TILASTO. SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTOLLINEN Y L E IS K A T S A U S SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X. SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO. KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA. 32. TILASTOLLINEN Y L E IS K A T S A U S SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, Tilastokirjasto Statistikbiblioteket

2 SISÄLLYS: Siv. T e k s t i ä... I X X II. T a u lu ja : I. K aupunkien kansakoulut: O pettajisto sekä luku ja koulunkäynti lukuvuonna II. K ansakoulut m aalaiskunnissa: K oulujen lukum äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa hikuvuonna Y hteenveto U s ta T a u l u s t a

3 Koulutoimen Ylihallituksen antama alamainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta lukuvuonna ,2. I. S e m i n a a r i t. T änä lukuvuotena olivat Jyväskylän ja Sortavalan yhdistety t sem inaarit, Tam m isaaren ja Raahen naissem inaarit sekä U udenkaarlebyn ja R aum an miessem inaarit täydellisinä toiminnassa, jonka ohessa äsken perustetut H einolan nais- ja K ajaanin m iessem inaari toim ivat edellinen kolm atta ja jälkim m äinen to ista luk uvuottaan. K aikkien sem inaarien ja n iitte n harjoituskoulujen opettajistoon, ty ö n jo h tajia ja puutarhureita lukem atta, kuului tän ä lukuvuonna 100 henkeä, ja e t tu in a eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: Sem inaarikaupunki. Johtajia. Jolitajattaria. Sem inaareissa. Naisopettajia. Kollegoja. Lehtoreja. H arjoituskouluissa : I VI luokalla. Miesopettajia. Naisopettajia. Osastoluokalla. Miesopettajia. Naisopettajia. Yhteensä. J y v ä s k y l ä i )4 2 2 i i 21 T am m isaari >)4 2 i 12 U u sik a a rle b v i ) )i 10 S o rta v a la i >)4 2 2 i i 3) 22 R a u m a i 10.R a a lie ') 3 2 i 11 H e i n o l a K ajaani... 1 *) 2 2 _ 5 Y hteensä E dellä m ainittuun opettajistoon nähden on tässä m ainittava seuraavat puheenaolevan kuluessa sen keskuudessa tap ah tu n eet m uutokset. *) Y nnä 1 apuopettajatar soittom usiikissa. R aum an sem inaarissa sitäpaitsi 1 apuo pettaja sam assa aineessa. 2) T äm än lisäksi 1 käsitöiden opettajatar. 3) R innakkaisosastoa v arten sitäpaitsi yksi sem inaarin opettajakuntaan kuulum aton tu n tiopettaja ja sam oin 1 tuntiopettajatar. 4) Y nnä 2 tuntiopettajaa.

4 IV 1901 Jyväskylässä: H elm ikuun 1 p:nä kuoli voim istelun ja terveysopin lehtori Oskar Ferdinand A lm ja toukokuun 22 p:nä suomen ja historian kollega Hugo A dolf Rönneberg, joiden virkoja lopun lukuvuotta hoitivat sijaiset. L okakuun 4 p:nä erosi eläkkeeseen oikeutettuna tyttöjen harjoituskoulun yliopettajatar Maria Erikson virastaan, jääden kuitenkin sijaisena sam aan virkaan aina seu- raavan toukokuun alkuun, jolloin virkaan astui koetteeksi m äärätty opettajatar Olivia Särkkä, jättäen täten virkansa saman harjoituskoulun alem m alla osastolla. H istorian ja kasvatusopin lehtorin virkaa, johon lopussa koetteeksi m äärättiin filosofiantohtori G. D. Boldt, h o iti koko poikien h arjo itu s koulun ylio p ettaja H. Niemi. Tammisaaressa: V arajohtajaksi kolm en vuoden ajaksi valittiin uudelleen hu h tiku un 29 p:nä lehtori M. Linden, ja vahvisti Y lihallitus täm än vaalin. Sortavalassa: K äsitöiden ja piirustuksen lehtori Eero Mäkinen kuoli k esäkuun 4 p:nä, n au tittu a an sitä ennen virk av ap au tta lyhyem m än ajan. K ansakoulunopettaja M. Latva, joka 31 p:nä elokuuta 1901 m äärättiin koetteeksi hoitam aan poikien harjoituskoulun alem m an osaston opettajanvirkaa, sai lu k u vuoden lopussa om asta p y y n n ö stään eron siitä toim esta. Raumalla: A vointa suom enkielen iehtorinvirkaa hoiti aikana sittem m in lehtoriksi K ajaanin sem inaariin n im itetty kollega P. S. Friberg, jonka kolleganvirka voimistelussa, m aantiedossa ja kaunokirjoituksessa suurim m aksi osaksi oli sijaisten hoidettavana. H arjoituskoulun yhdistetyn luokan opettajaksi m äärättiin ennen alkua o p etta ja F. J u n ttila kahdeksi koetusvuo- deksi ja hänen jälkeensä avoim eksi jo u tu n u tta harjoituskoulun alem m an osaston opettajanvirkaa aikana hoitam aan m äärättiin kansakoulunopettaja A. Huttunen. Raahessa: E nnen alkua suomenkielen lehtoriksi koetus- vuosille m äärätty kansakouluntarkastaja H. A. Sallmén, sekä harjoituskoulun yhdistetyn luokan o p ettajatarek si sam oin koetteeksi m äärätty n eiti Fanny Amanda Arvola ry h ty iv ät kum pikin virkoihinsa alusta. v a littiin jo u lu k u u n 6 p:nä sem inaarin varajohtajaksi. Heinolassa: Edellinen Suomenkielen lehtoriksi jo edellisen aikana koetteeksi m äärätty R aahen sem inaarin lehtori K. E. Hilden n a u tti virk a vapautta koko, ja hoiti hänen virkaansa filos. kand. J. Sajaniemi. K ristinopin ja historian Iehtorinvirkaa hoiti filos, ja teol. kand. B. H. Helander ensin väliaikaisena ja helm ikuun 25 p:n jälk ee n koetteeksi m äärätty n ä. Voim istelun opettajattaren virkaa hoiti rouva Ida Nylund ensin tuntio p ettajattaren a ja tam m ikuun 24 p:n jälkeen koetteeksi m äärätyn opettajattaren Fanny Sten- rothin sijaisena. H arjoituskoulun y lio p e tta ja tta a n virassa oli kansak. opettajatar Aino Augusta Lehtonen ensin sijaisena ja tam m ikuun 17 p:n jälkeen koetteeksi m äärättynä.

5 1902. V Kajaanissa: Suomenkielen lehtorinvirkaa, jolion R aum an sem inaarin kollega P. 8. Friberg m äärättiin koetteeksi helm ikuussa, h oiti koko lu k u vuoden filos. kand. J. Ai/jälä,. L aulun ja soitannon opettajantoim een 1 y h ty i alusta koetteeksi m äärätty kollega A. Wegelius. U skonnon ja voim istelun opettajan virkoja h o itiv a t edelleenkin tu n tio p ettajat. E n n en loppua oli m äärä-ajan kuluessa suom enkielisiin sem i naareihin ilm oittautunut paljon enemmän pyrkijöitä kuin voitiin ottaa vastaan. A llaolevan tau lu n tarkoituksena- on lähem m in valaista tä tä suhdetta: Sem inaarikaupunki. P ääsytutkintoon saapuneita K oetusoppilaiksi o tettuja Valim aisiksi oppilaiksi hyväksyttyjä jnieliiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. J y v ä s k y l ä T am m isaari ') U u sik aarleb y S o rtav ala *) K a u m a ') R a a h e H e i n o l a )37 37 K a j a a n i ' Y hteensä P u heena olevana lukuvuotena oli kaikkiin sem inaareihin sisäänkirjoitettu in a 607 mies- ja 657 naisoppilasta eli yhteensä 1,264 oppilasta, jaettuina kuten seuraava tau lu osottaa: Sem inaarikaupunki. I luokalla S i s ä ä n k i r j o i t e 11 u j a oppilaita: II luokalla III luokalla IV luokalla kaikilla luokilla E d ellisistä oli: u ik o - o p p ilaita. 1 sisäi oppilaita. Y hteensä. ; J naisia. : m iehifi. naisia. ; m ieh iä. n a isia. m iehiä.! n aisia. : m ieh iä. n a isia. m ieliia. JvväskjTl ä T a m m is a a ri... _ U usikaarleby *) N äistä yksi I I luokalle. 2) N iin jaettuina, että 36 kuului varsinaiseen I luokkaan ja 36 v astaperustettuun rinnakkaisluokkaan.

6 VI 1901 Sem inaarikaupunki. I luokalla Sisäänkirjoitettuja oppilaita: 11 luokalla I I I luokalla IV luokalla kaikilla lu o killa E dellisistä oli: i ulkooppilaita. sisäoppilaita. Yhteensä. j naisia. miehiä. naisia.! miehiä. L j naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. J : miehiä. S o r ta v a la » rinn R a u m a R a a h e H e in o la K a ja a n i Y hteensä , ,023 E delläm ainittujen luokalta siirtym inen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääsem inen n äk y y seuraavista num eroista: Oppilaista Sem inaarikaupunki. I luokalla II luokalla I I I luokalla IV luokalla siirrettiin jäi jälelle siirrettiin jäi jälelle siirrettiin jäi jälelle sai päästötodistuksen jäi jälelle j naisia. i miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. J miehiä. i tiaisia. miehiä. naisia. miehiä. 1 ". j naisia. miehiä. ; naisia. miehiä. Jy väskylä i Tam m isaari Uusikaarlebv.. 8 3! Sortavala » rinn R aum a R a a h e ! H einola K ajaani _ 2 - Y hteensä

7 i9oa. V II Lukuvuoden kuluessa poistui eri sem inaareista, oppim äärää loppuun suorittam atta, alla m ain itu ista sy istä seuraava m äärä o ppilaita: Oppilaista Sem inaarikaupunki. erosi kuoli erotettiin miehiä. n aisia. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. J y v ä s k y l ä T am m isaari... 3 _ 3 U u sik a a rle b v... 6 _ 6 S o rtav ala '> rin n a k k a islu o k k a R a u m a : R a a h e... H e i n o l a... K a j a a n i... _ : Y hteensä ; V anhem pien säädyn tai am m atin m ukaan jak aan tu iv at oppilaat seuraavasti: O ppilaita, jo id en v a n h e m m a t olivat: Sem inaarikaupunki. V irkam iehiä. T ilan om istajia. k a u p p ia ita, te h ta ilijo ita j. n. e. T alonom istajia, k ä s ity ö läisiä, ale m p aa p o rv a risto a j. n. e. M aata o m ista via ta lo n p o i k ia, v u o k ra a jia j. n. e. T o rp p areita ja tila to n ta väestö ä. Y hteensä. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. n aisia. Jyväskylä T am m isaari U usikaarleby Sortavala » rinn ; R a u m a R a a h e H e in o la K a ja a n i... lii Y hteensä i : ,264

8 VIII V allitsevan op ettajapuutteen poistam iseksi peru stettiin K eisarillisen Senaatin 22 p:nä huhtikuuta 1901 päivätyn kirjelm än perustuksella Jyväskylän sem inaarin yhteyteen täm än alusta kaksivuotinen hospitanttiluokhi sellaisia oppilaita varten, jotka ennen ovat suorittaneet täydellisen tyttökoulun- kurssin, ja otettiin tälle luokalle 123 pyrkijästä 36 oppilasta, jo ista 3 erosi ennen kevätluku kaud en alkua. S itäpaitsi on seuraava m äärä kuulijaoppilaita niin tietopuolisessa kuin käytöllisessäkin suhteessa täydentänyt opintojansa allam ainituissa sem inaareissa saavuttaakseen pätev yyden opettajan- ja o p ettajattaren v irk o ih in m aan ylem m issä kansakouluissa, n im itt äin : Miehiä. Naisia. T am m isaaressa... 4 U u d essakaarleb y ssä... Ü S ortavalassa R au m alla... 1 R a a h e ssa Y hteensä k u iilijaoppilaita Sem inaareihin yhdistetyissä harjoituskouluissa sai opetusta allam ainittu m äärä oppilaita: Sem inaarikaupunki. Vl-luokkaisessa, harjoituskoulussa alemmalla osastolla ylemmällä osastolla Y hdistetyllä harjoitusluokalla poikia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. Yhteensä oppilaita. E dellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi kuluessa h ar j oituskouluj a : e n in tä ä n 90!>äivää. enem. kuinlöo päiv. Edellä olevasta lukumäärästä päästettiin harjoituskouluista. Jyväskylä Tam m isaari U :kaarlebv Sortavala Raum a ' R aahe H einola Y hteensä , , Sem inaarien ja n iih in y h d istetty je n koulujen koko oppilasm äärä oli siis:

9 1902. IX Jy v ä sk y lä ssä oppilasta. T a m m isaare ssa » U u d e ssa k a a rle b y s s ä » S ortavalassa (rinnakkaisluokan kanssa). 632 > R a u m a l l a > R a a h e s s a ' H einolassa <> K ajaan issa... 72» Y hteensä oppilasta. Sem inaareja koskevista tänä vuonna ilm estyneistä esivallan m ääräyksistä on ainoastaan m ainittava 15 p:nä m arraskuuta 1901 päivätty kiertokirje, joka sisältää uuden kaavan sem inaarien kuu kausirapo rtteja varten. Sem inaarien tarkastuksia toim ittivat ylitirehtöörinapulainen W. Flom an p:nä lokakuuta Heinola#! sem inaarissa sekä ylitarkastaja Gr. Lönnbeck p:nä tam m ikuuta Sortavalassa, p:nä helm ikuuta Kajaanissa p:nä m aaliskuuta Jyväskylässä, 24 2(5 p:nä m aaliskuuta R aahessa sekä p:nä to u k o k u ita Tam m isaaressa. O llaksensa läsnä k äy tän nöllisissä kokeissa sekä m uita toim ia varten kävi R aahen sem inaarissa p:nä lokakuuta kansakouluntarkastaja Y. K. Yrjö-Koskinen, Sortavalan sem inaarissa 4 6 p:nä m arraskuuta kansakouluntarkastaja A. H aapanen sekä Jyväskylän sem inaarissa 3-6 p:nä joulukuuta ylitarkastaja Gr. Lönnbeck. Sem inaarien m enosääntöihin otetuista m atka-apurahoista vuodelle 1902 on annettu lehtoreille M. N ybergille (Sortavalasta), I. Forsm anille (Uudestakaarlebystä) ja Y. B lom stedtille (Jyväskylästä) kullekin 1,200 m arkkaa sekä lehtoreille J. Y. Siiläselle (Raahesta) ja J. L indénille (Heinolasta) kum m allekin 600 m arkkaa. 2

10 1901 Sem inaarien m enot k alen terivu on n a Sem inaarikaupunki. opettajille. Palkkoja käsityön jo h tajille jap u u - tarhureille. palvelusväelle. M atkastipendejä. A purahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaim iston lisäys, k o r jauksia ja sekam enoja. Y hteensä. jm. 'jm. Hmf. jm. $m. 7m Sm f. jm. Stmf. jm. 3bnf. jm. jm. 3m f. jm, J y v ä s k y lä... 88, ,400 4,920 1,200 6,000 9, , , , T a m m is a a ri... 47, ,300 3,000 3,000 5, , , ,669! 53 U u s ik a a r le b v... 51, ,400 2,600 3, , , , , S o r ta v a la , ,360 6,420 1,200 6,655 13, , , , R a u m a... 44, ,900-1, ,000 2, , , R a a h e... 40,673 1,000 1,700-13,000 4,000 4,811 65,184 : H e in o la... 27, , ,000 1, , , K a ja a n i... 21, , , , , Y hteensä 426, , ,885 3,800 58, , , , , X!

11 i»oa. xr II. K a n s a k o u l u t. 1. K aupunkien kansakoulut. L ukuvuoden kuluessa p e ru ste ttiin allam ainittuihin k au p u n keihin seuraavat uudet koulut ja koululuokat: H ei s in k iin : 7 suom alaista ja 5 ruotsalaista rinnakkaisosastoa y le m p iin kansakouluihin; Hankoon: 1 rinnakkaisluokka ylem pään ruotsalaiseen kansakouluun; Turkuun: 2 suom alaista alkeisluokkaa ja 2 suom alaista yleisluokkaa poikia varten sekä y h d istetty alempi ja ylem pi kansakoulu R unsalan saarelle: N a antaliin: 1 alempi kansakoulu; Raumalle: 1 rinnakkaisosasto alem paan kansakouluun; Poriin: 3 rinnakkaisosastoa suom alaisen koulun eri luokille: Tampereelle: 1 osasto alem m an suomalaisen kansakoulun 1 luokalle ja 6 osastoa ylem pään kansakouluun, nim ittäin 3 p o ik a -ja 3 tyttökouluun, 2 osastoa iltakouluun ja 3 samoin jatkokouluun; Kotkaan: 1 rinnakkaisosasto ylem pään suomalaiseen kouluun; Kuopioon: 2 osastoa poikakouluun; Joensuuhun: 1 rinnakkaisosasto koukm I luokalle; Nikolainkaupunkiin: 1 rinnakkaisosasto alem paan kouluun N:o 2, 1 rinnakkaisosasto B rändön ruotsalaiseen kouluun, 1 samoin siellä olevaan suomalaiseen kouluun ja 1 luokka Vaskiluodon kouluun: Ouluun: 1 rinnakkaisosasto ylem m än suom alaisen koulun II luokalle. S itävastoin on alussa tai sen kuluessa lak k au te ttu: H e l s i n gissä: 1 suom alainen ja 2 ruotsalaista ylem pien kansakoulujen rinnakkaisosastoa; Turussa: 1 ruotsalainen yleisluokka poikia varten; Raumalla: 1 luokka (7:s vuosiosasto) ylem m ästä suom alaisesta poikakansakoulusta; P o r i s s a: 2 suomalaisen koulun rinnakkaisosastoa; Tampereella: 2 tehtaankoulun 2' luokan osastoa; Heinolassa: alem pi kansakoulu, joka on m uodostettu seminaarin harjoituskouluksi; Kuopiossa: 1 tyttökansakoulun osasto. K aupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 241 m iesop ettajaa ja 651 naisopettajaa eli y h teensä 892 henkeä. O ppilaita oli: I Poikia. T yttöjä. Y hteensä. varsinaisissa k ansakouluissa... ilta k o u lu is s a... laim inlyötyjen lasten k o u lu is s a... 13, , , ja tk o k o u lu is s a Y hteensä 14,333 14,426 28,759

12 XII 1» OI N äistä oppilaista sai 21,612 suom enkielistä, 7,121 ruotsinkielistä ja 26 venäjän kielistä opetusta. Jos kaikki 28,759 oppilasta jaetaan tasan edelläm ainituille 892 mies- ja naisopettajalle, tulee ku tak in opettajaa kohti 32 oppilasta. L ähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisään ty n y t 19 hengellä ja oppilasluku 648 lapsella. E dellä oleviin lukuihin ei ole laskettu harjoituskoulujen opettajistoa eikä oppilaita. 2. Maalaiskansakoulut. L ukuvuonna perustettiin seuraavat kansakoulut alem pana m ainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 11 kansakoulua, nim ittäin: Ekerön ja A m inneforsin P ohjan pitäjääseen, V estervikin koulu Snappertunaan, T aanilan koulu Lohjalle, Seutulan koulu H elsingin pitäjääseen, Korson koulu Tuusulaan, K erkkoon koulu Porvoon m aaseurakuntaan, Torpin koulu Pukkilaan, K ankbölen koulu Myrskylään sekä K arkkulan ja Renkom äen koulut O rim attilaan; Turun ja Porin lääniin 20 kansakoulua, nim ittäin: M ängstektan koulu Sundiin, Öfverbyn koulu Ekkeröhön, Jurm on koulu Brändöliön, Lahden koulu U udellekirkolle, Ihoden koulu Pyhäm aalle, Num m enpään ja Sukselan koulut Paim ioon. Sim onkylän koulu Paraisiin, M annerm aan koulu F innbyhyn, Paluk- sen koulu Kullaaseen, H onkajärven koulu M erikarvialle, K ollan ja Sorkan koulut R aum an m aaseurakuntaan, V ähän-röyliiön koulu Ikaalisiin. Niemen koulu Lavialle, N aulatehtaan koulu Loimijoelle, K arvelan koulu M arttilaan, Schnitt-puolisoiden koulu Lietoon, K arviaisten koulu P runkkalaan sekä Nie- m enkulm an koulu M askuun; Hämeen lääniin 17 kansakoulua, n im ittäin: P olijoislahdeu koulu R uovedelle, L y ly n koulu Orivedelle, K rääkkiön koulu Vesilahdelle, K uljun koulu L em päälään. H arh alan koulu Pälkäneelle, K aukijärven ja Sukulan k o ulut T am m elaan, Y aulam m in koulu Jokioisiin, Y päjän kylän koulu Y päjän kuntaan, O inasjärven koulu Som eroniem elle, V uorelan koulu H äm eenlinnan m aaseurakuntaan. H einäjoen koulu Vanajalle, H iivolan koulu Janakkalaan, Sajaniem en koulu Lopelle, P uutikkalan koulu Luopioisiin, E rstan koulu N astolaan sekä M om m ilan-hietoisten koulu Lam m ille; Yiïpurin lääniin 32 kansakoulua, nim ittäin: Tervajärven koulu V iipurin pitäjääseen, H alilan-a nterolan, Halolan, Inon, K uujärven ja V itikkalan koulut U udellekirkolle, K aunissaaren koulu Pyhtäälle, Onkamaan koulu Vehkalahdelle, H irvelän koulu Sippolaan, Saarennon-Jokelan ja V oikan koulut Valkealaan, H aapajärven, K ärjen ja P ulsan koulut Lappeelle, P urnujärven ja Torsansalon koulut R autjärvelle, Inkilän koulu K irvuun, Järvenkylän ja L aitilan koulut

13 1903. XIII Jääskeen, P erkjärven aseman ja Y läkuusan koulut Muolaan, Lipolan koulu Kivennavalle; N urm ijärven ja V uoksenrannan koulut Y alkjärvelle, Sakkalin koulu K äkisalm en m aaseurakuntaan, Ihalan ja M iklin koulut Jaakkim aan. K oukkuhongan ja K oirinvaaran koulut Soanlahdelle, K oiton koulu Suistainoon sekä K irkkojoen ja O rusjärven k oulut Salm iin; Mikkelin lääniin 8 kansakoulua, nim ittäin: K ylälahden koulu R istiinan pitäjääseen, Syväsm äen koulu Hirvensalm elle, R uokojärven ja Syvänsin koulut Joroisiin, Sivinsaaren koulu Puum alaan, H arjurannan koulu K angaslam m eller P ihlajaniem en koulu K erim äelle sekä L apinlahden koulu S avonrantaan; Kuopion lääniin 19 kansakoulua, nim ittäin: Vuokon koulu Juu/alle, Alaluostan koulu R autavaaraan, L eppälänpään koulu Enoon, K uliilasvaaran koulu Pälkjarvelle, Ollälän koulu Ilom antsiin, K ortteisen koulu Kaaville, H ypönniem en ja Oravisalon koulut Rääkkylään, Sonkajärven koulu Iisalm elle, K arvasalmen, Leppälahden ja P ajujärven koulut Lapinlahdelle, K ärsäm äen ja Sukajärven koulut Nilsiään, Niem isjärven, N iittylahden ja R y tk y n koulut K uopion pitäjääseen sekä Vesamäen koulu Vesannolle; m inkä ohessa L eppävirran K urjalanrannan koulu, jo ta ennen on pidetty yhteiskouluna, vuoden vuosikertom ukseen on m erk itty kaksoiskouluksi; Vaasan lääniin 16 kansakoulua, nim ittäin : Groopin koulu Y liniarkkuun, D ragnäsbäckin ruotsalainen ja suom alainen koulu M ustasaareen, A splundin koulu K ruununkylään, H ästbackan ja K ortjärven koulut Teerijärvelle, P atan an koulu Veteliin, R antakylän koulu Vim peliin, A m pialan koulu K euruulle, L apin ja Sällin koulut Pihlajavedelle, Ä änekosken tehtaan koulu Laukaaseen, K uikan koulu Jyväskylän m aaseurakuntaan, K uoppalan koulu Saarijärvelle sekä Pajaahon koulu K arstulaan; m inkä ohessa Jyväskylän m aaseurakunnan kirkonkylän koulu, jo ta ennen on p id etty yhteiskouluna, vuoden vuosikertom ukseen on m erk itty kaksoiskouluksi; Oulun lääniin 8 kansakoulua, nim ittäin: E vijärven koulu Sieviin. K orvenkylän koulu V ihantiin, Y lipehkolan koulu Paavolaan, A inalin-v aitiniem en ja M ieluskylän koulut Haapavedelle, H yrynsalm en kunnan koulu, K aulirannan koulu Y litorniolle sekä K önkään koulu K ittilää n. Sitävastoin olivat alem pana m ainitut, ennen toimessa olleet kansakoulut puheenaolevan aikana lakkauttaneet toim intansa, nim ittäin: Turun ja Porin läänissä: Toijalan koulu H alikossa; Viipurin läänissä: K ylliälän kasvatuslaitoksen poikakoulu, m inkä ohessa Sippolan kirkonkylän kansakoulu,, jo k a ennen on m erkitty kaksoiskouluksi, tähän vuosikertom ukseen on otettu yhteiskouluna; Mikkelin läänissä: L iunan koulu Joroisissa, m inkä ohessa H einolan m aaseurakunnan Lusin koulu, jota ennen on p idetty kaksoiskouluna, on tähän m erkitty yhteiskouluksi; Kuopion läänissä: rautatienkoulu N:o 1 K uopion pitäjäässä.

14 XIV 1901 Jo s edellä m ain itu t 6 koulua vähennetään vastap eru stettu jen kansakoulujen koko luvusta, jo k a tekee 131, oli m aalaiskansakoulujen lukum äärä m ain ittu n a lukuvuotena lisään ty n y t 125:llä. Sam ana aikana oli toim essa kaikkiaan 1,998 m aalaiskansakoulua, jo tk a sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen ja k a a n tu iv a t seuraavalla tavalla: Lääni. K ansakoulujen luku. Jaettu in a sukup. m ukaan: 1 poikakouluja. tyttök ouluja. y h te is k o u lu ja. Ja e ttu in a m ukaan: suom alaisia. ru o ts a la i sia. suom alaisru o tsal. U udenm aan l ä ä n i n n T urun ja P orin» H äm een > V iipurin» M ikkelin» K uopion» ' V aasan» Oulun» Y hteensä 1, ,672 1, E dellä m ain itu ista kansakouluista oli l,666:ssa yksi o pettaja ta i op ettaja ta r johtajana: tässä on kuitenkin huom attava, että useim m at samassa paikassa olevat koulut, jo tk a ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistety t yhteiskouluiksi, jo ita k u tak in siis jo h ti sekä opettaja että opettajatar, 332:ssa koulussa, joissa oli 50:tä suurem pi oppilasluku, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n m ukaan, apuop ettajia tai o p ettajattaria, ku ten seuraava taulu lähem m in osottaa: K ouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan jo h taja tai jo h ta ja ta r. johtaja (-tar) sek ä 1 ap uopettaja (-tar). johtaja (-tar) sek ä 2 a p u o p e ttaja a (-tarta). johtaja (-tar) se k ä 3 a p u o p e ttaja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 5 a p u o p e tta ja a (-tarta). Y hteensä. U udenm aan l ä ä n i i 253 T urun ja P o rin» H äm een» i 244 V iipurin» *)i 324 M ikkelin» K uopion» V aasan * O ulun» Y hteensä 1, ,998 ) K olikkoinm äki V iipurin pitäjässä.

15 190». XV Täm ä opettajisto, jonka lukum äärä edellisenä lukuvuonna oli 2,179 ja n y t oli lisääntynyt 2,346 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. lisäksi oli 1,197 henkeä osaksi opettajina ja o p etta ja ta rin a käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa m uissa aineissa, joka kaikki lähem m in nähdään seuraa vasta yleiskatsauksesta: Lääni. K ansakoulunopettajia ja opettajattaria. O p ettajia..... O p e tta ja tta ria.! Y hteensä.! Sen O pettajia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia m uissa aineissa. Opettajia poikien k ä sitöissä. O p e tta ja tta ria tyttöjen k ä sitö issä. [. S a tu n n a isia a p u la isia m u issa aineissa. U udenm aan l ä ä n i i 5 i 108 T urun ja P orin» i 230 H äm een * ; 152 V iipurin» ; 1S2 M ikkelin» K uopion» ; 130 V aasan > Oulun» j 125 Y hteensä 1,185 1,161 *) 2, J 1,197 K ansakoulujen varsinaisista opettajista oli 1,147 virkavahvistuskirja.il saaneita, 516 koetus vuosiksi otettuja ja 683 virantoim ittajia. 1 Y h teen sä. O pettajatoim een tarvittavaan sivistykseen nähden oli 1,764 opettajaa ja opettajatarta suorittanut sem inaarin täyden oppim äärän, kun sitävastoin 582 joko oli saanut opettaja- sivistyksensä toisaalla tahi oli vailla opettajatoim een tarvittavaa pätevyyttä. N äistä su hteista annetaan lähem piä tietoja alla-olevassa taulussa: K ansakoulujen opettajista ja -jattarista oli: Lääni. v irk av ah v istuksen saa neita. ' k o etu sv u o - siksi o te ttu ja. v ira n to im ittajia. sem inaarin läp ik äy n eitä. sem inaarin läpikäym ättöm iä. Y h teen sä. U udenm aan l ä ä n i T urun ja P o rin» H äm een s V iipurin» M ikkelin» K uopion s V aasan» O ulun» Y hteensä 1, , ,346 *) T ähän luettuina 1 opettajatar D ragsfjärdin T aalintelitaan ruotsalaisessa koulussa, P oom arkun koulun opettajatar, Som eron Avikin koulun opettajatar, Janakkalan T ervakosken koulun opettaja ja opettajatar, sekä M uolan Suursaaren ja Pölläkkälän koulujen kaksi opettajatarta, vaikk eivât näm ä k o u lu t aikana n au ttin eet valtioapua.

16 XVI 1901 M aaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli 88,963 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. K un puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edéllisenä lukuvuotena kävi 82,614 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta n au ttiv ie n lasten luk u lisäänty n y t 6.349:llä. K eskim ääräinen oppilasluku kussakin m aaseudun kansakoulussa oli 45; jos koko oppilasluku jaetaan niille 2,346 hengelle, jo tk a olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskim äärin 38 oppilasta. N äistäkin seikoista saadaan lähem piä tietoja allaolevista luvuista: O ppilasluku m aaseudun kansakouluissa: Lääni. luku. Koko oppilas- N ä istä oli : poikia. E d e llä o lev ista o p p ila ista sai o p e tu sta : suom enkielellä. 1 ru o ts in kielellä. K e sk im ä ä rin oppilaita : k u ssa k in koulussa. k ilta k in mies- ja naiso p ettajaa koliti. U udenm aan l ä ä n i... 11,176 5,768 5,408 5,977 5, T urun ja P orin»... 13,675 7,368 6,307 11,172 2, H äm een»... 11,213 5,887 5,326 11, V iipurin»... 16,534 9,560 6,974 16, M ikkelin... 5,560 3,143 2,417 5, K uopion»... 10,699 5,681 5,018 10, Vaasan»... 13,831 7,947 5,884 8,912 4, O ulun»... 6,275 3,295 2,980 6, Y hteensä 88,963 48,649 40,314 76,156 12, Kansakouluasetuksen. 124 :ssä m ainittua pikkulasten koulua pidettiin l,364:ssä kansakoulussa. Näm ä pikkulasten koulut ja n iitten oppilaat jo ita oli 37,222 lasta ja k a a n tu iv a t eri lääneille seuraavasti: [ L ä ä n i. 1N äissä kouluissa käypien las P ikkulasten koulujen luku.! ten luku. ; U udenm aan l ä ä n i ,484 i T urun ja P o rin» ,332 H äm een» ,315 V iipurin» ,978 j M ikkelin» ,663 i K uopion» ,947 V aasan» ,077 O ulun» , 3,426 Y hteensä >) 1,364 37,222 *) N äistä oli 7 toim essa koko taikka suurem m an osan siitä. M issä pikkulasten koulu oli jä rje ste tty siten, että se suoraan m uodosti kansakoulun l:sen vuosiosaston, jo k a n autti erityistä opetusta m uutam ina viikkoina syyslukukauden alussa, ei tä tä koulum uotoa yleensä ole tässä o tettu lukuun.

17 1903. XVII Sitä paitsi olivat 241 kansakoulussa näiden kansakoulujen opettajat antaneet henkilöille, jo tk a aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi m uuten harrastivat tietojensa ja sivistyksensä kartuttam ista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 125 m äärää. Miten edellä m ainittujen kansakoulujen lukum äärä jakaantui eri lääneille ja kuinka m onta henkilöä k äy tti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava yleiskatsaus: Lääni. K a n s a k o u l u j a, j o i s s a N i i t t e n h e n k i a n n e t t i i n k a n s a k o u l u - l ö i t t e n l u k u, a s e t u k s e n 125 :n j o t k a t ä t ä o p e m ä ä r ä ä m ä ä o p e t u s t a h y v ä k t u s t a. s e e n k ä y t t i v ä t. U udenm aan l ä ä n i T urun ja P o rin» H äm een» V iipurin» M ikkelin > K uopion» V aasan» O ulun > Y hteensä ) 241 2) 3,851 M iten lukuvuonna toim essa olleet 1,998 kansakoulua ja k a a n tu iv at eri m aalaiskunnille, n äk y y seuraavasta yleiskatsauksesta: Lääni. K untia, joissa oli k a n sa k o u lu. 1 koulu. 2 k o u lu a. 3 k o u lu a. 4 k o u lu a. 5 k o ulua. Kuntia, joissa oli: 6 k o ulua. 7 k o ulua. 8 k o u lu a. 9 koulua.. 10 k oulua. 11 k o u lu a. 12 k o u lu a. i 13 k o u lu a k oulua. 15 k o u lu a. 18 k o u lu a. 19 k o ulua. 25 koulua. K untia, joissa ei ollut k a n sa k o u lu a. U udenm aan lä ä n i i i 6 i 2 i T urun ja P o rin»... 3) i 3 H äm een» i 1 i V iipurin» i 1 M ikkelin» K uopion» V aasan» i 1 O ulun» Y hteensä i 3 i 6 ) 133»jatkokurssia» tähän luettuna. 2) 6:n koulun oppilasm äärää ei ole ilm oite ttu ; sitä paitsi p u uttuu m onessa tapauksessa tieto a jatkokurssien oppilasm äärästä. 3) Salon kauppala on täh än m erk itty eri kunnaksi. 3

18 XVIII 1901 Ne 6 seurakuntaa, joissa edellisen taulun m ukaan tiettävästi ei ollut Y lihallituksen valvonnan alaista ylem pää kansakoulua vaikuttam assa lu k u vuonna , olivat seuraavat: T urun ja Porin läänissä: Sottunka, V elkua ja K odisjoki: V iipurin läänissä: K yy rölä; Oulun läänissä: R eisjärvi ja Inari. Se osa Furuhjelmin rahaston korkovaroista, jo k a puheenalaisena vuonna voitiin kansakoulutarkoituksiin käyttää, kaikkiaan 8,350 m arkkaa 82 penniä, jaettiin 20 m arkan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulunoppilaille siten, että H elsingin piirin koulujen osalle tuli 420 m arkkaa 82 p:iä, T urun ja \ iipurin p ih ien 440 m arkkaa kum m ankin, L appeenrannan piirin 430 m arkkaa. H äm eenlinnan, Tam pereen, Heinolan, Sortavalan ja Joensuun piirien 400 m arkkaa kunkin sekä jokaisen muun 11 piirin koulujen osalle 420 m arkkaa. Suostuntavaroista m aksettavasta 25,000 m arkan suuruisesta määrärahasta sairasavuiksi kansakoulunopettajille ja o p ettajattarille, jo h o n lisäksi tu li vuodesta 1901 m en orästinä siirre ty t 1,950 m arkkaa, sai 66 opettajaa ja 60 opetta ja ta rta apurahoiksi seuraavat m äärät : 1 opettajalle ja 1 opettajatt arelle annettii n 600 mk 1 cullek:in 1» 500» 600 i Smk. 1,000»,, 1»» 450»» 450» 3 * -»» 400»» 1,200» 2»»»» 350 >» 700» 7 -» 3 > 300»» 3.000» >» i»»> 275» * 275» 5 >» 4»» 250»» 2.250» 1»» 2»» 225»» 675» 19» 12»» 200»» 6,200» 3 >,> 5»» 175»» 1,400» 1,>»»» 160»» 160» 14 :> 22»» 150»» 5,400» 1»»» 140»» 140» 5» 4»» 125»» 1,125» 4 '>» 2»» 100»» 600».»» 2»» 75»» 150» Y ht. 66 opettajalle ja 60 o p ettajatt;arelle... 25,325 Smk. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Litt. A., on vuotena 1902 jaettu m arkkaa 79:lle virassa olevalle k an sako ulu nopettajatta relie vuoden ku luessa su oritetun eläkem aksun lisäksi.

19 190%. X IX Saman rahaston korkovaroista, L ilt. B., jo tk a K eisarillisen Senaatin m ääräy k sen m ukaan tam m ikuun 18 p:ltä 1877 ovat an n etu t Y lihallituksen ja e t taviksi kivulloisille kansakoulujen naisopettajille, on v uonna n aisop ettajaa saanu t satu n n aista apua, y hteensä 1,473 m k 83 p:iä. Vuonna 1901 E lis Holmin apurahastolle kertyneistä koroista jaettiin 2 p:nä toukokuuta 1902 kuolleiden kansakoulunopettajien lapsille kolm e 24 m arkan suuruista apu rahaa eli y hteensä 72 m arkkaa. Pikknkoidunopettajien ja opettajattarien valmistamista varten m yönn etystä m arkan suuruisesta m äärärahasta on vuonna 1902 jaettu m k ll:lle kansakoulunopettajalle ja opettajattarelle, jo tk a voimassa olevien m ääräysten m ukaan olivat toim eenpanneet opetuskursseja m ain ittu a ta rk o itu sta varten. Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille ja opettajattarille osotetusta m arkan m äärärahasta k ä y te ttiin 22,040 m arkkaa kirjallisuuden ostam i seksi sellaisen jakoperusteen m ukaan, että kunta, jossa oli 1 3 kansakoulua, sai 35 m arkkaa, jossa oli 4 6 koulua 45 m arkkaa, 7 10 koulua 55 m arkkaa, koulua 70 m arkkaa ja enem m än kuin 20 koulua 80 m arkkaa. M äärärahan jäännös eli 2,960 m arkkaa v arattiin luettelo- ja lainauskirjojen. lainalippujen y. m. hankkim iseksi eri kirjastoille. K un kirjastojen jako nyttem m in on suoritettu ja kukin kunta on saanut yhden tahi, niissä kielisuhteet sellaista ovat vaatineet, kaksi o p ettajak irjasto a (suom alaisen ja ruotsalaisen), oli k irjastojen luk um äärä tän ä lukuvuonna 498. K ansakoulujen jatkohirsseja varten m yönnetyistä varoista on vuonna 1902 annettu palkkioita kaikkiaan 187 kurssista nim ittäin 111 kurssista 250 m arkkaa kustakin, 1 kurssista 225 m arkkaa, 1 kurssista 220 m arkkaa, 63 kurssista 150 m arkkaa, 10 kurssista 100 m arkkaa ja 1 kurssista 75 m arkkaa, eli yhteensä 38,720 m arkkaa, ja m atkakustannusten korvauksia kaikkiaan 1,196 m arkkaa 10 penniä, sillä tavoin kuin seuraava p iirittä in la a d ittu tau lu osoittaa: Jatkokurssien lukum äärä. A n n etu t korvaukset T arkastuspiiri. I ryhm ä. I I ryhm ä. l i i ryhm ä. k u rs sie n p itä Y h m isestä. teensä. m a tk a k u lu is ta. S u o m e n m a r k k a a. Y h teen sä. H elsingin piiri ,620 1,620: Porvoon» ,100 2,100: T urun» ,050 22: 2,072: R aum an» ,150 48: 75 1,198: 75 P o rin > ,400 69: 60 1,469: 60 H äm eenlinnan» ,450 99: 50 2,549: 50 Tam pereen» ,600 10: 50 1,610: 50 K askisten» ,600 35: 2,635: U rkaarlebyn» , : 3,883: Jyväskylän» ,150 1,150:

20 XX 1901 Jatkokurssien lukum äärä. A nnetut korvaukset T arkastuspiiri. I ryhmä. il ryhmä m ryhmä. Y liteen sä. k u rs sie n p itä m isestä. m a tk a k u lu is ta. S u o m e n m a. r k k a a. Y h teen sä. R aahen piiri ,200: 50: - 1,250: O ulun» : 400: K ajaanin > ,800: 101: 20 1,901: 20 K uopion» ,150: 71: 40 1,221: 40 M ikkelin > : 83: : 60 H einolan» ,125: 262: 45 3,387: 45 L appeenrannan» ,650: - 73: 10 3,723: 10 V iipurin» ,125: 50: 2,175: Sortavalan» ,000: 38: 3,038: Jo ensuun» ,500: 48: 1,548:, Y hteensä ,720: 1,196: 10 39,916: 10 V aiti o säätyjen mj^öntäm än 4,801) m arkan suuruisen vuotuisen m äärärahan, joka jaettav a m aalaiskuntien kansakoulunopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten sem inaareissa ja m uiden paikkakuntien kansakouluissa, on Ylihallitus, tam m ikuun 22 päivänä 1895 päivätyn arm ollisen kirjeen nojalla, vuonna 1902 jak an u t 36 opettajalle ja o p ettajatarelle, joista 25 sai 150 m arkkaa, m arkk aa ja 1 50 m arkkaa. Säädetty vuosikertom us lukuvuodelta on saapunut seuraavista kansanopistoista sekä niihin yhdistetyistä m aam ies- ja em äntäkouluista, nim ittäin: Porvoon kansanopistosta, johtaja Thure Schulm an, K eski-uudenm aan kansanopistosta (Espoossa), j olit. A rvid Mörne, V estankvarnin maamiesja em äntäkoulusta (Inkoossa), joht. K arl T. Oljem ark, L änsi-u udenm aan kansanopistosta sekä m aamies- ja em äntäkoulusta, joht. K aarlo Soikkeli. Elias L ö n n rotin em äntäkoulusta (Sammatissa), johtajatar L yyli Bergm an, Länsi-Suom en kansanopistosta (L auttakylässä), jo h t. M. A. K naapinen, L ounais-suom en ru o t salaisesta k ansanop istosta (Paraisissa), jo h t. A. Stenvall. H äm een kansanopistosta ynnä Sääksm äen m aam ies-ja em äntäkoulusta, jolit. R ufus Saikku, Lahden kansanopistosta ja siihen y h d istety stä m aamies- ja em äntäkoulusta, joht. K. A. E ranssila, K ym inlaakson kansanopistosta ynnä maamies- ja em äntäkoulusta (Sippolassa), joht. Juliani Alin, V iipurin läänin länsiosan kansanopistosta ynnä siihen yhdistetystä Lounais-K arjalan m aamies- ja em äntäkoulusta (Virolahdella), joht. E rkki H ynninen, U udenkirkon kansanopistosta ja em äntäkoulusta, joht. Ju h o Hurm alainen, K eski-savon kansanopistosta (Otavassa), joht. K. E. K ares, Pohjois-Savon kansanopistosta (Kuopion pitäjässä), joht. Hj. J. M ikander, K ruununkylän kansanopistosta, joht. Johannes Klockars. K eski-pohjanm aan

21 1902. XXI kansanopistosta ynnä m aam ies- ja em äntäkoulusta (Haapavedellä), joht. K. A. Pohjola, Pohjois-Pohjaum aan kansanopistosta ynnä L im ingan maamies- ja em äntäkoulusta, jolit. K. Kerkkonen, P erä-p ohjolan kansanopistosta ynnä maamies- ja em äntäkoulusta, joht. E sa E. Takala. K aikki nämä kertom ukset ovat asianm ukaisessa järjesty k sessä lä h e te ty t K eisarilliseen Senaattiin. Kansakoulujen tarkastus. Sittenkuin 19 p:nä syyskuuta 1900 annetulla julistuksella oli m äärätty, että m aalaiskansakoulujen tarkastusta varten oli asetettava entisten lisäksi neljä piiritarkastajaa, vahvisti K eisarillinen Senaatti 17 p:nä joulukuuta 1901 m aan ja on kahteenkym m eneen lähem m in m ääriteltyyn tarkastuspiiriin, m inkä ohessa niiden m aalaiskansakoulujen tarkastusta varten, joissa oppilaiden enemmistö kuuluu kreikkalais-katooliseen uskontunnustukseen, tu li asettaa erityinen, san o ttu u n uskonoppiin kuuluva tarkastaja. Senjälkeen kuin Y lihallitus K eisarillisen Senaatin m ääräyksen m ukaan oman alamaisen lausuntonsa ohessa oli Keisarilliselle Senaatille ilm oittanut, m ihin uuteen tarkastuspiiriin kukin aikaisem m in nim itetyistä piiritarkastajista halusi tulla m äärätyksi, sai 10 p:nä h u htikuuta 1902 Professori K. O. Leinberg m ääräyksen ottam aan haltuunsa H elsingin piirin, Kollegiasessori 0. Florell Porvoon piirin, Albin Järvinen Turun piirin, Juho Reini P o rin piirin, A. J. Törnqvist H äm eenlinnan piirin, Kaarlo Levon Tam pereen piirin, K. W. Forsman K askisten piirin, H. Appelberg U udenkaariebyn piirin, K. Kunelius Jyväskylän piirin, 0. Nykopp Oulun piirin, H. A. Sallinen K ajaanin piirin, A. O. Hovilainen Kuopion piirin, Kaarlo K. Mäkinen M ikkelin piirin, A. A. Borenius H einolan piirin. Hj. Basilier V iipurin piirin ja /. Puupponen Sortavalan piirin. Sam alla m äärättiin, että uuden piirijaon tuli astua voim aan 1 p:stä elokuuta 1902, jo ta aikaa ennen m yöskin neljän jäljellä olevan piirin, nim ittäin Raum an, Raahen, L appeenrannan ja Joensuun piirien tarkastajainvirat p iti säädetyssä järjestyksessä tulla täytetyiksi. Siten m äärättiin 14 p:nä elokuuta 1902 pappism ies Viktor Imm anuel Jacobson ja filos. m aist. Anders Leander Bislcop kansakouluntarkastajiksi, Jacobson Joensuun ja Biskop L appeenrannan piiriin, jotavastoin R aum an ja R aahen piirien tark astajan v irat eivät vuonna 1902 saaneet vakitu isia h altijoita, vaan h o itiv a t n iitä sijaiset. N iiden m aalaiskansakoulujen ta r kastajaksi, joissa oppilaiden enem m istö ku uluu kreikkalais-katooliseen uskontunnustukseen, määräsi Keisarillinen Senaatti 27 p:nä kesäkuuta 1902 Tverin hengellisen sem inaarin joh tajan ap u laisen, K ollegineuvos Michael Lebedeffin. M uutoin on p iiritark astajain keskuudessa lukuvuonna ta p a h tu n u t seuraavia m uutoksia: Sittenkuin K ajaanin piirin tarkastaja H. A. Sallinen oli m äärätty 1 p:stä elokuuta 1901 lukien kahtena koetusvuotena hoitam aan lelitorinvirkaa R aahen sem inaarissa, on K eisarillinen S en aatti seuraavan lokakuun 17 p:nä m äärännyt filos. maist.. 0. Lindströmin sillä aikaa hoitam aan tark astajan v irkaa m ainitussa piirissä. P uheenalaisen alussa olivat

22 XXII avoinna: R aahen ja K äkisalm en piirien tarkastajani virat entisten viranhaltijain nim ityksen k a u tta toisiin virkoihin sekä M ikkelin piirin tark astajan v irk a ta r kastaja A. Oksasen edellisellä kevätlukukaudella sattuneen kuolem an kautta. Nämä virat täy tettiin jälleen 3 p:nä joulukuuta 1901, jolloin piiritarkastajiksi m äärättiin: kansakoulunopettaja Henrik Lennart Appelberg R aahen piiriin, filos. kand. Jaakko Puupponen Käkisalm en piiriin ja filos. kand. K aarb K ristian Mäkinen M ikkelin piiriin. V irkavapautta nau ttiv at lukuvuonna : kasvatusopillisten ulkom aanm atkojen tekem istä varten: H äm eenlinnan piirin kansakouluntarkastaja A. J. T örnqvist 15 p:stä syyskuu ta 1901 vuoden loppuun sekä 1 p:stä touko kuuta 1 p:ään elokuuta 1902; M ikkelin piirin kansakouluntarkastaja K. K. M äkinen 27 p:stä huhtikuuta 15 p:ään heinäkuuta ja Porin piirin kansakouluntarkastaja J. R eini 22 p:stä toukokuuta 1 p:ään elokuuta; toisen virkatoim en hoitam ista varten: V iipurin piirin kansakouluntarkastaja Hj. B asilier 23 p:stä huhtikuuta 1 p:ään kesäkuuta; ja yksityisten asioiden takia: H elsingin piirin kansakouluntarkastaja, prof. K. G. L einberg 9 p:stä elokuuta 1 p:ään syyskuuta 1901 sekä 3 p:stä kesäkuuta 3 p:ään h einäkuuta 1902; ja ovat näiden virk a te h tä v iä sillä aikaa sijaiset hoitaneet. M enosääntöön otettu 4,000 m arkan suuruinen m ääräraha mat-kastipen- deiksi Y lihallitukseen asetettuja tarkastajia ja etenkin m aalaiskansakoulujen piiritarkastajia varten jaettiin vuonna 1902 aistivialliskoulujen tarkastajalle V alter F orsius elle sekä piiritarkastajille J. R einille ja K. K. Mäkiselle, joista kaksi ensinm ainittua sai 1,400 m arkkaa kum pikin ja M äkinen 1,200 m arkkaa. Y lihallituksen lukuvuonna antam ista k iertok irjeistä m ain ittakoon: 17 p:nä tam m ikuuta päiv ätty kiertokirje kaikille m aalaiskansakoulujen tarkastajille ja johtokunnille, havaintovälineiden hankkim iseksi m yönnettävästä valtioavusta, ynnä luettelo sellaisesta saatavissa olevasta kalustosta, jonka Y lihallitus on h y v äk sy n y t valtiovaroilla avustettavaksi: 18 p:nä m aaliskuuta p äivätty kiertokirje kaikille m aalaiskansakoulujen tark astajille ja johtokunnille sellaisten kysym ysten käsittelem isestä, jo tk a koskevat valtioavun m yöntäm istä m aalaiskansakouluille veistokalustojen, sorvien ja om pelukoneiden hankk im ista varten. M itä tulee erity isten sekä k aupunki- että m aalaiskansakoulujen opettajisto o n ja oppilaslukuun, saa Y lihallitus v iita ta täh än alam aisim m asti liite t ty ih in tilastollisiin tauluihin. H elsingissä, 31 p:nä jo u lu k u u ta

23 TAULUJA.

24 2 3 I Taulu. K aupunkien kansakoulut: O pettajisto sekä luku ja k ou lunk äynti lukuvuon na K aupunkikunta. O p ettajien j a o p e tta ja t- tarien o p e tta jia. o p e tta ja t- ta ria. Y h teen sä. K oko kansakoululaitos. Oppilasten luku: p o ik ia. Y h teen sä. E dellä olevista oppilaista opetettiin : su o m en k ielellä. ru o ts in k ielellä. 1 m u u lla i k ielellä. V arsinaisia kansakou- O ppilasluku v arsinaisissa kansakouluissa jak aantu i luokille: J) I II III-V I VII Y h teen sä. lu ja (alempia ja ylem piä). Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: ' e n in tä ä n 90 p äivää. 91 1*0 j päiv ää. päiv ää. enem m än päiv ää. Lukuvuoden lo pussa p ä ä s tö to d is tuksen saan eita. Iltakouluja. po ik ia. luku:! Y hteensä. L aim inlyötyjen lasten kouluja. luku: j poik ia. Y h teen sä. J atkokouluj a. Oppilasten luku: po ik ia., Y hteensä. J K aupunkikunta. i 2 3 i j U uden m aan lään i. H e lsin k i ,439 3,486 6,925 4,009 2,916-2,693 4,134-6,827 P o r v o o L o v i is a T a m m is a a r i H anko T u ru n ja Porin lään i. Yhteensä ,162 4,084 8,246 4,393 3,853 _ 3,254 4,894-8,148 T u rk u ,180 2,145 4,325 3, ,224 1,825 4,049 N aantali 2) _ 131 U u sik a u p u n k i R a u m a P o r i ,482 1, ,444 M aarianham ina H ä m e en lään i. Yhteensä ,435 3,443 6,878 5,646 1,232-3,378 3, ,535 H ä m e e n lin n a T a m p e r e ,891 2,091 3,982 3, ,259 1,894 3,153 Finlayson ja K :in tehtaankoulu V iipurin lään i. Yhteensä ,229 2,412 4,641 4, ,610 2,153-3,763 V i i p u r i ,368 1, ,311 H a m in a L a p p e e n ra n ta K ä k is a lm i K o tk a Yhteensä ,275 1,404 2,679 2, ,071 1,538-2, , H elsinki Porvoo Loviisa. Uudenmaan lääni _ - Tam m isaari H anko , _ , Turku N aantali. Turun ja Porin lääni U usikaupunki Raum a , Pori _ _ M aarianham ina , Hämeen lääni H äm eenlinna. ' , ) Tam pere. F inlayson ja K:in 1 1 _ tehtaankoulu , , Viipuri _ Ham ina. Viipurin lääni L appeenranta K äkisalm i i K otka , ') M uutam ia poikkeuksia lu kuun o ttam atta v astaav at luokat I I I»alempaa, kansakoulua* koulu on jä rje ste tty p ääasiallisesti m aalaiskansakoulun tapaan 4-osastoiseksi; kaupunki ylläpitää ja luokat I I I V I (VII)»ylem pää kansakoulua«2) N aantalin kaupunki- ja m aalaiskuntien y hteinen sitä paitsi alempaa kansakoulua. 3) Joista 284 tehtaalaiskoulun oppilasta (153 poikaa ja 131 tyttöä).

25 K oko kansakoululaitos. V arsinaisia kansakou- lu ja (alem pia ja ylem piä). Iltakouluja. Laim inlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluta. K aupunkikunta. O p ettajien j a o p e tta ja t- ta rie n lu k u : 1o p e tta jia. J Y h teensä. j o p e tta ja t- 1 ta ria. luku: p o ik ia. Y h teensä. E d ellä olevista oppilaista opetettiin : su o m en kielellä. ru o ts in k ielellä. m u u lla k ielellä. O ppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jak aan tu i luokille: ') I - I I III-V I V II i [ 13 Y h teensä. E dellisessä sarekkeessa o levista oppilaista kävi koulussa: e n in tä ä n 90 en em m än Lukuvuoden lo pussa p ä ä stö to d is- 1 tuksen poikia. Y h teen sä. luku: p o ikia. Y h teen sä. 14 j ' j p o ikia.! j Y h teensä. K aupunkikunta. Mikkelin lääni. M ik k e li H e in o la ) S a v o n l in n a ' Mikkelin lääni. M ikkeli H einola _ Savonlinna. j Yhteensä _ Kuopion lääni. K u o p i o ,094 1, ,018 Jo en su u I i s a l m i Yhteensä ,608 1, ,467 Vaasan lääni. N ikolainkaupunki , ,426 K ristiinankaupunki K a s k i n e n U u s ik a a r le b y P i e t a r s a a r i K o k k o la Yhteensä ,070 1,129 2, ,559-1, , Kuopion lääni. Kuopio Joensuu Iisalm i , , ) 34 Vaasan lääni. Nikolainkaupunki K ristiinankaupunki, j K askinen U usikaarleby Pietarsaari Kokkola , Oulun lääni. O u l u ,421 1, ,421 R a a h e K a j a a n i T o r n i o K e m i Yhteensä , ,978 1, , , , Oulun lääni. Oulu Raahe K ajaani T ornio Kem i , Yht. kaikissa kaupungeissa ,333 14,426 28,759 21,612 7, ,362 14, , ,318 2, ') K ts. v iitta *) 2:sella sivulla. 2) S em inaarin h arjoituskoulun alem m an osaston, perusta- m isen jo h d o sta lak k au tettiin kansakoulun I ja I I luokka. 3)»Tehtaalaiskoulun«oppilaat.