Maaseututyöryhmän raportti

Transkriptio

1 Maaseututyöryhmän raportti Työryhmä hyväksynyt,

2 2 TIIVISTELMÄ TOIMENPIDESUOSITUKSISTA Tässä raportissa esitetään perusteluin maatalousyrittäjien viljelijätukihallinnon ja valvontojen sekä maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen malli Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Ympäristöterveydenhuollon osalta antaa ympäristöterveydenhuollon johtoryhmä (SOTE) oman raportin. Työryhmien työhön on osallistunut laaja joukko kuntien ja ELY-keskusten asiantuntijoita, viranomaisia ja asiakasnäkemyksen on tuonut MTK-Etelä-Pohjanmaan edustajat. Työryhmät ovat kuulleet myös ulkopuolisia asiantuntijoita seminaareissa ja omissa kokouksissa. Maaseututyöryhmä esittää että ELY-keskuksen suorat viljelijätuet ja valvonnat, Kuntien viljelijätukihallinnon yhteistoiminta-alueiden viljelijätukihallinto, Aluehallintoviraston viljelijätukivalvonnat ja kuntien maatalouden lomituspalvelut kootaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan yhdeksi maatalouspalvelut kokonaisuudeksi. Palvelut pidetään lähellä asiakasta sijoittuen maakunnassa alueelle. Palvelujen sujuvuuteen ja asiakaslähtöiseen palveluun panostetaan. Toimintojen rakentamisessa otetaan henkilöstön monipuolinen osaaminen tehokkaaseen käyttöön, sekä käytetään toimintojen yhdistymisessä syntyviä resursseja järkevästi. Henkilöstön koulutustarpeet ja jaksaminen tulee huomioida muutostilanteessa.

3 3 Sisällys TIIVISTELMÄ TOIMENPIDESUOSITUKSISTA TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TYÖSUUNNITELMA Maaseututyöryhmien Tilaisuudet/Seminaari Muita Keskustelutilaisuuksia: MAATALOUSHALLINNON, VILJELIJÄTUKITEHTÄVIEN JA VILJELIJÄTUKIVALVONTOJEN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA Tehtävät ja tehtävien organisointi, nykytila-analyysi Kuntien yhteistoiminta-alueet Viljelijätukihallinnon prosessit ja yhteistoiminta-alueet lukuina Toimipisteet tällä hetkellä Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät Käytössä olevat henkilöstöresurssit Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat ja htv määrät MAATALOUSYRITTÄJIEN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPALVELUIDEN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA Käytössä olevat henkilöstöresurssit ja toimipisteet Palveluiden mittarit Palveluiden kustannukset Rajapinnan muihin ryhmiin Palvelun sidosryhmät ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS ELY-keskuksessa hoidettavat valvonnat Maaseutuviraston ohjaamat valvonnat Eviran ohjaamat valvonnat Luomutuotannon valvonta Tukesin ohjaamat valvonnat ELY-keskuksen hoidettavat viljelijätuet ELY-keskuksen järjestämä viljelijätukikoulutus ja neuvonta ELY-Keskuksen tehtäviin käytettävissä olevat resurssit ALUEHALLINTOVIRASTON (AVI) SUORITTAMAT VILJELIJÄTUKIVALVONNAT MAATALOUSPALVELUIDEN TEHTÄVÄT JA TEHTÄVÄKENTTÄ, YHTEINEN NÄKEMYS Asiakastarpeet lomitus ja viljelijätukihallinto Viranomaistarpeet lomituksessa...32

4 4 6.3 Palveluja koskevat keskeiset muutosesitykset maatalouslomitukseen Viranomaistarpeet viljelijätukihallinnossa ja valvonnassa Ydinprosessit ja rajapinnat lomituksessa Ydinprosessit ja rajapinnat viljelijätukihallinnossa Toimintamalli ja niiden toiminta Maaseutuvirasto, elintarviketurvallisuusvirasto ja maanmittauslaitoksen tietohallintoyksikkö yhdistyvät MAASEUTUTYÖRYHMÄN JA ALATYÖRYHMIEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA LINJAUKSET Avoinna olevat asiat toukokuu 2017: Maakunnan järjestäjätoiminnon luonnos

5 5 1. TYÖRYHMÄN KOKOONPANO JA TYÖSUUNNITELMA Maaseututyöryhmän tehtävänä oli valmistella seuraavat kokonaisuudet: 1. Maataloushallinto, viljelijätukitehtävät ja viljelijätukivalvonta 2. Ympäristöterveydenhuolto, eläinten hyvinvoinnin ja kasvintuotannon ja terveyden valvonta sekä alkoholivalvonta 3. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden järjestäminen ja viranomaistehtävät Jokaista kokonaisuutta varten on Maaseututyöryhmän alle perustettu alatyöryhmä työstämään kyseistä asiakokonaisuutta. Työryhmät ovat miettineet myös maaseututyöryhmän sisällä sekä muiden maakuntavalmistelun työryhmien välillä synergiaetuja. Alatyöryhmä 2 ympäristöterveydenhuolto siirtyi SOTE-valmistelun alle SOTEtyövaliokunnan päätöksellä Alatyöryhmän nimeksi tuli Ympäristöterveydenhuollon johtoryhmä. Maaseututyöryhmään kuuluivat: Harri Väisänen ELY-keskus pj Janne Lahnalampi, Kauhavan YTA, vpj Jukka Kuoppala, Järvi-Pohjanmaa YTA Matti Nyberg, AVI (Pekka Jokela) Annikki Viertola, Kurikan lomituspalveluyksikkö Ismo Hoskari, Alavuden lomituspalveluyksikkö (Vesa Toukkala) Seppo Kangas, Seinäjoen kaupunki Virpi Ala-Risku, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Ritva Rintapukka, ELY-keskus (Ari Perämäki) Pajulan Kirsi, Etelä-Pohjanmaan liitto Sami Yli-Rahnasto, MTK Etelä-Pohjanmaa (Johanna Kankaanpää) Hannele Koivisto, SOTE/Etelä-Pohjanmaa (Kari Nuuttila) Alatyöryhmät Alatyöryhmä 1. Maataloushallinto, viljelijätukitehtävät ja viljelijätukivalvonta Janne Lahnalampi, Kauhavan YTA pj Jukka Kuoppala, Järvi-Pohjanmaan YTA vpj Reijo Hämäläinen, Kurikan YTA Arja Alaluoma, Seinäjoen YTA Hanna Murtomäki-Kukkola, Alavuden YTA Tuomo Varsamäki, Kauhajoen YTA Harri Väisänen, ELY-Keskus Ritva Rintapukka, ELY-Keskus (Ari Perämäki)

6 6 Johanna Kankaanpää, MTK-E-P (Timo Kankaanpää) Pekka Jokela, AVI Alatyöryhmä 2. Minna Ylikantola, ELY Seppo Kangas, Seinäjoki Virpi Ala-Risku, JIK Esa Pihlajamäki, AVI Tapani Ojala, Suupohja Matti Nyberg, AVI Pekka Jokela, AVI (Merja Rinta-Koski) Harri Väisänen, ELY-keskus Sami Yli-Rahnasto, MTK E-P (Jyrki Malm) Hannele Koivisto, SOTE/Etelä-Pohjanmaa (Kari Nuuttila) Alatyöryhmä 3. Janne Lahnalampi, Kauhava Sari Uusimäki, Alajärvi Maarit Syrjälä-Tonteri, Alavus Sirkka Kronqvist, Kauhava Annikki Viertola, Kurikka Lea Ojanen, Suupohja Eeva-Lisa Kilponen, Alajärvi Ismo Hoskari, Alavus Jari-Pekka Mäki-Fränti, Kauhava Vesa Toukkala, Kurikka Teijo Hopealahti, Suupohja Marja-Leena Laakso, MTK E-P (Miia Mannila) Työryhmien työ on alkanut yhteistilaisuudella ja edennyt alla olevan työsuunnitelman mukaisesti. Työryhmät ovat kokoontuneet tiiviisti vuoden aikana. Työryhmän viimeiset kokoukset pidettiin Loppuraportti on hyväksytty Maaseuturyhmän kokouksessa täydennyksin. Lämmin kiitos työryhmien jäsenille aktiivisesta työhön osallistumisesta.

7 7

8 Maaseututyöryhmien Tilaisuudet/Seminaari STM;n ja MMM Maakuntatapaaminen ympäristöterveydenhuollon osalta. Kirkonkranni, Seinäjoki Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä maataloustukihallinnon valmistautuminen maakuntahallintoon, Nurmo Sali MTK-EP:n työseminaari maakuntauudistuksesta Lomituspalvelulain muutokset, Kauhavan kaupungintalo 1.2. Muita Keskustelutilaisuuksia: Maaseututehtävien vastuuvalmistelijoiden yhteistapaamiset Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaa useita kertoja. Etelä-Pohjanmaan kansanedustajien tapaaminen , Helsinki Työryhmät kutsuivat kokouksiinsa ja kuulivat eri asiantuntijoita työn aikana mm. Kuntaliitosta, Maaseutuvirastosta ja Maatalouslomittajat ry:stä. Työryhmien jäsenet osallistuvat aktiivisesti myös alueellisiin ja valtakunnallisiin eri maakuntauudistukseen liittyviin tilaisuuksiin.

9 9 2. MAATALOUSHALLINNON, VILJELIJÄTUKITEHTÄVIEN JA VILJELIJÄTUKIVALVONTOJEN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA 2.1 Tehtävät ja tehtävien organisointi, nykytila-analyysi Viljelijätukihallinnon järjestäminen Tällä hetkellä Suomessa viljelijätukitehtäviä hoidetaan neljällä eri tasolla; Maa-ja metsätalousministeriössä tapahtuu valtakunnallinen poliittinen valmistelu ja Maaseutuvirasto on EU-ja kansallisen maatalouspolitiikan toimeenpaneva virasto. Maaseutuvirasto on delegoinut viljelijätukitehtävien alueellisen ja paikallisen toteutuksen maksajavirastosopimuksella alueellisesti ELY-keskuksille ja paikallisesti kuntien yhteistoiminta-alueille (YTA). Alueellisesti viljelijätukien valvontaa hoitavat myös Aluehallintovirastot (AVI). Muita ELY-keskuksia ja kuntien yhteistoiminta-alueita ohjaavia virastoja ovat Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) sekä Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes). Maaseudun kehittämisohjelma (maaseuturahasto) Viljelijätukijärjestelmän perusta muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista. Näistä tuista tärkeimmät ovat EU:n kokonaan rahoittamat tuet (suorat tuet, esimerkiksi perustuki) sekä EU -osarahoitteiset tuet luonnonhaittakorvaus (LHK) ja maatalouden ympäristökorvaus. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukimuotoja täydennetään kansallisilla tuilla. Maaseutuohjelman tukia voivat hakea muun muassa viljelijät, maaseudun yritykset, maaseudun asukkaat, oppilaitokset, kehittäjäorganisaatiot ja kunnat. Maatalousyrittäjät voivat hakea tukea korvauksena viljelystä Suomen pohjoisissa luonnonoloissa. Maatalousyrittäjille maksetaan myös korvauksia ympäristön eteen tehdystä työstä. Ympäristökorvauksilla edistetään ympäristöasioita niin maatiloilla kuin myös laajemmin. Etelä-Pohjanmaan maakunta lukuina. Vuonna 2016 tulevan Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella tuenhakijoiden määrä oli 6223 kpl. Näistä eläintiloja on Tuenhakijoiden määrä on laskenut vuosittain keskimäärin n. 2 % joten vuonna 2019 alueen viljelijöiden määrä on arviolta 6000 (sis. Isokyrön). Arvion mukaan vuonna 2024

10 10 alueella on 5300 tuenhakijaa. Tulevan maakunnan peltopinta-ala on ha, joka on 10 % koko maan peltopinta-alasta. Etelä-Pohjanmaan päätuotantosuunnat 2016 kpl Kasvinviljely 4240 Nauta - joista lypsykarjoja Sikatiloja 249 Siipikarja 119 Lammas ja vuohi 85 Etelä-Pohjanmaan tärkeimmät viljelykasvit ha Nurmet Ohra Kaura Vehnä Öljykasvit (rypsi ja rapsi) Tärkkelysperuna Ruokaperuna 2 000

11 Kuntien yhteistoiminta-alueet Viljelijätukihallinnon paikallistasona toimivat kuntien yhteistoiminta-alueet. Etelä- Pohjanmaalla yhteistoiminta-alueita (YTA) on kuusi kappaletta; Alavuden yhteistoiminta-alue, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Kurikan kaupungin maaseututoimi, Seinäjoen yhteistoiminta-alue, Kauhavan maaseutuhallinnon yksikkö ja Kauhajoen kaupungin yhteistoiminta-alue Viljelijätukihallinnon prosessit ja yhteistoiminta-alueet lukuina Viljelijätukihakemuksen käsittelyprosessi Haku, Hakemus Sitoumus- Päätös Ratkaisija Kuuleminen ja Prosessin asti + muut käsittely käsittely takaisinperintä sidosryhmät Maaseutuohjelman tuet + kansalliset tuet - Paperilla noin 10 % - Sähköisesti 90% hakemuksista - Kirjaamista voi tehdä kuka tahansa - Karttoihin liittyvät tallennukset ja tarkistukset -Ulosotot ja panttaukset -Tallennus ja hakemukse n tarkistus, eri henkilöt -Ympäristösitoumukset -Korvauskelpoisuus käsittely - maksajavi ranomain en tarkisteet ja päätöskäs ittely- Tukioikeus siirrot -Toinen silmäpari päätökse n teossa - Takaisinperintä kuullaan ja tehdään päätös - -Perustuu Maksajavirasto sopimukseen, jossa on sovittu Maaseutuvirast on kanssa ehdot toiminnalle. Viljelijätukihallinto Etelä-Pohjanmaalla Järvi- Alavus Kauhajoki Kauhava Kurikka Seinäjoki Koko E-P Pohjanmaa Maatiloja Tuet milj. 15,22 15,26 29,4 35,3 28,5 65,2 sis. Isokyrö 188,88 Hakemuksia Koulutuksia 4 kpl 4 kpl 4 kpl 4 kpl 3 kpl 8 kpl 27 Koulutus/ henkilöitä Maan omistajien siirrot

12 12 Toiminta kuntien yhteistoiminta-alueina perustuu Maaseutuviraston kanssa tehtyyn maksajavirastosopimukseen. Tukijärjestelmästä johtuen viljelijöiden lisäksi maanomistajat (vuokranantaja) ovat nykyään tärkeä lähipalveluita käyttävä asiakasryhmä. Haasteena on, että maakuntauudistus ei tuo muutosta tukijärjestelmän monimutkaisuuteen, vaikea tukijärjestelmä luo lähipalvelun tarpeen. Lähipalvelu ovat ennaltaehkäisevää toimintaa esimerkiksi valvontaseuraamusten kannalta, se myös tuo lisää luottamusta hallintoon, ja antaa viljelijälle "puolueettoman" näkökulman. Lähipalvelun avulla myös alueiden ominaistarpeet voidaan maaseutuhallinnon tekemän kehittämistyön osalta ottaa paremmin huomioon. Asiointietäisyys on tämän hetken palvelurakenteella keskimäärin km välillä. Arvio toiminnan kehityksestä vuosille 2019 ja 2024 tilojen määrä on vähentynyt reilu 2 % vuodessa. Asiakasmäärän väheneminen ei vaikuta työmäärään niinkään, vaan muutos työmäärään tapahtuisi jos tukityypit vähentyisivät (tukijärjestelmän yksinkertaistaminen vaikuttaisi merkittävämmin). Vaikka aktiivitilojenmäärä vähenee, niin viljelty pinta-ala pysyy samana. Lopettavat tilat joko vuokraavat tai myyvät maat jatkaville. Tämä johtaa tilojen viljelijöiden vähentyessä tilakoon kasvuun. Suuremmat ja monimuotoisemmat maatilat asettavat vaatimuksia myös hallinnolle. Sähköisten palveluiden lisääntyminen muuttaa asiakkaan kohtaamista ja palvelua. On enemmän pystyttävä neuvomaan tukijärjestelmien lisäksi sähköisten palvelujen käyttöä.

13 Toimipisteet tällä hetkellä Toimipiste Tila / osoite Päätoimipaikka/sivupiste Kauhavan maaseutuhallinto Päätoimipaikka: Kortesjärvi, Jääkärintie 80, Kortesjärvi Päätoimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Evijärvi Evijärven kunnantalo, Viskarinaukio 3, Evijärvi Sivupiste talvisaikaan auki tiistaisin ja tukihakuaikaan viimeiset 3 viikkoa. Kesällä kiinni Lappajärvi Lappajärven kunnantalo, Maneesintie 5, Lappajärvi Sivupiste talvisaikaan auki keskiviikkoisin ja tukihakuaikaan viimeiset 3 viikkoa. Kesällä kiinni Ylihärmän palvelutoimisto Päämajantie 6, Ylihärmä Sivupiste talvisaikaan auki keskiviikkoisin ja tukihakuaikaan viimeiset 3 viikkoa. Kesällä kiinni Kauhavan palvelutoimisto Kauhavan kaupungintalo, Kauppatie 109, Kauhava Sivupiste talvisaikaan auki tiistaisin ja tukihakuaikaan viimeiset 3 viikkoa. Kesällä kiinni Alahärmän palvelutoimisto Härmäntie 18, Härmä Sivupiste talvisaikaan auki tiistaisin ja tukihakuaikaan viimeiset 3 viikkoa. Kesällä kiinni Seinäjoen päätoimipaikka Ravitie 8 B Seinäjoki Päätoimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Peräseinäjoen toimipiste Keikulinkuja Peräseinäjoki Toimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana. Elokuusta 2017 lähtien 2 pv viikossa Ylistaron toimipiste Kaukolanraitti Ylistaro Toimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Ilmajoen toimipiste Asematie Ilmajoki Toimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana

14 14 Isonkyrön toimipiste Pohjankyröntie Isokyrö Toimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Kuortaneen toimipiste Keskustie Kuortane Toimipaikka auki kolmena päivänä viikossa paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Lapuan toimipiste Valtuustotie Lapua Toimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Kurikan päätoimipaikka Kärrytie Kurikka Avoinna muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Jalasjärvi-talon toimipiste Kirkkotie Jalasjärvi Avoinna pe ja ma, muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Jurvan yhteispalvelupiste Kauppatie 3 E Jurva Avoinna pe ja ma, muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Kauhajoen kaupungin maaseutuhallinnon päätoimipaikka Hallintoaukio Kauhajoki Avoinna muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Teuvan toimipiste Tuokkolantie Teuva Avoinna muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Isojoen toimipiste Teollisuustie 1A Isojoki Avoinna muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Karijoen toimipiste Kristiinantie Karijoki Avoinna ma,ke ja pe, muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Alavuden päätoimipiste Taitotie 1, Alavus Päätoimipaikka avoinna poikkeustapauksia lukuunottamatta

15 15 Ähtärin toimipiste Ostolantie 17, Ähtäri Avoinna silloin kun Ähtäriin sijoitettu maaseutusihteeri on paikalla Töysän toimipiste Rantatie 2, Töysä Tällä hetkellä suljettu remontin vuoksi Järvi-Pohjanmaa Alajärven toimipiste Sairaalatie 3, Alajärvi Päätoimipaikka avoinna poikkeustapauksia lukuunottamatta. Lehtimäen toimipiste Keskustie 2, Lehtimäki Auki sopimuksesta ja tukihakun viimeinen viikkoa. Soinin toimipiste Multiantie 27, Soini Sivupiste, auki tiistaisin ja keskiviikkoisin ja tukihakuaikaan viimeiset 2 viikkoa. Kesällä kiinni kunnan päätöksen mukaan Vimpelin toimipiste Patruunatie 15, Vimpeli Sivupiste, auki maanantaisin ja perjantaisin ja tukihakuaikaan viimeiset 2 viikkoa. Kesällä kiinni kunnan päätöksen mukaan Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät Maanomistajat ovat työllistävä asiakasryhmä, arviolta 2400 maanomistaja asiakasta käyttää yhteistoiminta-alueiden tarjoamia viljelijätukipalveluja maakunnassa vuosittain. Yleensä nämä vaatii useamman kuin yhden asiakaskontaktin. Lisäksi Yhteistoiminta-alueet järjestävät alueillaan omia koulutuksia, yhteisiä alueen muiden toimijoiden/hankkeiden kanssa. ELY-keskuksen kanssa on järjestetty mm. investointitukikoulutuksia ja ympäristökorvauskoulutuksia. Näihin koulutuksiin osallistuu vuosittain useita satoja viljelijöitä ja neuvojia. Tärkeimmät sidosryhmät ja yhteistyökumppanit ovat Maaseutuvirasto, ELY-keskus, MMM, YTA-alueet, Lomituspalveluyksiköt, Tuottajayhdistykset, neuvontajärjestöt, Metsäkeskus, Evira (eläinlääkärit) ja alueen oppilaitokset sekä ulosottoviranomaiset.

16 Käytössä olevat henkilöstöresurssit Yhteistoiminta alueilla on viljelijätukihallintoon käytettävissä 35 htv ja kehittämiseen 2,0 htv, yhteensä eli 37 htv. Pääosa hallintohenkilökunnasta toimii työnkuvan takia viranhaltijoina. Viljelijätukihallinnossa on kuitenkin jouduttu käyttämään huomattavasti enemmän henkilöitä eriyttämisen takia. Kokonais htv-määrästä n. 2,5 on tilapäisiä tai kunnan muussa hallinnossa olevia henkilöstöä. Htv määrissä ei ole huomioita sisäisen hallinnosta aiheutuvia työpanoksia/kustannuksia Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat ja htv määrät Henkilömäärä ja htv yht. / tukiin htv v Maaseutuhallinnon vuosittaiset kustannukset (2015, viimeisin tilinpäätös) (L 210/ mukaiset tehtävät) Erittely: Viljelijätukihallinnon vuosittaiset kustannukset 2015 (L 192/2013 mukaiset tehtävät) hlö htv yht Alavuden YTA 6 3,92 3,60 Järvi-Pohjanmaan YTA 6 5,50 4,20 Kurikan maaseututoimi 6 6,00 5,75 Seinäjoen YTA 18 10,60 10,23 Kauhavan yksikkö 8 6,16 5,76 Kauhajoen YTA 7 6,00 6,00 Yhteensä 52 38,18 35,54 htv tuki Palkat Muut Yhteensä Palkat Muut Yhteensä

17 17 3. MAATALOUSYRITTÄJIEN JA TURKISTUOTTAJIEN LOMITUSPALVELUIDEN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA Asiakaskenttä tällä hetkellä: Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Maatalousyrittäjän lomituspalveluja ovat vuosilomalomitus, sijaisapu ja maksullinen lomittaja-apu. Maatalousyrittäjälle järjestetään lomituspalveluja hänen valintansa mukaan, osoittamalla hänelle maatalouslomittaja tai korvaamalla maatalousyrittäjän itse hankkimista lomituspalveluista aiheutuneita kustannuksia palvelujen tuottajalle. Lomituspalveluita hoidetaan tällä hetkellä viiden paikallisyksikön alueella Alajärvi, Alavus, Kauhava, Kurikka (sis. Isokyrö ja Laihia) ja Suupohja. Nykyiset asiakasmäärät: Lomituspalvelujen asiakaskenttä Etelä-Pohjanmaalla Alajärvi Alavus Suupohja Kauhava Kurikka Koko E-P:n alue sis. sis. Isokyrö ja Kristiinank. Laihia Maatiloja Yrittäjät Turkistarhaa Turkisyrittäjät Asiointi toimistolla (lomittajat 60 % % ja yrittäjät 30 % - 70 %), lisäksi asioita hoidetaan puhelimella, lomitusnetin kautta, sähköpostilla ja postitse. Sähköinen asiointi lisääntyy vähitellen Lainsäädännön kautta tulevan ohjeistuksen määrä on lisääntynyt ja sitä kautta hallintohenkilöstön työn määrä on kasvanut. Asiakasmäärän väheneminen ei vaikuta työnmäärään niinkään, kuin lainsäädännön kautta tulevat muutokset. Lomituspalveluja käyttävien maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt 3-4 % vuodessa. Palvelu, työnkuva ja asiakkaan tarpeet tulevat muuttumaan

18 18 Palveluun vaikuttavat säädökset ja yrittäjien taloudellinen tilanne, palvelulta vaaditaan joustavuutta. Lomittajien tulee hallita hyvin nykytekniikka. Tilakohtainen työmäärä lisääntyy ja työn luonne muuttuu siten, että valvontatyö, robotit ja automaatio tiloilla lisääntyy. Lomitustyötä tehdään useammassa vuorossa. Tilalla karjanhoitotyöt teetetään yhä enenevässä määrin palkatun ulkopuolisen työvoiman avulla. Lomituspalveluja tarvitaan ulkopuolisen työntekijän vapaapäivien, vuosilomapäivien ja sairauslomapäivien ajaksi. Asiakkaat (maatalousyrittäjät, turkistarhaajat, maatalouslomittajat) tarvitsevat nykyisten paikallisyksiköiden alueelle vähintään yhden kokoaikaisen palvelupisteen. Lähipalveluja tarvitaan seuraavista asioista huolehtimiseksi; työturvallisuusasiat, tilakäynnit ja olosuhdekartoitukset, työnjohtokäynnit, vahinkoasioiden selvittäminen, sähköinen palvelu ei tavoita kaikkia asiakkaita eikä korvaa ihmiskontaktia. Lomituksen esimiehillä tulee olla paikallis- ja ihmistuntemus. Kattava ja luonteva asiointietäisyys tulee olla maksimissaan 75 km. Asiointietäisyydet tulee säilyä inhimillisinä, ettei lomittajilta ja yrittäjiltä mene asiointimatkoihin kohtuuttomasti aikaa. Tuottajayhdistyksen edustajat ovat korostaneet tapaamisissa ja edustajiensa kautta palavereissa lähipalvelun tärkeyttä asiakkaan näkökulmasta. Edelleen haluttaisiin saada palvelua kaikkiin alueen kuntiin.

19 19 Työryhmien suunnittelun lähtökohtana on asiakaslähtöinen ja sujuvan palveluverkon rakentaminen. Saatavuus, henkilöstöresurssien osaamisen tehokas käyttö ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen (etäpalvelumahdollisuudet sekä etätyö). 3.1 Käytössä olevat henkilöstöresurssit ja toimipisteet Lomituspalvelujen henkilöstöresurssit Etelä-Pohjanmaalla Alajärvi Alavus Suupohja Kauhava Kurikka Koko E-P:n alue sis. sis. Isokyrö ja Kristiinank. Laihia Vastuuhenkilö 1 1 0, ,5 Työjohtajat 2 4 1,8 2 8,5 18,3 Lomatoimen sihteerit yms. Lomittajat -kk-palkkaiset 1-1, ,8 39,7 46, , ,5 Lomittajat määrä-aikaiset (sis. kk lukuun) Lomittajat - ostopalvelusopimukset Lomittajat - tilapäisiä hlö/vuodessa Taloushallinto, ulkopuoliset resurssit ,4 0,6 0,4 1,0 2,4 Tällä hetkellä on 370 kk-palkkaisen vakinaisen maatalouslomittajan vakanssia ja kuukausittain jokaisessa paikallisyksikössä työllistetään kymmeniä määräaikaisia lyhytaikaisia/tuntipalkkaisia maatalouslomittajia. Vuositasolla määräaikaisia/tuntipalkkaisia lomittajia useita satoja, vuonna 2016 oli 758 kpl. Ostopalvelusopimuksia on tehty maakunnan alueella 9 ammatinharjoittajan kanssa. Maatalouslomittajat (vakinaiset) 345,5 htv Vastuuhenkilöt 4,5 htv Lomitustyönjohto 18,3 htv Lomituspalvelusihteerit, toimistonhoitajat 6,8 htv (jossain 6,3) Ulkopuoliset henkilöresurssit 2,4 htv

20 20 Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan maakunnan vahvalla kotieläintuotantoalueella on tarjottu palvelua päätoimipaikkojen lisäksi monilla sivupalvelupisteillä. Maakunnassa on tehty voimakkaita panostuksia kotieläintilojen rakennekehitykseen. Maatalouden toimintaedellytyksien turvaamiseksi viljelijät tarvitsevat työssäjaksamisen turvaamiseksi hyvän paikallistuntemuksen osaavaa asiakaspalvelua. Alla olevasta taulukosta nähdään tämänhetkinen toimipisteverkko, joka on tarjonnut palvelua tasaisesti ympäri maakuntaa. Toimipisteet joissa palvelua tarjotaan Tila / osoite Oma / vuokratila > omistaja Pääasialliset asiointitavat Kauhavan lomatoimisto Päätoimipaikka: Kortesjärvi, Jääkärintie 80, Kortesjärvi Kaupungin oma tila Päätoimipaikka auki muulloin paitsi koulutusten ja kesän kiinnioloaikana Evijärvi Lappajärvi Evijärven kunnantalo, Viskarinaukio 3, Evijärvi Ei vuokraa, annettu käyttöön Ajanvarauksella Lappajärven kunnantalo, Maneesintie 5, Lappajärvi Ei vuokraa, annettu käyttöön Sivupiste auki tiistaisin Ylihärmän palvelutoimisto Päämajantie 6, Ylihärmä Kaupungin oma tila Vähäinen tilamäärä, ei palvelupistettä Kauhavan palvelutoimisto Kauhavan kaupungintalo, Kauppatie 109, Kauhava Kaupungin oma tila Sivupiste talvisaikaan auki torstaisin Alahärmän palvelutoimisto Härmäntie 18, Härmä Kaupungin oma tila Sivupiste talvisaikaan auki tiistaisin Kurikan lomatoimisto Päätoimipaikka: Jalasjärven palvelutoimisto Kirkkotie 4, Jalasjärvi Kaupungin oma tila Auki ma-pe Kesän kiinnioloaika 3 vkoa, päivystys Kurikan palvelutoimisto Kurikan kaupungintalo Kärrytie 1, Kurikka Kaupungin oma tila Auki ma ja pe Ilmajoen palvelutoimisto Virastotalo Asematie 5, Ilmajoki Ei vuokraa, annettu käyttöön Auki ma ja pe Kyrönmaan palvelutoimisto Isonkyrön kunnanvirasto Pohjankyröntie 136, Isokyrö Ei vuokraa, annettu käyttöön Auki ma ja pe Lapuan palvelutoimisto Valtuustontie 1, Lapua Ei vuokraa, annettu käyttöön Auki ma ja pe Peräseinäjoen palvelutoimisto Peräseinäjoen aluetoimisto Keikulinkuja 1, Peräseinäjoki Ei vuokraa, annettu käyttöön Auki kuukauden 2 ja 4 maanantai ajanvarauksella

21 21 Ylistaron palvelutoimisto Ylistaron palvelutoimisto Kaukolanraitti 4, Ylistaro Ei vuokraa, annettu käyttöön Auki ma ja pe Suupohjan palvelutoimisto Teknologiapuisto 1, Kauhajoki Logistia teknologiakeskus/vuokratila Auki arkipäivinä klo Alavuden lomatoimisto Taitotie 1, Alavus Teknologiakeskus Alavus Fasadi/vuokratila Auki arkipäivinä klo Alajärvi Sairaalatie 3, Alajärvi Alajärven, perii vuokran Auki arkipäivinä klo Soini Multiantie 27, Soini Soinin, perii vuokran Auki ma ja pe klo Vimpeli Patruunantie 15, Vimpeli Vimpelin, perii vuokran Auki ke klo parillisina viikkoina 3.2 Palveluiden mittarit Lomituspalvelu, mittarit Etelä-Pohjanmaalla Alajärvi Alavus Suupohja Kauhava Kurikka Koko E-P:n alue sis. Kristiinank. sis. Isokyrö ja Laihia Lomituspäivät pv Lomituspäivät pv Tiloja tilaa Tiloja tilaa Yrittäjät yrittäjää Yrittäjät yrittäjää Turkislomitus pv Tarhoja tarhaa Tarhoja tarhaa Yrittäjiä yrittäjää Yrittäjät yrittäjää

22 Lainsäädännön muutoksen ( ) johdosta sijaisapuhakemusten käsittely vaatii yleensä useamman, kuin yhden asiakaskontaktin. Yhteen hakemukseen voidaan tehdä useita päätöksiä. 22

23 Palveluiden kustannukset Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat, Valtio vahvistaa vuosittain kiinteän, lomitettuihin päiviin suhteutetun määrärahan. Lomituspalveluiden hallintokorvaus on määräytynyt lomitettujen päivien mukaan. Lomituspalvelujen kokonaiskustannukset Etelä-Pohjanmaalla Kustannukset Alajärvi Alavus Suupohja Kauhava Kurikka Koko E-P:n alue sis. sis. Isokyrö Kristiinank. ja Laihia Lomituspalvelut Hallinto Turkistuottajien palvelut Turkislomitus hallinto Valtion korvaamat kustannukset Lisähuomio, tässä kustannuksia, joita ei kirjanpidossa , ICT + taloushalli nto , ICT+ palkkahall into 1000 kuntien vuokrat, ei peritä 8000 kuntien vuokrat, ei peritä ICT ja taloushalli nto, kuntien vuokria ei peritä Rajapinnan muihin ryhmiin Se mitä tapahtuu Etelä-pohjanmaalla maa- ja metsätaloustuotannossa vaikuttaa koko alueen elinkeinoelämään alueen elinvoimaisuuteen Ilman toimivia ja aktiivisia maatiloja ei ole elävää maaseutua. Yhteys muihin maatalouden elinvoimaisuuteen vaikuttaviin muihin toimijoihin on tärkeää. Viljelijäpalvelut/maaseutupalvelut halutaan olevan saatavissa yhtenä kokonaisuutena. Kootaan palveluja samojen katojen alle, saatavilla synergiaetu viljelijätukihallinnon ja lomituspalvelutoiminnan järjestämisessä. Tiivis yhteistyö on

24 24 tärkeää aluekehitykseen sekä rahoitus- ja kehittämispalveluihin (maaseudun kehittäminen). Varautumisen osalta on luotava yhteistyössä muiden tilojen varautumisesta huolehtivien toimijoiden kanssa monipuoliset suunnitelmat ja selkeä tehtävien jako. Tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa on jatkettava. 3.5 Palvelun sidosryhmät Keskeisiä yhteistyösuhteista tärkein on ollut Melan toimeksiantosopimukset. Tärkeitä ovat myös sopimukset tehtävien hoidosta eri yhteistyökumppaneiden kanssa, palvelusopimukset naapurikuntien kanssa, työterveyshuoltosopimus sekä ostopalvelusopimukset eri toimijoiden kanssa. Muita sopimuksia; hankintasopimukset koulutusten järjestäminen lomittajille/lomahallinnolle, lomittajien suojavaate- ja suojainhankinnat eri toimijoiden kanssa sekä lomituspalveluiden ostot muilta paikallisyksiköiltä. Lomituspalvelulain jatkuvat muutokset aiheuttavat tarvetta tiedottamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Paikallisyksiköt järjestävät alueillaan koulutuksia yhdessä alueen muiden toimijoiden kuten MTK:n, oppilaitosten ja hankkeiden kanssa. Tärkeimmät sidosryhmät ja yhteistyökumppanit ovat Mela, lomituksen yhteistoimintaryhmä, työterveyshuolto, kuntatyönantaja, ammattiyhdistykset, yrittäjät/lomittajat, koulutusorganisaatiot, Pro Agria/neuvojat, työsuojeluviranomaiset, vakuutusyhtiöt, Kela, TE-toimisto, veroviranomainen, meijerit, eläinlääkärit, eläinsuojeluviranomainen, ulosottoviranomainen Sisäisistä asiakkaista tärkeimmät ovat talous- ja henkilöstöpalvelut sekä ICT-palvelut.

25 25 4. ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa hoidetaan viljelijätukien valvonnat sekä osan viljelijöille maksettavista tuista ja tukioikeuksien kansallinen varanto. 4.1 ELY-keskuksessa hoidettavat valvonnat ELY-keskus hoitaa alueellisesti paikanpäällä tiloilla ja yrityksissä tehtävät valvonnat. Valvonnoista osa suoritetaan myös kuulemismenettelyllä asiakirjavalvontoina. Valvontoja ohjaa Mavi, Evira ja Tukes. Mavin ohjaa viljelijätukien liittyvät valvonnat, Evira elintarviketurvallisuuteen liittyvät valvonnat ja Tukes kasvinsuojeluaineiden käyttöön kohdistuvat valvonnat. 4.2 Maaseutuviraston ohjaamat valvonnat Euroopan unionin (EU) budjetista maatalouden osuus on suurin, joten myös valvonnan merkitys on korostunut. Osa maataloustuista tulee suorina- tai osarahoitteisina tukina EU:lta ja osa kansallisena rahoituksena. EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukien lisäksi myös kansallisia tukia edellytetään valvottavan. Maataloustukia valvomalla selvitetään, ovatko edellytykset tuen maksulle riittävät. Valvonnalla pyritään takaamaan myös tuen saajien oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu hallinnossa. Suomessa maataloustukien valvontaa ohjaa ja hallinnoi Maaseutuvirasto (Mavi). ELYkeskusten tarkastajat tekevät pääasiassa paikan päällä maatiloilla tapahtuvat viljelijätukien valvonnat. Täydentävien ehtojen valvontoja tekevät myös aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Etelä-Pohjanmaan viljelijätukien valvontoihin kohdistuva vuotuinen valvontatapatumien määrä on vuosittain kpl. Valvonnassa suurin työmenekki on kokotilavalvonnoissa. Kokotilavalvonnat suoritetaan pääosin heinämarraskuun aikana. Toiseksi suurimmat ovat talviaikaiset asiakirja ja kasvipeitteisyysvalvonnat. Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset ajoittuvat keväälle huhti-kesäkuu ja toinen otos syksylle. Eläinvalvontaa suoritetaan koko kalenterivuoden ajan.

26 26 Viljelijätukiin liittyviä valvontojen resurssitarve vuodelle 2017 valvontasuunnitelman mukaan: Valvontatyyppi/ Pinta-alavalvonta Tarkastuksia kpl htp tarve kokotilavalvonta ,0 täydentävät ehdot peltovalvonta täydentävät ehdot kasvinsuojelu ja rehut ,0 ympäristösopimukset 10 7,0 peltolohkorekisterivalvonta talviaikainen asiakirjavalvonta kasvipeitteisyysvalvonta hampun THC-valvonta 4 4 Pinta-alavalvonta yhteensä Valvontatyyppi/Eläinvalvonta Tarkastuksia kpl htp tarve eläinvalvonta (tilavalvonta) ID-valvonta eläinristiintarkastukset Eläinvalvonta yhteensä Muut valvonnat Täydentävien ehtojen koordinointi erikoistukien valvonnat mm. kriisituet ja kansalliset pientuet 117 Yhteensä kaikki valvonnat

27 Eviran ohjaamat valvonnat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ELY-keskuksia elintarviketurvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisissä tehtävissä (laki ELY-keskuksista 879/2009, 3 kohta 7), joilla varmistetaan maatalouden tuotantopanosten (siemenet, lannoitteet, rehut) vaatimustenmukainen laatu ja turvallisuus, kasvisten kaupanpitovaatimusten toteutuminen, luonnonmukaisen tuotannon sekä eläinten merkintä- ja rekisteröintivaatimusten toteutuminen, hyvä elintarvikehygienia kasvintuotantotiloilla sekä kasvinterveyden hyvän tilanteen säilyminen. Toiminnan vaikuttavuuden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on välttämätöntä, että koko valvontaketju keskus-, alue- ja paikallistasolla toimii hyvin. Valvonnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 (jäljempänä valvonta-asetus) mukaisessa Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU-suunnitelma). Strategiset tavoitteet perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja Eviran strategioihin, toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin sekä hallitusohjelman linjauksiin. VASU-suunnitelman perusteella laaditaan valvontaohjelmat ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. ELY-keskuksen ohjaus perustuu Eviran vuosittain laatimaan toiminta- ja valvontasuunnitelmaan. Valvonnat on suunniteltu riskiperusteisesti. Kaikkien suunnitelmaan merkittyjen tehtävien suorittaminen on valvonnan strategisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeää. Toimintasuunnitelmissa tullaan jatkossa enemmän huomiomaan myös muiden kuin valvontasuoritteiden käyttö turvallisuustavoitteiden saavuttamisessa. Tällaisia suoritteita ovat esimerkiksi elinkeinonharjoittajille suunnatut koulutustapahtumat ja viestintä säädösten vaatimuksista. Elintarviketurvallisuuteen liittyviä valvontoja, näytteidenottoja ja päätöksiä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus teki vuonna 2016 yhteensä 1089 kpl. Resursseja Eviran valvontojen suorittamiseen on ollut käytössä vuositasolla 4 htv. Seuraavassa taulukossa on valvonta-tapahtumat eriteltyjä kohdetyypeittäin.

28 28 Valvontatyyppi Valvottuja kohteita Tarkastuksia Näytteitä Päätöksiä Kasvin terveys ja taimiaineisto Siementen markkinavalvonta 26 Hukkakauravalvonta 140 Rehuvalvonta Lannoitevalvonta Eläinten merkintä ja rekisteröinti Kasvisten kauppanormien valvonta 2 Luomun tuotantotapavalvonta päätöstä 125 poikkeuslupaa Elintarvikehygienia kasvintuotantotiloilla Luomutuotannon valvonta Luonnonmukaisen tuotannon valvonta on osa elintarviketurvallisuusvalvontaa. Paikalliset ELY-keskukset valvovat luonnonmukaisten maataloustuotteiden tuottajia ja tuotantoa sekä maatilalla harjoitettua omien maataloustuotteiden käsittelyä vähäiseksi valmistukseksi katsottavalla tavalla. ELY-keskukset valvovat myös luonnonmukaisten maataloustuotteiden kaupan pitämistä vähittäismyynnissä. Itse tiloilla ja yrityksissä tapahtuvan valvonnan suorittavat Eviran valtuuttamat luomutarkastajat ELY-keskuksen toimeksiannosta. ELY-keskus ratkaisee tilan tuotannon luomukelpoisuuden tarkastajan tekemän valvontarapportin pohjalta. Luomutuotannon valvonta-asetusmuutos voi mahdollisesta tuoda myös tiloilla ja yrityksissä tapahtuvat tarkastukset päätöksen teon lisäksi tulevan maakunnan maatalouspalvelujen hoidettavaksi. Asetusmuutos tulisi vaikuttamaan resurssitarpeisiin useiden henkilötyövuosien verran. Resurssitarve on lisääntyvä, koska luomutuotannon kiinnostavuus on maakunnassa koko ajan nousussa. Vuonna 2017 luomutilojen määrä nousee yli 400 tilaan.

29 Tukesin ohjaamat valvonnat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ohjaa ELY-keskusten suorittamaa kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) mukaisen kasvinsuojeluaineiden käytön ja kaupan valvontaa. Valvontaa suoritetaan kasvinsuojeluaineita myyvien kauppojen valvontana, metsätaimitarhoilla sekä maatiloilla että puutarhatiloilla. Vuotuinen valvontojen määrä Etelä-Pohjanmaan alueella on noin 20 kappaletta. Vuoden 2017 valvontamäärä on 17 kohdetta. 4.6 ELY-keskuksen hoidettavat viljelijätuet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta hoidetaan osa viljelijöille ja eri alueen toimijoille maksettavista ympäristökorvauksista sekä tukioikeusrekisterin kansallinen varanto. Kansallisten pientukien (kasvihuone, varastointi- ja mehiläistuet) osalta tehtäviä on keskitetty valtakunnassa muutamaan ELY-keskukseen. Etelä-Pohjanmaan osalta kansalliset pientuet hoidetaan Lapin, Pohjois-Savon ja Pohjanmaan ELY-keskuksissa. Kaikkien tukien valvonnat suorittavat kuitenkin alueellinen ELY-keskus. Ympäristökorvaushakemukset on tähän saakka toimitettu paperisena, mutta jatkossa hakijat tekevät hakemuksensa itse sähköisesti, joten hallinnollinen työ muuttuu tallennuksesta ongelmien ratkaisemiseksi ja tarkisteisiin. Asiakkaiden tehdessä itse, niin tehtävät muuttuvat neuvonta painotteisiksi ja tehtyjen virheiden korjaamiseksi ja seuraamusten käsittelyyn. Tukihakemuskäsittelijöiden rooli korostuu tukijärjestelmien yhteen sovittamiseen ja kokonaisuuksien hallintaan. ELY-keskuksen hoitamia ympäristökorvauksen sitoumuksia ja sopimuksia vuonna 2016 oli 370 kpl luomusitoumusta, 200 kpl vanhojen kausien erityistukisopimusta ja reilu 100 kpl nykyisen ohjelmakauden ympäristösopimusta. Näiden perusteella vuotuinen maksettava tukimäärä on n. 3,5-4 milj.. Keskeiset yhteystyösuhteet ovat ohjaaviin virastoihin Mavi, Evira ja Tukes sekä MMM. Alueellisesti tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat viljelijäneuvojat, luomuvalvonta, ympäristöviranomaiset ja toimialalla olevat rekisteröidyt yhdistykset. Maatalouden ympäristöasioiden osalta on myös kiinteä yhteistyö ELY-keskuksen sisällä eri vastuualueiden välillä. Tämä painottuu varsinkin yhteistyöhön ympäristö-vastuualueen kanssa.

30 ELY-keskuksen järjestämä viljelijätukikoulutus ja neuvonta ELY-keskuksen on merkittävä alueellinen viljelijäkoulutusten järjestäjä ja toimeenpanija. Koulutuksia on järjestetty ELY-keskuksen tuottamana, hankkeiden kautta sekä yhteistyössä mm. alueen maataloushallinnon yhteistoiminta-alueiden kanssa. Viljelijätukikoulutuksissa työnjakona on ollut että ELY-keskus on kouluttanut yhteistoiminta-alueiden henkilökunnan, sekä viljelijäneuvojat ja eu-avustajat. Kuntien yhteistoiminta-alueet ovat hoitaneet paikalliset viljelijäkoulutukset. 4.8 ELY-Keskuksen tehtäviin käytettävissä olevat resurssit Vakituista valvontahenkilöstöä on 18 htv sekä määräaikaisia tarkastajia n. 6 htv puolen vuoden sopimuksilla. Lisäksi valvonnassa on ollut käytössä vuosittain kaksi harjoittelijaa. Ympäristökorvauskäsittelyssä ja maksatuksessa on ollut vuositasolla kaksi htv. Vakituinen henkilöstö sekä kuusi määräaikaista tarkastajaa on palkattu ELY-keskuksen toimintamenoilla. Mavin valvonnan lisämääräraha turvin on vuosina on palkattu neljä määräaikaista tarkastajaan (2 htv). Valvonnassa määräaikaisten tarkastajien tarve on välttämätön, koska valvonnat ovat osittain kausiluonteisia ja aikataulukriittisiä tehtäviä. Vuotuisten viljelijätukien maksatus voidaan aloittaa vasta kun ELY-keskukset ovat suorittaneet valvonnat.

31 31 5. ALUEHALLINTOVIRASTON (AVI) SUORITTAMAT VILJELIJÄTUKIVALVONNAT Aluehallintovirasto suorittaa myös maksajavirastosopimuksen mukaisia viljelijätukivalvontoja. Viljelijätukivalvonnoista aluehallintoviraston tehtäviin kuuluvat osa täydentävien ehtojen valvonnoista. AVI tekee johtopäätökset ELY-keskuksen eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan otantatilojen pöytäkirjoista sekä täydentävien ehtojen arvioinnin sekä antaa tarvittaessa eläinten siirtokiellon ja siirtokiellot ja niiden purkamiset. Lisäksi AVI suorittaa otantatarkastuksien näytteenotot, hallinnolliset laajennukset, seuraamusehdotusten laatiminen ja kuulemiset, ehdotusten toimittaminen ELYkeskukseen ja Eviraan, tallennukset ELITE:een, tarvittaessa lausunnot hallintooikeudelle.

32 32 6. MAATALOUSPALVELUIDEN TEHTÄVÄT JA TEHTÄVÄKENTTÄ, YHTEINEN NÄKEMYS 6.1 Asiakastarpeet lomitus ja viljelijätukihallinto MTK-Etelä-Pohjanmaan johtokunnan työseminaari maakuntauudistuksesta pidettiin Seinäjoella Elinkeinotalossa. Maaseututyöryhmän valmistelua nykytilanteen kartoituksen jälkeen evästettiin tilaisuudessa. Todettiin, että uudistuksessa tulisi myös voida vähentää byrokratiaa ja hallinnon sisäistä päällekkäisyyttä. Esiin tuli myös, että viljelijöiden tarvitseman palveluverkon/palvelupisteiden lisäksi maakunnan muut palvelutehtävät tarvitsevat palvelupisteitä, joten tämä vaikuttaa palveluverkoston rakentamiseen. Palvelujen läheisyys on tärkeä, vaikka esim. palvelupisteiden aukioloajat olisivat rajoitetut. Kuntien ja maakunnan välillä tarvitaan jatkossa paljon yhteistyötä 6.2 Viranomaistarpeet lomituksessa Lomituspalvelujen uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa, että maatalousyrittäjien vuosiloma olisi jatkossa tilakohtainen. Vuosilomapäivien määrää korotettaisiin samalla nykyisestä 26 päivästä 31 päivään. Maatilalla vain yhden yrittäjän tulisi täyttää edellytykset, ja yrityksen kaikkien yrittäjien tulisi pitää vuosilomansa samanaikaisesti. Tilakohtainen vuosiloma voisi vähentää lomittajien osa-aikaisuutta, mikä turvaisi osaavan lomittajakunnan säilymisen tulevaisuudessa. Työryhmä ehdottaa, että oikeus lomituspalveluihin sidottaisiin kaavamaisempaan kotieläinten määrän mukaiseen laskentaan. Lomituspalveluihin olisi edelleen oikeutettu vain sellainen yritys, jossa vähintään yksi maatalousyrittäjä osallistuu päivittäin tai viikoittain välttämättömiin kotieläinten hoitotöihin. Jatkossa lomituspalveluja saisivat myös elinkeinoverotuksen piirissä olevat maatalousyrittäjät, kun MYEL vakuutussidonnaisuudesta luovuttaisiin. Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen ja soveltamisalan selkeyttäminen. Sekä toimeenpanoa että palveluja koskevat esitykset merkitsisivät suurta muutosta nykyjärjestelmään. Esityksessä olevien lomituspalvelujen tarkoituksena on nykyiseen tapaan tukea maatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä.

33 33 Työryhmän esitystä seuraa lausuntokierros, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyisi 18 maakunnalle. Turkistuottajien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu keskitettäisiin Pohjanmaan maakunnalle. Kuntien palveluksessa olevat lomittajat ja lomituksen hallintohenkilöstö siirtyisivät maakuntiin maakuntauudistuksen mukaisella liikkeenluovutusperiaatteella. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen ja -hallinnon rahoitus siirtyisi maakunnan yleiskatteisen rahoituksen piiriin. Lomituspalvelujen ohjaus ja valvonta siirtyisi uuteen Valtion ohjaus- ja valvontavirastoon. Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle (Mela) säädettäisiin tehtävä, jonka mukaan sillä olisi mahdollisuus tarjota lomitukseen liittyvää osaamistaan maakunnille tai uudelle ohjaus- ja valvontavirastolle. Hallinnollista työtä kevennettäisiin muun muassa yksinkertaistamalla lainsäädännön soveltamisalaa. 6.3 Palveluja koskevat keskeiset muutosesitykset maatalouslomitukseen Vuosiloma olisi tilakohtainen Vuosilomapäivien määrä korotettaisiin nykyisestä 26 päivästä 31 päivään Vuosilomassa tulisi oikeus valvontakäyntiin tai automaation valvonnan edellyttämään varallaoloon Työntekijöiden palkkaaminen maatalousyritykseen ei lyhentäisi tai vaikeuttaisi palvelun saamista Maksuja (mm. sijaisavusta ja lisävapaasta perittäviä maksuja) alennettaisiin Tuetun maksullisen lomituksen eli lisävapaan tuntimäärä korotettaisiin 200 tuntiin vuodessa Itse hankitun lomituksen käyttöä edistettäisiin korottamalla korvaus 30 euroon tunnissa, nostamalla itse hankittu lomitus tasavertaisempaan asemaan valvontakäyntien ja varallaolon suhteen sekä tekemällä lisävapaasta subjektiivinen oikeus Elinkeinoverotuksen piirissä olevat yrittäjät pääsisivät lomituspalvelujen piiriin Luovuttaisiin MYEL -vakuutussidonnaisuudesta, vuosiloman päätoimisuusedellytyksestä, ja sijaisavun yrityskohtaisesta tarveharkinnasta Vuosilomaan syntyisi oikeus, vaikka toiminta alkaisi kesken kalenterivuotta Työajan mitoitus ja sijaisapumaksujen määräytyminen yksinkertaistettaisiin Oikeus lomituspalveluihin sidottaisiin kaavamaisempaan kotieläinten määrän mukaiseen laskentaan kotieläinten hoitotyöhön sidonnaisuuden lisäksi

34 34 Lomitusta rajattaisiin hevosten osalta valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti vain kasvatukseen käytettäviin hevosiin Lomitustarpeen ja resurssien määrittäminen on täysin auki, tässä ei voi arvioida kuinka paljon lomitustarve tulee uuden lomituspalvelulain myötä muuttumaan maakunnassamme. Uuden lain sisällön vahvistuttua tämä asia on tärkeä selvittää. Tässä vaiheessa se ei ole vielä mahdollista. Toiminnan näin suuri muutos juuri maakuntahallintoon siirryttäessä tulee asettamaan suuria vaatimuksia tiedotukselle ja viestinnälle. Myös niin hallinnon kuin varsinkin lomittajien ammattitaitovaatimukset tulevat tilakohtaisen loman myötä nousemaan. Koulutukseen ja osaamiseen joudutaan panostamaan tekniikan kehittyessä muutenkin, mutta vastuu kasvaminen lomittajan osalta näin merkittävästi korostaa sitä. Tilakohtainen loma lisää myös järjestän riskejä kasvavan vastuun myötä. 6.4 Viranomaistarpeet viljelijätukihallinnossa ja valvonnassa YTA-alueiden keskeisin tehtävä on EU- ja kansallisten tukien hallinnointi, jota ohjaa maksajavirastosopimus Maaseutuviraston kanssa. Työnjako viljelijätukien käsittelyssä pidetään jatkossakin sellaisena, että viljelijätukihallinto hoitaa erityisesti tukineuvontaa, tukien hakemiseen liittyviä tehtäviä ja maksatuspäätösten tekoa. Päätösten käsittelyssä tullaan ottamaan huomioon paikallistuntemus erityisesti huomioon. Kunkin toimipaikan osalta asiakkaan tietoihin perustuva käsittely tapahtuu asiakasta tähänkin asti hoitaneilla asiakaspalvelijoilla. Valvontatehtävät ja sopimusten myöntö hoidetaan jatkossakin pääsääntöisesti keskitettynä tehtävänä. Tukien hallinnointia ja hakemista säätelee asiakkaillekin tutuksi tullut tukiviidakko eli suuri määrä erilaisia lakeja, asetuksia, määräyksiä, ohjeita ja ehtoja. Tämän säätelyn suomentaminen asiakkaalle tullaan muodostamaan valvonnan ja viljelijätukihallinnon yhteisten ryhmien kautta. Kootaan vaativimpien tukimuotojen ja sisäisen koulutuksen käyttöön parhaat osaajat, joiden työ tulee niin asiakkaiden kuin koko palvelualueenkin käyttöön. Valvonnan ja viljelijätukihallinnon resursseja voidaan tarvittaessa yhdistää, on vain muistettava tehtävien eriyttämisen vaatimukset ja laadittava ennalta suunnitelma kunkin henkilön toimintamahdollisuuksista. Tehtävien tiukat, EU-säädöksiin perustuvat eriyttämisvaatimukset ohjaavat tukien eri käsittelyvaiheita, joita ovat tallennus ja sen tarkastus sekä maksaja-, takaisinperintä- ja sitoumustehtävät. Iso kokonaisuus on myös tukioikeusrekisterin ylläpito käsittäen tukioikeuksien siirrot sekä viljelijöiden ja maanomistajien neuvonnan. Kunnan maaseutupalvelujen tehtäviin kuuluvat myös peto- ja hirvivahinkojen vahinkoarviot, hukkakauravalvonta sekä eläintenpitoon liittyvien rekistereiden ylläpito. Viljelijätukihallinnolla on ollut oma tärkeä roolinsa poikkeusoloihin varautumisessa.

35 35 Viljelijätukihallinnossa ja valvonnassa on hallittava oman osa-alueen lisäksi myös kokonaisuus, joten henkilökunnan osaaminen on oltava monipuolista ja asiakaspalveluun on edelleen panostettava. Henkilöstöä käytetään tehokkaasti ja vuorotellaan tarpeen mukaan tehtäväalueittain, huomioiden tehtävien eriytys. 6.5 Ydinprosessit ja rajapinnat lomituksessa Lomituspalvelut tulisi tämän hetken tiedon mukaan sijoittaa maakunnan liikelaitokseen. Järjestäjän (maakunnan) tehtävä on huolehtia siitä, että asiakas saa palvelun ja raha riittää palvelun tuottamiseen (lakisääteinen palvelu). Järjestäjä = liikelaitos hoitaa palvelun tuottamisen asiakkaaseen kohdistuvan päätöksenteon myös yksilöön/asiakkaaseen kohdistuvan päätöksenteon. Kokonaisuudessaan liikelaitoksessa olisivat tällöin viranhaltijat, työnjohto ja palvelutuotanto. Lomituspalvelujen yhtiöittämistä ei lomituspalvelulaki tule velvoittamaan, myös Maaseuturyhmän vahva kanta on että osakeyhtiömalli lomituspalvelujen tuottamisessa ei ole toimiva ratkaisu Valmistelutyötä tehtäessä edettiin pääosin toisen vaihtoehdon kautta, jossa maakuntavirastossa lomaoikeuksista päättävä viranhaltija (mm. lomaoikeuksista päättävä viranhaltija) ja osa liikelaitoksessa (työnjohto ja palvelutuotanto). Viralliset ohjeet puuttuvat, joten nämäkään mallit ei ole välttämättä lopullisia.

36 36 Syksyllä valmistuva uusi lomituspalvelulaki ei tule näillä näkymin kovin paljoa muuttamaan niitä ydinprosesseja, jotka palvelusta on erotettavissa. Noihin prosessin eri vaiheiden sisälle sisältyy paljon vaiheita, joita nyt uudella lomituspalvelulailla ollaan karsimassa tai niiden vaiheiden hoitoa helpottamassa. Arviomme mukaan kaavaillut helpotukset, eivät helpota hallinnon työtä lukien, vaan pidemmällä aikavälillä noin 3-5 vuoden kuluttua. Työmäärä lisääntynee alkuvaiheessa, todennäköisesti paljon työtä joudutaan keskeneräisten ohjelmien takia tekemään käsin. Jatkossa helpotusta tulisi esimerkiksi tuohon ensimmäiseen vaiheeseen hakemusten käsittely ja työajan laskenta vaiheen osalta tilan lomitustyöajan määrittäminen tapahtuisi kotieläinten määrän mukaan kaavamaisesti. Tilakohtaiset tarkat laskelmat jäisivät pois, näin tilojen erilaiset työmenetelmät eivät enää vaikuta työaikaan. Palvelujen toimivuuden kannalta tulee olemaan oleellinen asia, että maakunnan käyttöön saadaan toimiva ICT-järjestelmä. Maatalouspalvelut toimipisteissä tarjotaan sekä viljelijätukihallinnon että maatalouslomituksen palveluja. Palvelupisteessä hoidettavat tehtävät: Asiakaspalvelu Lomitusten järjestäminen on päätehtävä

37 37 Laskutuksen, maksatuksen ja palkanmaksun perusteet lomituksen seuranta Keskitetysti voidaan hoitaa seuraavat tehtävät: Hankinnat, kirjanpito, perintä Laskutus, maksatus, palkanmaksu Päätökset voidaan tehdä keskitetysti maakunnallisesti, jos toimiva sähköinen järjestelmä Toiminnan seuranta, toteuma Yhteistyö maatalouspalvelut toimialueen sisällä ei vielä täysin selvää, koska ei ole täysin varmaa kuinka organisoituminen tulee lomituspalveluiden osalta tehdä. Jos mahdollista on, niin yhteisiä ryhmiä valvonnan ja viljelijätukihallinnon kanssa tarpeen mukaan muodostetaan. 6.6 Ydinprosessit ja rajapinnat viljelijätukihallinnossa Maakunta ei saa siirtää maksajavirastotehtävien hoitoa koskevassa sopimuksessa määriteltyjen tehtävien hoitamista kolmannen osapuolen taikka maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi (laki esitys maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa 3 ). Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa varaudutaan tukipolitiikan ja lakimuutosten suuriinkin muutoksiin. Valvonnan ja viljelijätukihallinnon toimiminen samalla maatalouspalvelut palvelualueen alla tarjoaa monia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja jakaa tehtäviä tarkoituksenmukaisesti. Tullaan kokoamaan yhteisiä ryhmiä keskeisimmille toiminta-alueille.

38 38 Rajanpinnat maakunnan sisällä varautumistehtävien sekä toimialueen sisällä maakunnan kehittäjätahojen kanssa tulee muodostaa selkeiksi. Maaseutuhallinnosta löytyy henkilöitä, joilla on kokemusta tuottajapuolen aktivoinnista, verkostojen muodostamisista ja kehittämistoimien ohjaamisesta. Aluetuntemuksen ja asiakkaiden tuntemisen osaaminen on viljelijätukihallinnon vahvuus. Halutaan olla mukana yhteistyössä, jossa selvitetään maatilojen kehittämistyön tekoa yhteistyössä maakunnan ja kuntien välillä. 6.7 Toimintamalli ja niiden toiminta Jokaisen tehtäväalueen osalta määritellään yhtenäinen tapa toimia. Sisäisillä koulutuksilla varmistutaan yhteisestä toimintatavasta. Yhteispalavereissa rakentavasti nostetaan esiin puutteet yhtenäisyyden osalta. Aletaan hioa yhteisiä käytäntöjä maatalouspalveluiden eri toimijoiden osalta jo ennen maakuntahallintoon siirtoa. Esimerkiksi eriyttämistoiminnot on sovittava jo vuodelle 2018 sen suuntaisiksi, että vuoden 2019 toiminnot voivat jatkua sulavasti.

39 Maaseutuvirasto, elintarviketurvallisuusvirasto ja maanmittauslaitoksen tietohallintoyksikkö yhdistyvät Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA ja Maaseutuvirasto MAVI sekä Maanmittauslaitoksesta tietohallintoyksikkö (Mitpa) yhdistyvät vuoden 2019 alussa. Eviran, Mavin ja Mitpan yhdistäminen edistää elintarvikeketjun ja sen toimijoiden näkökulman ottamista yhä vahvemmin viranomaistyön lähtökohdaksi. Yhdistäminen tarjoaa myös mahdollisuuden toimintatapojen uudistamiselle ja toimintakulttuurin kehittämiselle. Yhdistäminen mahdollistaa tehokkaamman tietohallinnon kehittämisen sekä maatalouden ja elintarviketurvallisuuden toimialojen kokonaisohjauksen. Yhdistämisen yhteydessä arvioidaan myös Maanmittauslaitoksen tietohallintoyksikön rooli kokonaisuudessa.

40 40 7. MAASEUTUTYÖRYHMÄN JA ALATYÖRYHMIEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA LINJAUKSET ELY-keskuksen suorat viljelijätuet ja valvonnat, Kuntien viljelijätukihallinnon yhteistoiminta-alueiden viljelijätukihallinto, Aluehallintoviraston viljelijätukivalvonnat ja kuntien maatalouden lomituspalvelut kootaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan yhdeksi maatalouspalvelut kokonaisuudeksi. Tässä ELY-keskuksen viljelijävalvonnat sisältävät maatalouden tukivalvonnat sekä Eviran ja Tukesin ohjaamat valvonnat. Kuntien viljelijätukihallinto sisältää kuntien yhteistoiminta-alueilta maakuntiin siirtyvän paikallistason maataloushallinnon tehtävät. Aluehallintoviraston tehtävillä tarkoitetaan suoriin viljelijätukiin liittyviä täydentävien ehtojen mukaisia valvontoja. Lomituspalveluilla tarkoitetaan viljelijöiden maatalouslomituksen järjestämistä. Maatalouslomituksen tuottaminen sijoittuu maakunnan liikelaitokseen. Maakunta ei saa siirtää maksajavirastotehtävien hoitoa koskevassa sopimuksessa määriteltyjen tehtävien hoitamista kolmannen osapuolen taikka maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi (laki esitys maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa 3 ). Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa varaudutaan tukipolitiikan ja lakimuutosten suuriinkin muutoksiin Tehtävien resursointi tulee olla riittävä huomioiden maatalouspalvelujen maakuntaan tuottamien palvelujen volyymit. Resursoinnissa tulee ottaa huomioon erityisesti maksajavirastotehtävien vaatimat eriyttämistä koskevat vaateet (hallinto- ja valvontajärjestelmät). Tehtävien edellyttämä henkilöstön asianmukainen osaaminen on varmistettava jotta palvelut ovat sujuvia, neuvonta laadukasta sekä viestintä on oikean aikaista. Toimien vaikuttavuuden seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viljelijätukihallinto sekä maatalouslomituksen järjestäminen pidetään lähellä asiakasta. Maatalouspalveluilla on maakunnassa kiinteitä päätoimipaikkoja sekä harvemmin avoinna olevia toimipisteitä. Palvelun tuottamisen lähtökohtana on laadukas, sujuva ja tarpeenmukainen palvelutaso.

41 41 Maatalouspalvelut palveluverkosto kattaa koko maakunnan. Palveluverkosto esitetään koostuvan kuudesta päätoimipaikasta sekä paikallisista toimipisteistä. Päätoimipaikoiksi esitetään seuraavia kuntia: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Kurikka ja Seinäjoki. Nämä päätoimipaikat ovat avoinna arkisin. Kaikissa niissä muissa toimipisteissä, joissa ollut tähän asti kiinteitä palvelupäiviä, palvelua tarjotaan ajanvarauksella ja kevään tukihakuaikaan kiinteitä palvelupäiviä. Maatalouspalvelut toimipisteisiin kootaan sekä viljelijätukihallinnon että maatalouslomituksen palvelut. Maatalouspalvelut pyritään sijoittamaan samoihin tiloihin muiden maakunnan toimintojen kanssa. Maakunnan palvelupisteiden henkilöstöresursseja käytetään joustavasti mm. lomakkeiden vastaanotossa Lomituspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen esitetään eriytettäväksi maakunnassa siten että tuotanto sijoittuisi maakunnan liikelaitokseen. Järjestämisen ja tuottamisen lopulliseen malliin vaikuttaa lomituspalvelulain muutokset. Lomituspalvelulaki on tämän raportin luovuttamisen aikana vielä luonnosasteella. Lomituspalvelulain osalta on ollut valtakunnallinen työryhmä joka on jättänyt oman loppuraportin ministerille. Alkutuotannon valvontoja yhtenäistetään maakunnassa yhteistyössä ympäristöterveydenhuollon kanssa. Tämä työ jatkuu Etelä-Pohjanmaalla ELYkeskuksen, ympäristöterveydenhuollon ja AVI;n kanssa. Viljelijätukihallinnon ja valvonnan osalta on tunnistettu selkeitä synergiaetuja tehtävien hoitamisen osalta. Työryhmä on pohtinut jo selkeitä kokonaisuuksia joita voidaan hoitaa tulevassa maakunnassa järkevästi yhdessä. Näitä on mm. eri tukijärjestelmiin liittyvät toimeenpanotehtävät sekä asiakkaiden neuvonta ja koulutus. On nähty että tiettyjä toimintoja yhdistämällä saadaan resurssit tehokkaampaan käyttöön ja tuotetaan laadukkaampia palveluja maakunnalle. Arvio maatalouspalvelut asiakas -ja tehtävä määristä Tulevassa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa: - aktiivisia tuen hakijoita on v arviolta Vuosittain maksettavat viljelijätuet on n. 200 milj. (v maksettu 210 milj. ) - Vuotuinen käsiteltävien viljelijätukihakemusten määrä on n kpl. - Vuosilomaan oikeuttavia viljelijöitä/tiloja arviolta 2000/ Lomitettavia päiviä vuosittain n o Lomituspalvelulain muutokset, vaikutus?

42 42 Resurssitarvearvioit - Viljelijätukihallinto n. 39 htv - Valvonta n. 28 htv - Maatalouslomitus o Järjestäminen n. 6 htv o Tuotanto n. 391 htv (Lomittajat 367 htv ja työnjohto 24 htv) Lisäksi vuosittain satoja määräaikaisia tuntilomittajia (v yhteensä 758 kpl)

43 Avoinna olevat asiat toukokuu 2017: Valmistelutyö kesken: Alkutuotannon valvontaa koskevat ympäristöterveydenhuoltotehtävät ja henkilöstön sijoittuminen, eri vaihtoehtojen vertailu. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut Lomituspalvelut tulisi tämän hetken tiedon mukaan sijoittaa maakunnan liikelaitokseen. Järjestäjän (maakunnan) tehtävä on huolehtia siitä, että asiakas saa palvelun ja raha riittää palvelun tuottamiseen (lakisääteinen palvelu). Järjestäjä = liikelaitos hoitaa palvelun tuottamisen kokonaisuudessaan, myös yksilöön/asiakkaaseen kohdistuvan päätöksenteon. Kokonaisuudessaan liikelaitoksessa olisivat tällöin viranhaltijat, työnjohto ja palvelutuotanto. Toinen vaihtoehto on, että osa maakuntavirastossa (mm. lomaoikeuksista päättävä viranhaltija) ja osa liikelaitoksessa (työnjohto ja palvelutuotanto) Tarkempaa ohjeistusta tästä luvattu, joten nämä mallit ei ole välttämättä lopullisia. Merkittävää palvelujen toimivuuden kannalta tulee olemaan toimiva ICT-järjestelmä. Nykyinen ohjelma ei enää uuden lain myötä ole kaikilta osin käyttökelpoinen. Vanhaa Melan lomitusnettiohjelmaa saatetaan hyödyntää mahdollisuuksien mukaan ja se voisi olla käytössä ainoastaan siirtymävaiheen ajan. MMM / Valvonnan selvitystyö vaikutukset valvonnan toteuttamiseksi. MMM on asettanut selvityshenkilöt maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä. Selvityshenkilöiden toimikausi on Selvityshenkilöiden tulee selvittää MMM:n hallinnonalan maataloustuotannon valvonnan kehittämiseksi vaihtoehtoja valvontaprosesseista ja tietovirtojen käsittelystä sekä täydentävien ehtojen valvontojen viranomaisista Manner-Suomessa. Mavin, Eviran ja Mitpan yhdistyminen v ja sen vaikutukset maakunnan ohjaukseen.

44 Maakunnan järjestäjätoiminnon luonnos Synergiat muihin maakunnan tehtäviin

45 45