VTT TIEDOTTEITA Mikko Malmivuo & Juha Luoma
|
|
- Elina Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo & Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001
2
3 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha Luoma VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät
4 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (URL: ISSN (URL: Copyright VTT JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, Vuorimiehentie 5, PL 1000, VTT puh. vaihde , faksi VTT, Bergsmansvägen 5, PB 1000, VTT tel. växel , fax VTT Technical Research Centre of Finland, Vuorimiehentie 5, P.O. Box 1000, FI VTT, Finland phone internat , fax Toimitus Mirjami Pullinen Edita Prima Oy, Helsinki 2
5 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes s. + liitt. 11 s. Avainsanat winter tyres, studded tyres, traffic safety Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden tyyppiä ja kuntoa talvella 2009 ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Lisäksi selvitettiin, tuntevatko kuljettajat renkaidensa kunnon ja miten he suhtautuvat talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikoihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä henkilö- ja pakettiautoa ja kuljettajaa. Tulosten mukaan sellaisten autojen, joiden vasemman eturenkaan urasyvyys oli huono tai välttävä (alle 5,5 mm), osuus oli vähentynyt talven 2001 noin 15 %:sta tutkimustalven 4 %:iin. Talvella kuitenkin 8,6 %:ssa autoista oli vähintään yksi huono tai välttävä rengas. Huonoimmat renkaat löytyivät molempina talvina nuorimpien kuljettajien autoista, joskin usein joku muu päätti auton talvirenkaista. Henkilöautoissa nastattomien talvirenkaiden osuus oli pysynyt jokseenkin samana vuodesta 2001 vuoteen (11,8 12,3 %), mutta pakettiautoissa nastattomien renkaiden osuus oli vähentynyt (6,2 % 3,1 %). Kun talvella 2001 renkaiden kunto arvioitiin usein todellisuutta paremmaksi, oli tällaisten arviointien määrä talvella huomattavasti pienempi. Kuljettajista noin 79 % arvioi, että nykyinen pakollinen talvirenkaiden käyttöaika on sopiva, mutta melkein kaikki loput olivat sitä mieltä, että käyttöaikaa tulisi pidentää. Vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että nykyinen nastarenkaiden sallittu käyttöaika marraskuun ensimmäisestä päivästä pääsiäisen jälkeiseen maanantaihin on sopiva, vaikka jälleen kaikki loput toivoivat ajan pidentämistä. Vastaajista 74 % ei kannattanut nastarenkaiden käytön rajoittamista tietyillä alueilla. Vastanneista 15 % kannatti nastarenkaiden käytön rajoittamista lisämaksuilla, mutta 11 % toivoi, että rajoittamiseen löydettäisiin jokin muu ratkaisu. Selvityksen keskeisimpinä johtopäätöksinä todettiin, että talvirenkaiden kunto on parantunut selvästi talvesta 2001, mutta edelleen lähes joka kymmenennessä autossa on vähintään yksi urasyvyydeltään alle 5,5 mm:n talvirengas, jota voi pitää vaihtokuntoisena. Lisäksi todettiin, että nuorten kuljettajien renkaat ovat edelleen huonoimmassa kunnossa. Näitä puutteita tulisi edelleen tiedotuksessa korostaa. 3
6 Mikko Malmivuo & Juha Luoma. Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 [The development of winter tyre condition 2001 ]. Espoo. VTT Tiedotteita Research Notes p. + app. 11 p. Keywords winter tyres, studded tyres, traffic safety Abstract This study evaluated the type and state of repair of tyres in winter and compared the results to those obtained in winter In addition, the drivers were requested to assess the condition of the tyres of their vehicles and the current time limits of winter tyres and studded tyres in Finland. The most recent data set included 1,508 passenger cars and vans. The main results showed that based on the examination of the left front tyre - the proportion of vehicles equipped with tolerable or poor tread pattern depth (less than 5.5 mm) decreased during the 9 years from 15% to 4%. However, 8.6% of vehicles were still equipped with one or more tolerable or poor tyre(s). During each winter, the tyres with the lowest tread pattern depth were found in vehicles driven by young drivers although they were infrequently responsible for the replacement of tyres. The proportion of unstudded tyres in cars was about the same in 2001 and (11.8% and 12.3%, respectively) but the proportion of unstudded tyres in vans fell from 6.2% to 3.1%. While the drivers in 2001 frequently overestimated the state of repair of their tyres, the proportion of such assessments was much lower in. A vast majority of the drivers indicated that the current mandatory time limit for winter tyres (from 1st December to the end of February) and the current maximum time limit for studded tyres (from 1st November to the Monday after Easter) is appropriate (79% and 89%, respectively). Almost all others felt that these time limits should be extended. The main conclusion of the study is that the condition of winter tyres has substantially improved since However, still too many vehicles are equipped with one or more tolerable tyre(s) in terms of tread pattern depth. In addition, the tyres in vehicles driven by young drivers are most frequently inadequate. These aspects should be addressed in information campaigns directed at drivers and vehicle owners. 4
7 Alkusanat Tämä talvirenkaiden kuntoa käsittelevä tutkimus on tehty Turvallinen liikenne tutkimusohjelmassa ( Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat A-Katsastus Oy liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Michelin Nordic AB Neste Oil Oyj VR-Yhtymä Oy VTT. Tutkimuksen tekivät DI Mikko Malmivuo Innomikko Oy:stä ja tutkimusprofessori Juha Luoma VTT:stä. Tutkimusaineiston keräsi vastaava tutkimusavustaja Erkki Ritari VTT:stä. Erikoistutkija Harri Peltola VTT:stä esitarkasti käsikirjoituksen. Julkaisun tekijät ovat vastuussa lopputuotoksesta. 5
8 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 Alkusanat Tutkimuksen tausta ja tavoite Tausta Tutkimuksen tavoitteet Aineisto ja menetelmä Tulokset Kuljettajat Talvirengastyypit Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Nastarenkaiden nastojen kunto Talvirenkaiden pyörimissuunta Kuljettajan oma arvio renkaiden kunnosta Kuljettajien näkemykset talvirenkaiden käyttöajoista sekä nastarenkaiden käytön rajoittamisesta Vertailu talven 1993 tutkimukseen Tulosten tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Kuvat numeroin Liite B: Kysymyslomake 6
9 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.1 Tausta Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston mukaan rengaskunto on keskeisin kuolemaan johtaviin tieliikenneonnettomuuksiin myötävaikuttava ajoneuvotekninen tekijä (VALT 2009). Rengaskunnon merkitys kasvaa erityisesti talviaikana, jolloin tien pinnan pito-ominaisuudet ovat usein kesää haasteellisemmat. Tarkasteltaessa kuolemaan johtaneita talvikelien kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia vuosina , havaittiin, että 2/3 pääaiheuttajien renkaista oli eri tavoin puutteellisia (Malmivuo et al. 2000). Kun kesärenkaiden kuntoa on Suomessa arvioitu lähes vuosittain (Lahti & Savolainen ), talvirenkaita on selvitetty vain muutamaan otteeseen kahden viime vuosikymmenen aikana. Kuntoa on kartoitettu talvi- ja tieliikenneohjelman yhteydessä talvikausina ja sekä erillisselvityksenä talvella (Malmivuo & Mäkinen 2001). Kesärenkaiden kunto parani selvästi vuosina ja on pysynyt ennallaan sen jälkeen. Tällä perusteella voidaan olettaa, että renkaiden uusimisesta vastaavat henkilöt kiinnittävät renkaiden kuntoon entistä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, koskeeko tämä kehitys myös talvirenkaita. 7
10 1. Tutkimuksen tausta ja tavoite 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaiden kuntoa talvella ja verrata tuloksia talven havaintoihin. Keskeisimmät kysymykset olivat miten talvirenkaiden käyttö, tyyppi ja kunto ovat muuttuneet talven 2001 jälkeen miten hyvin kuljettajat tuntevat renkaittensa kunnon miten renkaiden kunto ja tyyppi ja nastojen kunto vaihtelevat saman auton eri renkaiden kesken (ei tutkittu 2001) mitä mieltä kuljettajat ovat talvirenkaiden käyttöajoista ja nastarengasrajoituksista (ei tutkittu 2001). 1 Esitystavan yksinkertaistamiseksi talvea 2009 kutsutaan jäljempänä talveksi. Vastaavasti talvea kutsutaan talveksi
11 2. Aineisto ja menetelmä 2. Aineisto ja menetelmä Talven 2001 tutkimusaineisto sisälsi henkilö- ja pakettiauton rengastiedot ja kuljettajien haastattelut (Malmivuo & Mäkinen 2001). Talven tutkimusaineisto sisälsi tiedot autosta ja kuljettajasta. Aineistot kerättiin pääosin samalla tavalla. Jäljempänä selostetaan vain vuoden aineisto ja mahdolliset erot vuoden 2001 aineistoon. Aineistojen keruu noudatti henkilö- ja pakettiautojen maantieteellistä jakaumaa. Taulukossa 1 on lueteltu rekisteröidyt autot maakunnittain Ajoneuvohallintokeskuksen päivätyn tilaston mukaan. Maakunnat on ryhmitelty viiteen suuralueeseen (alueet A E). Suuralueet ja mittauspisteet on esitetty kuvassa 1. Taulukko 1. Rekisteröityjen henkilö- ja pakettiautojen jakautuminen Suomessa Alue Maakunta Yhteensä Henkilöautot Pakettiautot Maakunta % Alue % A Uusimaa % Itä Uusimaa % 25 % B Varsinais Suomi % Satakunta % 14 % Kanta Häme % C Päijät Häme % 16 % Pirkanmaa % Pohjanmaa % D Keski Pohjanmaa % Etelä Pohjanmaa % 15 % Keski Suomi % Pohjois Savo % Pohjois Karjala % E Etelä Savo % 17 % Etelä Karjala % Kymenlaakso % Pohjois Pohjanmaa % F Kainuu % 12 % Lappi % Yhteensä Yhteensä % 90 % 10 % 100 % 100 % 100 % 9
12 2. Aineisto ja menetelmä 3 4 F 5 9 D 10 B C ,8 A 4 7 E 1 6 Kuva 1. Suuralueet mittauspisteet. Mittauspisteiden numerointi edustaa mittausten etenemisjärjestystä. Mittauspisteiksi valittiin huoltoasemia ja ostoskeskuksia, joissa käy paljon autolla liikkuvia asiakkaita. Aineisto kerättiin Taulukossa 2 on esitetty mittauspaikat sekä toteutuneet mittaus- ja haastattelumäärät, jotka noudattavat suunnilleen taulukossa 1 esitettyä rekisteröityjen ajoneuvojen maantieteellistä jakaumaa. Mittaus- ja haastattelulupaa tiedusteltaessa korostettiin sitä, että kyseessä on tutkimus, eikä laittomia renkaita sakoteta. Kieltäytyneitä oli vain muutama. 10
13 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 2. Toteutuneet mittaukset mittauspaikoittain. Henkilöautot Pakettiautot N:o Kunta Paikka Ei maasto Maasto Yht. 1 Savonlinna Citymarket Espoo Sello Rovaniemi Revontulikeskus Oulu Marketalue Kajaani Prisma Joensuu Citymarket Kuopio Toriparkki Espoo Iso omena Vaasa Sampoparkki Pori Prisma Itäkeskus Turku ABC Auranlaakso Lahti ABC Renkomäki Järvenpää Prisma Jyväskylä ABC Vaajakoski Tampere ABC Pirkkala Loviisa ABC Kuninkaantie Yhteensä: Rengasmittaukset suoritettiin talvella kaikille renkaille, kun aiemmin mittaukset tehtiin vain vasemmalle eturenkaalle. Lisäksi mukaan otettiin muutamia uusia kysymyksiä. Mittausten osioita on vertailtu taulukossa 3. Talven haastattelulomake on esitetty liitteessä B. 11
14 2. Aineisto ja menetelmä Taulukko 3. Mittausten osiot tutkimustalvina 2001 ja. Tutkimustalvi Rengasmittaukset Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: vasen eturengas X X Rengastyypin (kitka/ nasta) määritys: muut renkaat X Renkaiden urasyvyys: vasen eturengas* X X Renkaiden urasyvyys: muut renkaat* X Nastojen kuntoluokitus: vasen eturengas X X Nastojen kuntoluokitus:muut renkaat X Renkaiden pyörimissuunta: kaikki renkaat X Kuljettajahaastattelu Ikä X X Sukupuoli X X Onko auto pääasiassa omassa käytössä X X Kuka päättää uusien renkaiden hankinnasta X Käsitys auton renkaiden kunnosta X X Auton käyttötarkoitus: ammatti/yksityinen X X Mielipide talvirenkaiden käyttöajasta X Mielipide nastarenkaiden käytön rajoittamisesta X * Urasyvyys jaettiin talvella 2001 neljään eri luokkaan, mutta talvella se mitattiin millin kymmenyksen tarkkuudella. Urasyvyys mitattiin mekaanisella urasyvyysmittarilla. Nastojen kunnon arvioimisessa käytettiin seuraavaa kämmenen kokoiseen alueeseen perustuvaa jaottelua: hyvä: kaikki nastat ehjiä ja tallella tyydyttävä: 1 3 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu huono: vähintään 4 nastaa poikki, puuttuu tai heiluu. Renkaan pyörimissuunta arvioitiin pintakuvion perusteella. Jos pintakuvio antoi syytä epäillä, että renkaan suunta oli väärä, havainto tarkastettiin renkaan kyljestä. 12
15 3. Tulokset 3. Tulokset 3.1 Kuljettajat Tutkimukseen poimitut kuljettajat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat paikallisessa liikennevirrassa ajavia kuljettajia. Talven 2001 tutkimukseen verrattuna naisten osuus oli kasvanut 21 %:sta 31 %:iin (kuva 2). Lisäksi iäkkäämpien kuljettajien osuus on kasvanut. 50-vuotiaita tai sitä vanhempia kuljettajia oli talvella 2001 noin 25 % ja talvella jopa 45 %. Tilastokeskuksen (b) mukaan väestön ikääntyminen on edennyt niin, että yli 45-vuotiaiden osuus koko väestöstä on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2009 noin 8 %. On siis ilmeistä, että jäljemmässä otoksessa on suhteellisesti enemmän vanhempia kuljettajia, mikä on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. 13
16 3. Tulokset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sukupuoli (2001) Sukupuoli () Ikäluokka (2001) Ikäluokka () Mies Mies Käytän tätä autoa (2001) Käytän tätä autoa () Ammattikäyttö (2001) Ammattikäyttö () Pääasiallisestiomassa käytössä Pääasiallisestiomassa käytössä Yksityiskäyttö Yksityiskäyttö Ajoittain Vain harvoin Ei Nainen Nainen Ammattikäyttö Ammattikäyttö Kuka päättää () Itse Muu perheenjäs. Muu Kuva 2. Haastateltujen taustatekijät vuonna 2001 ja. Vastaus kysymykseen siitä, käytetäänkö tätä autoa pääasiallisesti omassa käytössä, oli talvella 2001 jaettu kolmeen eri luokkaan mutta talvella vain kahteen. Kysymys siitä, kuka päättää renkaiden vaihdosta tähän autoon, oli mukana vain talvella. Kuvassa vastausvaihtoehto muu oli jaettu vielä kolmeen luokkaan (leasing-yhtiö 1 %, työnantaja 2,1 %, muu 2,1 %). 3.2 Talvirengastyypit Talvella 2001 tutkittiin vain vasen eturengas, joten kyseisessä tutkimuksessa ei otettu kantaa ns. sekarengastukseen. Talvella tutkittiin kaikki renkaat, jolloin voitiin havaita, että kaikkiaan neljässä autossa oli ns. sekarengastus. Näistä tapauksista kolme oli nasta- ja kesärenkaan yhdistelmiä sekä yksi nasta- ja kitkarenkaan yhdistelmä. Talvella ei tavattu ainoatakaan ajoneuvoa, jossa kaikki renkaat olisivat olleet kesärenkaita. Kun vuonna 2001 tarkastettiin vain vasen eturengas, tavattiin vain yksi kesärenkaalla varustettu ajoneuvo. Yhdellä tai useammalla kesärenkaalla varustetut ajoneuvot eivät sisälly jäljempänä esitettyihin tuloksiin. Talvella 2001 talvirenkaat jaettiin nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomia renkaita oli 11,2 %, joista kitkarenkaita oli 10,8 %. Talvella 14
17 3. Tulokset renkaat jaettiin vain nastallisiin ja nastattomiin talvirenkaisiin. Nastattomien renkaiden osuus oli 11,5 % eli lähes yhtä paljon kuin yhdeksän vuotta aikaisemmin. Pohjois-Suomessa nastattomien talvirenkaiden osuus näyttää kasvaneen erittäin merkitsevästi (χ 2 (1) = 15,5, p = 0,00). Muilta osin kuvan 3 erot eivät ole merkitseviä. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 18 % 16 % 15,7 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 12,5 % 11,8 % 10,3 % 10,5 % 9,9 % 8,2 % 8,0 % 13,4 % 12,9 % 12,2 % 4,3 % 11,5 % 11,2 % % 0 % Kuva 3. Nastattomilla talvirenkailla varustettujen autojen osuudet 2001 sekä. Nastattomien talvirenkaiden käyttö oli talvella 2001 ammattikäytössä selvästi yleisempää kuin yksityiskäytössä. Näin oli myös talvella. Tosin ammattikäytössä olleita ajoneuvoja tavattiin vain 24, joten tulos on vain karkeasti suuntaa antava (kuva 4). Talvella eroteltiin omaksi ryhmäkseen myös maastoautot, joita oli 58. Niissä nastattomien talvirenkaiden osuus näyttäisi olleen selvästi suurempi, vaikka ero ei olekaan tilastollisesti merkitsevä. Jos maastoautot sisällytetään henkilöautoihin talven tutkimuksessa talven 2001 tapaan, kasvaa henkilöautojen nastattomien renkaiden osuus talvelta 12,0 %:sta 12,3 %:iin. Maastoautoja oli Pohjois-Suomessa 13,3 % tutkituista ajoneuvoista, kun koko maan kes- 15
18 3. Tulokset kiarvo oli 11,5 %. Maastoautojen suurempi osuus pohjoisessa ei siis yksin selitä nastattomien renkaiden suurta suosiota Pohjois-Suomessa. Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) 30 % 25,5 % 25,0 % 25 % 20 % 19,0 % 15 % 10 % 5 % 11,3 % 10,9 % 12,0 % 11,8 % 6,2 % 3,1 % % Kuva 4. Nastattomien talvirenkaiden osuus yksityis- ja ammattikäytössä sekä henkilö-, maasto- ja pakettiautoissa. Nastattomien talvirenkaiden käyttö ikäryhmittäin (kuva 5) osoittaa yllättäen, että osuus on kasvanut paljon varsinkin vuotiaiden ikäryhmässä (χ 2 (1) = 5,0, p = 0,03). Tämä ikäryhmä oli kuitenkin tutkimustalvena varsin pieni. 16
19 3. Tulokset Nastattomien talvirenkaiden osuus (%) Ikäryhmä % Kaikki 18 % 17,6 % 16 % 14 % 12 % 11,5 % 14,3 % 11,3 % 11,8 % 15,1 % 11,9 % 11,5 % 10 % 8 % 6 % 8,0 % 9,7 % 9,4 % 6,1 % 7,5 % 4 % 2 % 2,2 % 0 % Kuva 5. Nastattomien talvirenkaiden osuus ikäryhmittäin talvella 2001 ja. Koska talvella 2001 ikätieto saatiin vain 88 %:lta vastaajista, kuvan kitkarenkaiden osuus kaikista autoista poikkeaa hieman esimerkiksi kuvan 4 tiedoista. 3.3 Talvirenkaiden urasyvyys Urasyvyys eri ajoneuvoissa Jäljempänä urasyvyyttä on tarkasteltu neljää eri muuttujaa vertailemalla. Nämä ovat : Vasemman eturenkaan urasyvyys : Vasemman eturenkaan urasyvyys. Tämä luku on vertailukelpoisin talven 2001 tulosten kanssa. : Ajoneuvon kaikkien renkaiden urasyvyyden keskiarvo vuonna. Tämä luku kuvaa renkaiden keskimääräistä kuntoa talvella paremmin kuin yhden renkaan urasyvyys. : Huonoimman renkaan urasyvyys talvella. Tämä luku kuvaa parhaiten renkaiden uusimistarvetta. Jos tarkastellaan pelkästään vasenta eturengasta, urasyvyydeltään laittomia (alle 3 mm) talvirenkaita oli vuonna 2001 yhteensä 0,8 % mutta talvella ei lain- 17
20 3. Tulokset kaan (kuva 6). Talvella urasyvyydeltään laiton rengas oli vain yhdessä (0,07 %) ajoneuvossa (ja siinäkin vain yhdessä renkaassa). Välttävällä urasyvyydellä (3 5,5mm) varustettuja talvirenkaita löytyi talvella 2001 noin 13,7 % ajoneuvoista, kun talvella enää 4,0 %. Ero urasyvyysjakaumassa on talvien välillä erittäin merkitsevä (koko maa: χ 2 (3) = 176,6, p = 0,00). Jos tarkastellaan ajoneuvon huonointa rengasta, alle 5,5 mm:n urasyvyydellä varustettuja talvirenkaita löytyi talvella kaksi kertaa enemmän, eli 8,6 % ajoneuvoista. Nämä tarkemmat arvot löytyvät liitteen A taulukoista. Kuvasta 6 nähdään, että renkaiden urasyvyys oli talvella parantunut kaikilla suuralueilla talveen 2001 nähden. Jos tarkastellaan vain huonointa rengasta, Pohjois-Suomesta löytyi eniten (10,6 %) ajoneuvoja, joissa oli vähintään yksi rengas, jonka urasyvyys oli 3 5,5 mm. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi Itäja Pohjanmaa Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi Suuralue 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 6. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Molempina talvina parhaat renkaat löytyivät useimmin yli 64-vuotiaiden kuljettajien autoista ja huonoimmat nuorten kuljettajien autoista (kuva 7). Toisaalta 18
21 3. Tulokset huomionarvoista on se, että tilastollisesti merkitsevää (p < 0,05) paranemista on tapahtunut kaikissa ikäluokissa. Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Kaikki Ikäryhmä 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Kuva 7. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan ikäryhmän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, VE : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Talvella kysyttiin myös, kuka päättää talvirenkaiden hankinnasta kyseiseen autoon. Kuvasta 8 voi selkeästi nähdä, että talvirenkaiden valinnasta päättää sitä useammin joku muu, mitä nuoremmasta kuljettajasta on kyse. 19
22 3. Tulokset Päättäjäryhmien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu Työnantaja Leasing yhtiö Muu perheenjäs. Itse 20 % 10 % 0 % Kaikki Ikäryhmä Kuva 8. Vastaukset ikäryhmittäin kysymykseen: Jos tähän autoon pitäisi hankkia uudet talvirenkaat, kuka siitä päättäisi? Lisäksi tarkasteltiin urasyvyyttä ikäryhmittäin sen mukaan, päättääkö talvirenkaista kuljettaja itse vai muu perheenjäsen. Erot itse - ja muu -ryhmien välillä eivät olleet kuitenkaan missään ikäryhmässä merkitseviä. Koska renkaan kunto ei riipu siitä, valitseeko renkaan kuljettaja itse vai joku muu perheenjäsen, herää kysymys, miten on laita työnantajan omistamissa autoissa ja leasing-autoissa. Kuvasta 9 nähdään, että autoissa, joiden renkaan vaihdosta päättää leasing-yhtiö, renkaat ovat paremmassa kunnossa kuin yksityishenkilöiden autoissa (χ 2 (2) = 9,2, p = 0,01). 20
23 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % % 80 % % % 50 % % 30 % % % 0 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuka päättää Kuva 9. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma sen mukaan, kuka päättää talvirenkaista. Pylväissä näkyvät luvut ovat haastateltujen kuljettajien lukumääriä. Sekä talvella 2001 että hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuus oli naiskuljettajilla noin 3 % suurempi kuin miehillä, kun tarkastellaan vasenta eturengasta (kuva 10). Kaikkia renkaita tarkasteltaessa ero on lähes merkityksetön. Myös silloin, kun kuljettaja saa itse päättää talvirenkaiden vaihdosta, sukupuoli ei vaikuta hyvien renkaiden (yli 8 mm) osuuteen tilastollisesti merkitsevästi. 21
24 3. Tulokset Talvirenkaiden urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % Mies Nainen Kaikki Mies Nainen Kaikki 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 20 % 10 % 0 % Itse Muu Itse Muu Itse Muu < Kuka päättää, kaikki 10 > Kuva 10. Talvirenkaiden urasyvyyden jakauma kuljettajan sukupuolen mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuvassa on myös esitetty kaikkien renkaiden urasyvyyden jakauma silloin, kun kuljettaja voi itse päättää renkaista, ja silloin, kun niistä on päättänyt joku muu perheenjäsen. Urasyvyys on parantunut niin henkilö- kuin pakettiautoissa talvien 2001 ja välillä (kuva 11). Maastoautojen urasyvyydet ovat vielä selvästi henkilöautoja ( ei maastoautoja ) paremmat, ja tämä ero on tilastollisesti merkitsevä (kaikkien renkaiden ka, χ 2 (2) = 10,3, p = 0,01). Eniten vaihtokuntoisia (3 5,5 mm) renkaita löytyy tällä hetkellä pakettiautoista. Talvella noin 13 % pakettiautoista oli sellaisia, että niiden huonoin talvirengas oli urasyvyydeltään alle 5,5 mm. 22
25 3. Tulokset Urasyvyysluokkienosuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Henkilöauto Maastoauto Pakettiauto Kaikki Laiton (< 3 mm) Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) Kuva 11. Urasyvyyden jakauma ajoneuvotyypin mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella Renkaiden urasyvyyden keskinäinen vaihtelu Aineiston perusteella oli mahdollista tarkastella urasyvyyksien keskinäistä vaihtelua eri renkaiden välillä. Verrattaessa eri akseleilla olevia renkaita havaittiin, että noin 3 4 % ajoneuvoissa urasyvyyden ero oli yli 2 mm (kuvan 12 neljä ylintä palkkia), kun samalla akselilla olevista noin 1 %:lla ero oli yli 2 mm. Muun muassa Liikenneturvan () julkaisemien ohjeiden mukaan paremmat renkaat pitäisi sijoittaa autossa taakse, mutta käytännössä selvästi parempia renkaita löytyi lähes yhtä usein taka- kuin etuakselilta. 23
26 3. Tulokset 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Matalampi: Matalampi: VE VE VT 9,1 % 35,3 % 8,8 % 33,6 % 8,8 % 2,1 % 2,3 % VT VE VE OT 7,7 % 2,2 % 38,1 % 9,0 % 32,8 % 8,4 % 1,8 % OT OE OE VT 8,0 % 2,1 % 38,1 % 8,6 % 34,8 % 6,6 % 1,7 % VT OE OE OT 7,7 % 2,0 % 39,2 % 10,5 % 33,7 % 5,6 % 1,3 % OT VE VE OE 2,5 % 0,1 % 38,3 % 13,1 % 41,1 % 3,9 % 1,0 % OE VT VT OT 3,5 % 0,3 % 40,3 % 15,6 % 37,7 % 2,3 % 0,5 % OT Yli 2 1 1,9 0,1 0,9 0,0 0,1 0,9 1 1,9 Yli 2 Urasyvyyksien ero (mm) Kuva 12. Urasyvyyden ero millimetreissä verrattaessa kahta rengasta toisiinsa (V = vasen, O = oikea, E = eturengas, T = takarengas). Rengaslyhenne on ilmoitettu aina sillä puolella palkkia, missä renkaan ura on matalampi kuin vertailurenkaan. Kuvan ylin palkki kertoo siten muun muassa, että 2,1 % prosenttia ajoneuvoista oli sellaisia, missä vasemman eturenkaan urasyvyys oli yli 2 mm matalampi kuin vasemman takarenkaan urasyvyys. Kuvasta 13 on vielä selkeämmin havaittavissa, että liikenteessä olevista autoista 1,1 %:lla etuakselin renkaiden urasyvyys oli keskimäärin yli 2 mm taka-akselin renkaita suurempi. 24
27 3. Tulokset Etu ja taka akselin urasyvyyksien ero 70 % 60 % 62,5 % 50 % 40 % 30 % 20 % 19,1 % 16,0 % 10 % 0 % 1,3 % 1,1 % Yli 2 mm 0,5 2 mm Alle 0,5 mm 0,5 2 mm Yli 2 mm Taka akselilla syvemmät urat Etuakselilla syvemmät urat Kuva 13. Etu- ja taka-akselin keskimääräisten urasyvyyksien ero. 3.4 Nastarenkaiden nastojen kunto Nastarenkaiden nastojen kunto tarkastettiin nastarenkailla varustetuissa autoissa jokaisen renkaan osalta erikseen. Luokittelu oli hyvä tyydyttävä huono. Numeroina kyseiset luokat ovat 1, 2 ja 3. Kaikista nastarenkaista oli nastakunnoltaan hyviä 86,1 %, tyydyttäviä 7,8 % ja huonoja 6,1 %. Kuvassa 15 on verrattu keskimääräistä nastakuntoa keskimääräiseen urasyvyyteen. Keskimääräisessä nastakunnossa on laskettu kaikkien nastarenkaiden kuntoluokkien numeroiden keskiarvo. Tällöin esimerkiksi ajoneuvo, jonka kolme rengasta on luokkaa 1 ja yksi rengas luokkaa 2, saa keskimääräisen nastakunnon 1,25. Mikäli autossa on yhtä monta nastakuntoluokan 1 ja 2 rengasta, on keskimääräinen nastakunto 1,5. Kuva 14 osoittaa, että kun ajoneuvossa yksikin rengas putoaa alempaan kuntoluokkaan, urasyvyydeltään hyvien renkaiden osuus pienenee dramaattisesti. Kun vähintään kahden renkaan nastakuntoluokka on 3 eli huono, lähes kolmannes autoista on sellaisia, että renkaiden keskimääräinen urasyvyys on alle 5,5 mm. 25
28 3. Tulokset Urasyvyysluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Välttävä (3 5,5 mm) Tyydyttävä (5,5 8 mm) Hyvä (> 8 mm) 30 % 20 % 10 % 0 % Nastakunto Kuva 14. Urasyvyyden jakauma nastakunnon mukaan talvella. Kuvassa on verrattu kaikkien renkaiden keskimääräistä urasyvyyttä kaikkien renkaiden keskimääräiseen nastakuntoon. Nastakuntoluokka 1: hyvä, 2: tyydyttävä, 3: huono. Kun urasyvyyden mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan urasyvyys 0 5,5 mm) renkaita löytyi talvella noin 9 %:sta ajoneuvoista, löytyi nastakunnon mukaan vaihtokuntoisia (huonoimman renkaan nastakunto oli huono) hieman enemmän, lähes 13 % (kuva 15). Nastakunnon alueellinen vaihtelu on myös selvästi suurempi kuin urasyvyyden vaihtelu. Hämeessä nastarenkaallisista ajoneuvoista jopa 22 % oli sellaisia, joissa vähintään yksi rengas sai nastakuntoluokituksen huono. Huonoimman renkaan osalta Hämeen nastakuntojakauma eroaa merkitsevästi muun Suomen jakaumasta (χ 2 (2) = 22,3, p = 0,00). Talven 2001 tutkimukseen yhteydessä nastakunto jaettiin vastaavasti kolmeen luokkaan, mutta sen määrityksen tarkkoja kriteereitä ei kirjattu. Onkin syytä olettaa, että kriteereissä voi olla talvien 2001 ja välillä eroa. Erityisesti silmiin pistää nastakuntoluokka tyydyttävä, jonka sai talvella 2001 huomattavasti useampi auto kuin talvella. 26
29 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % Uusimaa Länsi Suomi Häme Keski Suomi ja Pohjanmaa Itä Suomi Pohjois Suomi Koko Suomi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Huono Tyydyttävä Hyvä 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 15. Nastakunnon jakauma suuralueiden mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Kuljettajan ikäryhmän mukaan tarkasteltuna havainnot nastakunnosta ovat hyvin samansuuntaisia kuin havainnot urasyvyydestä (kuva 16), eli nastakunnoltaan huonoja renkaita oli eniten nuorilla kuljettajilla. 27
30 3. Tulokset Nastakuntoluokkien osuudet (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaikki Huono Tyydyttävä Hyvä Kuva 16. Nastakunnon jakauma kuljettajan iän mukaan. : vasen eturengas talvella 2001, : vasen eturengas talvella, : kaikkien renkaiden keskiarvo talvella, : huonoin rengas talvella. Myös ajoneuvotyyppien osalta havainnot ovat yhteneviä urasyvyyteen liittyvien havaintojen kanssa (kuva 17). Nastakunnoltaan parhaat renkaat löytyvät maastoautoista, ja useimmin nastakunnoltaan vaihtokuntoisia nastarenkaita löytyy pakettiautoista. Kun tarkastellaan kaikkien renkaiden keskimääräistä nastakuntoa, paketti- ja henkilöautojen välillä on merkitsevä ero (χ 2 (2) = 13,1, p = 0,00). Sen sijaan maasto- ja henkilöautojen välillä ei ole merkitsevää eroa. 28
VTT TIEDOTTEITA 2554. Mikko Malmivuo Juha Luoma
VTT TIEDOTTEITA 2554 Mikko Malmivuo Juha Luoma Talvirenkaiden kunnon kehittyminen vuosina 2001 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2554 Talvirenkaiden kunnon kehittyminen 2001 Mikko Malmivuo Innomikko Oy Juha
LisätiedotMikko Malmivuo & Tapani Mäkinen. Talvirengastutkimus 2000 2001
Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Mikko Malmivuo & Tapani Mäkinen Talvirengastutkimus 2000 2001 Tiehallinnon selvityksiä 34/2001 Tiehallinto Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN
LisätiedotKULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA
KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotVTT TIEDOTTEITA 2467. Riikka Rajamäki. Renkaiden puutteet kuolonkolareissa
VTT TIEDOTTEITA 2467 Riikka Rajamäki Renkaiden puutteet kuolonkolareissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2467 Renkaiden puutteet kuolonkolareissa Riikka Rajamäki ISBN 978-951-38-7268-7 (nid.) ISSN 1235-0605
LisätiedotKauniaisissa parhaat kuntapalvelut
Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti
LisätiedotTalvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät
Talvirengasmääräykset Suomessa ja talvirenkaiden tekniset määritelmät Rengasfoorumi 2.10.2014 Jussi Salminen Erityisasiantuntija Analyysit; merenkulku, tieliikenne, ympäristö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotTalvirenkaita koskevat säädökset ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnän yliajotesti
Talvirenkaita koskevat säädökset ja nastarenkaiden tyyppihyväksynnän yliajotesti Katupölyseminaari 2017; 7.3.2017 Keijo Kuikka, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
LisätiedotTielaitos. Talvirengastutkimus 45/1993. Talvi ja tieliikenne -projekti
Kimmo Saastamoinen, Heikki Heinijoki Tielaitos Talvi ja tieliikenne -projekti Talvirengastutkimus Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuijettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella 1992-93 Tie laitokse
LisätiedotRengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL
Rengasratsia 2017 TIEDOTUSKAMPANJA Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki 11.9.2017 OHJELMA 11.9.2017 10.00 Rengasratsia 2017 -tiedotuskampanjan avaus (Lasten liikennekaupungissa) Kampanjapäällikkö Hannu
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
Lisätiedottoy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu
toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotKAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotVTT TIEDOTTEITA 2600. Juha Luoma. Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa
VTT TIEDOTTEITA 2600 Juha Luoma Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden yleisyys Suomessa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2600 Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen kitkarenkaiden
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotRengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA. Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki HL
Rengasratsia 2018 TURVALLISUUSKAMPANJA Infotilaisuus ja avausratsia Helsinki 10.9.2018 OHJELMA 10.9.2018 10.00 Rengasratsia 2018 -turvallisuuskampanjan avaus (Lasten liikennekaupungissa) Kampanjapäällikkö
LisätiedotKesärenkaiden urasyvyys ja onnettomuusriski
VTT LUO TEKNOLOGIASTA LIIKETOIMINTAA Teknologia- ja liiketoimintaennakointi Strateginen tutkimus Tuote- ja palvelukehitys IPR ja lisensointi Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi Innovaatio- ja
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotTekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry
Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen
Lisätiedot4 mm RENGAS- RATSIA LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA RATSAA RENKAASI AJOISSA
RENGAS- RATSIA 1997-2017 LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat vaarallinen yhdistelmä Lähes puolet autoilijoista ei tunne renkaidensa kuntoa TAVOITTEET Muistuttaa renkaiden
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotRENGAS- RATSIA
RENGAS- RATSIA 1997-2015 LÄHTÖKOHDAT: TAUSTA Syksyn sadekelit ja kuluneet kesärenkaat ovat vaarallinen yhdistelmä Lähes puolet autoilijoista ei tunne renkaidensa kuntoa TAVOITTEET Muistuttaa renkaiden
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotNASTA-tutkimusohjelma
NASTA-tutkimusohjelma Tavoitteena kokonaisnäkemys talvirenkaiden käytön muutoksien vaikutuksista Helsingissä Katupölyseminaari 25.1.2012 Johtoryhmän pj. Pekka Isoniemi HKR HKR HSY HSY LiVi LiVi LVM STM
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018 Tiivistelmä, Joensuun seutu 22.2.2019 Sisällysluettelo Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät seuduittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotYKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS LOKA-MARRASKUUSSA 2018 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotNasta- ja kitkarenkaat kuolemaan johtaneissa talviajan onnettomuuksissa. Mikko Malmivuo Juha Luoma
RE SEARCH SC IE N CE T HNOLOG Y 204 O HL I G H T S VI S I Mikko Malmivuo Juha Luoma G ISBN 978-951-38-8203-7 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)
LisätiedotKULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA
KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven
LisätiedotTrafi. Kitkarengastutkimus Joulukuu Trafi. TNS Gallup Oy Jaakko Hyry TNS
Kitkarengastutkimus Joulukuu 0 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kitkarenkaiden käyttömäärä Suomessa ja miksi kitka- tai nastarenkaita käytetään Tutkimuksessa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotTalvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta
Talvirengasmittausten tuloksia katupölyn näkökulmasta Katupölyseminaari 7.3.2017 Helsingin ympäristökeskus Kaarle Kupiainen 1 Esityksen sisältö Pölyn muodostuminen renkaan ja tienpinnan kontaktissa Johtopäätöksiä
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Lisätiedot806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.
806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ
LisätiedotKuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
LisätiedotSUOMALAISET LAHJOITTAJINA
SUOMALAISET LAHJOITTAJINA Kuluttajakyselyn yhteenveto Lokakuu 2018 Suomalaiset lahjoittajina Johdanto Tämän kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen
LisätiedotYliajokoemenetelmäkuvauksen tarkentava liite
Versio 1.0 Antopäivä: 3.4.2014 Voimaantulopäivä: 12.5.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista 408/2003 (viimeisin muutos 466/2009)
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotENSIREKISTERÖINNIT Tammi-syyskuu Taulu 1. Kuukausittain. Kuukausi. Ensirekisteröinnit. Autot yhteensä. L5/L5e
Taulu 1. Kuukausittain Kuukausi Nelipyörät Mopot Moottorikelkat Traktorit Moottorityökoneeperävaunuperävaunut Matkailu- Puoli- Muut L7/L7e perävaunut Tammikuu 23 56 124 117 1 033 1 305 823 779 192 195
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotLiikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä
Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin
Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin 1..1 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista taidelainaamoihin. Tutkimus
LisätiedotPk-Pulssi. Marraskuu 2018
Pk-Pulssi Marraskuu 2018 Pk-pulssi kuvaa pienten ja keskisuurten työnantajayritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Pk-pulssi tehdään kaksi kertaa vuodessa ja se kuvaa työnantajina toimivien pk-yritysten
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotTuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LisätiedotKunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
LisätiedotYksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotAlueelliset työmarkkinat luvulla. Pekka Myrskylä
Alueelliset työmarkkinat 2010- luvulla Pekka Myrskylä Miesten ja naisten työllisyys koulutusasteen ja iän mukaan 2009, erikseen ulkomaalaiset 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Ulkom. naiset Ulkom.miehet Per
LisätiedotNew registrations 1/ NEW REGISTRATIONS IN FINLAND JANUARY 2014
New registrations 1/2014 4.2.2014 NEW REGISTRATIONS IN FINLAND JANUARY 2014 By vehicle groups Change Share 01/2014 01/2013 (%) (%) Passenger cars Total 12 696 10 258 23,8 91,0 - Motor homes 52 81-35,8
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotPojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotKatsastusasematesti 2010
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTUSKOHTEET... 3 2.1 OBD järjestelmän ilmoittama vikakoodi... 3 2.2 Alatukivarren ulompi laakerointi välyksellinen taka-akselilla... 5 2.3 Nastaero liian suuri... 6 2.4
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotArjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016
Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotKuluttajabarometri: taulukot
Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2149 kpl,
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2148 kpl) Tutkimuksen
LisätiedotNopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018
Nopeusrajoitteiset henkilöautot Huhtikuu 208 Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 0-7 -vuotias väestö Suomessa Manner-Suomi 000 Tiedonkeräys 000 vastaajaa, väestönäyte Tiedonkeräysmenetelmä: Online-paneeli,
LisätiedotKuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa
LisätiedotEnsirekisteröinnit 1/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2013
Ensirekisteröinnit 1/2013 1.2.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2013 01/2012 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 248 14 270-28,2 88,6 joista matkailuautoja 81
LisätiedotSoveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke
Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin
LisätiedotTalvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa
Talvirenkaiden käyttö EU-maissa, Islannissa ja Norjassa 11. marraskuuta 2013 Useimmissa EU-maissa ei ole pakollista käyttää autossa talvirenkaita, mutta poikkeuksia on... Ennen lomalle lähtöä voi olla
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotTurun väestökatsaus. Syyskuu 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....
LisätiedotTIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET
TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2131 kpl) Tutkimuksen
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotNoin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus
Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2017
Liikenne ja matkailu 2018 Moottoriajoneuvokanta 2017 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2017 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.
LisätiedotMoottoriajoneuvokanta 2015
Liikenne ja matkailu 2016 Moottoriajoneuvokanta 2015 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2015 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2015 päättyessä 6 152 680 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 066 119 ajoneuvoa.
LisätiedotEnsirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013
Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8
Lisätiedot