SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. T I L A S T O HELSINGISSÄ, K E IS A R IL L IS E N SE N A A T IN K IR JA P A IN O S S A,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X. SUOMEN KANSANOPETUKSEN T I L A S T O. KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA. 36. TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA HELSINGISSÄ, K E IS A R IL L IS E N SE N A A T IN K IR JA P A IN O S S A, 907. Tilastokirjasto Statistikbiblioteket 7976

2 Sisällys: II. Siv. T e k stiä :...I X X III. Tauluja: I. K aupunkien kansakoulut: O pettajisto sekä oppilasten luku ja koulunk äynti lukuvuonna K ansakoulut m aalaiskunnissa: K oulujen lukum äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun oppilasten luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa lukuvuonna Y hteenveto IL sesta T a u lu sta

3 Koulutoimen Ylihallituksen antama kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta lukuvuonna I. Seminaarit. Tänä lukuvuotena olivat maamme kaikki seminaarit: Jyväskylän ja Sortavalan yhdistetyt seminaarit. Tammisaaren, Raahen ja Heinolan naisseminaarit sekä Uudenkaarlebyn. Raum an ja Kajaanin miesseininaarit täydellisinä toiminnassa. Näiden seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon kuului tänä lukuvuonna 06 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: H arjoituskouluissa : Sem inaarikaupunki. Johtajia. J ohtajattaria. Sem inaareissa. Naisopettajia. Kolleegoja. Lehtoreja. I VI luokalla. Miesopettajia. Naisopettajia. O sastoluokalla. Miesopettajia. Naisopettajia. Y hteensä. J y v ä s k y l ä i 3 i 2 T a m m is a a r i i n U u sik a a rle b v... 5 i i ')! 0 S o rta v a la i 22 R a u m a R a a h e i H e i n o l a i K ajaani _ ')l 0 Y hteensä ) *) Täm än lisäksi kaupungin palkkaam a o pettajatar ty ttö jen käsitöissä ja voim istelussa. *) Y nnä apuopettajatar soittom usiikissa kussakin sem inaarissa sekä R aum alla sitä paitsi apuopettaja sam assa aineessa.

4 IV 905 Edellämainittuun opettajistoon nähden 0 tässä mainittava seuraavat puheenaolevan sen keskuudessa tapahtuneet muutokset: Jyväskylässä. Suomenkielen lehtorin virkaa, joka tohtori K. A. O. Relanderin siirrettyä Helsingin piirin kansakouluntarkastajaksi oli tu llut avoimeksi, hoitivat koko lukuvuoden lehtori O. J. Brummer ja yliopettaja H. Niemi yhteisesti. Virka täytettiin vakinaisesti 2 p:nä toukokuuta 906. jolloin filosofian maisteri Kaarlo Martti Airila m äärättiin koevuosille. Heinäkuun 9 p:nä 905 määrättiin filosofian maisteri Kaarle Johannes Oksala kahtena koevuotena hoitamaan kasvatusopin ja historian lehtorinvirkaa. Terveysopin ja voimistelun lehtorinvirkaan astui lukuvuoden alusta viran vakinainen haltija, läketieteen kand. K. A. Rikala. Ulkomaista opintom atkaa varten oli opettajatar H. Forsström virasta vapaa maaliskuun alusta lukukauden loppuun, ja hoitivat sillaikaa hänen opetusvelvollisuuttansa yhteisesti o p e tta ja tare t H. Brummer, 0. Särkkä ja A. Enckell. Maaliskuun p:stä lukukauden loppuun nautti lehtori Y. Blomstedt kom itea-töiden vuoksi virkavapautta; hänen luentonsa m aantiedossa olivat sillaikaa tohtori K. Hirn in, luennot piirustuksessa ja käsitöissä kansakoulunopettaja E. Hämäläisen hoidettavina. Koko kevätlukukauden, jolloin suomenkielen opettajatar H. Festén voimassa olevan kansakoulu asetuksen 62 S nojalla pidätettiin viran toimituksesta, toimi sijaisena opettajatar A. Oksala. Tammisaaressa. Seminaarin johtajaksi nimitti Keisarillinen Senaatti 24 p:nä lokakuuta 905 terveysopin ja voimistelun lehtorin Sortavalan seminaarissa. fil. maisteri Carl Poppius en joka kuitenkin vasta, p:nä tammikuuta 906 astui johtajanvirkaan. Syyslukukauden hoiti fil. maist. A. K. Ottelin edelleen johtajan tehtäviä. Matematikan ja luonnontieteiden lehtorin viran v. t. haltija, fil. toht. E. A. Nordman luopui Ylihallituksen suostumuksella 6 p:nä marraskuuta tämän lehtorinviran hoitamisesta, jolloin ensiksi viran toimittaminen uskottiin täm än viran entiselle omistajalle, lehtori F. M. Linden ille sekä sittemmin myöskin itse lehtorinvirka, kun näet Keisarillinen Senaatti BO p:nä joulukuuta 905 oli julistanut hänet oikeutetuksi ilman m uuta uudestaan ryhtym ään virkansa hoitamiseen. Uitdessakaarlebyssä. Uskonnon ja kirkkohistorian lehtorinvirka on tänäkin lukuvuotena ollut kirkkoherra K. V. PetrelVin hoidettavana. Virkavapautta opintomatkoja varten ovat nauttineet harjoituskoulun opettaja A. Björklund syyskuun aikana 905 sekä kolleega 0. Nylund 5 p:stä toukokuuta 906 lukuvuoden loppuun, jolloin edellisen virkatehtäviä hoiti kansakoulunopettaja A. Johansson, jälkimmäisen sitä vastoin harjoituskoulun opettaja A. Björklund sekä rouva E. Nylund. Sortavalassa. Lehtori C. Poppius en äsken kerrotun siirtymisen jälkeen Tammisaaren johtajanvirkaan voimistelunopettaja Br. Zilliacus koko kevätlukukauden hoiti voimistelun ja terveysopin lehtorinvirkaa. - V irkavapautta opin-

5 i 906. y tomatkaa varten nautti lehtori O. A. Brander O p:stä lokakuuta lukukauden loppuun, jolloin hänen sijaisina toim ivat kansakoulunopettaja J. Laurila, taiteilija Iir. Pakarinen ja yliopettaja A. Pietikäinen. Raahessa. Johtajatar L. Högman nautti koko lukuvuoden virkavapautta. Johtajattarentoim i oli sill aikaa uskottuna opettajatar E. Wåhlberf/ille, johta- jattarelle kuuluva opetusvelvollisuus johtaja A. Holmströmille sekä o p e tta ja ta rille S. Lackstrom ille ja A. Heikel ille. Heinolassa. Lehtori B. H. Päivänsalo oli koko kevätlukukauden virasta vapaa, jolloin kristinopin ja historian lehtorin virkaa yhteisesti hoitivat kolleega K. E. Sonck, pastori Osv. Stenroth ja johtajatar H. Kahala. BaumaUa. Kolleega P. S. Vuoriston (Fribergin) jälkeen avoimeksi jääneeseen kolleeganvirkaan m äärättin helmikuun 3 p:nä 906 koevuosille voimistelunopettaja Helge Harald Hirvinen, joka seuraavan maaliskuun p:nä astui virkaansa; sijaisina olivat sitä tähän asti hoitaneet kolleega F H. B Lagus ja vänrikki J. L. Markkanen. Kajaanissa. Johtaja V. Högman nautti opintomatkan takia virkavapautta koko kevätlukukauden, ja hoiti sillaikaa varajohtaja, lehtori Vuoristo johtajantointa; johtajan opetustunteja hoitivat lehtori A. D. Mainio ja yliopettaja J. A. Tuomola. Puheena olevana lukuvuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 648 mies- ja 634 naisoppilasta eli yhteensä 282 oppilasta, jaettuina kuten seuraava taulu osottaa: Sem inaarikaupunki. I luok. Sisäänkirjoitettuja oppilaita: II luokalla II I luokalla IV luokalla kaikilla luokilla E dellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. Yhteensä. ;! naisia. I miehiä. naisia. miehiä. naisia. i! miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. J y v ä s k y l ä T am m isaari U u sik a a rle b v _ S o rta v a la R a u m a » rinn R a a h e H e i n o l a K a j a a n i Y hteensä

6 VI 905 Edellämainittujen oppilasten luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: Oppilaista I luokalla II luokalla II I luokalla IV luokalla, Sem inaari ; kaupunki. siirrettiin : jäi jälelle siirrettiin Jjäi jälelle siirrettiin jäi jälelle s a i p ä ä s tö to d istu k se n jäi jälelle, naisia. I miehiä. naisia. miehiä.! naisia. miehiä. S.. naisia.! miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. j naisia.! miehiä. i Jyväskylä i _ Tam m isaari i U usikaarlebv Sortavala ! R aum a _ ;» rinn ' R a a h e i j H einola i i K ajaani i Y hteensä _ i 2 Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista, oppimäärää loppuun suorittam atta, alla m ainituista syistä seuraava m äärä oppilaita: Sem inaarikaupunki. Oppilaista erosi kuoli ero tettiin miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. J y v ä s k y lä T am m isaari U u s ik a a rle b y S o rta v a la R a u m a » r in n a k k a is lu o k k a _ R a a h e H e in o la... K a ja a n i Y hteensä

7 906. yn Vanhempien säädyn tai ammatin m ukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti : Oppilaita, joiden vanhemmat olivat: Virkamiehiä. Sem inaarikaupunki. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. Y hteensä. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. Jyväskylä Tam m isaari U usikaarleby. 4 _ Sortavala R aum a » rinn R a a h e H einola K ajaani Y hteensä Seuraava määrä kuulijaoppilaita on niin tietopuolisessa kuin käytöllisessäkin suhteessa täydentänyt opintojansa allamainituissa siminaareissa saavuttaakseen pätevyyden opettajan- ja opettajattarenvirkoihin maan ylemmissä kansakouluissa, nim ittäin: Miehiä. Naisia. J y v ä s k y lä s s ä Tammisaaressa... 2 Uudessakaarlebyssä Sortavalassa R aum alla R aah essa... 0 H e in o la s s a K a ja a n is s a... 2 Yhteensä kuulijaoppilaita 6 37

8 VIII 905 Seminaareihin yhdistetyissä harjoituskouluissa sai opetusta allamainittu määrä oppilaita:! Sem inaarikaupunki. V I-luokkaisessa harjoituskoulussa Y hdistetyllä alem m alla ylem m ällä harjoitusluokalla osastolla osastolla p o ik ia. tyttöjä. p o ik ia. tyttöjä. po ik ia. tyttöjä. Yhteensä oppilaita. E dellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi h ar joituskouluja : e n in tä ä n 90 p ä iv ää. p äiv ää. p äiv ää. eneni. kuinlfjo p äiv ää. Edellä olevasta lukumäärästä päästettiin harjoituskouluista. Jy väskylä Tam m isaari U :kaarleby S ortavala Raum a R aalie H einola K ajaani Y hteensä Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli siis: J y v ä s k y lä s s ä oppilasta. Tam m isaaressa U udessakaarlebyssä...8 S ortavalassa j Raumalla, rinnakkaisluokan kanssa s R a a h e s sa ; H e in o la s s a K a j a a n i s s a Yhteensä oppilasta.

9 900. IX Asianomaisia tarkastuksia ovat lukuvuoden, kuluessa toimittaneet ylitirehtöörinapulainen, Valtioneuvos llr. N. Taivadjerna. ylitarkastaja, Tolit. G. Lönnbecli, sekä kansakouluntarkastajat A. Haapanen ja A. J. Tarjanne. Seminaaarien menosääntöihin otetuista matka-apurahoista vuodelle 90(> on annettu johtaja V. Hôgm an ille (Kajaanista), lehtori G. A. Brander ille (Sortavalasta) ja opettajatar H. Forsstrôm ille (Jyväskylästä) 200 markkaa kullekin, sekä kolleega O. Nylundeille (Uudestakaarlebystä). opettajatar M. Lundell ille (Tammisaaresta), opettajatar S. Lackstrôm ille (Raahesta) ja opettajatar F. Sten- roth ille (Heinolasta). (ioo markkaa niinikään kullekin. 2

10 905 Sem inaarien m enot k alen terivu on n a 905. Semin aarikaupunki. opettajille. Palkkoja käsi työnjohtajille jap u u - tarhureille. palvelusväelle. M atkastipendejä. A purahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaim iston lisäys, k o r jauksia ja sekam enoja, Y hteensä. tfmf. f/å Smf. fm. p«ifmf. pe. Stmf. / «Sfrnf. på îtmf. p t Sfon/C. på J y v ä s k y lä *) T a m m is a a r i _ U u s ik a a r le b v S o r ta v a la R a u m a R a a h e H e in o la _ K ajaani Y hteensä ! ') Sitä paitsi m arkkaa 75 penniä h ospitanttiluokkaa varten, jonka toim inta lakkasi kevätlukukauden lopussa. XI

11 906. X I IL Kansakoulut.. K aupunkien kansakoulut. Lukuvuoden kuluessa perustettiin allam ainittuihin kaupunkeihin seuraavat uudet koulut ja koululuokat: Helsinkiin: 4 suomalaista ja 2 ruotsalaista rinnakkaisosastoa alempiin sekä 6 suomalaista ja 5 ruotsalaista rinnakkaisosastoa ylempiin kansakouluihin; Loviisaan: rinnakkaisosasto alemman ruotsalaisen koulun I luokkaan; Turkuun: suomalainen ja ruotsalainen realiluokka tyttöjä varten; Raumalle: rinnakkaisosasto alemman kansakoulun I luokkaan; Tampereelle: 4 rinnakkaisosastoa suomalaisiin sekä alempiin että ylem piin kansakouluihin ynnä ruotsalainen ja 2 suomalaista osastoa jatkokouluun; Viipuriin: 2 rinnakkaisosastoa suomalaisen koulun I luokkaan; Lappeenrantaan: rinnakkaisosasto koulun II luokkaan; Savonlinnaan: rinnakkaisosasto (rautatieläisten lapsia varten) I luokkaan; Kuopioon: 2 osastoa alempaan kansakouluun, osasto ylemmän kansakoulun IV luokkaan sekä jatkokoulu tyttöjä varten; Nikolainkaupunkiin: rinnakkaisosasto suomalaiseen alempaan ja ylempään kouluun, kaksikielinen rinnakkaisosasto alempaan kouluun sekä jatkokoulu; Pietarsaareen: 2 luokkaa suomalaiseen kansakouluun; Kajaaniin: alempi kansakoulu, jonka toiminta alkoi jo edellisenä lukuvuonna. Sitä vastoin on lukuvuoden alussa tahi sen kuluessa lakkautettu: Helsingissä: 3 suomalaista ja 4 ruotsalaista rinnakkaisosastoa ylemmistä kansakouluista; Turussa: 3 suomalaista ja 2 ruotsalaista alkeisluokkaa; Raumalla: iltakoulu; Viipurissa: rinnakkaisosasto suomalaisen koulun I II luokalta; M ikkelissä: jatkokoulu; Kuopiossa: osasto I I I luokalta; Nikolainkaupungissa: rinnakkaisosasto ruotsalaisesta alemmasta koulusta; Pietarsaaressa: iltakoulu; Kemissä: iltakoulu ja jatkokoulu. Huom attava on myöskin että Raahessa kansakoulun VI luokka tänä lukuvuotena ei ole ollut toiminnassa. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 279 miesopettajaa ja 757 naisopettajaa eli yhteensä 036 henkeä. Oppilaita oli: Poikia. T yttöjä. Y hteensä. varsinaisissa kansakouluissa... ilta k o u lu is s a... laim inlyötyjen lasten k o u lu is s a ! ja tk o k o u lu is s a J Y hteensä

12 X II 903 Näistä oppilaista sai suomenkielistä ja 7 42 ruotsinkielistä opetusta. Jos kaikki 363 oppilasta jaetaan tasan edellämainituille 036 m ies-ja naisopettajalle, tulee kutakin opettajaa kohti 3 oppilasta. Lähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 6 hengellä ja oppilasluku 6 lapsella. Edellä oleviin lukuihin ei ole laskettu harjoituskoulujen opettajistoa eikä oppilaita. 2. M aalaiskansakoulut. Lukuvuonna perustettiin seuraavat kansakoulut alempana m ainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 9 kansakoulua, nimittäin: Hyrsylän koulu Nummelle. Nahkelan ja Rusutjärven koulut Tuusulaan, Grânnâs in, Kaarenkylän ja Siggbölen koulut Porvoon maaseurakuntaan, Strômfors in tehtaan suomalainen koulu jatessjoen koulu, kum pikin R uotsin-pyhtäälle sekä Väärtin koulu Iitin pitäjääseen; Turun ja Porin lääniin 2 kansakoulua, nimittäin: Vähä-Heikkilän koulu Kaarinaan. Brännbodan koulu Vestanfjärdiin, K orttilan koulu Perniöön, Enäjärven koulu Suomusjärvelle, Kosken ja Äijälän koulut Muurlaan, Lahden koulu Rauman maaseurakuntaan. Kaipion koulu Hämeenkyröön, Kortejärven koulu Mouhijärvelle, Myllyinään koulu Tyrväälle, Honkolan koulu Huittisiin sekä Korkeaojan koulu Kokemäelle: Hämeen lääniin 7 kansakoulua, nimittäin: Keuruun koidu Ruovedelle. Vehkalahden koulu Orivedelle, A htialan koulu Vesilähteen. Linikkalan ja L unkaan koulut Tammelaan, Matkun koulu Urjalaan, Mervin koulu Hattulaan, R etulan koulu Tyrväntöön, Vojakkalan koulu Lopelle, Nummen koulu R enkoon, Haminan koulu Hausjärvelle, Maksin koulu Korpilahdelle, Pyhäniemen koulu Hollolaan, Mustjärven, Myllykselän ja Keltaniemen-Rutalahden koulut Asikkalaan sekä Toritun koulu Padasjoelle; Viipurin lääniin 3 kansakoulua, nim ittäin: Revonsaaren koulu Johanneksen pitäjääseen, L akkalan koulu Luumäelle, Kansolan koulu Lappeelle, L eppälän koulu Joutsenolle, Mertjarvon koulu Kirvuun, Lottolan koulu Jääskeen. Kaukilan koulu Muolaan, Riiskan koulu Sakkolaan, Melkoniemen ja Poutalan koulut Parikkalaan, Häyskynvaaran ja Särkisyrjän koulut Ruskealaan sekä Anjalan koulu Sortavalan m aaseurakuntaan; Mikkelin lääniin 6 kansakoulua, nim ittäin: Saaren koulu Sysmään, Tammijarven koulu Luhangalle, Valkeamäen koulu Virtasalmelle, Teemassaaren koulu

13 900. X III Rantasalmelle, Karjulanmäen koulu Sulkavalle sekä Savonlinnan-Elisenvaaran rautatienkoulu Kerimäelle ; Kuopion lääniin 24 kansakoulua, nimittäin: Huhtilammen, Keskijärven ja Uskaljä rven koulut Kiihtelysvaaraan, Tuupovaaran koulu Ilomantsiin, Vehkalahden koulu Kaaville. Ruokolahden koulu Liperiin, Onttolan koulu Kontiolahdelle, Haarajärven. Juurikkajärven, Kiteenlahden ja Potoskavaaran koulut Kiteelle, Purujärven koulu Kesälahdelle, Huotarin, Sälöysten ja Viitaan koulut Iisalmelle, Pitkälänmäeil koulu Lapinlahdelle, Osmangin koulu Kiuruvedelle, Lukkarilan koulu Nilsiään, Heinämäen ja Jylhän koulut Pielavedelle, Karhonsa-aren koulu Kuopion maaseurakuntaan sekä Lempyyn, Pörölänmäen ja Sianjalan koulut Suonnejoelle: Vaasan lääniin 5 kansakoulua, nim ittäin: Kirkonkylän itäinen ruotsalainen koulu Lapväärttiin, Pàskmark in koulu Kristiinankaupungin maaseurakuntaan, Sanasjärven koulu Jalasjärvelle, Petsmon koulu Koivulahdelle, Söderuddenin koulu Raippaluotoon, Kylänpään koulu Laihialle, Niemenkylän koulu Jurvaan. Kainaston koulu Ylistaroon, Östensön koulu Pietarsaaren pitäjääseen, Häkkisen ja Mäyrämäen koulut Keuruulle, Savion ja Suolahden koulut Laukaaseen. Haapakosken koulu Jyväskylän m aaseurakuntaan sekä Korpisen koulu P ih tiputaalle; Oulun lääniin 9 kansakoulua, nimittäin: Salonpään koulu Oulunsaloon. Lärusän ja Paanajärven koulut Kuusamoon, Vähänkankaan koulu Ylivieskaan. Alapään koulu Revolahdelle, Pohjavaaran koulu Sotkamoon, Pirkkiön koulu Alatornioon. Turtolankylän koulu Turtolaan sekä Alaperän koulu Sodankylään. Sitä vastoin ovat allam ainitut kaksi kansakoulua lakkauttaneet toim intansa, nimittäin: Kuopion läänissä: Haapamäen koulu Karttulassa sekä Oulun läänissä: Korkeanperän koulu Salon pitäjässä. Jos nämät kaksi koulua vähennetään vastaperustettujen kansakoulujen koko luvusta, joka tekee 05, oli maalaiskansakoulujen lukumäärä tänä lukuvuotena lisääntynyt 03:a. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan niaalaiskansakoulua, jotka oppilasten sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla:

14 XIV 905 L ä ä n i. luku. Ja e ttu in a oppilasten sukup. m ukaan: poikakouluja. tyttökouluja. yhteiskouluja, i Jaettu in a opetuskielen m ukaan: I j suomalaisia. ruotsalaisia. suomalaisruotsal. U udenm aan lä ä n i u u T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä Edellä mainituista kansakouluista oli 2 009:ssä yksi opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistetyt yhteiskouluksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. Suuren oppilasluvun takia oli B9:ssä koulussa sen lisäksi, kansakouluasetuksen 28 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa: K ouluja, joissa o petti L ä ä n i. ainoastaan jo h taja tai jo h ta ja ta r. johtaja (-tar) sekä l a p u o p ettaja (-t,ar). johtaja (-tar) sekä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sekä 3 a p u o p e tta ja a (-tarta) ijolitaja (-tar) sekä i 5 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sekä 7 a p u o p e tta ja a (-tarta). Y hteensä. U udenm aan lääni i 287 T urun ja P o rin lääni H äm een l ä ä n i V iipurin» *) i 394 M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä ) K olikkoinm äki V iipurin pitäjässä.

15 906. XV Tämä opettajisto, jonka lukumäärä edellisenä lukuvuonna oli ja nyt oli lisääntynyt 2 83 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli 779 henkeä osaksi opettajina ja opettajatarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa muissa aineissa, joka kaikki lähemmin nähdään seuraavasta yleiskatsauksesta: K ansakoulunopettajia ja opettajattaria. O pettajia ja o p ettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia m uissa aineissa. Lääni. Opettajia. Opettajattaria. Yhteensä. Opettajia poikien käsitöissä. Opettajattaria tyttöjen käsitöissä. Satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Yhteensä. U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä Edellä olevaan 2 83 henkeen nousevaan lukumäärään kansakoulunopettajia ja opettajattaria on laskettu myöskin Janakkalan kunnan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, Muolan kunnan Suursaaren koulun opettajatar. Pielaveden kunnan Heinämäen koulun opettaja sekä Jylhän koulun opettajatar. Seinäjoen Estermyyrän koulun opettajatar sekä Eaippaluodon kunnan Söderudden in koulun opettaja, vaikka näm ät koulut lukuvuoden aikana eivät nauttineet valtioapua. Kansakoulujen varsinaisista opettajista oli 697 virkavahvistuskirjan saaneita, 79 koetusvuosiksi otettuja ja 45 virantoimittajia. Opettajatoimeen vaadittavaan kehitykseen nähden oli opettajalla ja opettajattarella täysi hakukelpoisuus, jota vastoin 98 oli sellaista vailla. Näistä suhteista annetaan lähempiä tietoja allaolevassa taulussa:

16 X V I 905 opettajista ja -jattarista oli: L ä ä n i virkavahvistuksen saaneita. koetusvuosiksi o te t tuja. hakukelpoii siä. hakukelpoisuutta vailla. virantoim ittajia. Y hteensä. j " U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» Oulun» Y hteensä Maaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä lukuvuotena kävi oppilasta, oli siis kansakouluopetusta nauttivien lasten lukumäärä tänä lukuvuonna lisääntynyt 4 982:a. Keskimääräinen oppilasluku kussakin maaseudun kansakoulussa oli 42: jos koko oppilasluku jaetaan niille 2 83 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 35 oppilasta. Näistäkin seikoista saadaan lähempiä tietoja seuraavasta yleiskatsauksesta: O ppilasluku m aaseudun kansakouluissa. L ä ä n i. luku. Koko oppilas- N ä istä o li: p o ik ia. ty ttö jä. E d e llä o le v ista o p p ila is ta sai o p e tu sta : suom en k ielellä. ru o ts in k iele llä. K e sk im ä ä rin o p p ila ita j k u s sa k in k o u lu ssa. k u ta k in mies- ja n a iso p e tta - ; jaa k o h ti. U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i j V iipurin» M ikkelin» K uopion» Vaasan» O ulun» Y hteensä

17 iooti. kvii Kansakouluasetuksen 24 :ssä m ainittua pikkulasten koulua pidettiin 460:ssä kansakoulussa. Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli la s ta jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: Lääni. P ikkulasten koulujen luku. N äissä kouluissa käypien lasten luku. U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i , V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä») Sitä paitsi olivat 80 kansakoulussa näiden kansakoulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistyksensä kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 25 määrää. Miten edellä mainittujen kansakoulujen lukumäärä jakaantui eri lääneille ja kuinka monta henkilöä käytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava yleiskatsaus:. Lääni.. K a n sa k o u lu ja, jo issa N iitte n h e n k ilö i a n n e ttiin k an sa k o u lu - d e n lu k u, jo tk a a se tu k s e n 25 :n tä tä o p e tu sta h y m ä ä rä äm ä ä opetu sta väkseen k äy ttiv ät.. U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä 2) ) N äistä oli 8 toim essa koko lukuvuoden taik k a suurem m an osan siitä. Missä pikkulasten koulu oli järjestetty siten, että se suoraan m uodosti kansakoulun l:sen vuosiosaston, joka n a u tti erity istä opetusta m uutam ina viikkoina syyslukukauden alussa, ei tätä koulum uotoa yleensä ole tässä o tettu lukuun. 2) 6 koulun oppilasm äärää ei ole ilm oitettu. Jatk o k u rsseista katso sivu XX. 3

18 X V III 905 Miten lukuvuonna toimessa olleet kansakoulua jakaantuivat eri maalaiskunnille, näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: L ä ä n i. K untia, joissa oli k a n sa k o u lu. koulu. j j 2 koulua. I 3 k o ulua. I 4 k o u lu a. 5 k o u lu a. 0 k o u lu a. Kuntia, joissa oli: 7 k o u lu a. 8 k o u lu a. 9 k o u lu a. 0 k o u lu a. i k o u lu a. 2 k o u lu a. 3 k o u lu a. 4 k o u lu a. 5 k o u lu a. 6 k o u lu a. 8 k o u lu a. 9 k o u lu a. 20 k o u lu a. 22 koulua. I 23 k o u lu a. 25 k o ulua. I K untia, joissa ei ollut k a n s a k o u lu a. U udenm aan lääni i i i i i i T urun ja P o rin lääni i H äm een l ä ä n i i i - Viipurin» i i i M ikkelin» _ K uopion» i i 2 V aasan» O ulun» Y hteensä i i i i 2 i i Kaikissa maalaiskunnissa oli siis, edellisen taulun mukaan, lukuvuonna ainakin jokin Ylihallituksen valvonnan alainen ylempi kansakoulu vaikuttam assa; poikkeuksena oli ainoastaan:velkuan kunta Turun ja Porin läänissä. K äytettävänä oleva osa Furuhjelmin rahaston korkovaroista, kaikkiaan markkaa 9 penniä, lähetettiin alussa vuotta 906 asianomaisten piiritarkastajien kautta '20 markan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulunoppilaille sellaisen jakoperusteen mukaan, että Helsingin piirin koulujen osalle tuli 430 markkaa 9 p:iä, Turun, Porin, Jyväskylän ja Viipurin piireille 460 m arkkaa kullekin, Tampereen, Kaskisten, Raahen, Mikkelin ja Lappeenrannan piireille 440 markkaa kullekin, Porvoon, Rauman, Hämeenlinnan, Uudenkaarlebyn, Kajaanin, Kuopion ja Sortavalan piireille 420 markkaa kullekin, Oulun, Heinolan ja Joensuun piireille 400 markkaa kullekin sekä kreikkalaiskatolisten koulujen osalle 20 markkaa. Sairasavuiksi kansakoulunopettajille ja opettajatarille suostuntavaroista osotetusta määrärahasta, joka vuoden Valtiopäivillä korotettiin m arkaksi), jaettiin markkaa 08 opettajalle ja 8 opettajatarelle, joille apurahoiksi annettiin seuraavat määrät: l) J o n k a l i s ä k s i t ä l l ä k e r t a a o li m a r k a n s u u r u i n e n j ä ä n n ö s v u o d e l t a 905.

19 906. X IX opettajattarelle annettiin à 000 mk mk. 3 opettajalle»» 800 >' » 4»»» 700» » 5» ja 7 7)»» 600» » 7 /)»»»» 500».» 9 OCX)» 2»» 3»»» 450» » 9»»» 400 > ' » 3»» 3» >-» 350»., 200» 2»» 2»»» 300 > »»» 4»» V 275 ;>.. 00» 5»» 8»» y> 250» » 4»» 3»»» 225».. 575» 20»» 35»»» 200».. 000»»»» >» 80».. 80» 2»» 4 />» 75».. 050» 5» > 0»»» 50» »»»» * 25».. 25 ))»»» 20».. 20» 5»» 3» )>» 00».. 800» 2» ;>»» 75».. 225» Yhteensä 08 opett. ja 8 opettajattaralle mk. Standertslcjöldin rahaston Litt. A. korkovaroista on vuotena 906 jaettu 3 33 markkaa 66 virassa olevalle kansakoulunopettajattarelle vuoden kuluessa suoritetun eläkemaksun lisäksi. Saman rahaston Lift. B. korkovaroista, jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen m ukaan tam mikuun 8 p:ltä 877 ovat annetut Y lihallituksen jaettaviksi kivulloisille kansakoulujen naisopettajille, on 6 naisopettajaa vuonna 906 saanut satunnaista apua, yhteensä 350 markkaa. Elis Holmin apuruhastolle vuonna 905 kertyneistä koroista jaettiin 5 p:nä joulukuuta 906 kolme 20 markan suuruista apua eläkettä nauttiville kansakoulunopettajille sekä kaksikymmentäkolme 24 markan suuruista apua kuolleiden opettajien leskille ja lapsille, eli yhteensä 92 markkaa. Pikkukoulun opettajien ja opettajattarien valmistamista varten myönnetystä markan suuruisesta määrärahasta on vuonna 906 jaettu 650 markkaa 8:lle kansakoulunopettajalle ja opettajatarelle, jotka voimassa olevien määräysten mukaan olivat toimeenpanneet opetuskursseja m ainittua tarkoitusta varten. Kirjastoja varten maalaiskansakoulujen opettajille ja opettajattarille osotetusta markan m äärärahasta käytettiin markkaa kirjallisuuden ostami

20 X X 905 seksi sellaisen jakoperusteen mukaan, että kunta, jossa oli 3 kansakoulunopettajaa (opettajatarta), sai 30 markkaa, jossa oli 4 6 opettajaa 45 markkaa, 7 0 opettajaa 65 markkaa, 20 opettajaa 85 markkaa ja enemmän kuin 20 opettajaa 00 markkaa. Määrärahan jäännös varattiin eri kirjastojen satunnaisia tarpeita varten. Kirjastojen luku oli tänä lukuvuonna 507. Kansakoulujen jatkokursseja varten osotetusta markan suuruisesta m äärärahasta, on vuonna 906 annettu palkkioita kaikkiaan 68 kurssista, nim ittäin 95 kurssista 250 markkaa kustakin, 54 kurssista 50 markkaa kustakin, 6 kurssista 00 markkaa kustakin, kurssista 75 markkaa sekä 2 kurssista 50 markkaa kummastakin, eli yhteensä markkaa, ja matkakustannusten korvauksia kaikkiaan 72 markkaa 78 penniä, sillä tavoin kuin seuraava piirittäin laadittu taulu osoittaa: Jatkokurssien lukum äärä. A n n etu t korvaukset : Tarkastuspiiri. I ryhmä. II ryhmä. I I I ryhmä. "Vhteensä. kurssien pitäm isestä. m atkakuluista. Suomen markkaa. Y hteensä. H elsingin piiri :75 859: 75 P orvoon» :50 080: 50 T urun»... U : : 35 R aum an» : 80 39: 80 P o rin» :0 5:0 H äm eenlinnan»... _ : : 72 Tam pereen» :56 863: 56 K askisten» : : 40 U ikaarlebyn»... 3 ti : : 86 Jyväskylän > : 60 80: 60 R aahen» : 384: Oulun > : 450: K ajaanin» : 78: K uopion» :40 56:40 M ikkelin» : 042: H einolan» : :50 L appeenrannan > : 600: V iipurin» : 2 598: S ortavalan» : : 50 Jo ensuun» : : 90 K reikkal.-katolist. piiri : :8 Y hteensä : - 72: : 78 :

21 906. X X I Valtio säätyjen m yöntämästä markan suuruisesta vuotuisesta määrärahasta, joka on jaettava maalaiskuntien kansakoulunopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ja muiden paikkakuntien kansakouluissa, on Ylihallitus, tammikuun 22 päivänä 895 päivätyn armollisen kirjeen nojalla, tammikuussa 906 jakanut 20 opettajalle ja opettajatarelle, joista 4 sai kukin 200 markkaa ja 6 kukin 250 markkaa. Säädetty vuosikertomus lukuvuodelta on annettu seuraavista kansanopistoista sekä niihin yhdistetyistä maamies- ja emäntäkouluista, nimittäin: Porvoon kansanopistosta, johtaja L. V. Sundell, Keski-Uudenmaan kansanopistosta (Espoossa), johtaja A. Mörne, Vestankvarnin maamies- ja emäntäkoulusta (Inkoossa), joht. Karl T. Oljemark, Ahvenanmaan kansanopistosta ynnä maamies- ja emäntäkoulusta, joht. A. Takolander, Länsi-Suomen kansanopistosta (Lauttakylässä), joht. F. A. Hästesko, Lounais-Suomen ruotsalaisesta kansanopistosta (Paraisissa), joht. A. Stenvall, Hämeen kansanopistosta ynnä Sääksmäen maamies- ja emäntäkoulusta, joht. Bufus Saikku, Lahden kansanopistosta ja siihen yhdistetystä maamies- ja emäntäkoulusta, joht. R. Kojonen, Kyminlaakson kansanopistosta ynnä maamies- ja emäntäkoulusta (Sippolassa), joht. A. W. Leikkonen, Viipurin läänin länsiosan kansanopistosta ynnä siihen yhdistetystä Lounais-Karjalan isäntä- ja emäntäkoulusta (Virolahdella), joht. K. 0. Vikman, Keski-Savon kansanopistosta (Otavassa), joht. K. B. Kares, Pohjois-Savon kansanopistosta (Kuopion pitäjässä), joht. Hj. J. Mi- kander, Pohjois-Karjalan kansanopistosta (Niittylahti), joht. J. H. Hakulinen, Kronobyn Jmnsanopistosta, joht. J. Klockars, Laihian emäntäkoulusta, johtajatar Tyyne Ollila, Keski-Pohjanmaan kansanopistosta ynnä isäntä- ja emäntäkoulusta (Haapavedellä), v.t. joht. K. 0. Kuusisto, Polijois-Pohjanmaan kansanopistosta ynnä Limingan isäntä- ja emäntäkoulusta, joht. K. Kerkkonen. Kansakoulujen tarlcastus. Avustavana kansakouluntarkastajana Ylihallituksessa on Hämeenlinnan piirin tarkastaja, fil. maisteri A. J. Tarjanne edelleen koko lukuvuoden toiminut. Vakinaisista piiritarkastajista on omasta pyynnöstään saanut virkaeron Professori K. G. Leinberg. Valtioneuvos M. Lebedew on samoin omasta pyynnöstään päässyt virastansa vapaaksi. Helsingin piirin tarkastajaksi nimitettiin 9 p:nä heinäkuuta 905 Jyväskylän seminaarin lehtori, filos. lisentiaatti Karl

22 X X II 905 Adolf Oskar Melander. Kreikkalais-katolista tarkastuspiiriä on pastori A. Sadoivnikoiv määräyksestä toistaiseksi hoitanut. Viipurin piirin tarkastajaksi on filos. kandidaatti Kustaa Edvard Ruohonen nim itetty. Rauman ja Hämeenlinnan piirit ovat koko lukuvuoden olleet viransijaisten hoidettavina. Edellisessä toimi vakinaisen haltijan, Pastori F. Heiskasen virkavapaana ollessa, filos. maisteri M. K. A. Knaapinen, jälkimmäisessä tarkastaja Tarjanteen sijaisena filos. kandidaatti K V. Vaido. Kajaanin piiritarkastajan tointa hoiti koko syyslukukauden kansakoulunopettaja O. J. Braxén, vakinaisen haltijan O. Lindströmiin opintom atkoilla ollessa. Armollisen asetuksen kautta 22 p:ltä maaliskuuta 906 säädettin, että maalaiskansakoulujen tarkastamista varten kuusi uutta piiritarkastajaa oli asetettava. Kun sitten Keisarillinen Senaatti, Ylihallituksen ehdotuksesta, 5 p:nä lähinnä seuraavaa huhtikuuta oli m äärännyt eri tarkastusalueet, sekä silloiset piiritarkastajat heille suodun oikeuden nojalla olivat itselleen kukin valinneet piirinsä, nim itettiin ja m äärättiin 9 p:nä heinäkuuta 906 avoimiksi jääneisiin Ahvenanmaan, Lohjan, Alavuuden, Savonlinnan, Sortavalan ja Lapinmaan piireihin filos. m aisteri A hti Konrad Ottelin, filosofian kandidaatit Maunu Kustaa A dolf Knaapinen, Kaarlo Vihtori Vaido, Aukusti Karvonen, Tuure Gotthell Saarnio sekä filosofian maisteri Kaarlo Kerkkonen. Menosääntöön otettu 4000 markan suuruinen määräraha matkastipendeiksi Ylihallitukseen asetettuja tarkastajia ja etenkin maalaiskansakoulujen piiritarkastajia varten jaettiin vuonna 906 piiritarkastajille A. J. Tarjanteelle, A. L. Biskopille ja K. K Mäkiselle siten, että ensimmäinen sai 200 markkaa, jälkim m äiset 400 m arkkaa kumpikin. Ylihallituksen lukuvuonna antam ista kiertokirjeistä mainittakoon : 24 p:nä marraskuuta 905 päivätty kiertokirje kaupunkien kansakoulun johtokunnille oppipakon toteuttam ista koskevien tietojen hankkimisesta; 30 p:nä tam m ikuuta 906 päivätty kiertokirje maaseudun piiritarkastajille eräiden tilastollisien tiedonantojen yhdenmukaisesta laatimisesta; 2 p:nä helmikuuta 906 päivätty kiertokirje maaseudun piiritarkastajille pedagogisten ynnä yleissivistystä käsittävien merkkiteoksien hankimisesta opettajakirjastoihin ; 30 p:nä helm ikuuta 906 päivätty kiertokirje, piiritarkastajille ja kansakoulujen johtokunnille eriuskolaisille suotavasta oikeudesta olla rukouksissa läsnä; 6 p:nä m aaliskuuta 906 päivätty kiertokirje kaupunkien kansakouluntarkastajille ynnä eräs täytekaavan kansakoulunopettajistoa koskevien tietojen laatimista varten ;

23 906. X X III 2 p:nä huhtikuuta 906 päivätty kiertokirje vakinaisille piiritarkastajille uudesta piirijaosta ; 8 p:nä huhtikuuta 906 päivätty kiertokirje kaikille piiritarkastajille käsityön opettajien valm istamista varten pidettävistä kursseista; 9 p:nä toukokuuta 906 päivätty kiertokirje kaikille piiritarkastajille kuunteluapurahoj en korottamisesta. Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajisto ja oppilasluku ovat esitettyinä tähän liitetyissä tilastollisissa tauluissa, joihin Ylihallitus täten saa viitata. Helsingissä maaliskuun 7 p:nä 907.

24 TAULUJA. TABLEAUX.

25 I T au lu. K aupunkien k ansak oulu t: O p ettajisto se k ä o p p ila ste n lu k u ja k o u lu n k ä y n ti lu k u v u o n n a K aupunkikunta. Ecoles primaires des villes: Personnel enseignant, nombre d élèves, l eur présence à Iécole pendant l année scolaire O p e tta jie n ja o p ettaja tta rie n lu k u : a) o p ettajia. o p e tta ja tta ria. ^ Y h teen sä. K oko kansakoululaitos. A V arsinais!» kin sak o u luù (alempia ja ylem piä). B Iltakouluja. C O ppilasten b) p oikia. j ty ttö jä. Y hteensä. E d e llä o le v ista o p p ila ista o pete ttiin : () f... i suom en k ielellä. ru o tsin k ielellä. I m u u lla kielellä. O ppilasin i il %lisin llsiss l k a n sa k o u lu issa la k a a n tu i lu o k ille : tl) ') T Il ILI VI VIT i » Uudenm aan lääni. i Y hteensä, E d ellisessa sarek k eessa o lev ista o p p ila ista k ävi k o u lu a : e) e n in tä ä n 00 päivää p äiv ää päivää. enem raän kuin 50 p äiv ää. L ukuvuoden lo pussa p ä ä stö to d istuksen saan eita. poiki a. O p p ilasten lu k u : f) ty ttö jä. Y h teen sä. L aim in ly ö ty je n Jatkokouluta. 7? la ste n koulu ja. poikia. O ppilasten lu k u : f/) ty ttö jä. Y h teensä. p o ikia. O p p ilasten lu k u : li) 5 i«8 0 äo ( : 27 H e l s in k i ) KKO H elsinki. P o rv o o j Oii -, - Porvoo. L o v iisa ' >) Loviisa. ty ttö jä.!y h teensä. ' K aupunkikunta. 2!l U udenm aan lääni. T am m isaari Tam misaari. H anko j ! Hanko. Y hteensä , T urun ja Porin lääni. Turun ja Porin lääni. T u r k u Turku. N a a n t a l i _ N aantali. 0 U u sik au p u n k i U usikaupunki. R a u m a , _ ' Raum a. P o r i ( , P ori. M a arian h a m in a... J M aarianham ina. H äm een lääni. Yhteensä H ä m e e n lin n a ; !) 55 Hämeen lääni. H äm eenlinna, ; T a m p e r e ! J _ ) Tam pere. j Yhteensä _ ! VViipurin lääni. W iipurin lääni, i W i i p u r i... P _ 4 4 W iipuri. H a m i n a o _ Ham ina. L a p p e e n ra n ta ; Lappeenranta. K ä k i s a l m i ! Käkisalmi. S o rta v a la Sortavala. K o t k a ! - K otka. j Yhteensä i T raduction des rubriques. Col.. Gouvernements et villes. A. Ensemble de Venseignement. a) Nombre de maîtres «t de maîtresses, col. 2 4 (maîtres, maîtresses, total). h) Nombre d'élèves, col. 5 7 (garçons, filles, total). c) Elèves ayant reçu Venseignement en langue, finnoise (col. 8), suédoise (col. 9), en d'autres langues (col. 0). li. Ecoles primaires proprement dites (cours élémentaire et supérieur). d) Distribution des élèves des classes (col. 3; col. 4 total). e) Nombre d élèves ayant fréquenté l'école pendant le nombre de Jours suivant, col jours ou au-dessous, col. 0 de 9 à 30 j., col. 7 de 3 à 50 j., col. 8 plus de 50 j. Col. 9. Elèves sortis d école avec certificat d études. C. Ecoles du soir, f ) JSombre d:élèves, col (garçons, filles, total). D. Ecoles pour les enfants moralement abandonnés, g) Nombre d élèves, col ) (garçons, filles, total). E. Ecoles primaires supérieures. h) Nombre d élèves, col (garçons, filles, total). Col. 29. Gouvernements et villes. ) M uutamia poikkeuksia lukuun ottam atta vastaavat luokat I II.alem paa kansakoulua, ja luokat III VI (VIT).ylem pää kansakoulua». ') Sitä paitsi 55 oppilasta 3-luokkaisessa»avustavassa koulussa».») Sitä p a its i to im i elo- ja sy y sk u u n k u lu e ssa su o m e n k ie lin e n p ik k n la ste n k o u ln, jo ssa o li 33 o p p ilasta. *) N ä istä 368 te h ta a la isk o u lu n o p p ila sta (7 p o ik aa ja 97 ty ttö ä). j j

26 r> K aupunkikunta. M ikkelin lääni. O p e tta jie n ja o p e tta ja t- ta rie n In k a: op ett a-! ja tta ria. ij o p e tta jia. Y h teen sä. Koko kansakoululaitos. V arsinaisia kansakou- luja (alem pia ja ylem piä). Iltakouluja. j p o ik ia. Oppilasten ty ttö jä. Y h teensä. E d e llä o lev ista o p p ila ista opete ttiin : suom en k ielellä. ru o tsin k ielellä. i m u u lla j k ielellä. O p p ilasin k o v a rsin a isissa k a n sa k o u lu issa ja k a a n tu i luokille : I II 7 TI VI VII i !) 5 ; Y h teensä. E d ellisessä sarekkeessa o lev ista o p p ila ista k ä v i k o u lu a : e n in tä ä n 90 p äiv ää p äiv ää p äiv ää. enem m än kuin 50 p äiv ää. Lukuvuoden lo pussa p ä ä stö to d istuksen saan e ita. L aim in ly ö ty je n la s te n k o u lu ja. Jatkokouluta. Oppilasten lnku: Oppilasten Oppilasten p o ik ia. ty ttö jä. Y h teen sä. p o ik ia. ty ttö jä. Y h teensä. p o ik ia. ty ttö jä. Y h te e n sä. K aupunkikunta M ikkeli M ikkeli. S a v o n lin n a Savonlinna. Yhteensä M ikkelin lääni. Kuopion lääni. Kuopion lääni. ' K u o p io ! ) Kuopio. Jo en su u ; s Joensuu. ; I is a lm i... 2 a _ j Iisalm i. Vaasan lääni. Yhteensä Vaasan lääni. N ik o lain k au p u n k i ) N ikolainkaupunki. K ristiinankaupunki K ristiinankaupunki. K a sk in e n K askinen.! P ie ta r s a a r i P ietarsaari.! K o k k o la ! ! Kokkola. O ulun lääni. Yhteensä ; O u lu ! _ _ Oulu. R a a h e ) _... - Raahe.! K a ja an i5!... _ T o r n io Tornio. K e m i j Kemi. Yhteensä I 7» O ulun lääni. ; Yht. kaikissa kaupungeissa *) K ts. viitta 4) 2:sella sivulla. 2) Y ksityisen oppikurssin suoritettu an sa sai sitä paitsi 2 o ppilasta päästötodistuksen. 3)»Tehtaalaiskoulun» oppilaat. 4) V I luokka ei ole tän ä lukuvuonna ollut toiminnassa. 5) Koulu alkoi toim intansa jo lukuvuonna , vaikka vuosi- kertom usta ei vielä silloin saapunut.

27 r> 905 II Taulu. K ansakoulut m aalaiskunnissa: K oulujen lukum äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun oppilasten luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten k ou lu ssa lukuvuonna Ecoles p rim aire s des campagnes l année scolaire L ääni, kunta ja lu k u :A o p p ila sten s u k u p u o len n iu k a a n : a) p o ik a k o u lu ja. ty ttö k o u lu ja. y h te is k o u lu ja. o p e tu s k ielen b) suo m alaisia. ru o ts a la is ia suom alaisru o tsalaisia. naisopettajain B op ettajia. o p :ja tta ria. p o ik ia. O ppilasten C ty ttö jä. Y h te en sä. koulua: I) e n in tä ä n 90 p ä iv ä ä p äiv ää päivää. löi lsopäivää. e n em rn ä n k u in 80 päivää. Lukuvuoden lopussa p ä ästö todistuksen saaneita. E o p p ila is ta kuului kreikkalais-ven äkäiseen usk ontoon. F i Uudenmaan lääni. Banseporin läh lain o i ta. Inkoo, V a a k e ri I n g a r s k i l a K irk o n k y lä... L G 3 Jo h an n esb erg I 2 U B a rö su n d D egerby, D egerb. kylä _ 24 M alm inkvlä... l S o l b e r g... L K arja, K i h l a...! B a c k g ru n d ln g v a lls b v _ 3 3 S ta r k o m... G S v a r t a K arjalohja, K irkonkylä S ä r k i j ä r v i... I _ 8 li) S a m m atti _ Oppilasten luku k a n sa k o u lu - asetin 24 S:n mukaan p id e ty s sä p ikkulastenkoulussa. G Traduction des rubriques. Col.. Gouvernement, commune et district scolaire. A. Groupement des écoles primaires: a) par sexe des Hères, col. 2 4: écoles de garçons, de filles, mixtes, b) par langue d enseignement, col. 5 7: finnoises, suédoises, mixtes. B. Nombre de maîtres (col. 8) et de maîtresses (col. 9). C. Nombre d élèves, col. 0 2: garçons, filles, total. D. Nombre d élèves ayant fréquenté l école pendant le nombre de jours suivant, col. 3 7: 90 jours ou moins, 9 à 20 j. etc. plus de 80 jours. E. (col. 8) Elèves ayant quitté l école avec certificat d études. F. (col. 9) Elèves appartenant à l Eglise grecque. G. (col. 20) Nombre d élèves de l école préparatoire. Muist. * m erkitsee uutta koulua.

28 Lääni, kunta ja jaettuna oppilasten sukupuolen mukaan : poikakouluja. tyttökouluja. yhteiskouluja. jaettuna opetuskielen nmkaan : suomalaisia. ruotsalaisia. ; opettajia. suomalaisruotsalaisia. naisopettajain opijattaria. Oppilasten poikia. tyttöjä. Yhteensä. koulua: 9 20 päivää. enintään 90 päivää päivää päivää. enemmän kuin 80 päivää. Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneita. Kansakoulujen oppilaista kuu!ui kreikkalais-venäläiseen uskontoon. l 2 3 4, i i Oppilasten luku kansakouluasetin 24 sm mukaan pidetyssä pikkulastenkoulussa. Pohja, P injainen Fiskari, ruots. k.... X )» suom. k.... _ i K irkonkylä, ruots. k i » suom. k E l i m o E e k e r ö Joensuu A n t s k o g... 2) Tam m isaari, Skäldö T v ä rm in n e M aurit/ H isinger in k Snappertuna, F innäs.. " B ox (Svartbäck) V e s t e r v i k Basa... IL T enhola, K irkonkylä L i n d ö... I P r ä s t k u l l a T ro llsh o fd a L a p p v i k Svenskby... L Brom arvi, K irk o n k y lä H angon k v l ä K ö n i k k i T ä k t o m... _ N itla k s O 23 _ 3 4 Lohjan kihlakunta. Espoo, L agstad, ruots. k » suom. k. ' _ 26 Järvenpää... j R ö d s k o g _ 8 *) T ehdas ylläpitää eri pikkulastenkoulua, joka oli toim essa koko lukuvuoden. 2) 6 oppilasta opetettiin suom en- ja 24 ruotsinkielellä.

29 8 905 L ä ä n i, k u n ta ja kou lup iiri. K a n sa k o u lu jen lu k u : jaettuna oppilasten sukupuolen mukaan : ipoikakouluja. tyttökouluja. yhteiskouluja. jaettuna opetuskielen mukaan : suomalaisia. ruotsalaisia. opettajia. suomalaisruotsalaisia. n a iso p etta ja n i opijattaria. O p p ila sten lu k u : poikia. j j tyttöjä. Yhteensä. E d e llä o le v is ta k ä v i lu k u v u o d en k u lu e ssa se u r a a v a lu k u k o u lu a : enintään 90 päivää. i 9 20 päivää päivää. i päivää. enemmän kuin 80 päivää. Lukuvuoden lopussa j>äästötodistuksen saaneita. Kansakoulujen oppilaista kuului kreikkalais-venäläiseen uskontoon. l i i Oppilasten luku kansakouluasetin 24 gin mukaan pidetyssä pikkulastenkoulussa. E sp o o, S te n s v ik.... _ A l b e r g a H a g a l u n d ää M a ta s k ä r... _ N u o k s i o M a n k a n s T r ä sk b y K irk k o n u m m i, B o b ä ck G H i n d e r s b v J ä r s ö _ G H a a p a jä r v i I K aru b y O itb a k k a L E v i t s k o g P o rk ala Veikkola E s t b v... _ S trö m sb y A nttila Siuntio, F red rik sb erg i L i e v i ö ; V ik a rfa ll H enriksberg l i N iem enkylä i j P ik k a la L ohja, L ohjankylä, ruots. koulu suom. koulu I K irkniem i-jönsböle K irkonkylä Suittila K a r s t u V ir k k a la... _ L o h ja n -s a a ri... I T e u ta r i