SUOMENMAAN V IRALL INE N TILASTO. SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO. KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA. 33. L U K U V U O N N A

Transkriptio

1 SUOMENMAAN V IRALL INE N TILASTO. x. SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO. KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA. 33. TILASTOLLINEN Y LE IS K A T SA U S SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN L U K U V U O N N A H ELSINKI, K E IS A R IL L IS E N SENAATIN K IR JA PA IN O

2 SISÄLLYS: Siv. T e k s t i ä :... I X X II. T a u lu ja : I. K aupunkien kansakoulut: O pettajisto sekä oppilasten luku ja koulunkäynti II. lukuvuonna K ansakoulut m aalaiskunnissa: K oulujen lukum äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun oppilasten luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa lukuvuonna Y hteenveto II:sta T a u lu s ta

3 Koulutoimen Ylihallituksen antama alamainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta lukuvuonna L Seminaarit. T änä lukuvuotena olivat Jyväskylän ja Sortavalan yhdistety t sem inaarit, Tam m isaaren ja Raahen naissem inaarit sekä U udenkaarlebyn ja R aum an miessem inaarit täydellisinä toim innassa, jonka ohessa äsken perustetut H einolan nais- ja K ajaanin miessem inaari toim ivat edellinen neljättä ja jälkim m äinen k o lm atta lukuvuottaan. K aikkien sem inaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon kuului tän ä lukuvuonna 104 henkeä, ja e ttu in a eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: H ai'joituskouluissa: Somin aarikaupunki. Johtajia Johtajattaria. Sem inaareissa. N aisopettajia. Kolleegoja. Lehtoreja. I VI luokalla. M iesopettajia. Naisopettajia. Osastoluokalla. jm iesopettajia. N aisopettajia. Y hteensä. J y v ä s k y l ä o i i 21 T am m isaari i 11 U usikaarlebv ) 1 i 10 S o rta v a la i i ä)22 R a u m a i 10 R a a h e i 11 H e i n o l a i 11 K a jk ia n i Y hteensä ) ' ) T ä m ä n l i s ä k s i 1 k ä s i t ö i d e n o p e t t a j a t a r. 2 ) R i n n a k k a i s o s a s t o a v a r t e n s i t ä p a i t s i y k s i s e m i n a a r i n o p e t t a j a k u n t a a n k u u l u m a t o n t u n t i o p e t t a j a j a s a m o i n 1 t u n t i o p e t t a j a t a r. 3 ) Y n n ä 1 a p u o p e t t a j a t a r s o i t t o m u s i i k i s s a J y v ä s k y l ä n, T a m m i s a a r e n, U u d e n k a a r l e b y n, S o r t a v a l a n, R a u m a n, R a a h e n j a H e i n o l a n s e m i n a a r e i s s a. R a u m a n s e m i n a a r i s s a s i t ä p a i t s i 1 a p u - o p e t t a j a s a m a s s a a i n e e s s a.

4 IV i» o a E delläm ainittuun opettajistoon nähden on tässä m ainittava seuraavat puheenaolevan lukuvuoden kuluessa sen keskuudessa tap ah tu n e et m uutokset: Jyväskylässä. Filos. m aisteri Onni Johannes Brummer, jo k a koko lu k u vuoden sijaisena h o iti avointa suom enkielen ja h isto rian kolleeganvirkaa, m äärättiin 26 p:nä toukokuuta vakinaisesti tähän virkaan. Voim istelun ja terveys- opin kolleeganvirka, joka koko lukuvuoden oli lyseon kolleegan G. A. Stooren hoidettavana, jo u tu i samoin vakinaiselle haltijalle 22 p:nä heinäkuuta, jolloin lääk etieteen kand. Kaarle A larik Kikalu virkaan m äärättiin. Tammisaaressa. Voimistelun, terveysopin ja piirustuksen opettajatar WeneUa Elisabeth Hofström, joka kevätlukukauden alussa tuli eläkkeeseen oikeutetuksi, sai py ynnö stä eron virastaan 1 p:stä elokuuta 1903 alkaen. H arjoitu s koulun yhdistetyn luokan opettajatar Olivia Falck kuoli 21 p:nä helm ikuuta; hänen virkaansa ovat sen perästä yli o p ettajatar A. Roos ja o p ettajatar B. A hlfors hoitaneet. Sortavalassa. K einollisten käsitöiden ja piirustuksen lehtorin viran v ak i naiseksi haltijaksi m äärättiin 7 p:nä huhtikuuta K ajaanin sem inaariin kolleega Gustaf Adolf Brander, joka ei kuitenkaan lukuvuoden aikana ry h ty n y t tähän toim een, vaan h oiti sitä kansako ulu nopettaja E lis Westerlund. P oikien harjoituskoulun alem m an osaston opettajanvirassa oli syyslukukauden kansakoulunopettaja J. S. IAipöla sekä kevätlukukauden alusta kansakoulunopettaja Juho Franssila, joka m yöskin m äärättiin virkaa kah ten a koetusvuotena hoitam aan. Raahessa. K oetteeksi m äärätty soitannon o p ettajatar Ida Viktoria Gammat nautti koko lukuvuoden virkavapautta; hänen virkaansa on sillä aikaa opettajatar A. Hedmansson hoitanut. Heinolassa. V arajohtajaksi valitsi opettajisto 6 p:nä lokakuuta uudelleen lehtori F. J. H. Linden in, ja vahvisti Y lihallitus vaalin. H allituksen asettam an kom itean jäsenenä on jo h taja M. Johnsson kahdesti n au ttin u t lyhyem pää virkavapautta, jolloin varajohtaja F. J. H. Linden hoiti hänen virkatehtäviään sekä lehtori K. Hilden ja opettajatar Hilda Nordlund hänen opetus vei vollisuuk- siansa. K ivulloisuuden tak ia n a u tti soitannon opettajatar J. Lönnherg v irk a vapautta koko kevätlukukauden ja hoiti sill aikaa neiti E vy Lindeqvist hänen virkaansa. Raumalla. V arajohtajaksi valittiin 27 p:nä huhtikuuta uudelleen lehtori T. P uttila; vaalin on Y lihallitus sittem m in hyväksynyt. Kajaanissa. K oetusvuosille m äärättiin 7 p:nä huhtikuuta kristinopin ja histo rian lehtoriksi iilos. k an d id aatti A xel David R ainio ja harjoituskoulu n y liop ettajaksi kansak ouluno pettaja Juho Aleksanteri Tuomola sekä 23 p:nä h u h tik u uta filos. k a n d id aa tti Ivar Winter m atem atiikan ja luonnontieteen lehtoriksi. P u h een a olevana lukuvuotena oli kaikkiin sem inaareihin sisäänkirjoitettuina 651 mies- ja 700 naisoppilasta eli yhteensä 1,351 oppilasta, jaettu in a kuten seuraava tau lu osottaa:

5 I V Sem inaarikaupunki. I luokalla Sisäänkirjoitettuja oppilaita: 11 luokalla l i i luokalla IV luokalla kaikilla luokilla E dellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. ;Yhteensä. naisia. : miehiä. naisia. miehiä. j j naisin. j miehiä. 1 naisia. miehiä. 1 1 naisia. miehiä. J y v ä s k y lä... 3 G T a m m is a a ri U usikaarlebv _ _ S o r ta v a la > rinn R a u m a » rinn R a a h e H e in o la K a ja a n i _ Y hteensä , ,110 E delläm ainittujen oppilasten luokalta siirtym inen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääsem inen n äk y y seuraavista num eroista: Oppilaista Seminaarikaupunki. 1 luokalla I I luokalla I I I luokalla IV luokalla s i i r r e t t i i n j i i i j iile l lo s i i r r e t t i i n j ä i j ä l e l l e s i i r r e t t i i n j ä i j ä l e l l e sai päästötodistuksen j ä i j ä l o l l o n a i s i a. m i e h i ä. n a i s i a. m ie h i ä. n a i s i a. m i e h i ä. n a is i a. m i e h i ä. n a i s i a. m i e h i ä. J n a i s i a. m i e h i ä. n a i s i a. m i e h i ä. n a i s i a. m i e h i ä. 1 Jyväskylä Tam m isaari.. _ U usikaarloby Sortavala i» rinn R aum a » rinn i R a a h e H einola K ajaani.... :;o 31 6 ~ 25 8 j Y hteensä i

6 VI L ukuvuoden kuluessa poistui eri sem inaareista, oppim äärää loppuun su o rittam atta, alla m ainituista syistä seuraava m äärä oppilaita: Oppilaista Sem inaarikaupunki. erosi kuoli erotettiin miehiä. naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. J y v ä s k y l ä... 3 i 2 6 T am m isaari... i 1 U u sik a a rle b v S o rtav ala » rin n a k k a islu o k k a... R a u m a » rin n a k k a islu o k k a R a a h e H e i n o l a _ 2 K ajaani Y hteensä 22 G Vankem pien säädyn tai am m atin m ukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti : Oppilaita, joiden vanhemm at olivat: Sem inaari- _ kaupunki. V i r k a m i e h i ä. T i l a n o m i s t a j i a, k a u p p i a i t a, t e h t a i l i j o i t a j. n. e. T a l o n o m is t a - j i a, k ä s i t y ö l ä i s iä, alo m p > u a p o r v a r i s t o a j. n. e. M a a t a o m i s t a v i a t a l o n p o i k i a, v u o k r a a j i a j. 11. O. T o r p p a r e i t a ja t i l a t o n t a v ä e s t ö ä. Y hteensä. m ie h i ä. n a i s i a. m ie h i ä. n a i s i a. m ie h i ä. n a is i a. m ie h i ä. n a i s i a. m ie h i ä. n a i s i a. Jy v äsk y lä T am m isaari U usikaarleby.. G Sortavala » rinn R a u m a » rinn R aah e H e in o la K a ja a n i Y hteensä ,351

7 Yli Siinä kaksivuotisessa hospitanttiluolmssa, joka vallitsevan opettajapuutteen poistam iseksi K eisarillisen Senaatin 22 p:nä huhtikuuta 1901 päivätyn kirjelm än perustuksella 011 p eru ste ttu Jy v äsk y län sem inaarin y h teyteen sellaisia oppilaita varten, jo tk a ovat su o rittaneet täydellisen ty ttö kou lu kurssin. oli sy yslukukaudella 32 ja kevätluku kaud ella 30 oppilasta. S itäpaitsi on seuraava m äärä kuulijaoppilaita niin tietopuolisessa kuin kaytöllisessäkin suhteessa täydentänyt opintojansa allam ainituissa seminaareissa saavuttaakseen pätevyyd en o pettajan- ja o p e tta ja ta re n virkoihin m aan ylem m issä kansakouluissa, n im ittäin: Miehiä. Naisia. Jy v ä sk y lä ssä T a m m isa a re ssa... 6 S o rta v a la s s a R a u m a l l a... 4 R a a h e s s a H einolassa Y hteensä kuulijao ppilaita Sem inaareihin yhdistetyissä harjoituskouluissa sai opetusta allam ainittu m äärä oppilaita: Sem inaarikaupunki. V l-luokkaisessa harjoituskoulussa a le m m a lla o s a sto lla y le m m ä llä o s a sto lla Y hdistetyllä harjoitusluokalla p oik ia. tyttöjä. p oik ia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. Yhteensä oppilaita. E dellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi lukuvuoden kuluessa harjoituskouluja: e n in tä ä n 90 p äiv ä ä p ä ivää p äiv ä ä. en em. kuin 150 p ä iv. Edellä olevasta lu k u määrästä p ä ä s te ttiin harj oit usfeouluista. Jyväskylä Tam m isaari U :kaarleby Sortavala R aum a R a a h e H einola K ajaani Y hteensä , , Sem inaarien ja n iihin y h d istetty jen koulujen koko oppilasm äärä oli siis:

8 Vili 19 0 i Jy v äsk y lässä oppilasta. T a m m isa a re ssa » U u d e ssa k a a rle b y s s ä » S ortavalassa, rinnakkaisluokan kanssa Raum alla,»» R a a h e s s a » H ein o lassa » K ajaan issa » Y hteensä 2,619 oppilasta. A sianom aisia tarkastuksia, jo ita lukuvuoden kuluessa on p id e tty k aikissa seminaareissa, ovat toim ittaneet ylitirehtöörinapulainen Toht. V. A. Tavaststjerna, ylitarkastaja Toht. G. Lönnbeck. kansakouluntarkastaja A. Haapanen sekä virkaatekevä kansakouluntarkastaja Hj. Basilier. S ittenkun Y lihallituksen esityksestä asianom ainen lupa oli m yönnetty yleiseen sem inaarinopettajain kokouksen pitäm iseen, pidettiin täm ä kokous, jossa kansakoulujen y lita rk astaja Toht. G. L önnbeck oli puheenjohtajana, H elsingissä 8, 9 ja 10 p:nä tam m ikuuta Kokouksen keskusteluista on sen sihteeri lehtori K. H ilden ju laissu t eri kertom uksen. Sem inaarien inenosääntöihin otetuista m atka-apurahoista vuodelle 1903 on an n ettu jo h ta ja 0. Fr. Hornille (Sortavalasta), kollcega A. TörnnddHUe (R aumalta), jo h tajatar H. Sohlberg ille (Tammisaaresta) ja opettajatar H. Nyströmeille (Jyväskylästä) kullekin 1,200 m arkkaa sekä lehtori P. S. Friberg Me (Kajaanista) ja o p ettajatar S. AxelsoFille (Raahesta) kum m allekin 600 m arkkaa.

9 Sem inaarikaupunki. opettajille. Sem in aarien m enot k a len teriv u o n n a Palkkoja A purahoja ja M atkastipendejä. läm min. Valo ja käsityön johtajille ja puu oppilaille. stipendejä R uoan pito. palvelusväelletarhureille. Smf. f iu. Smf. lm. Smf lm. Smf Smf 5m. Smf Smf. m Irtaim iston lisäys, korjauksia ja Y hteensä. sekam enoja. Smf. im. Smf. -/«J y v ä s k y lä... 97, ,400 4,920 1,200 6,000 9, , , , T a m m is a a ri... 48,982 1,300 2,000 3,000 4, , , , U u s ik a a r le b y... 52, ,400 2,600 1,200 3, ,989 8, ,311 84, S o r ta v a la , ,425 6,419 1,200 7, , , , , R a u m a... 51, ,300 1,400 14,500 3,700 11, , R a a h e... 40, ,000 1,700 13,000 3,500 4, , H e in o la... 38, ,000 1, , , , , K a ja a n i... 28, , ,050 7, , , Y hteensä 467, , , ,200 66, , , , , IX

10 X II. Kansakoulut. 1. K aupunkien kansak ou lu t. L ukuvuoden kuluessa p eru ste ttiin allam ain ittuikin k au p u n keihin seuraavat uud et ko u lu t ja koululuokat: H e ls i n k i i n : 1 suom alainen ja 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto alem piin sekä 4 suom alaista ja 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto ylem piin kansakouluihin; T u r k u u n : 2 suom alaista ja 1 ruotsalainen alkeisluokka, 2 suom alaista ja 1 ru otsalainen realiluokka ty ttö jä varten; P o r i i n : 1 rinnakkaisosasto k a h delle luokalle; T a m p e r e e lle : 1 osasto alem paan kansakouluun ja 2 osastoa ylem pien kansakoulujen eri luokille sekä iltakouluihin 1 luokka; V i i p u r i i n : 1 rinnakkaisosasto suom alaisen koulun I l j a I luokalle; S o r ta v a la a n : 1 kolmiluokkainen kansakoulu; K o t 1 iltakoulu; K u o p io o n : 2 osastoa ylem pien kansakoulujen eri luokille; N i k o l a i n k a u p u n k i i n : 1 rinnakkaisosasto B rändön ruotsalaisen koulun I I luokalle ja 1 rinnakkaisosasto siellä sijaitsevan suom alaisen koulun V I luokalle, H luokka V askilnodon kouluun sekä 1 jatkokonlu; P i e t a r s a a r e e n : 1 rinnakkaisosasto kansakoulun alemmille 2 luokalle. Sitävastoin on lukuvuoden alussa tahi sen kuluessa lakkautettu: H e l s i n g is s ä : 3 suom alaista rinnakkaisosastoa; H a n g o s s a : 1 rinnakkaisluokka ylem m ästä ruotsalaisesta kansakoulusta; T u r u s s a : 1 suom alainen realiluokka poikia varten; R a u m a lla : ylem m än poikakansakonlnn 4:s vuosiosasto; P o r i s s a : 1 rin nakkaisosasto, jonka ohessa R aippaluodon koulun V ja V I luokka eivät ole olleet toim im assa; T a m p e r e e lla : I osasto ylem m istä kansakouluista ja samoin iltakouluista sekä tehtaalaiskoulujen eri luokilta 3 osastoa; H a m in a s s a : alempi venäläinen kansakoulu; H e in o la s s a : ylem pi kansakoulu, jo n k a sijaan seminaarin harjoituskoulu on astunut; K u o p io s s a : 2 osastoa poikakansakoulusta; Nikolainkaupungissa: B rändön ruotsalaisen koulun IH luokan rinnakkaisosasto sekä V askiluodon koulun Ilu o k k a; Uudessakaarlebyssä: alem pi kansakoulu; Kajaanissa: Ilu o k k a sem inaarin harjoituskoulun syntym isen johdosta. K aupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa o pettajistona 260 m iesop ettajaa ja 696 naisopettajaa eli yhteen sä 956 henkeä. O ppilaita oli: P o i k i a. T y t t ö j ä. Y h t e e n s ä. v a r s i n a i s i s s a k a n s a k o u l u i s s a i l t a k o u l u i s s a l a i m i n l y ö t y j e n l a s t e n k o u l u i s s a j a t k o k o u l u i s s a , , , Y h t e e n s ä 1 4, , , 4 3 7

11 XI N äistä oppilaista sai 22,182 suom enkielistä ja 7,255 ruotsinkielistä opetusta. Jo s kaikki 29,437 oppilasta jaetaan tasan edelläm ainituille 956 m ies-ja naisopettajalle, tulee k u tak in opettajaa k o h ti 31 oppilasta. L ähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisä ä n ty n y t 64 hen gellä ja oppilasluku 678 lapsella. E dellä oleviin lukuihin ei ole laskettu harjoituskoulujen opettajistoa eikä oppilaita. 2. M aalaiskansakoulut. L ukuvuonna perustettiin seuraavat kansakoulut alem pana m ainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 9 kansakoulua, nim ittäin: M alm inkylän koulu D egerbyhyn, Bäsan koulu Snappertunaan, T äktom in koulu B rom arviin, A nttilan koulu Kirkkonum m elle, Y anjärven koulu V ihtiin, H aaviston ja Y askijärven koulut Pyhäjärvelle, Gam m elbyn koulu P ernajaan sekä Um m eljoen-alapään koulu A n jalaan; Turun ja Porin lääniin 23 kansakoulua, nim ittäin: Suurikkalan koulu U uteenkirkkoon, K odisjoen kun nan koulu, Ih alaisten koulu M ynäm äkeen, K u m arin koulu Korpoon, Y änän koulu Paraisiin, K estrikin ja M ussarin koulut Perniöön, H irsjärven ja K ärkelän koulut K iikalaan, R aatalan koulu K uusjoelle, K öörtilän ja R iispvyn koulut M erikarviaan, Y ahojarven koulu Ikaalisiin, H einijärven koulu Häm eenkyröön, Pakkalan koulu Suoniemelle, Illon koulu Tyrväälle, Rekikösken koulu H uittisiin, Jalonojan koulu K auvatsalle, K ivisenojan ja Jalasjoen koulut Punkalaitum elle, Suurilan koulu E uran kappeliin, K yrön koulu K arin aisiin sekä Ih a la n koulu R aisioon; Hämeen lääniin 20 kansakoulua, nim ittäin: P ihlajalahden koulu R uovedelle, P ohtolan koulu Teiskoon, H irvijärven koulu Orivedelle, Vehmaisten koulu M essukylään, K iipuun koulu Jokioisiin, H alkivahan ja Puolim atkan koulut U rjalaan, K ivis-ojan koulu Somerolle, Judikkalan koulu Sääksmäelle, M iemalan koulu V anajalle, K urun-h ikiän koulu H ausjärvelle, Jokioisten ja Y ekkulan koulut Jäm ssään, Saukkolan koulu K orpilahdelle, K antolan ja Ajnm ätsän koulut Luopioisiin, Y ehkajärven koulu Kuhm alahdelle, Järvelän koulu K ärkölään, O keroisten kou lu H ollolaan sekä Y esijaon koulu Padasjoelle; Viipurin lääniin 21 kansakoulua, nim ittäin: H äm eenkylän koulu U udellekirkolle, H einlahden koulu P y h täälle, M ussalon koulu K ym iin, Säkä-

12 XII 1» «S - järven koulu Y irolahteen, H ujakkalan, Ihakselan ja Sirkjärven koulut Säkkijärvelle, k irkon kylän koulu Luum äelle, S ydänm aanpokjan koulu Suom enniemeen, Vuosalm en koulu Muolaan, A hjärven-e iihi syrjän, H artoisten, K analan ja K ekrolan ko u lu t K ivennavalle, V uohensalon koulu K äkisalm en m aaseuraku ntaan, Alhon, L apinlahden ja E äih äv aaran ko u lu t K urkijoelle, M ikkolanniem en koulu P arikkalaan, Iijärven koulu Jaakkim aan sekä K irjavalahden koulu S ortavalan m aaseurakuntaan; Mikkelin lääniin 10 kansakoulua, nim ittäin: H ärkälän koulu H einolan m aaseurakuntaan, Ilolan ja Otamon koulut Sysmään, A lam aan ja Vuolingon koulut M ikkelin m aaseurakuntaan, K orholan ja U nnukkalan koulut K angasniem een, K allislahden ja E itosaaren koulut Sääm inkiin sekä P itk älän koulu Kerim äelle; Kuopion lääniin 17 kansakoulua, nim ittäin: V iensuun koulu Pielisjärvelle, Salmin koulu Nurmekseen, Sarvingin koulu Enoon, Oskolan koulu K iihtelysvaaraan, Luikonlahden koulu Kaaville, Eom ppalan koulu K ontiolahdelle, K ivistön koulu L apinlahdelle, L uupuveden koulu K iuruvedelle, S uojärven ja V ästinniem en koulut Nilsiään, K atajam äen koirlu Pielavedelle. Kiukooniem en koulu Tuusniem elle, Puutosm äen ja V äänälänrannan koulut K uopion m aaseurakuntaan, K äärm etlahden koulu M aaningalle, H erralan koulu Suonnejoelle sekä M urtoisten koulu H ankasalm elle; Vaasan lääniin 11 kansakoulua, nim ittäin: kirkonkylän pohjoinen ruotsalainen koulu L apväärttiin, F ladan koulu Siipyhyn, H oronkylän koulu Teuvalle, Pojanluom an koulu Ilm ajoelle, K aitsor-k arvatän koulu Vöyrille. M arkbyn koulu H udenkaarlebyn m aaseurakuntaan, K olam in koulu Teerijärvelle, Jäh d y sp o h jan koulu V irroille, M etsäkulm an-parkkolan koulu P etäjäv e delle, K angas-ahon koulu K arstu laan sekä V uorilahden koulu V iitasaarelle; Oulun lääniin 15 kansakoulua, n im ittäin: M uhosperän koulu M uhokselle, Lum im etsän koulu V ihantiin, kirkonkylän koulu Siikajoelle, Eeisjärven kunnan koulu, Porkkalan ja V enetpalon koulut Kärsäm äelle, K ytökylän ja O jakylän koulut Haapavedelle, Y li-paakkolan koulu Tervolaan, Jaatilan, Namm ankylän ja Saarenkylän koulut Eovaniem elle, A lakylän koulu K ittilään, K em inky län koulu S odankylään sekä In a rin ku nnan koulu. Sitävastoin olivat alem pana m ainitut, ennen toim essa olleet kansakoulut lukuvuoden aikana lakkauttaneet toim intansa, nim ittäin: Uudenmaan läänissä: T ähän asti erityiset Vähä- ja Isom allus nim iset koulut ovat sulautuneet yhdeksi: M allusjoen kouluksi; Mikkelin läänissä: K alhon-pohjolan koulu H artolassa, m inkä ohessa kirkonkylän koulu Sysmässä, jo k a ennen on m erkitty kaksoiskouluksi, n y t on m uutettu yhteiskouluksi; Kuopion läänissä: kirkonkylän koulu Polvijärvellä ja K innulanlahden koulu M aaningalla, jo tk a ennen on m erkitty kaksoiskouluiksi, on täh än kertom ukseen otettu yhteis

13 X III kouluna; Vaasan läänissä: E naperän koulu E vijärvellä, m inkä okessa Suvim äen (kirkonkylän) koulu Jy v ä sk y lä n m aaseurakunnassa, tä h ä n saakka m erk itty kaksoiskouluksi, vuosikertom uksen m ukaan n y t on otettu yhteiskouluksi; Oulun läänissä: A inali-r antosen koulu H aapavedellä; kirkonkylän yksityinen tyttökoulu samassa kunnassa lakkautettu ja siellä sijaitseva poikakoulu m u u te ttu yhteiskouluksi. Jo s edellä m ain itu t 9 koulua vähennetään v astap eru stettu jen kansakoulujen koko luvusta, jo k a tekee 126, oli m aalaiskansakoulujen lukum äärä m ain ittu n a lukuvuotena lisääntynyt 117:llä. Sam ana aikana oli toimessa kaikkiaan 2,115 m aalaiskansakoulua, jotka oppilasten sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: L ääni. K ansakoulujen luku. Jaettu in a oppilaste n sukup. mukaan: 1 Ja e ttu in a opetuskielen m ukaan: poikakouluja. tyttökouluja. yhteiskouluja. suomalaisiä. ruotsalaisia. suomalaisruotsal. U udenm aan lä ä n i n n T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een» V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä 2, ,800 1, E d ellä m ain itu ista kansakouluista oli l,769:ssä yksi o p ettaja tai o p ettaja ta r johtajana; tässä on k u iten k in huom attava, e ttä useim m at sam assa p aikassa olevat koulut, jo tk a ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistety t yhteiskouluksi, jo ita kutakin siis jo h ti sekä opettaja että opettajatar, 346:ssa koulussa, joissa oli 50:tä suurem pi oppilasluku, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n m ukaan, ap u o pettajia ta i opettajattaria, k u ten seuraava tau lu lähem m in osottaa:

14 XIV 190 S K ouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan joh taja tai jo h tajatar. johtaja (-tar) sekä 1 apuopettaja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 3 apuopettajaa (-tarta). i johtaja (-tar) sekä 4 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). Y hteensä. U udenm aan lääni T urun ja P o rin» i 345 H äm een» V iipurin» i *) i 345 M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä 1, i i i 2,115 Täm ä opettajisto, jonka lukum äärä edellisenä lukuvuonna oli 2,346 ja n y t oli lisään ty n y t 2,479 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. lisäksi oli 1,414 henkeä osaksi opettajina ja opettajattarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa m uissa aineissa, jo k a kaikki lähem m in n ähdään seuraavasta yleiskatsauksesta: Lääni. K a n s a k o u l u n o p e t t a j i a j a o p e t t a j a t t a r i a, Opettajia. O pettajattaria., Y hteensä. O p e t t a j i a j a o p e t t a j a t t a r i a k ä s i t ö i s s ä s e k ä s a t u n n a i s i a a p u l a i s i a m u i s s a a i n e i s s a. Opettajia p oikien k äsitöissä. O pettajattaria tyttöjen k äsitöissä. Satunnaisia apulaisiam uissa aineissa. Y hteensä. Sen U u d e n m a a n l ä ä n i T u r u n j a P o r i n» H ä m e e n» V i i p u r i n» M i k k e l i n» K u o p i o n» V a a s a n» O u l u n» Y h t e e n s ä 1,270 1,209 2) 2, ,414 ) K o l i k k o i n m ä k i V i i p u r i n p i t ä j ä s s ä. 2 ) T ä h ä n l u e t t u i n a 1 o p e t t a j a t a r D e g e r b y n M a l m i n k y l ä n k o u l u s s a, P a r a i s t e n V a n a n k o u l u n o p e t t a j a, S o m e r o n Ä v i k i n k o u l u n o p e t t a j a t a r, J a n a k k a l a n T e r v a k o s k e n k o u l u n o p e t t a j a j a o p e t t a j a t a r, M u o l a n S u u r s a a r e n k o u l u n o p e t t a j a t a r, U u d e n k a a r l e b y n m a a s e u r a k u n n a n M a r k b y n o p e t t a j a j a S o d a n k y l ä n K e m i n k y l ä n k o u l u n o p e t t a j a, v a i k k e i v ä t n ä m ä k o u l u t l u k u v u o d e n a i k a n a n a u t t i n e e t v a l t i o a p u a.

15 XV K ansakoulujen varsinaisista opettajista oli 1,262 virkavahvistuskirjan saaneita, 565 koetusvuosiksi otettuja ja 652 virantoim ittajia. O pettajatoim een vaadittavaan kehitykseen nähden oli 2,064 opettajalla ja o p e ttajatarella täysi hakukelpoisuus, jo ta vastoin 415 oli sellaista vailla. N äistä suhteista annetaan lähem piä tie to ja allaolevassa taulussa: K a n s a k o u l u j e n o p e t t a j i s t a j a - j a t t a r i s t a o l i : L ä ä n i. v i r k a v a h v i s - t u k s e n s a a n e i t a. k o e t u s v u o s i k s i o t e t t u j a. v i r a n t o i m i t t a j i a. h a k u k e l p o i - s i a. h a k u k e l p o i s u u t t a v a i l l a. Y h t e e n s ä. U u d e n m a a n l ä ä n i T u r u n j a P o r i n» H ä m e e n» V i i p u r i n» M ik k e lin» K u o p i o n» V a a s a n» O u l u n» Y h t e e n s ä 1, , ,479 M aaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli 86,986 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. K un puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä lukuvuotena kävi 88,968 oppilasta, oli siis, vaikka koulujen lukum äärä oh noussut, kansakouluopetusta nauttivien lasten lukum äärä tänä lukuvuonna vähentynyt l,977:llä. K eskim ääräinen oppilasluku kussakin m aaseudun kansakoulussa oli 41; jos koko oppilasluku jaetaan niille 2,479 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tu li jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskim äärin 35 oppilasta. N äistäkin seikoista saadaan lähem piä tieto ja seuraavasta yleiskatsauksesta:

16 XVI 19 «8_ O ppilasluku m aaseudun kansakouluissa: L ääni. Koko oppilasluku. Näistä oli: poikia. tyttöjä. Edellä olevista oppilaista sai opetusta: suomenkielellä. ruotsin kielellä. Keskimäärin oppilaita : kussakin koulussa. kutakin mies- ja jnaisopetta* jaa kohti. U udenm aan l ä ä n i... 11,138 5,871 5,267 5,923 5, T urun ja P o rin»... 13,687 7,349 6,288 11,132 2, H äm een»... 11,373 5,993 5,380 11, V iipurin»... 16,808 9,729 7,079 16, M ikkelin»... 5,174 2,952 2,222 5, K uopion»... 10,119 5,321 4,798 10, V aasan»... 12,349 7,080 5,269 7,787 4, O ulun»... 6,388 3,322 3,066 6, Y hteensä 86,986 47,617 39,369 74,533 12, K ansakouluasetuksen 124 :ssä m ainittua pikkulasten koulua pidettiin l,314:ssä kansakoulussa. N äm ä pikkulasten koulut ja n iitten oppilaat jo ita oli 81,136 lasta ja k a a n tu iv a t eri lääneille seuraavasti: L ääni. P ikkulasten koulujen luku. N äissä kouluissa käypien lasten luku. U udenm aan l ä ä n i ,579 T urun ja P o rin» ,567 H äm een» ,733 V iipurin» ,818 M ikkelin» ,098 K uopion» ,936 V aasan» ,249 O ulun» ,156 Y hteensä») 1,314 31,136 Sitä paitsi olivat 116 kansakoulussa näiden kansakoulujen opettajat antaneet Henkilöille, jo tk a aikaisem m in oliv at käy n eet kansakoulua ta h i m uuten x) N äistä oli 8 toim essa koko lukuvuoden taikka suurem m an osan siitä. M issä pikkulasten koulu oli järjestetty siten, että se suoraan m uodosti kansakoulun l:sen vuosiosaston, joka n a u tti erityistä opetusta m uutam ina viikkoina syyslukukauden alussa, ei tätä koulum uotoa yleensä ole tässä o te ttu lukuun.

17 XVII harrastivat tietojensa ja sivistyksensä kartuttam ista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 125 m äärää. M iten edellä m ainittujen kansakoulujen lukum äärä jakaantui eri lääneille ja kuinka m onta henkilöä k äy tti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava yleiskatsaus: L ä ä n i. K ansakouluja, jo issa N i i t t e n h e n k i a n n ettiin kansakoulu- l ö i d e n l u k u, asetu k sen 325 :n j o t k a t ä t ä o p e m äärääm ää opetu sta. s e e n k ä y t t i v ä t t u s t a h y v ä k. U u d e n m a a n l ä ä n i T u r u n j a P o r i n» H ä m e e n» V i i p u r i n» M i k k e l i n» G 124 K uopion» V aasan» O u l u n» Y h t e e n s ä J) 116 1,339 M iten lukuvuonna toim essa olleet 2,115 kansakoulua ja k a a n tu iv a t eri m aalaiskunnille, n äk y y seuraavasta yleiskatsauksesta: L ääni. 1 K u n tia, joissa oli I k a n sa k o u lu. 1 k oulu. ; 3 k oulu a. 2 k oulu a. I 4 k oulu a. 5 k oulu a. Kuntia, joissa oli: ; 6 k ou lu a. 1 7 k oulu a. 1 9 k o u lu a. 8 k o u lu a.! 11 k ou lu a koulua k oulua koulua k oulua k oulu a. 1 j 16 k oulu a, j 18 koulu a. 19 k o u lu a. 21 k o u lu a. 25 k o u lu a. K untia, joissa ei ollut \ k ansakoulua. U udenmaan l ä ä n i i i 6 2 i i i T urun ja P orin» H äm een» i V iipurin» i M ikkelin» K uopion» V aasan» i i _ O ulun» _ Y hteensä i *) 9:n koulun oppilasm äärää ei ole ilm oitettu. Jatk o k u rsseista katso sivu X IX. P ylkönm äki on täh än m erkitty eri kunnaksi. 3

18 XVIII 19 o a Ne 3 seurakuntaa, joissa edellisen taulun m ukaan tiettävästi ei ollut Y lihallituksen valvonnan alaista ylem pää kansakoulua vaikuttam assa lu k u vuonna , olivat seuraavat: Turun ja Porin läänissä: S ottunka ja Yelkua; Viipurin läänissä: K yyrölä. Se osa Puruhjelmin rahaston korkovaroista, joka puheenalaisena vuonna voitiin kansakoulutarkoituksiin käyttää, kaikkiaan 8,520 m arkkaa 83 penniä, jaettiin 20 m arkan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun- oppilaille siten, että H elsingin piirin koulujen osalle tu li 420 m arkkaa 83 p:iä, Porvoon, Tam pereen, K askisten, U udenkarlebyn, K uopion ja M ikkelin piireille 420 m arkkaa kullekin, Porin, H äm eenlinnan, R aahen ja V iipurin piireille 440 m arkkaa kullekin, T urun ja Jyväskylän piireille 460 m arkkaa kum m allekin, Raum an, Oulun, K ajaanin, Lappeenrannan, Sortavalan ja Joensuun piireille 400 m arkkaa kullekin, H einolan piirille, 380 m arkkaa ja kreikkalais-katolisten koulujen osalle 120 m arkkaa. Suostuntavaroista m aksettavasta 25,000 m arkan suuruisesta määrärahasta sairasavuiksi kansakoulunopettajille ja o p ettajattarille, jo h o n lisäksi tu li vuodesta 1902 m enorästinä siirrety t 950 m arkkaa, sai 72 opettajaa ja 59 opetta ja ta rta apurahoiksi seuraavat m äärät: 2 opettajattare lie annettiin 500 mk kullekin 1,000 mk 4 opettajalle ja 1»» 400»... 2,000» 2»»»» 350» » 6»» 4»» 300»... 3,000» 2»» ---»» 275» » 2»» 2»» 250»... 1,000» 23»» 16»» 200»... 7,800» 8»» 3»» 175»... 1,925» 11»» 18»» 150»... 4,350» 6»» 7»» 125»... 1,625» 5»» 3»» 100» » 3»» 3»» 75» » Yht. 72 opettajalle ja 59 opettajattar e l l e... 25,200 mk Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Litt. A., on vuotena 1903 ja e ttu 2,915 m arkkaa 72:lle virassa olevalle k an sak o u lu n o p ettajattan n e vuoden kuluessa su oritetun eläkem aksun lisäksi. Saman rahaston korkovaroista, Litt. B., jo tk a K eisarillisen S enaatin m ääräyksen m ukaan tam m ikuun 18 p:ltä 1877 ovat a n n e tu t Y lihallituksen ja e t-

19 XIX tav iksi kivulloisille kansakoulujen naisopettajille, on vuonna n aiso pettajaa saanut satu n n aista apua, y hteen sä 1,200 m arkkaa. E lis Holmin apurähastolle vuonna 1902 kertyneistä koroista jaettiin 17 p:nä kesäkuuta 1903 kuolleiden kansakoulunopettajien lapsille yhdeksän 24 m arkan su uruista apurahaa eli y hteen sä 216 m arkkaa. Pikkukoulunopettajien ja opettajattarien valmistamista v arte n m y ö n n ety stä m arkan suuruisesta m äärärahasta on vuonna 1903 ja e ttu 1,850 m k 9:11 kansakoulunopettajalle ja opettajattarelle, jo tk a voim assa olevien m ääräysten m u kaan olivat toim eenpanneet opetuskursseja m ain ittu a tark o itu sta varten. Kirjastoja varten maalaiskansäkoulujen opettajille ja opettajattarille osotetusta m arkan m äärärahasta k äy tettiin 24,513 m arkkaa 65 penniä kirjallisuuden ostam iseksi sellaisen jako perusteen m ukaan, että k u nta, jossa oli 1 3 kansakoulunopettajaa (opettajatarta), sai 35 m arkkaa, jossa oli 4 6 opettajaa 45 m arkkaa, 7 10 opettajaa 65 m arkkaa, opettajaa 90 m arkkaa ja enem m än kuin 20 opettajaa 110 m arkkaa. M äärärahan jäännös, 486 m arkkaa 35 penniä, oli jo edellisenä vuonna k äy tetty lainauslippujen y. m. painattam iseen kirjastojen tarp e ita varten. K irjastojen luku oli tän ä lukuvuonna 501. K ansakoulujen jatkokursseja varten m yönnetyistä varoista on vuonna 1903 annettu palkkioita kaikkiaan 168 kurssista, nim ittäin 97 kurssista 250 m arkkaa kustakin, 1 kurssista 225 m arkkaa, 1 kurssista 215 m arkkaa, 54 kurssista 150 m arkkaa ja 15 ku rssista 100 m arkkaa eli y h teen sä 34,290 m arkkaa, ja m atk a kustannusten korvauksia kaikkiaan 992 m arkkaa 36 penniä, sillä tavoin kuin seuraava p iirittä in la a d ittu tau lu osoittaa: Jatkokurssien lukum äärä. A n n etu t korvaukset T arkastuspiiri. I ryhmä. I I ryhmä. l i i ryhmä., Y hteensä. ku rssien p itä m isestä. m atkak u luista. Suomen markkaa. Y hteensä. H elsingin piiri... 1 i : P orvoon» ,050 _ 70: 45 1,120: 45 T urun» ,850 84: 70 4,934: 70 R aum an» ,250 43: 1,293: P o rin» , : 76 2,573: 76 H äm eenlinnan» , _ 22: 44 1,222: 44 T am pereen» , : 04 2,551: 04 K askisten» , : 2,269: U :kaarlebyn» ,350 2,350: Jyväskylän» ,150 40: 1,190: R aahen» : O ulun» : K ajaanin» : : 80

20 XX Jatkokurssien lukum äärä. A n n etu t korvaukset T arkastuspiiri. I ryhm ä. I I ryhm ä. i n ryhm ä. Y h te e n sä. k u r ssie n p itä m is e s tä. m a tk a k u lu is ta. S u o m e n m a r k k a a. Y h te e n sä. K uopion piiri ,050: 92: 17 1,142: 17 M ikkelin» ,400: 1,400: H einolan» ,150: 108: 2,258: L appeenrannan» ,600: 28: 2,628: Viipurin» ,400: 5: 2,405: Sortavalan» ,950: 50: 2,0 0 0 : Joen su u n» : 600: K reikkal.-katolist. piiri : 10: 760: Y hteensä ,290: 992: 36 35,282: 36 V altiosääty jen m yöntäm än 4,800 m arkan suuruisen vuotuisen m äärärahan, jo k a on jaettava m aalaiskuntien kansakoulunopettajille ja opettajat- tarille opetuksen kuuntelemista varten sem inaareissa ja m uiden paikkakuntien kansakouluissa, on Y lihallitus, tam m ikuun 22 päivänä 1895 päivätyn arm ollisen kirjeen nojalla, vuonna 1903 jak an u t 35 opettajalle ja o p ettajatarelle, joista 26 sai 150 m arkkaa ja m arkkaa. S äädetty vuosikertom us lukuvuodelta on saapunut seuraa- vista kansanopistoista sekä niihin yhdistetyistä m aam ies- ja em äntäkouluista, nim ittäin: Porvoon kansanopistosta, jo h taja Thure Schulman, K eski-uuden- m aan kansanopistosta (Espoossa) joht. A rvid Mörne, Y estankvarnin maamies- ja em äntäkoulusta (Inkoossa), joht. K arl T. Oljemark, Länsi-U udenm aan kansanopistosta sekä m aamies- ja em äntäkoulusta, joht. K. L. R aita, A hvenanm aan kansanopistosta, joht. Gr. B iaudet, Länsi-Suom en kansanopistosta (Lauttakylässä), jo h t. M. A. K naapinen, L ounais-suom en ruotsalaisesta kan sanopistosta (P araisissa), joht. A. Stenvall, H äm een kansanopistosta ynnä Sääksm äen maamies- ja em äntäkoulusta, jo h t. R ufus Saikku, L ahden kan sano pistosta ja siihen y h diste ty stä m aam ies- ja em äntäkoulusta, jo ht. R. K ojonen, K ym inlaakson kan san opistosta ynnä m aamies- ja em äntäkoulusta (Sippolassa), joht. Ju h an i Alin, V iipurin läänin länsiosan kansanopistosta ynnä siihen y hdistetystä Lounais- K arjalan m aamies- ja em äntäkoulusta (Virolahdella), joht. K. O. V ikm an, U udenkirkon kansanopistosta ja em äntäkoulusta, joht. Ju h o H urm alainen, K eski-savon k ansanopistosta (Otavassa), jo h t. K. R. K ares, P ohjois-s avon k an sanopistosta (K uopion pitäjässä), joht. H j. J. M ikander, P o hjois-k arjalan k a n sanopistosta (N iittylahti), jo h t. J. H. H akulinen, L aih ian em äntäkoulusta, jo h tajatar Tyyne Palm roth, K eski-pohjanm aan kansanopistosta ynnä maamies-

21 XXI ja em äntäkoulusta (Haapavedellä), jolit. I. L eiviskä, P oh jois-p o hjan m aan k a n sanopistosta ynnä L im ingan maamies- ja em äntäkoulusta, joht. K. K erkkonen, Perä-P ohjolan kansanopistosta ynnä m aamies- ja em äntäkoulusta, joht. E sa E. Takala. K aikki näm ä kertom ukset ovat asianm ukaisessa järjestyksessä läh ete ty t K eisarilliseen S enaattiin. Kansakoulujen tarkastus. L ukuvuoden alussa olivat kaikki tarkastajan v irat vakinaisesti täy tety t, paitsi R aum an ja R aahen piirit, joissa tarkastajan teh täv ät olivat sijaisten hoidettavana aina siitä asti, jolloin 19 p:nä syyskuuta 1900 annetun julistuksen k au tta säädetty uusi piirijako oli astunut voim aan. T arkastajan, kolleeginasessori 0. Flordlin kesällä sattuneen kuolem an k au tta oli m yöskin Porvoon piiri lukuvuoden alussa avoinna. 22 p:nä tam m ikuuta 1903 täy tettiin ensinm ainittujen kahden piirin tarkastajan v irat siten, että R aum an piirin tarkastajaksi m äärättiin filos. m aist. Karl Gustaf A m inoff ja R aahen piirin tarkastajaksi filos. kandidaatti Juho Äijälä. K u n tarkastaja Aminoff jo 17 p:nä m aaliskuuta siirre ttiin P orvoon piiriin, n im itettiin j a m äärättiin uudelleen avonaiseksi joutuneeseen R aum an piiriin K olppanan sem inaarin Johtaja, filos. m aist. pastori Fredrik Heiskanen, jo k a ei kuitenkaan ry h ty n y t virkaa toim ittam aan, vaan hoiti sitä m ääräyksen nojalla kansanopiston johtaja M. A. Knaapinen. K ajaanin piirissä hoiti filos. m aisteri 0. Lindström, 17 p:nä lokakuuta 1901 annetun m ääräyksen m ukaan, edelleen tarkastajan tehtäviä. Samoin oli V iipurin piirin tarkastajan virka suurem m an osan lukuvuotta sijaisen, filos. kandidaatti K. E. Huokosen hoidettavana, sittenkun vakinainen haltija Hj. B asilier 9 p:nä syyskuuta m äärättiin toistaiseksi toim ittam aan avonaista toista k an sak ouluntark astajan v irk aa Y lihallituksessa. V irkavapautta n au ttiv at lukuvuonna , opintojen h arjo ittam ista varten: Tam pereen piirin tarkastaja K. Levon 15 p:stä huhtikuuta 15 p:ään syyskuuta 1903 sekä K ajaanin p iirin virk aatekevä tark a sta ja O. L in d ström 1 p:stä heinäkuuta 1 p:ään lokakuuta sam ana vuonna; ja yksityisten asioiden tak ia: H elsingin p iirin tarkastaja, prof. K. Gl. L ein b erg 1 p:stä h ein ä k u u ta 15 p:ään elokuuta 1903; heidän v irk ateh täv iään h o itiv a t sillaikaa sijaiset. M enosääntöön otettu 4,000 m arkan suuruinen m ääräraha m atkastipen- deiksi Y lihallitukseen asetettuja tarkastajia ja etenkin m aalaiskansakoulujen p iiritarkastajia varten jaettiin vuonna 1903 piiritarkastajille K. Gr. AminofFille J. Puupposelle sekä Hj. B asilier ille, jo ista kaksi ensinm ainittua sai 1,500 m arkkaa kum pikin ja B asilier 1,000 m arkkaa. Y lihallituksen lukuvuonna an tam ista k ierto k irjeistä m ain ittakoon: 22 p:nä joulukuuta 1902 p äiv ätty kiertokirje kaikille m aalaiskansakoulujen tarkastajille ja johtokunnille ynnä lisä-luettelo sellaisista saatavissa olevista havaintovälineistä, jotka Y lihallitus on hyväksynyt valtiovaroilla avustettaviksi;

22 XXII » p:nä helm ikuuta p äiv ätty kiertokirje kaikille m aalaiskansakoulujen johtajille ja jo h ta ja ta rille ynnä Y lihallituksen m aalaiskuntain kansakoulunop ettajiston k irjastoja v arten an tam at säännöt; 29 p:nä huhtikuuta päiv ätty kiertokirje kaikille m aalaiskansakoulujen johtokunnille m uutetuista täytekaavoista koulujen vuosikertom uksia varten. M itä tulee erity isten sekä k aupunki- että m aalaiskansakoulujen o p ettajisto o n ja oppilaslukuun, saa Y lihallitus v iita ta tä h ä n alam aisim m asti liite t ty ih in tilasto llisiin tauluihin. H elsingissä, 31 p:nä elokuuta 1904.

23 TAULUJA.

24 2 I T au lu. K a u p u n k ien k a n sa k o u lu t: O p etta jisto se k ä K oko kansakoululaitos. V arsinaisia kansakou- K aupunkikunta. O p etta jien ja o p e tta ja t- ta r ie n o p etta jia. op ettajat- ta ria. Y h te e n sä. O p p ila sten!. i p o ik ia. ty ttö jä. Y h te e n sä. E d e llä o le v is ta o p p ila is ta o p e tettiin : s u o m e n j k ie le llä. [ ru otsin k ie le llä. m u u lla k ie le llä. O p p ila slu k u v a r s in a is is s a k a n s a k o u lu is sa ja k a a n tu i lu o k ille : *) I - I I I I I - V I V II Y h te e n sä. 2 3 * to U u d en m a a n lä ä n i. H e ls i n k i ,584 3,656 7,240 4,262 2,978 2,850 4,299-7,149 P o rv o o L o v iisa ) T am m isaari H a n k o Y hteensä ,303 4,238 8,541 4,622 3,919-3,367 5,083-8,450 T u ru n ja P o rin lä ä n i. T u r k u ,213 2,214 4,427 3, ,206 1,953 4,159 N a a n ta li3) ä U usikaupunki R a u m a... 3 U P o r i ,516 1, M aarian h am in a Y hteensä ,519 3,500 7,019 5,769 1,250 3,342 3, ,684 H ä m een lä ä n i. H ä m e e n lin n a T a m p e r e ,901 2,130 4,031 3, ,265 2,075 3,340 F inlayson ja K :in te h taankoulu Y hteensä 4« , ,446 4,668 4, ,594 2,343 3,937 V iip u rin lä ä n i. V iip u ri ,422 1, ,363 H a m i n a ) L ap p een ran ta K ä k is a l m i S o rtav ala K o t k a C Y hteensä ,359 1,472 2,831 2, ,204 1,536 2,740 ') M uutam ia poikkeuksia lukuun o ttam atta vastaavat luokat I I I»alem paa kansakoulua» m enkielinen pikkulastenkoulu, jo ssa oli 15 oppilasta. 3) N aantalin kaupunki- ja m aalaiskuntien ylläpitää sitä paitsi alem paa kansakoulua. *) Jo ista 171 tehtaalaiskoulun oppilasta (78 poikaa ja 93

25 o p p ila ste n lu k u ja k o u lu n k ä y n ti lu k u v u o n n a luja (alem pia ja ylem piä). E d e llis e s s ä sa r e k k e e ssa o le v is ta o p p ila is ta k ä v i k o u lu a : e n in tä ä n 90 p äiv ä ä en em m ä n kuin 150 Lukuvuoden lo pussa p ä ä s tö to d is tuksen sa a n e ita. Iltakouluja. L aim inly ötyj en lasten kouluja. Jatkokouluja. O pp ilasten O p pilasten p o ik ia. ty ttö jä Y h te e n sä. i p o ik ia. ty ttö jä. Y h te e n sä. p o ik ia. ty ttö jä. Y h te e n sä. K aupunkikunta. U u d en m a a n lä ä n i , H elsinki Porvoo Loviisa. Tamm isaari H anko , T u ru n ja P o rin lä ä n i , T urku _ N aantali U usikaupunki Raum a , Pori M aarianham ina , H ä m een lä ä n i H äm eenlinna.' , ) Tam pere. Finlayson ja K :in tehtaankoulu , V iip u rin lä ä n i , _ Viipuri H am ina L appeenranta.! Käkisalm i Sortavala K otka , ja luokat I I I VI (VII)»ylem pää kansakoulua» 2) Sitä paitsi toim i Elo ja Syyskuun kuluessa suoyhtein en koulu on jä rje ste tty pääasiallisesti m aalaiskansakoulun tapaan 4-osastoiseksi; kaupunki tyttöä). 6) A lem pi venäjänkielinen kansakoulu on oppilaiden p u u tteesta ollut suljettuna.

26 4 t 80 8 K o k o k a n s a k o u l u l a i t o s. V a r s i n a i s i a k a n s a k o u - K a u p u n k i k u n t a, O p etta jien ja o p e tta ja t- tarien Juku : o p etta jia. op etta ja t- taria. Y h te e n sä. O p p ila sten p o ik ia. tyttöjä. 1 Y h te e n sä. E d e llä o le v is ta o p p ila is ta o p e te t t iin : su o m en k ielellä. ; ru o tsin k ie le llä. m u u lla k ie le llä. O p p ilaslu k u v a r s in a is is s a! k a n s a k o u lu is sa ja k a a n tu i lu o k ille :') I - I I I I I - V I V H t Y h te en sä. M ikkelin lääni. i M i k k e l i H e i n o l a 2 ) S a v o n l i n n a Yhteensä Kuopion lääni. K u o p i o , , , J o e n s u u I i s a l m i Yhteensä , , , 4 6 7, V aasan lääni. N i k o l a i n k a u p u n k i , , K r i s t i i n a n k a u p u n k i K a s k i n e n U u s i k a a r l e b y ) P i e t a r s a a r i K o k k o l a Yhteensä , , , , , , Oulun lääni. O u l u , , , R a a h e K a j a a n i ) T o r n i o K e m i Yhteensä , , , , , Yht. kaikissa kaupungeissa ,709 14,728 29,437 22,182 17,255-12,589 15, ,889 ') K ts. v iitta ') 2:sella sivulla. 2) K aupungin tähän saakka ylläpitäm ä kansakoulu on lmrtoim im asta. ) I luokka lakkautettu sem inaarin harjoituskoulun alem m an osaston perustam isen

27 1» O 3. luja (alem pia ja ylem piä). E d e llis e s s ä sa r e k k e e ssa o le v is ta o p p ila is ta k ä v i k o u lu a : en in tä ä n e n em m ä n kuin 150 Lukuvuoden l o pussa p äästötod istuksen sa a n e ita. Iltakouluja. Laim inlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluta,. O p p ila sten O p p ila sten O p p ila sten p oik ia, j ty ttö jä. Y h te e n sä. j j p o ik ia ty ttö jä. Y h te e n sä. p o ik ia. ty ttö jä. Y h te e n sä. K aupunkikunta. M ik k e lin lä ä n i Mikkeli. H einola Savonlinna, K u op ion lä ä n i Kuopio J oensuu Iisalm i , _ V a a sa n lä ä n i , ) N ikolainkaup unki K ristiinankaupunki U I 9 K askinen U usikaarleby P ietarsaari K okkola , O ulun lä ä n i , Oulu Raahe K ajaani Tornio Kemi , i> ,267 2, joituskouluna y h d istetty sem inaariin. *)»Tehtaalaiskoulun» oppilaat. J) Alem pi kansakoulu lakannut johdosta.