SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema H E L S IN G IS S Ä,

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema Tilastollinen yleiskatsau s Siionien leansak ou lu toim een lukuvuonna H E L S IN G IS S Ä, O SA K E Y H T IÖ \Y K IL IN & GÖÖ S A K T IK IiiIT.A G

2 S i s ä l l y s : Siv. T e k s tiä...i XX Tauluja: I. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä luku ja koulunkäynti lukuvuonna G II. Kaupunkien kansakoulut: Tulot ja menot kalenterivuonna G. III. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen lukumäärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa lukuvuonna G... Yhteenveto III:nnesta T a u lu s t a IV. Maaseudun kansakoulut: Tulot ja menot kalenterivuonna t. Yhteenveto IV:nnestä T a u l u s t a K).

3 j j 1 Koulutoimen Ylihallituksen antam a alam ainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta lukuvuonna I. Sem inaarit. Seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon, työnjohtajia ja puutarhureita lukematta, kuului tänä lukuvuonna 58 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: Seminaari kaupunki. Johtajia. Johtajattai'ia. Seminaareissa. Lehtoria. Kolleegoja. Mallikoulnissa: r-vj luokalla. Lastentarhoissa osastoluokalla. Naisopettajia. Miesopettajia. Naisopettajia. Miesopettajia. Naisopettajia. Naisopettajia. Yhteensii. i J y v ä sk y lä ; i 9 Tammisaari Uusikaarleby l -- 8 S o r ta v a la ') ! Yhteensä ! I i Yllämainitussa opettajistossa ja sen virantoimituksessa on lukuvuoden kuluessa tapahtunut seuraavat muutokset: Jyväskylän sem inaarissa: Virkavapautta kivulloisuuden tähden nautti lehtori E. Hårdh Syys-, Loka-, Marras- ja Helmikuun ajan, jolloin hänen virkatoimiaan hoitivat määrätyt sijaiset. Koska hakukelpoista hakijaa ei ollut ilmoit- J) T ähän luettun a kreikkalais-venäläinen uskonnonopettaja.

4 i i IV tautunut avonaiseen seminaarin lastentarhan opettajattarenvirkaan, hoiti sitä edelleen sijaisena neiti A. Pulkkinen. Tammisaaren seminaarissa: 21 päivänä Tammikuuta 1896 määrättiin opettajatar Karin Elise Hynén kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan avonaiseksi tullutta laulannon ja soitannon opettajattarenvirkaa. Siihen nähden, että lehtori Emma" I. Àstrôm ille kivulloisuuden tähden oli myönnetty virkavapautta, toimitti historian ja ruotsinkielen lehtorin virkaa koko lukuvuoden fil. kand. Herman Hultin. Uudenkaarlebyn sem inaarissa: Sittenkuin Keisarillinen Senaatti, Kirkollisasiain-toimituskunnan 21 p:nä Toukokuuta 1895 antaman kirjelmän mukaisesti, oli hyväksi katsonut suostua siihen, että opettajavirat Uudenkaarlebyn seminaarissa jälleen saataisiin laillisessa järjestyksessä vakinaisesti täyttää, määräsi Y lihallitus 22 p:nä Lokakuuta 1895 filos. tohtorin Karl Johan Hagforsin ja 21 p:nä Tammikuuta 1896 filos. kandidaatin Adolf Fredrik Mennanderin kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan, edellisen ruotsin- ja suomenkielten lehtorinvirkaa ja jälkim mäisen matematiikan ja luonnontieteitten lehtorinvirkaa. Seminaarinjohtaja Z. Schalin nautti enimmän osan kevätlukukautta virkavapautta opintoja varten, ja hoiti sillä aikaa johtajan tehtäviä varajohtaja ja uskonnonopetusta v. t. kirkkoherra E. Kovero. Sortavalan seminaarissa: Virkavapautta nauttivat kivulloisuuden tähden: laitoksen johtaja O. Hynén 1 p:stä Maaliskuuta kevätlukukauden loppuun, lehtori N. Kiljander 8 p:stä Toukokuuta jälellä olevan osan lukuvuotta, inallikoulunopettajatar O. Carlstedt Helmi- ja Maaliskuun ajan sekä edelleen seminaarinopettajatar J. Ingman koko lukuvuoden osasta hänen opetusvelvollisuuttaan; heidän virkatehtäviänsä hoitivat sillä aikaa määrätyt sijaiset. Puheena olevana lukuvuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 299 mies- ja 348 naisoppilasta eli yhteensä 647 oppilasta, jaettuina kuten alla oleva taulu osottaa: 1 1 Scniinaarikaupunki. 1 luokalla S i s ä ä n k i r j o i t e 1 1. u j a oppilaita: 11 luokalla III luokalla IV luokalla kaikilla luokilla Edellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. naisia. miehiä. ' naisia. 1 j miehiä. naisia. 1 j miehiä. 1 naisia. 1 miehiä. j naisia. i j miehiä.! J y v ä s k y lä Tammisaari i i j i Uusikaarleby , i Sortavala ! :c3c? fl O (M

5 V Edellämainittujen luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: ! Seminaarikau- punki. O p p i l a i s t a I luokalla II luokalla III luokalla IV luokalla jäi jälelle i! jäi j jälelle siirrettiin siirrettiin siirrettiin jäi jälelle sai päästötodistuksen jäi jälelle naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. i : Jyväskylä.. Tammisaari. Uusikaarleby i Sortavala Yhteensä : 26 ; i Luokalle jääneistä oppilaista sai oikeuden ehdot suoritettuaan päästä ylemmälle luokalle seuraavan lukuvuoden alussa: Jyväskylän seminaarin miesosastolla 6 ja naisosastolla 5, Tammisaaren seminaarissa 7, Uudenkaarlebyn 16 sekä Sortavalan seminaarin miesosastolla 17 ja naisosastolla 7 oppilasta. Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista oppimäärää loppuun suorittamatta alla mainituista syistä seuraava määrä oppilaita : 0 p p i 1 a i s t, a Seminaarikaupunki. erosi kuoli e ro te t tiin naisia. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. J y v ä s k y lä Tammisaari... Uusikaarleby Sortavala Yhteensä

6 j j i V I Vanhempien säädyn tai am m atin m ukaan jak aantu iv at oppilaat seuraavasti : Oppilaita, joiden vanhemmat olivat: Seminaari kaupunki. Virka nneina Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa j. LI. c. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia j. 11. c. Torppareita ja tilatonta väestöä. Jyväskylä.... Tam m isaari... Uusikaarleby... Sortavala... 1 i 6! !) i ^ 1 3 i m ieliiä ; 12 i Y hteensä H! 45 ; 8 3!) 81 1( i; (il)! (547 Seminaareihiu yhdistetyissä malhkouluis.sa ja lastentarhoissa sai opetusta alla oleva m äärä oppilaita: Seiuiuaavikau- pivnki. Mallikonluissa. luokilla l VI nne- naisia. hiii. : miehiä. naisia. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisiä. Lastentarhoissa. poikia tyttöjä. poikia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kiivi lukuvuoden kuluessa osastoluokalla enintään n», ym ivilö.., harjoituskouluja: m i a ) p fliv iiä jiiiiv ä il. o n e m. kuin 150 iniiyftil. Edellä olevasta lukumäärästä päästettiin mallikoulmsta. 1! Jy v äsk y lä. 120 ; ti i 'Tammisaari , Uusikaarlob. (i(i i! 4 82 <->! j S ortavala ( s ; l i * Yhteensä 317 I 3(59 1 2( ( ( (56 Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli.siis: Jyväskylässä oppilasta. Tammisaaressa «Uudessakaarlebyssä.. l(i!) n Sortavalassa V Yhteensä 1,532 oppilasta.

7 Armollisen kirjeen kautta 23 p:ltä Heinäkuuta on Teidän Keisarillinen Majesteettinne tahtonut sallia, että seminaarien alimmalle luokalle saatakoon, 11 päivänä Toukokuuta 1866 kansakoulutoimen järjestämisestä Suomessa annetun armollisen asetuksen 20 :ssä olevasta säännöksestä huolimatta, toistaiseksi kunkin lukuvuoden alussa ottaa oppilaita aina kolmeenkymmeneenkuuteen saakka ja että ne oppilaat, jotka yhden lukukauden koetusajan oltuaan julistetaan varsinaisiksi, saavat jatkaa opintojaan korkeammilla luokilla niillä olevain oppilaiden luvusta huolimatta. \ Sittenkuin Keisarillinen Senaatti, suostuen Ylihallituksen asiasta tekemään esitykseen, 8 päivänä Elokuuta 1895 toistaiseksi oli määrännyt, että mallikoulujen yhteyteen perustetut internaatit Jyväskylän ja Sortavalan seminaarien naisosastoilla sekä Tammisaaren seminaarissa olisivat lakkautettavat ja niiden kasvattien hoidosta ja kasvatuksesta pidettävä huoli antamalla heidät yksityisiin, hyviksi tunnettuihin koteihin hoidettaviksi, ovat kysymyksen alaisten internaattien oppilaat olleet annetut täysihoitoon asianomaisten seminaarien kustannuksella. vu Sortavalan seminaarin yhteyteen, Keisarillisen Senaatin päätöksen mukaan Syyskuun 14 p:ltä 1893, perustettu laitos opettajain ja opettajattarien valmistamista varten Itä-Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain lastenkouluihin oli toimessa mallikoulunopettajain A. Pietikäisen ja K. Raunion sekä mallikoulunopettajattaren O. Carlstedtin johdolla saman oppisuunnitelman mukaan kuin kahtena edellisenä lukuvuonna. Kurssiin osaa ottaneista 2 mies- ja 15 naisoppilaista päästettiin vuositutkinnossa 1 pikkukoulunopettaja- ja 14 opettajatar kokelasta *). Järjestystä ja opetusta yllämainituissa laitoksissa on hoidettu niille vahvistettujen säädösten mukaisesti ja ilman huomattavampaa häiriötä lukuvuoden kuluessa. Kansakoulujen ylitarkastaja on lukuvuoden kuluessa tarkastanut kaikkia seminaareja. Jyväskylän ja Sortavalan vuosirahansääntöön otetut määrärahat matkastipendeiksi à 1,200 markkaa annettiin vuonna 1896 seminaarinlehtoreille P. J. Hannikaiselle Jyväskylästä ja E. Mäkiselle Sortavalasta. Yksinkertaisten seminaarien stipendirahoja à 600 markkaa ei mainittuna vuonna oltu haettu. Seminaarien menot kalenterivuonna 1895 näkyvät seuraavasta taulusta: ') Tarkempi selonteko kysymyksen alaisesta kurssista on Alam. vuosikertomuksessa lukuvuodelta

8 S eminaarikaupunki. opettajille. Palkkoja käsityön johtajille ja puutarhureille. palvelus väelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Yalo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. 7ia Mnf. Sfinf föä. ttnf Jiä. iïnf Jm. Mnf 7W. Stnf Jiä. ym. ttnf JiM. Jyväskylä... 69, ,400 4, ,200 5,000 7, , , , Tammisaari.. 37, , ,500 5, , ,000 61, Uusikaarleby.. 36, ,200 1,804 1,200 1, , , , , Sortavala... 81,860 4,400 5, ,200 5,000 6, , , , Yhteensä 225, , , ,200 13, , , j 34, , B

9 II. K ansakoulut. l. Kaupunkien kansakoulut. Kansanopetuksesta maan kaupungeissa pidetään huolta alemm issa ja ylem m issä kansakouluissa, joita on tarpeellinen määrä osaksi erityisiä pienempiä kouluja, osaksi suurempia, koko oppiaikaa tarkoittavia laitoksia. Alemmissa kouluissa on tavallisesti kaksi ja poikkeuksena kolme vuosiluokkaa, ylemmissä taas neljä, joskus kolme luokkaa. Niissä kaupungeissa, joissa maan kansakouluopettaja- ja opettajatarseminaarit ovat, tarjoavat seminaarien mallikoulut ja lastentarhat tilaisuuden hankkia kansakoulun tietomäärän, jonkatähden myöskin kaksi näitä kaupunkia, Jyväskylä ja Sortavala, ovat varsinaisia kansakouluja vailla ja toiset kaksi, Tammisaari ja Uusikaarleby, ovat vain vähemmässä määrässä sellaisia perustaneet. Sen lisäksi on muutamissa kaupungeissa, kansakouluasetuksen 109 :n mukaan, varustettu iltakouluja lapsille, jotka yli 12 vuoden ikäisinä pätevistä syistä eivät ole tilaisuudessa käydä koulua tavallisilla oppitunneilla. Sellaisia kouluja oli lukuvuonna :ssä kaupungissa, nimittäin Tammisaaressa, Turussa, Uudessakaupungissa, Raumalla, Porissa, Hämeenlinnassa, Tampereella ( tehtaalaiskoulu ), Lappeenrannassa, Heinolassa. Savonlinnassa, Kuopiossa, Joensuussa, Nikolainkaupungissa ja Kemissä. Opetusta näissä kouluissa annettiin useimmissa paikoissa 12 (Porissa 18) iltatuntina viikossa; oppikurssi oli milloin yksi- milloin kaksivuotinen. Laim inlyötyjä lapsia varten pidettiin erityistä koulua mainitun asetuksen 110 :n mukaan tämän lukuvuoden aikana Helsingissä, Turussa, Porissa, Wiipurissa (n. k. heikkokykyisten lasten luokkia) ja Uudessakaarlebyssä. Vielä oli jatkokouluja järjestetty Helsinkiin (4 osastoa, nimittäin 2 suomalaista ja 2 ruotsalaista, erityiset pojille ja tytöille), Tampereelle (2 suomalaista rinnakkaisosastoa, yhteiset pojille ja tytöille), 'Wiipuriin (3 luokkaa tyttöjä varten) ja Nikolainkaupunkiin (yhteinen oppilaille kumpaakin sukupuolta). Näissä kouluissa annettiin opetusta kansakoulun tärkeimmissä opetusaineissa, joiden lisäksi tuli Helsingissä kauppakirjanpito ja terveysoppi sekä naisoppilaille erilaisia talousaskareita. Wiipurin jatkoluokilla opetettiin etupäässä erityisiä naisten käsitöitä ja kotitaloutta. Nikolainkaupungissa saivat jatkoluokan oppilaat itse valita oppiaineet. Puheena olevana lukuvuonna perustettiin uusia kouluja tai koululuokkia allalueteltuihin kaupunkeihin : Helsinkiin: 3 alempaa kansakoulua, kaikki suomalaisia, ja 1 suomalainen rinnakkaisosasto ylempiin kouluihin; Hankoon: 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto alempaan kansakouluun ja 2 s:aa ylempään kansakouluun; Turkuun: n

10 X 3 suomalaista alkeisluokkaa; Poriin: 2 rinnakkaisosastoa suomalaiseen kouluun; Hämeenlinnaan: 1 rinnakkaisosasto alempaan kansakouluun; Tampereelle: 5 alempaa kansakoulua, nimittäin 3 suomalaista ja 2 ruotsalaista, 2 rinnakkaisosastoa ylempään poikakansakouluun ja 2 s:aa ylempään tyttökansakouluun; Wiipuriin: 1 osasto ylemmän suomalaisen tyttökansakoulun IY:nelle luokalle, 1 rinnakkaisosasto alempaan kansakouluun ja I n. k. parannusluokka pahantapaisia poikia varten; Kuopioon: 1 tyttöosasto ILselle luokalle; Joensuuhun: 1 rinnakkaisosasto IY:nelle luokalle; Iisalmelle: 1 alempi kansakoulu; Nikolainkaupunkiin: 1 rinnakkaisosasto Brändö n kouluun ja 1 s:a yhdistettyyn suomalaiseen kansakouluun; Kaskisiin: 1 alempi kansakoulu; Ouluun: 2 rinnakkaisosastoa ylempään suomalaiseen kouluun. Sitä vastoin on lukuvuoden alussa lakkautettu; Turussa: 2 suomalaista iltakoululuokkaa; Porissa: Reposaaren ruotsalaisen koulun I:nen luokka; Wiipurissa : 2 rinnakkaisosastoa suomalaisen kansakoulun IILnelta luokalta ; Kuopiossa : 1 IY:nen luokan poikaosasto, 2 tyttökoulunosastoa ja 1 yhteiskoulunosasto; Oulussa: 1 rinnakkaisosasto alemmasta suomalaisesta koulusta. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 189 miesopettajaa ja 522 naisopettajaa eli yhteensä 711 henkeä. Oppilaita oli: Poikia. Tyttöjä. varsinaisissa kansakouluissa... ilta k o u lu issa... laiminlyötyjen lasten kouluissa... jatkokouluissa... 11, , , Yhteensä 12,178 12,170 24,348 Näistä oppilaista sai 17,927 suomenkielistä, 6,397 ruotsinkielistä ja 24 venäjänkielistä opetusta. Jos kaikki 24,348 oppilasta jaetaan tasan edellämainituilla 711 mies- ja naisopettajalle, tulee kutakin opettajaa kohti 34 oppilasta. Lähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 20 hengellä ja oppilasluku 932 lapsella. Edellä oleviin lukuihin ei ole laskettu mallikoulujen ja lastentarhojen opettajistoa eikä oppilaita. Kaupunki kansakoulu] en tulot nousivat kalenterivuonna 1895 tasaisissa markoissa 1,764,951 markkaan. Näihin tuloihin kunnat itse suorittivat 1,287,047 markkaa, johon on laskettu kouluhuoneistojen vuokra-arvo ja luonnossa annettu kannatus. Valtioapu oli 382,646 markkaa, koulumaksut 12,157 markkaa, lahjoitusten korot 33,443 markkaa, satunnainen apuja lahjat sekä sekatulot 49,658 markkaa. Menoja oli samaan aikaan kaikkiaan 1,755,340 markkaa, joista 1,025,414 markkaa opettajiston rahapalkkaa ja 81,138 markkaa muille viranomaisille, 84,172, markkaa menoja luonnossa, siihen luettuna puut ja valo, 298,428 markkaa vuokra

11 maksuja ja kouluhuoneistojen vuokra-arvoa y. m., 63,260 koulurakennusten, tontin y. m. kunnossa pitämiseen, 65,949 markkaa opetusvälineihin ja koulukalustoon, 41,533 markkaa stipendeiksi ja palkinnoiksi sekä varattomille oppilaille annettuihin kirjoihin, sekä 95,446 markkaa sekamenoja. X I 2. Maalaiskuntien kansakoulut. Lukuvuonna perustettiin seuraavat kansakoulut kaikki yhteiskouluja alla mainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 8 kansakoulua, nimittäin: Hangon kylän koulu Bromarvin kuntaan, Moisô n (saariston) kansakoulu Espoosen, Porkkalan koulu Kirkkonummelle, Spjutsundin koulu Sipoosen, Bullers in koulu Ruotsin-Pyhtäälle, Raussilan koulu Elimäelle sekä Perheniemen ja Sidikkalan koulut Iittiin; T u ru n ja Porin lääniin 18 kansakoulua, nimittäin: Kuusiston koulu, Waskion koulu Halikkoon, Lassilan koulu Noormarkkuun, Haminaholman koulu Merikarvialle, Harjun, Kuivalahden ja Lappjoen koulut Eurajoelle, Hinnerjoen koulu, Miettisten koulu Ikaalisiin, Kihniön koulu Parkanoon, Lopen, Lavajärven ja Wesajärven koulut Hämeenkyröön, Muistolan koulu Tyrväälle, Suttilan koulu Huittisiin, Hirvikosken koulu Loimaalle, Raition koulu Kokemäelle ja Tourulan koulu Yläneelle; Rämeen lääniin 10 kansakoulua, nimittäin : Läntisen piirin koulu Teiskoon, Salmentaustan koulu Pälkäneelle, Terttilän koulu Somerolle, Karlberg in koulu Hämeenlinnan maaseurakuntaan, Tuomen ojan koulu Renkoon, Oitin ja Ryttylän koulut Hausjarvelle, Ruolahden koulu Kuhmoisiin, Tennilän koulu Hollolaan ja Arrakosken koulu Padasjoelle; W iipurin lääniin 10 kansakoulua, nimittäin : Kanneljärven ja Kaukjärven koulut Uudellekirkolle, Kuorsalon koulu Wehkalahdelle, Wirojoen, koulu Wirolahdelle, Kouvolan kylän koulu Walkealaan, Kangasvarren koulu Luumäelle, Taipalsaaren koulu, Pullilan koulu Antreaan, Kuokkalan koulu Kivennavalle ja Salon koulu Suojarvelle; Mikkelin lääniin 6 kansakoulua, nimittäin: Jyrängön koulu Heinolan maaseurakuntaan, Hankaan, Pärnämäen ja Tammilahden koulut Joutsaan, "Wuorenmaan koulu Juvalle ja Jäppilän koulu; Kuopion lääniin 15 kansakoulua, nimittäin: Ahmovaaran koulu Juukaan, Maarianvaaran ja Sivakan koulut Kaaville, Martonvaaran koulu Polvijärvelle, Pörsänmäen ja Uimalan koulut Iisalmelle, Tölvän koulu Lapinlahdelle, Rytkyn koulu Kiuruvedelle, Jumisen, Palonurmen ja Pieksän koulut Nilsiässä, Taipaleen ja Waaraslahden koulut Pielavedelle, Sulkavanjarven koulu Keiteleelle ja Talluskylän koulu Karttulaan; Waasan lääniin 22 kansakoulua, nimittäin: Öster-Yttermark ja Norrnäs kylien koulut Närpiöön, Harjan koulu Kauhajoelle, Niemistön koulu Seinäjoelle, Kirkonkylän koulu Petalahdelle, Wörtbyn koulu Mustasaarelle, Kuivimon (Qvimon) koulu Maksanmaalle, Ylikylän koulu Kauhavalle, Forsbyn koulu Pietarsaa-

12 X II ren pitäjään, Pulkkisen koulu W eteliin, Nikulan ja Wintturin koulut Kaustiselle, Jokikylän koulu Kälviälle, Lestijärven koulu, Sääksjärven koulu AVimpeliin, Liesjärven koulu Keuruulle, Liedenpohjan ja Uurasenkylän koulut Wirroille, Päränteen koulu Atsäriin, Kimingin koulu Karstulaan sekä Muuruen ja Wuoskosken koulut Wiitasaarelle; Oulun lääniin 12 kansakoulua, nimittäin: Rantakylän koulu Liminkaan, Niskan ja Juorkunan koulut Utajärvelle, Karjalan koulu Iihin, Wasaraperän koulu Kuusamoon, Lapen koulu Paavolaan, Jokikylän koulu Haapajärvelle, Kajaanin maaseurakunnan koulu, Puolangon koulu, Kirkonkylän koulu Kemiin, Arpelan koulu Alatorniolle ja Kainuun koulu Ylitorniolle. Jos vastaperustettujen koulujen koko lukumäärästä, joka oli 101, vähennetään ne Waasan läänissä olevat kaksi koulua, nimittäin Kirkonkylän koulu Lappajärvellä ja Muurasjärven koulu Pihtiputaalla, jotka eivät olleet toimessa lukuvuonna , tuli maalaiskansakoulujen lukumäärään lisäksi mainittuna lukuvuonna 99 koulua. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan 1,273 maalaiskansakoulua, jotka sukupuolen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lääni. Kansakoulujen luku. Jaettuina sukupuolen mukaan: ty ttö kouluja. Jaettuina opetuskielen mukaan : poikakouluja. yhteiskouluja. suomalaisia. ruotsalaisia. suomalaisruotsalaisia. muun kielisiä. Uudenmaan... lääni Turun ja Porin H äm een Wiipurin Mikkelin Kuopion W a a sa n O u l u n Yhteensä 1, , Edellä mainituista kansakouluista oli l,153:ssa yksi opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistetyt yhteiskouluiksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. 120:ssä koulussa, joissa oli 50:tä suurempi oppilasluku, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa:

13 x m Kouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan johtaja tai johtajatar. johtaja (-tar) sekä 1 apuopettaja(-tar.) johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta) U u d e n m a a n...lääni Turun ja Porin H äm een W iip u r in M i k k e l in K u o p i o n W aasan...'..., O u l u n Yhteensä 1, ,273 Tämä opettajisto, jonka lukumäärä edellisenä lukuvuonna oli 1,263 ja nyt oli lisääntynyt 1,396 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli 590 henkeä osaksi opettajina ja opettajattarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa muissa aineissa. Käsitöitten opettajattarista oli 129:11e hankittu valtioapua à 50 markkaa, armollisen julistuksen mukaan 13 p:ltä Maaliskuuta 1895; joka kaikki lähemmin nähdään allaolevasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kansakouluopettajia ja opettajattaria. Opettajia. Opettajattaria. Yhteensä Opettajia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Opettajia poikien käsitöissä. O pettajattaria tyttöjen käsitöissä : valtion palkkaapua nauttivia. joilla ci ollut; valtion palk* kafpna. Uudenmaan... lääni Satunnaisia j apulaisia m uissa aineissa. : 60 i i Turun ja Porin Hämeen Wiipurin Mikkelin Kuopion.... n Waasan O u lu n Yhteensä ,396') ) ') Tähän luettuina Janakkalan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, sekä Haukiputaan Patenniemen ja Kemin pitäjän Karihaaran koulujen 2 opettajatarta, vaikkeivät nämä koulut nauttineet valtioapua. 2) Joista 5 oli naisia.

14 XIV Maaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli 56,956 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään, kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä luokuvuotena kävi 51,467 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta nauttivien lasten luku lisääntynyt 5,489:llä. Keskimääräinen oppilasluku kussakin maaseudun kansakoulussa oli 4.5; jos koko oppilasluku jaetaan niille 1,396 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 41 oppilasta. Näistäkin oloista saadaan lähempiä tietoja allaolevista luvuista: Oppilasluku maaseudun kansakouluissa: Lääni. Koko oppilasluku. Näistä oli: poikia. tyttöjä. Edellä olevista oppilaista sai opetusta: ruot muulla suomenkielelläsinkielellä. kielellä. Keskimäärin oppilaita : kussakin koulussa. k o tak in mies* ja n aiso p ettaja a kohti. Uudenmaan... lääni ,761 3,482 3,606 3, Turun ja Porin. 8,456 4,619 3,837 7,016 1, Hämeen.... 7,266 3,826 3,440 7, Wiipurin.... 9,122 5,398 3,724 8, Mikkelin.... 3,589 2,090 1,499 3, Kuopion.... 6,680 3,551 3,129 6, Waasan ,058 5, ,680 3, Oulun... 4,547 2,438 2,109 4, Yhteensä 56,956 31,665 25,291 48,209 8, Kansakouluasetuksen 124 :ssä mainittua pikkulasten koulua pidettiin 982:ssä kansakoulussa. Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli 32,977 lasta jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: Lääni. Pikkulasten koulujen luku. Näissä kouluissa käypien lasten luku. Uudenmaan... lääni 141 3,924 Turun ja Porin ,992 Hämeen ,426 Wiipurin ,266 Mikkelin ,996 Kuopion ,517 Waasan ,812 O u lu n ,044 Yhteensä 982 ') 32,977 ') Näistä oli 3 toimessa koko lukuvuoden.

15 XV Sitä paitse olivat 158 kansakoulussa näiden koulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistyksensä kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 125 määrää. Miten edellä mainittujen kansakoulujen lukumäärä jakaantui eri lääneille ja kuinka monta henkilöä käytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraa va yleiskatsaus: L ä ä n i. K a n s a k o u lu ja, jo is s a a n n e ttiin k a n s a k o u lu - a s e tin 125 :n m ä ä rä ä m ä ä o p e tu sta. N iitte n h e n k i lö itte n lu k u, jo tk a tä tä o p e tu s ta h y v ä k s e e n k ä y ttiv ä t. Uudenmaan... lääni Turun ja Porin Hämeen W iip u r in Mikkelin Kuopion Waasan.... n O u lu n Yhteensä 153 2,439») Miten lukuvuonna toimessa olleet 1,273 kansakoulua jakaantuivat eri maalaiskunnille, näkyy seuraa vasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kuntia, joissa oli kansakoulu. 1 koulu. 2 koulua. 3 koulua. Kuntia, joissa oli: 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 8 koulua. 7 koulua. 9 koulua koulua. 1 1 koulua koulua. 13 koulua. 14 koulua. 15 koulua. j 16 koulua. Kuntia, joissa ei 1ollut kansakoulua. U udenm aan... lääni Turun ja Porin Hämeen W iipurin.... v Mikkelin Kuopion.... v i 1 Waasan Oulun Yhteensä i ') Oppilaslukua ei ilmoitettu 9 koulusta.

16 X V I Ne 22 seuraakuntaa, joissa edellisen taulun mukaan tiettävästi ei ollut ylempää kansakoulua vaikuttamassa lukuvuonna , olivat seuraavat: T u ru n ja Porin läänissä: Sottunka, Köökari, W elkua, Iniö, Uudenkaupungin maaseurakunta, Kodisjoki, Karjala, Merimasku, Honkilahti ja Rusko; W aasan läänissä: Bergöö ja Raippaluoto; Oulun läänissä: Taivalkoski, Sievi, Merijärvi, Reisjärvi, Ristijärvi, Karunki, Kolari, Kemijärvi, Muonionniska ja Inari. Maaseudun kansakoulujen tulot nousivat kalenterivuonna 1895 yhteensä 2,501,564 markkaan. Tähän summaan ottivat koulujen kannattajat itse osaa puhtaassa rahassa 953,782 markalla ja luonnossa 235,504 markkaa vastaavalla määrällä. Valtion antamaa apua oli 1,047,739 markkaa, siitä vuosittain opettajiston palkoiksi 1,018,317 markkaa ja satunnaista apua 29,422 markkaa. koulumaksuja tuli 50,437 markkaa, lahjoitusten korkoja 54,554 markkaa, satunnaista apua ja lahjoja sekä myydyistä töistä ja sekatuloja 159,548 markkaa. Mainittujen koulujen menot nousivat samaan aikaan yhteensä 2,616,877 markkaan. Niistä oli: opettajiston rahapalkkaa 1.396,352 markkaa ja muille viranomaisille 26,262 markkaa, menoja luonnossa (puut, valaistus, peltomaa, jyvät, heinät y. m.) 235,504 markkaa vastaava määrä, koulurakennusten, tonttien y. m. kunnossa pitäminen 574,246 markkaa, menoja opetusvälinekin ja koulukalustoon 162,525 markkaa, stipendejä ja palkintoja y. m. 40,494 markkaa sekä sekamenoja 181,494 markkaa. Lukuvuodelta on Ylihallitus kaikilta maan kansakouluilta, tavanmukaisen vuosikertomuksen ohella, vaatinut erityisiä tietoja, jotka koskevat vähemmän vaihtelunalaisia olosuhteita ja joita sentähden on tarvis Ylihallitukselle antaa ainoastaan joka viides vuosi, ja oli tarkoitus näiden tietojen nojalla tässä antaa myös tilastollinen selonteko kansakoulujen huoneustoista. Kun kumminkin tuota kertomusta 5:n vuoden ajalta14 ei ole saatu yhdestäkään VIILnnen tarkastuspiirin kansakoulusta eikä VI:nnen tarkastuspiirin 23 kansakoulusta, on mainitun selonteon antaminen täytynyt jättää seuraavaan vuoteen. Käsityö-opetuksen edistämiseksi m yönnetty 6,000 m:kan vuotuinen määräraha jaettiin vuonna 1896 enintään 300 m:kan suuruisissa osissa kouluille ja, erikoistapauksissa, vähemmissä erissä palkkioksi ja kehotukseksi opettajille. Se osa F uruhjelm in rahaston koroista, joka mainittuna vuonna voitiin käyttää kansakoulua varten, yhteensä 7,216 m:kaa 3 p:niä, jaettiin 20 m:kan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun oppilaille. Näistä määrärahoista tuli kullekin tarkastuspiirille seuraavat määrät:

17 x v n Käsityövarat. Furuhjelmin rahaston korot. Lselle tarkastuspiirille Smk Smk ILselle 7) n * HLnnelle n * IV :nnelle n 7) * ' 7) 600 V:nnelle * * VLnnelle 7) ' VILnnelle rt * * VIH:nnelle * * IX:nnelle 1 li * * X:nnelle n il XLnnelle n V * * XH:nnelle n ii * * V 420 Yhteensä Smk 6,000 Smk 7, Suostuntavaroista menevä määräraha sairasavuiksi kansakoulun miesja naisopettajille, 10,000 markkaa, käytettiin puheena olevanakin lukuvuonna kokonaan. Siitä annettiin yhteensä 69 apurahaa, nimittäin 1 à 400 m:kaa, 1 à 350 m:kaa, 2 à 300 m:kaa, 1 à 250 m:kaa, 10 à 200 m:kaa, 21 à 150 m:kaa, 1 à 125 m:kaa, 30 à 100 m:kaa, 1 à 75 m:kaa ja 1 à 50 m:kàa; avunsaajia oli 38 opettajaa ja 31 opettajatarta. Jo Toukokuun 1 p:nä oli koko määräraha loppuun jaettu. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Litt. B., jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi heikoille ja sairaille kansakoulujen naisopettajille, on vuonna naisopettajaa saanut satunnaista apua, yhteensä 1,407 m:kaa 56 p:niä. Pikkukoulujen opettajien ja opettajattarien valmistamista varten myönnetyt varat, 2,000 m:kaa, ovat jaetut palkkioina 6 à 200 m:kaa, 4 à 150 m:kaa, ja 2 à 100 m:kaa, 9 kansakouluopettajalle ja 2 opettajatarelle, jotka voimassa olevien määräysten mukaan ovat toimeenpanneet opetuskursseja mainittua tarkoitusta varten. Koska edellä mainittu määräraha useampana vuonna on osottautunut riittämättömäksi, on Ylihallitus alamaisessa kirjelmässä 22 p:ltä Toukokuuta 1896 anonut sen korottamista 4,000 markaksi vuodessa. Tähän anomukseen Ylihallitus ëi vielä ole saanut vastausta. Kirjastojen perustam iseksi maalaiskansakoulujen opettajistolle myönnetty määräraha vuosilta 1895 ja 1896 ei ollut, vaikka jakosuunnitelma jo oli tehty, vielä 1896 vuoden lopulla jaettu, erittäinkin siitä syystä, että lopullinen tilinteko edellisten vuosien kirjasto varoista muutamista piireistä yhä puuttui. Opettajakirjastoja oli lukuvuonna 178, jaettuina eri tarkastuspiirejä kohden siten, että I:seen piiriin kuului 18 kirjastoa, ILseen 3, HLnteen 13, IYinteen 14, V:nteen 18, VLnteen 6, VELnteen 13, VIII: n teen 11, IX:nteen 13, X:nteen 11, XLnteen 23 ja XH:nteen 35. Kirjastot ovat aiotut erityisen alueen (kirjastopiirin) opettajiston käytettäviksi. Kirjastopiirien laveus on hyvin erilainen eri osissa maata; niin on esim. Uudenmaan ja Oulun lääneissä yleensä kukin kunta eri kirjastopiirinä, kun taas melkein koko Hämeen lääni muodostaa yhden yhteisen kirjastopiirin. m

18 X V III Kansakoulujen jatkokursseja varten myönnetystä määrärahasta on vuonna 1896 annettu 250 markan suuruisia apurahoja 26:sta jatkokurssista, eli yhteensä 6,500 markkaa, ja matkakulujen korvausta yhteensä 116 markkaa 50 p:niä, kuten alla oleva piirittäin tehty taulu osottaa: Tarkastuspiiri. Jatkokurssien lukumäärä. Annetut korvaukset kurssien pitäm i sestä. m atkakuluista. I piiri n ' m IV : : 5 0 V 4 1, ,0 1 2 VI vn vm IX X -- X I 5 1, ,2 7 5 xn 5 1, ,2 6 5 Yhteensä 26 6, : 5 0 6,6 1 6 : 5 0 Maan säätyjen rahainhoitokaudeksi myöntämistä varoista, 3,600 m:kaa vuodessa, jotka ovat jaettavat maalaiskuntien kansakouluopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ja muitten seutujen kansakouluissa, on Ylihallitus, armollisen kirjelmän nojalla Tammikuun 22 päivältä 1895, mainittuun tarkoitukseen myöntänyt 100 ja 150 markan suuruisia stipendejä 20 opettajalle ja 6 opettajatarelle, niin että stipendien yhteenlaskettu määrä teki koko vuosirahamäärän, 3,600 markkaa. Säädetty vuosikertomus lukuvuodelta on saapunut 4:stä y h distetystä kansanopistosta ja emäntäkoulusta, 12:sta kansanopistosta,, l:stä maamiesja emäntäkoulusta sekä 2:sta emäntäkoulusta, nimittäin: Porvoon kansanopistosta, johtaja L. W. Oholm, Keski-Uudenmaan kansanopistosta (Espoo), johtaja Uno Stadius, Lounais-Suomen kansanopistosta (Parainen), johtaja fil. toht. G. F. Lönnbeck, Ahvenanmaan kansanopistosta (Godby), johtaja K. J. Karlsson, Länsi Suomen kansanopistosta (Huittinen), johtaja fil. maist. M. A. Knaapinen, Etelä- Hämeen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Sääksmäki), johtaja fil. maist. Sev. Nyman, Kangasalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta, johtajatar neiti Sofia Hagman, Lahden kansanopistosta, johtaja fil. kand. K. A. Franssila, Wiipurin läänin läntisen osan kansanopistosta (Wirolahti), johtaja fil. maist. Ph. Suuronen, Uudenkirkon kansanopistosta, johtaja J. Laine, Keski-Savon kansanopistosta (Joroinen), johtaja past. apul. E. Hynninen, Pohjois-Savon kansanopistosta (Maaninka),

19 X I X johtaja fil. kand. H. J. Mikander, Pohjois-Karjalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Kontiolahti), johtaja fil. kand. J. H. Hakulinen, Keski-Suomen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Laukaa), johtaja past. Kaarlo Kerkkonen, Kruunubyyn kansanopistosta, johtaja fil. kand. Joh. Klockars, Pohjois-Pohjanmaan kansanopistosta (Liminka), johtaja fil. kand. Kaarlo Levon; Westankvarn in maamiesja emäntäkoulusta (Inkoo), johtaja fil. kand. K. V. Oljemark, Ilmajoen emäntäkoulusta, johtajatar Siveä Liakka, ja W etelin emäntäkoulusta, johtajatar E vi Lång. Näitä laitoksia, joiden toiminta oli järjestetty Keisarillisen Senaatin niitä varten vahvistamien sääntöjen mukaan, johti kaikkiaan 113 opettajaa ja opettajatarta, koko lukumäärä oli 687, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa: Paikkakunta. Oppilaitoksen laatu. Opettajia ja opettajattaria. O p e tta jia. O p e tta ja tta p a. Y h te e n s ä. M iehiä. Oppilaita. N aisia. Y h te e n s ä. i Porvoo Kansanopisto Espoo n ' Parainen n Godby n Huittinen n Sääksmäki Kansanopisto ja emäntäkoulu Kangasala n L ahti Kansanopisto W irolahti» Uusikirkko Joroinen 7t Maaninka Î Kontiolahti Kansanopisto ja emäntäkoulu Laukaa V Kruunubyy Kansanopisto Liminka V Westankvarn (Inkoo) Maamies- ja emäntäkoulu Ilmajoki Emäntäkoulu W eteli n Yhteensä ') Ylihallituksen tekemän alamaisen esityksen johdosta on Keisarillinen Senaatti, Yaltiovarain-Toimituskunnan kirjeen mukaan Joulukuun 17 päivältä 1895, *) Sitä paitse oli useassa kansanopistossa toimeenpantu osaksi erityisiä luentosarjoja, osaksi yksityisiä luentoja eri aineissa, joita luentoja pitivät ulkopuolella asianomaisia laitoksia olevat henkilöt.

20 X X käskenyt maan kuvernöörien, asianomaisten kansakoulujohto kuntain tilauksesta ja milloin nämät sitä haluavat, lähettämään suorastaan niitten läheisimpään postilaitokseen ne valtioavut, jotka ovat m yönnetyt maaseudun kansakoulujen opettajain ja opettajatarten palkkaamiseksi. Koska Ylihallitus on havainnut että kansakoulunopettajien ja opettajattarien paikkojen täyttämisessä syntyy paljon hankaluuksia sen kautta, että asianomaiset kansakouluj ohto kunnat liian myöhään ilmoittavat avonaisiksi joutuneet paikat haettaviksi, on Ylihallitus kiertokirjeessä 1 p:ltä Toukokuuta 1896 kehoittanut kansakoulun tarkastajia maalla, kunkin omassa tarkastuspiirissään, antamaan kaikille kansakouluj ohtokunnille määräyksen siitä että, kun avonaiseksi tullut opettajan- tai opettajattaren virka on täytettävä, se on niin aikaseen haettavaksi julistettava, että vaali voidaan toimittaa viimeistään ennen Kesäkuun loppua. Samana päivänä on Ylihallitus alamaisessa kirjelmässä esittänyt eikö voitaisi julistaa semmoista armollista määräystä, että kansakoulun opettajavirkaan saatu kutsumus, johon kutsuttu suostuu, pidetään sitovana tulevan lukuvuoden ajaksi, joten opettaja tai opettajatar ei sen kuluessa ilman laillista syytä saa luopua toimestaan ellei pane sijaansa asianomaisen kansakoulujohtokunnan ja tarkastajan hyväksymää virantoimittajaa.u Tähän esitykseen ei vielä ole saapunut vastausta. Maalaiskansakoulujen tarkastusta ovat edelleen toimittaneet samat henkilöt kuin edellisenä lukuvuonna. Kivulloisuuden tähden nauttivat virkavapautta V:nnen piirin kansakoulujen tarkastaja kollegin asessori O. Florell Syyskuun 4 p:stä 1895 kalenterivuoden loppuun ja Lsen piirin tarkastaja professori K. Gr. Leinberg osasta hänen virkatehtävistään Loka- ja Marraskuun aikana. Edellisen sijaiseksi määrättiin kansakouluopettaja H. Appelberg ja prof. Leinbergin apulaisena oli kansakouluopettaja A. Kohonen. Menosäännössä oleva määräraha piiritarkastajien matkastipendeiksi annettiin vuodelta 1896 VILnnen piirin tarkastajalle Hj. Basilier ille. Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajisto, oppilasluku ja taloudelliset seikat näkyvät tähän liitetyistä tilastollisista tauluista, joihin Ylihallitus täten saa alamaisimmasti viitata. Helsingissä Joulukuun 31 p:nä Toimeksi saanut: A. Haapanen.

21 TAULUJA.

22 1 8 2 I Taulu. K aupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä K aupunkikunta. Uudenmaan lääni. O p ettajien ja o p ettajatta rie n lu k u : 1opettajia.! o p ettajati ta ria. K o k o k a n s a k o u l u l a i t o s. j poikia. tyttöjä.! ' j Edellä olevista oppilaista opetettiin : suom en kielellä.! ru o tsin j kielellä. m u u lla j kielellä. V arsinaisia kansakou- Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille :*) I I I I I I - Y I ! H e l s i n k i ,710 2,810 5,520 3,000 2,520 2,073 3,263 5,336 P o rv o o ! L o v iisa T a m m is a a r i ! _ H a n k o Turtui ja Porin lääni. Yhteensä ,224 3,338 6,562 3,227 3,335 2,532j 3,838-6,370 T u r k u ,916 1,832 3,748 2,808 CC O V I I 2,027 1,470 3,497 Naantali 2) ) U usikaupunki R a u m a P o r i ,324 1, ~~ ,285 M aarianham ina ; Hämeen lääni. Yhteensä ,042 2,997 6,039 4,870 1,169-2,994 2, ,704 : H äm een lin n a T a m p e r e j 1,413 l,44öj 2, ,135 1,437 2,572 Wiipurin lääni. Yhteensä J 1,639 1,669 3,308 3, ,299 1,662-2,961 W i i p u r i ,545 1, ,339 H a m i n a Lappeenranta j K ä k isalm i IO2! I K o t k a... ä Yhteensä ,358 1,362 2,720 2, ,011 1,494-2,505!) M uutamia poikkeuksia lukuun ottam atta vastaavat luokat I I I»alempaa kansakoulua" ja laiskunnalle, on pääasiallisesti järjestetty ylemmän m aalaiskansakoulun tapaan ja ollut tänä pidetty pientenlasten-koulu, jossa kävi 23 oppilasta. 4) Sitä paitse erosi IIL lta luokalta 16 poikaa j 389 luku ja koulunkäynti lukuv luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 päivää, j enemmän kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneita. Iltakouluja. poikia. 1 tyttöjä. L a im in ly ö ty je n la s te n k o u lu ja. poikia. tyttöjä. Jatkokouluja. poikia. H j , H elsinki Porvoo. li Loviisa. tyttöjä. K aupunkikunta. Uudenmaan lääni ! 8 Tam m isaari : - Hanko , ! 24! , Turun ja Porin lääni. Turku Naantali. 19! ) Uusikaupunki Rauma , Pori M aarianhamina , Hämeen lääni ! 60 i Häm eenlinna , s ) Tampere , ; 32 1, ) W iipuri Hamina. Wiipurin lääni ! Lappeenranta.! 3! ! - j Käkisalm i Kotka ! 2, luokat I I I V I (Yli)»ylempää kansakoulua11. 2) Koulu, yhteinen N aantalin kaupunki- ja maalukuvuonna vaikutuksessa 4-osastoisena. 3) Syksyllä on (kansak. asetuksen 124 :n mukaan) lyseoon. 5) Tehtaalaiskoulun oppilaat. 6) Heikkokykyisten lasten koulu", jossa oli IY luokkaa. j

23 K o k o k a n s a k o u l u l a i t o s. V arsinaisia kansakou- luja (alem pia ja ylempiä). Iltakouluja. L a i m in ly ö t y je n la s t e n k o u lu ja. Jatkokouluja. Kaupunkikunta. O p etta jie n j a o p e tta ja t- tarien lu ku : I o p e tta ja t- I t a r ia. j opettajia. O ppilasten poikia. ty ttö jä. Edellä olevista oppilaista opetettiin : su o m e n k ie le llä. r u o t s in k ie le llä. 1 m u u lla 1 k ie le llä. Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jak aan tu i luokille: I-II HI-VI « li Y hteensä. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 H l I enemmän j kuin 150 [Lukuvuoden lopusisa päästötodistuksen saaneita. poikia. ty ttö jä. Y hteensä. j poikia. luku. ty ttö jä. Y hteensä. 1 poikia IB ty ttö jä. Y hteensä. Kaupunkikunta. Mikkfllin lääni. M ikkeli H ein o la Savonlinna Yhteensä Mikkelin lääni Mikkeli Heinola Savonlinna Kuopion lääni. K u o p io Joensuu I is a lm i Yhteensä ,468 1, , Kuopion lääni. Kuopio Joensuu Iisalm i , Waasan lääni. Nikolainkaupunki , ,151 Kristiinankaupunki K a s k in e n U usik aarleb y ) P i e t a r s a a r i K o k k o l a Oulun lääni. Yhteensä , , ,056-1,853 O u l u ,248 1, ,248 R a a h e K a j a a n i ) T o r n io K e m i Yhteensä ,894 1, ,026 1,883 Yht. kaikissa kaupungeissa ,178 12,170 24,348 17,927 6, ,259 12, ,098 Waasan lääni ) N ikolainkaupunki K ristiinankaupunki Kaskinen Uusikaarleby P ietarsaari. j Kokkola , , Oulnn lääni. Oulu Raahe K ajaani Tornio Kemi , " " ' " " ,516 1, i ') Tehtaalaiskoulun oppilaat. 2) Alempana kouluna on sem inaarin alem pi mallikoulu. 8) N äitten lisäksi apuopettaja poikain käsitöissä.

24 6 II Taulu. K aupunkien kansakoulut T ulot ja m enot kalenterivuonna Kaupunkikunta. Kunnalta saatu apu : raha-apu. apu luonnossa vastaava. Tulot tasaisissa m arkoissa. K o u lu jen o m ien h u o n e isto jen v u o k raa rv o ja n iis tä sa a dut satunn a is e t tu lo t. V altioapu. Oppil a s t e n koulum aksut. Lahjoitusten tu o tta m at korot. S a tu n n a in e n a p u ja la h ja t, tu lo m y y d y is tä o p p ila s te n tö is tä ja sekatu lo t. Y h t e e n s ä l Sekamenoja. 1 Rahapalkat :!Menot M aksetu t vuok t luonr a t sek ä Muille j nossa,! k o u lu jen virka- siihen om ien Opettajille. toimituna vuokra- lasket h u o n e istojen *^amiehille. valo. y. m puut ja arv o. Menot tasaisissa m arkoissa. Koulnrakennuksen, tontin y. m. y lläpito. Opetuskapineet ja koulu- i S tip e n d it ja palk in - n o ts e k ä v a r a t to m ille ïïïïfié a n n e tu t k irja t. kalus to.!! 9 10 il Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. H e l s i n k i ,795-28, , , ,138 P o r v o o... 8,684-7,200 5,000-2, ,359 L o v iis a... 4, ,600 1, ,650 T a m m i s a a r i... 7, ,000 1, ,050 14,068 Hanko... 17,390 4,070 6, ,655 Turnn ja Porin lääni. Yhteensä 860, , , ,375 1, ,870 T u r k u ,173 24,700 56,000 3,604 2, ,097 N aantali *)... 3, ) 1, ,792 U usikaupunki... 9,415 4,300 6, ,469 R a u m a... 12,418 1,000 3,000 3, ,031 P o r i... 53,170 20, ,539 1,090 1, ,219 M aarianham ina.... 2, , ,531 Hämeen lääni. Yhteensä 284,836 1,650 54,500 91,595 2,964 5,741 4, ,139 H äm e en lin n a... 17,713 4,000 5, ,646 T a m p e r e ,5986) 19,590 36, ,325 Wiipurin lääni. Yhteensä 124,311-23,590 41, ,971 W iip u ri... 64,631 39, ,376 4,436 26, ,255 H a m in a... 5,850 _ 2,800 3, ,455 Lappeenranta... 4, ,000 3, ,125 K ä k is a lm i ,000 1, ,526 3,340 18,696 K o t k a... 27,479 10,520 10, ,001 Yhteensä 101,960 «JOO 59,823 47,921 4,172 16,134 31, ,532!) V aatetusapua.!) Tähän otettuna 8,700 m arkkaa puhtaana-pidosta. 8) Ilm oitukse Finlayson & K:nin tehtaan koulun apu, 7,802 m arkkaa, jonka tehdasyhtiö suorittaa. 308,488 22,860 28,800 54,490 9,800 16,400 9,700') 15,6002) 466,138 Uudenmaan lääni. Helsinki. 12, ,142 8, ,359 Porvoo. 4, ,588 Loviisa. 6, ,000 1, ! ,068 Tammisaari. 16,872 1, , ,605 26,301 Hanko. 349,146 26,063 32,017 70,853 11,927 17,414 11,494 18, , ,234 12,583 10,343 24,700' 3,617 9, , ,710 1, ) Turun ja Porin lääni. Turku. 1, ,641 Naantali. 14,346 1, , ,469 U usikaupunki. 13, ,250 3, ,227 21,506 Rauma. 57,229 6,409 3,358 21,650 1,465 8, ,887 1(K),915 Pori. 2, , i 170 5,575 Maarianhamina. 234,574 21,592 16,057 55,250 7,107 19,193 1,706 40, ,816 16,950 1, , ,294 Hämeen lääni. Häm eenlinna. 95,971 8,262 7,008 27,322 4,226 6,842 10,906 j 1, ,325 Tampere. 112,921 f 9,262 7,965 31,322 4,442 7,753 ii,65e! 2, ,619 79,430 10,115 7,151 41, ,097 5,759 13,510; 166,201 W iipuri. 7, ; 1,000 2, ,455 Ham ina. Wiipurin lääni. 6, , : ,501 Lappeenranta. 6, , ,870 19,450 Käkisalm i. 31,397 l,740j 1,807 10,520; j 241 1, Kotka. 131,655! 13,182 11,181 61,59S 1,576 10,320. 6,580 25, ,608 1 yhteiset kaupunki- ja m aalaiskunnan kouluista. 4) Ilm oituksia puuttuu. 6) Tähän laskettuna j

25 Kaupunkikunta. Kunnalta saatu apu : raha-apu. apu luonnossa vastaava. Tulot tasaisissa markoissa. K oulujen om ien h u o n eistojen vuokraarvo ja n iistä s a a d u t s a tu n n a ise t tu lo t. Valtioapu. koulumaksut. Lahjoitusten tuottamat korot. S a tu n nainen ap u ja lah jat, tulo m y y Yhteensä d y istä tö istä ja sekatu lo t. t Rahapalkat : Opettajille. Muille virkaja toimimiehille. Menot luonnossa, siihen laskettuna p u u tja valo. Menot tasaisissa markoissa. M aksetu t vuokra t sekä koulujen om ien huoneistojen vuokraarvo y. m l i 12 S tip en d it ja palk in not sekä v a ra t tom ille Ä a n n e tu t k irjat. Koulurakennuksen, tontin y. m. ylläpito. Opetuskapineet ja koulukalusto. Sekamenoja Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. M ikkeli... 7, ,060 2, ,74< H einola... 3, ,000 1, ,474 S a v o n l i n n a... 3,730-1,200 1, ,84< Enopion lääni. Yhteensä 14,825 1,150 5,260 6, ,054 K u o p io... 25,375 8,920 12,000-1,342 2,963 50,60» Joensuu... 11,000-3,500 3,000-17,50C I is a lm i... 1,688-4,175 2, ,29! Waasan lääni. Yhteensä 88,063-16,595 17, ,342 2,963 76,391 Nikolainkaupunki... 36,324-28,000 23, ,151 93,855 K ristiinankaupunki.. 9,236-4,000 3, ,434 K a s k i n e n ,400 1, ,774 U u sik aarleb y... 1, ,86! Pietarsaari... 5,200-2,200 2, ,315 K o k k o l a... 6,448 3,000 1, ,175 Oulun lääni. Yhteensä 86,926 40,200 32, ,281 6, ,411 Oulu ,781-10,800 13,000 1,747-2,500 61,82! R a a h e... 10,927-1,000 3,400-15,82! K a ja a n i... 3, ,750 1,400 ' ,17: Tornio... 7, ,800 1, ,21 K em i... 2, ,000 1, ,021 Yhteensä 58, ,350 20,550 2, , ,57i 7, ,511 2, ,737 Mikkelin lääni. Mikkeli. 3, , ,474 Heinola. 3, ,200 1, ,570 Savonlinna. 14,368 1,185 2,073 5,260 2,887 1, ,781 33, ,208 8,920 2,314 1,158 1, ,038 Kuopion lääni. Kuopio. 10, , ,500 Joensuu. 3, , ,297 Iisalmi. 47, ,389 16,595 2,957 2,199 1,620 1,654 75,835 46,695 3,754 6,210 28, ,259 5,141 1,329»3,855 Waasan lääni. Nikolainkaupunki. 9, , ,434 Kristiinankaupunki. 2, ,400 26,000 1, ,774 Kaskinen. 1, ,984 Uusikaarleby. 6, , ,083 Pietarsaari. 6, , ,052 Kokkola. 73,525 4,501 8,412 40,200 27,2071 5,363 6,186 2, ,182 Oulun lääni. 38,570 2,300 2,000 10,800 2,472 1,300 1,800 1,065 60,307 Oulu. 10, , ,518 15,327 Raahe. 3, , ,224 Kajaani. 6, ,800 1, ,211 Tornio. 2, , ,976 Kemi. 61,734 4,433 4,078 17,350 5,157 2,510 1,993 3, ,045 Yht. kaikissa kaupungeissa 1,020,475 5, , ,646 12,157 33,443 49,658. 1,764,95: 1,025,414 81,138 84, ,428 63,260 65,949 41,533 95,4461 1,755,