XXIV. 10. ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN AISTIVIALLISKOULUJEN TOIMINNASTA LUKUVUONNA KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN ANTAMA.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIR A LLINEN TILASTO. XXIV. AISTIVIALLISKOULUT. 10. ALAMAINEN KERTOMUS SUOMEN AISTIVIALLISKOULUJEN TOIMINNASTA LUKUVUONNA KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN ANTAMA. H E L S IN K I HELSINGIN SENTRAA LI KIRJA PAINO JA KIRJANSITOMO OSAKEYHTIÖ.

2 Koulutoimen Ylihallituksen antama alam ainen kertom us Suomen aistivialliskoulujen toiminnasta lukuvuonna I. Y leiskatsaus. S ittenk u in allek irjo ittan u t aistivialliskoulujen ta rk a sta ja oli K oulutoim en Y lihallitukselle osoittam assaan kirjelm ässä esittänyt, e ttä ry hdyttäisiin toim enpiteisiin ei ainoastaan tarpeellisik si h av aittu jen m uutosten aikaansaam iseksi aistivialliskoulujen järjestelyssä ja työsuunnitelm issa, vaan m yöskin uusien, korotettujen m enosäänto jen hankkim iseksi aistivialliskouluille sekä Y lihallitus, joka y h ty i m aiuitussa kirjoituksessa esiintuotuihin näkökohtiin ja ehdotuksiin, oli K eisarilliselle S enaatille to im ittan u t esityksen asiassa, 011 H änen K eisarillinen M ajesteettin sa alam aisen esityksen johdosta 10 päivänä m aaliskuuta 1904 suvainnut arm ossa vahvistaa allaolevan m ääräyksen, joka koskee Suom en kuurom ykkäin- ja sokeainoppilaitosten uudestajärj estäm istä. Armollinen Asetus Suom en kuuromykkäin^ ja sokeainoppilaitosten uudestajärjestäm isestä. H änen M ajesteettinsa K eisari on, K eisarillisen Suom en S enaatin alam aisesta esity k sestä P ieta rissa ollessaan 26 p:nä helm ikuuta (10 p:nä m aaliskuuta) 1904 suvainnut arm ossa vahvistaa alem pana olevan asetuksen Suom en kuurom ykkäin- ja sokeaiuoppilaitosten u u destajärjestäm isestä.

3 4 1. K uurom ykkäin ja sokeain opetus tapahtuu tässä asetuksessa m ainituissa laitoksissa. N äille laitoksille tulee K eisarillisen Suom en S enaatin yksissä neuvoin K enraalikuvernöörin kanssa antaa ohjesäännöt ja opetussuunnitelm at, ja on, siksi kuin sellaiset 011 eh d itty vahvistaa, soveltuvissa kohdin noudatettava m itä kansak oulunopetuksesta 011 säädettynä. 2. A laikäisiä kuurom ykkiä opetetaan puhem etodin m ukaan suom enkielellä T urun, K uopion ja O ulun kuurom ykkäinkouluissa. N äm ä t laitokset k äsittäv ät yhden kolm iosastoisen koeluokan ja kolm e kaksiosastoista koululuokkaa. K unkin luokan kurssi on kaksivuotinen. O p p ila ita o tetaan laitokseen joka toinen vuosi lukum äärältään enintäin 30. O ppilas, josta 011 h av aittu ettei häntä m enestyksellä käy puhem etodin m ukaan opettam inen, on koeajan loputtua siirrettäv ä M ikkelin kuurom ykkäinkouluun. 3- Porvoon kuurom ykkäinkoulu 011 aio ttu alaikäisten kuurom ykkäin o p ettam ista varten puhem etodin m ukaan ruotsinkielellä. T ähän laitokseen kuuluu yksi kaksiosastoinen koeluokka ja kolm e koululuokkaa. K unkin luokan kurssi on k ak sivuotinen. O p p ila ita o tetaan laitokseen joka toinen vuosi lukum äärältään enintäin 15. O ppilas, josta on h avaittu ettei h än tä m enestyksellä käy puhem etodin m ukaan opettam inen, siirretään koeajan lo pu ttu a P ietarsaaren kuurom ykkäinkoulm m. 4. M ikkelin kuurom ykkäinkoulu on aiottu alaikäisten kuurom ykkäin o p e tta m ista varten kirjoitusm etodin m ukaan suom enkielellä. K ouluun otetaan ainoastaan sellaisia lapsia, jo tk a suom enkielisen puhekoulun koeluokasta ovat siihen siirretyt. K oulu käsittää kolm e kaksiosastoista koululuokkaa, kukin luokka kaksivuotisella kurssilla. 5. Jyväskyliin kuurom ykkäinkoulu 011 aiottu yli-ikäisten kuurom ykkäin o p ettam ista varten suom enkielellä. K ouluun kuuluu neljä luokkaa, kukin yksivuotisella kurssilla ja otetaan siihen joka vuosi o p p ilaita lukum äärältään enintäin 15. L a i toksessa on väliaikainen rinnakkaisosasto, järjestetty sillä tavoin kuin tässä edellä v akinaisesta osastosta oiy säädetty. ti. Y li-ikäisiä kuurom ykkiä opetetaan ruotsinkielellä P ietarsaaren kuurom ykkäinkoulussa, johon kuuluu kaksi luokkaa, kukin kaksivuotisella kurssilla, ja otetaan siihen oppilaita joka toinen vuosi lukum äärältään enintäin 15. L aitoksessa 011 m yöskin kaksiosastoinen luokka niiden lasten opettam ista varten kirjoitusm etodin m ukaan ruotsinkielellä, jotka Porvoon kuurom ykkäinkoulun koeluokasta ovat siihen siirrety t. 7. H elsingin ja K uopion sokeainkoulut ovat aiotut lasten o p ettam ista varten suom enkielellä. N iihin kuuluu valm isteleva luokka ja kaksi koululuokkaa, kukin kaksivuotisella kurssilla, sekä työosasto nelivuotisella kurssilla. O p p ila ita vastaan

4 5 otetaan joka toinen vuosi lukum äärältään enintäin 15. H elsingin sokeainkoulussa järjestetään väliaikainen osasto ruotsia puhuville lapsille, jo tk a saav at kouluopetusta ruotsinkielellä. A sum alaitoksen ja käsityöopetuksen pitää kum m inkin olla yhteiset m olem m ille osastoille. 8. K uurom ykkäinkouluihin, jo tk a ovat jä rjeste ty t puliem etodin käyttäm istä varten, otetaan kahdeksan vuotta tä y ttä n eitä, m utta ei päälle kahdentoista vuoden olevia lapsia. K ouluihin vli-ikäisiä kuurom ykkiä varten otetaan kahdeksantoista vuo tta täy ttän eitä, m u tta ei yli kolm enkym m enen vuoden olevia oppilaita. Sokeainkouluihin lapsia varten otetaan, valm istelevaan luokkaan kahdeksan, m u tta ei yli yhdentoista vuoden ikäisiä lapsia, sekä koululuokkiin kym m enen vuotta täy ttä n eitä, m u tta ei yli n eljäntoista vuoden ikäisiä lapsia. K uurom ykkäin- ta h i sokeainkouluun pyrkijä, joka ei ole tä y ttä n y t säädettyä alinta ikää tahi on sivuuttanut vahvistetun korkeim m an ikärajan, voipi aistivialliskoulujen tark astajan luvalla saad a pääsyn laitokseen. 9. K uurom ykkäinkouluissa jaetaan oppilaat luokille ja osastoille sen m ukaan kuin he kykenevät op etu sta seuraam aan. 10. K uurom ykkäin- ta h i sokeainkouluun y h d istetty y n asum alaitokseen o te ttakoon etupäässä o ppilaita koulun alem m ilta luokilta niin suuri m äärä kuin K oulutoim en Y lihallitus johtajaa ja asum alaitoksen jo h ta ja tarta kuulusteltuaan harkitsee sopivaksi. M uut oppilaat ovat johtajan toim esta m ajo itettavat sellaisiin koteihin koulupaikassa, joissa elin tav at ov at om ansa edistäm ään lasten kelvollista kasvatusta. 11. O petus kaikissa kuurom ykkäin- ja sokeainkouluissa on m aksuton, m utta asunnosta, ravinnosta ja hoidosta, olkoonpa oppilas asum alaitokseen otettu taik k a koulun toim esta yksityiseen kotiin m ajoitettu, suoritetaan kultakin oppilaalta vuosim aksu, joka kuurom ykkäinkoulussa on 200 m ark k aa ja sokeainkoulussa 250 m arkkaa. O ppilas, joka ei ole v aru stettu tarp eellisella vaatetu k sella, varu stetaan sellaisella 50 m arkan m aksusta, kuitenkin varteenottaen e ttä aistivialliskoulujen tark astaja saattaa, hellittävissä tapauksissa, opettajakunnan esityksestä m yöntää kohtuullisen alennuksen ta ik k ap a vapautuksen näistä m aksuista. 12. K oulujen johtaja- ja jo h tajatar- sekä opettaja- ja opettajatarhenkilöt kuin m yöskin heille tu lev at p alk k aedut ovat m ain itu t tähän asetukseen liitetyssä vuosirahansäännössä. K uitenkin voidaan vuosirahansäännössä m äärätty, opettajain ja opettajatarten luvun välinen suhde K oulutoim en Y lihallituksen harkinnan mukaan m uuttaa, varteenottaen kum m inkin e ttä jokaisessa koulussa tulee olla sekä opettajia e ttä op ettajattaria. K oulun johtajaksi voidaan o tta a m yöskin nainen, ja m aksetaan hänelle p alk k aa 2,400 m ark k aa vuodessa.

5 6 13. O heenliitetyssä vuosirahansäännössä m ainitut v iratt tä y ttä ä K oulutoim en Y lihallituksen päällikkö, ja olkoon virkain avoim eksi julistam isesta, lykkäyksestä kokeiden su o rittam ista varten, nim ittäm isestä, koevuosista, v altak irjasta ja valitu k sesta voim assa m itä sam assa suhteessa on säädetty viroista kansakoulunopettaja- ja opettajatarsem inaarissa. 14. K uurom ykkäin- tahi sokeainkoulun virkoihin pyrkiviltä vaaditaan, sen lisäksi m itä lähinnäseuraavissa artikloissa (15 18) kelpoisuutta varten on säädetty, e ttä he ovat osottaneet siveellisen vakavuuden ja nuorison ohjaam iseen soveliaan m ielenlaadun ohessa om aavansa ne erityistiedot sekä sitä kokem usta ja tottum usta opettam iseen, kuin viran asianm ukaiseen hoitam iseen tarv itaan. 15. V oidaksensa tu lla huomioon otetuksi johtajan- tahi jo h tajattareu v irk aa täytettäessä vaaditaan hakijalta, e ttä hän Y liopistossa on suorittanut filosofiankandid a a tti- ta h i jum aluusopillisen päästötutkinnon ja kasvatusopintutkinnon ta ik k a että hän julkaisem illaan teoksilla on osottanut tieteellistä ja kasvatusopillista taitoa ta ik k a myös tä y ttä n y t ne kelpoisuusehdot jo h tajattarenvirkaan, m itkä ovat säädetyt X kohd assa arm ollista asetu sta 27 p :ltä m arrasku uta 1885, joka koskee m uutam ia m uutoksia naissivistystä varten olevien oppilaitosten järjestäm isessä; kuitenkin olkoon lupa poikkeustapauksissa johtajan- tahi johtajattarenvirkaan n im ittää hakija, joka erinom aisella m enestyksellä on h arjo ittan u t opettajantointa, silloinkin kun hän ei tä y tä edelläsääd etty jä kelpoisuusehtoja. H ak ijalta, joka pyrkii johonkin vastam ainituista viroista, vaaditaan että hän, edelläsäädetyt opinnäytteet suoritettuaan, on a) kahden vuoden aikana kuurotnykkäinkoulussa ta h i yhden vuoden sokeainkoulussa tu tu stu n u t opetukseen ja kasvatukseen sellaisessa koulussa; b) auskulteerausajan loputtua aistivialliskoulujen tarkastajan ja sen koulun johtajan ta h i johtajattaren edessä, jonka Y lihallitus sitä varten m äärää, käy n y t tietopuolisen kuulustelun hänen taitonsa selville saam iseksi asianom aiseen virkaan kuuluvissa oppiaineissa; sekä c) tu tk ijak u n n an edessä, johon kuuluvat aistivialliskoulujen ta rk a sta ja sekä koulun johtaja ta h i jo h ta ja tar ja kaksi Y lihallituksen siihen m äärääm ää jäsentä koulun opettajakunnasta, suorittanut käytännöllisen opettajakokeen. 16. K elpoisuudesta vakinaiseen opettajan- ta h i o p ettajattaren v irk aa n kuurom ykkäin- ta h i sokeainkoulussa sekä asum alaitoksen jo htajattaren v irk aan olkoon voim assa m itä arm ollisessa julistuksessa 29 p:ltä toukokuuta 1901 on sääd etty kelpoisuu d esta opettajan- ta h i o p ettajattaren v irk aan ylem m ässä kansakoulussa. 17. K elp o isu u tta v arten vakinaiseen käsityönopettajan- ta h i o p ettajattaren virkaan kuurom ykkäin- ta h i sokeainkoulussa v aad itaan, p aitsi sitä m itä m uihin vakinaisiin opettajiin ja o p ettajattariin nähden sellaisessa koulussa tässä edellä säädetään,

6 vielä perusteelliset tietopuoliset tiedot ja etevää käytännöllistä taitoa niissä työnhaaroissa, joissa viran haltijan tulee an taa opetusta. 18. K elp o isu u tta v arten käsiam m atino pettajan virk aan sokeainkoulussa v aad i taan ta ito a niissä am m ateissa, m issä opetusta tulee annettavaksi, ja asianm ukaista opettajakykyä, jo ta on saav u tettu auskulteeraam alla sokeainkoulussa vähintäin yhden lukukauden aikana, sekä käytännöllinen opettajann äy te sellaisessa koulussa. 19. K uurom ykkäin- tahi sokeainkoulun johtaja ja jo h tajatar sekä asum alaitoksen jo h tajatar kuin m yöskin m uut vakinaiset ta h i koetteeksi asetetu t o p ettajat ja o p ettajattaret n au ttiv at yhtäläistä oik eu tta palkankorotukseen ja eläkkeesen, kuin voim assa olevain asetusten m ukaan on kansakoulunopettaja- ja opettajatarsem inaarien opettajille ja opettajattarille suotu,: kuitenkin niillä poikkeuksilla, m itkä aiheutuvat jo virkaanasetettujen opettajain ja o p ettajatarten oikeudesta saada vastakin pysyä heille ennen vakuutetuissa palkkaus-, eläke- ja m uissa eduissa. K uurom ykkäin- ja sokeainkoulujen jo h tajat ja o p ettajat, jotk a ovat su o rittaneet yliopistollisen kurssin, ovat kirkolliseen virkaylennysoikeuteen nähden ja m uissa soveltuvissa kohdissa yhdenvertaiset m aan alkeisoppilaitosten opettajain kanssa. S ellaisten virassa kuolleitten, v altakirjalla varustettujen johtajain tahi opettajain lesket sekä vajavaltaiset ja tu rv atto m at la p set n au ttiv at sitä virka- ja arm ovuodenoikeutta, joka 011 kirkollisten virkam iesten kuolinpesille vakuutettu. V ak in aiset ja koetteeksi o te tu t jo h tajat ja o p ettajat näissä kouluissa ovat osalliset Suomen kouluviraston eläkekassaan. 20. Jo h taja, jo h tajatar sekä vakinaiset o p ettajat ja o p ettajattaret saavat korotusta pohjapalkkaansa viiden, kym m enen ja viidentoista vuoden nuhteettom an palveluksen jälkeen sam assa virassa 10, 20 ja 20 % palkasta. 21. H elsingin sokeainkoulussa tulee johtajalle ja opettajille erityinen palkkio 500 m arkkaa sekä, erityisessä tapauksessa, johtajattarelle, asum alaitoksen jo h tajattarelle ja o p ettajattarille palk k io ta 400 m ark k aa vuodessa. 22. H elsingin ja K uopion sokeainkouluissa tulee yhden käsiam m atinopettajista johtajan osotnksen m ukaan olla apuna laitoksen m iespuolisten sisäoppilasten hoidossa ja siitä saada n au ttia vapaa asunto läm pöineen ja valaistuksilleen sekä ruoan asum alaitoksen pöydässä.

7 8 Vuosirahansäännöt Suomen kuuromykkäin- ja sokeainkouluille. I. Porvoon kuuromykkäinkoulu. J o h t a j a... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa). Asumalaitoksen johtajatar... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa ja ruokaa asumalaitoksen pöydässä). O p etta ja... O pettajattaria... Käsitöiden o p e tta ja... (opetusvelvollisuudella myöskin tietopuolisissa oppiaineissa). Käsitöiden op ettajatar... (opetusvelvollisuudella myöskin tietopuolisissa oppiaineissa). Voimistelun opetusta varten (12 tuntia ä 100 m arkkaa)... Talonmies Emännöitsijä Hoitajatar paitsi vapaata asuntoa ja ruokaa. Palvelijattaria Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha). Ruuanpitoon ja arviolta 56 henkilön majoitukseen ä 250 m a r k k a a... Opetus- ja työtarpeisiin...

8 9 K ir ja sto o n... Lääkärille ja lä ä k k e isiin... Sekalaisiin menoihin..... Yhteensä 2. Turun, Kuopion ja Oulun kuuromykkäinkoulut. Johtaja... 'paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa). Asumalaitoksen johtajatar... paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa ja ruokaa asumalaitoksen pöydässä). O pettajia... O p ettajattapa... Käsitöiden, kaunokirjoitukscn ja piirustuksen ip e tta ja... Käsitöiden, kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajatar... Voimistelun opettamista varten (18 tuntia i 100 m a rk k a a )... Talonmies Emännöitsijä Hoitajattapa paitsi vapaata asuntoa ja ruokaa. Palvelijattapa Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha). Ruuanpitoon ja arviolta 1111 henkilön innoitukseen ä 250 m a r k k a a... Opetus- ja ty ö ta r p e isiin...

9 10 K ir ja sto o n... Lääkärille ja lä ä k k e isiin... Sekalaisiin menoihin..... Yhteensä 3. Mikkelin kuuromykkäinkoulu. J o h t a j a... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa). Asumalaitoksen johtajatar... (paitsi vapaata asuntoa lämpimiin kanssa ja ruokaa asumalaitoksen pöydässä). O pettajia... O pettajattap a... Käsitöiden, kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettaja... Käsitöiden, kaunokirjoituksen ja piirustuksen opettajatar... (opetusvelvollisuudella myöskin tietopuolisissa oppiai noissa). Voimistelun opettamista varten (12 tuntia ä 100 m a rk k a a )... Talonmies Emännöitsijä Hoitajatar paitsi vapaata, asuntoa ja ruokaa. Palvelijattapa Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha). Ruuanpitoon ja arviolta 66 henkilöni majoitukseen ä 250 m a r k k a a... O n o t i ir - in. t. v n t a r n p i s i i n...

10 11 K ir ja sto o n... Lääkärille ja lä ä k k e isiin... Sekalaisiin menoihin... Yhteein 4. Pietarsaaren kuuromykkäinkoulu. J o h ta ja ta r... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa). O p etta ja... O p ettajattap a... Käsitöiden, kaunokirjoituksen ja piirustul sen opettaja... (opetusvelvollisuudella myöskin tietopuolisin:- oppiaineissa). Käsitöiden opettajatar... (opetusvelvollisuudella myöskin tietopuolisina oppiaineissa). Voimistelun opettamista varten (12 tunt: ä 100 m a rk k a a )... Suutarityön opettamista varten (12 tunti ä 40 markkaa)... Talonmies I I paitsi vapaata asuntoa ; Emännöitsijä } I ruokaa. Palvelijattapa Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha) Ruuanpitoon ja arviolta 44 henkilön majo tukseen ä 220 m a r k k a a... Opetus- ja ty ö ta r p e isiin... K ir ja sto o n... i

11 12 Lääkärille ja lä ä k k e isiin... Sekalaisiin menoihin..... Yhteensä 5. Jyväskylän kuurom ykkäinkoulu. Johtaja... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa). O pettajia... O pettajattaria... Käsitöiden ja piirustuksen opettaja... Käsitöiden ja kaunokirjoituksen opettajatar Apuopettaja Apuopettajattaria... Käsitöiden apuopettaja... Käsitöiden apuopettajatar... Voimistelun opettamista varten (18 tuntia ä 100 m a rk k a a )... Suutaritvön opettamista varten (12 tuntia ä 40 markkaa)... Palvelijoille (paitsi vapaata asuntoa lämpimän ja valaistuksen kanssa)... Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha). Arviolta 120 henkilön majoitukseen ä 275 markkaa... Opetus- ja ty ö ta r p e isiin... K ir ja sto o n... Lääkärille ja lä ä k k e isiin... Sekalaisiin menoihin.....

12 6. Helsingin sokeainkoulu. J o h t a j a... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa). Asumalaitoksen johtajatar... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa ruokaa asumalaitoksen pöydässä). O p etta ja... O p ettajattaria... Käsitöiden ja käsiammattien opettajia Käsitöiden op ettajatar... Voimistelun ja liikuntaleikkien opettama varten (15 tuntia k 100 markkaa)... Laulun ja musiikin opettamista varten. Apuopettajattaria... Emännöitsijii \ I paitsi vapaata asuntoa läi Hoitajattaria ;.. I [imuin ja ruuan kanssi Palvelijattaria J Lämmittäjä j paitsi vapaata asuntoa läi Talonmies Pimiin kanssa. Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha) Ruuanpitoon (70 henkilön a 200 markka. Opetus- ja työtarpeisiin... K ir ja sto o n... Lääkärille ja lä ä k k e isiin... Sekalaisiin menoihin...

13 14 7. Kuopion sokeainkoulu. Johtaja... (paitsi vapaata asuzitoa lämpimän kanssa). Asumalaitoksen johtajatar... (paitsi vapaata asuntoa lämpimän kanssa ja ruokaa asumalaitoksen pöydässä). O p etta ja... O pettajattaria... Käsitöiden ja käsiammattien opettajia.. Käsitöiden op ettajatar... Voimistelun ja liikuntaleikkien opettamista varten (15 tuntia ä 100 markkaa)... Laulun ja musiikin opettamista varten.. Renki Emännöitsijä Hoitajattaria paitsi vapaata asuntoaläm- pimän kanssa ja ruokaa. Palvelijatta Puihin ja valaistukseen (arviomääräraha). Ruuanpitoon (70 henkilön ä 200 markkaa). Opetus- ja työtarpeisiin... K ir ja sto o n... Lääkärille ja lääkkeisiin.... Sekalaisiin menoihin..... Yhteensä M itä tulee ylläolevan arm ollisen m ääräyksen sovelluttam iseen on H änen K e i sarillinen M ajesteettin sa m äärännyt:

14 15 1) e ttä K eisarillisen S enaatin tulee yksissä neuvoin K enraalikuvernöörin kanssa m ä ä rä tä sekä aika, jolloin sanotun m ääräyksen ja m enosääntöjen on a stu tta v a voim aansa, että m uuten ry h tyä niihin toim enpiteisiin, jo tk a niiden täy tän tö ön panem i seksi ov at tarp een v aa tim at; sekä 2) e ttä P ieta rsaa re n kuurom ykkäinkoulun käsityön op ettajan v irk aa ja H elsin gin sokeainkoulun y h tä apuopettajattarenvirkaa ei ole tä y tettäv ä niin kauan kuin virkojen nykyiset h altija t pysyvät laitoksessa ja u a u ttiv a t eusinm ainittu 1,500 m arkan ja jälkim m äinen 1,290 m arkan vu o tu ista palkkiota. T äm än säädöksen johdosta on K eisarillinen S en a a tti Y lihallitukselle lä h ettäm ässään kirjoituksessa 29 päivältä m aaliskuuta 1904 m äärännyt, että ylläm ainittu säädös m enosäännöistä on astu v a voim aansa 1 päiv än ä syyskuuta 1904 sek ä k äsken y t Y lihallituksen ry hty ä sille kuuluviin toim enpiteisiin asiassa. K u ten tä stä m ääräyksestä lähem m in käy selville, ovat kaikki suom enkieliset k uurom ykät lapset, jo tk a ilm oitetaan oppilaiksi kuuroinykkäinkouluun, o te tta v a t johonkin m aan puhekouluista siellä koetteeksi puhem etoodiu m ukaan opetettaviksi. Jo s koetusajalla, joka k estää kaksi vuotta, huom ataan, että kuurom ykkää lasta ei m enestyksellä voida puhem etoodiu m ukaan opettaa, on täm ä siirrettäv ä koko m aalle yhteiseen kirjoituskouluun, M ikkelin kuuroinykkäinkouluun, kirjoitusm etoodin m ukaan o petettavak si. P uhekouluihin jä te ty t lapset jaetaan taipu m usten sa m ukaan seuraam aan o p etu sta kah d ella rinnakkaisosastolla. M yöskin kirjoituskoulun o p p ila at jaeta an sam ojen perusteiden m ukaan kahteen riunakkaisosastoon, jota paitsi koulun vähim m in lah jak k aat oppilaat yhdistetään erityiseksi osastoksi vähem m in lahjakkaita v arten. N iin pian kuin säädetty uudestajärjestäm inen on ehditty panna toim een, tu le v at m aan suom enkieliset kuurom ykät lapset luonnonlahjojensa m ukaan olem aan jaettu in a viiteen eri rinnakkaisosastoon. M aan ruotsinkielisiä kuurom ykkiä lapsia varten, joiden lukum äärä ei ole niin suuri, e ttä se m yöntäisi sellaisen jakam isen, on p eru ste ttu erityinen koulu, Porvoon kuurom ykkäinkoulu, josta jatk u v aa puheopetusta seuraam aan kykenem ättöm ät lapset siirretään P ietarsaaren kuuroinykkäinkouluun, jossa h eitä o p etetaan kirjoitusm etoodin m ukaau. M aan y li-ikäisiä suom alaisista kod eista olevia kuurom ykkiä opetetaan, luonnonlahjojen m ukaan jaettu in a kahteen rin nakkaisluokkaan, Jyväskylän kuurom ykkäinkoulussa. M aan yli-ikäisiä, ruotsalaisista kodeista olevia kuurom ykkiä varten on P ietarsaaren kuurom ykkäinkoulussa toim essa erityinen osasto. O p p ilaita o tetaan joka toinen vuosi kuurom ykkäinkouluihin lapsia varten ja ruotsinkieliselle osastolle yli-ikäisiä kuurom ykkiä v arten; sekä jo k a vuosi suom enkielisten yli-ik äisten kuurom ykkien kouluun.

15 16 O ppiajan pituus on kahdeksan v ao tta lasten sekä neljä vuotta yli-ikäisten kuurom ykkien koulussa. M aan sokeainkouluihin H elsingissä ja K uopiossa o tetaan uusia oppilaita vuorotellen joka toinen vuosi. O p p iaik a kestää kaksi vuotta. M aan ruotsinkielisiä sok eita varten on, siksi kunnes erityinen ruotsinkielinen laitos on voitu perustaa, jä r je ste tty erityinen tilapäinen osasto H elsingin sokeainkouluun. O ppilaitokset kuurom ykkiä, sokeita ja tylsäm ielisiä varten ovat lukuvuonna olleet k au ttaa lta an opetus- ja kasvatuslaitoksia. N iin sano tu t ty ö laito k set ta i tu rv ak o d it eiv ät kysym yksessä olevana aikan a ole olleet toim innassa. A istivialliskoulujen työsuunnitelm iin on lukuvuonna te h ty ainoastaan ne m uutokset, jo tk a on aih eu ttan u t O ulun kuurom ykkäinkoulun laajentam inen uudella, kuudennen vuosikurssin o pp ilaat k äsittäv ällä luokalla. O ppilasluku kaikissa aistivialliskouluissa yhteensä oli lukuvuoden aikana 725; näistä oli otettu kuurom ykkäinkouluihin 525, sokeainkouluihin 138 ja tylsäm ielisten oppilaitoksiin 62. V a sta a v a t num erot edellisenä vuonna olivat 729, 516, 136 ja 77. K uurom ykkäinkouluihin otetuista oppilaista opetettiin 424 lasten ja 101 yliikäisten kouluissa. L asten kuurom ykkäinkouluihin o tetu ista oppilaista nautti 306 eli 72 % opetu sta puhem etoodiu m ukaan ja 118 eli 2 8 % kirjoitusm etoodin m ukaan. K uurom ykkäinkoulujeu oppilaista nau tti 450 eli 86 % opetusta suom en- ja 75 eli 14 % ruotsinkielellä. Sokeainkoulujen oppilaista oli 113 eli 8 2 % lastenkouluissa ja 25 oli 1 8 % täysi-ikäisten kouluissa. 130 sokeaa eli 9 4 % n au tti o p etu sta suom en-, 8 eli 6 % ruotsinkielellä. T ylsäm ielisten koulun oppilaista oli 49 suom enkielisiä ja 13 ruotsinkielisiä. V altav a enem m istö aistivialliskoulujen oppilaista, nim ittäin 86 % koko oppilasluvusta oli otettu valtion oppilaitoksiin, m uut eli 14 % n au ttiv at opetusta valtion avustam issa yksityislaitoksissa. A lam aisen esityksen johdosta on H än en K eisarillinen M ajesteettinsa 31 p ä i vänä joulukuuta 1903 arm ossa suostunut siihen, e ttä Suom en yleisistä varoista saadaan vuosien 1903 ja 1904 kuluessa suorittaa 412,203 m arkkaa omien rakennusten rakentam iseksi O ulun kuurom ykkäinkoululle. S ittenkuin Y lih allitu s kirjelm ässä 29 p äivältä tam m ik u uta 1904 oli eh d o ttan ut K eisarilliselle Senaatille lähem piä m ääräyksiä oppilastöiden m yönnistä karttuvien tulojen käyttäm isestä, on K eisarillinen S en aatti kirjeessä K irkollisasiain T oim ituskunnasta 29 päivältä m aaliskuuta 1904 Y lihallituksen ehdotuksen m ukaisesti m äärännyt,

16 17 että toinen puoli m ainituista tuloista on lankeava valtiolle; sekä e ttä toista puolta niistä on jokaisessa laitoksessa hoidettava ja tilitettävä erityisenä rahastona, jonka vuotuiset tu lo t käytettäköön opettajakunnan harkinnan m ukaan osaksi pienem pien palkintojen h ankkim iseksi oppilaille, jo tka hyvällä käy töksellään ja ahkeruudellaan ovat ansainneet ne, osaksi eroavien ja aikaisem m in eronneiden oppilasten avustam iseksi, lähinnä h an kk im alla heille työ k aluja ja -tarp eita. S iviilitoim ituskunnasta Y lihallitukselle toim itetun kirjelm än m ukaan 17 p ä i v ältä m aaliskuuta 1904 on Sokeiden Y stävät-nim isen yhdistyksen K uopion H a a ra osastolle edelleen ylläpitääkseen työkoulua täysi-ikäisille sokeille K uopiossa» rahasto sta työhön täydellisesti kykenem ättöm ien henkilöiden hoitam ista varten» m yönn etty vuotuinen 12,000 m arkan ap urah a viiden vuoden ajaksi, lask ettav ak si 1 p äivästä elokuuta 1904, jolloin ehdoiksi m äärärahan nauttim iselle on m äärätty: että oppilaitoksessa aina opetetaan vähintäin 25 oppilasta; että opetus siinä on m aksuton ja että siis oppilailta, jotka itse kustantavat olonsa koulupaikkakunnalla, ei v aad ita m itään koulum aksuja; e ttä koulum aksuja oppilaista, jotka joko otetaan laitoksen asum alaitokseen ta i laitoksen toim esta sijoitetaan täysihoitoon paikkakunnalla, ei aseteta suurem m iksi kuin valtion sokeainkouluissa; e ttä laitoksen jo htokunta joka vuosi lokakuussa an taa K oulutoim en Y lihallitukselle selonteon laitoksen toim innasta lähinnä kuluneena lukuvuonna; että laitoksen johtokunta joka vuosi lokakuussa antaa K öyhäinhoidontarkastajalle täydellisen yleiskatsauksen yhdistyksen talo u dellisesta asem asta lähinnä kuluneena lukuvuonna; e ttä oppilaita laitokseen otettaessa etusija on annettava sellaisille hakijoille, jo tk a m yöhem m ällä ijällään o v at tu lleet sokeiksi kuin myös että lapsuudestaan sokeita, jotka vielä eivät ole tä y ttä n eet 20 vuotta, ainoastaan poikkeustapauksissa otetaan laitokseen; sekä että yhdistys on velvollinen alistum aan niihin laitoksen opetusta koskeviin m ääräyksiin, joita K oulutoim en Y lih allitus voi k atsoa tarpeelliseksi antaa. V uoden 1904 kuuntelum äärärahan henkilöitä varten, jo tk a halu avat valm ista u tu a m aan kuurom ykkäin- ja sokeainkoulujen opettajiksi, on Y lihallitus jakanut siten, että sacri min. kand. K. A. N ym an on saanut 600 m arkkaa, ylioppilas O. E. H ovilainen 500 m arkkaa, ylioppilas E eva R ehnbäek ja kansakoulunopettaja O. J. H im anen kum pikin 200 m arkkaa sekä ylioppilas K ristiin a Sellm an, v. t. opettaja K. A. W irtanen, o p ettajatark o k elaat K. N iuni, Elin K allio ja II. lle rg kukin. 100 m arkkaa. 3

17 18 Sam an vuoden m atka-apurahat kuurom ykkäin- ja sokeainkouluissa toim ivia johtajia, opettajia ja o p ettajattaria varten 011 K eisarillinen S enaatti, K irkollisasiain T oim ituskunnan kirjelm än m ukaan 19 päivältä h u h tik u u ta 1904, jak an u t siten, että K uopion kuurom ykkäinkoulun opettaja, filosofiankandidaatti U. K alim a ja T urun kuurom ykkäin koulun opettaja, filosofianm aisteri E. L u ck kum pikin saiv at 800 m arkk aa sekä Porvoon kuurom ykkäinkoulun o p ettajata r M. af F orselles ja O ulun kuurom ykkäinkouluun koetteeksi m äärätty o p ettajata r J. Sim elius kum pikin 700 m arkkaa. T ietopuoliset ja käytännölliset n äy tteet vakinaisen opettajanviran saam ista v arten aistivialliskouluissa ovat lukuvuoden kuluessa suorittaneet pastori K. Sipilä johtajan- ja opettajanvirkaa varten sokeainkoulussa sekä v. t. opettaja, ylioppilas G. A. W ikm an vakinaista o pettajanv irkaa varten sokeainkoulussa. II. Y k sityiset koulut. Porvoon kuurom ykkäinkoulu. Puliekoulu ruotsinkielisten kotien kuuromykkiä lapsin varten. K oulussa on lukuvuoden aikana toim inut neljä luokkaa, jotka vastaav at 2:sta, 4:ttä, 6:tta ja 8:tta vuosiosastoa. O ppilaslukum äärä on noussut 44, joista ollut sijoitettuna koulun yhteydessä olevaan asuinalaitokseen. L aitoksen m enosääntö 011 lukuvuodeksi v ah v istettu 34,850 m arkaksi. Jo h tajan to in ta on hoitan u t johtaja, filosofiankandidaatti K. O. W ichm ann. M äärärahassa läm pöä ja valoa varten syntyneen vajauksen täyttäm iseksi 011, K irkollisasiain T oim ituskunnan kirjeen m ukaan 20 p äiv ältä tam m ikuuta 1904, m yönnetty ylim ääräinen 500 m arkan m ääräraha. Kouluneuvoston jäseninä ovat toim ineet piispa H. R äbergh (puheenjohtajana), konsiilinrouva H. S öderström ja lehtori K. L indblad.

18 19 Turun kuurom ykkäinkoulu. Puhekoulu suomenkielisten kotien kuuromykkiä lapsia varten. K oulussa 011 lukuvuoden aikana työskennellyt kahdeksan ylenevää luokkaa, ensim m äinen luokka jaettu n a kahteen rinnakkaisosastoon. O ppilasluku 011 noussut 98, joista ollut sijoitettuna koulun yhteydessä toim ivaan asum alaitokseen. O ppilaitoksen m enosääntö on lukuvuodeksi vahvistettu 62,470 m arkaksi. Jo h tajanto in ta on hoitanut johtaja, nim ipastori A. E. N ordm an. K ouluneuvoston jäseninä ov at toim ineet kaupunginlääkäri B. G. H ah l (puheenjohtajana), rehto ri K. A. P oppius ja rouva A. Rydm an. Mikkelin kuurom ykkäinkoulu. Kirjoit.uskoulu suomalaisten kotien kuuromykkiä lapsia varten. K oulussa 011 lukuvuonna ollut toim innassa seitsem än ylenevää luokkaa, joilla yhteensä on ollut 91 oppilasta. N äistä on 20 ollut sijoitettuna koulun yhteydessä olevaan asum alaitokseen. P aitsi T urun, K uopion ja Oulun puhekouluista siirrettyjä oppilaita on m yöskin joukko kuurom ykkiä lapsia, joita korkean ikänsä tähden ei ole voitu o tta a lasten puhekouluun, päässy t oppilaitokseen. L aitoksen m enosääntö on täk si lukuvuodeksi v ahv istettu 55,000 m arkaksi. O ppilaitoksen johto 011 ollut uskottu johtajalle, o p ettajak an d id aatti A. I. S a volaiselle. K ouluneuvoston jäseninä ov at toim ineet lehtori F. H. A lopteus (puheenjohtajana), sairaalanlääkäri E. A. H illbom ja rouva H. Sahlan. Kuopion kuurom ykkäinkoulu. Puhekoulu suomenkielisten kotien kuuromykkiä lapsia varten. K oulussa on lukuvuoden aikan a toim inut kahdeksan ylenevää luokkaa, ensim m äinen kahteen osastoon jaettuna. O ppilasluku on noussut 100, joista 30 on ollut sijoitettu na koulun yh tey dessä olevaan asum alaitokseen.

19 20 L aitoksen m enosääntö lukuvuodeksi on v ah v istettu 63,860 m arkaksi. O p p ilaito sta 011 ohjannut johtaja K ust. K illinen. K ouluneuvoston jäseninä o v at toim ineet rehtori U. W. T elen (puheenjohtajana), tohto ri G. Korston, kauppaneuvos I. L öf, rouva J. T herm an ja neiti B. Stenius. Pietarsaaren kuurom ykkäinkoulu. lluotsiiiliieliiieii koulu yli-ikäisiä kuuromykkiii varten, sekä Kirjoituskonin ruotsinkielisten kotien kuuromykkiii lapsia varten. L aitoksessa on lukuvuoden aikana työskennellyt yli-ikäisten kuurom ykkien osasto, jolla on 3-vuotinen oppim äärä sekä kirjoitusosasto Porvoon pubekoulusta siirrettyjä o ppilaita varten, jolla osastolla on 7-vuotinen oppim äärä. K um m ankin osaston oppilasluku on noussut yhteensä 30. K aik k i ovat olleet sijoitetut koulun yhteydessä olevaan asum alaitokseen. K oulun m enosääntö lukuvuodeksi 011 v ahvistettu 26,870 m arkaksi. K o ulun johdosta 011 p itä n y t huolta jo h tajatar M aria K ahelin. K ouluneuvoston jäseninä ovat toim ineet entinen kuurom ykkäinkoulun joh tajata r A. H eik el (puheenjohtajana), pastori J. A rvonen ja apteek k ari Y. L. Candolin. Jyväskylän kuurom ykkäinkoulu. Koulu suomenkielisten kotien yli-ikäisir kuuromykkiä varten. L aito s on lukuvuoden aik an a toim inut kahten a riiinakkaisosastona, joilla kum m allakin on 3 luokkaa. Y hteinen oppilasm äärä on ollut 84. K aik k i ovat olleet sijoitettu ina täysihoitoon koulun ulkopuolella. L aitoksen vuosisääntö lukuvuodeksi 011 vahv istettu 52,040 m arkaksi. K oulun johtoa ou h o itan u t entinen kappalainen E. J. K. Luom a. K ouluneuvoston jäseninä o v at toim ineet oikeusraatim ics J. C astren (puheenjohtajana), kirkkoherra E. Cleve, tohtori G. P alander, ap teek k ari F. K iljander ja to htorinrouva B. R elander.

20 21 Oulun kuurom ykkäinkoulu. Ptihekoulu suomenkielisten kotien kuuromykkiä lapsia varten. L aitoksessa, joka paruillaan on järjestelyn alaisena, on lukuvuoden aikana toim inut viisi ylenevää luokkaa, ensim m äinen jaettu n a kahteen rinuakkaisosastoon. O ppilasluku on noussut 69, joista 30 on ollut sijoitettuna koulun yhteydessä olevaan asum alaitokseen. K o u lun m enosääntö lukuvuodeksi on v ah v istettu 50,635 m arkaksi. L aito k sen johdosta on huolta p itä n y t johtaja, filosofianm aisteri K. E. K ahva. Sen jälkeen kuin laitoksen asum alaitoksen jo h tajatar 4 päivänä joulukuuta 1903 siirrettiin o p e tta ja ta re k si laitokseen, m äärättiin koetteeksi m äärätty opettajatar Je n n y Sim elius 6 päivänä heinäkuuta 1904 k ah ten a koetusvuotena hoitam aan laitoksen asum alaitoksen jo h tajattaren virk aa. L aito k sen asum alaitos on lukuvuonna ollut sijoitettuna J. \V. F ellm anin perillisten taloon N:o 16 ensim m äisessä kortteerissa ja oli vuokram äärä 3,700 m arkkaa. K ouluosastoa varten on vuokrattu yksityisen tyttökoulun talo N:o 31 kahdeksannessa kaupunginosassa 5,000 m arkan vuokrasum m asta. K ouluneuvoston jäseninä ovat toim ineet tohtori G. B org (puheenjohtajana) kauppias J. Illikain en ja tohtorin rouva I. R elander. Helsingin sokeainkoulu. Koulu suomen- ja ruotsinkielisten kotien sokeita lapsia varten. K oulussa on lukuvuonna työskennellyt suom en- ja ruotsinkielinen valm istava luokka, kaksi suom enkielistä koululuokkaa ja yksi ruotsinkielinen koululuokka sekä k aksi työosastoa, joilla opetusta on an nettu jokaisen oppilaan äidinkielellä. O ppilasm äärä nousi 55, joista 47 opetettiin suom en- ja 8 ruotsinkielellä. S itä paitsi on laitoksessa lukuvuonna ollut kuuro ja sokea ty ttö A g n eta H alonen, jonka opetusta v arten K irkollisasiain T oim ituskunnan kirjeen m ukaan 6 päivältä lokakuuta on m yönnetty 1,000 m arkan m ääräraha. K a ik k i op p ilaat ov at olleet sijoitettuna koulun y htey d essä olevaan asum alaitokseen. L a ito k se n m enosääntö lukuvuodeksi on v ah v istettu 54,408 m arkaksi.

21 22 O dotetun vajauksen täyttäm iseksi opetus- ja työvälineiden m äärärahassa on K irkollisasiain T oim ituskunnan kirjeen m ukaan 15 p äiv ältä joulukuuta 1903 m yönn etty 1,000 m arkkaa. K oulua on lukuvuonna johtanut aistivialliskoulujen tarkastaja, filosofianm aiste ri V a lte r Forsius 1 päivästä syyskuuta 1 päivään m arraskuuta 1903 sekä v. t. johtaja, o p ettaja vlug. H elin 1 päivästä m arraskuuta päivään syyskuuta K ouluneuvoston jäseninä o v at olleet toim isto tirehtöö ri C. B. F ed erley (puheenjohtajana), dosentti, tohtori G. A. N ordm an, vapaah erratar A. af Schulten ja neiti A lm a Söderhjelm. Kuopion sokeainkoulu. Koulu suomenkielisten kotien sokeita lapsia varten. K oulussa on lukuvuonna toim inut yksi valm istava-, kaksi koulu- ja kaksi käsityöluokkaa, joilla kullakin on kaksivuotinen kurssi. O ppilasluku on noussut 57 ja o v at kaikki olleet sijoitettu ina koulun yh tey dessä olevaan asum alaitokseen. L a i toksen vuosisääntö lukuvuonna 011 v ah v istettu 46,628 m arkaksi. K oulun johdosta on p itä n y t huolta johtaja, pastori K. L yytikäinen. V akinaisen toim en laitoksessa 011 saanu t v. t. opettaja, ylioppilas G. A. W ik man, joka 6 päivänä heinäkuuta 1904 m äärättiin k ahtena koetusvuotena hoitam aan o pettajanv irkaa laitoksessa. K ouluneuvoston jäseninä o vat toim ineet rehtori U. W. Telen (puheenjohtajana), tohtori G. F orsten, kauppaneuvos 1. L öf, neiti B. S tenius ja rouva J. T herm an. III. Y k sityisiä kouluja. Kurikan kuurom ykkäinkoulu. Koulu suomenkielisten kotien yli-ikäisiä kuuromykkiä varten. O ppilaitoksessa 011 lukuvuoden aikana ollut opetettavana 13 oppilasta, näistä 7 m iestä ja 6 naista. L ukuvuoden alussa otettiin oppilaitokseen 1 mies ja 2 naista. L aito k sesta laskettiin lukuvuoden lopussa samoin 1 m ies ja 2 naista.

22 23 O petukseen on kuulunut seuraavat oppi- ja harjoitusaineet: äidinkieli, uskontooppi, m aantieto, luonnontieto, laskento, kaunokirjoitus ja käsityöt. Y hteenlaskettu tu n tim äärä viikossa on noussut 35. Laitoksen johtajana on toim inut kirkkoherra, rovasti B. J. Söderm an, jota opetuksessa ovat au ttan eet yksi nais- ja yksi m iesopettaja. L aitos on lukuvuonna n au ttin u t 2,400 m arkan valtioapua. Kuopion täysi-ikäisten sokeiden työkoulu. L ukuvuoden alussa otettiin laitokseen 10 uutta oppilasta, näistä 8 m iestä ja 2 naista. K oko oppilasinko lukuvuonna on noussut 25, josta 15 oli m iehiä ja 10 naisia. L ukuvuoden lopussa laskettiin pois 5 oppilasta, 2 m iestä ja il naista. L aitos on lukuvuonna n au ttin ut 12,000 m arkan valtioapua. L aitoksen johdosta on p itä n y t hu olta jo h tajatar neiti L. W ikm an, jota opetuksessa on avu stan u t 2 m ies- ja 2 naisopettajaa. L aitoksen johtokuntaan ovat kuuluneet sokeainkoulun johtaja K. L yytikäinen (puheenjohtajana), v ap aah erratar I. Boije, asum alaitoksen johtajatar A. P etander, kauppaneuvoksettaret H. Lignell ja A. Löf, rouva M. R anin sekä työm iehet W. Pehkonen ja M. L aukkanen. K ouluneuvoston jäseninä o v at to im in eet rehtori IJ. W. T elen (puheenjohtajana), tohto ri Cl. Korsien, kauppaneuvos I. Löf, neiti B. Stenius ja rouva J. T herm an f 1 Perttulan kasvatuslaitos tylsäm ielisiä lapsia varten. O ppilasluku nousi 1904 vuoden alussa 62, joista 34 oli poikia ja 28 tyttöjä. Vuoden kuluessa erosi 14 oppilasta, jota vastoin 13 uutta oppilasta sam ana aikana o tettiin laitokseen. L aitoksen vuosim cnot vuonna 1904 o vat nousseet 51,748 m arkkaan 83 p en niin, joista 37,398 m arkk aa 83 penniä o v at olleet valtion varoja. Laitoksen johtajana on edelleen toim inut filosofianm aisteri E. L. H edm an, jota oppilasten opetuksessa ja kasvatuksessa on avustanut johtajatar sekä 2 mie.sja 7 naisopettajaa. L aitoksen kouluneuvoston o vat m uodostaneet kirk ko h erra O nni N yström, to h tori T. W ichm aun ja iehtorinrouva A. B ergm an.

23 24 T ähän liitetään alam aisim m asti m uutam ia tilastollisia tauluja lukuvuodelta , jo tk a ovat te h d y t asianom aisten laitosten johtajien antam ien tietojen perustuksella. H elsingissä K oulutoim en Y lihallituksessa helm ikuussa V iran puolesta:

24 I. Opettajien ja opettajatarien lukumäärä Suomen valtion kuuromykkäin- ja sokeainkouluissa lukuvuonna A. Kuuromykkäinkouluja. 25 Kuuromvkkäinkoulu... Porvoo. I I Kuuromykkäinkoulu... ; Kuuromykkäinkoulu... Kuuromykkäinkoulu... Turku (Mikkeli Kuopio Kiuiromvkkäinkoulu...Pietarsaari! Kuuromykkäinkoulu...Jyväskylä ' Kuuromvkkäinkoulu... Oulu B. Sokeainkouluja. Sokeainkoulu... Sokeainkoulu... Helsinki j Kuopio i

25 26 27 IL Kunkin opettajan ja opettajattaan osalle tulevien viikkotuntien luku valtion kuuromykkäin- ja sokeainkouluissa lukuvuonna A. Kuuromykkäinkouluja. K u u r o m y k k ä in k o u lu... K u u r o m y k k ä in k o u lu... K u u r o m y k k ä in k o u lu... K u u r o m v k k ä i n k o u l u... K u u r o m v k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä in k o u lu... Porvoo Turku Mikkeli Kuopio Pietarsaari Jyväskylä Oulu B. Sokeainkouluja. S o k e a in k o u lu...: Helsinki! S o k e a in k o u lu...j Kuopio 1 Tähän sisältyy auskultanttien li viikkotuntia.

26 III. Viikkotuntia kussakin luku- ja harjoitusaineessa valtion kuuromykkäin- ja sokeainkouluissa lukuvuonna A. Kuuromykkäinkouluja. Kuuromykkäinkoulu.. i Porvoo (Puhekoulu) 28 i Kuuromykkäinkoulu.. Turku (Puhekoulu) ; I! Kuuromykkäinkoulu. j (Kirjoituskoulu)., Mikkeli

27 Kuuromykkäinkoulu.. Kuopio (Puhekoulu) Kuuromykkäinkoulu.. Pietar- (Koulu yli-ikäisille sekä saari kirjoituskoulu) Kuuromykkäinkoulu.. Jyväs- (Koulu vli-ikäisille) kylä 29 Kuuromykkäinkoulu.. Oulu (Puhekoulu) i B. Sokeainkouluja. Sokeainkoulu.... Helsinki Sokeainkoulu.... Kuopio M n i s t. Missä kaksi lukua 011 samassa sarekkeessa, tarkoittaa edellinen mies- ja jälkimäinen naisoppilaita.

28 30 31 IV. Yleisten kuuromykkäin ja sokeainkoulujen vuosi- m äärärahat ja menot opetukseen y. m. vuonna A. K uurom ykkäinkouluja. K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... K u u r o m y k k ä i n k o u l u... B. S o k e a in k o u lu ja. S o k e a in k o u l u... S o k e a in k o u l u vuodon s y y s k u u n 1 p ä iv ä n jä lk e e n. 2 T ä h ä n e iv ä t sis ä lly k o u lu h u o n c u s to m a k s u t. 3 Ennen 1904-vuoden sy y sk u un 1 päivää.

29 V. Valtion kuuromykkäin- ja sokeainkouluihin otettuja oppilaita koskevia ilmoituksia lukuvuodelta A. Kuuromykkäinkouluja. Kuuromykkäinkoulu.... Porvoo Kuuromykkäinkoulu.... Turku Kuuromykkäinkoulu.... Mikkeli Kuuromykkäinkoulu.... Kuopio Kuuromykkäinkoulu.... Pietarsaari Kuuromykkäinkoulu.... Jyväskylä Kuuromykkäinkoulu.... Oulu B. Sokeainkouluja. Sok eain k ou lu... Sok eain k ou lu... Helsinki Kuopio