SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. Suomen kansanopetuksen. Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 25. HELSINGISSÄ 189$.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 25. Tilastollinen yleiskatsaus Suonien kansakoulutoimeen vuonna HELSINGISSÄ 189$. H E LSIN G IN SENT K AA LI K IR JA P A IN O SSA.

2 Sisällys: T eksti»:...i XXI. Tauluja : I. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä ja koulunkäynti vuonna 18ÜG II. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen määrä ja laatu, opettajisto, kansakoulun ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa vuonna Yhteenveto II:sesta T a u lu s t a Siv.

3 Koulutoimen Ylihallituksen antama alamainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta vuonna I. Seminaarit. Kun Teidän Keisarillinen Majesteettiinne oli Huhtikuun 29 p:nä 1896 annetussa armollisessa julistuksessa säätänyt, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria, suomi ä, on perustettava ja sijoitettava, toinen, miesoppilaita varten, Raumaan ja toinen, naisoppilaita varten, Raaheen, alkoivat nämä oppilaitokset juhlallisen vihkimisen jälkeen toimintansa, Raahen seminaari Elokuun 22 ja Rauman 28 p:nä 1896, molemmat yhdellä luokalla. Rauman seminaarin johtajaksi nimitettiin ja siirrettiin Syyskuun 24 p:nä 1896 Sortavalan seminaarin johtaja Karl Oskar Hynén, joka kuitenkin sairauden tähden nautti virkavapautta koko vuoden, jona aikana johtajalle kuuluvia virkatoimia hoiti lyseonrehtori V. Högman; Rauman seminaarin johtajaksi nimitettiin s. p. seminaarinlehtori Konstantin Raitio. Tammikuun 8 p:nä 1897 määrättiin yksityiskoulunjohtajatar Hilda Maria Nordlund kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan viimeksi mainitun seminaarin johtajattaren virkaa. Muuten olivat opettajina Rauman seminaarissa: koetteeksi määrätyt kolleegat Berndt Mikael Nyberg (laulussa ja soitannossa) ja arkkitehti Yrjö Oskari Blomstedt (piirustuksessa ja käsitöissä) sekä tuntiopettajina kappalainen K. Helenius, f il. maisteri J. W. Siilänen ja kansakoulunopettaja F. F. Hällström. Raahen seminaarin opettajina olivat koetteeksi määrätyt opettajattaret Wendla Augusta Forsström (laulussa ja soitannossa), Adèle Maria Feston (piirustuksessa ja käsitöissä) ja Ellen Emilia Wåhlberg (voimistelussa ja terveysopissa). Kaikkien seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon, työnjohtajia ja puutarhureita lukematta, kuului tänä vuonna 66 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla:

4 IV 1S96- Sem inaaiikaupunki. Johtajia. Johtajattavia. Sem inaareissa. L ehtoria. Kolleegoja. N aisopettajia. M allikouluissa: 1 VI luokalla. M iesopettajia. N aisopettajia. L asten tarhoissa. osastoluokalla. M iesopettajia. N aisopettajia. N aisopettajia. Jyväskylä _ Tammisaari Uusikaarleby S ortavala Rauma n R aah e Yhteensä Täydellisten seminaarien opettajistossa ja opettajavirkojcn hoidossa on vuoden kuluessa tapahtunut seuraavat muutokset: Jyväskylän seminaarissa : Lehtori Raition Rauman seminaarin johtajaksi siirtymisen kautta avonaiseksi tullut suomenkielen lehtorinvirka täytettiin Toukokuun 18 p:nä 1897, jolloin filos. lisentsiaatti Karl Adolf Oskar Relander määrättiin sitä kahdeksi koetusvuodeksi hoitamaan. Sekä viran avonaisena ollessa, että myöhemmin, kun lisentsiaatti Relander nautti hänelle vuoden lopuksi myönnettyä virkavapautta, hoiti mainittua lehtorinvirkaa määrätty sijainen, mallikoulun opettaja H. Niemi, jonka omaa virkaa hoiti kansakoulunopettaja K. R. Kivi. Maaliskuun 16 p:nä 1897 sai piirustuksen, käsitöiden ja maantieteen lehtori Rafael Hårdh virkaeron ja täyden eläkkeen, mutta hoiti kuitenkin sijaisena tätä virkaa vuoden loppuun asti. Kun tyttömallikouluun väliaikaisesti perustetun neliosastoisen luokan opettajatar, Amanda K. Savolainen omasta pyynnöstään vuoden alussa sai eron virastaan, määrättiin neiti Hilma Ihala toistaiseksi hoitamaan mallikoulun osastoluokan opettajattarenvirkaa. Tammikuun 8 p:nä 1897 määrättiin opettajatar Helma A. Nyström kahdeksi koetusvuodeksi avonaiseen seminaarin lastentarhan opettajattarenvirkaan, saaden samalla velvollisuudekseen opettaa voimistelua seminaarin naisosastolla. Virkavapautta nauttivat: johtaja, fil. tohtori Y. K. Yrjö-Koskinen suurimman osan kevätkautta, ollakseen vuoden 1897 valtiopäivillä Ritaristossa ja Aatelissa sukunsa edustajana, sekä seuraavan kesäluvan kasvatusopillista tutkimusmatkaa varten Englantiin; lehtori L. Kiljander koko kevätkauden kivuloisuudcn tähden ja lehtori P. Hannikainen Huhtikuun keskipalkoilta vuoden loppuun tehdäkseen kasvatusopillisessa tarkoituksessa matkan ulkomaille. Johtajan virkaa hoiti sillä aikaa varajohtaja lehtori ' W. Wegelius ja asianomaisten opettajain opetusvelvollisuutta määrätyt sijaiset. Päättyneiden *) Ynnä 3 tuntiopettajaa.

5 1897. y koetusvuosien jälkeen annettiin Marraskuun 6 p:nä 1896 matematiikan lehtori Nestor Ojalalle ja mallikoulunopettaja Herman Niemelle valtakirjat virkoihinsa. Tammisaaren seminaarissa : Kun johtaja F. W. Sundvall oli Tammisaaren edustajana 1897 vuoden valtiopäivillä, toimitti valtiopäivien aikana johtajan tehtäviä oppilaitoksen varajohtaja lehtori F. M. Linden, jonka ohessa johtajan opetustointa hoitivat lehtorit K. E. Sonck ja Emma I. Åström. Seminaarin mallikoulunopettajatar Anna Roos nautti yksityisten asiain tähden virkavapautta Toukokuun l:stä päivästä kauden loppuun ja hänen sijaisenansa oli mallikoulun yhdistetyn luokan opettajatar O. Falck. Uudenkaarlebyn seminaarin opettajistossa ja virkojen hoidossa ei vuonna tapahtunut mitään muutoksia. Sortavalan seminaarissa: Kun johtaja Hynén oli siirretty Rauman seminaariin, nimitti Keisarillinen Senaatti Toukokuun 11 p:nä 1897 IY:n piirin kansakoulutarkastajan filos. maisteri Oskar Fredrik Borgin Sortavalan seminaarin johtajaksi. Johtajanvirkaa sen avonaisena ollessa hoiti aluksi varajohtaja lehtori K. A. Hougberg ja Syyskuun l:stä päivästä lehtori E. A. Hagfors, joka myöhemmin määrättiin edelleen vuoden loppuun asti johtajantehtävistä huolta pitämään, kun johtaja Borg asianomaisella luvalla vielä toimitti entistä virkaansa. Lehtori Hagforsin omaa virkaa hoiti sillä ajalla filos. lisentsiaatti K. A. O. Relander. Kreikkalais-venäläisen uskonnon opettaja Sergei Okulow sai Syyskuun 22 p:nä 1896 eron virastaan, jonka jälkeen pastori Sergei Solntsew määrättiin mainitun aineen opettajaksi. Virkavapautta nauttivat lehtori K. A. Hougberg sairauden vuoksi Syys- ja Lokakuun ajan, lehtori A. Genetz, joka oli valittu Sortavalan kaupungin edustajaksi viime valtiopäivillä, suurimman osan kevätkautta, seminaarin opettajatar rouva M. Boxström yksityisten asiain vuoksi Maaliskuun l:stä päivästä kauden loppuun, seminaarinopettajattaret J. Fabritius ja L. Törnudd tekemänsä kasvatusopillisen opintomatkan tähden Maaliskuun 15 p:stä vuoden loppuun, selvä seminaarinopettajatar J. Ingman edelleen osasta opetusvelvollisuuttaan koko vuoden; heidän virkatehtäviään hoitivat sillä aikaa määrätyt sijaiset. Marraskuun 13 p:nä 1896 annettiin valtakirja seminaarin lastentarhan koetusvuosiksi määrätylle opettajatarelle neiti Julia Bergmanille. Oppilaiksi pyrkijöitä oli määrätyllä ajalla ennen vuoden alkua ilmoittautunut useimpiin seminaareihin paljon, kuin voitiin vastaanottaa. Alla oleva taulu on lähemmin valaiseva tätä suhdetta ja samalla näyttävä, kuinka monta syyskauden alussa koetusoppilaiksi otetuista uusista oppilaista päättyneen koetusajan jälkeen eri seminaareissa hyväksyttiin vakinaisiksi oppilaiksi:

6 V I 1896 Seminaarikaupunki. Oppilaiksi pyrkijöitä Pääsytutkintoon kutsuttuja Koetusoppilaiksi otettuja Vakinaisiksi oppilaiksi hyväksyttyjä naisia. naisia. naisia. miehiä. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. Jy v ä s k y lä T am m isaari U usikaarleby Sortavala R aum a Raahe Yhteensä Paheena olevana vuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 364 mies- ja 412 naisoppilasta eli yhteensä 776 oppilasta, jaettuina kuten alla oleva taulu osottaa: S i s ään kirjoitettu ja oppilaita: Seminaarikaupunki. I luokalla II luokalla III luokalla IV luokalla kaikilla luokilla Edellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. miehiä.! naisia. J naisia. miehiä. Jyväskylä Tammisaari Uusikaarleby S o rtavala Rauma Raahe Yhteensä '

7 i Yli Edellämainittujen luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: O p p i l a i s t a I luokalla 11 luokalla U I luokalla IV luokalla jäi jalolle jäi jälelle Sem inaarikaupunki. siirrettiin siirrettiin siirrettiin jäi jälelle sa i p ä ä s tö to d istu k s e n jä i jä lelle naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. miehiä. j naisia. m iehiä. naisia. miehiä. naisia. m iehiä. 1 naisia. J m iehiä. naisia. miehiä. Jyväskylä i Z\ _ Tammisaari... 2( i Uusikaarlcby Sortavala R au m a Raahe Yhteensä IS i Luokalle jääneistä oppilaista sai oikeuden ehdot suoritettuaan päästä ylemmälle luokalle seuraavan vuoden alussa: Jyväskylän seminaarin miesosastolla 3 ja naisosastolla 4; Tammisaaren seminaarissa ; Uudcnkaarlebyn 18; Sortavalan seminaarin miesosastolla 22 ja naisosastolla 4; Rauman seminaarissa 1 ja Raahen 11 oppilasta. Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista oppimäärää loppuun suorittamatta alla mainituista syistä seuraava määrä oppilaita : Seminaarikaupunki. O p p i l a i s t a erosi kuoli erotettiin naisia. naisia. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. Jy v ä s k y lä T am m isaari Uusikaarleby Sortavala R a u m a Raahe... Yhteensä i 28

8 VIII Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti: Oppilaita, joiden vanhemmat olivat : Semiuaarikaupunki. Virkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonom istajia, käsityö läisiä, alem paa porvaristoa j. n. o. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. Jyväskylä Tammisaari Unsikaarleby S o rtav ala Raum a R a ah e Yhteensä i t Seminaareihin yhdistetyissä mallikouluissa ja lastentarhoissa sai opetusta alla oleva määrä oppilaita : luokilla I VI M allikouluissa. L astentarhoissa. ty ttö jä. tyttö jä. tyttö jä. Yhteensä oppilaita. E dellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi vuoden kuluessa harjoituskouluja : Sem inaarikaupunki. osastoluokalla enintään enoin. kuin 150 Edellä olevasta lu k u määrästä päästettiin m allikouluista. Jyväskylä Tammisaari Uusikaarlcby Sortavala ' Yhteensä o 2., > Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli siis: Jyväskylässä oppilasta. Tammisaaressa » Uudessakaarlebyssä.. 174» Sortavalassa V Raumassa DJ Raahessa... 36» Yhteensä 1,656 oppilasta.

9 1897. IX Syyskuun 24 p:n;'i annetun armollisen kirjeen kautta on Teidän Keisarillinen Majesteetti)me suvainnut säätää, että Jyväskylän seminaarin vuosirahansääntöön lääkärihoitoa varten otettu 400 markan suuruinen rahamääräys on Tammikuun 1 p:stä 1896 lukien korotettava 800 markaksi. Kirkollisasiain-Toimituskunnan kirjeen mukaan Helmikuun 2 p:ltä 1897 näki Keisarillinen Senaatti, Ylihallituksen asiasta tekemän esityksen johdosta, hyväksi sallia, että Lokakuun 14 p annetun armollisen kirjeen nojalla Sortavalan seminaarin poikamallikoulun ja Jyväskylän seminaarin sekä Tammisaaren seminaarin tyttömallikoulujen yhteyteen väliaikaisesti perustetut, neljään eri vuosiosastoon jaetut luokat saataisiin myöskin lähinnä seuraavana vuotena ylläpitää sekä näiden luokkien opettajiston palkkaamiseksi suoda: 2,600 markkaa palkkioksi opettajalle Sortavalan seminaarissa, 1,800 markkaa opettajattarelle Jyväskylän seminaarissa ja yhtäsuuren summan opettajatarelle Tammisaaren seminaarissa. Tammisaaren ja Uudenkaarlebyn seminaarien köyhiä ulko-oppilaita sekä opettajaja opettajatarkokelaita varten määrättyyn 1,500 markan suuruiseen apurahaan on Keisarillinen Senaatti, Kirkollisasiain-Toimituskunnan kirjeen mukaan Helmikuun 9 p:ltä 1897, Ylihallituksen ehdotuksesta, nähnyt hyväksi myöntää vuodeksi ,000 markan suuruisen lisämäärän Tammisaaren seminaaria ja 500 markan suuruisen lisämäärän Uudenkaarlebyn seminaaria varten. Uudenkaarlebyn seminaarin vuosirahansääntöön seminaarin työhuonetta varten otettu 300 markan rahamääräys on Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Helmikuun 9 p:ltä 1897 korotettu 200 markalla kolmen vuoden ajaksi Syyskuun 1 p:stä 1896 alkaen. Keisarillisen Senaatin Talous-Osaston asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta on Teidän Keisarillinen Majesteettinne, armollisen kirjeen mukaan Syyskuun 24 p:ltä 1896, nähnyt hyväksi sallia, että Sortavalan seminaarissa viiden vuoden aikana, Syyskuun 1 päivästä 1896 lukien, pantaisiin toimeen kursseja opettajain ja opettajatarten valmistamiseksi maan kreikkalais-venäläisten ja evankelis-lutherilaisten seurakuntain lastenkouluja varten; että opetus saisi olla yhteinen kaikille oppilaille kaikissa muissa mainittuihin kursseihin kuuluvissa aineissa paitsi uskonopissa, kirkkohistoriassa ja kirkkolaulussa, joissa aineissa mainitun seminaarin kreikkalais-venäläisen uskonnon opettajan tulee suhteellista palkkion osuutta vastaan antaa opetusta kreikkalais-venäläistä uskontoa tunnustaville oppilaille; kuin myöskin että mallikoulunopettajattarelle Olga Carlstedtfille sekä mallikoulunopettajille Abraham Pietikäiselle ja K. W. Rauniolle on mainittuna viiden vuoden aikana yleisistä varoista maksettava 6,000 markkaa vuodessa puheenalaisten kurssien toimeenpanemiseen ja ylläpitämiseen. Järjestystä ja opetusta yllämainituissa laitoksissa on hoidettu niille vahvistettujen säädösten mukaisesti ja ilman huomattavampaa häiriötä vuoden kuluessa. ylitarkastaja on vuoden kuluessa tarkastanut kaikkia seminaareja. Seminaarien vuosirahansääntöihin otetuista määrärahoista matkastipendeiksi on vuonna 1897 annettu seminaarinopettajattarillc Julia Fabritiuselle Sortavalasta 1,200 markkaa ja Karin Hynénille Tammisaaresta 1,000 markkaa. Seminaarien menot kalenterivuonna 1896 näkyvät seuraavasta taulusta: II

10 Palkkoja Seminaarikaupunki. opettajille. käsityön johtajille ja puutarhureille. palvelusväelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. 7î& y im. V biip jtiä. S m f. JM H fm f 7*a 7fcs. 7ï&. 3mf 1& flu. Jyväskylä... 67, ,400 4,740 2,400! 5, , , , , T am m isaari... 37, , ,500 5, , , , Uusikaarleby... 36, ,200 1, ,720 2, , , , Sortavala... 82, ,400 5, , ,000 6, , , , R au m a... 7, , , Raahe... 7, , , Yhteensä 238, ,200 14, ,600 16, , , , , K

11 1897. XI IL Kansakoulut. 1. K aupunkien kansakoulut. Kaupunkien kansakoululaitoksen järjestelyyn nähden saa Ylihallitus alamaisuudessa viitata lähinnä edellisen vuoden alamaisessa vuosikertomuksessa olevaan selontekoon. Lukuvuotena on allalueteltuihin kaupunkeihin perustettu seuraavat uudet koulut ja koululuokat: Helsinkiin: 1 alempi suomalainen ja 1 alempi ruotsalainen kansakoulu sekä 4 suomalaista ja 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto ylempiin kouluihin; Turkuun: 2 suomalaista alkeisluokkaa, 2 suomalaista reaaliluokkaa tytöille ja 3 jatkokoulua 2 suomalaista ja 1 ruotsalainen, yhteinen pojille ja tytöille; Tampereelle: 1 rinnakkaisosasto ylempään poikakansakouluun, 2 rinnakkaisosastoa ylempään tyttökansakouluun ja 1 ylempi osasto ruotsalaiseen kansakouluun; Wiipuriin: 1 osasto ylemmän suomalaisen tyttökansakoulun V:nelle luokalle; Kotkaan: 1 I:sen luokan rinnakkaisosasto; Kuopioon: 2 rinnakkaisosastoa poikakouluun (IlLnelle ja IV:nelle luokalle); Joensuuhun: 1IV :nen luokan rinnakkaisosasto ; N i k olain k au punk iin: 1 alempi kansakoulu Brändöhön ja 1 uusi luokka alempaan kouluun n:o 1; Kristiinankaupunkiin: 1 alempi ruotsalainen kansakoulu; P i c ta r sa ar e e n: 1 iltakoulu; Ouluun: 1 rinnakkaisluokka alempaan, samoin 1 ylempään suomalaiseen kansakouluun; Kemiin: 1 rinnakkaisluokka alempaan kansakouluun. Sitä vastoin on vuoden kuluessa lakkautettu: Turussa: 1 suomalainen ja 1 ruotsalainen reaaliluokka pojille; Tampereella: 1 alempi kansakoulu ja 1 jatkokoulun osasto; Wiipurissa: 1 rinnakkaisosasto suomalaisen tyttökansakoulun IV:neltä luokalta; Kotkassa: 1 osasto ylemmän kansakoulun IV:ncltä luokalta; Kuopiossa: 1 VI:nen luokan poikaosasto; Nikolainkaupungissa: jatkokoulu; Oulussa: 1 rinnakkaisosasto alemmasta suomalaisesta koulusta; Kemissä: iltakoulu. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 195 miesopettajaa ja 537 naisopettajaa eli yhteensä 732 henkeä, Oppilaita oli: Poikia. Tyttöjä. varsinaisissa kansakouluissa... iltakoulu issa... laiminlyötyjen lasten kouluissa... jatkokouluissa... 11, , , Yhteensä 12,391 12,444 24,835

12 XII 1896 Näistä oppilaista sai 18,297 suomenkielistä, 6,518 ruotsinkielistä ja 20 venäjänkielistä opetusta. Jos kaikki 24,835 oppilasta jaetaan tasan edellämainituille 732 mies- ja naisopettajalle, tulee kutakin opettajaa kohti 34 oppilasta. Lähinnä edelliseen vuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 21 hengellä ja oppilas 487 lapsella. Edellä oleviin ihin ei ole laskettu mallikoulujcn ja lastentarhojen opettajistoa eikä oppilaita. 2. M aalaiskuntien kansakoulut. Lukuvuonna perustettiin seuraavat kansakoulut kaikki yhteiskouluja allamainittuihin lääneihin ja kuntiin. Uudenmaan lääniin 16 kansakoulua, nimittäin: Backgrändin ja Ingvallsbyn koulut Karjaan, yksityinen suomalainen koulu Pohjan kirkonkylään, Wilitijärven koulu Wihtiin, kirkonkylän suomalainen koulu sekä Tikkurilan, Kärbölen, Malmin kylän, Wantaan ja Oulunkylän koulut Helsingin pitäjään, Rajamäen koulu Nurmijärvelle, Massbyn koulu Sipoosen, Keravan ruotsalainen koulu Tuusulaan, Saksbyn ja Boen koulut Porvoon pitäjään sekä Suonsuhin koulu Orimattilaan; Turun ja Porin lääniin, 16 kansakoulua, nimittäin: Haraldsbyn koulu Saltviikiin, Iniön koulu, Galtbyn koulu Korppoon, Hyppeisin koulu Houtskariin, Levon koulu sekä Parsbyn kylän ruotsalainen ja suomalainen koulu Paraisiin, Rugnolan ja Sjölahden koulut Kemiöön, Salon kauppalan koulu Uskelaan, Peränkylän koulu Luviaan, Sydänmaan koulu Parkanoon, Karhen koulu Wiljakkalaan, Wahlahden koulu Suoniemeen, Ylistaron koulu Loimaalle ja Auran koulu Pöytyälle; Hämeen lääniin 16 kansakoulua, nimittäin: Mutalan koulu Ylöjärvelle, Lapin koulu Lempäälään, koulu Sahalahden läntiseen piiriin, Teuron ja Mustialan koulut Tammelaan, Eteläisen koulu Hauholle, Napialan koulu Janakkalaan, Launoisen ja Pilpalan koulut Lopelle, Turkinkylän koulu Jämsään, Kavalan koulu Kuorevedelle, Paimelan koulu Hollolaan, Anianpellon ja AVesivehmaan koulut Asikkalaan, Kataloisen koulu Lammille ja Etolan koulu Kosken kuntaan; Wiipurin lääniin 21 kansakoulua, nimittäin: Lyykylän jarakkolanjoenkoulut Wiipurin maaseurakuntaan, Wammelsuun ja Metsäkylän koulu Uudellekirkolle, Karhulan tehtaan puuhiomon ja Jäppilän koulut Kymiin, Kalliokosken koulu Miehikkälään, Jokikylän, Tapiolan ja Wilajoen koulut Säkkijärvelle, Liikkalan koulu Sippolaan, Oravalan, Woikosken ja Kannuskosken koulut Walkcalaan, Kaukaan ja Mustolan koulut Lapvedclle, Siitolan koulu Ruokolahdellc, Joutselän koulu Kivennavalle, Wilakkalan koulu Sakkolaan, Tyrjän koulu Parikkalaan, Tulolan ja Wälimäen koulut Sortavalan maaseurakuntaan ; Mikkelin lääniin 6 kansakoulua, nimittäin : Hujansalon koulu Heinolan maaseurakuntaan, Nipulin koulu Hartolaan, Nunnaan koulu Mäntyharjuun, Närhilän koulu Ristiinaan, Nykälän koulu Haukivuorelle ja Niinimäen koulu Kerimäelle;

13 1897. XIII Kuopion lääniin 15 kansakoulua, nimittäin: Kolin koulu Pielisjärvelle, Warislahden koulu Kuusjärvelle, Puhoksen ja Suorlahden koulut Kiteelle, Kauppilanmäen, Nissilän ja Walkeiskylän koulut Iisalmelle, Akonveden, Pajujärven ja Wuotjärven koulut Nilsiään, Hamulan koulu Keiteleelle, Juurikkamäeii koulu Tuusniemelle, Kemppaanmäen koulu Karttulaan, Hanhitaipaleen koulu Rautalammillc ja Timolan koulu Leppävirroille ; Waasan lääniin 29 kansakoulua, nimittäin: Myrkynkylän ruotsalainen koulu Lapväärttiin, Metsälän suomalainen koulu ja Skaftungin koulu Siidebyhyn, Alakylän koulu Karijoelle, Itä-Yttermarkin eteläinen koulu sekä Bölen ja Nämpnäsin koulut Närpiöön, Öfvermaalahden koulu Maalahteen, Sidbäckin koulu Pirttikylään, Gerbyn ja Karperön koulut Mustasaareen, Lehmäjoen koulu Isoonkyröön, Kitinojan koulu Ylistaroon, Heikkilän koulu Alahärmään, Ruhan koulu Lapualle, Ofverpurmon koulu Purmoon, Porasbyn koulu Kruunubyhyn, Köyhäjoen koulu Kaustisiin, Lappajärven kirkonkylän koulu, Enäperän ja Lahden koulut Evijärvelle. Ranta-Töysän ja Sulkavan koulut Alavuudelle, Atsärinrannan koulu Atsäriin, Wehniän koulu Laukaaseen, Keijon, kirkonkylän ja Nyrölän koulut Jyväskylän maaseurakuntaan ja Muurasjärven koulu Pihtiputaalle ; Oulun lääniin 12 kansakoulua, nimittäin : Putaan koulu Haukiputaalle, Pohjoisiin koulu Iihin, Ylikollajau koulu Pudasjärvelle, Taivalkosken koulu, Sievin koulu, Merijärven koulu, Parkkiman koulu Pyhäjärvelle, Maliskylän koulu Nivalaan, Wuolijoen koulu Säräisniemeen, Ristijärven koulu, Wojakkalan koulu Alatornioon ja Karungin koulu. Jos vastaperustettujen koulujen koko määrästä, joka oli 13.1, vähennetään Johanneksen Revonsaareu koulu (Wiip. 1.), joka vuonna ei ollut toimessa, tuli maalaiskansakoulujen määrään ^lisäksi mainittuna vuonna 130 koulua. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan 1,403 maalaiskansakoulua, jotka sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lääni.. Jaettuina mukaan: poika- 1 kouluja. vhteisj kouluja. Jaettuina! tyttökouluja. suomalaisia. suomalaisj 1 muun i kielisiä. U u d en m aan...lääni Turun ja Porin H äm een...,, Wiipurin Mikkelin Kuopion W aasan Oulun Yhteensä 1, ,104 1,

14 X IV Edellä mainituista kansakouluista oli l,257:ssä yk si opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistetyt yhteiskouluiksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. 146:ssa koulussa, joissa oli 50:tä suurempi oppilas, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa: K ouluja, joissa opetti Lääni. ainoastaan jo htaja tai jo htajatar. jo htaja (-tar) sekä 1 apuopettaja (-tar.) jo htaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta.) U u d e n m a a n...lä ä n i Turun j a P o r in Hämeen W iip u r in...,, M ik k e lin Kuopion W a a s a n O u lu n... n Yhteensä 1, ,4 0 3 Tämä opettajisto, jonka määrä edellisenä vuonna oli 1,396 ja nyt oli lisääntynyt 1,552 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli 700 henkeä osaksi opettajina ja opettajatarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa muissa aineissa. Käsitöitten opettajatarista oli 294:11e hankittu valtioapua à 50 markkaa, armollisen julistuksen mukaan 13 p:ltä Maaliskuuta 1895; joka kaikki lähemmin nähdään allaolevasta yleiskatsauksesta:

15 1897. XV Lääni. K ansakouluopettajia ja opettajattaria. Opettajia. O pettajattaria. Opottujia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Opettajia poikien. käsitöissä. Opettajattaria tyttöjen käsitöissä : valtion pulkkaapua nauttivia. joilla ei ollut valtion palkka-apua. Satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Uudenmaan...lääni Turun ja Porin H äm een W iipurin M ikkelin K uopion W a a s a n O ulun Yhteensä ,5 5 2 >) 124 2) varsinaisista opettajista oli 756 virkavahvistuskirjan saaneita, 400 koetusvuosiksi otettuja ja 396 virantoimittajia. Opettajatoimeen tarvittavaan sivistykseen nähden oli 1,134 opettajaa ja opettajatarta suorittanut seminaarin täydellisen oppimäärän ja 418 oli seminaarisivistystä vailla. Näistä suhteista annetaan lähempiä tietoja allaolevassa taulussa: opettajista ja opettajatarista oli: Lääni. virkavahvistuksen koetusvuosiksi otettuja. virantoimittajia. seminaarin läpikäyneitä.. seminaarin läpikäymättömiä. Uudenmaan...lääni Turun ja Porin H ä m e e n W iip urin M ik kelin K uopion W a a s a n O ulun Yhteensä , ,552 ') Tähän luettuina yksityisen suomalaisen koulun opettaja Pohjan kirkonkylässä, Paraisten Levon koulun opettajatar, Janakkalan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, sekä Haukiputaan Patenniemen ja Kemin pitäjän Karihaaran koulujen 2 opettajatarta, vaikkeivät nämä koulut nauttineet valtioapua. 2) Joista 2 oli naisia.

16 XVI Maascudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilas oli 62,847 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä vuotena kävi 56,956 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta nauttivien lasten lisääntynyt 5,891:llä. Keskimääräinen oppilas kussakin maaseudun kansakoulussa oli 45; jos koko oppilas jaetaan niille 1,552 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 40 oppilasta. Näistäkin oloista saadaan lähempiä tietoja allaolevista luvuista: Oppilas maaseudun kansakouluissa : Lääni. Näistä oli: Edellä olevista oppilaista sai opetusta: Koko oppilas. suomenkielellä. ruotsinkielellä. Keskimäärin oppilaita : muulla kielellä. kussakin kutukiu ini( s- ja naisopettajiin koliti. Uudenmaan.... lääni 7,909 4,078 3,831 3,940 3, Turun ja Porin.. 9,170 5,006 4,164 7,480 1, H äm een... 8,065 4,214 3,851 8, W iipurin... 10,316 6,019 4,297 10, Mikkelin... 3,898 2,216 1,682 3, K uopion... 7,254 3,919 3,335 7, W a a s a n... 11,176 6,576 4,600 7,358 3, O ulun... 5,059 2,709 2,350 5, Yhteensä 62,847 34,737 28,110 53,050 9, Kansakouluasetuksen 124 :ssä mainittua pikkulasten koulua pidettiin l,129:ssä kansa Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli 38,782 lasta jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: L ä ä n i. Pikkulasten koulujen. ) Näissä kouluissa käypien lasten. Uudenmaan... lääni 162 4,850 Turun ja Porin ,449 H ä m e e n ,035 W iip u rin ,709 M ik kelin ,504 K uopion ,985 W a a s a n ,835 O u lu n ,415 Yhteensä 1,129 38,782 N äistä oli 7 toim essa koko vuoden.

17 1897 XVII Sitä paitse olivat lö i kansakoulussa näiden koulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistiksensä kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakonluasetuksen 125 määrää. Miten edellä mainittujen kansakoulujen määrä jakaantui eri lääneille ja kuinka monta henkilöä käytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava yleiskatsaus : L ä ä n i. K ansakouluja, joissa annettiin kansakouluaset:n 125 m äärääm ää opetusta. X iitten henkilöitten, jotka tätä opetusta hyväkseen k ä y ttiv ä t. Uudenmaan.... lääni Turun ja Porin Hämeen Wiipurin M ik k e lin Kuopion W a a s a n O u lu n Yhteensä 151 2,41(5!) Miten vuonna toimessa olleet 1,40)! kansakoulua jakaantuivat eri maalaiskunnille, näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: L ii ii n i. Kuntia, joissa oli kansakoulu. 1 koulu. 2 koulua. 3 koulua. 4 koulua. 1 Kuntia, joissa oli: 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. 8 koulua.!) koulua. 10 koulua. 11 koulua. 12 koulua. : 13 koulua. 14 koulua. j 15 koulua. l(i koulua.! 18 koulua. Kuntia, joissa ei ollut kansakoulua Uudenmaan... lääni L 1 Turun ja Porin H äm een W iipurin M ikkelin o 1 K uopion O '> i W a a s a n O ulun Yhteensä j i M Oppilasa ei ilmoitettu 1(3 koulusta. III

18 XVIII 1896 Ne 16 seurakuntaa, joissa edellisen taulun mukaan tiettävästi ei ollut ylempää kansakoulua vaikuttamassa vuonna olivat seuraavat: Turun ja Porin läänissä: Sottunka, Köökari, \\ elkua. Uudenkaupungin maaseurakunta, Kodisjoki, Karjala, Merimasku, Honkilahti ja Rusko; Waasan läänissä: Bergöö ja Raippaluoto; Chiliin läänissä: Reisjärvi, Kolari, Kemijärvi, Muonionniska ja Inari. Käsityö-opetuksen edistämiseksi myönnetty 6,000 m:kan vuotuinen määräraha jaettiin vuonna 1897 enintään 300 m:kan suuruisissa osissa kouluille ja, erikoistapauksissa, vähemmissä erissä palkkioksi ja kehotukseksi opettajille. Se osa Furuhjelmin rahaston koroista, joka mainittuna vuonna voitiin käyttää kansakoulua varten, yhteensä 7,793 m:kaa 68 p:niä, jaettiin 20 m:kan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun oppilaille. Näistä määrärahoista tuli kullekin tarkastuspiirille seuraavat määrät: Käsityövavat: Furuhjelmin rahaston korot: Lselle tarkastuspiirille Smk 520 Smk 693: 68 IL-selle V V : Illain elle y 460 y 580: IVrnnelle?? V 500 V 640: V mnelle V 500 6S0: - VLnnelle» V : VUamelle» V : VIILnnelle yy y 460» 600: IXmnelle?? v : X:nnelle???? 560 V 700: XLnnelle V?? 560?? 700: XII:nnelle,, 480 y 520: Yhteensä Smk 6,000 Smk 7,793: 68 Suostuntavaroista menevä määräraha sairasavuiksi kansakouiuopettajille ja opettajattarille, 10,000 markkaa, käytettiin puheena olevanakin vuonna kokonaan. Siitä annettiin yhteensä 65 apurahaa, nimittäin 1 à 500 m:kaa, 5 à 300 m:kaa, 2 a 250 m:kaa, 8 à 200 rn:kaa, 10 à 150 m:kaa, 21 à 125 m:kaa, 17 à 100 m:kaa ja 1 à 75 m:kaa; avunsaajia oli 40 opettajaa ja 25 opettajatarta. Jo Maaliskuun 23 p:nä oli koko määräraha loppuun jaettu. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Lift. B., jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi heikoille ja sairaille kansakoulujen naisopettajille, on vuonna naisopettajaa saanut satunnaista apua, yhteensä 1,402 m:kaa 16 p:niä.

19 1897. XIX Pikkukoulujen opettajien ja opettajatlaricn valmistamisia varten myönnetyt varat, 2,000 markkaa, ovat jaetut 8 kansakouluopettajalle ja 1 opettajatarelle, jotka voimassa olevien määräysten mukaan ovat toimeenpanneet opetuskursseja mainittua tarkoitusta varten. Koska maalaiskansakoulujen opettaja- ja opettajatarkirjastoja varten myönnettyä 17,000 markan suuruista määrärahaa ei jaettu vuosina 1895 ja 1896 syystä, ettei kaikista ennen jaetuista kirjastovaroista vielä oltu tiliä saatu, jaettiin vuonna 1897 kolmen vuoden rahamääräys mainittua tarkoitusta varten. Opettajakirjastojen määrä oli yhtä suuri kuin edellisenäkin vuotena, siis 178. jatkokurssia varten myönnetyistä varoista on vuonna 1897 annettu apurahoja 34 jatkokurssilta, yhdeltä 200, yhdeltä 225 ja muilta 250 markkaa, eli yhteensä 8,425 markkaa, ja matkakustannusten korvaukseksi kaikkiaan 549 markkaa, sillä tavalla kuin allaoleva piirikunnittani järjestetty taulu näyttää: Annetut korvaukset l'arkastuspiiri. Jatkokurssien m äärä. kurssien pitäm isestä. m atkakuluista. Y hteensä. I piiri II t> III IV V 5 1, ,3 4 2 VI 7 1, ,7 7 5 VII VIII IX X XI 5 1, ,4 2 0 XII Yhteensä 3 4 8, ,9 7 4 Maan säätyjen rahainhoitokaudeksi myöntämistä varoista, 3,600 m:kaa vuodessa, jotka ovat jaettavat maalaiskuntien kansakouluopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ja muitten seutujen kansakouluissa, on Ylihallitus, armollisen kirjeen nojalla Tammikuun 22 päivältä 1895, mainittuun tarkoitukseen myöntänyt vähintään 100 ja korkeintaan 150 markan suuruisia stipendejä 17 opettajalle ja 9 opettajatarelle, niin että stipendien yhteenlaskettu määrä teki koko vuosirahamäärän, 3,600 markkaa; yksi 100 markan stipendi maksettiin kuitenkin takaisin.

20 XX 1896 Säädetty vuosikertomus 011 vuodelta saapunut 8:sta yhdistetystä kansanopistosta ja emäntäkoulusta, 10 kansanopistosta, l:stä maamies- ja emäntäkoulusta sekä 2:sta emäntäkoulusta, nimittäin: Porvoon kansanopistosta, Keski-Uudenmaan kansanopistosta (Espoo), Westankvarnin maamies- ja emäntäkoulusta Inkoossa, Lounais-Suomen kansanopistosta (Parainen), Ahvenanmaan kansanopistosta (Godby) Länsi Suomen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Huittinen), Etelä-Hämeen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Sääksmäki), Kangasalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta, Lahden kansanopistosta ja emäntäkoulusta, Wiipurin läänin läntisen osan kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Wirolahti), Tavastilan kansanopistosta ja emäntäkoulusta, Uudenkirkon kansanopistosta, Keski-Savon kansanopistosta (Joroinen), Pohjois-Savon kansanopistosta (Maaninka), Pohjois-Karjalan kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Kontiolahti), Keski Suomen kansanopistosta ja emäntäkoulusta (Laukaa), Ilmajoen ja Laihian emäntäkouluista, Kruunubyn kansanopistosta, Keski-Pohjanmaan kansanopistosta (Haapavesi) ja Pohjois-Pohjanmaan kansanopistosta (Liminka). Näinä vuosikertomukset on Ylihallitus lähettänyt Keisarilliseen Senaattiin alamaisen kirjelmän ohessa Lokakuun 12 p:itä Sen epävarmuuden poistamiseksi, joka on vallinnut kansakouluopettajain ja opettajatarten oikeudesta lukea virkavuosia palkankorotukseen ja, virasta erotessa, eläkkeen saamiseen nähden, on Keisarillinen Senaatti nähnyt hyväksi Toukokuun 20 p:nä 1897 Ylihallitukselle lähettämässä kirjeessään antaa asiasta lähempiä määrävksiä. tarkastus. Kun II:n piirin kansakoulujen tarkastaja, seminaarinlehtori Olai Wallin Marraskuun 28 p oli kuollut, määräsi Keisarillinen Senaatti Helmikuun 16 p kasvatus- ja opetusopin dosentin, filos. lisentsiaatin August Mikael Johnssonin sanotun piirin kansakoulujen tarkastajaksi. Sekä viran avonaisena ollessa että sitä ennenkin, lehtori Wallinin sairauden aikana, hoiti tarkastajan virkaa tässä piirissä kansakouluopettaja J. A. Pelkonen, joka vielä edelleen, lisentsiaatti Johnssonille suodun virkavapauden johdosta, jatkoi samaa tointa Kesäkuun 1 päivään saakka Virkavapautta nauttivat vielä: VILnen piirin kansakoulujen tarkastaja Hj. Basilier Tammikuut] 1 p:stä 1897 seuraavan Toukokuun 1 p:ään kasvatusopillista opintomatkaa varten ulkomaille; V:nen piirin kansakoulujen tarkastaja, kolleegin asessori O. Florell kivulloisuuden tähden Maaliskuun 16 p:stä Huhtikuun 30 p:ään ja XII:nen piirin kansakoulujen tarkastaja J. Reini kivulloisuuden tähden Toukokuun 1 p:stä Kesäkuun loppuun; jota paitsi IX:nen piirin kansakoulujen tarkastaja A. G. Hovilainen vapautettiin, niinikään terveydellisistä syistä, tekemästä pitempiä tarkastusmatkoja kevätkauden loppuosalla. Edellä mainittujen tarkastajien sijaisiksi määrättiin: kansakouluopettaja F. Sihvonen hoitamaan Basilierin, filos. maisteri A. Järvinen Florellin ja kansakouluopettaja G. Kunnari Reinin virkatehtäviä, sekä Hovilaisen apulaiseksi kansakouluopettaja O. J. Braxén. Menosäännössä oleva 2,000 markan suuruinen määräraha piiritarkastajien matkastipendiksi annettiin vuodelta 1897 ILsen piirin tarkastajalle, filos. lis. M. Johnssonille.

21 1897. XXI Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajisto ja oppilas näkyvät tähän liitetyistä tilastollisista tauluista, joihin Ylihallitus täten saa alamaisimmasti viitata. Helsingissä Jouun 31 p:nä Toimeksi saan u t. Ä. Haapanen.

22 TAULUJA.

23 2 3 I Taulu. Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. Kaupunkien kansakoulut: O pettajisto sekä Opettiijion ja opcttajattarien opettajia. opottajattaria. j Koko kansakoululaitos. Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielellä. ruotsin kielellä. I m uulla kielellä. Varsinaisia kansakou- Oppilas varsinaisissa kansakouluissa jakaantui lu o k ille:1) I VI V ll n 12 l:s H elsin k i ,838 2,916 5,754 3,158 2,596 2,153 3,421 5,574 Porvoo L o v i i s a ) T am m isaari H a n k o Turun ja Porin lääni. Yhteensä ,392 3,481 6,873 3,412 3,461-2,634 4,048-6,682 T u r k u ,969 1,947 3,916 2, ,061 1,530 _ 3,591 N aantali3) ) U u sikaupunki... 1G Rauma P o r i , _ 1,311 Maarianhamina Hämeen lääni. Yhteensä ,111 3,102 6,213 5,020 1,193 _ 3,057 2, ,821 H ä m e e n lin n a _ _ 407 Tampere n) ,451 1,424 2,875 2, ,031 1,516 2,547 Wiipurin lääni. Yhteensä ,664 1,658 3,322 3, ,271 1,683-2,954 " W iip u ri G ,485 1, ,334 H a m in a _ 292 L ap p een ran ta...? _ 174 K ä k is a lm i K o tk a Yhteensä ,324 1,366 2,690 2, ,020 1,501-2,521 ja koulunkäynti v luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen Iltakouluja. Laim inlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluja , Helsinki G6 44 Porvoo. i Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. 5 _ Loviisa Tammisaari Hanko , , Turku. Turun ja Porin lääni Naantali. : ) Uusikaupunki Rauma , Pori Maarianhamina , Hämeen lääni. Hämeenlinna , Tampere , , s) 58 5S Wiipurin lääni. "Wiipuri Hamina ! ) 18 Lappeenranta Käkisalmi Kotka. J 77 j , 2, J *) Muutamia poikkeuksia un ottamatta vastaavat luokat I I l»alempaa kansakoulua» ja tyisessä yl. k 3) Koulu, yhteinen Naantalin kaupunki- ja maalaiskunnalle, on pääasiallisesti 4) Syksyllä on (kansak. asetuksen 124 :u mukaan) pidetty pientenlasten-koulu, jossa kävi 22 oppilasta, uettuna. 7)»Tehtaalaiskoulun» oppilaat. 8)»Heikkokykyisten lasten koulu», jossa oli luokat II IV. luokat III Y l (VII)»ylempää kansakoulua». 2) 27 opp. saivat opetusta suomenkielellä vastaperustetussa yksijärjestetty ylemm än maalaiskansakoulun tapaan ja ollut tänä vuonna vaikutuksessa 4-osastoiscna. 6) Sitä paitse erosi IILlta luokalta 23 poikaa lyseoon. ) Finlayson ja kumpp:en tehtaankoulu tähän

24 Koko kansakoululaitos. Varsinaisia kansakou- luja (alempia ja ylempiä). Iltakouluja. Laiminlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluta. Kaupunkikunta. Opettajien ja o pettajattarien opettajia. j opettajattaria. Edellä olevista oppilaista opetettiin : 1 suomen kielellä. ruotsin kielellä. I muulla 1 k ielellä. Oppilas varsinaisissa kansakouluissa jakaantui lu o k ille:1) I II III-VI i l VII Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään ! [ ] 1 kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen I poikia " Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. M ik k e li H e in o la S a v o n lin n a Kuopion lääni. Yhteensä K u o p i o Joensuu I i s a l m i Waasan lääni. Yhteensä ,424 1, ,346 Nikolainkaupunki , ,185 Kristiinankaupunki K a s k i n e n U u s ik a a rle b y ) P ie ta rs a a r i K o k k o la ) Oulun lääni. Yhteensä , , _ 1,853 O u lu ,291 1, ,291 Raahe K a ja a n i ) Tornio _ K e m i Yhteensä ,918 1, , , '>01 Mikkeli Heinola Savonlinna Mikkelin lääni Kuopion lääni. Kuopio Joensuu Iisalmi , ) Waasan lääni. N ikolainkaupunki Kaskinen Uusikaarleby Pietarsaari , , Oulu Kajaani Kemi , Oulun lääni. Yht. kaikissa kaupungeissa ,391 12,444 24,835 18,297 6, ,740 12, , ,051 1, ') Kts. viitta l) 2:solla sivulla. 2)»Tehtaalaiskouluu» oppilaat. 3) Aleinpaua kouluna ou seniioppilasmäärää ei ole ilmoitettu. 5) Näitten lisäksi apuopettaja poikain käsitöissä. naarin alempi mallikoulu. 4) Tänä vuonna oli toimessa yksityinen suomalainen kansakoulu, jonka

25 6 II. Taulu. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen» m äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa vuonna Lääni, kurita ja 1poikakouluja. tyttökouluja. suom alaisia.! yhteiskou- 1 luja. opettajia. suomal.- 1 Mies- ja naisopettajat o p :jattaria. - j ; ' :! vuoden ;! enintään eneni mää Lukuvuoden lopussa päästö! todistuksen kan sakouluasetu k sen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten i i IS Uudenmaan lääni. R a a sep orin kihlakunta. Inkoo, Fagervik In g a rsk ila K irkonkylä... _ Johannesbeig Jutans D e g e rb y y Karja, K ih la... _ _ Baokgränd In g vallsb y K arjalohja S a m m a tti Pohja, Billnäs.... _ Fiskars ) K irkonkylä » yksit, suoni. s) E lg m o Tammisaari, Skäldö T värm inne Sköldargärd Snappertuna, Finnäs S v a rtb ä c k... _ Tenhola, Kirkonkylä V 26 Lindö _ P re stk u lla _ Siirto *) 37 oppilasta opetettiin suomen- ja 97 ruotsinkielellä. 2) Sitä paitse 1 apulais-opettaja ilman valtioapua. 3) Ei nauti valtioapua.

26 7 tyttökouluja. poikakouluja.j mukaan : suomalaisia. yhteiskouluja. opettajia. suomal.- [ Mies- ja naisopettajat op:jattaria. vuoden enintään kansakouluasetukseii 124 :n mukaan pi* detyssä pikku* lasten i » l i Siirto i , Tenhola, TioIIsliofda.. ] Bromarvi, Kirkonkylä _ 19 3 Hangon kylä L ohjan kihlakunta. Espoo, Södrik...! Järvenpää Olars Eödskog _ Stensvik A lb e rg a :: H a g a lu n d Mataskärl)... ~ Kirkkonummi, Bobiick H in d ersb y Jiirs ö Haapajärvi ) : 18 K a ru b y O it b a e k a E v it s lc o g P o r k k a l a Siuntio, Fredriksberg Lieviö... 1 _ W i k a r f a ll Henriksberg B läsa b y Lohja, Lohjankylä Kirkniemi-Jönsböle Kirkonkylä S u itt ila o N um m i Siirto U , , ,128 ') Koulu siirretty Moisô stâ. 2) Koulu siirretty Lappböle stä.

27 mukaan: poikakouluja. tyttökouluja. suom alaisia. 1 1 yhteiskou- i CO luja. j i suo mal.- opettajia. Mies- ja naisopettajaa op:jattaria. vuoden enintään 90' ; kan sakouluasetu k sen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten l i M Siirto n ,168 1,040 2, , ,128 Pusula, Arima i K irkonkylä... 1 i Wikti, Kortjärvi i N iu h a la... 1 i P i e t i l ä... 1 i J o k ik u n ta... 1 i W ih tijä rv i i P y h ä jä rv i i H elsin gin kihlakunta. Helsinki, Herttonainen I 1) K irkonkylä suoni. k... 1 i K önigstedt Nordsjö & Botby L uhtam äki... 1 i T ik k u r ila K årb ö le Malminkylä W a n ta a O u lu n k ylä Nurmijärvi, H yvinkää.. 1 i K irkonkylä i K y t i i j ä... 1 i K a a l a... 1 i U o t i l a Hyvinkään asema R a ja m ä k i Mäntsälä, Andersberg.. ] Ehnroos in koulu Levautoo (Saari) Siirto ,856 1,712 3,56S , , oppilasta opetettiin suomen- ja 32 ruotsinkielellä.

28 Lääni, kutita ja 1tyttö ko u lu ja. i w 1poikakouluja. 1 suom alaisia. yhteiskoulu ja. J opettajia. I suom al.- 1 Mies- ja naisopettajani op:jattaria li vuoden kuluessa seuraa va enintään 90; <N i päivää, j iukukan sakouluasetu k sen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten Siirto ,856 1,712 3, , ,107 Mäntsälä, Ohkola S ä ä k s jä rv i _ H a u tjä r v i Sälinkää S u lk a v a Sipoo, Hangelby M artinkylä K irkonkylä Paipinen.... _ S im salo Östersundom.... _ S p ju ts u n d M a ssb y P o r n e e s i Tuusula, Kirkonkylä Jj J o k e l a _ Kerava, suoni. k ruots. k K ello k o sk i... 1 P ) Järvenpää Ruotsinkylä I 3) X Porvoo, Pontinkylä... ] Gammelbacka P iirlah ti Pappilanmäki _ PÖltÖ... ] T u o rila... _ 1 1 _ Sannäs... _ P e llin k i... 1 _ Siirto io ,543 2,323 4, ,21b ,911 *) 74 oppilasta opetettiin suomen- ja 19 ruotsinkielellä. 2) *)