaulkonemajakauma on jälkitarkastelun perusteella seuraavanlainen: Tuloksesta nähdään, että suuret ulkonemat (>1.75 mm) vähentyvät selvästi raportissa esitetyistä määnstä. Vastaavasti u Ikonemien määrät lisääntyvät välillä mm. Muut raportissa esitetyt nastaulkonemajakaumat (kuva 16 ja kuva 18) muuttuvat vastaavasti. Loppupäätelmässä sivulla 31 todettiin nastaulkonemien suurentu neen 80-luvun tilanteesta keskimäärin noin 0.5 mm, mutta uuden tarkastelun perusteella muutos on esitettyä pienempi eli keskimäärin 0.3 mm.

4 Tielaitoksen selvityksiä 45/1 993 Kimmo Saastamoinen, Heikki Heinijoki Talvi ja tieliikenne -projekti Talvirengastutkimus Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuljettajien arviot talvirenkaistaan tamkaudella Tielaitos Liikenteen palvelukeskus Helsinki 1993

5 TIEL ISSN ISBN Painatuskeskus Oy Helsinki 1993 Julkaisua myy: Tielaitos, hallinnon palvelukeskus, painotuotemyynti Telefax (90) Tielaitos Opastinsia 12 A PL HELSINKI Puh. vaihde (90)

6 SAASTAMOINEN, KIMMO. HEINIJOKI, HEIKKI: Talvirengastutkimus. Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuljettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella [Vinterdäckstudie. Vinterdäckens bruk och kondition samt trafikanternas åsikter om sina vinterdäck under ]. Helsinki 1993, Tielaitos. Tielaitoksen selvityksiä 45/1993, 49 S. + titt. 5 S. ISSN , vinter ISBN , TIEL Asiasanat talvirengas, nastarengas, kitkarengas, nasta, nastaulkonema, urasyvyys, kunto Tiivistelmä Talvirenkaiden käyttää ja niiden kuntoa tutkittiin parkkipaikoifia neljällä eri paikkakunnalla (Rovaniemi, Kuopio, Vaasa ja Helsinki) sekä tehtyjen tienvarsihaastattelujen yhteydessä yhdeksän eri tiepiirin alueella. Tienvarsihaastattelujen osalta selvitettiln lisäksi autoilijoiden arviot omista talvirenkaistaan ja niiden kunnosta. Kaikkiaan talvikauden aikana tutkittiin 8300 ajoneuvon renkaat. Talvirenkaidensa kunnon arvioi 3300 kuljettajaa. Rengastutkimuksessa selvitettiin nastarenkaiden ja nastattomien talvirenkaiden käytön yleisyyttä, liikenteessä olevien talvirenkaiden rengas- ja nastakuntoa talvikauden ja takarenkaiden kuntoeroja sekä eri rengasmerkkien käyttöosuuk eri aikoina, etuselvitettiin erikseen nastatyypit, nastojen luku määrät ja nastaul-siakonemien eri Nastarenkaista tunnusluvut. Talvirenkaiden käyttäaste henkilö- ja pakettiautoissa oli talvikauden aikana lähes 100 %. Tutkituista renkaista oli 94.6 % nastoitettuja ja 4.7 % nastoittamattomia talvirenkaita (ml. kitkarenkaat) sekä 0.6 % kesärenkaita. Nastarenkaiden käytössä ei todettu alueellisia eroja. Henkiläautoissa käytettiin jonkun verran yleisemmin nastarenkaita kuin pakettlautoissa. Yleisin nastatyyppi oli perinteinen teräsnasta, jolla oli nastoitettu 95 % tutkituista talvirenkaista. Kevytnas oli vain 4-5 %:ssa nastarenkaista. -tat Talvirenkaidensa kunnon (rengaskunnon) osasi arvioida oikein 54 % haastatelluista kuljettajista. Annetuista kuntoarvioista 41 % erosi yhden kuntoluokan verran mittaustuloksiin nähden ja 5 % merkitsevästi eli 2-3 kuntoluokkaa. Autoilijoista joka 50. ei osannut arvioida ajoneuvonsa renkaiden kuntoa lainkaan. Renkaidensa kunnon tiesi hieman muita huonommin alle km ja toisaalta myös yli km vuodessa ajavat autoilijat. Ajoneuvon pääasialliset käyttäjät osasivat arvioida rengaskunnon hieman paremmin kuin ajoneuvoa satunnaisesti käyttävät kuljettajat. Miesten ja naisten antamat rengaskuntoarviot olivat kokonaisuutena hyvin samanlaiset. Rengaskunnon arvioinnin todettiin olevan sitä vaikeampaa mitä kuluneemmat renkaat ajoneuvossa oli. Esimerkiksi sakkorenkailla ajaneista kuljettajista lähes puolet piti omia renkaitaan vielä hyvinä tai uuden veroisina. Kuljettajien tietämys nastojen kunnosta oli kokonaisuutena jonkin verran huonompi kuin renkaiden kunnosta. Tilastollisesti tarkasteltuna kuntoarvioden ja mittaustulosten välillä yhtenevyys oli sekä renkaiden että nastojen osalta kuitenkin vain välttävä.

7 SAASTAMOINEN, KIMMO. HEINIJOKI, HEIKKI: Talvirengastutkimus. Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuijettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella [Winter tyre research. The use and condition of winter tyres and drivers own evaluation of their tyres, winter ]. Helsinki 1993, Finnish National Road Adminisation. FinnRA Reports 45/1993, 49 p. + appendix 5p. ISSN , ISBN , TIEL Keywords winter tyre, studded tyre, studless tyre, protrusion, rut depth, condition Abstract Information on the use and condition of winter tyres was collected by examining tyres in parking places in Rovaniemi, Kuopio, Vaasa and Helsinki and through roadside interviews conducted in nine road administration districts. The latter also involved the drivers' own evaluation of the condition of their winter tyres. A total of 8300 vehicles were examined during winter and personal evaluations were obtained from 3300 drivers. Attention was paid to the extent to which studded tyres and studless tyres were used, condition of the tyres and studs throughout the winter period, differences between front and rear tyres in this respect and the distribution of the tyres between manufacturers. The investigation also covered the types and numbers of studs employed and various measures of stud protrusion. Almost 100 % of the tyres used on cars and vans in winter were winter tyres, of which 94.6 % were studded and 4.7 % unstudded (including studless, i.e. friction tyres). Ordinary tyres amounted to 0.6 %. No regional differences were observed in the use of studded tyres. They were slightly more common on cars than on vans, the most common stud type being the traditional steel stud, which was used on 95 % of the tyres examined, as opposed to light-weight studs, for which the figure was 4-5 %. 54 % of the drivers interviewed were able to evaluate the condition of their winter tyres correctly, while 41 % of the evaluations deviated from the measured results by one category and 5 % markedly, i.e. by 2-3 categories. One driver in 50 was incapable of contributing any evaluation of his tyres. Persons driving less than 10, 000 km or more than 65, 000 km a year were slightly less aware of of the actual condition of their tyres than the others. Persons using a car on a regular basis were able to make more accurate evaluations then those usung a car only occasionally. No appreciable differences were observed between men and women in this respect. Condition evaluation was found to be more difficult the poorer the actual condition of the tyres was, as indicated by the fact that almost 50 % of the drivers with excessively worn tyres considered their tyres good or as good as new. The drivers were somewhat less aware of the actual condition of their studs than of that of their tyres. A fair statistical correlation was observed between the evaluation and measurements, however.

8 Alkusanat Tehty tutkimus liittyy Talvi ja tieliikenne -tutkimuksen alaprojektiin Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Tutkimuksessa on selvitetty talvirenkaiden käyttöä ja niiden kuntoa sekä autoilijoiden tietämystä käyttämiensä talvirenkaiden kunnosta. Aineisto kerätty maan eri osissa ja eri ajankohtina tehdyillä parkkipaikka- ja tienvarsi on -tutkimuksilla. Renkaiden käyttöä ja kuntoa koskevat tutkimukset on tehty Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion toimesta. Tienvarsitutkimuksissa Oulun yliopistoa ovat avustaneet myös asianosaiset liikkuvan poliisin komennuskunnat, tiemestaripiirit ja tiepiirit, joiden työpanoksesta tässä yhteydessä myös suuri kiitos. Tutkimusten toteutuksesta ovat vastanneet Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion tutkijat Dl Kimmo Saastamoinen ja Dl Heikki Heinijoki, jotka ovat myös laatineet käsillä olevan raportin. Yhdyshenkilönä tiehallituksessa on toiminut projektipäällikkö Dl Anne Leppänen. Helsingissä elokuussa 1993 Anne Leppänen Projektipääflikkö

9 Talvurengastutkimus Sisältö RENGASTUTKIMUSTEN SISALTO Tutkimusaineisto Tutkimuksen toteutus tienvarsihaastatteluiden yhteydessä Tutkimuksen toteutus parkkipaikoilla 8 2. RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET lo 2.1. Tulostentulkinta Talvirenkaiden käyttö Koko aineisto Tienvarsihaastatteluaineisto Parkkipaikkatutkimuksen aineisto Renkaan kunto Kokoaineisto Tienvarsihaastetteluaineisto Parkkipaikkatutkimuksen aineisto Nastoituksen kunto Kokoaineisto Tienvarsihaastatteluaineisto Parkkipaikkatutkimuksen aineisto Nastatyyppi Koko aineisto Tienvarsihaastatteluaineisto Parkkipaikkatutkimuksen aineisto Nastojen määrä Nastaparametrit Takarenkaan kuntoarviot Rengasmerkkien yleisyys Nastoitettujen ja nastoittamattomien renkaiden erot KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA Kuntoarvioiden ja renkaiden todettujen kuntojen vertailu Renkaiden kuntoa koskevat arviot Nastojen kuntoa koskevat arviot Kuljettajien tietämys talvirenkaidensa nastoituksesta Yleistä Nastatyypin tunteminen YHTEENVETOJAJOHTOPÄÄTÖKSET 43 KIRJALLISUUSLUETTELO 47 LIITTEET 49

10 Talvirengastulkimus 7 RENGASTUTKIMUSTEN SISÄLTÖ 1. RENGASTUTKIMUSTEN SISÄLTÖ 1.1. Tutkimusaineisto Talvi ja tieliikenne -tutkimuksen alaprojektiin Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus kuului useita osatutkimuksia. Käsillä olevaan raporttiin on koottu Oulun yliopiston tieja liikennetekniikan laboratorion talvikaudella tekemät talvirenkaiden käyttöön ja niiden kuntoon liittyvät tutkimustulokset. Rengastutkimuksessa selvitettiin talvirenkaan käyttää, renkaan ja nastoituksen kuntoa, käytettyjä nastatyyppejä, nastojen lukumäärää renkaassa ja ulkonemamittauksesta saatuja nastaparametrejä. Lisäksi tutkittin takarenkaan kuntoa eturenkaa verrattuna ja eri rengasmerkkien käyttäosuuksia talvirenkaissa sekä nastoi--seen tetu n ja nastoittamattoman talvirenkaan kuntoeroja. Tienvarsihaastattelu issa useammin kuin kerran olleet ajoneuvot jätettiin lopputuloksissa huomioimatta. Parkkipaikkatutkimuksessa mittaukset tehtiin kolmena eri ajanjaksona neljällä eri paikkakunnalla noin renkaasta. Tienvarsihaastattelujen yhteydessä tutkittiin 3400 rengasta, joten kaikkiaan talvikauden aikana selvitettiin 8300 ajoneuvon renkaiden kunto. Renkaiden ja nastojen kunto luokiteltiin neliluokkaisella arvosteluasteikolla. Tulosten käsittelyssä mitatut rengas- ja nastakunnot on esitetty seuraavasti: renkaan tai nastan todettu kunto uusi tai uuden veroinen ei uuden veroinen, mutta keskimääräistä parempi ei loppuun kulunut, mutta keskimääräistä huonompi likimain loppuun kulunut tai muuten tehoton uusi (1) hyvä (2) huono (3) raakki (4) 1.2. Tutkimuksen toteutus tienvarsihaastatteluiden yhteydessä Oulun yliopiston tienvarsihaastattelujen yhteydessä renkaat tutkittiin rengastutkimuslomakkeen mukaisesti (lute 1). Tutkimuksia tehtiin 22 ja yhdellä kertaa tutkittin rengasta.

11 asiat: 8 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN SISÄLTÖ Tienvarsihaastattelun yhteydessä tehdyissä rengastutkimuksissa havaintolomak kaikki kohdat kirjattiin, jonka lisäksi nastojen ulkonemat mitattiin ulkonemamit--keen tarilla. Tienvarsitutkimuksissa autoilijat pysäytettiin levähdysalueefle haastattelua varten. Haastattelujen yhteydessä rengastutkijat määrittivät renkaan ja nastoituksen kunnon, nastatyypin sekä tekivät nastaulkonemamittauksen. Rengastutkimuksia teki Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion kolmihenkinen ryhmä, josta kaksi henkilöä teki varsinaisen rengastutkimuksen ja kolmas toimi kirjurina. Lomakkeen täyttäohje sekä renkaan ja nastan kunnon määrittämiseen liittyvät mittausmenetelmät on kuvattu liitteessä 2. Tienvarsihaastattelut toteutettiin eri alueilla seuraavasti 1. Uusimaa Turku Vaasa Keski -Suomi Keski-Pohjanmaa Kainuu Oulu Lappi Kuopio Tutkimuksen toteutus parkkipaikoilla Parkkipaikkatutkimus toteutettiin joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana kiertämällä likipitäen samat pysäköintialueet kahteen tai kolmeen kertaan. Havaintokertoja oli yhteensä 10. Tutkimuspaikkakunnat olivat Rovaniemi, Kuopio, Vaasa ja Helsinki. Parkkipaikkatutkimuksen yhteydessä selvitetti in yhdestä etu renkaasta seuraavat - renkaan koko - rengastyyppi - renkaan kunto - nastojen lukumäärä - nastoituksen kunto - nastatyyppi renkaan tuumakoko nastallinen, nastaton, muu uusi, hyvä, huono, raakki alkuperäisen nastoituksen mukaan uusi, hyvä, huono, raakki perinteinen nasta, holkkinasta, kevytnasta

12 Talvirengastutklmus 9 RENGASTUTKIMUSTEN SISÄLTÖ lisäksi havaintolomakkeelle kirjattiin - ajoneuvotyyppi ha, pa Nastatyyppiä tutkittiin neljällä eri kerralla. Renkaan koko, tyyppi ja kunto sekä nastojen lukumäärä ja niiden kunto selvitettiin kandeksalla kerralla. Tämän lisäksi maaliskuussa tutkittiin kandesti rengastyyppiä. Mittauksissa käytetty havaintolomake on muokattu talvi- ja tieliikenne -projekteissa so- yleisesti käytetyn rengastutkimuslomakkeen pohjalta parkkipaikkatutkimukseen veltuvaksi. Luokitukset ja jaottelut ovat täysin samanlaiset VTT:n ja Oulun yliopiston tienvarsihaastattelun yhteydessä tehtyjen rengastutkimusten kanssa. Havaintolomake on esitetty liitteessä 3. Tutkimuksen tavoitteellinen määrä oli 500 havaintoalmittaus. Tämä saavutettiin kolmea mittauskertaa lukuunottamatta. Mittaukset tehtiin liitteen 2 mukaisesti. Parkkipaikkatutkimuksia teki Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion kaksihenkinen ryhmä. Tutkijat olivat samat myös tienvarsirengastutki muksissa, joten kaikki Oulun yliopiston mittaukset on tehty samojen henkilöiden toimesta. Näin kuntoluokitukset ja mittausmenetelmät ovat pysyneet samoina koko tutkimuksen ajan. Havaintojen yhtenäistämiseksi on tie- ja liikennelaboratoriossa tehty myös tarkat mittausmenetelmäohjeet, jotka on esitetty liitteessä 2. Havaintojen ajankohdat olivat seuraavat: Rovaniemi Helsinki Kuopio Vaasa

13 lo Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET 2. RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET 2.1. Tulosten tulkinta Tulevissa kappaleissa esitetään ensin koko aineistosta laskettuja tuloksia. Tämän jälkeen käsitellään eri osa-aineistoista (tienvarsi- ja parkkipaikkatutkimus) saatuja tuloksia alueellisesti ja ajallisesti. Aineistojen tilastollinen tarkastelu on tehty suurimmaksi osaksi 95 %:n luottamusvälitarkasteluilla, jotka on laskettu CIA (confidence interval analysis) ohjelmalla. Tuloksissa tarkastellaan eri mittausajankohtien eroja vertaamalla kunkin kuukauden mittaustuloksia joulukuuhun ja eri paikkakuntien eroja vertaamalla kunkin paikkakunnan tulosta keskiarvoon. Kanden havainnon välistä eroa testataan jakaumien erotukselle laskettulla luottamusvälillä. Mikäli erotukselle 95 %:n merkitsevyystasolla saatu luottamusväli poikkeaa nollasta, on tarkasteltavilla jakaumilla tilastollisesti merkitsevä ero. Tilastollisen tarkastelun laskelman kulku on esitetty esimerkissä 1. Parkkipaikka- ja tienvarsitutkimuksen aineistoja testataan khi2-testillä, josta saadaan p-arvo suoraan. Esimerkkil: otos a otos b Kokonaishavaintomäärä Tutkittavan piirteen havaintomäärä Piirteen prosenttiosuus a - aineistossa Plirteen prosenttiosuus b - aineistossa Havaintojen jakaumien erotus Esimerkissä 95 %:n luottamusväli havaintojen jakaumien erotukselle oli -1.8 ja %:n merkitse- välillä. Esimerkkijakaumissa oli siten tilastollisesti merkitsevä ero vyystasolla.

14 Talvirengastutkimus 11 RENGASTUTKIMLJSTEN TULOKSET 2.2. Talvirenkaiden käyttö Koko aineisto Talvirenkaiden käyttöä on tarkasteltu joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana. ja tienvarsihaastattelun yhteydessä tehdyt rengastutkimukset on yh-parkkipaikoilla distetty tulosten osalta taulukossa 1 ja kuvassa 1. Taulukko 1. Talvirenkaiden käyttö koko aineistosta laskettuna. rengastyyppi henkilöautot /0 paketti- Ja asuntoautot /0 yhteensä /0 nastarengas nastaton muu (kesä) yhteensä Talvikauden aikana henkilöautoissa oli yli 99 %:ssa talvirenkaat (nastarengas tai nastaton talvirengas). Vastaava luku pakettiautoissa oli hieman alhaisempi, noin käytettiin selvästi enemmän nastoittamattomia talvirenkaita 99 %. Pakettiautoissa henkilöautoissa. Henkilö- ja pakettiautojen rengastyyppien jakaumaerot olivat kuin tilastollisesti merkitseviä. Koko aineistosta laskettuna nastarenkaiden käyttöprosentti 95 %:n luottamusvälitarkastelussa %:n välillä ja nastattomien talvi- oli renkaiden käyttöprosentti oli %:n välillä. Kuva 1. Talvirenkaiden käyttö talvikauden aikana.

15 12 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Tienvarsitutkimuksen yhteydessä kirjattiin myös takarenkaan rengastyyppi. Henkilöautoissa oli etu- ja takarengas samaa tyyppiä keskimäärin 98 %:ssa tapauksista. Nastarengas oli sekä edessä että takana 99 %:ssa tapauksista ja nastaton oli molemmissa pyörissä 74 %:ssa tapauksista. Edellä esitetty arvio nastattomien renkaiden määrästä oli siten hieman liian suuri, koska nastattomilla joka 4. autoilijalla oli sekarengastus Tienvarsihaastattelualneisto Tienvarsirengastutkimuksen perusteella talvirenkaiden käyttöä on tarkasteltu tauluk 2. Tienvarsihaastatteluaineiston tulokset eivät liiemmin poikkea yhdistetyn -kossa aineiston tuloksista. Vain kesärenkaiden osuuksissa oli selvä ero kokonaistuloksiin verrattuna, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Parkkipaikka- ja tienvarsitutkimuksen välillä ei ollut tilastollisia eroja. Taulukko 2. Rengastyypit tienvarsihaastatteluaineistossa. rengastyyppi henkilöautot paketti- ja asuntoautot % yhtflsä % nastarengas nastaton muu (kesä) yhteensä Parkkipaikkatutkimuksen aineisto Parkkipaikkatutkimuksissa on tarkasteltu talvirenkaiden käytön ajallista ja alueellista vaihtelua (taulukko 3). Henkilöautojen kuljettajista yli 96 % käytti nastarenkaita talvi- renkaiden käyttöpakon aikana. Talvirenkaiden käyttöprosentti oli korkea jo joulukuun alkupuolella. Käyttöpakon lisäksi tämä johtui myös talven aikaisesta tulosta (ensilumi satoi yleisesti koko maassa jo lokakuun alkupuolella).

16 Talvirengastutkimus 13 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Taulukko 3. Talvirenkaiden käyttö henkllöautoissa eri ajankohtina ja eri paikka- kunnilla (nastaton talvirengas = nton). Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Yhteensa Hi nist ntcn nijj faith nton nih nasta nton ITIJJ flata nton nia, nasta nton nimi Roi Hki Kuo Vsa Yht % Maaliskuun lopussa tehdyissä havainnoissa nastarenkaita käytti vielä yli 91 % henkilöauton kuljettajista. Nastarenkaiden käyttö oli sallittua aina saakka, mutta etenkin Pohjois-Suomessa käyttö jatkui suuressa määrin vielä viikon tämän jälkeen. Nastattomien talvirenkaiden osuus kasvoi maaliskuussa lähes kaksinkertaiseksi edellisiin kuukausiin verrattuna. Syynä tähän saattoi olla nastojen voimakas kuluminen kevään aikana. Vain reilut 2 % autoilijoista oli vaihtanut maaliskuun lopussa kesärenkaat (kuva 2). Kuva 2. Talvirenkaiden käyttö henkiöautoissa eri kuukausina. Tilastollisessa tarkastelussa joulukuun tulosta verrattiin muihin kuukausiin. Vain joulukuun ja maaliskuun välillä ero oli tilastollisesti merkitsevä. Kuvasta 3 käy ilmi talvirenkaiden käytön alueellinen vaihtelu. Tarkastelussa on huomioitu vain joulukuun ja helmikuun välinen aika tarkastelun vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi.

17 14 Talvirengastutkimus RENGASTUTKMUSTEN TULOKSET Kuva 3. Talvi renkaiden käyttö henkilöautoissa eri paikkakunnilla. Talvirenkaiden käytän alueelliset erot olivat erittäin pieniä. Kesärenkaita oli joulukuun alkupuolella Helsingissä, mutta Rovaniemellä niitä ei havaittu. Nastattomien talvirenkaiden osuus vaihteli 3-4 %:n välillä ja nastarenkaita käyttävien %:n välillä. Nastarenkaiden ja nastattomien talvirenkaiden käytössä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja eri paikkakuntien välillä. Taulukossa 4 on esitetty talvirenkaiden käytön ajallinen ja alueellinen vaihtelu pakettiautoissa. Taulukko 4. Ta/virerikaiden käyttö pakettiautoissa. Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Yhteensa Ha naata nton miii nasta nton miii nasta mori miii nests mori miii nasta ntorl miii Roi Hki Kuc Vsa Yht % Maaliskuussa kesärenkaita käytti pakettiautojen kuljettajista lähes 10 %. Vaikuttaisi siltä, että pakettiautojen kuljettajat vaihtaisivat kesärenkaat alle aikaisemmin kuin henkilöautojen kuljettajat. Tilastollisesti ero ei kuitenkaan ollut merkitsevä.

18 -toissa Talvirengastutkimus 15 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Nastattomien renkaiden jakautumista kitkarenkaisiin, nastoittamattomiin talvi ja alunperin nastoitettuihin talvirenkaisiin selvitettiin kandella havain-renkaisiitokerralla maaliskuun lopussa (taulukot 5 ja 6). Taulukko 5. Nastattomien renkaiden jakautuminen henkllöautoilla. Henkiläautot Kitkarengas Nastofttamato n talvirengas Alunperin nastoitettu Kuopio Vaasa yht % (1100 hav.) 0.9% 0.5% 5.1% Luottamusvälitarkastelussa 95 %:n varmuustasolla kitkarenkaiden suhteellinen osuus oli %:n, nastoittamattomien talvirenkaiden %:n ja alunperin %:n välillä. nastoitettujen Taulukko 6. Nastattomien renkaiden jakautuminen pakettiautoilla. Pakettlautot Kitkarengas Nastoittamaton talvirengas Alunperin nastoitettu Kuopio 1 0 Vaasa yht % (53 hav.) 9.4% 1.9% 5.7% Pakettiautoilla 95 %:n luottamusvälitarkastelu antoi tuloksiksi seuraavaa: kitkaren oli noin 3-20 %:n, nastoittamaton talvirengas noin 0-10 %:n ja alunperin nas-gatoitettu talvirengas noin 1-16 %:n välillä. Suuret luottamusvälit pakettiautoilla ovat suoraan verrannollisia pieneen havaintojen määrään. Henkilöautoilla kitkarenkaiden osuus havaintokerroilla oli alle 1 %, mutta pakethau kitkarenkaiden osuus oli lähes 10 % kaikista havainnoista. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Nastattomien rengaiden osuus kasvoi maaliskuun lopussa niin henkilökuin pakettiautoillakin. Kasvu on johtunut pääsääntisesti"alunperin nastoitettujen talvirenkaiden" osuuden lisääntymisestä. Todennäköisesti nastojen kuluminen oli maaliskuun loppupuolella selvästi aikaisempia kuukausia suurempaa.

19 16 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET 23. Renkaan kunto aineisto Koko Renkaan kunnon arvostelukriteerinä oli pääsääntöisesti urasyvyys, joka mitattiin koestintikun avulla (lute 2). Renkaan kunto tutkittiin toisesta eturenkaasta ja kaikkien ajoneuvotyyppien renkailla oli samat mittauskriteerit. Renkaiden kunto on esitetty taulukossa 7 ja kuvassa 4. Laskennassa oli mukana koko aineisto. Taulukko 7. Renkaiden kunto koko aineistosta laskettuna. Renkaan kunto henkilöautot paketti- ja asuntoautot % yhteensä % uusi hyvä huono raakki yht Henkilö- ja pakettiautoissa oli uudet renkaat (toinen etu rengas) joka 4. autossa ja joka 30. auton renkaiden urasyvyys oli alle 3 mm. Luottamusvälitarkasteluissa havaintojen prosentti-jakaumassa oli henkilöautoilla noin 1 %-yksikön ja pakettiautoilla noin 4 %-yksikön toleranssi lasketusta jakauman arvosta. Kuva 4. Renkaan kunnon jakautuminen.

20 Talvirengastutkimus 17 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Pakettiautoissa uusien renkaiden osuus oli selvästi suurempi kuin henkilöautoissa. Ero selittyy sillä, että pakettiauton uuden renkaan alkuperäinen urasyvyys on ja pakettiautojen väliset erot uusien ja suurempi kuin henkilöautossa. Henkilöhyvien renkaiden ryhmissä olivat tilastollisesti merkitseviä Tienvarsihaastetteluaineisto Renkaiden mitatut kunnot tienvarsitutkimuksissa on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Renkaiden kunto tienvarsihaastatteluissa. Renkaan kunto henkilöautot paketti- Ja asuntoautot % Yhteensä % uusi hyvä huono raakki yht Tienvarsihaastattelun jakauma oli lähes samanlainen kuin koko aineiston jakauma. Henkilöautojen rengasku ntojen ero parkkipaikka- ja tienvarsitutkimuksissa oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p<0.01). Pakettiautojen rengaskuntojen ero oli tilastollisesti melkein merkitsevä (p=0.046). Luottamusvälitarkastelun perusteella henkilöautoilla oli eroja loppuun kuluneissa renkaissa. Taajaman ulkopuolella (tienvarsi) oh loppuun kuluneita renkaita suhteellisesti enemmän kuin taajamassa (parkkipaikka) Parkkipaikkatutkimu ksen aineisto Parkkipaikoilla renkaiden kuntoa tutkittiin joulukuun ja helmikuun välisenä aikana yhteensä kandeksan kertaa. Taulukossa 9 on havaintojen lukumäärät ja prosenttiosuudet, kuvassa 5 on tarkasteltu renkaiden kuntoa ajallisesti ja kuvassa 6 alueellisesti. Parkkipaikkatutkimuksissa tutkittiin joulukuussa noin 1700, tammikuussa noin 500 helmikuussa noin 1400 rengasta. Uusien ja hyväkuntoisten renkaiden osuus oli ja koko aineistosta keskimäärin 78 %. Joka 4. autossa oli siten huono tai loppuun kulunut eturengas.

21 18 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Taulukko 9. Henkilöautojen rengaskunto parkkipaikoilla. Joulukuu Tammikuu Helmikuu Yhteensä Ha Roi Hki Kuo Vsa Yht % Kuvan 5 mukaan uusien renkaiden määrä oli suurin joulukuussa. Vastaavasti hyväkuntoisten renkaiden määrä kasvoi helmikuussa suurimmilleen. Uusilla renkailla joulukuun ja helmikuun välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Huonokuntoisten renkaiden määrässä oli piikki tammikuun mittauksissa, vaikka muuten määrät ei liiemmin muuttuneet helmikuussa joulukuun tuloksista. Loppuun kuluneiden renkaiden osuus oli lähes vakio, mikä viittaisi siihen, että talven aikana loppuunajettuja renkaita vaihdetaan parempikuntoisiin myös keskitalvella. 0 uusi U hyvä 0 huono U raakki 60.0% 58.4% 50.0% 40.0% 30.0% 20.0% 100% 0.0% Kuva 5. Eniten I renkaid kuntoisi sassa, I

22 Talvirengastutkimus 19 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Kuva 6. Renkaiden kunto henkilöautoissa eri paikkakunnilla. Pakettiautoilla yksittäisten mittausten havaintomäärät olivat pieniä, joten parkkipaikkahavainnoissa ei luottamusvälitarkastelussa saatu tilastollisesti merkitseviä ajallista tai alueellista eroa (taulukko 10). Uusien renkaiden osuudet olivat kuitenkin parkkipaikalla tehdyissä mittauksissa huomattavasti pienemmät (lähes 10 %-yksikköä) kuin tienvarsitutkimuksissa. Vastaavasti huonokuntoisia renkaita oli parkkipaikalla noin 9 %-yksikkää enemmän kuin tienvarsitutkimuksissa. Loppuun kuluneiden ja hyväkuntoisten renkaiden määrät olivat lähes samat molemmissa tutkimuksissa. Kuten kohdassa 2.22 todettiin, nämä erot eri mittausten välillä olivat tilastollisesti melkein merkitseviä. Taulukko 10. Pakettiautojen rengaskunto parkkipaikoilla. Joulukuu Tammikuu Helmikuu Yhteensä Ha Roi Hki Kuo Vsa Yht %

23 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET 2.4. Nastoituksen kunto Koko aineisto Nastakunto sidottiin toimivien nastojen lukumäärään, jolloin renkaiden pitokyky on 25 % pienenee renkaan määriteltävissä. Toimivien nastojen määrän alentuessa noin kitkakerroin jäisellä tienpinnaua noin 001 -yksikköä /3/. Nastoittamattoman renkaan kitkakerroin oli 0.12 ja nastarenkaan (nastoja 100 kpl) kitkakerroin 0.16 /3/. Tarkat nastoituksen luokitteluperusteet on esitetty liitteessä 2. Henkilö- ja pakettiautojen nastoituksen kunnossa ei ollut niin suuria eroja kuin renkaiden kunnossa (taulukko ilja kuva 7). Taulukko 11. Nastoituksen kunto koko aineistosta tarkasteltuna. Nastojen kunto henkilöautot " paketti- ja ntoautot asu % Yhteensä % uusi hyvä huono raakki yht Henkilöautoilla nastoituksen kunnossa on lasketu Ile jakaumalle 95 %:n luottamusvälitarkastelussa noin 1 % -yksikön ja pakettiautoilla noin 4 % -yksikön toleranssi. Kuva 7. Nastoituksen kunto eri ajoneuvotyypeillä.

24 Talvirengastutkimus 21 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Henkilö- ja pakettiautoissa oli uusien ja hyväkuntoisten nastarenkaiden osuus keskimäärin 72 %. Loppuun kuluneiden nastarenkaiden määrä oli henkilöautoissa noin 10 % ja paketliautoissa noin 14%. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Nastoituksen kunto peilasi suhteellisen hyvin renkaiden kuntoa. Tarkastettaissa nastojen ja renkaiden kuntoa yhdessä, oli molemmissa sama kuntoluokka 64 %:ssa tapauksista. Nastakunto oli huonompi 28 %:ssa ja parempi 9 %:ssa havainnoista. Erikseen henkilöautoille tarkasteltuna vastaavat osuudet olivat 66 %, 25 % ja 9 % Tienvarsihaastatteluaineisto Tienvarsitutkimusaineisto ei liiemmin poikkennut koko aineiston osalta lasketuista jakaumista (taulukko 12). Tienvarsi- ja parkkipaikkatutkimusaineistojen välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ero henkilöautojen ryhmässä (p<o.o1 ). Luottamusvälitarkastelussa merkitsevä ero saatiin loppuun kuluneiden nastojen osalta. Taulukko 12. Nastojen kunto tienvarsihaastatteluissa. Nastojen kunto henkilöautot ' paketti- ja asuntoautot % Yhteensä % uusi hyvä huono raakki yht Parkkipaikkatutkimuksen aineisto Parkkipaikkatu loksissa henkilöautojen nastakuntoa on tarkasteltu alueellisesti ja ajallisesti. Havaintojen lukumäärät ja jakaumat on esitetty taulukossa 13. Nastojen kunto parkkipaikoilla poikkesi suurimmillaan loppuun kuluneiden nastojen osalta noin 3 % -yksikköä tienvarsitutkimuksesta. Ero oli tilastollisesti merkitsevä, kuten kohdassa 2.32 todettiin. Taajaman ulkopuolella (tienvarsi) loppuun kuluneita nastoja oli siis suhteellisesti enemmän kuin taajamassa (parkkipaikka).

25 22 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMLJSTEN TULOKSET Taulukko 13. Henkilöautojen nastojen kunto parkkipaikoilla. Joulukuu Tammikuu Helmikuu Yhteensä Ha Roi HIo Kuo Vsa Yht % Nastakunto oli luonnollisesti parhain joulukuussa, j000in uusia renkaita oh myös eniten (kuva 9). Joulukuun ja helmikuun välinen ero uusien nastojen kunnossa oli tilastollisesti merkitsevä 95 %:n luottamusvälitarkastelussa. Loppuun kuluneiden nastojen määrä pieneni vain hieman helmikuussa joulukuuhun verrattuna. Kuva 9. Henkilöautojen nastakunto eri kuukausina. Uusia nastoja oli eniten Kuopiossa ja vähiten Rovaniemellä (kuva 10). Keskiarvoon verrattuna näillä tuloksilla oli tilastollisesti merkitsevä ero. Lisäksi Rovaniemen huonokuntoisten nastojen määrä keskiarvoon verrattuna oli tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta tulos viittaisi siihen, että nastojen kuluminen Kuopion suolaamattomuuskokeilualueella olisi vähäisempää kuin muualla, mutta myös Rovaniemi kuuluu perinteisesti suolaamattomuusalueisiin. Lisäksi Rovaniemellä uusia renkaita oli suhteellisesti lähes yhtä paljon kuin Kuopiossa.

26 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Kuva 10. Henkilöautojen nastakunto eri paikkakunnilla. Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratoriossa tehdyn tutkimuksen /1! on noin km ja Kuopiossa noin mukaan talviajan liikennesuorite Rovaniemellä Ilmeisesti tämä suoritteiden eroavaisuus selittää osaltaan nastakunnon km. eroa näiden kanden paikkakunnan välillä, sillä nastaluokan muuttuminen uuden veroisesta hyvään, tapahtuu noin ajetun kilometrin jälkeen. Tähän viittaisi myös se seikka, että eri mittausten välillä uusien nastojen määrä aleni Kuopiossa noin lo %-yksikköä, kun vastaavasti Rovaniemellä alenema oli ainoastaan noin 2 %-yksikköä. Taulukossa 14 on erotettu pakettiautojen nastakunto eri havaintokerroilla Taulukko 14. Pakettiautojen nastojen kunto parkkipaikoilla. Joulukuu Tammikuu Halmikuu Yhtoonsã Ha Ftoi Hki Kuo Vsa Yht % Parkkipaikoilla tehdyissä tutkimuksissa pakettiautojen nastoituksien kunnossa oli suurimmillaan noin 3 %-yksikän ero tienvarsitutkimukseen verrattuna. Pienistä havaintomääristä johtuen parkkipaikkatutkimuksessa ei saatu tilastollisesti merkitseviä alueellisia tai ajallisia eroja.

27 24 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET 2.5. Nastatyyppi Koko aineisto Nastatyypit erotettiin perinteisiin teräsnastoihin (enintään 1.8 g), turvanastoihin ja kevytnastoihin (enintään 1,1 g). Nastojen tunnistaminen tapahtui pääsääntöisesti magneetin avulla (lute 2). Taulukosta 15 on jätetty pois ensimmäisen tienvarsimittauksen tulokset tältä osalta, koska nastatyypin tunnistamisessa ei tällöin ollut käytettävissä magneettia. Kuten taulukosta ja kuvasta 11 voidaan todeta, pakettiautoissa oli jonkin verran enemmän perinteistä nastatyyppiä kuin henkilöautoissa. Karkeasti arvioiden perinteisten nastatyyppien osuus henkilö- ja pakettiautojen renkaissa oli noin 95 % ja kevytnastojen 4-5 %. Turvanastojen osuus oli marginaalinen. Taulukko 15. Eri nastatyyppien osuudet koko tutkimusaineistosta laskettuna. Nastatyyppi henkilöautot paketti- ja asu ntoautot Yhteensä % perinteinen turvanasta kevytnasta ei tunnistettu yhteensä Uusien nastamääräysten ( ) mukaan nastarenkaissa, jotka on valmistettu jälkeen, on käytettävä enintään 1.1 g painavia kevytnastoja. Tienvarsitutki muksen yhteydessä poimittiin renkaan valmistusajankohta niistä renkaista, joista se oli helposti havaittavissa muiden mittausten yhteydessä. Tästä voitiin selvittää uuden nastamääräyksen toteutuminen nastatyypin osalta. Selvityksen tuloksena oli, että jälkeen valmistetuista 26 renkaasta 14 kpl:lla oli kevytnasta. Noin puolet renkaista oli siten nastoitettu perinteisellä teräsnastalla, vaikka nastamääräys ei sitä olisi enää sallinut. Luottamusvälitarkastelussa kevytnastojen 95 %:n luottamusväli oli %:n välillä.

28 TaMrengastutkimus 25 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Kuva 11. Eri nastatyyppien osuudet eturenkaassa Tienvarsihaastattelualneisto Tienvarsitutkimuksen osalta eri nastatyyppien jakauma on taulukon 16 mukainen. Taulukko 16. Eri nastatyyppien osuudet tienvarsthaastatteluaineistossa. Nastatyyppi henkilöautot paketti- ja asuntoautot % Yhteensä % perinteinen turvanasta kevytnasta ei tunnistettu yhteensä Tienvarsihaastattelun tulokset eivät poikkenneet koko aineiston tuloksista eikä tienvarsi- ja parkkipaikkatutkimu ksissa ollut tilastollista eroa kummassakaan ajoneuvoryhmässä Parkkipaikkatutki muksen al neisto Parkkipaikoilla nastatyyppiä tutkittiin yhteensä neljä kertaa. Kokonaisjakauma oli likipitäen tienvarsitutkimuksen kanssa vastaava (taulukko 17). Tunnistamattomia nastoja parkkipaikalla ei ollut, sillä nastatyypit tunnistettiin lähes 100 %:sti.

29 26 Talvirengastulkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Taulukko 17. Eri nastatyyppien osuudet henkilöautoissa. paikka perinteinen tu rvanasta kevytnasta ROI HKI KUO VAA yht Henkilöautojen nastatyypeissä alueelliset erot olivat pieniä. Eniten perinteisiä nastoja oli Vaasassa, noin 96 % tutkituista nastarenkaista ja vähiten Helsingissä, noin Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. 94 % nastarenkaista. Vaikuttaisi siltä, että pakettiautojen renkaissa olisi enemmän perinteistä nastatyyppiä kuin henkilöautojen renkaissa (taulukko 18). Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Taulukko 18. Eri nastatyyppien osuudet pakettiautoissa. paikka perinteinen tu rvanasta kevytnasta ROI 21 HKI 27 1 KUO 13 VM 21 1 yht % Nastojen määrä Tutkimuksella selvitettiin ylinastoitettujen renkaiden määrää. Nastojen määrät saatiin Esitetyt nastamäärät laskettiin renkaan 900 u Ikosek tienvarsih aastatteluaineistosta. kokonaisnastoituksen määrä saatiin kertomalla mittauksessa -torilta. Renkaan määrä kandeksalla (kuva 12). todettujen nastojen Uusien nastamääräysten mukaan nastarenkaassa, jonka vannehalkaisia on enitään 13", saa enintään olla 90 nastaa ja 14" sekä 15" renkaissa enintään 110 nastaa. Aikaisemmin nastoja sallittiin 300 mm:n kehälle kpl, joka käytännössä

30 Talvirengastutkimus 27 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET tarkoittaa 13" renkaissa enimmillään noin nastaa ja 14" ja 15" renkaissa noin nastaa (lute 4). Kuva 12. Laskenna/linen kokonaisnastoitus eri vannekoon talvirenkaissa. Tienvarsihaastatteluaineistossa määriteltiin rengas ylinastoitetuiksi, kun nastojen määrä ylitti 24 kpl nykyisin sallitusta määrästä. Tällaisia nastarenkaita oli koko aineiston 3063 havainnoista yhteensä 173 kpl, eli noin 6 %. Uusissa 13" renkaissa noin 20 %:ssa nastamäärä ylitti sallitun (kuva 13). Mittaustavan luonteesta johtuen sallituksi määräksi hyväksyttiin myös 96 kpl (90 ulkosektorilla 12 kpl). Uusissa 14" ja 15" renkaissa nastamäärät ylittyivät 6 %:ssa tapauksissa. Nastoja sallittiin renkaassa 112 kpl (90 ulkosektorilla 14 kpl). [enintään13" alle Nastojen lukumäärä (kpl) Kuva 13. Uusien renkaiden nastamäärät.

31 28 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Uusilla renkailla ylinastoitusta esiintyi eniten 13" renkailla, joita on nastoitettu aikaisemman nastamääräyksen mukaisesti. Ylinastoitus ei kuitenkaan ollut huomattavaa Nastaparametrit Nastojen ulkonemat mitattiin tienvarsihaastattelun yhteydessä ulkonemamittarilla. Mitatuista nastaulkonemista tarkasteluun otettiin jokaisen renkaan suurin ja pienin yksittäinen ulkonema-arvo sekä renkaan nastaulkonemien keskiarvo. Nastamääräysten mukaan renkaan nastaulkonemien keskiarvon tulee olla 0.9 mm:n ja 1.5 mm:n välillä. Yksittäisen nastan suurin sallittu ulkonema on 2.0 mm (lute 4). Kuvassa 14 on esitetty kussakin nastakuntoluokassa suurimpien ja pienimpien nastaulkonema-arvojen keskiarvot. Lisäksi kuvassa on esitetty eri nastakuntoluokissa kaikkien mitattujen nastaulkonemien keskiarvo ja keskihajonta. Kuten kuvasta voidaan todeta, nastaulkonemien keskiarvo pieneni pääsääntöisesti nastakunnnon huonontuessa. Lisäksi myös keskihajonta kasvoi. Kuva 14. Nastaparametrit eri nastakuntoluokissa. Taulukossa 19 on esitetty kaikkien mitattujen nastaulkonemien keskiarvojen 95 %:n luottamusvälit eri nastakuntoluokissa. Kaikkien nastaulkonemien keskiarvo oli 1.41 mm ja keskihajonta 0.29 mm. Uusien nastojen kuntoluokassa mitattujen nastaulkonemien keskiarvo oli suurin sallittu, eli 1.50 mm.

32 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Taulukko 19. Nastaulkonemien keskiaivojen 95 %:n luottamusvälit eri nastakuntoluokissa. nastakuntoluokka havaintomäärä alaraja keskiarvo yläraja uusi hyvä huono raakki kaikki Luku määräisesti eniten mitattuja nastaulkonemia oli 1.25 mm ja 1.49 mm välillä 15). Yli 2 mm:n nastaulkonemien osuus oli noin 14 % kaikista mitatuista nas- (kuva taulkonema-arvoista. Tulos poikkesi VTT:n talvikaudella tekemästä tutkimuksesta /2/ selvästi. Tutkimuksessa henkilöautojen nastau Ikonemien keskiarvoksi saatiin noin 0.95 mm alle 1 mm:n ulkonemien määräksi noin 55 % ja alle 1.5 mm 91 % mitatuista ulkonema -arvoista. Vastaavasli käsillä olevassa tutki- määräksi noin muksessa nastaulkonemien keskiarvo oli 1.41 mm, alle 1 mm:n ulkonemien osuus 24 % ja alle 1.5 mm:n osuus 56 %. Kuva 15. Nastaulkonemien keskiarvojen jakautuminen. Kuvassa 16 on esitetty mitattujen nastaulkonemien keskiarvojen jakautuma eri nastakuntoluokissa. Uusien nastojen ulkonemien keskiarvoista noin 23 % oli mm välillä. Hyväkuntoisten nastojen osalta ulkonemien jakauma oli varsin tasainen 1 mm ulkonemasta lähtien. Huonokuntoisilla nastoilla taas suuri osa ulkonemista oli alle 0.5 mm (15 %) tai yli 2 mm (23 %). Loppuun kuluneiden nastojen jakauma oli sitä vastoin suhteellisen tasainen, vaikka yli 2 mm:n nastaulkonemien osuus oli suhteessa suurin (15 %).

33 30 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Kuva 16. Nastaulkonemien kesk/arvojen jakautuminen eri kuntoluokissa Loppuun kuluneiden nastojen kuntoluokassa mittaamatta jääneiden nastojen määrä oli huomattavan suuri, noin 19 %. Tämä johtui siitä, että nastat olivat niin huonossa kunnossa (löysät, heiluivat, kallellaan, liian syvällä tms), ettei nastaulkonemaa pystytty luotettavasti mittaamaan. Muissa ryhmissä mittaustulosten puuttuminen johtui pääasiassa ajoneuvon "karkaamisesta" haastattelupaikalta ennen ulkonemamittausta kuin nastan huonosta kunnosta. Loppuun kuluneiden nastojen luokassa ulkonemien keskiarvo laskettin 50 %:ssa (kuva 17). Muissa nastakunto- tapauksista vähemmän kuin kuudesta nastasta luokissa 50 % havainnoista laskettiin taas keskimäärin noin 13 nastan perusteella. Kuva 17. Nastamittauksessa mitattujen nastojen lukumäärä 90 ulkosektorilla.

34 Talvirengastutkimus 31 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Kuvassa 18 on esitetty nastaulkonemien jakautuminen koko aineiston ja nastakunto 1-3 osalta. -luokkien Kuva 18. Nastaulkonemien keskiarvot koko aineiston ja nastakuntoluokkien 1-3 osalta. Kuten kuvasta voidaan todeta, eivät jakaumat ryhmien välillä juurikaan eronneet toisistaan. Näiden tulosten perusteella vaikuttaisi, että nastaulkonemajakauma on muuttunut huomattavasti 80-luvun alkupuoler tilanteesta. Ulkonemat ovat suurentuneet keskimäärin noin 0.5 mm Takarenkaan kuntoarviot Tienvarsihaastattelun yhteydessä arvioitiin myös takarenkaan rengas- ja nastakunto eturenkaaseen verrattuna. Merkinnällä parempi tai huonompi tarkoitetaan Iässä noin kanden kuntoluokan eroa (lute 2). Tulokset on esitetty taulukkoissa 20 ja 21. Taulukko 20. Takarenkaan kunto eturenkaaseen verrattuna. Renkaan kunto henkilöautot paketti- ja asuntoautot " YhtSä % parempi samanlainen huonompi yhteensä Luottamusvälitarkastelussa luottamusvälin suuruus oli henkilöautoi(la noin 1 %-yksikköä ja pakettiautoilla noin 3 %-yksikköä. Henkilö- ja pakettiautojen kesken oli

35 Nokia 32 Talvirengastutkimus RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET tilastollista eroa luokassa "huonompi. Nastakunnon tarkastelussa ajoneuvoryhmillä oli tilastollinen ero luokassa "samanlainen". Taulukko 21. Takarenkaan nastakunto eturenkaan nastakuntoon verrattuna. Nastojen kunto henkilöautot " paketti- ja asuntoautot Yhteensä % parempi samanlainen huonompi nastaton yhteensä Rengas- ja nastakunto tuloksista nähdään, että etu- ja takarenkaat vastasivat likipitäen toisiaan. Renkaissa oli korkeintaan yhden luokan erot noin 90 %:ssa tapauksista. Mikäli henkilöautojen renkaiden välillä oli eroja, oli takarengas useimmiten paremmassa kunnossa kuin eturengas Rengasmerkkien yleisyys Tienvarsitutkimuksissa rengasmerkki kirjattiin ylös. Yleisimmät rengasmerkit olivat ja Michelin (taulukko 22). Taulukko 22. Eri ren gasmerkkien yleisyys. Rengasmerkki havaintomäärät % -osuus Nokia Michelin Pinnoitettu Gislaved Good Year Bridgestone Viking Muut merkit (43 eri merkkiä) Nokian ja Michelin osuus kaikista tutkituista renkaista oli noin 65 %. Pinnoitettuja määrästä. 6 % koko määrästä. Loppuosa jakaantui neljän "keskisuuren" ja noin 40 renkaita oli 15 % kokonais- pienen rengasvalmistajan kesken, joiden kummankin osuus oli noin

36 Talvirengastutkimus 33 RENGASTUTKIMUSTEN TULOKSET Nastoitettujen ja nastoittamattomien renkaiden erot Henkilöautojen nastoittamattomien talvirenkaiden todetti in olevan huonommassa kunnossa kuin nastoitetuttalvirenkaat (kuva 19). Ero oli tilastollisesti merkittävä. Nastoittamattomissa talvirenkaissa oli selvästi enemmän huonokuntoisia ja loppuun kuluneita renkaita kuin nastarenkaissa. Ero johtuu siitä, että nastat kuluvat loppuun paljon nopeammin kuin rengas, jolloin rengas muuttuu nastoittamattomaksi talvirenkaaksi. Tällöin renkaan urasyvyys on myös pieni, joten rengas on luokituksen mukaan 3 - tai 4 -kuntoluokassa. Kuva 19. Nasta/listen ja nastoittamattomien talvirenkaiden kuntojakauma (henki- Iöautot).

37 34 Talvirengastutkimus KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA 3. KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA 3.1. Kuntoarvioiden ja renkaiden todettujen kuntojen vertailu Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion talvikaudella toteuttamien tienvarsihaastattelujen yhteydessä pyydettiin tutkimukseen valittu ja 3300 henkilö- ja pakettiauton kuljettajaa arvioimaan ajoneuvossaan olevien talvirenkaiden kunto. Kuljettajien tuli arvioida sekä renkaiden että niissä mandollisesti olevien nastojen kunto etu- ja takarenkaiden osalta erikseen. Autoilijoita pyydettiin arvioimaan talvirenkaiden kunto neliluokkaisella arvosteluastei (taulukko 23). Todellisia rengaskuntoja arvosteitaessa käytettiin samaa luokka--kolla asteikkoa, joten kuljettajien kuntoarvioita ja todettuja rengaskuntoja oli mandollista verrata toisiinsa. Taulukko 23. Talvirenkaiden kuntoluokitus. renkaiden tai nastojen kunto vahtoehtoinen esitystapa tarkastelu issa uudet tai lähes uuden veroiset uusi keskimääräistä paremmat hyvä keskimääräistä huonommat huono loppuun kuluneet tai muuten huonot - raakki Tutkimusaineiston käsittelyssä tarkasteltiin ajoneuvon omistussuhteen ja pääasiallisen käyttäjän, kuljettajan ajokokemuksen sekä sukupuolen vaikutusta haastatelluita saatuihin kuntoarvioihin. Lisäksi selvitettiin niiden kuljettajien ominaisuuksia ja taustoja, jotka eivät kyenneet arvioimaan talvirenkaidensa kuntoa lainkaan tai joiden antamat kuntoarviot poikkesivat merkittävästi todetuista. Vertailu sekä renkaan että nastojen kuntoarvioiden ja todettujen rengas- ja nastakuntojen yhtenevyydestä tehtiin ajoneuvon eturenkaista, joista käytettävissä oli tarkat mittaustulokset. Rengasvertailussa oli mukana kaikki nastarenkaita, nastattomia talvirenkaita tai kitkarenkaita käyttäneet tienkäyttäjät. Sen sijaan nastojen osalta vertailu tehtiin vain nastarenkailla varustetuista ajoneuvoista ja niiden kuljettajista. Tutkimusaineiston käsittely tehtiin pääosin ristiintaulukoinnilla. Kuljettajien kuntoarvioiden ja todettujen nasta- ja rengaskuntojen yhtenevyys selvitettiin laskemalla tilastollinen kappa-arvo (K). Kappa-arvon tulkinta on esitetty taulukossa 24.

38 Talvirengastutkimus 35 KUUETTAJI EN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA Taulukko 24. Kappa-a rvon tilastollinen tulkinta /4/. kappa-arvo (c) yhtenevyys <0.21 huono välttävä tyydyttävä hyvä 0.80 erinomainen 3.2. Renkaiden kuntoa koskevat arviot Ajoneuvossa olevien talvirenkaiden kunnon pystyi arvioimaan 98 % kuijettajista, kun taas 2 % haastatelluista ilmoitti rehellisesti, ettei tienny, missä kunnossa ajoneuvon renkaat tutkimushetkel lä olivat. Perusjakaumat kuljettajien rengaskuntoarvioista sekä todetuista rengaskunnoista on esitetty kuvassa todett1 % U arvio I I uusi hyvä huono raakki A EN GAS KU NTO Kuva 20. Rengaskuntoarvioiden ja todettujen rengaskuntojen perusjakaumat. Ero mielipiteiden ja todettujen rengaskuntojen kesken vaihteli rengaskuntoluokasta riippuen 1.5 % %. Vaikka ero näyttää suhteellisen pieneltä, oli kuntoarvioiden ja todettujen rengaskuntojen välillä tilastollisesti kuitenkin välttävä yhtenevyys (Kka,kki = 0.28). Enkseen tarkasteltuna tulos oli sama miehillä kmjehet 0.28) ja naisilla (Knaiset = 0.28). Kuljettajista hieman yli puolet (54 %) osasi arvioida omien renkaidensa kunnon mittaustuloksiin nähden oikein (kuva 21). Yhtä kuntoluokkaa parempana (positiiviset arvot) tai huonompana (negatiiviset arvot) omia renkaitaan piti 41 % kaikista vastan-

39 36 Talvirengastutkimus KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA neista. Merkitsevä kanden tai kolmen kuntoluokan ero todettuihin rengaskuntoihin nähden oli joka 20. kuljettajan arvioissa. Miesten ja naisten tapa arvioida renkaiden kuntoa oli hyvin samanlainen. Naiset arvioivat renkaan kunnon täysin oikein hieman miehiä paremmin, mutta kokonaisuutena ero miesten ja naisten mielipiteissä oli pieni eikä tilastollisesti merkitsevä. Talvirenkaiden kunnon arvioiminen paremmaksi kuin mitä mittaustulokset osoittivat oli yleisempää kuin rengaskunnon arvioiminen mittaustutoksiin nähden huonommaksi. Haastatelluista kuljettajista 28 % arvioi renkaidensa kunnon paremmaksi ja huonommaksi kuin mitä mittauksissa todettiin. Vastanneista 4 % luuli talviren- 18 % kaitaan merkitsevästi paremmiksi kuin mittaukset näyttivät ja vastaavasti 1 % perusteella olivat. vastanneista luuli renkaitaan merkitsevästi huonommaksi kuin mitä ne mittausten KAIKKI %30 1:.1L 1111i1 E MIEHET NAIS] -:.i-i MITATTU RENGASKUNTO - RENGASKUNTOARVIO Kuva 21. Renaskunfoarvioiden ja todettujen rengaskuntojen ero. Talvirenkaiden kunto vaikutti selvästi autoilijoiden kykyyn arvioida omien renkaidensa kuntoa (kuva 22). Todetun rengaskunnon huonontuessa, eli muuttuessa uudesta aina raakkiin saakka, pieneni selvästi niiden kuljettajien osuus, jotka osasivat arvioida talvirenkaidensa kunnon oikein. Lisäksi renkaan kunnon huonontuessa ero kuntoarvioiden ja todettujen rengaskuntojen välillä kasvoi selvästi. Uusien tai uuden veroisten talvirenkaiden kunnon tiesi 68 %, hyvien 56 %, huonojen ja loppuun kuluneiden enää 15 % vastanneista. Liikenneturvallisuuden kannal- 37% ta on olennaista, että 85 % loppuun kuluneilla, eli sakkorenkailla, ajaneista kuljettajista eivät pitäneet renkaitaan sakkorenkaina. Lisäksi kyseisistä kuljettajista lähes puolet (46 %) arvioi omat talvirenkaansa hyviksi tai jopa uuden veroisiksi.

40 -rite Talvirengastulkimus 37 KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA Kuva 22. Kuntoarvioiden ja todettujen rengaskuntojen ero eri rengaskuntoluokissa. Ajokokemuksen vaikutusta renkaiden kuntoa koskeviin arvioihin tarkasteltiin jaka kuljettajat vuotuisen ajosuoritleen perusteella viiteen luokkaan (taulukko 25). -maila on esitetty myös kunkin tarkasteltavan luokan keskimääräinen ajosuo Taulukossa talvella. Talvirenkaidensa kunnon tiesivät hieman muita huonommin vähän (alle km) ja toisaalta myös erittäin paljon (yli km) vuodessa ajavat autoilijat. Kuljettajien tietämys talvirenkaidensa kunnosta oli tilastollisesti tarkasteltuna kuitenkin kaikkien luokkien osalta välttävä, kuten pienet kappa-arvot osoittavat. Taulukko 25. Ajokokemuksen vaikutus rengaskuntoarvioihin. kaikki kql kappa (K) < vuosiajo (km) > talviajo ka Ajoneuvon omistussuhteella ei todettu olevan vaikutusta kuljettajan tietämykseen renkaidensa kunnosta, sillä omaa tai työsuhdeautoa ajaneet kuljettajat eivät tienneet talvirenkaidensa senhetkistä kuntoa paremmin kuin ne kuljettajat, jotka käyttivät muun perheenjäsenen, sukulaisen, ystävän tai työnantajan (ei tyäsuhdeauto) omistamaa ajoneuvoa. Sen sijaan ajoneuvon pääasialliset käyttäjät tiesivät hieman paremmin talvirenkaidensa kunnon kuin ajoneuvoa satu nnaisesti käyttävät (taulukko 26).

41 38 Talvirengastutkimus KULJETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA Taulukko 26. Ajoneuvon käyttäjän ja omistussuhteen vaikutus rengaskuntoarviothin. ajoneuvon ei ajoneuvon kuljettajan ei kuljettajan pääasiallinen pääasialllinen oma auto oma auto käyttäjä käyttäjä kpl kappa (K) Talvirenkaidensa kunnon arvioiminen tuotti vaikeuksia 7 %:lle tutkimukseen osallistuneista. Kyseiset kuljettajat eivät joko pystyneet arvioimaan talvirenkaidensa kuntoa lainkaan tai heidän arvionsa poikkesivat todetuista merkitsevästi (kaksi tai kolme kuntoluokkaa). Renkaiden kunnon oikein tai lähes oikein arvioineeseen ryhmään verrattuna em. tietämättömien kuljettajaryhmä erosi selvästi sukupuolijakauman sekä ajoneuvon omistaja- ja käyttäjäkunnan suhteen (taulukko 27). Taulukko 27. Renkaidensa kunnon tietävän ja kunnosta tietämättömän kuljettajaryhmän vertailu. osaa arvioda ei osaa arvioida rengaskunnon rengaskuntoa AJOKORTIN ka MYÖNTÖVUOSI h AJONEUVOTVYPPI ha 87.4% 87.7% pa 12.6% 12.3% KUUETTAJAN IKÄ ka AJONEUVON oääasiallinen 86,0% 72.1 % KÄYTTÄJÄ ei pääasiafl 14.0% 27.9% AJONEUVON oma 79.5% 65.8% OMISTUS eloma 20.5% 34.2% SUKUPUOLI mies 84.3% 71.7% nainen 15.7% 28.3% TALVIAJO ka haj VUOSIAJO ka Kuten taulukosta voidaan todeta, renkaidensa kunnon oikein tai lähes oikein arvioineiden ryhmässä oli suhteellisesti ja myös tilastollisesti tarkasteltuna merkitsevästi enemmän miehiä, ajoneuvoa pääasiallisesti käyttäviä sekä ajoneuvon omistajia. Lisäksi kuijettajat kyseisessä ryhmässä olivat keskimäärin muutaman vuoden

42 (kuva Talvirengastulkimus 39 KUUETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA vanhempia. Muiden taulukossa esitettyjen tekijöiden, kuten esimerkiksi ajokokemuksen osalta, ei kuljetiajaryhmien välillä todettu merkitseviä eroja Nastojen kuntoa koskevat arviot Tienkäyttäjien mielipiteet renkaiden ja nastojen kunnosta olivat hyvin samanlaiset 23 ja taulukko 28). Nastarenkaita käyttäneistä autoilijoista yli 90 % arvioi ajoneuvonsa renkaat ja nastat samankuntoisiksi. Koska 95 % nastarenkaita käyttäneistä autoilijoista oli mukana myös edellä esitetyissä renkaiden kuntoa koskevissa vertailuissa, kaikkien kuljettajien, niin miesten kuin naistenkin, tietämys nastojen todellisesta kunnosta oli odotetusti välttävä (Kjk = 0.22, cmehet = 0.22 ja Knet = 0.21) % lo 31.6 o todettu 0 UUSI hyvä huono raakki NASTAKUNTO Kuva 23. Nastakuntoarvioiden ja todettujen nastakuntojen perusjakaumat. Taulukko 28. Kuljettajien arviot nastojen ja renkaiden kunnosta. kuntoarvio rengas (%) nasta (%) uusi tai uuden veroinen keskimääräistä parempi keskimääräistä huonompi loppuun kuluneet tai muuten huonot Nastat olivat renkaiden kuntoon nähden yleisesti luuttua huonommassa kunnossa. Kun tienkäyttäjien mielipiteet niin nastojen kuin renkaidenkin kunnosta olivat hyvin samanlaiset ja kun nastojen todettiin samassa talvirenkaassa olevan yli neljäsosalla tutkituista huonommassa kunnossa kuin itse rengas, kasvoi niiden kuljettajien osuus, jotka pitivät nastojensa kuntoa parempina kuin mittaukset osoittivat 37 %:iin

43 osuus 40 Talvirengastutkimus KUUETTAJIEN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA (kuva 24). Vastaavasti niiden kuljettajien osuus, jotka pitivät nastojaan mittaustuloksiin nähden huonompina, pieneni 16 %:iin ja täysin oikein arviolneiden 48 %:iin kaikista vastanneista. MITATTU NASTAKUNTO - NASTAKUNTOARVIO Kuva 24. Nastakuntoarviolden ja todettujen nastakuntojen ero. Nastojen kunnon huonontuessa pieneni selvästi niiden kuljettajien osuus, jotka osasivat arvioida omien nastojensa kunnon oikein. Kuten kuvasta 25 voidaan todeta, uusilla nastoilla ajaneista autoilijoista 73 % osasi arvioida nastojensa kunnon oikein, kun taas loppuun kuluneiden nastojen todellisen kunnon tiesi enää vain 15 % % UuSI ;i-1 [I] HYVÄ I I i11 30 HUONO LII RAAKKI Kuva 25. Kuntoarvioiden ja todettujen nastakuntojen ero eri nastakuntoluokissa. Myös erot kuljettajien arvioiden ja mittaustulosten välillä kasvoivat selvästi nastan tai kolme kuntoluokkaa) omien renkaidensa kulumisen myötä. Merkitsevästi (kaksi

44 Talvirengastutkimus 41 KULJETTAJI EN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA nastojen kunnon väärin arvioineiden osuus kasvoi 2 %:sta (kuntoluokat uusi ja hyvä) aina 35 %:iin (kuntoluokka raakki). Nastarenkailla ajaneista autoilijoista 2.5 %:lla ei ohut mielipidettä nastojen kunnosta lainkaan. Kun lisäksi 7.5 % nastarenkaita käyttäneistä erehtyi merkitsevästi arvioinneissaan, oli nastojen kunnosta tietämättömien osuus yhteensä 10 %. Rengasvertailujen tapaan kyseinen tietämättömien ryhmä erosi oikein tai lähes oikein nastojensa kunnon arvioineesta ryhmästä sukupuolijakauman sekä ajoneuvon omistaja- ja käyttäjäkunnan suhteen. Kuten taulukosta 29 voidaan todeta, oli tietämättömien kuljettajaryhmässä suhteellisesti vähemmän miehiä, ajoneuvoa pääasiallisesti käyttäviä sekä ajoneuvon omistajia. Myös tilastollisesti tarkasteltuna olivat erot kuljettajaryhmien välillä erittäin merkitsevät. Taulukko 29. Nastojen kunnon tietävän ja kunnosta tietämättä män kuljettajaryhmän vertailu. osaa arvioda nastakunnon ei osaa arvioida nastakuntoa AJOKORTIN ka MYÖNTÖVUOSI haj AJONEUVOTYYPPI ha 88.3% 87.0% pa 11.7% 13.0% KULJETTAJAN IKA ka haj AJONEUVON oaaasiallinen 85.8% 75.8% KÄYTTÄJÄ ei päaasiafl. 14.2% 24.2% AJONEUVON oma 79.6% 66.1% OMISTUS ei oma 20.4% 33.9% SUKUPUOLI mies 84.0% 75.2% nainen 16.0% 24.8% TALVIAJO ka haj VUOSIAJO ka haj Ku Ijettajien tietämys talvi ren kaidensa nastoituksesta Yleistä Tutkimusaineisto saatiin postikyselytutkimuksesta, jonka Oulun yliopisto liitti järjestämiensä tienvarsihaastattelujen yhteyteen. Kyselylomake jaettiin kaikille haastatteluihin valituille kuljettajille.

45 42 Talvirengastutkimus KUUETTAJI EN ARVIOT TALVIRENKAIDENSA KUNNOSTA Kyselylomakkeen palautti 2588 haastateltua kuljettajaa (palautusprosentti 77 %). 96 % oli käyttänyt nastarenkaita haastattelu-kaikista lomakkeen palauttaneista noin hetkellä Nastatyypin tunteminen Postikyselylomakkeessa kysyttiin nastarenkaita käyttäneiltä kuljettajiltä heidän tietämystään käyttämiensä talvirenkaiden nastoituksesta kysymyksellä: Tiedättekö minkä merkkisillä ja minkä tyyppisillä nastoilla talvi renkaanne on nastoitettu?" Kuten taulukosta 30 ilmenee, suurin osa nastarenkaita käyttäneistä kuijettajista ei tiennyt minkä tyyppisillä (vanha teräsnasta I teräsnasta max.paino 1.8 g I kevytnasta) tai minkä merkkisillä nastoilla heidän talvirenkaansa oli nastoitettu. Kaikista kyselylomakkeen palauttaneista kyseisiä kuljettajia oli noin 81 % ja nastarenkaansa tai hankkineista kuijettajista noin 76 %. itse ostaneista Taulukko 30. Nastarenkaiden nastatyypin tunteminen. kaikki kuijettajat nastarenkaansa itse ostaneet kuijettajat kpl % kpl % vanhateräsnasta teräsnasta kevytnasta ei osaa sanoa yhteensä Postikyselyyn osallistuneista ja nastarenkaita käyttäneistä kuljettajista noin 64 % oli itse ostanut ajoneuvossaan olleet nastarenkaat. Autoilijoiden tietämystä ja kiinnostusta talvirenkaiden nastoitusta kohtaan niitä ostaessaan selvitettiin kysymyksellä: olette ostanut ajoneuvossanne nyt olevat nastarenkaat, niin olitteko renkaita 'Jos hankkiessanne tietoinen minkä tyyppisillä nastoilla talvirenkaat oli nastoitettu?" Nastarenkaansa ostaneista kuljettajista 73 % ei ostohetkellä tiennyt millä nastoilla renkaat oli nastoitettu. Suurimmalle osafle nastarenkaansa itse ostaneista kuljettajista lienee siis riittänyt pelkästään se, että talvirenkaissa oli nastat. Muut kuljettajat tiesivät sen sijaan talvirenkaissaan olleen nastatyypin joko myyjän kertoman (27 %) perusteella tai he olivat itse sitä myyjältä tiedustelleet.

46 Talvirengastulkimus 43 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Talvi ja tieliikenne -projektin osa -alueeseen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus kuului Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratorion tekemiä rengastutkimuksia. Talvirenkaiden käyttöä ja niiden kuntoa tutkittiin parkkipaikoilla neljällä eri paikkakunnalla (Rovaniemi, Kuopio, Vaasa ja Helsinki) ja tienvarsihaastattelujen yhteydessä yhdeksän tiepiirin alueella. Tienvarsitutkimuksissa selvitettiin lisäksi autoilijoiden omat arviot käyttämistään talvirenkaista ja niiden kunnosta. Parkkipaikkatutkimuksia tehtiin talvikaudella yhteensä lo kertaa ja tienvarsitutkimuksia 22 kertaa. Kaiken kaikkiaan talven aikana tutkittiin noin 8300 henkilö- ja pakettiauton renkaat. Renkaidensa kunnon arvioi 3300 kuljettajaa. Talvirenkaita käytettiin talvella henkilö- ja pakettiautoissa lähes 100 %:sti joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Maaliskuun lopulla kesärenkaat oli 2 %:ssa tutkituista henkilöautoista. Henkilöautoista noin 95 %:ssa oli nastarenkaat ja noin 4 %:ssa nastattomat talvi renkaat. Nastattomia talvirenkaita käyttävien ryhmä jaettiin tässä tutkimuksessa kitkarenkaita, nastoittamattomia ja alunperin nastoitettuja talvirenkaita käyttävien autoilijoiden ryhmiin. Kitkarenkaiden osuus oli maaliskuussa noin 1 % ja nastoittamattomien taivirenkaiden noin 0.5 % tutkituista renkaista. Nastarenkaiden käyttö oli erilaista henkilö- ja pakettiautoissa. Keskimäärin 83 %:ssa pakettiautoista oli nastarenkaat ja noin 14 %:ssa nastattomat talvirenkaat. Lisäksi pakettiautoissa kitkarenkaiden käyttö oli yleisempää kuin henkilöautoissa. Alueellisia eroja nastarenkaiden ja nastattomien talvirenkaiden käytössä ei ollut. Eniten nastarenkaita käytettiin Rovaniemellä (97 % autoilijoista) ja vähiten Helsingissä autoilijoista). Nastattomia talvirenkaita käytettiin eniten Vaasassa (4 %(95 % ja vähiten Rovaniemellä (3 % tutkituista). tutkituista) Renkaiden kunto arvioitiin toisesta eturenkaasta. Noin joka 4. henkilöautossa oli uudet renkaat ja vastaavasti sakkorenkaita oli noin joka 30. henkilöautossa. Pakettiau -toissa likimain uuden veroiset renkaat (urasyvyys yli 8 mm) olivat selvästi yleisempiä kuin henkilöautoissa, koska pakettiautojen renkaiden urasyvyys on jo uutena henkilöautojen renkaita suurempi. Sekä loppuun kuluneiden renkaiden että loppuun kuluneiden nastojen suhteelliset osuudet henkilöautoissa olivat taajaman ulkopuolella (tienvarsitutkimus) suurempia kuin taajamassa (parkkipaikkamittaus). Ero oli tilastollisesti merkitsevä.

47 -pin talven -kaista oli tai 44 Talvirengastulkimus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Henkiläautoissa uusien renkaiden (samoin kuin uusiksi luokiteltujen nastojen) määrä pieneni talven aikana, mutta loppuun kuluneiden renkaiden määrässä ei tapahtunut aikana muutosta. Vaikuttaisi siltä, että talven aikana loppuun ajettuja renkaita vaihdetaan parempikuntoisiin myös keskitalven aikana. Uusien talvirenkaiden määrä Vaasassa erosi alueellisessa tarkastelussa muista paikkakunnista. Uusia talvirenkaita oli Vaasassa kaikista tutkituista renkaista noin 20 %, kun vastaava osuus muilla paikkakunnilla oli keskimäärin noin 24 %. Eniten uusia lähes uuden veroisia talvirenkaita oli Kuopiossa, 26 % kokonaismäärästä. Talvirenkaita, joissa oli uudet tai lähes uuden veroiset nastat, oli vähiten Rovaniemellä (13 % tutkituista renkaista) ja eniten Kuopiossa (27 % tutkituista renkaista). Tilastollisesti ero kyseisten paikkakuntien väliltä oli merkitsevä. Ero Rovaniemen ja Kuopion sekä myös muiden tarkasteltujen paikkakuntien välillä voitaneen selittää liikennesuoritteesta johtuviksi. Nastoittamattomat talvirenkaat olivat huonommassa kunnossa kuin nastoitetut talvirenkaat. Henkilöautojen nastoittamattomista talvirenkaista oli uusia (pääasiassa kitkarenkaita) kaiken kaikkiaan noin 10 %. Nastatyypit tunnistettlin mittauksissa pääsääntöisesti magneetin avulla, jolloin alumiininen kevytnasta ja perinteinen teräsnasta pystyttiin erottamaan. Perinteinen teräsnasta (paino enintään 1.8 g) oli selvästi yleisin nastatyyppi. Kevytnastojen osuus (paino enintään 1.1 g) oli 4-5 % ja teräsnastojen osuus noin 95 %. Turvanastoja ei juurikaan mittauksissa tavattu. Alueellisia tai ajoneuvoryhmien välisiä eroja nastatyy osalta ei ollut. Uusista nastarenkaista noin puolet oli nastoitettu perinteisellä teräsnastalla, vaikka uudet nastamääräykset eivät olisi jälkeen valmistettujen talvirenkaiden osalta tätä sallineet. Tästä syystä nastoittajien toimintaan tulisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota, jotta nastamääräyksiä noudatettaisiin. Näin nastojen aiheuttama päällysteen kuluminen ja siitä aiheutuvat ympäristöhaitat saataisiin pienenemään. Nastojen määrä mitattiin talvirenkaan ulkoreunalta 900 sektorilla. Ylinastoitusta arvioitiin nykyisten nastamääräysten mukaan. Kaiken kaikkiaan noin 6 %:ssa talviren 900 sektorilla 3 nastaa yli nastamääräysten määrän. Uusista 13" renkaista ylinastoilettuja oli 20 % ja 14" sekä 15' renkaista 6 %. Tässä tutkimuksessa talvi - rengas laskettiin mittaustavasta johtuen ylinastoitetuksi vain, jos 13" talvirenkaassa 96 nastaa ja 14" sekä 15" renkaassa yli 112 nastaa. oli yhteensä yli

48 Talvlrengastutkimus 45 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Nastaulkonema oli keskimäärin 1.41 mm ja keskihajonta 0.29 mm. Suurimmat ulkonema-arvot, eli noin 1.50 mm, olivat uusilla nastoilla. Näiden ulkonema-arvojen keskihajonta oli 0.20 mm. Ulkoneman keskiarvo pieneni nastojen kunnon huonontuessa, mutta samalla keskihajonta kasvoi. Nastaulkoneman moodi vaihteli 1.25 ja 1.49 mm välillä. Kyseiselle välille kuului noin olivat suurentuneet talvella 16 % mitatuista nastaulkonemista. Nastaulkonemat tehtyihin tutkimuksiin verrattuna noin 0.5 mm. Nastarenkaiden pitokyky voi siten olla parantunut 80-luvun alun tilanteesta, mutta tuloksia saataneen myös muista Talvi ja tieliikenne -projekteihin kuuluvista tutkimuksista (mm. VTT:n nasta -renkaan pitokykymittaukset). Tienvarsitutkimusten yhteydessä pyydettiin henkilä- ja pakettiauton kuljettajia arvioimaan ajoneuvossaan olevien talvirenkaiden kuntoa. Ajoneuvojen kuljettajat arvioivat neliluokkaisella arvosteluasteikolla renkaiden ja nastojen kunnon erikseen. Samaa arvosteluasteikkoa käyttäen luokiteltiin Oulun yliopiston toimesta todelliset rengasja nastakunnot, joten kuijettajien kuntoarviolta ja todettu ja rengas- sekä nastakuntoja oli mandollista verrata toisiinsa. Renkaiden kuntovertailussa olivat mukana kaikki nastattomia tai nastoitettuja talvirenkaita käyttäneet autoilijat. Sen sijaan nastojen kuntovertailussa olivat mukana vain nastarenkailla varustettujen ajoneuvojen kuljettajat. Renkaiden ja nastojen kuntovertailut tehtiin ajoneuvojen eturenkaista. Ajoneuvonsa renkaiden kunnon kykeni arvioimaan noin 98 % kaikista haastateuuista autoilijoista ja nastojen kunnon noin 97 % nastarenkaita käyttäneistä kuijettajista. Autoilijoiden tietämys renkaidensa kunnosta oli kokonaisuutena vain kohtalainen. Tilastollisesti tarkasteltuna kuntoarvioiden ja mittaustulosten yhtenevyys oli välttävä. Talvirenkaidensa kunnon arvioi mittaustuloksiin nähden oikein hieman yli puolet, eli noin 54 % vastanneista. Annetuista kuntoarvioista noin 41 % erosi mittaustuloksista yhden kuntoluokan verran ja noin 5 % (eli joka 20. kuljettajan arvio) merkitsevästi, eli 2-3 kuntoluokkaa mittaustuloksista. Lisäksi talvirenkaiden kunnon arvioiminen paremmaksi kuin mitä mittaustulokset osoittivat oli selvästi yleisempää kuin rengaskunnon arvioiminen mittaustuloksiin nähden huonommaksi. Talvirenkaiden kuluminen vaikutti selvästi kuljettajien kuntoarvioihin. Esimerkiksi uusilla tai uuden veroisilla talvirenkailla ajaneista kuljettajista noin 68 % tiesi renkaidensa todellisen kunnon, mutta loppuun kuluneilla renkailla ajaneista enää vain 15%. Loppuun kuluneilla, eli sakkorenkailla, ajaneista autoilijoista lähes puolet (noin joka kaikista tutkimuksessa mukana olleista autoilijoista) arvioi omat renkaansa hyvä- 50. kuntoisiksi tai jopa uuden veroisiksi. Tätä voidaan pitää liikenneturvallisuuden

49 46 Talvirengastutkimus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET kannalta varsin huolestuttavana. Osasyynä kuljettajien virhearvioihin voi olla heidän tietämättömyytensä uusista talvirenkaita koskevista määräyksistä (urasyvyyden muutos 2:sta 3:een mm:iin). Joku on voinut myös poliisin pelossa ilmoittaa minimin renkaidensa kunnon omaa todellista tietämystään paremmaksi Edelleen "sosiaalisen hyväksyttävyyden tavoittelu" (kuljettajien taipumus kaunistella todellisuutta) lienee tutkimuksen luonteen takia jossakin määrin vaikuttanut kuljettajien kuntoarvioi niin loppuun kuluneista renkaista kuin yleensä muutenkin. Em. huolimatta -hin kuitenkin pääosa selvistä virhearvioista johtunee kuljettajien välinpitämättömyydestä ajoneuvojensa renkaiden kuntoa kohtaan. Talvirenkaidensa kunnon tiesivät muita huonommin alle km ja yli km vuodessa ajavat autoilijat. Kuitenkin ajoneuvon pääasialliset käyttäjät olivat hieman paremmin tietoisia renkaidensa kunnosta kuin ajoneuvoa satunnaisesti käyttävät kuljettajat. Tilastolliseti tarkasteltuna kaikkien kuljettajaryhmien tietämys renkaidensa kunnosta oli kuitenkin aina välttävä. Talvirenkaidensa kunnosta tietämättömiä kuljettajia oli kaikista haastatelluista noin kuljettajaryhmä koostui kuijettajista, jotka eivät joko osan- 7 %. Ns. tietämättömien neet arvioida renkaidensa kuntoa lainkaan tai joiden arviot poikkesivat todetuista merkitsevästi. Kyseisessä kuljettajaryhmässä oli renkaidensa kunnon oikein tai lähes oikein arvioineiden kuljettajien ryhmään verrattuna suhteellisesti vähemmän miehiä, ajoneuvoa pääasiallisesti käyttäviä ja ajoneuvon omistajia. Tilastollisessa tarkastelussa erot kuljettajaryhmien välillä olivat erittäin merkitsevät. Tosin molempien kuljettajaryhmien tietämys renkaidensa kunnosta oli tilastollisesti silti välttävä. Tienkäyttäjien arviot renkaidensa ja nastojensa kunnosta olivat hyvin samanlaiset; yli 90 % nastarenkaita käyttäneistä autoilijoista arvioi ajoneuvonsa renkaat ja nastat samankuntoisiksi. Kuitenkin mittaustulokset osoittivat, että nastat olivat yli neljäsosassa tutkituista talvirenkaista huonommassa kunnossa kuin itse rengas. TilastoDisessa tarkastelussa todettiin siis odotetusti, että autoilijoiden tietämys nastojensa kunnosta oli vielä huonompi kuin heidän tietämyksensä renkaidensa kunnosta. Valtaosa (81 %) kaikista nastarenkailla ajaneista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista ei tiennyt minkä tyyppisillä nastoilla (vanha teräsnasta / teräsnasta / kevytnasta) heidän talvirenkaansa oli nastoitettu. Myös nastarenkaansa itse ostaneista kuljettajista suurin osa (76 %) oli nastoituksesta tietämättömiä. Lisäksi heidän tietämyksensä renkaiden nastoituksesta oli jo niitä ostettaessa ollut varsin huono; kolme neljästä nastarenkaiden ostajasta ei kaupantekohetkellä ollut tiennyt, minkä tyyppisillä nastoilla heidän ostamansa talvirenkaat oli nastoitettu. Ilmeisesti suurelle osalle nastarenkaita käyttäneistä kuljettajista riittää siis se seikka, että talvirenkaissa vain on nastat.

50 Talvirengastulkimus 47 KIRJALLISU US LU ETTE LO KIRJALLISUUSLUETTELO iii Pirtala, Pasi. Ernvall, Timo. Henkilöautojen omistus, ajosuoritteet ja käyttöalue. Helsinki Tiehallituksen tutkimuskeskus. Tielaitoksen selvityksiä /2/ Sistonen, Matti. Seise, Antti. Huhtala, Matti. Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella Valtion teknillinen tutkimuskeskus - tutkimus 223. Espoo /3/ Valtonen, Juha. Tutkimus nastarenkaiden liikenneturvallisuus- ja kustannusvaikutuksista. Liikennetu rva, tutki musosasto - julkaisu 79/1986. Helsinki /4/ Altman, Douglas G. Practical statistics for medical research. London 1991.

51 Talvirengastutkimus 49 LI ITTEET LIITTEET 1. Tienvarsihaastattelu n rengastutkimuslomake 2. Havai ntolomakkeen täyttöohjeet ja käytetyt mittausmenetelmät 3. Parkkipaikkatutkimuksen havairitolomake 4. Keskeisimmät nastamääräykset talvella

52 LUTE 1 TIEN VARSIHAASTATTELUN RENGASTUTKIMUSLOMAKE 1. Rekisteritunnus... ETURENGAS: 2. Merkki 3. Koko: 1. 12" 2. 13" 3. 14" 4. 15" 5. Muu, mikä 4. Tyyppi: 1. Nastarengas 2. Nastaton talvirengas (M+S) 3. Muu 5. Renkaan kuluneisuus: 1. Likimain uuden veroinen (kulutuspintaa mm) 2. Ei uuden veroinen, mutta keskimääräistä parempi (5-8 mm) 3. Ei loppuun kulunut, mutta keskimääräistä huonompi (3-5 mm) 4. Likimain loppuun kulunut tai muuten tehoton (<3 mm) Nastarenkaista kirjataan lisäksi seuraavat asiat: 6. Nastatyyppi 1. Perinteinen teräsnasta 2. Ns. "turvanasta" 3. Kevytnasta (alumiini,muovi), alle 1,1 g 4. Ei pystynyt tunnistamaan 7. Nastojen määrä renkaan ulkoreunalla 90 asteen sektorilla.... kpl 8. Nastoituksen kunto: 1. Likimain uuden veroinen 2. Ei uuden veroinen, mutta keskimääräistä parempi 3. Ei loppuun kulunut, mutta keskimääräistä huonompi 4. Likimain loppuun kulunut tai muuten tehoton TAKARENGAS: 9. Renkaan kuluneisuus: 1. Selvästi parempi kuin eturengas (enemmän kulutuspintaa jälj.) 2. Likimain samanlainen kuin eturengas 3. Selvästi kuluneempi kuin etu rengas 10. Nastoituksen kunto: 1. Selvästi parempi kuin eturengas 2. Likimain samanlainen kuin eturengas 3. Selvästi kuluneempi kuin eturengas 4. Nastoittamaton talvirengas MUITA HUOMIOITA: 11. Todetut epäsäännöllisyydet: 1. Edessä nastoitettu, takana nastoittamaton rengas 2. Edessä nastoittamaton, takana nastoitettu rengas 3. Edessä kesärengas, takana Mi-S rengas 4. Edessä Mi-S rengas, takana kesärengas 5. Laittomia (liian suuria) nastoja 6. Liian paljon nastoja 7. Harva (50 %:n) nastoitus 8. Selvästi alipaineisia renkaita 9. Muu, mikä... Huomautuksia.... Lisäksi mitataan eturenkaan kulutuspinnan urasyyys ja nastoien ulkonemat enilisellä laitteella, joka tallentaa tiedot joko paperinauhalle tietokoneen muistiin. Molemmat em. mittaukset tehdään samalta 90 teen sektortita kuin nastalaskenta (kysymys 7). Urasyvyys tai sen läheisyydestä. Nastaulkonema mitataan lo peräiläisestä nastasta. Nämä tiedot yhdistetään myöhemmin tällä lomakkeella kysyityihin tietoihin. ja mitataan 4:stä renkaan kuntoa mandollisimman hyvin edustavasta kohdasta uloimmasta pituussuuntaisesta kulutuspinnan urasta

53 LuTE 2/1 Haval ntolomakkeen täyttäohjeet ja käytetyt mittausmenetel mät Seuraavat tiedot kirjataan eturenkaasta. Tyyppi (lomakkeen kohta 4) Kohtaan "nastaton talvirengas" merkitään sellainen rengas, jossa nastojen lukumäärä on 90 sektorilta laskettuna alle 3 kappaletta. Renkaan kuluneisuus (lomakkeen kohta 5) Renkaan kuluneisuus arvioidaan koestintikun avulla 3-4 eri kohdasta. Koestintikkuun on merkitty 3, 5 ja 8 mm kohdat, joten luokittelu tehdään lomakkeelle merkittyjen urasyvyyksien perusteella. Nastatyyppi (lomakkeen kohta 6) Perinteinen teräsnasta ja alumiinipohjainen kevytnasta pystytään tunnistamaan Oulun yliopiston tie- ja liikennetekniikan laboratoriossa kehitetyn magneettiin perustuvan tunnistusmenetelmän avulla. Holkkinastojen tunnistaminen tapahtuu silmämääräisesti sekä koestintikun avulla. Nastojen määrä renkaan ulkoreunalla 90 sektorilla (lomakkeen kohta 7) Alkuperäinen nastojen määrä lasketaan. Kohta täytetään parkkipaikkamittauksen yhteydessä. Muuten nastojen määrä saadaan ulkonemamittarilla mitattujen nastojen määrästä. Nastoituksen kunnon luokittelu (lomakkeen kohta 8) Nastoituksen kunto luokitellaan nollanastojen lukumäärän perusteella. Eturenkaasta tarkastetaan 90 sektori. Nollanastaksi luetaan kaikki nastat, joilla ei ole enää vaikutusta pitokykyyn. Tällaisia nastoja ovat: - pudonneet ja katkenneet nastat - nasta on alempana kuin kulutuspinta, painuneet piikit - nastan kiinnitys on heikko (nasta heiluu sormilla tai kevyesti koestintikullakoettassa) - epämääräisesti kuluneet nastat - nasta on "törröllään" - nastan kärki on täysin kulunut Mikäli nastan kärki on vain osittain kulunut tai nasta on muuten ns. rajatapaus, niin noin puolet tällaisista nastoista luetaan toimiviksi nastoiksi ja noin puolet nollanastoiksi. Lopullinen nastoituksen kunto saadaan laskemalla suhdeluku: nollanastojen lukumäärä nykyisin sallittu nastamäärä Nykyisin sallittu nastamäärä on renkaan koosta riippuen 11 kpl (12" ja 13"), 14 kpl (14" ja 15') tai 19 kpl (yli 15").

54 -gas on LITE 2/2 Mikäli alkuperäinen nastojen määrä on suurempi kuin nykyisin sallitaan, niin jakajana käytetään alkuperäistä nastoitusmäärää. Tällöin jakaja merkitään lomakkeelle (kohta 7). Nastoituksen kunto luokitellaan suhdeluvun avulla seuraavasti: 1 likimain uuden veroinen 0 % 2. ei uuden veroinen, mutta keskimääräistä parempi % 3. ei loppuun kulunut, mutta keskimääräistä huonompi % 4. likimain loppuun kulunut tai muuten tehoton yli 50 % Luokka likimain uuden veroinen (1) tarkoittaa tässä lähinnä seuraavaa; nastan kär erottuu selvästi ja kärjen pää on lähes tasainen. -kiosa Luokittelu perustuu VTT:n tutkimukseen (M. Sistonen, tutkimusselostus 94/1977) /3/, jossa kitkakerroin jäällä on nastattomalla renkaalla 0,12 ja 50 kpl nastamäärällä 0,14 sekä 100 kpl nastamäärillä 0,16. Joten karkeasti arvioiden nastoitusasteen, eli tässä tapauksessa nastakunnon, vähentyessä noin 25 %, alenee kitkakerroin jäällä noin 0,01 verran. Näin ollen nastoituksen kunto voidaan sitoa renkaan pitokykyyn jäällä. Takarenkaan kuluneisuus (lomakkeen kohta 9) Rengas merkitään luokkaan "selvästi parempi kuin eturengas" silloin, kun takaren vähintään kaksi luokkaa parempi kuin etu rengas. Kysymykseen tulee siis tapaukset, jolloin eturengas on merkitty luokkaan 3 ja takarengas kuuluisi 1 -luokkaan sekä tapaus, jolloin eturengas on 4-luokkaa ja takaren luokkaa 1 tai 2. -gas on Vastaavasti takarengas merkitään huonommaksi, jos rengas on vähintään kaksi luokkaa eturengasta huonompi. Takarenkaan nastoituksen kunto (lomakkeen kohta 10) Takarenkaan nastoituksen kunto arvioidaan samalla periaatteella kuin takarenkaan kuluneisuus, eli kunnon tulee olla vähintään kaksi luokkaa parempi kuin eturengas, että merkintä on "selvästi parempi kuin eturengas". Nastaulkoneman mittaus ulkonemamittarilla Nastaulkonemat mitataan renkaan ulkouralta 90 ulkosektorilta. Jos nastoja puuttuu, tilalle ei oteta uutta nastaa. Mitattuja nastoja tulee olla vähintään kaksi. Nollanastoja ei mitata. Nastaulkoneman tulee poiketa nollasta vähintään 0,03 mm.

55 I I LuTE 3 II u, ha 12" nasta uusi 11 uusi perinteinen pa 13" nastaton hyvä 14 hyvä hoikki 14' - muu huono 15 huono kevyt 15" raakki 16 raakki Apn koko tvvddi renaas nastoien nastoitus IVVDDI 1km ha 12" nasta uusi 11 uusi perinteinen pa 13" nastaton hyvä 14 hyvä holkki 14" muu huono 15 huono kevyt 15" makki 16 raakki Aion koko tvvddi renaas nastoien nastoitus tvvodi 1km ha 12" nasta uusi 11 uusi perinteinen pa 13" nastaton hyvä 14 hyvä hoikki 14" muu huono 15 huono kevyt 15" raakki 16 raakki I. I I I. I I U '.1.1 ha 12" nasta lil uusi 11 uusi perinteinen pa 13" nastaton hyvä 14 hyvä hoikki 14" muu huono 15 huono kevyt 15" raakki 16 raakki

56 LuTE 4 Keskeisimmät nastamääärykset talvella Nastarenkaiden käyttäalka Nastarenkaita sai käyttää ja välisenä aikana tai muulloinkin, kun sää tai keli sitä edellytti. Talvirenkaiden käyttäpakko oli välinen aika. ja Kulutuspinnan urasyvyys Henkilöauton talvirenkaan kulutuspinnan minimiurasyvyys oli 3.0 mm. Nastojen määrä Nastarenkaassa, jonka vannehalkaisija oli enintään 13", sai olla enintään 90 14" tai 15", sai nastoja olla 110 kpl. Näitä nastaa. Vannehalkaisijan ollessa suuremmissa renkaissa sai olla enintään 150 nastaa. Aikaisemmin nastojen määrä laskettiin 300 mm kehän mukaan, jolloin sallittiin vähintään 10 ja enintään 22 nastaa. Tällöin 13" renkaassa nastojen kokonaismäärä oli noin kpl ja 14" ja 15" renkaissa kpl. Nastaulkonema Uudessa henkilöauton renkaassa oli nastan kärjen ulkoneman renkaan pinnasta oltava vähintään 0.5 mm ja enintään 1.5 mm. Renkaassa oli ulkonemien keskiarvon oltava 0.9 ja 1.5 mm välillä. Käytetyssä renkaassa oli yksittäisen nastan suurin sallittu ulkonema 2.0 mm. Nastojen paino Nastarenkaissa, jotka oli valmistettu (vko 14 / 92) jälkeen tai jälkeen, sai riippumatta valmistusajankohdasta oli otettu käyttöön nastan paino olla enintään 1.1 g tai 1.4 g, jos staattinen pistovoima oli enintään 100 N. Ennen käyttöön otettuja nastarenkaita koskevat vanhat määräykset: henkilöauton renkaassa nastan paino saa olla enintään 1.8 g ja staattinen pistovoima enintään 120 N.

57 TIELAITOKSEN SELVITYKSIÄ 23/1993 Geotekniikan intormaatiojulkaisuja: Pohjanvahvistusnienetelmän valinta. TIEL /1993 Geotekniikan informaatiojulkaisuja: Tiegeotekniikan yleiset suunnitteluperusteet. TIEL /1993 Teknologlen siirto, 12 - keskuksen perustaminen. TIEL /1 993 Bentonlittimattojen ja muovikalvojen kelpoisuus pohjaveden suojaukseen; Tutkimuksia ja suosituksia. TIEL /1 993 Valaisinpylväiden perustaminen; Ympärystäytön laadun ja tiivistämis - tavan vaikutus pilariperustuksen siirtymiin. TIEL /1 993 Nastallisen ja nastattoman liikenteen päällysteet, yhteenveto. TIEL /1993 Tieinvestointien toteutustapa viidessä Euroopan maassa. TIEL /1993 Pasilan virastokeskuksen työrnatka- ja työliikennetutkimus. TIEL /1 993 Savo-Karjalan tiepilrin murskaustolminnan kehittäminen. 32/1993 Tiemerkintöjen näkyvyys; Paluuheijastavuustutkimus Lapin tiepiirissä. TIEL /1993 Tiesuolan pohjavesivaikutusten mallintaminen Joutsenonkankaalla. TIEL /1993 Kalliomurskeiden Ilivistyminen ja hienoneminen, esitutkimus. TIEL /1993 Strategic Highway Research Program (SHRP) - Longterrn Pavement Performance (LTPP); Koeteillä tehdyt mittaukset vuonna 1992 ja tierakenteen vaunoftumiseen vaikuttavat tekijät. hel /1993 Palaturpeen käyttö lämpöeristeenä, raportti koerakenteiden rakentamisesta TIEL /1993 Talvikunnossapidon laadun logistiset vaikutukset. TIEL /1993 Sitomattomien kerrosten kivlainesten muodonmuutosominaisuudet; Kirjallisuusselvitys. TIEL /1993 Sitomattomien kerrosten kivlainesten muodonmuutosominaisuudet; Esiselvitysvaiheen kuorrnftuskokeet. TIEL /1 993 Teiden tasaisuusmittareiden vertailu; PTM:n, Roadmanin ja Tipstickin laitevertailu sekä epätasalsuuksien vaikutus tierasitukseen. TIEL /1993 Stabiloldun materiaalin maksimiraekoon sekä koekappaleen koon ja muodon vaikutus puristuslujuuteen. TIEL /1993 Tieliikennemelun mittaaminen; Opas. TIEL /1993 Asfattti- ja murskausasemien melun leviäminen. TIEL /1993 Auton polttoaineenkulutuksen joustot en vaestöryh missä; esitutkimus. hel ISSN ISBN TIEL