PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2017

Transkriptio

1 PORVOON EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2017 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry ISSN

2 Kirjoittajat Liisa Muuri Sanna Jattu-Mattila Marja Anttila-Huhtinen Janne Raunio Taustatiedot, kuormitus, vedenlaadun tarkkailu Taustatiedot, vedenlaadun tarkkailu Pohjaeläintutkimus Kalataloudellinen tarkkailu TIEDOKSI Neste Oyj/ Juha Heijari Borealis Polymers Oy/ Anna-Maija Leino Ashland Finland Oy/ Anne Nikula-Ranne Bewi Styrochem Finland Oy/ Jari Kyrö Uudenmaan ELY-keskus/ kirjaamo Uudenmaan ELY-keskus/ Kalatalousryhmä Uudenmaan ELY-keskus/ Sirpa Penttilä Porvoon kaupunki/ ympäristönsuojelu Porvoon kaupunki/ Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Sipoon kunta/ ympäristönsuojeluyksikkö Porvoon seudun kalastusalue/ Markku Välimäki Helsingin kaupunki/ ympäristökeskus Porvoon Energia Oy/ Tolkkisten höyryvoimalaitos

3 TIIVISTELMÄ Porvoon edustan merialueen tilaa seurataan vesistökuormittajien yhteistarkkailuna, jossa ovat mukana Porvoon kaupungin Heramanninsaaren jätevedenpuhdistamo, Neste Oyj, Borealis Polymers Oy, Ashland Finland Oy ja Bewi Styrochem Finland Oy. Merialueelle laskevat Porvoonjoki ja Mustijoki muodostavat suurimman osan alueelle tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta etenkin virtaamahuippujen aikaan. Jokien tuoman kuormituksen osuus typen, fosforin, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen vuosikuormasta on yli 90 %, mutta se vaihtelee sekä ajallisesti että vuosittain. Kilpilahden tuotantolaitosten jätevesien mukana mereen pääsee myös vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni) ja jäähdytysvesiä. Vuonna 2017 Ashland Finland Oy, Bewi Styrochem Fin. Oy sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimivat lupaehtojen mukaisesti. Muilla laitoksilla oli pieniä luparajaylityksiä. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa etenkin talviaikaan jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin etäämpänä. Happitilanne pysyi talvella sekä päällys- että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Porvoon merialueelle tyypillisesti kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko, minkä seurauksena fosforipitoisuudet olivat ajoittain koholla. Kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli aiempiin vuosiin nähden alhaisempi. Kokonaistyppi sekä mineraalityppi rajoittivat tuotantokaudella levien kasvua osalla seuranta-asemia. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. Veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella ei seurantajakson aikana havaittu selviä jätevesien vaikutuksia. Kilpilahden teollisuuslaitosten jäähdytysvesien tarkkailussa ei havaittu huomattavia muutoksia vesimassan kerrostuneisuudessa talviaikaista pientä lämpötilanousua lukuun ottamatta. Pohjaeläinnäytteet otettiin vuosittaisen seurannan näyteasemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Pohjan tila oli molemmilla näytepaikoilla edellisiä vuosia heikompi. Selvä valtalaji oli molemmilla näyteasemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria-monisukasmato, jonka tiheydet olivat erityisesti Svartbäckinselän syvänteessä suuria. Lajimäärä oli tipahtanut molemmilla asemilla edellisistä vuosista, eikä näytteissä esiintynyt herkäksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja kuten esim. raakkuäyriäisiä (Ostracoda). Ammattikalastajien saalistiedustelun palautti vain yksi kaupallinen kalastaja. Kalastaja ei ilmoittanut vastauksessaan lainkaan kalansaaliita, mutta oli havainnut syksyllä saaliskaloissa makuvirheitä.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TAUSTATIEDOT Tutkimusalue Sääolot Jäätalvi Merenpinnan korkeuden vaihtelu Tuuliolot Jokien virtaamat 5 3 MERIALUEEN KUORMITUS Yleistä kuormituksesta Jokien tuoma ravinnekuormitus Jätevesikuormitus 7 4 TUTKIMUSAINEISTO JA METELMÄT Vedenlaadun tarkkailu Pohjaeläintutkimus Kalataloudellinen tarkkailu 13 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Vedenlaadun tarkkailu Vedenlaatu talvella Vedenlaatu kesällä Päällysveden rehevyystaso Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Veden hygieeninen laatu Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Pohjaeläintarkkailu Pohjanlaadun maastohavainnot Pohjaeläimistö Ammattikalastajien saalistiedustelu 28 6 YHTEENVETO 29 7 TARKKAILUN JATKAMINEN 30 VIITTEET 31

5 LIITTEET Liite 1 Kartta jokien virtahavaintopisteistä ja ainepitoisuuksien mittauspisteistä Liite 2 Kartta vedenlaatutarkkailun havaintoasemista ja jätevesien purkupaikoista Liite 3 Porvoon merialueelle tuleva kuormitus Liite 4 Vedenlaatutulokset Liite 5 Pintaveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet Liite 6 Vertikaalisten lämpötila- ja suolapitoisuusmittausten tulokset Liite 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat Liite 8 Pohjaeläintulokset Liite 9 Kalastustiedustelulomake

6 JOHDANTO Porvoon edustan merialueen tilaa on tarkkailtu kattavasti jo useiden vuosikymmenien ajan. Merialueen tarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna ja vuosina se perustui SCC Viatek Oy Vesihydron (nykyisin Ramboll Finland Oy) laatimaan ja täydentämään yhteistarkkailuohjelmaan. Vuodesta 2011 eteenpäin yhteistarkkailu on perustunut Ramboll Finland Oy:n laatimaan ( ) tarkkailuohjelmaan: Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille Vesistö- ja kalataloustarkkailu. Uusi tarkkailuohjelma korvaa aikaisemmat ohjelmat. Tässä yhteenvedossa on esitetty yhteistarkkailun tulokset vuodelta Vuonna 2017 tarkkailu oli ohjelman mukaisesti suppea. Käytännön vesistötutkimuksista vastasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Porvoon merialueen yhteistarkkailuun on velvoitettu osallistumaan ne vesistökuormittajat, joiden jäte- ja jäähdytysvesien johtamista koskevissa lupa-päätöksissä on asetettu vesistöja/tai kalataloudellinen tarkkailuvelvoite (Taulukko 1). Taulukko 1. Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuvelvolliset sekä niille myönnetyt ympäristöluvat/ -päätökset. tarkkailuvelvollinen ympäristölupa/-päätös Porvoon kaupunki, Hermanninsaaren JVP jätevedenpuhdistamo Dnro ESAVI/353.04/2012 Neste Oyj, Porvoo, Kilpilahti öljynjalostamo /2006/2 ja 29/2006/2 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti polypropeenituotanto Nro 211/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti PE2-tuotanto Nro 210/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti LDPE-tuotanto Nro 209/2012/1 Borealis Polymers Oy, Porvoo, Kilpilahti Borstar-koetehdas Nro 208/2012/1 Ashland Finland Oy, Porvoo, Kilpilahti polyesteritehdas Nro 207/2012/1 Bewi Styrochem Oy, Porvoo, Kilpilahti polystyreenitehdas Dnro ESAVI/7991/ TAUSTATIEDOT 2.1 TUTKIMUSALUE Porvoon edustan merialue on pääosin hyvin matala ja alueen keskisyvyys onkin vain 7,1 metriä (Kekkonen ym. 2010). Suurimmat alueelle laskevat joet ovat Porvoonjoki ja Mustijoki (Liite 1). Porvoonjoki laskee Sikasaaren edustalle ja joen suualue avautuu ensin Haikonselkänä ja muuttuu myöhemmin Emäsalonseläksi. Suualueen itäpuolella sijaitsee hyvin matala Stensbölenselkä. Emäsalonselkä yhtyy Svartbäckinselkään kapean Kuggsundin kautta. Mustijoki puolestaan laskee Kulloonlahteen, joka sijaitsee aivan Svartbäckinselän pohjoisosassa. Svartbäckinselän itäpuolella sijaitseva Emäsalon saari Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 1

7 erottaa Svartbäckinselän ja Orrenkylänselän toisistaan. Svartbäckinselän keskisyvyys on noin 14 metriä, mutta selän itärannat ovat jyrkät ja syvyys on näillä alueilla metriä. Emäsalon itäpuolella sijaitseva Orrenkylänselkä on matalampi ja keskisyvyys on noin 8 metriä. Svartbäckinselkä ja Orrenkylänselän eteläosat avautuvat kynnyksettä Suomenlahdelle (Ramboll 2011) (Liite 2). Porvoon merialueelle laaditun 3D virtausmallin (Korpinen ym. 2002) mukaan Porvoon edustalla tuulen aiheuttamat virtaustilanteet syntyvät tyypillisimmin lännen- ja lounaanpuoleisilla tuulilla sekä idän- ja kaakonpuoleisilla tuulilla. Länsi-lounaistuulilla virtaus kiertää Emäsalon myötäpäivään ja päävirtaus suuntautuu pintakerroksessa lännestä itää. Itä-kaakkoistuulilla virtaus on päinvastainen. Pohjanläheinen virtaus on yleensä pintavirtaukselle vastakkainen tai epämääräinen ja nopeudeltaan hyvin pieni. Svartbäckinselällä Kilpilahden edustalla tyypillinen virtaussuunta on vastapäivään; Emäsalon rannan tuntumassa sisäänpäin ja länsirantaa takaisin ulos merelle. Jokivedet virtaavat yleensä lähellä pintaa ohuena kerroksena. Porvoon edustan merialuetta kuormittavat sekä joet (Porvoonjoki ja Mustijoki) (Liite 1) että yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet. Jätevesikuormituksen nykyiset purkupaikat ovat Svartbäckinselän pohjoisosassa ja itse Svartbäckinselällä, Emäsalon itäpuolella (Liite 2). Öljysatamassa sijaitsevan purku 1:n kautta purkautuvat Neste Oyj:n sekä Borealis Polymersin petrokemian laitosten jätevedet. Osa teollisuusalueen sadevesistä kulkeutuu pintavaluntana Kilpilahden jalostamoalueen läpi virtaaviin puroihin, jotka purkautuvat mereen purku 2:n kautta. Borealis Polymersin muovitehtaiden, Ashland Finland Oy:n sekä Bewi Styrochem Finland Oy:n jätevedet purkautuvat mereen purku 3:n (merivesitunneli) kautta. Merivesitunnelin kautta puretaan myös Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvedet. Jokien ainevirtaamien vaihtelu on erittäin suurta vuotuisista säävaihteluista johtuen, kun taas pistemäisen jätevesikuormituksen vuodenaikaismuutokset ovat vähäisiä. Pitkällä aikavälillä alueelle tuleva suora pistekuormitus on selvästi laskenut. Tätä nykyä alle 10 % alueelle tulevasta ravinnekuormituksesta on peräisin teollisuus- tai yhdyskuntajätevesistä. Alueelle tulee kuormitusta myös lähivaluma-alueelta, ilmaperäisenä laskeumana, meriliikenteestä sekä muilta Suomenlahden alueilta (Ramboll Analytics Oy 2010). 2.2 SÄÄOLOT Vuonna 2016 Etelä-Suomessa oli runsasluminen jakso marraskuun alkupuolella, mutta vuosi päättyi leutona ja lumettomana (Suomen ympäristökeskus 2017a). Alkuvuosi 2017 oli maan eteläosissa keskimääräistä kuivempi ja lunta, jäätä ja routaa oli talvella tavanomaista vähemmän (Suomen ympäristökeskus 2017b). Maaliskuussa oli tavallista lämpimämpää, ja kevättulvat ajoittuivatkin pääosin jo maaliskuulle jääden tavallista pienemmiksi. Loppuvuotta kohden sateet lisääntyivät. Sateinen syksy nosti niin pinta- kuin 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

8 pohjavesivarastoja sekä virtaamia siten, että joulukuun lopulla vedenpinnat ja virtaamat olivat edelleen keskimääräistä korkeammalla. Vuosi 2017 alkoi tavanomaista lämpimämpänä, kun taas huhtikuussa oli normaalia kylmempää (Kuva 1). Tammi-, helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kuivempia, kun taas huhtikuu oli tavanomaista sateisempi. Kevättulvat jäivät varsin pieniksi. Toukokuu sen sijaan oli viileä sekä selvästi tavallista kuivempi. Kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista koleampia, ja kesäkuussa satoi huomattavasti normaalia enemmän. Heinäkuu sen sijaan oli tavallista kuivempi. Elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen, mutta sademäärät olivat tavallista pienempiä. Loka-joulukuun sademäärät olivat tavanomaista selvästi suurempia. Joulukuu oli lähes neljä astetta pitkän ajan keskiarvoa leudompi, ja termisen talven alku siirtyi tammikuulle Vuoden sademäärä 805,8 mm oli suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo (Helsinki-Vantaa mm). Vuoden keskilämpötila oli 0,7 astetta korkeampi kuin pitkänajan keskiarvo. Terminen kasvukausi alkoi 2.5. ja päättyi lokakuun loppupuolella (Ilmatieteen laitos 2017a). C mm Kuva 1. Helsinki-Vantaalta mitatut lämpötilan kuukausikeskiarvot ( o C) ja kuukausittainen sadesumma (mm) vuonna 2017 ja vastaavat pitkän ajanjakson ( ) keskiarvot. Lähde: Ilmatieteen laitos JÄÄTALVI Jäätalvi oli leuto ja Suomenlahdella jääpäivien lukumäärä oli tavanomaista pienempi (Ilmatieteen laitos 2017b). Jäätalven huippu oli 12. helmikuuta, jolloin jäätä esiintyi kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Pinta-alallisesti jäätä oli tuolloin koko Itämerellä km 2 alueella, minkä perusteella talvi katsotaan tilastollisesti leudoksi. Suomenlahdella lopullinen jään katoaminen tapahtui kahdesta viiteen viikkoa keskimääräistä (huhtikuun loppua) aikaisemmin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 3

9 2.4 MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELU Meriveden pinnankorkeus vaihteli vuonna cm:n ja +71 cm:n välillä (Kuva 2). Merivesi oli alkuvuodesta korkeimmillaan keskimäärin tammikuussa, kesällä heinäkuussa ja loppuvuodesta joulukuussa. Alimmillaan meriveden pinta kävi maaliskuussa. Keskimääräinen vedenpinnankorkeus oli +9 cm, joka on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (-3 cm) Vedenkorkeus (cm) Vaihteluväli Keskiarvo t h m h t k h e s l m j Kuva 2. Meriveden pinnankorkeus Porvoon mareografilla vuonna Teoreettinen keskivesi (0 cm) on ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaisesta keskiarvosta. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.5 TUULIOLOT Vallitseva tuulensuunta oli Porvoon emäsalon tuuliasemalla vuonna 2017 lounaasta, lännestä ja luoteesta (Kuva 3). Koillis- ja itätuulet ovat asemalla harvinaisimpia. Vuositasolla tarkasteltuna voimakkaimpia olivat etelä-, kaakko- ja lounaistuulet (Kuva 3). Päiviä, jolloin keskituulennopeus oli vähintään 10 m/s, havaittiin Emäsalossa yhteensä 57 ja päiviä, jolloin keskituulennopeus oli vähintään 14 m/s, oli 9. Kovatuuliset päivät ajoittuivat pääasiassa alkuvuodesta tammi- ja maaliskuulle, kesäkuulle sekä lokakuusta vuoden loppuun. Myrskypäiviä (keskituulennopeus yli 21 m/s) ei havaittu lainkaan. 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

10 luode 19 % pohjoinen 8 % koillinen 2 % itä 3 % pohjoinen koillinen itä kaakko 7 % kaakko etelä länsi 21 % etelä 12 % lounas länsi lounas 28 % Tuulen suunta, osuus havainnoista luode Tuulen keskinopeus (m/s) Kuva 3. Eri tuulensuuntien osuus (%) kaikista havainnoista sekä kunkin tuulensuunnan keskinopeus Porvoon Emäsalossa vuonna Lähde: Ilmatieteen laitos. 2.6 JOKIEN VIRTAAMAT Vuonna 2017 vettä virtasi eniten Porvoon- ja Mustijoessa lokakuuta ja marraskuussa (Kuva 4). Keväällä ja kesällä oli joitakin yksittäisiä pienempiä virtaamahuippuja, mutta loppusyksystä alkaen vesimäärät kasvoivat huomattavasti. Vuoden 2017 keskivirtaama oli Porvoonjoessa 16,0 m³/s ja Mustijoessa 9,0 m³/s. Aikaisempiin luvun virtaamiin verrattuna sekä Porvoonjoessa että Mustijoessa virtasi normaalia enemmän vettä Porvoonjoki (korjattu) Mustijoki (korjattu) 70 Virtaama (m³/s) Kuva 4. Porvoonjoen ja Mustijoen keskivirtaama (m 3 /s) vuonna Porvoonjoen virtaama perustuu Vakkolan ja Mustijoen virtaama Vekkosken havaintoihin. Virtaamat on korjattu valumaaluesuhteen perusteella. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 5

11 3 MERIALUEEN KUORMITUS 3.1 YLEISTÄ KUORMITUKSESTA Porvoon edustan merialueelle tuleva pistekuormitus koostuu Kilpilahden teollisuustuotantolaitosten, Porvoon kaupungin Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen (ei vaikutustarkkailuvelvoitetta) kuormituksesta. Lisäksi merkittäviä ravinne- ja kiintoainekuormittajia ovat alueelle purkautuvat joet. Kilpilahden tuotantolaitokset ja Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo ovat ympäristölupiensa perusteella velvoitettuja tarkkailemaan sekä mereen johdettavia jätevesiään että niiden vaikutuksia. Tolkkisten höyryvoimalaitos on velvoitettu tarkkailemaan vain mereen johdettavia jätevesiään. Tuotantolaitosten toimittamien kuormitus- ja virtaamatietojen sekä tarkkailuraporttien perusteella on laskettu Kilpilahden laitosten, Tolkkisten höyryvoimalaitoksen sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon kokonaisjätevesikuormitus Porvoon edustan merialueelle vuonna 2017 (Liite 3). Jokien tuoman kuormituksen arvioinnissa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen Herttatietojärjestelmää. Vedenlaatutietojen sekä päivittäisten virtaamatietojen (m³/s) perusteella on laskettu jokien tuoma kuukausikuormitus (kg/kk) sekä vuosikuormitus (kg/v) vuoden 2017 osalta. Kuormitus on laskettu Vakkolan (Porvoonjoki) ja Vekkosken (Mustijoki) virtaamatietojen sekä virtapaikkoja lähellä sijaitsevien vedenlaatuhavaintopisteiden (Liite 1) ainepitoisuuksien perusteella. Ainepitoisuuksien havaintopaikkoina käytettiin samoja pisteitä kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2017 jokien alueelle tuoma kuormitus muodosti edellisten vuosien tapaan yli 90 % alueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta (Taulukko 2 ja Liite 3). Kiintoaineen osalta lähes kaikki kuormitus tuli jokien mukana. Jokien osuus typpi-, fosfori- ja COD-kuormasta oli hyvin hieman suurempi edellisvuoteen verrattuna. Jokien jälkeen seuraavaksi eniten fosfori- ja COD -kuormitusta tuli Kilpilahden laitoksilta. Typpikuormituksen osalta Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin yksittäinen pistekuormittaja. Taulukko 2. Porvoon merialueelle tulevan pistekuormituksen prosentuaalinen jakautuminen jokien (Porvoonjoki ja Mustijoki), teollisuusjätevesien (Kilpilahden tuotantolaitokset), Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamon sekä Tolkkisten höyryvoimalaitoksen kesken vuonna Kuormitusosuudet 2017 kok. P kok. N Kiintoaine COD * % % % % Porvoonjoki ja Mustijoki 96,4 94,2 99,9 96,8 Tolkkisten biovoimalaitos 0,02 0,02 0,01 ei seurata Kilpilahden teollisuusjätevedet 2,7 2,5 0,024 2,3 Hermanninsaaren jvp 0,9 3,3 0,04 0,9 * Porvoonjoki ja Mustijoki CODMn, muut CODCr 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

12 3.2 JOKIEN TUOMA RAVINNEKUORMITUS Mustijoen ja Porvoonjoen mukanaan tuoma kokonaiskuormitus Porvoon edustalle oli vuonna 2017 selvästi suurempi kuin edellisenä neljänä vuonna ( ) keskimäärin (Liite 3). Kuukausitasolla tarkasteltuna jokien kuormitus oli suurinta kevättulvien aikaan maalis-huhtikuussa sekä loppuvuodesta poikkeuksellisten suurten virtaamien aikaan (Taulukko 3). Ainekuorman suuruus riippuu oleellisesti virtaamista, ja virtaamahuippujen aikana kuormitus on aina hetkellisesti tavanomaista suurempi. Kuormituksen laskennassa on käytetty näytepisteiltä Porvoonjoki 11, ja Mustijoki 4, mitattuja pitoisuuksia sekä valuma-aluesuhteella korjattuja virtaamia Porvoonjoella Vakkolan (suhde 1,12) ja Mustijoella Vekkosken (suhde 1,15) virtaamamittauspisteiltä. Taulukko 3. Porvoonjoen ja Mustijoen yhteensä tuoma vuorokausikuormitus (kg/kk) Porvoon edustan merialueelle eri kuukausina vuonna 2017 sekä vuoden 2017 yhteenlaskettu kuormitus. Virtaama Kiint. (F6;GVS) Kok.P (D11;SP) Kok.N (D12;SP) COD Mn (TI) m³/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k-arvo/kk yht. vuosi JÄTEVESIKUORMITUS Kilpilahden tuotantolaitoksille sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolle on annettu ympäristöluvissa luparajat jäteveden johtamiselle (Taulukko 4). Kilpilahden tuotantolaitoksilla seurataan ravinnekuormituksen lisäksi vierasainekuormitusta (öljy, fenolit, hiilivedyt ja styreeni). Vuonna 2017 Ashland Finland Oy, Bewi Styrochem Fin. Oy sekä Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo toimivat lupaehtojen mukaisesti. Borealis Polymers Oy:n BOD:n puhdistustehovaatimus ei täyttynyt tammikuussa, fosforipitoisuus oli luparajalla lokakuussa ja öljyhiilivetyjen päästöraja ylittyi joulukuussa. Neste Oyj:n Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 7

13 kesäkuun fosforikuormitus (13,5 kg/d) ylitti luparajan. Muutoin laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti vuonna Taulukko 4. Yhteistarkkailuvelvollisille kuormittajille asetetut jäteveden luparajat vuonna Neste Oyj kuukausikeskiarvo vuosikeskiarvo Borealis Polymers Oy arvo enintään Öljy 22 kg/d 14 kg/d BOD7ATU 15 mg O₂/l Fenoli 1,5 kg/d 1,0 kg/d Kokonaisfosfori 1 mg/l Kokonaisfosfori 10 kg/d 8 kg/d Öljyhiilivedyt 50 kg/kk Kokonaistyppi 200 kg/d 150 kg/d Puhdistusteho BOD:n 90 % ja fosforin osalta CODCr 2400 kg/d 1600 kg/d vähintään 80 % Hermanninsaaren jvp pitoisuus enintään käsittelyteho vähintään Bewi StyroChem Fin. oy kuukausikeskiarvo BOD7ATU 10 mg O₂/l 95 % Styreeni 100 kg/a CODCr 60 mg O₂/l 90 % CODCr 7000 kg/a Kokonaistyppi 15 mg/l 70 % CODCr 600 kg/kk (tavoite) Kokonaisfosfori 0,3 mg/l 95 % Ashland Finland Oy kuukausikeskiarvo typen osalta vuosikeskiarvo, muiden osalta 1/4 vuosikeskiarvo CODCr 250 kg/kk Porvoon edustan merialueelle johdettava jätevesimäärä sekä typpi- ja kiintoainekuormitus olivat vuonna 2017 hieman edellistä vuotta suurempia. Fosfori- ja COD Cr -kuormitus olivat taas hieman laskeneet edellisvuodesta. Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo oli suurin kiintoaine- ja typpikuormittaja ja Neste Oyj suurin fosfori- ja COD cr -kuormittaja (Taulukko 5, Liite 3). Taulukko 5. Porvoon merialueen jätevesikuormittajien kokonaiskuormitus (kg/v) vuonna Kuormitus 2017 virtaama fosfori typpi kiintoaine CODCr m 3 /v kg/v kg/v kg/v kg/v Neste Oyj ei seurata Ashland Finland Oy ei seurata ei seurata ei seurata 500 Borealis Polymers Oy ei seurata Bewi StyroChem Oy Hermanninsaaren jvp Tokkisten höyryvoimalaitos ei seurata yhteensä: Jätevesien fosforikuormitus oli suurinta kesäkuussa johtuen Nesteen normaalia suuremmasta kuormituksesta (Kuva 5). Typpikuormitus oli melko tasaista läpi vuoden, mutta suuret virtaamat nostivat typpikuormitusta Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla loppuvuodesta (Kuva 5). Kiintoainekuormitus oli suurta keväällä ja loppuvuodesta sekä elokuussa, jolloin Bewi StryoChemin kiintoainekuormitus oli poikkeuksellisen suurta (Kuva 6). Happea kuluttuvan aineksen kuormitus vaihteli alkuvuodesta ja oli vähäisimmillään heinä-syyskuun ajan, mutta loppuvuodesta kuormitus hieman kasvoi (Kuva 6). 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

14 Kuva 5. Jätevesikuormittajien kuukausittainen fosfori- ja typpikuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Kuva 6. Jätevesikuormittajien kuukausittainen kiintoaine- ja CODcr -kuormitus (kg/kk) Porvoon edustalle vuonna Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesi otetaan Sandvikenin itäpuolelta metrin syvyydeltä. Jäähdytysvedet johdetaan takaisin mereen merivesitunnelia (purku 3) pitkin ottoaukon pohjoispuolelle noin 0-4 metrin syvyyteen (Liite 2). Lupapäätöksen mukaisesti jäähdytysvesimäärä saa olla enintään m³/h. Vuonna 2017 mereen johdettu jäähdytysvesimäärä ( m³/h) jäi luparajan alapuolelle. Lämpökuorma oli edellisvuosiin verrattuna samaa tasoa (3 638 GJ/h). 4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Fysikaalis-kemiallinen vedenlaatu Porvoon edustan merialueen vedenlaadun tarkkailuun kuuluu suppeina tarkkailuvuosina yhteensä 9 havaintoasemaa (Taulukko 6, Kuva 7 ja Liite 2). Vesistönäytteitä haetaan kerran talvella (tammi helmikuu) ja viisi kertaa avovesikauden aikana. Avovesikauden näytteenotto ajoittuu kesäkuulle (viikko 1 2), kaksi kertaa heinäkuulle (viikot 1 2 ja 4), Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018 9

15 elokuulle (viikko 3 4) ja syyskuulle (viikko 4). Talvinäytteet haettiin Myös avovesikauden näytteenotto toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti ja näytteitä käytiin hakemassa 5.6, 11.7, 26.7, 23.8 ja Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat ja näytteenottotyössä noudatettiin voimassa olevia ympäristöhallinnon suosituksia (Mäkelä ym ja Kettunen ym. 2008). Porvoon edustan ulkosaariston tilasta saadaan tietoa myös Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimalta UUS-15 Porvoo 55 havaintopisteeltä (Liite 2). Taulukko 6. Vedenlaadun tarkkailun havaintopisteet sekä kunkin pisteen maksimisyvyys ja koordinaatit (YKJ yhtenäiskoordinaatisto). havaintopiste syvyys (m) koordinaatit (YKJ) 8 Orrenkylänselkä 8 Orrenkylänselkä Kuggsund 25 Kuggsundinsalmi Illvarden koillinen 27 Kulloonlahti, Mustijoen edusta UUS-11 Porvoo 32 Sköldvikin edusta, pohjoinen Sköldvikin edusta 38 Sköldvikin edusta, etelä UUS-13 Porvoo 48 Kalvön koillispuoli P3 Kalvön NW Kalvön luoteispuoli P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Löparöfjärden P5 Stuvubergsudden W Esthamnsfjärden Kuva 7. Vuonna 2017 mukana olleet tarkkailupisteet ja tutkimusalueen syvyysmalli (Metsähallitus, VELMU-kartoitukset). 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

16 Kaikilla havaintokerroilla jokaiselta tarkkailupisteiltä määritettiin näkösyvyys ja otettiin näytteet 1 m syvyydeltä sekä 1 m korkeudelta pohjasta. Tarkkailunäytteistä tehtiin ohjelman mukaiset analyysit pintavedestä, alusvedestä sekä 0 2 m kokoomanäytteestä (Taulukko 7 ja 8). Kaikki vesinäytteet analysoitiin akkreditoidussa Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä (Liitteet 4 ja 5). Taulukko 7. Vesinäytteistä tehdyt analyysit sekä käytetyt määritysmenetelmät. analyysi yksikkö menetelmä a-klorofylli µg/l * SFS 5572:1993 happi mg/l * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 happikyllästys % * Sis. menet., per. kumot. SFS 3040:1990 ph * SFS 3021:1979 sameus FTU * SFS-EN-ISO 7027:2000 sähkönjohtokyky ms/m * SFS-EN ISO 27888:1994 kokonaistyppi (merivesi) µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 nitraatti-nitriitti typpi, NO3 + NO2 µg/l * Aquakem, sis.men., per.kumot. SFS 3031:1990 ammoniumtyppi, NH4 µg/l * Fotom., SFS 3023:1976 kokonaisfosfori µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3026:1986 liukoinen fosfaattfosfori (nucleopore 0,4 µm) µg/l * Sis.menet., per.kumot. SFS 3025:1986 E.coli -bakteerit pmy/100ml * Colilert Kolimuotoiset bakteerit pmy/100ml * Colilert * FINAS-akkredioitu menetelmä Taulukko 8. Kaikilla havaintopisteillä vesinäytteistä tehnyt analyysit näytesyvyyksittäin eri vuodenaikoina. talvella kesällä ja syksyllä 1 m pohja-1 m 1 m 0-2 m pohja-1 m lämpötila x x x x happipitoisuus x x x x hapenkyllästys x x x x ph x x x x sähkönjohtavuus x x x x sameus x x x x kokonaistyppi x x x x nitraatti-nitriitti -typpi x x ammoniumtyppi x x kokonaisfosfori x x x x suodatettu fosfaattifosfori x x a -klorofylli x x Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

17 Jäähdytysvesien tarkkailu Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien johtamiseen liittyen havaintopisteiltä 25, 27, 38, 48 ja P3 määritettiin vesimassan vertikaalinen lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuus kaikilla näytteenottokerroilla (Liite 6). Suola- ja lämpötilakerrostuneisuus määritettiin mittaamalla saliniteetti ja lämpötila kenttäkäyttöisellä sondilla (YSI 6920 V21) metrin välein 20 metrin syvyyteen asti ja tästä alaspäin 5 metrin välein. Bakteerimääritykset Meriveden hygieenistä tilaa seurattiin bakteerimääritysten avulla. Näytteet otettiin heinäkuun molemmilla näytteenottokerroilla havaintopaikoilta 25, 27, 38, 48 ja P3. Näytteistä määritettiin E.coli bakteerit sekä kolimuotoiset bakteerit (Liite 4). Meriveden hygieeninen tila määritettiin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 perusteella (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). 4.2 POHJAELÄINTUTKIMUS Ohjelman mukaisesti vuonna 2017 pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta vuosittaisessa seurannassa olevalta näyteasemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä) (Liite 7). Pohjaeläinnäytteet otettiin (Taulukko 9). Ns. laaja pohjaeläintutkimus, jossa näyteasemia on 12, tehtiin viimeksi vuonna Seuraava laaja pohjaeläintutkimus on vuonna Taulukko 9. Pohjaeläinnäyteasemien taustatiedot ja pohjanlaatutiedot. Asema ja näyt.ot. pvm As S As B Syvyys (m) KKJ YK KKJ YK Latitude Longitude Pohjan laatu + muuta liejupohja, hapellinen pintakerros n. 1,5-2 cm, alla tummanharmaa savensekainen lieju, sulfidiraitoja liejupohja, hapellinen pintakerros 1 cm, alla harmaanmusta sulfidilieju, seassa savea, H 2 S lievä - voimakas (1,5/3) Näytteenotossa ja -käsittelyssä noudatettiin standardin SFS 5076 (1989) ohjeistusta sekä vesi- ja ympäristöhallinnon ohjeita (Mäkelä ym. 1992, Kantola ym. 2001). Näytteenotosta vastasivat Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sertifioidut näytteenottajat. Näytteet otettiin Ekman-pohjanoutimella, jonka pinta-ala on 231 cm 2. Kummaltakin näyteasemalta otettiin yksi näyte, joka koostui kolmesta erikseen käsitellystä nostosta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin samalla havaintoja pohjasedimentin laadusta (Taulukko 9). Näytteet seulottiin maastossa 0,5 mm:n seulalla, poimittiin tuoreeltaan laboratoriossa suurennuslampun avulla ja säilöttiin 70 %:een etanoliin. Näytteet punnittiin ryhmittäin 0,1 mg:n tarkkuudella. Nilviäiset punnittiin kuorineen. Liejusimpukoiden (Macoma baltica) pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella. Pohjaeläinnäytteiden määrityksestä vastasi Marja Anttila- Huhtinen. Pohjaeläinaineisto pyrittiin määrittämään tärkeimpien ryhmien osalta lajitasolle ja määrityskirjallisuutena käytettiin soveltuvin osin ympäristöhallinnon internet-sivuilla listattua 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

18 kirjallisuutta (Meissner 2012). Nostokohtaiset tulokset (Liite 8) on viety myös ympäristöhallinnon tietojärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin. Aineistosta laskettiin BBI -indeksi (Brackish water Benthic Index), joka on kehitetty Ympäristöhallinnon sisällä rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun kuvaamaan Itämeren vähäsuolaisten ja -lajisten pehmeiden pohjien ja pohjaeläinyhteisöjen tilaa (Vuori ym. 2009, Aroviita ym. 2012, Perus ym. 2007). Indeksin laskennassa käytetään lajimäärää, eri lajien yksilömääriä sekä eri eläinlajien tai -ryhmien ympäristöstressin sietokykyä kuvaavia pistearvoja. BBI- ja BBI-ELS -arvojen laskennassa käytettiin hyväksi ympäristöhallinnossa laadittua Excel-pohjaista makrotyökalua (Perus & Österberg 2012). 4.3 KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Kaupallisten kalastajien saaliita selvitettiin kalastustiedustelulla. Suomenlahden pyyntiruudulla 54 kalasti vuonna 2011 kaikkiaan 35 kalastajaa. Vuoden 2011 selvitysten perusteella tarkkailualueella kalastaa kuitenkin vain pieni osa kalastajista. Vuoden 2017 saalistiedot saatiin vain yhdeltä kaupalliselta kalastajalta, sillä kaksi muuta ei ollut kalastanut enää tutkimusalueella. Tiedustelulomake on esitetty raportin liitteessä (Liite 9). 5 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 VEDENLAADUN TARKKAILU Vedenlaatu talvella Päällysveden hapenkyllästys vaihteli talvella %:n välillä (Liite 4). Jokivesien vaikutus oli talvella selvästi havaittavissa: Vesi oli hieman muita pisteitä sameampaa (Kuva 8) ja typpipitoisempaa (Kuva 9) Kuggsundissa (3.3 FTU ja 1300 µg/l) sekä pisteellä 27 (1.7 FTU ja 700 µg/l). Myös näkösyvyys oli sekä Kuggsundissa että näytepisteellä 27 heikompi (2,2 m ja 1,7 m) kuin muilla pisteillä (4,8 6,8 m). Klorofyllipitoisuudet olivat talvella erikoisen korkeita Orrenkylänselällä ja Kuggsundissa (24,4 ja 34,7 µg/l), mikä voi johtua tavallista aiemmasta ja runsaammasta merialueelle tyypillisten pii- ja panssarisiimalevien kevätkukinnasta. Päällysveden fosforipitoisuus oli tasolla µg/l, ja suurin pitoisuus havaittiin Kuggsundissa (72 µg/l). Alusvedessä happitilanne oli näytteenottohetkellä pääosin varsin hyvä ja happikyllästys oli selvästi yli 80 % lukuun ottamatta Orrenkylänselkää, jossa happikyllästys jäi 65 %:iin (Liite 4). Fosforipitoisuudet olivat kuitenkin hyvin samaa tasoa kaikilla pisteillä ja vaihtelivat välillä µg/l. Typpipitoisuudet olivat suurimmat Orrenkylänselällä ja Kuggsundissa (540 µg/l); muilla pisteillä pitoisuudet olivat välillä µg/l. Sameus ja sähkönjohtavuus olivat varsin tasaiset koko alueella, koska jokivesien vaikutus ei ulotu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

19 alusveteen kerrostuneisuuden vuoksi. Myöhemmin keväällä otetusta tarkan erotuskyvyn satelliittikuvasta ilmenee jokivesien suuri vaikutus tutkimusalueella (Kuva 10). Kuva 8. Päällysveden sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella Kuva 9. Päällysveden typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

20 Kuva 10. TARKKA-satelliittikuvassa näkyy jokivesien tuoman aineksen vaikutus veden samentumiseen Porvoon edustan merialueella (Alkuperäiskuva: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE). Kuvaushetkellä rannikolla on vielä ollut paikoin jäätä Vedenlaatu kesällä Päällysveden happikyllästys vaihteli kesällä % välillä (Liite 4). Suurimmat hapenkyllästykset havaittiin heinäkuussa, jolloin levien perustuotanto oli voimakkaimmillaan. Alusveden happitilanne oli heikoimmillaan matalilla näyteasemilla 27, 38 ja P3 jo heinäkuussa (Kuva 11) ja asemilla 25, 32 ja P4 elokuussa. Sen jälkeen alusveden happitilanne koheni näillä asemilla. Sen sijaan kahdella Svartbäckinselän syvillä asemilla (asemat 48 ja P5) sekä Orrenkylänselällä (asema 8) pohjan happitilanne heikkeni kesän aikana ja oli heikoimmillaan syyskuun lopussa. Pohja oli käytännössä tällöin hapeton Svartbäckinselällä (as 48) ja Orrenkylänselällä (as 8). Päällysveden keskimääräinen fosforipitoisuus oli korkein jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä, mutta alueelliset erot olivat pieniä (Kuva 12). Alusvedessä keskimääräinen fosforitaso oli korkein niillä näyteasemilla, joilla esiintyi kesän aikana hapen vajausta tai jopa hapettomuutta (Kuva 13). Orrenkylänselällä (as 8) ja Svartbäckinselän syvillä alueilla (as 48) alusveden fosforipitoisuus oli ajoittain µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

21 Kuva 11. Alusveden alhaisimmat happikyllästysarvot (%) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Havaintopäivämäärät on merkitty värikoodein. Kuva 12. Päällysveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

22 Kuva 13. Alusveden keskimääräinen fosforitaso (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) Päällysveden keskimääräinen typpipitoisuus oli varsin tasainen koko alueella (Kuva 14). Suurimmat typpipitoisuudet mitattiin syyskuun lopussa Kuggsundissa (740 µg/l) ja asemalla 32 (650 µg/l). Alusveden keskimääräisiä typpipitoisuuksia (Kuva 15) kohottivat huonon happitilanteen aikaiset, normaalia korkeammat typpipitoisuudet ( µg/l) Kuggsundissa, Orrenkylänselällä ja Svartbäckinselän syvännealueella (as 48) (Liite 4). Jokien mukanaan kuljettama aines näkyi sameutena ja alhaisena näkösyvyytenä jokisuita lähinnä sijaitsevilla pisteillä (Kuvat 16 ja 17). Keskimääräinen näkösyvyys kasvoi yli 2 m siirryttäessä jokia lähinnä sijaitsevilta pisteiltä kohti uloimpia pisteitä. Vertailupisteellä (UUS-15 Porvoo 55) näkösyvyyttä oli avovesikaudella liki 4 m. Alusvedessä sameusarvoja nosti huonosta happitilanteesta johtuva eri aineiden uudelleen liukeneminen veteen sedimentistä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

23 Kuva 14. Päällysveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Kuva 15. Alusveden keskimääräinen typpipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

24 Kuva 16. Päällysveden keskimääräinen näkösyvyys (m) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Kuva 17. Päällysveden keskimääräinen sameus (FTU) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesäsyyskuu) Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

25 5.1.3 Päällysveden rehevyystaso Päällysveden rehevyyttä ja levämäärää kuvaava keskimääräinen klorofyllipitoisuus oli korkein jokisuita ja purkupisteitä lähinnä olevilla asemilla, mutta alueelliset erot olivat pieniä (Kuva 18). Suurimmat klorofyllipitoisuudet esiintyivät elo-syyskuussa. Suurin mitattu klorofyllipitoisuus oli 24 µg/l asemalla 25, Kuggsundissa, elokuun lopulla. Fosfaattifosfori (liuennut epäorgaaninen fosfori, PO 4-3) on levien pääasiassa käyttämä ravinne, mutta myös nitraatti (typen epäorgaaninen yhdiste, NO 3- ) kuuluu levien käyttämiin ravinteisiin (Pitkänen 1994). Koska levät käyttävät hyväkseen vedessä olevia liukoisia ravinteita, niiden määrä on yleensä kesäisin päällysvedessä varsin vähäinen. Liukoisten ravinteiden määrä päällysvedessä oli selvästi korkein talvella ja loppusyksystä, jolloin levätuotanto puuttuu kokonaan tai on selvästi kesää vähäisempää (Liite 5). Kuva 18. Päällysveden keskimääräinen klorofyllipitoisuus (µg/l) Porvoon edustan merialueella kesällä (kesä-syyskuu) Ravinnesuhteita tarkastelemalla voidaan arvioida, mikä ravinne toimii pääasiallisena levätuotantoa rajoittavana tekijänä. Rajoittavaa ravinnetta arvioitaessa voidaan käyttää seuraavia Forsbergin ym. (1978) esittämiä raja-arvoja (Taulukko 10). 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

26 Taulukko 10 Päällysveden ravinnesuhteiden arvioinnissa käytetyt raja-arvot typen ja fosforin kokonaisravinnepitoisuuksille sekä liukoisille ravinnepitoisuuksille. kokonaisravinteet liukoiset ravinteet (NO2, NO3, NH4, POP4) N/P -suhde minimiravinne N/P -suhde minimiravinne < 10 typpi < 5 typpi typpi tai fosfori 5-12 typpi tai fosfori > 17 fosfori > 12 fosfori Ravinnesuhteet vaihtelivat osalla asemista kesän aikana (Liite 5). Tuotantokauden keskimääräisten kokonaisravinnepitoisuuksien mukaan Porvoon edustalla vallitsi tilanne, jossa kumpi tahansa ravinteista voi toimia levätuotantoa rajoittavana tekijänä (Taulukko 11). Liukoisten ja leville suoraan käyttökelpoisten ravinteiden mukaan typpirajoitteisuus oli selkeämpää; keskimääräisten pitoisuuksien mukaan vain asemilla 27 ja 32 vallitsi yhteisrajoitteisuus ja asemalla 25 fosforirajoitteisuus. Liukoisten ravinteiden osalta suhde vaihteli jonkin verran sekä ajallisesti että alueittain. Taulukko 11. Päällysveden (0-2 m) rehevyyttä kuvaavien parametrien keskimääräisiä pitoisuuksia Porvoon edustan merialueella kesä-syyskuussa 2017 ja näiden pohjalta laskettuja ravinnesuhteita. Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,2 5,5 37 9,4 6 2,4 10,1 0, ,0 9,6 45 4,8 12 1,2 10,5 13, ,4 16,5 42 9,6 8 1,6 10,0 5, ,7 14,9 40 9,0 9 1,9 11,7 5, ,5 18, ,8 7 2,2 10,5 4, ,3 5,2 32 8,4 6 3,3 10,7 1,6 P ,0 12,5 33 9,8 6 2,6 11,0 2,3 P ,4 8,3 33 9,2 6 3,1 11,1 1,4 P ,5 6,0 30 8,2 6 3,7 11,5 1,0 Käytetyistä vertailupisteistä (Liite 2) UYK-3 Sipoonselkä ja Musta-Hevonen 181 ovat Suomenlahden sisäsaaristoa kuten tarkkailualuekin, mutta Uudenmaan ELY:n UUS-15 Porvoo 55 kuuluu jo Suomenlahden ulkosaaristoon. Vertailupisteiden vedenlaatu poikkesi melko vähän uloimpien näyteasemien (P4 ja P5) vedenlaadusta. Sipoonselän klorofyllipitoisuus (kasvukauden keskiarvo 5,7 µg/l) ei poikennut juuri lainkaan tarkkailualueen näyteasemasta P5 (kasvukauden keskiarvo 6,3 µg/l), kun taas ulkosaariston näyteasemalla Porvoo 55 klorofyllipitoisuus oli vähän pienempi (kasvukauden keskiarvo 4,3 µg/l). Kokonaisravinnesuhteiden kasvukauden keskiarvojen perusteella vertailuasemilla Musta-Hevonen 181 ja UUS-15 Porvoo 55 oli vallalla enimmäkseen yhteisrajoitteisuus ja Sipoonselällä typpirajoitteisuus. Liukoisten ravinnesuhteiden perusteella typpirajoitteisuus oli asemilla hallitsevampaa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

27 5.1.4 Vertikaaliset suolapitoisuus- ja lämpötilamittaukset Vertikaalisten suolapitoisuus- (saliniteetti) ja lämpötilamittausten avulla seurataan Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien purkuun mahdollisesti liittyviä vaikutuksia. Jäähdytysvedet johdetaan merivesitunnelia (purku 3) pitkin mereen pisteen 38 läheisyydessä (Liite 2). Edellisinä vuosina jäähdytysvesien vaikutukset ovat olleet hyvin vähäisiä tai niitä ei ole juurikaan havaittu. Helmikuussa vesimassa oli varsin tasalämpöistä kaikilla pisteillä pinnasta pohjaan asti (Liite 6). Lämpötila vaihteli välillä -0,2 0,5 o C. Keskimäärin lämpimintä vesi oli asemalla 38, mutta erot olivat hyvin pieniä. Suolapitoisuus oli varsin tasainen pinnasta pohjaan lukuun ottamatta Kuggsundin (25) ja Tolkkisen (27) pisteitä, joilla pintavedessä näkyi jokivesien vaikutus. Jäähdytysvesien havaitut vaikutukset olivat talvella pieniä. Kesäkuussa pintavesi oli lämmennyt noin 7 10 asteiseksi. Lämpötilan harppauskerros sijaitsi matalilla asemilla noin 4 7 metrin syvyydessä. Vesimassa oli kerrostunut myös suolapitoisuuden mukaan. Syvimmällä asemalla (48) sekä asemalla 38 vesimassa ei ollut kerrostunut samalla tavalla kuin muilla asemilla, ja selkeä harppauskerros puuttui. Tähän voi vaikuttaa tarkkailupisteiden sijainti laivaväylällä ja laivojen liikennöinti satama-alueella. Heinäkuun alussa pintavesi oli lämmennyt noin asteen välille ja harppauskerros oli siirtynyt osalla pisteistä syvin piste mukaan lukien hieman alkukesää syvemmälle. Nyt myös asemalla 38 oli selvä harppauskerros noin 10 metrissä sekä lämpötilassa että suolapitoisuudessa. Jäähdytysvesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa. Heinäkuun lopulla pintavesi oli kylmästä kesästä ja vesien hitaasta lämpenemisestä johtuen näytepisteillä lämpötilaltaan yhä noin asteista. Vesi oli kerrostunut kaikilla asemilla sekä lämpötilan että suolapitoisuuden mukaan. Lämpötila ja suolapitoisuus olivat kerrostuneet samalla tavalla kuin heinäkuun alkupuolella, eikä asema 38 poikennut suuresti muista asemista. Toisin kuin vuonna 2016 heinäkuun alun ja lopun lämpötila- ja suolapitoisuuskerrostuneisuudet eivät juurikaan poikenneet toisistaan johtuen luultavasti heinäkuun 2017 viileästä säästä. Elokuun loppupuolella pintaveden lämpötila vaihteli noin 16 ja 18 asteen välillä. Vesimassa oli edelleen lämpötilakerrostunut syvällä alueella, mutta muilla asemilla lämpötilakerrostuneisuus oli jo hyvin loivaa. Syvimmän aseman (48) harppauskerros oli siirtynyt m:iin. Asema 38 ei juuri eronnut vertailuasemista kummankaan muuttujan osalta. Syyskuun lopulla pintaveden lämpötila oli laskenut noin asteen välille. Vesimassa oli kerrostunut enää vain syvällä alueella; kaikilla muilla asemilla vesi oli vertikaalisesti jokseenkin tasalämpöistä. Asemalla 38 vesi oli hieman lämpimämpää kuin vertailuasemilla (25, 27, 48, P3), mutta ei merkittävästi. Saliniteetti oli laskenut edellisestä mittauskerrasta 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

28 kaikilla asemilla johtuen todennäköisesti runsaista syyssateista ja jokien tuomasta makeasta vedestä. Syvimmällä asemalla alusvesi oli suolaisempaa kuin ylemmissä vesikerroksissa. Tulosten perusteella Kilpilahden tuotantolaitosten jäähdytysvesien vaikutukset alueen vesimassan lämpötilaan ja suolapitoisuuteen olivat vuonna 2017 hyvin pieniä. Pieniä muutoksia havaittiin vesimassan kerrostuneisuudessa kesä-syyskuussa ja talvella havaittiin vesimassassa pientä lämpötilanousua lähinnä merivesitunnelia olevalla pisteellä Veden hygieeninen laatu Heinäkuun näytteenottojen yhteydessä pisteillä 25, 27, 38, 48 ja P3 tehtyjen Escherichia coli -bakteerimääritysten perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavesikelpoista kaikilla pisteillä. E. coli -määrät jäivät kaikilla asemilla pieniksi (Kuva 19) ja olivat rannikon uimavesille asetetun toimenpiderajan alapuolella (E. coli -bakteerit 100 pmy/100 ml). Kolimuotoiset bakteerit (koli36) ovat ns. maaperäbakteereja, ja niitä esiintyy yleisesti vesistövesissä, joissa on orgaanista ainetta koli36 E.coli pmy/100 ml P P Kuva 19. Escherichia coli -bakteerien ja kokonaiskolien määrä (koli36) (pmy/100 ml) päällysvedessä heinäkuun näytteenottokerroilla 2017 Porvoon edustan näyteasemilla. E. colien määrän perusteella vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista Vedenlaadun kehitys pidemmällä aikavälillä Vedenlaadun pitkäaikainen kehitys osoittaa, että Porvoon edustan merialueen rehevyys on vähentynyt vuosien välisellä ajanjaksolla (Kuva 20). Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat laskeneet selvästi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun korkeista pitoisuuksista. Liukoisten ravinteiden pitoisuuksissa trendi ei ole ollut yhtä selvä, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

29 vaan joinakin vuosina on havaittu yleisestä tasosta poikkeavia pitoisuuksia. Ravinnesuhteen osalta Porvoon merialueella on yleensä vallinnut yhteisrajoittuneisuus. Vedenlaadun parantumista selittää ainakin osittain alueelle tulevan jätevesikuormituksen väheneminen (Liite 3). Jokien tuoma kuormitus sen sijaan ei ole osoittanut laskevaa kehityssuuntaa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Kuormituksen ja vedenlaadun pidempiaikaista kehitystä tullaan tarkastelemaan lähemmin vuoden 2019 laajan tarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä. Kokonaisfosfori (µg/l) Ammoniumtyppi (µg/l) Kokonaistyppi (µg/l) Fosfaattifosfori (µg/l) N/P -suhde a-klorofylli (µg/l) Kuva 20. Vedenlaadun kehitys päällysvedessä kasvukaudella (touko-syys) Porvoon edustan merialueella vuosina Kuvissa on esitetty kunkin vuoden vuosikeskiarvo kaikilta nykyisen tarkkailun suppeina vuosina mukana olevilta pisteiltä (8, 25, 27, 32, 38, 48, P3, P4, P5). 5.2 POHJAELÄINTARKKAILU Pohjanlaadun maastohavainnot Näyteasemat S ja B olivat molemmat liejupohjia (Taulukko 9). Molemmilla näyteasemilla pohjan laatu oli hyvin samankaltainen kuin edellisenä vuonna. Öljysataman edustalla (as S) hapellisen pintakerroksen paksuus oli 1,5 2 cm. Sen alla oli tummanharmaa 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

30 savensekaista liejua sulfidiraitoineen. Asemalla B hapellisen kerroksen paksuus oli vain 1 cm. Tällä asemalla hapellisen kerroksen alla oli harmaanmustaa sulfidiliejua, ja rikkivedyn haju oli lievää - voimakasta Pohjaeläimistö Asemien S ja B sekä nostokohtaiset että keskimääräiset neliömetritulokset on esitetty liitteessä (Liite 8). Tulostaulukossa on esitetty myös näyteasemien viralliset nimet, joilla tulokset löytyvät Hertasta. Ympäristöhallinnon vesimuodostumien tyyppijaon mukaan molemmat näyteasemat ovat Suomenlahden sisäsaaristoa. Öljysataman edustalla (asema S) pohjaeläimistössä dominoivat Marenzelleriamonisukasmadot, joiden tiheydet olivat suurempia kuin paikalla ennen havaitut. Em. lajin lisäksi näytteissä esiintyi vain makeanveden rehevän pohjan Potamothrix/Tubifex harvasukasmatoja ja varsinaiseen murtovesilajistoon kuuluvia liejusimpukoita (Macoma baltica) (Kuva 21). Rakkuäyriäisiä (Ostracoda) näytteissä ei esiintynyt lainkaan, kun niitä vielä edellisenä vuonna oli 14 yks/m 2 ja vuosina jopa 100 yks/m 2. Paikan lajimäärä oli tipahtanut edellisestä vuodesta (6) vain 3 lajiin. Liejusimpukoita esiintyi näytteessä yhteensä 7 yksilöä eikä joukossa ollut kovin pieniä yksilöitä (Kuva 22). Svartbäckinselän eteläosan syvällä alueellakin (asema B) Marenzelleriamonisukasmatojen yksilötiheydet olivat huomattavasti edellisiä vuosia suurempia mutta eivät kuitenkaan huippuvuoden 2011 tasoa ( yks/m 2 ) (Kuva 21). Lisäksi näytteessä esiintyi Potamothrix/Tubifex harvasukasmatoja, liejusimpukoita ja Paranais litoralis harvasukasmato. Lajimäärä oli nyt vain 4 kun se oli edellisenä vuonna 6. Edellisen vuoden tapaan paikalla ei esiintynyt raakkuäyrisiä (Ostracoda), joiden tiheys oli vuonna 2015 jopa yli 300 yks/m 2. Liejusimpukoita oli näytteessä yhteensä 6 yksilöä, joista vain yksi oli kokoluokkaa alle 5 mm (Kuva 22). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

31 Havaintopaikka S yks./m g WW/m2 Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom BBI 0,380 0,550 0,510 0,390 0,200 BBI ELS 0,636 0,920 0,850 0,650 0,330 tilaluokka H E H H V Havaintopaikka B yks./m g WW/m Tub Mon Chi Mac Marenz Muut Biom BBI 0,306 0,370 0,460 0,420 0,140 BBI ELS 0,510 0,620 0,770 0,700 0,230 tilaluokka T H H H V Kuva 21. Pohjaeläinten tiheys (yks/m2) ryhmittäin/lajeittain (Tub=Tubificidae, Mon=valkokatka, Chi=surviaissääsket, Mac=liejusimpukka, Marenz=Marenzelleria ja Muut) ja kokonaisbiomassa (g WW/m2) näyteasemilla S ja B vuosina Huom. Y-akselien asteikot ovat kuvissa erilaiset. Kaaviossa on esitetty myös ko. vuosien pohjaeläintuloksiin perustuvat BBI- ja BBI-ELSarvot sekä BBI-ELS:in mukainen tilaluokka. Hu=huono, V=välttävä, T=tyydyttävä ja H=hyvä ja E=erinomainen 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

32 10 Asema S 8 yksilöä mm 10 Asema B 8 yksilöä mm Kuva 22. Liejusimpukan (Macoma baltica) kokojakauma vuonna 2017 asemalla S (n=7) ja B (n=6). Yksilömäärät olivat molemmilla asemilla aika vähäisiä; aseman B liejusimpukoista yksi (1) yksilö oli nuori, kokoluokaltaan alle 5 mm yksilö. BBI -indeksi on kehitetty rannikkovesien ekologisen tilan luokitteluun, jossa pohjaeläimistö on yksi luokittelumuuttujista. Sekä BBI että siitä laskettu BBI-ELS -indeksi voivat saada arvoja väliltä 0 1. Mitä lähempänä indeksiarvot ovat nollaa, sitä heikompi on pohjaeläinyhteisön ja samalla pohjan ekologinen tila. Vesialueen pohjan ekologista tilaa kuvaava BBI-ELS -arvo (BBI-Ekologinen LaatuSuhde) saadaan, kun aineistosta saatua BBI-arvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen BBI-vertailuarvoon: BBI-ELS-arvo on havaitun BBI-arvon ja vastaavan BBI-vertailuarvon välinen suhde. Yleensä BBI -indeksi lasketaan vesimuodostelmalle pidemmän ajanjakson tulosten perusteella. Tässä BBI - indeksiä ja BBI-ELS -arvoja on käytetty kuvaamaan alueen pohjaeläimistöä perustuen vain yhden näytteenottokerran asemakohtaisiin tuloksiin. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

33 BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2017 molemmilla näytepaikoilla edellisiä vuosia heikompi (Kuva 21). Näytepaikkojen lajimäärä oli tipahtanut; lajimäärä on ollut yhtä pieni kuin vuonna 2017 viimeksi vuonna Näytteissä ei myöskään esiintynyt indeksin arvoa nostavia herkkiä lajeja kuten raakkuäyrisiä tai valkokatkoja (Monoporeia affinis). Suomenlahden suurimmat ongelmat ovat yleinen rehevyys ja syvien alueiden huono happitilanne. Yleisen rehevyyden lisäksi alueelliseen tilanteeseen vaikuttaa aina lisäksi myös paikallinen kuormitus, jokien tuoma ravinnekuorma sekä paikalliset olosuhteet kuten matalien kynnysten erottamat erilliset altaat. Suomenlahden yleinen tila näkyy myös Suomenlahden sisäsaariston pohjaeläimistössä. Tämän selvityksen selvä valtalaji oli molemmilla näyteasemilla huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleriamonisukasmato, kuten monilla muillakin yli 20 metrin syvyisillä merialueilla Suomenlahden rannikolla (Anttila-Huhtinen 2013). Marenzelleria-monisukasmatojen havaitut maksimiyksilötiheydet tutkimusalueella ovat vuodelta 2011, mutta nyt tiheydet olivat taas nousseet verrattuna edeltäneisiin vuosiin. Tämän merialueen syvillä liejupohjilla vallitsisi luonnostaan valkokatka (Monoporeia affinis) kilkki (Mesidotea entomon) -pohjaeläinyhteisö, mutta tällaista ns. luonnontilaista syvän veden pohjaeläinyhteisöä ei tutkimusalueen syvillä alueilla ole tavattu pitkään aikaan, vaikka yksittäisiä valkokatkoja on näytteissä joskus esiintynytkin. Tämän yhteistarkkailun näyteasemilla valkokatkaa on viimeksi tavattu merkittäviä määriä 1980-luvun alkupuolella. Pohjaeläimistön muutoksia pidemmällä aikavälillä tullaan käsittelemään tarkemmin seuraavassa laajan tutkimusvuoden vuosiraportissa. 5.3 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISTIEDUSTELU Tiedustelun palauttanut kaupallinen kalastaja teki kuukaudessa keskimäärin n. 12 kalastusmatkaa (Kuva 23). Kalastusaktiivisuus oli suurinta tammi-helmikuussa sekä toukokuussa. Kalastaja oli pyytänyt alueilla 1-3, kuten edellisenä vuonna. Kalastaja ilmoitti käyttäneensä verkkoja, rantarysiä sekä katiskoita. Lohi- tai silakkarysiä ei ollut käytössä. Kalastaja ei ilmoittanut vastauksessaan lainkaan kalansaaliita, joten niitä ei voida tässä esittää taikka verrata edellisvuosiin. Kalastaja oli havainnut osa-alueen 1 saaliskaloissa makuvirheitä syksyllä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

34 Kuva 23. Porvoon merialueella toimivan ammattikalastajan kuukausikohtaiset kalastusmatkojen lukumäärät. 6 YHTEENVETO Tässä vuosiraportissa on käsitelty Porvoon edustan merialueen tilaa vuonna 2017 vedenlaatu- ja pohjaeläintarkkailun sekä ammattikalastajien saalistiedustelun perusteella. Vuosi 2017 oli ohjelman mukaan suppean tarkkailun vuosi. Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat Porvoonjoki ja Mustijoki, joiden osuus alueelle tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormasta on selvästi yli 90 %. Osuus vaihtelee vuotuisista virtaamaolosuhteista riippuen. Jokien tuoma kuormitus oli vuonna 2017 hieman edellisiä vuosia suurempi. Kiintoainekuormasta lähes kaikki tuli merialueelle jokien ainevirtaamista. Jätevesien kiintoaine- ja typpikuormitus oli suurempaa, mutta muuten fosfori- ja COD-kuormitus olivat hieman laskeneet edellisvuodesta. Jätevesikuormitus oli muutamia luparajojen ylityksiä lukuun ottamatta lupien mukaista. Jokivesien aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa etenkin talviaikaan jokisuiden lähialueella, missä päällysvesi oli sameampaa ja talvella myös typpipitoisempaa kuin etäämpänä. Talven näytteenotoissa havaittiin Porvoonjoen vaikutusalueella poikkeuksellisen korkeita klorofylli-a-pitoisuuksia, jotka voivat johtua aikaistuneesta levien kevätkukinnasta. Happitilanne pysyi talvella sekä päällys- että alusvedessä vähintään kohtalaisena. Porvoon merialueelle tyypillisesti kesällä alusveden happitilanne oli ajoittain heikko. Matalilla alueilla happiminimit havaittiin jo heinäkuussa, mutta syvillä asemilla happitilanne heikkeni kesän aikana ja oli heikoimmillaan myöhemmin syyskuussa. Huonosta happitilanteesta johtuen fosforipitoisuudet olivat ajoittain koholla. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

35 Porvoon merialueen kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a-pitoisuus oli aiempiin vuosiin nähden alhaisempi. Lähinnä purkupisteitä ja jokisuita pitoisuudet olivat ulompia alueita korkeampia ja saavuttivat huippulukemat jo heinä-elokuussa. Ulompana korkeimmat klorofylli-a-pitoisuudet esiintyivät vasta loppukesästä. Kokonaisravinnesuhteet vaihtelivat tuotantokauden aikana, mutta useimmiten typpi oli rajoittava ravinne. Myös liukoisen typen määrä pysyi vähäisenä läpi kesän ja alkoi lisääntyä vasta loppukesästä, kun taas liukoista fosforia oli vedessä suhteessa enemmän. Vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimakelpoista. Veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella ei seurantajakson aikana havaittu selviä jätevesien vaikutuksia. Porvoon- ja Mustijoen tuoman kuormituksen suuruus oli vuonna 2017 alueelle tulevasta kuormituksesta noin 95 %, kiintoaineen osalta jopa 99,9 %, joten jokien vedenlaadulla on suuri vaikutus Porvoon edustan vedenlaatuun ja jätevesien vaikutus on vaikea erottaa siitä. Jäähdytysvesien tarkkailussa ei havaittu selviä muutoksia vesimassan kerrostuneisuudessa helmikuussa havaittua pientä lämpötilanousua lukuun ottamatta. Pohjaeläinnäytteet otettiin kahdelta jokavuotisessa seurannassa olevalta asemalta, asemilta S (Öljysatama) ja B (Svartbäckinselkä). Molemmilla alueilla oli sedimentin pinnalla vain 1 2 senttimetrin hapellinen pintakerros, ja Svartbäckinselän syvännenäytteessä haisi rikkivety. Pohjaeläinlajistossa näkyi sekä merialueen yleinen rehevyys että syvempien alueiden huono happitilanne. Molempien asemien selvä valtalaji oli huonoissakin happioloissa selviävä Marenzelleria -monisukasmato, jonka lisäksi esiintyi lähinnä vain liejusimpukkaa (Macoma baltica) ja rehevän pohjan harvasukasmatoa Potamothrix/Tubifex. Lajimäärä oli kummallakin asemalla edellisiä vuosia pienempi. Näytteissä ei esiintynyt lainkaan herkäksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja kuten esim. raakkuäyriäisiä (Ostracoda). Tämä näkyi siinä, että myös BBI-indeksin mukaan pohjan tila oli vuonna 2017 molemmilla näytepaikoilla edellisiä vuosia heikompi. Kaupallisten kalastajien saalistiedustelun palautti vain yksi tutkimusalueella kalastanut kalastaja. Kalastaja oli käyttänyt verkkoja, rysiä sekä katiskoita. Kalastusmatkoja kertyi kuukaudessa keskimäärin 12, mikä oli lähellä edellisvuoden tasoa. Kalastaja ei raportoinut saaliitaan, joten niitä ei voitu verrata aikaisempiin tuloksiin. Kalastaja oli havainnut osaalueen 1 kaloissa syksyllä makuvirheitä. 7 TARKKAILUN JATKAMINEN Porvoon edustan merialueen tilan tarkkailua jatketaan voimassa olevan ohjelman mukaisesti vuonna 2018, jolloin tarkkailussa on vuorossa vuoden 2017 tapaan suppeat tutkimukset. Kaupallisten kalastajien vähyyden vuoksi saaliskirjanpito- ja kalastustiedustelun jatkamista kannattaa harkita. Seuraavat laajat tutkimukset ajoittuvat vuoteen Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

36 VIITTEET Anttila-Huhtinen, M Pohjaeläintutkimukset merialueella Pyhtää-Kotka-Hamina vuosina Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/2013. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää L., Järvinen, M., Karjalainen, S., Kauppila, P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus, J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen, A., Siimes, K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K.-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita no 7/2012. Ilmatieteenlaitos Kuukausikohtaiset ilmastokatsaukset. Ilmatieteen laitos 2017a. Terminen kasvukausi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Terminen kasvukausi, luettu Ilmatieteen laitos 2017b. Leuto jäätalvi > Ilmasto > Vuodenaikojen tilastot > Talvitilastot > Jäätalvet, luettu Kantola, L., Koskenniemi, E., Paavola, R. & Heikkinen, M Ohjeita järvien ja jokien pohjaeläinseurannan näytteenottoon ja raportointiin. Ympäristöopas 87, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Kettunen, I., Mäkelä, A. ja Heinonen, P Ympäristöopas Vesistötietoa näytteenottajille. Suomen ympäristökeskus. Korpinen, P., Kiirikki, M., Koponen, J., Sarkkula, J. ja Väänänen, P Rehevöitymiskehityksen arviointi Kotkan ja Porvoon edustan merialueilla 3D vesistömallin avulla. Suomen ympäristö, ympäristönsuojelu no 587. Meissner, K Pohjaeläinten määrityskirjallisuutta, Ympäristöhallinnon yhteinen verkko palvelu, , tila>pintavesien tilan seuranta>biologisten seurantamenetelmien ohjeet Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. & Leppänen, T Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 10. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V Zoobenthos as indikators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3): Perus, J. & Österberg, M BBI-excel makron opas. Moniste, lokakuu Pitkänen, H Eutrophication of the Finnish coastal waters: Origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes. Publications of the Water and Environment Research Institute 18. National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Ramboll Analytics Oy Porvoon edustan merialueen tila vuosina Työnro , moniste. Ramboll Oy Porvoon edustan merialueen yhteistarkkailuohjelma vuosille Vesistö- ja kalataloustarkkailu. SFS Vesitutkimukset. pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standarsoimisliitto SFS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/

37 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (N:o 177) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Suomen ympäristökeskus 2017a. Vesitilanne vuoden 2016 lopussa: Etelässä jäät heikkoja ja lumetonta, Pohjois-Pohjanmaalla hyydetulvat mahdollisia. > Etusivu > Ajankohtaista > Vesitilannekatsaukset Suomen ympäristökeskus 2017b. Vesitilanne vuoden 2017 lopussa: Vedet korkealla maan eteläosassa, heikkoja jäitä syytä varoa Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa. > Etusivu > Ajankohtaista > Vesitilannekatsaukset Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 271/2018

38 LIITE 1 Mustijoen ja Porvoonjoen virtaamien sekä ainepitoisuuksien mittauspaikat.

39 Fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun kaikki tarkkailupisteet, vertailupisteinä toimivat ulappa-alueen tarkkailupisteet sekä yhteistarkkailuvelvollisten jätevesikuormittajien purkupisteiden sijainnit. Vuonna 2017 tarkkailussa olivat mukana pisteet: 27, 25, 8, 32, 38, 48, P3, P4 ja P5. LIITE 2

40 LIITE 3 Porvoon merialueen jätevesikuormitus Ashland Finland Oy Borealis Polymers Oy Bewi Styrochem Oy virtaama CODCr virtaama kok. P CODcr kiintoaine hiilivedyt* BOD7 virtaama kok. P CODcr kiintoaine styreeni kok. N m3/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d , ,3 47 6,4 0, , ,1 41 3,6 0, , , ,9 0, , , , ,1 0, , , , , ,8 0, , , , , ,1 0, , , ,03 0, , , , , ,6 0, , , ,5 0, , ,4 0, , , , ,21 8,3 2,1 0, , , ,2 0,2 35, ,11 9,3 2,6 0, , , ,6 0,1 44, ,13 5,4 1,9 0, , , ,5 0,2 0, ,11 3,7 1,4 0, , , ,0 0,1 0, ,12 4,2 1,1 0, , , ,0 1,1 0, ,1 5,1 0,8 0, , , ,2 0,8 0, ,17 6 1,1 0, , , ,6 0,4 0, ,07 7,1 2,6 0, , , ,7 0,5 0, ,05 4,8 1,6 0, , , ,8 0,6 0, ,07 5,4 1,7 0, , , ,2 0,4 0, ,17 15,9 5,8 0, , , ,1 0,7 0, ,36 18,9 3,1 0, , , ,9 0,4 0, ,68 23,6 3,2 0,06 4, , , ,9 0,6 0, ,83 9,6 1,9 0,04 3, , ,1 76 3,8 0,3 0, ,51 10,7 2,2 0,04 3, , ,1 50 2,0 0,3 0, ,37 6,3 1,1 0,03 1, , ,1 49 1,5 0,3 0, ,12 7,4 1,4 0,04 1, , ,1 57 1,9 0,3 0, , ,7 0,06 3, , , ,1 0,7 0, , ,3 0,07 2,8 ka. 88 5,6 ka , ,5 0,7 4,6 ka ,2 17 2,7 0,03 2,9 * vuoteen 2003 asti määritetty klooratut hiilivedyt ja tämän jälkeen poolittomat hiilivedyt

41 Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Neste Oyj vuodet Kokonniemen ja Hermanninsaaren yhteenlaskettu kuormitus ja vuodesta 2002 eteenpäin Hermanninsaaren uuden puhdistamon kuormitus virtaama kok. P kok. N CODcr Öljy Fenolit virtaama kok. P kok. N CODcr kiintoaine BOD7 m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d , , , , , , , , , , , , , , , ,2 0, , , ,3 0, , , ,4 2, , , ,7 0, , ,3 0, , ,1 0, , , ,5 0, , , ,6 0, , , ,5 0, , , , , , , ,6 0, , , ,3 0, , , ,9 0, , ,2 0, , , ,1 0, , , ,4 0, , , ,9 0, , , ,3 0, , , ,0 0, , , ,2 0, , , ,1 0, , , ,2 0, , ka , ,6 0,79 ka , LIITE 3 Porvoon merialueen jätevesikuormitus

42 kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk ka yht LIITE 3 Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle vuonna 2017 Porvoonjoki Porvoonjoki

43 kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD kk Virtaama Kok. P Kok. N Kiintoaine COD m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d m3/kk kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk ka yht LIITE 3 Jokien tuoma kuormitus Porvoon merialueelle vuonna 2017 Mustijoki Mustijoki

44 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 1 cm; Jää 10 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,30 0,1 12,3 87 3, , ,4 2 5,52-0,05 3 5,53-0,06 4 5,54-0,06 5 5,54-0,07 6 5,55-0,09 7 5,56-0,06 8 5,56-0,02 9 5,57 0, ,58 0, ,58 0, ,58 0, ,58 0, ,59 0, ,59 0, ,59 0, ,59 0, ,60 0, ,60 0,2 12,3 88 2, , PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:20; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,8 91 1, , ,9 23 0,2 12,8 91 1, , /24

45 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,58 0,2 13,0 93 1, , ,5 19 5,69 0,4 13,0 93 1, , ,59 0,31 3 5,59 0,27 4 5,59 0,24 5 5,61 0,30 6 5,61 0,32 7 5,62 0,31 8 5,63 0,40 9 5,62 0, ,62 0, ,63 0, ,64 0, ,66 0, ,66 0, ,66 0, ,66 0, ,66 0, ,66 0, PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 6,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,63 0,0 12,7 90 0, , ,6 2 5,63-0,09 3 5,63-0,09 4 5,63-0,09 5 5,64-0,09 6 5,64-0,09 7 5,65-0,08 8 5,65-0,08 9 5,65-0, ,66-0, ,66-0, ,67-0, ,68-0, ,68-0, ,68-0, ,68-0, ,68-0, ,69-0, ,69-0, ,69-0, ,71-0, ,71-0, ,73 0, ,81 0,2 12,5 89 0, , /24

46 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,57 0,1 13,0 92 0, , < ,5 2 5,56-0,15 3 5,59-0,13 4 5,59-0,13 5 5,62-0,09 6 5,63-0,07 7 5,63-0,06 8 5,64-0,02 9 5,64 0, ,64 0, ,65 0, ,65 0, ,66 0,3 12,7 91 0, , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 6,0 m; Lumi 0 cm; Jää 8 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,1 12,9 92 0, , < ,9 18 0,1 12,7 90 1, , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 6,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja al,jmä; Ilm.lt. -2 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt S; 1-0,1 13,0 92 0, , ,5 44 0,1 12,5 89 1, , PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 5 cm; Jää 17 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,38 0,4 12,9 92 1, , ,8 2 5,46 0,07 3 5,50 0,04 4 5,54 0,04 5 5,55 0,04 6 5,56 0,07 7 5,59 0,12 8 5,60 0,13 9 5,62 0, ,62 0, ,63 0, ,64 0, ,64 0, ,65 0, ,65 0, ,66 0, ,67 0,4 11,6 83 1, , /24

47 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 6,8 m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja AL, JMä; Ilm.lt. 1 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt S; 1 0,0 13,0 92 0, , < ,7 31 0,8 9,0 65 4, , PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,18 10,0 11, , ,1 2 5,18 9,34 3 5,19 9,21 4 5,28 8,04 5 5,36 7,20 6 5,38 7,10 7 5,40 6,79 8 5,41 6,63 9 5,42 6, ,43 6, ,44 6, ,44 6, ,44 6, ,44 5, ,44 5, ,44 5, ,45 5, ,45 5, ,45 5,6 10, , < ,3 4/24

48 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,39 8,0 10,6 93 2, ,0 2 5,39 7,73 3 5,40 6,91 4 5,41 6,70 5 5,43 6,38 6 5,45 6,34 7 5,45 6,22 8 5,45 6,13 9 5,45 6, ,45 6, ,45 5, ,45 5, ,45 5, ,45 5, ,45 5, ,47 5, ,48 5,6 10,9 90 1, , < , PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,0 11,1 95 1, ,0 23 5,0 10,1 82 2, , <5 < ,6 5/24

49 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,47 7,3 11,2 96 1, ,0 2 5,47 7,21 3 5,47 7,16 4 5,47 7,12 5 5,47 6,95 6 5,47 6,83 7 5,47 6,68 8 5,47 6,39 9 5,47 6, ,47 6, ,48 6, ,48 6, ,48 6, ,48 6, ,48 6, ,49 6, ,49 6, ,49 5, ,51 5,6 10, , < ,8 6/24

50 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,42 7,6 11,2 97 1, ,2 2 5,42 7,77 3 5,42 7,67 4 5,43 7,00 5 5,44 6,86 6 5,44 6,71 7 5,45 6,65 8 5,45 6,54 9 5,45 6, ,46 6, ,46 6, ,46 6, ,46 6, ,46 6, ,47 5, ,47 5, ,47 5, ,48 5, ,48 5, ,48 5, ,50 5, ,56 4, ,55 3, ,56 4,8 10,2 82 1, , < , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,0 10,8 94 1, ,0 31 4,8 9,1 73 4, , <5 < ,6 7/24

51 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt S; 1 5,40 7,4 11,1 96 1, ,1 2 5,40 7,38 3 5,40 7,21 4 5,41 7,11 5 5,41 6,80 6 5,42 6,41 7 5,43 6,20 8 5,45 5,99 9 5,46 5, ,47 5, ,48 5, ,49 5, ,53 5,0 10,4 84 1, , <5 < , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 8,5 11, , ,2 18 5,8 11,0 91 1, , <5 < , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt S; 1 7,9 11,4 99 0, ,2 44 4,5 10,5 84 1, , <5 < ,6 8/24

52 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,16 17,3 10, , , ,16 16,82 3 5,17 16,60 4 5,20 16,35 5 5,37 14,38 6 5,38 13,81 7 5,41 10,97 8 5,41 10,34 9 5,41 10, ,41 10, ,41 9, ,42 9, ,42 9, ,42 9, ,43 9, ,43 9, ,43 9, ,44 9, ,44 9,5 7, , <5 <5 36 <2 6, PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,37 15,4 10, , , ,37 15,11 3 5,36 15,08 4 5,36 15,10 5 5,36 15,00 6 5,36 14,79 7 5,38 13,05 8 5,39 12,32 9 5,41 11, ,42 10, ,42 10, ,44 9, ,45 9, ,45 8, ,45 8, ,46 8, ,46 8,9 7, , <5 < ,7 9/24

53 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,2 10, , ,1 23 7,4 7,5 65 8, , <5 < , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,43 14,7 10, , , ,43 14,58 3 5,42 14,55 4 5,42 14,40 5 5,41 13,82 6 5,42 13,74 7 5,42 13,54 8 5,42 13,20 9 5,44 12, ,44 10, ,45 9, ,45 9, ,46 9, ,47 8, ,47 8, ,47 8, ,47 8, ,48 8, ,48 8,7 8,6 76 7, , <5 < ,1 10/24

54 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,45 15,0 10, , , ,45 14,82 3 5,44 14,81 4 5,44 14,60 5 5,44 14,27 6 5,44 13,41 7 5,43 12,46 8 5,43 12,05 9 5,43 11, ,43 11, ,43 11, ,44 10, ,44 10, ,44 10, ,44 9, ,45 9, ,46 8, ,47 8, ,48 8, ,48 8, ,50 7, ,54 6, ,56 5, ,58 5,8 7,0 58 2, , <5 < , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,5 10, , ,1 31 8,4 6, , < ,5 11/24

55 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,46 14,5 10, , , ,46 14,09 3 5,45 13,88 4 5,44 13,54 5 5,43 13,04 6 5,43 12,80 7 5,43 12,56 8 5,43 12,31 9 5,43 11, ,43 11, ,44 11, ,44 11, ,45 10,6 9,3 86 3, , <5 < , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,8 10, , ,2 18 8,9 7, , <5 < , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä, HK; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,9 10, , ,1 44 5,6 7,7 63 1, , <5 < ,7 12/24

56 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SW; 1 4,78 17,0 9,3 99 5, ,2 < ,78 16,73 3 5,16 14,32 4 5,41 12,33 5 5,40 12,02 6 5,39 11,01 7 5,39 10,50 8 5,39 10,38 9 5,39 10, ,39 10, ,39 10, ,39 10, ,39 10, ,39 10, ,39 10, ,39 9, ,39 9, ,39 9, ,39 10,2 6, , < < PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:25; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt SW; 1 5,25 15,4 7,9 81 4, ,0 < ,31 14,20 3 5,37 12,82 4 5,38 12,16 5 5,39 11,56 6 5,39 11,28 7 5,39 11,10 8 5,40 10,84 9 5,40 10, ,41 10, ,41 10, ,41 10, ,42 10, ,42 10, ,43 10, ,43 10, ,46 10,1 6, , <5 <5 43 < /24

57 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,6 9,4 97 3, ,1 23 8,2 6,4 56 7, , <5 <5 40 < PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,34 14,8 9,2 94 3, ,0 < ,34 14,56 3 5,36 14,39 4 5,36 14,06 5 5,39 12,54 6 5,41 11,68 7 5,42 11,45 8 5,43 10,74 9 5,43 10, ,43 10, ,43 9, ,44 9, ,44 9, ,44 9, ,45 9, ,46 8, ,46 8, ,47 8, ,47 8,3 7,0 62 3, , ,6 14/24

58 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt E; 1 5,44 16,1 10, , ,2 < ,43 15,56 3 5,42 15,07 4 5,42 14,39 5 5,41 13,04 6 5,42 12,28 7 5,42 11,91 8 5,42 11,01 9 5,43 10, ,43 10, ,43 9, ,43 9, ,43 8, ,44 8, ,45 8, ,45 8, ,46 8, ,46 7, ,47 7, ,48 7, ,51 6, ,52 6, ,52 6, ,56 6,4 6,5 55 1, , <5 < , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 16,5 9, , ,1 31 8,1 4,8 42 8, , <5 < ,2 15/24

59 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt NE; 1 5,40 15,4 10, , ,1 < ,39 14,96 3 5,39 14,85 4 5,39 14,63 5 5,40 13,46 6 5,43 12,09 7 5,42 11,21 8 5,42 10,89 9 5,43 10, ,43 9, ,44 9, ,44 9, ,44 9,5 6,9 62 2, , < , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt NE; 1 16,3 10, , ,1 18 8,3 6,5 57 2, , <5 < , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja MK, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 18 C-ast; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 15,8 9, , ,2 44 6,2 6,8 57 2, , <5 < ,2 16/24

60 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 4,32 18,4 9, , ,2 2 4,41 18,11 3 4,57 18,19 4 4,73 17,99 5 4,96 17,74 6 5,04 17,75 7 5,15 17,15 8 5,22 16,62 9 5,23 16, ,32 13, ,34 12, ,34 12, ,34 12, ,35 11, ,36 11, ,36 11, ,36 11, ,37 11, ,37 11,9 2, , < PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,14 17,6 7,6 82 4, ,9 2 5,13 17,28 3 5,13 17,24 4 5,15 16,87 5 5,24 15,95 6 5,30 15,76 7 5,28 15,60 8 5,30 15,68 9 5,30 15, ,30 15, ,30 15, ,28 15, ,27 15, ,27 14, ,28 14, ,27 14, ,28 14,6 6, , ,0 17/24

61 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,6 8,6 93 4, , ,4 5, , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,14 17,4 8,6 92 3, ,1 2 5,15 17,10 3 5,15 17,08 4 5,16 17,05 5 5,22 16,76 6 5,23 16,72 7 5,24 16,62 8 5,32 16,39 9 5,34 16, ,38 15, ,38 15, ,38 15, ,39 15, ,39 14, ,39 14, ,40 14, ,40 14, ,41 14, ,40 13,7 7, , ,6 18/24

62 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,36 16,4 9, , ,3 2 5,36 16,14 3 5,36 16,13 4 5,36 16,15 5 5,36 16,15 6 5,36 16,15 7 5,36 16,14 8 5,36 16,13 9 5,35 16, ,35 16, ,35 16, ,35 16, ,40 15, ,39 15, ,39 15, ,39 14, ,40 14, ,40 13, ,41 13, ,42 12, ,45 10, ,51 8, ,57 6, ,60 7,3 4,3 37 2, , <5 < , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,9 7,8 85 2, ,1 31 9,5 2,1 19 9, , <5 < ,6 19/24

63 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 5,22 17,3 8,7 93 3, ,0 2 5,22 16,92 3 5,23 16,91 4 5,24 16,76 5 5,28 16,65 6 5,31 16,58 7 5,33 16,53 8 5,36 16,54 9 5,38 16, ,39 16, ,39 16, ,39 16, ,39 16,2 8,8 92 5, , , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 15 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt N; 1 17,1 8,8 94 2, ,1 18 9,9 4, , < , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JT, JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt N; 1 16,4 9,3 98 1, ,2 44 6,8 5,9 50 3, , <5 < ,8 20/24

64 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 25 Kuggsund 25 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:35; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,21 13,4 9, ,8 2 4,25 13,14 3 4,32 13,26 4 4,50 13,28 5 4,69 13,36 6 4,83 13,39 7 4,87 13,41 8 4,87 13,41 9 4,89 13, ,89 13, ,92 13, ,92 13, ,91 13, ,91 13, ,92 13, ,92 13, ,92 13, ,93 13, ,94 13,7 7, , , PORVOO / 27 Illvarden, koillinen 27 Kok.syv. 18 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 17:05; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,60 13,8 9,6 95 7, ,9 2 4,61 13,48 3 4,64 13,47 4 4,67 13,45 5 4,75 13,44 6 4,82 13,46 7 4,87 13,49 8 4,88 13,48 9 4,93 13, ,94 13, ,94 13, ,96 13, ,97 13, ,00 13, ,01 13, ,01 13, ,06 13,8 6,8 68 7, , /24

65 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 32 UUS-11 Porvoo 32 Kok.syv. 24 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 13,6 8,9 88 7, , ,0 7,4 74 6, , , PORVOO / 38 Sköldvikin edusta 38 Kok.syv. 20 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,67 14,2 9,2 92 7, ,9 2 4,78 13,90 3 4,88 13,97 4 4,90 13,97 5 4,92 13,97 6 4,91 13,76 7 4,95 13,80 8 4,95 13,78 9 4,96 13, ,96 13, ,96 13, ,97 13, ,96 13, ,96 13, ,96 13, ,97 13, ,98 13, ,98 13, ,98 13,9 9,0 90 2, , ,2 22/24

66 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / 48 UUS-13 Porvoo 48 Kok.syv. 40 m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 14:30; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,86 13,9 9,7 97 1, ,0 2 4,85 13,64 3 4,86 13,63 4 4,86 13,63 5 4,86 13,62 6 4,87 13,61 7 4,89 13,59 8 4,92 13,59 9 4,94 13, ,95 13, ,95 13, ,97 13, ,98 13, ,98 13, ,99 13, ,99 13, ,99 13, ,00 13, ,00 13, ,00 13, ,04 13, ,06 13, ,11 13, ,45 9,1 <0, , , PORVOO / 8 Orrenkylänselkä 8 Kok.syv. 34 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 16:05; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 13,9 9,7 97 2, , ,5 <0, , /24

67 LIITE 4 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Sähk ph Ntot N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liupo4p E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka 0/00 oc mg/l % FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l PORVOO / P3 Kalvön NW Kok.syv. 14 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 4,94 14,1 9,5 95 2, ,9 2 4,94 13,76 3 4,94 13,75 4 4,94 13,73 5 4,95 13,70 6 4,97 13,68 7 4,99 13,66 8 5,00 13,65 9 5,01 13, ,02 13, ,02 13, ,02 13, ,03 13,9 8,7 87 5, , , PORVOO / P4 UUS-30 Kitö kaakko 57 Kok.syv. 19 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 14 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,1 9,1 91 2, , ,1 9,1 91 3, , PORVOO / P5 Stuvubergsudden W Kok.syv. 45 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja JMä, JT; levä 1 /3; Ilm.lt. 13 C-ast; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt E; 1 14,0 9,4 94 1, , ,0 4,6 44 8, , < /24

68 LIITE 5 Päällysveden rehevyystaso ja liukoiset ravinteet Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m kokonais liukoiset ,5 2, ,0 2,6 3 8,7 0, ,5 32 3,0 3,3 1,7 8,8 2, , ,0 3,3 2,8 7,3 2, ,5 2, ,0 4,6 3,5 9,1 0, , ,0 4,8 3,5 7,3 0, ,5 28 9,0 3,1 4 10,0 0,8 P ,5 2,5 25 9,0 2,6 4 10,8 0,6 P ,5 2,5 26 7,0 2,6 4,5 11,5 0,7 P ,5 2,5 25 8,0 2,6 4,5 11,6 0, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset , ,0 5,5 2 8,6 1, ,5 2,5 36 1,0 6,1 1,2 11,1 5, ,5 2,5 46 5,0 8,7 1,5 9,3 1, ,5 2,5 37 5,0 8,1 2 12,4 1, ,5 2,5 36 6,0 7,1 3 12,2 0, ,5 2,5 33 6,0 6 3,5 11,5 0,8 P ,5 2,5 29 8,0 3,7 3 13,8 0,6 P ,5 2,5 36 8,0 4,6 3,3 10,3 0,6 P ,5 2,5 33 6,0 5,7 3,8 11,5 0, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,5 2,5 32 3,0 6,2 1,9 11,9 1, , , ,0 8, ,5 2,5 43 1,0 10 1,1 8,8 5, ,5 2,5 40 1,0 11 1,4 8,3 5, ,0 7,6 1,5 8,9 4, ,5 2,5 32 7,0 5,5 2,5 10,0 0,7 P ,5 31 7,0 5,5 1,9 10,0 1,8 P ,5 2,5 30 6,0 5,8 2,3 12,0 0,8 P ,5 2,5 29 7,0 5,2 2,9 11,0 0,7

69 LIITE Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,5 2, ,0 4,6 2,2 12,9 0, , ,6 38, ,0 5 1,5 11,4 4, ,0 11 1,5 14,6 5, ,0 6,6 1,6 12,6 3, ,5 2,5 30 5,0 6,5 3,2 12,7 1,0 P ,0 9,5 1,7 11,0 3,9 P , ,0 7,1 2,5 11,4 2,2 P ,5 2,5 29 6,0 7,8 3,5 13,1 0, Havainto- kok. N NO3+NO2 NH4-N kok. P PO4-P klorofylli-a näkösyvyys N/P -suhde N/P -suhde paikka µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m liukoiset ,0 12 2,9 9,1 1, ,0 9,4 0,9 13,0 14, ,0 11 1,3 12,6 9, ,0 8,3 1,2 13,3 9, ,0 8,2 1,2 11,5 8, ,0 9,1 3,5 9,7 3,0 P ,0 8,7 2,2 10,0 3,4 P ,0 11 2,9 10,5 1,8 P , ,0 10 3,9 10,3 1,6

70 LIITE 5

71 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) 22. ja lämpötila ºC saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 0,10 0,40 0,20 0,00 0,10 1 5,30 5,38 5,58 5,63 5,57 2-0,05 0,07 0,31-0,09-0,15 2 5,52 5,46 5,59 5,63 5,56 3-0,06 0,04 0,27-0,09-0,13 3 5,53 5,50 5,59 5,63 5,59 4-0,06 0,04 0,24-0,09-0,13 4 5,54 5,54 5,59 5,63 5,59 5-0,07 0,04 0,30-0,09-0,09 5 5,54 5,55 5,61 5,64 5,62 6-0,09 0,07 0,32-0,09-0,07 6 5,55 5,56 5,61 5,64 5,63 7-0,06 0,12 0,31-0,08-0,06 7 5,56 5,59 5,62 5,65 5,63 8-0,02 0,13 0,40-0,08-0,02 8 5,56 5,60 5,63 5,65 5,64 9 0,06 0,28 0,48-0,08 0,01 9 5,57 5,62 5,62 5,65 5, ,08 0,42 0,41-0,08 0, ,58 5,62 5,62 5,66 5, ,08 0,43 0,29-0,08 0, ,58 5,63 5,63 5,66 5, ,09 0,29 0,06-0,09 0, ,58 5,64 5,64 5,67 5, ,11 0,22 0,05-0,10 0, ,58 5,64 5,66 5,68 5, ,14 0,21 0,11-0, ,59 5,65 5,66 5, ,15 0,25 0,20-0, ,59 5,65 5,66 5, ,16 0,34 0,23-0, ,59 5,66 5,66 5, ,18 0,40 0,27-0, ,59 5,67 5,66 5, ,23 0,29-0, ,60 5,66 5, ,20 0,40-0, ,60 5,69 5, , , , , , , , , , ,81 lämpötila ºC saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 10,00 8,00 7,30 7,60 7,40 1 5,18 5,39 5,47 5,42 5,40 2 9,34 7,73 7,21 7,77 7,38 2 5,18 5,39 5,47 5,42 5,40 3 9,21 6,91 7,16 7,67 7,21 3 5,19 5,40 5,47 5,42 5,40 4 8,04 6,70 7,12 7,00 7,11 4 5,28 5,41 5,47 5,43 5,41 5 7,20 6,38 6,95 6,86 6,80 5 5,36 5,43 5,47 5,44 5,41 6 7,10 6,34 6,83 6,71 6,41 6 5,38 5,45 5,47 5,44 5,42 7 6,79 6,22 6,68 6,65 6,20 7 5,40 5,45 5,47 5,45 5,43 8 6,63 6,13 6,39 6,54 5,99 8 5,41 5,45 5,47 5,45 5,45 9 6,56 6,09 6,35 6,45 5,87 9 5,42 5,45 5,47 5,45 5, ,58 6,05 6,27 6,25 5, ,43 5,45 5,47 5,46 5, ,46 5,97 6,22 6,24 5, ,44 5,45 5,48 5,46 5, ,17 5,92 6,18 6,21 5, ,44 5,45 5,48 5,46 5, ,13 5,90 6,09 6,13 5, ,44 5,45 5,48 5,46 5, ,95 5,89 6,09 6, ,44 5,45 5,48 5, ,71 5,81 6,12 5, ,44 5,45 5,48 5, ,58 5,37 6,15 5, ,44 5,47 5,49 5, ,34 5,60 6,10 5, ,45 5,48 5,49 5, ,29 5,90 5, ,45 5,49 5, ,60 5,60 5, ,45 5,51 5, , , , , , , , , , ,

72 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) lämpötila ºC saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 17,30 15,40 14,70 15,00 14,50 1 5,16 5,37 5,43 5,45 5, ,82 15,11 14,58 14,82 14,09 2 5,16 5,37 5,43 5,45 5, ,60 15,08 14,55 14,81 13,88 3 5,17 5,36 5,42 5,44 5, ,35 15,10 14,40 14,60 13,54 4 5,20 5,36 5,42 5,44 5, ,38 15,00 13,82 14,27 13,04 5 5,37 5,36 5,41 5,44 5, ,81 14,79 13,74 13,41 12,80 6 5,38 5,36 5,42 5,44 5, ,97 13,05 13,54 12,46 12,56 7 5,41 5,38 5,42 5,43 5, ,34 12,32 13,20 12,05 12,31 8 5,41 5,39 5,42 5,43 5, ,22 11,19 12,01 11,57 11,84 9 5,41 5,41 5,44 5,43 5, ,05 10,76 10,70 11,37 11, ,41 5,42 5,44 5,43 5, ,87 10,36 9,97 11,19 11, ,41 5,42 5,45 5,43 5, ,74 9,63 9,53 10,71 11, ,42 5,44 5,45 5,44 5, ,70 9,25 9,33 10,40 10, ,42 5,45 5,46 5,44 5, ,68 8,92 8,97 10, ,42 5,45 5,47 5, ,52 8,81 8,77 9, ,43 5,45 5,47 5, ,36 8,67 8,65 9, ,43 5,46 5,47 5, ,28 8,90 8,51 8, ,43 5,46 5,47 5, ,21 8,36 8, ,44 5,48 5, ,50 8,70 8, ,44 5,48 5, , , , , , , , , , ,58 lämpötila ºC saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 17,00 15,40 14,80 16,10 15,40 1 4,78 5,25 5,34 5,44 5, ,73 14,20 14,56 15,56 14,96 2 4,78 5,31 5,34 5,43 5, ,32 12,82 14,39 15,07 14,85 3 5,16 5,37 5,36 5,42 5, ,33 12,16 14,06 14,39 14,63 4 5,41 5,38 5,36 5,42 5, ,02 11,56 12,54 13,04 13,46 5 5,40 5,39 5,39 5,41 5, ,01 11,28 11,68 12,28 12,09 6 5,39 5,39 5,41 5,42 5, ,50 11,10 11,45 11,91 11,21 7 5,39 5,39 5,42 5,42 5, ,38 10,84 10,74 11,01 10,89 8 5,39 5,40 5,43 5,42 5, ,30 10,70 10,38 10,68 10,09 9 5,39 5,40 5,43 5,43 5, ,21 10,56 10,03 10,14 9, ,39 5,41 5,43 5,43 5, ,17 10,51 9,83 9,75 9, ,39 5,41 5,43 5,43 5, ,16 10,44 9,71 9,19 9, ,39 5,41 5,44 5,43 5, ,14 10,32 9,44 8,92 9, ,39 5,42 5,44 5,43 5, ,13 10,28 9,27 8, ,39 5,42 5,44 5, ,04 10,25 9,10 8, ,39 5,43 5,45 5, ,91 10,07 8,77 8, ,39 5,43 5,46 5, ,89 10,10 8,51 8, ,39 5,46 5,46 5, ,85 8,02 7, ,39 5,47 5, ,20 8,30 7, ,39 5,47 5, , , , , , , , , , ,

73 LIITE 6 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Tutkimustuloksia Porvoon edustan yhteistarkkailu (PORVOO) lämpötila ºC saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 18,40 17,60 17,40 16,40 17,30 1 4,32 5,14 5,14 5,36 5, ,11 17,28 17,10 16,14 16,92 2 4,41 5,13 5,15 5,36 5, ,19 17,24 17,08 16,13 16,91 3 4,57 5,13 5,15 5,36 5, ,99 16,87 17,05 16,15 16,76 4 4,73 5,15 5,16 5,36 5, ,74 15,95 16,76 16,15 16,65 5 4,96 5,24 5,22 5,36 5, ,75 15,76 16,72 16,15 16,58 6 5,04 5,30 5,23 5,36 5, ,15 15,60 16,62 16,14 16,53 7 5,15 5,28 5,24 5,36 5, ,62 15,68 16,39 16,13 16,54 8 5,22 5,30 5,32 5,36 5, ,24 15,67 16,21 16,10 16,32 9 5,23 5,30 5,34 5,35 5, ,67 15,60 15,56 16,09 16, ,32 5,30 5,38 5,35 5, ,82 15,52 15,39 16,06 16, ,34 5,30 5,38 5,35 5, ,54 15,26 15,33 16,04 16, ,34 5,28 5,38 5,35 5, ,25 15,03 15,21 15,72 16, ,34 5,27 5,39 5,40 5, ,88 14,95 14,73 15, ,35 5,27 5,39 5, ,79 14,75 14,59 15, ,36 5,28 5,39 5, ,73 14,56 14,19 14, ,36 5,27 5,40 5, ,62 14,60 14,14 14, ,36 5,28 5,40 5, ,53 14,02 13, ,37 5,41 5, ,90 13,70 13, ,37 5,40 5, , , , , , , , , , ,60 lämpötila ºC saliniteetti syvyys P3 syvyys P3 1 13,40 13,80 14,20 13,90 14,10 1 4,21 4,60 4,67 4,86 4, ,14 13,48 13,90 13,64 13,76 2 4,25 4,61 4,78 4,85 4, ,26 13,47 13,97 13,63 13,75 3 4,32 4,64 4,88 4,86 4, ,28 13,45 13,97 13,63 13,73 4 4,50 4,67 4,90 4,86 4, ,36 13,44 13,97 13,62 13,70 5 4,69 4,75 4,92 4,86 4, ,39 13,46 13,76 13,61 13,68 6 4,83 4,82 4,91 4,87 4, ,41 13,49 13,80 13,59 13,66 7 4,87 4,87 4,95 4,89 4, ,41 13,48 13,78 13,59 13,65 8 4,87 4,88 4,95 4,92 5, ,42 13,48 13,76 13,60 13,62 9 4,89 4,93 4,96 4,94 5, ,44 13,47 13,71 13,61 13, ,89 4,94 4,96 4,95 5, ,42 13,48 13,63 13,61 13, ,92 4,94 4,96 4,95 5, ,41 13,49 13,59 13,61 13, ,92 4,96 4,97 4,97 5, ,40 13,49 13,58 13,62 13, ,91 4,97 4,96 4,98 5, ,40 13,54 13,58 13, ,91 5,00 4,96 4, ,38 13,57 13,58 13, ,92 5,01 4,96 4, ,37 13,56 13,60 13, ,92 5,01 4,97 4, ,36 13,80 13,63 13, ,92 5,06 4,98 4, ,36 13,63 13, ,93 4,98 5, ,70 13,90 13, ,94 4,98 5, , , , , , , , , , ,

74 LIITE ja Saliniteetti ( ) 22. ja Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) Syvyys (m) Syvyys (m) 5,2 5,4 5,6 5,8 6, P Syvyys (m) -0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 2, P Saliniteetti ( ) Lämpötila (⁰C) 5,0 5,2 5,4 5, P3 P Saliniteetti ( ) Lämpötila (⁰C) 5,0 5,2 5,4 5,6 5, P Syvyys (m) Syvyys (m) P

75 LIITE 6 Syvyys (m) Syvyys (m) Syvyys (m) Saliniteetti ( ) 4,7 4,9 5,1 5,3 5,5 5, P Saliniteetti ( ) 4,2 4,4 4,6 4,8 5,0 5,2 5,4 5, P Saliniteetti ( ) 4,0 4,2 4,4 4,6 4,8 5,0 5,2 5,4 5, P Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) Syvyys (m) P Lämpötila (⁰C) Syvyys (m) P Lämpötila (⁰C) P

76 LIITE 7 Pohjaeläintutkimuksen näyteasemat; vuonna 2017 näytteet vain asemilta S ja B. Karttaan on piirretty 10 ja 20 metrin syvyyskäyrät.