Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015
|
|
- Krista Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokkolan vanhustenhuoltostrategia 2015 Hämeenlinna elokuu 2007 Juha Kaakinen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Strategian tausta ja lähtökohdat Strategian valmistelu Kokkolan vanhusväestö ja väestökehitys strategia Kokkolan vanhustenhuolto 2015 strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio Strategian keskeiset periaatteet Kriittiset menestystekijät Ikäihmisten asema ja osallisuus Toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne Osaava henkilöstö ja kehittyvä organisaatio Kestävä ja vaikuttava talous Strategian toteutusvastuu, seuranta ja arviointi...13 Liite Liite
3 1 Strategian tausta ja lähtökohdat 1.1 Strategian valmistelu Sosiaalikehitys Oy laati syksyllä 2006 Kokkolan perusturvalautakunnan toimeksiannosta selvityksen Kokkolan vanhustenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Perusturvalautakunta esitti raportin kaupunginhallitukselle, joka päätti esittää selvityksen valtuustolle tiedoksi ja päätti samalla, että vanhustenhuollon strategia päivitetään ja sitä laatimaan valitaan ohjausryhmä ja valmisteleva ryhmä, joiden kokoonpanosta päätetään erikseen. Kaupunginhallitus nimesi seuraavan ohjausryhmän: puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anja Mehtälä ja jäsenet: kaupunginhallituksen jäsenet Stefan Anderson, Pirkko Häli, Sari Innanen, Riitta Kalliokoski ja Roy Sabel, perusturvalautakunnan varapuheenjohtaja Aimo Maijala, Kokkolanseudun terveyskeskus-kuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Erkki Mustasaari, kaupunginjohtaja Antti Isotalus, rahoitusjohtaja Seija Bexar, suunnittelupäällikkö Seppo Kässi, perusturvajohtaja Jussi Salminen, terveyskeskuksen johtava lääkäri Asko Linna ja työryhmän sihteeri, osastopäällikkö Hilkka Lahti. Valmisteluryhmään ovat kuuluneet perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anja Mehtälä puheenjohtajana ja jäseninä perusturvajohtaja Jussi Salminen, rahoitusjohtaja Seija Bexar, johtava ylilääkäri Asko Linna, osastopäällikkö Hilkka Lahti (työryhmän sihteeri) sekä vanhustyön johtaja Aija Ström. Toimitusjohtaja Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä on osallistunut asiantuntijana ryhmien työskentelyyn ja on vastannut strategia-asiakirjan kirjoittamisesta. Strategiatyön ohjausryhmä on kokoontunut ja , valmisteluryhmä on lisäksi kokoontunut kaksi kertaa. Vanhustenhuollon strategian valmisteluun liittynyt seminaari pidettiin Lisäksi on vanhusneuvosto kokouksessaan esittänyt näkemyksiään strategiatyössä huomioon otettaviksi. Strategiatyön lähtökohtana on ollut vuonna 2002 määritellyt vanhustenhuollon strategiset tavoitteet, Kokkolan kaupungin strategia vuosille , syksyllä 2006 toteutettu selvitys vanhustenhuollon nykytilasta sekä Tilastokeskuksen uuteen väestöennusteeseen (2007) perustuvat tarvearviot.
4 1.2 Kokkolan vanhusväestö ja väestökehitys Väestön ja ikääntyvien ikäryhmien lukumäärä ja ennusteet vuosille yhteensä ja sukupuolen mukaan KOKKOLA Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne- ja väestöennuste tilastot Vuoden 2006 lopussa Kokkolassa asui yhteensä vuotta täyttänyttä. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan vuonna vuotta täyttäneitä on ja vuonna Vanhuspalvelujen suunnittelun kannalta merkittävintä on 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän määrän kasvu. Vuonna vuotta täyttäneitä on 28 % enemmän kuin vuoden 2006 lopussa ja vuonna % enemmän. Ikääntyneimpien ryhmien määrän kasvu on erittäin nopeata. 85 vuotta täyttäneitä on vuonna % enemmän kuin nyt ja vuonna 2020 lähes kaksinkertainen määrä (94 %). Ennusteen mukaan myös sukupuolten väliset erot vanhimmissa ikäryhmissä tasoittuvat jonkin verran. Kun tällä hetkellä kolme neljästä 85-vuotiaasta kokkolalaisesta on naisia, ennustetaan vuonna 2020 naisia olevan tästä ikäryhmästä kaksi kolmesta (66 %). 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on tällä hetkellä 15,7 %, vuonna ,7 % ja vuonna ,8 %.
5 1.3 strategia Kaupungin strategiassa on määritelty viisi strategista näkökulmaa ja niihin liittyvät päämäärät. Kaikilla strategian näkökulmilla on merkitystä myös vanhustenhuollon strategialle. Strategiset näkökulmat ja niille määritellyt päämäärät ovat seuraavat: Elinvoimainen ja osaava kaupunkiseutu 1 vetovoimainen yritysympäristö, vireä kaupallinen keskus ja logistiikkakeskittymä 2 korkeatasoinen ja vetovoimainen asuminen, elinympäristö ja vapaa-aika 3 osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus sekä toimiva innovaatioympäristö Talous 3 talouden vahvistaminen/tasapainottaminen 4 tavoitteellinen talousjohtaminen kaikilla tasoilla Henkilöstö 1 osaamisen turvaaminen ja työvoiman saannin varmistaminen 2 hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö, toimiva työyhteisö Asiakas ja kuntalainen 1 tyytyväinen ja osallistuva kuntalainen 2 hyvinvoinnin lisääminen Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat 1 vahva kunta palvelujen järjestäjänä 2 vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittäminen Vanhustenhuollon strategian kriittisten menestystekijöiden määrittelyssä on otettu huomioon kaupungin strategiassa esitetyt näkökulmat ja päämäärät sekä vanhustenhuollon nykytilaselvityksessä esitetyt suositukset. 2 Kokkolan vanhustenhuolto 2015 strategiset tavoitteet ja toimenpiteet 2.1 Visio Kokkola vuonna 2015 on hyvä kaupunki ikäihmisille. Kokkola on ikäihmisille turvallinen ja mieluisa paikka asua. Ikäihmisten hyvinvointi perustuu laadukkaisiin palveluihin, kaksikieliseen ja monipuoliseen kulttuuriin sekä turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön.
6 2.2 Strategian keskeiset periaatteet 1. Vanhustenhuollon tavoitteena on yhdessä muiden hallintokuntien ja yhteistyökumppanien kanssa kehittää Kokkolasta hyvä kaupunki ikäihmisille, kaupunki, jossa Ikäihmiset ovat paikallisyhteisön arvokas, aktiivinen voimavara. 2. Vanhustenhuollon perustehtävänä on edistää ikääntyvien kokkolalaisten hyvinvointia ja kehittää vanhuspalveluja moniammatillisena, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä työnä. 3. Vanhustenhuollon palveluilla tuetaan ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Vanhustenhuollon palvelutoiminta on: 1 asiakaslähtöistä ja eettistä 2 perustuu kuntouttavaa työotteeseen 3 noudattaa näyttöön ja käyvän hoidon suosituksiin perustuvia hoitokäytäntöjä 4 perustuu kirjallisiin palvelusuunnitelmiin tai hoitosopimuksiin 5 toteuttaa saumatonta yhteistyötä eri palveluntuottajien, yhdistysten ja järjestöjen sekä omaisten ja lähihenkilöiden kanssa. TÄRKEITÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA OVAT MYÖS ELÄKELÄIS- JA MUUT JÄRJESTÖT. 4. Vanhustenhuollon kokonaisuus rakentuu joustavasta ja toimivasta hoitoketjusta, joka kykenee reagoimaan nopeasti yllättäviin tilanteisiin. Vanhustenhuollon toimintamalli on asiakaslähtöinen, hoidollisesti kestävä ja kustannustehokas, se kykenee tarjoamaan ikääntyvien tarvitsemat palvelut oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. 5. Palvelujen tuottaminen perustuu welfare-mix -ajatteluun eli kunnan, yksityisten palveluntuottajien sekä järjestöjen kumppanuuteen. Kaupunki tuottaa itse vanhustenhuollon kannalta kriittiset palvelut ja vastaa palvelukokonaisuuden koordinoinnista, Kaupunki ostaa palveluja vain sellaisilta kumppaneilta, jotka hyväksyvät ja noudattavat toiminnassaan kaupungin arvoja ja toimintaperiaatteita. 6. Vanhustenhuollon palvelukokonaisuuden perustana on Kokkolan malli. Palvelujen mitoitus perustuu ensisijaisesti paikallisesti arvioituihin, paikallisiin tarpeisiin. Valtakunnallisia mitoitussuosituksia seurataan ohjeellisesti. Palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta lisätään johtamista ja toimintakäytäntöjä kehittämällä. 7. Vanhustenhuollon kustannustehokkuutta lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista työnjakoa kehittämällä. Erikoissairaanhoidon palvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö estetään lisäämällä perusterveydenhuollon mahdollisuuksia tehostaa akuuttihoitoa. Tämän mahdollistamiseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille järjestetään tarvetta vastaava pitkäaikaishoito hoivatasoisista yksiköistä. 8. Vanhustenhuollon koordinoinnin ja johtamisen tehostamiseksi sekä sosiaali- että terveydenhuollon vanhuspalvelut keskitetään yhden johdon alaisuuteen.
7 9. Palvelurakenne perustuu kotona asumisen ensisijaisuuteen. Turvallista kotona asumista tuetaan monipuolisilla avohuollon palveluilla, omaishoidon tukea kehittämällä, ennaltaehkäisevällä toiminnalla sekä palvelutarpeiden jatkuvalla ennakoinnilla. 10. Vanhustenhuollon tärkein voimavara on asianmukaisen koulutuksen saanut, työstään innostunut, motivoitunut ja ikääntyneitä arvostava henkilöstö. Vanhustenhuollon henkilöstön riittävästä mitoituksesta huolehditaan. Henkilöstön mitoituksessa otetaan huomioon asiakkaiden toimintakyky ja hoidon tarve. Henkilöstön kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamiskartoituksiin ja kehittämissuunnitelmiin sekä jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Koulutus- ja kehittämisyhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa on tiivistä. 2.3 Kriittiset menestystekijät Vanhustenhuollon strategiset tavoitteet on strategiassa määritelty neljän kriittisen menestystekijän avulla. Kriittisiä menestystekijöitä ovat: ikäihmisten asema ja osallisuus, toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne, osaava, henkilöstö ja kehittyvä organisaatio sekä kestävä ja vaikuttava talous.
8 2.3.1 Ikäihmisten asema ja osallisuus Strategiset tavoitteet Kaupungin strategiassa todetaan, että voimavarojen riittävyys suhteessa ikääntyvän väestön tarpeisiin niukkenee edelleen. Toisaalta kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikki ne yhteiskunnan ja kuntalaisten omat toimet, joilla tuetaan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääntymistä tai jolla ehkäistään tai vähennetään hyvinvointia heikentäviä seikkoja esimerkiksi liikenneympäristön turvallisuuden parantaminen parantavat elämän laatua sekä säästävät korjaavien ja hoito- ym., palvelujen tarvetta. Ennalta ehkäisevän työn ja osallisuuden tukeminen koskee koko kaupunkia ja kaikkia toimialoja. Panostamalla niihin parannetaan resurssien riittävyyttä ja hyvinvointia. Toimialoittain määritellään tarkemmin arviointikriteerit. Vuoden 2008 aikana hallintokunnat tekevät selvityksen niistä ikäihmisten hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä, joita hallintokunta on tehnyt vuosina Samalla hallintokunnat esittävät suunnitelman toimenpiteistä vuosille sekä ehdotuksensa kriteereistä, joiden perusteella toimenpiteiden kohdentumista ikäihmisille voidaan arvioida. Ikäihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa ikäihmisten näkemyksillä on korvaamaton merkitys. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyys on paras osoitus palvelujen laadukkuudesta. Palvelujen kehittäminen perustuu kaupunkilaisten ja viranomaisten avoimeen vuoropuheluun. Ikäihmisille turvataan monipuoliset mahdollisuudet antaa jatkuvaa palautetta palveluista ja osallistua palvelujen suunnitteluun. Vanhustenhuollon yksiköissä toteutetaan vähintään joka toinen vuosi tyytyväisyyskysely asiakkaille ja omaisille. Asiakkaiden lähettämään kirjalliseen palautteeseen vastataan aina kirjallisesti tai henkilökohtaisella yhteydenotolla. Vanhusneuvosto ja perusturvavirasto järjestävät kerran vuodessa vanhusfoorumin, yleisen keskustelutilaisuuden vanhustenhuollon palveluista ja niiden kehittämisestä. Ennalta ehkäisyn ensisijaisuudesta ja merkityksestä ollaan yleisesti hyvin yksimielisiä. Käytännössä panostukset ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja palveluihin ovat usein riittämättömiä ja summittaisia ja ennalta ehkäisevien toimien suoraa vaikuttavuutta on vaikea osoittaa. Ennalta ehkäisy ei ole pakollista, mutta välttämätöntä se on. Ennalta ehkäisyn
9 vaikuttavuutta voidaan parantaa toimenpiteiden oikealla kohdentamisella, toimintojen monipuolisuudella ja niiden pitkäjänteisellä systemaattisella toteutuksella. Mahdollisuus ennalta ehkäiseviin kotikäynteihin tarjotaan kaikille 75-vuotiaille. Kotikäyntien toteutuksesta vastaavat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Asiakkaan valinnan mukaan kotikäynneillä hyödynnetään myös fysioterapeutin ja ravitsemusterapeutin työpanosta. 75 vuotta täyttäneiden asumisolosuhteiden ja asunnon muutostyötarpeiden kartoitus aloitetaan vuonna Kartoituksen yhteydessä kiinnitetään huomiota myös kotitapaturmien ehkäisyyn. Honkaharjun mahdollisen peruskorjauksen/uudisrakennuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää myös toteutusmahdollisuudet ikäkeskukselle, joka palvelisi sekä avohuollon palveluohjauksen keskuksena että ennalta ehkäisevien palvelujen tukikohtana. Ikäkeskuksen toimintoihin kuuluisivat vanhusneuvola sekä monipuoliset päivätoiminta- ja virkistystilat mm. kuntosali. Hankkeen tarkoituksenmukaista toteutustapaa ja yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa selvitetään. Terveyskeskukselle osoitetaan voimavarat vanhusneuvolatoimintaan, päiväsairaala- ja viikkosairaalatoimintaan sekä ikäihmisille tarkoitettuun fysioterapiaan ja ravitsemusneuvontaan, joilla tuetaan kotona asumista. Toimintoja varten osoitetaan yhden työntekijän lisäresurssi. MAHDOLLISESTA IKÄKESKUSTA HUOLIMATTA VANHUSTEN TULEE SAADA PALVELUITA MYÖS ITSEÄÄN LÄHIMPÄNÄ OLEVISTA NEUVOLOISTA. Eläkeläisjärjestöjen, veteraanijärjestöjen, Omaishoitajien yhdistyksen ja muiden ikäihmisten parissa vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen panos ennalta ehkäisevässä työssä on arvokas. Vapaaehtoistyöllä ja vertaistuella ei korvata tarvittavaa palvelua, mutta toimintakykyä yllä pitävänä ja henkistä vireyttä vahvistavana toimintana järjestöjen toiminta on parhaimmillaan vertaistukea vailla vertaa. Suhteellisen pienellä taloudellisella panostuksella voidaan ikäihmisten omaa aktiivisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan tukea merkittävästi. Kaupungin omien vanhustenhuollon tilahankkeiden suunnittelussa huomioidaan myös järjestöjen tilatarpeet. Kaupungin järjestöille osoittaman taloudellinen tuki pidetään reaalisesti vähintään nykyisellä tasolla. ELÄKELÄISJÄRJESTÖILLE TULISI KAUPUNGINHALLITUKSEN MYÖNTÄÄ VUOTUISTA AVUSTUSTA NIIDEN TEKEMÄN RUNSAAN ENNALTAEHKÄISEVÄN TYÖN VUOKSI.
10 2.3.2 Toimivat palvelut ja tasapainoinen palvelurakenne Strategiset tavoitteet Erikoissairaanhoidon palvelujen epätarkoituksenmukainen käyttö estetään lisäämällä perusterveydenhuollon mahdollisuuksia tehostaa akuuttihoitoa. Tämän mahdollistamiseksi terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaishoidossa oleville vanhuksille järjestetään tarvetta vastaava pitkäaikaishoito hoivatasoisista yksiköistä. Vuonna 2006 vuodeosastolla oli pitkäaikaispotilaiden käytössä kaikkiaan 50 paikkaa. Vuodepaikkoja on tämän vuoden aikana vähennetty kaikkiaan 14 paikalla. Tavoitteena on, että terveyskeskuksen vuodeosastolla pitkäaikaispotilaiden käytössä on 10 paikkaa vuonna Pitkäaikaispotilaiden käytössä olevien vuodeosastopaikkojen vähentäminen edellyttää korvaavien hoivapaikkojen lisäämistä. Oheisessa taulukossa on arvioitu laitoshoidon ja palveluasumisen määrällinen tarve vuoteen 2015 ja vuoteen Tarve Tarve % Paikat Vuosi yli 75v 2% yht vkodit tk.os yht palv.as yht Laitospaikkojen lisätarve vuoteen 2015 mennessä on 40 paikkaa ja palveluasumisen 62 paikkaa. Vuoteen 2025 mennessä laitospaikkoja tarvitaan lisää 74 ja palveluasumispaikkoja 182. Tarvearviossa on huomioitu dementian yleistymisestä aiheutuva paikkatarve. Vuodesta 2015 vuoteen 2025 tarpeen oletetaan jonkin verran vähentyvän uusien hoitomenetelmien ja tehostuneen toiminnan ansiosta. Kuntouttavan lyhytaikaishoidon tarpeeksi on arvioitu 2 % 75- vuotiaista. Vuoteen 2015 mennessä laitos- ja palveluasumispaikkojen lisätarve on paikkaa. Vuoteen 2025 mennessä laitospaikkoja arvioidaan tarvittavan lisää 74 paikkaa. Toiminnallisista syistä johtuen ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi lisäpaikkojen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista painottaa palveluasumispaikkoihin. Fyysisen tilasuunnittelun kannalta laitos- ja palveluasumispaikoissa ei ole merkittävää eroa. Ulkopuolisena rahoitusmahdollisuutena kyseeseen tulee palveluasuntojen osalta valtion asuntorahaston investointiavustus erityisryhmien asumiseen.
11 Laitospaikkojen toteutusmahdollisuuksia selvitetään parhaillaan Honkaharjuhankkeen työryhmässä. Laitospaikkojen mahdollista lisärakentamista koskevilla päätöksillä on huomattava merkitys koko vanhusstrategian toteutukselle. Honkaharjun mahdollisesta peruskorjauksesta tai laitospaikkojen uudisrakentamisesta tulisi tehdä päätökset tämän vuoden aikana, jotta lisäpaikat olisivat käytettävissä viimeistään vuonna Muun palveluasumistarpeen kattamisesta tehdään erillinen suunnitelma, kun laitospaikkojen mahdollista lisärakentamista koskevat päätökset on tehty. Tavoitteena palveluasumisen kehittämisessä on palvelujen tarjonnan alueellinen tasapainottaminen. Erilliset palveluasumishankkeet toteutetaan ensisijaisesti kaupungin yhteistyökumppaneiden ja yksityisten yritysten toimesta. Kotona asumista tukeva palvelukokonaisuus rakentuu sekä monipuolisista ennaltaehkäisevistä palveluista että kotiin tuotettavista palveluista. Kotiin tuotettavista palveluista vastaavat sekä kotipalvelu/kotisairaanhoito että yksityiset palveluseteliyritykset. Näitä palveluja täydentävät tukipalvelut (ateriapalvelut, turvapuhelin) ja omaishoidon tuki. Valtakunnallisten suositusten mukaan, jos palvelujen kattavuuden tavoitteena on 25 % 75- vuotiaista, kotihoitoon tarvittaisiin lisähenkilöstöä vuoteen 2015 mennessä kaikkiaan 45 työntekijää. Strategian lähtökohtana on, että vuotuinen henkilöstölisäys on kaksi työntekijää ja vastaavan suuruinen panostus ( /vuosi) tehdään palvelusetelimäärärahaan. Vuoteen 2015 mennessä lisäpanostus on siis kaikkiaan 16 työntekijää ja vastaavan suuruinen lisäys palvelusetelimäärärahaan. Vuosille esitetään palvelusetelimäärärahaa kaksinkertaisena ( /vuosi), sillä mahdollisten uusien laitos/ palveluasumispaikkojen käyttöönotto toteutuu aikaisintaan vuonna Tätä kokonaisuutta täydentää omaishoidon tuen kehittäminen. Kotihoitoon palkataan vuosittain kaksi uutta työntekijää, joiden työpanos kohdennetaan ensisijaisesti ilta- ja viikonlopputyön lisäämiseen sekä palveluketjun kriittisten kohtien kuten kotiutustilanteiden ja laitoshoitoa edeltävän intensiivisen palvelun tehostamiseen. Palvelusetelimäärärahaa lisätään vuosittain kahden työntekijän palkkakustannuksia vastaavalla määrällä ( ). Vuosille palvelusetelimäärärahan suuruudeksi esitetään /vuosi. Kokkolassa on valtakunnallisenkin vertailun mukaan panostettu omaishoidon tuen kehittämiseen. Omaishoidon tuen piirissä olevien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2006 tuen piirissä oli kaikkiaan 165 ikäihmistä. Tuen kattavuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä oli 3,6 %. Omaishoidon tukeen liittyy taloudellisen tuen lisäksi olennaisena osana lakisääteiset omaishoitajan lomat, omaishoitajien virkistystoiminta, lyhytaikaishoito ja omaishoitoa tukevat ja täydentävät kotihoidon palvelut, joita voidaan järjestää myös palveluseteliä hyödyntäen. Monipuolisen tuen tärkeyttä korostaa omaishoitajien ikärakenne. Omaishoitajista 44 % on 65 vuotta täyttäneitä ja tutkimusten mukaan 42 % omaishoitajista ei pidä lakisääteisiä vapaita lainkaan.
12 Omaishoidon tuen kattavuus vuonna 2015 on 4 % (4 % 75 vuotta täyttäneistä). Vuosittain uusia tuen saajia otetaan palvelun piiriin vähintään 5. Ikäihmisten turvallisen kotona asumisen keskeinen edellytys on luottamus siihen, että apua on saatavissa, kun siihen on tarvetta. Parhaiten tämä edellytys toteutuu kehittämällä palveluohjausta ja neuvontaa yhden luukun periaatteella. Ikäihmisten kannalta ihanteellisin tilanne on, että tiedossa on yksi ainoa puhelinnumero (ja internet-osoite), johon soittamalla saa asiansa vireille. Meneillään olevassa KOTO-hankkeessa kehitetään uusi palvelun ohjauskeskuksen malli. Otetaan käyttöön KOTO-hankkeessa kehitetty palvelun ohjauskeskus. Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön ikäihmisten neuvonta- ja palvelupuhelin. Kokkola on kaksikielinen kaupunki ja palveluissa on siksi huomioitava palvelun järjestäminen ruotsinkielisenä kaikissa vanhustenhuollon palveluissa. Tämän turvaaminen edellyttää kielitaidon huomioimista myös rekrytoinnissa. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuudesta huolehditaan ja tarvittaessa henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta myös ruotsin kielessä sekä tarjotaan henkilöstölle mahdollisuus myös ruotsinkieliseen vanhustenhuollon täydennyskoulutukseen.. Vuonna 2006 toteutetussa vanhustenhuollon nykytilan kartoituksessa kävi ilmi palveluasumiseen liittyvät ongelmat. Palveluasuminen on Kokkolan vanhustenhuollossa suuri osakokonaisuus ja hoidon porrastuksen toimivuuden kannalta palveluasumisen tarkoituksenmukainen kohdentuminen on tärkeää. SAS-ryhmän ja sijoittajasairaanhoitajan toiminnalla asiakasohjausta on kyetty merkittävästi parantamaan. Yksiköiden ja osastojen profiloituminen RAI-arviointien perusteella on kuitenkin vielä kesken.
13 Palveluasumisyksiköiden RAI-arviointeihin perustuva profilointi toteutetaan ja samassa yhteydessä täsmennetään eri yksiköiden henkilöstömitoitus vastaamaan asukkaiden hoidon tarvetta vuoden 2008 aikana. Palveluasuminen kokonaisuudessaan (mukaan lukien palvelujen ostaminen yksityisiltä ja järjestöiltä) keskitetään yhden johtajan alaisuuteen. Dementia on suurin iäkkäiden ihmisten laitoshoidon tarpeen aiheuttaja. Tiedossa olevien ennusteiden mukaan dementian yleistyminen lisää paineita myös laitoshoidon lisäämiseen. Jo tällä hetkellä huomattava osa laitoshoidossa olevista vanhuksista on dementiapotilaita ja suurin osa tulevaisuudessa tarvittavista laitoshoito ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä kohdentuu dementiaa sairastaville. Dementian yleistyminen tarkoittaa, että myös kotihoidossa on suurempi osa muistioireisia ja varhaisvaiheen dementiaa sairastavia ikäihmisiä. Monipuolisilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla, myös järjestöjä hyödyntäen, voidaan turvallista kotona asumista pidentää myös dementiaan sairastuneiden ikäihmisten osalta. Vuonna 2008 laaditaan dementiahoidon kokonaissuunnitelma Osaava henkilöstö ja kehittyvä organisaatio Strategiset tavoitteet Palvelujen hyvä laatu on riippuvainen oikeasta henkilöstömitoituksesta. Henkilöstömitoituksesta on olemassa valtakunnallisia suosituksia, jota perustuvat asiakkaiden ja hoitohenkilöstön määriä kuvaaviin suhdelukuihin. Oikean henkilöstömitoituksen ja palvelun laadun kannalta henkilöstön määrän lisäksi yhtä olennaisia tekijöitä ovat henkilöstön koulutus, asenteet ja arvot. Stakesin raportissa Laatua laatusuosituksella? Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen seuranta ja arviointi (toim. Päivi Voutilainen, Stakes 2007) todetaan: Onnistuneella henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, että riittävät tiedot ja taidot omaava henkilöstö tuottaa määrältään ja laadultaan tarkoituksenmukaiset hoitotyön palvelut suurimmalle mahdolliselle määrälle asiakkaita kustannustehokkaimmalla ja inhimillisesti vaikuttavimmalla tavalla. Hoidon onnistumisen ja laadun kannalta ratkaisevaa on henkilöstömitoituksen arviointi asiakkaiden hoidon tarpeen mukaan. Tarkoituksenmukainen henkilöstömitoitus edellyttää myös, että henkilöstö on joustavasti käytettävissä eri yksiköissä hoidon tarpeen mukaan. Kunnallisen työllistämistuen poistuminen tarkoittaa laitoshoidossa ja palveluasumisessa 16 työntekijän työpanoksen jäämistä pois vuoden 2008 alusta. Henkilöstövajeen edellyttämät toimenpiteet tulisi selvittää pikaisesti. LAITOSTEN KUNTOHOITAJIEN JA TOIMINTATERAPEUTTIEN TARVE TULEE MYÖS HUOMIOIDA TULEVISSA SUUNNITELMISSA.
14 Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen lähtökohtana Kokkolassa ovat valtakunnalliset mitoitussuositukset. Tavoitetaso vanhainkodeissa, terveyskeskuksen vuodeosastolla ja palvelutalojen dementia- ja hoivayksiköissä on vähintään 0,60 hoitoon osallistuvaa työntekijää ja muussa palveluasumisessa 0,40 työntekijää yhtä asukasta kohti. Henkilöstön työpanosta kohdennetaan huomioimalla henkilöstömitoituksessa asiakkaiden hoitoisuus ja avun tarve. Yksikkökohtaisten mitoitusnormien sijaan henkilöstömitoitus perustuu yksilökohtaiseen asiakkaiden hoitoisuuden arviointiin painotetuilla RAI-kertoimilla. Henkilöstömitoitusta arvioidaan ja tarvittavia henkilöstön siirtoja tehdään jatkuvan seurannan perusteella. Kokkolassa kehitetään parhaillaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteisiin tiimeihin perustuvaa kotihoidon työmallia. Yhteinen tiimityöskentely on selvä edistysaskel rinnakkain tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna. Koko vanhustenhuollon henkilöstön sijoittuminen samaan organisaatioon lisäisi kuitenkin vielä merkittävästi työn organisoinnin tehokkuutta ja poistaisi tiedon kulun esteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä vanhustenhuollon työntekijät sijoittuvat samaan organisaatioon yhden johdon alaisuuteen. Organisaatiomuutos toteutetaan mahdollisen kuntaliitoksen yhteydessä vuoden 2009 alusta lukien. Kokkola on tunnettu vanhustenhuollon palvelujen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta sisällöllisestä kehittämisestä. Tälläkin hetkellä on meneillään useita vanhustenhuollon sisällöllisiä ja toiminnallisia kehittämishankkeita. Kokkola on jo pitkään ollut valtakunnallisestikin pioneeri RAI-arviointijärjestelmän systemaattisessa kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Henkilöstön kannalta kehittäminen, erityisesti hankemuotoinen kehittäminen, tarkoittaa usein sekä uusia mahdollisuuksia että lisätyötä. Kehittämisen pitkäjänteisyys on Kokkolassa kuitenkin tarkoittanut sitä, että kehittämisestä on tullut olennainen ja kiinteä osa vanhustenhuollon työntekijöiden normaalia työtä. Kehittyvä organisaatio tarvitsee kehitysmyönteisen ja innostuneen henkilöstön. Kehittäminen ja siihen liittyvä koulutus on myös osa henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstön kehittäminen perustuu yksilökohtaisiin osaamiskartoituksiin, henkilökohtaisiin kehityskeskusteluihin ja niiden perusteella laadittaviin yksilökohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja täydennyskoulutukseen. Osaamiskartoitusten ja henkilökohtaisten kehityskeskustelujen piirissä on vuoden 2008 loppuun mennessä koko vanhustenhuollon henkilöstö.
15 2.3.4 Kestävä ja vaikuttava talous Strategiset tavoitteet Vanhustenhuollon palvelujen kehittäminen ja lisääminen on riippuvainen kaupungin kokonaistaloudesta ja sen kehityksestä. Vanhustenväestön määrän vuotuisen kasvun ja siitä seuraavan palvelutarpeiden kasvun voidaan arvioida merkitsevän kustannusten reaalista lisäystä n. 5 % vuodessa. Mittavat panostukset vanhustenhuoltoon ovat mahdollisia vain, jos näillä toimenpiteillä kyetään hillitsemään terveysmenojen kasvua. Suoran vaikutussuhteen osoittaminen vanhustenhuollon panostusten ja terveysmenojen välillä on ongelmallista, sillä terveysmenojen kasvuun vaikuttaa monta tekijää (palvelujen määrä, sisältö ja suoritekustannusten muutokset). Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveysmenot ovat kasvaneet kuutena viime vuotena. Kyse on ollut selkeästä lisäpanostuksesta terveydenhuoltoon mm. hoitotakuun muodossa. Vuonna 2005 keskisuurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusten reaalinousu oli 2,9 %, tästä 1,5 % selittyy pelkästään väestön ikääntymisellä. Luotettavin kuva vanhustenhuollon kustannuskehityksestä ja sen vaikutuksesta terveysmenojen kasvuun saadaan ainoastaan yhteismitallisen vertailutiedon avulla eli vertaamalla Kokkolan kehitystä (vanhustenhuollon panostukset - terveysmenojen muutos) maan yleiseen ja vertailukaupunkien kehitykseen. Käynnistetään vuonna samankokoisen ja ikärakenteeltaan vastaavan kaupungin kanssa vanhustenhuollon ja terveysmenojen säännöllinen kustannusvertailu. Kokkolassa on jo usean vuoden ajan kehitetty RAI-luokitukseen perustuvaa asiakasohjausta. Asiakasohjauksen rinnalla on tarpeen kehittää palvelujen kustannusohjauksen tehostamiseksi palvelujen tuotteistusta, mikä puolestaan edellyttää toimintolaskennan käyttöönottoa. Toimintolaskennan avulla voidaan nykyistä kustannuslaskentaa tarkemmin tehdä näkyväksi eri toimintojen/palvelujen todelliset kustannukset ja kustannusten keskinäinen riippuvuus. Toimintolaskentaan perustuva tuotteistus helpottaa myös eri palveluntuottajien kustannusten vertailua. Vuosina toteutetaan perusturvan vanhuspalvelut ja terveyskeskuksen vanhustenhuoltoon liittyvät palvelut kattava toimintolaskennan kehittämishanke.
16 2.4 Strategian toteutusvastuu, seuranta ja arviointi Vanhustenhuollon strategialla ja sen toimenpiteillä on huomattava merkitys Kokkolan kaupungin kokonaistaloudessa. Vaikka strategian toimeenpanosta käytännössä pääosin vastaavat perusturvalautakunta ja terveyskeskuksen kuntayhtymä, on strategian taloudellisen merkityksen takia perusteltua, että strategian toimeenpanossa ja sen toimenpiteiden koordinoinnissa kaupunginhallituksella tai sen nimittämällä strategian ohjausryhmällä on päävastuu. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan normaalin talousarviosuunnitteluprosessin yhteydessä. Lisäksi kaupunginvaltuustolle laaditaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä arviointiraportti strategian toteutumisesta ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
17 Liite 1 Toimenpiteiden vaikutukset käyttökustannuksiin Oheisessa taulukossa on kuvattu strategian ehdotusten kustannusvaikutuksia. Kustannukset ovat bruttokustannusten lisäyksiä verrattuna edelliseen vuoteen. Lähtötasona on vuoden 2007 kustannukset. Taulukossa ei siten ole huomioitu asiakasmaksuissa tai valtion osuuksissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia vuosi toimenpide kustannusten lisäys edellisvuoteen kustannusten kumulatiivinen lisäys verrattuna vuoteen 2007,yhteensä 2008 kotihoidon lisävakanssit (2) palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys (5 uutta asiakasta) terveyskeskuksen ennalta ehkäisevän työn tehostaminen (1 työntekijä) 2009 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2010 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys Laitos/palveluasumispaikkojen lisäys* 2011 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2012 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2013 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys 2014 kotihoidon ja palvelusetelin lisäys omaishoidon tuen lisäys kotihoidon ja palvelusetelin lisäys
18 omaishoidon tuen lisäys laitospaikkojen mahdollisen lisäyksen vaikutukset käyttökustannuksiin voidaan arvioida vasta, kun päätökset lisärakentamisesta sekä hankkeen toteuttamistavasta ja rahoituksesta on tehty
19 Liite 2 Arvio mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksista Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaan vanhusväestön määrän kasvu sekä Kälviällä että Lohtajalla on maltillista. KÄLVIÄ Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä LOHTAJA Sukupuolet yhteensä Väestö yhteensä Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Väestö yhteensä Vuonna 2015 Kälviällä on 75 vuotta täyttäneitä 22 % enemmän (71) ja Lohtajalla 15 % enemmän (38). Lukumääräisesti iäkkäimpien ikäryhmien kasvu on niin pientä ettei sillä mahdollisessa uudessa kuntakokonaisuudessa ole suurta merkitystä. Laitospaikkojen lisätarpeeksi voidaan arvioida paikkaa vuoteen 2015 mennessä, mikä ei edellytä uutta
20 erillistä investointia. Paikkojen lisätarve voidaan huomioida Kokkolan investointisuunnitelmissa tai hankkia ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä/ järjestöiltä.
KOKKOLAN VANHUSTENHUOLTO 2020
KOKKOLAN VANHUSTENHUOLTO 2020 Strategian päivitys ja toimenpideohjelma 05/2010 Juha Kaakinen SISÄLTÖ Tehtävä... 1 Strategia 07... 2 Missä mennään Kokkolan vanhustenhuollossa?...10 Valtakunnalliset suositukset
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotVanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015
Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotEduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotTavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain
1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008
LisätiedotPERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT
PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotVANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén
VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää
LisätiedotKÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016
KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2014-2016 Perusturvalautakunta 18.6.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 Valtuusto 25.8.2014 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
LisätiedotOmaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015
Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotKehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena
Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 19.5.2017 1 Mitä muutosagentti tekee? Alueellisen iäkkäiden yhteen sovitetun palvelukokonaisuuden rakentaminen ja juurruttaminen
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206
LisätiedotNeuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotMittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2021
Toimiala: Hyvät ja toimivat peruspalvelut Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden määrä 90% 91% 91,50% 92% 92,50% 93% Laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä 2,88% 2,50% 2,50% 2% 2% 1,50% Tehostetussa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotPOHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.
POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)
RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä
IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
LisätiedotITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI
Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotHämeenlinnan vanhusneuvosto
Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015
Kuva: Hannele Rämö HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015 SELVITYS 18.11.2010 Näkymä harjulta Ruotsalaiselle. SISÄLLYSLUETTELO HEINOLAN KAUPUNGIN VANHUSPALVELUOHJELMA 2010 2015 SELVITYS 1. TYÖRYHMÄN
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotTurku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotLapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
LisätiedotPerusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö
Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen
LisätiedotKeski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016
Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET
HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotIÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA
IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotHELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET
LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,
LisätiedotSOPEUTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE 2017 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito
SOPEUTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE 2017 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Palveluvaliokunta 20.6.2017 21.6.2017 Raija Inkala 1 Talouden toteuma: toukokuu 2017 (5kk) KOKO IKÄHOIVAN KOKONAISUUS/SISÄISET JA
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotI & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT
I & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT Havaintoja Varsinais-Suomen tilanteesta Varsinais-Suomen erityispiirteitä Varsinais-Suomen väestöstä 9,4 % oli 75 vuotta
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotOikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )
1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotSISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi
SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero ja nimi 1 Länsi-Pohjan ikäihmisten määrä vuonna 27 ja ennuste vuoteen 22 (Lähde: Tilastokeskus) 2 Länsi-Pohjan 75-84 vuotiaat kunnittain vuonna 27 ja ennuste vuoteen 22
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotTehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön
SELVITYS TALOUSTOIMIKUNNALLE PERUSTURVAPALVELUT/Eeva-Sirkku Pöyhönen TOTEUTUNEET SÄÄSTÖT 2014 2015 Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotVairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus
TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA
IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen eeva-sirkku.poyhonen@paimio.fi Kemiönsaaren valtuustoseminaari 31.12.2016 Paimiossa oli 75 vuotta täyttäneitä
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
Lisätiedot