Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema

Transkriptio

1 SU OMENMAAN V I R A L L I N E N T I L A S T O. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 21. Tilastollinen yleiskatsaus Suomen kansakoulutoimeen lukuvuonna H E L SIN G ISSÄ, WEILIN JA GÖÖS'IN OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA

2 Sisällys: Siv. Tekstiä... Tauluja: I X V I I. Kaupunkien kansakoulut : Opettajisto sekä luku ja koulunkäynti lukuvuonna _ 2 II. Kansakoulut maalaiskunnissa: K oulujen lukum äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa lukuvuonna Yhteenveto II:sesta T a u lu sta

3 Koulutoimen Ylihallituksen antam a alam ainen kertomus Suomm kansakoululaitoksen tilasta lukuvuonna Seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon, työnjohtajia ja puutarhureita lukematta, kuului tänä lukuvuonna 58 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: Seminaarikaupunki. Johtajia. Johtajattaria. Seminaareissa/ Lehtoria. Kolleegoja. Mallikouluissa: I - V I. luokalla. Lastentarhoissa. osastoluokalla. Naisopettajia. Miesopettajia. Naisopettajia. Miesopettajia. Naisopettajia. Naisopettajia. Y h teensä. Jyväskylä i i _ 1 i 19 Tammisaari... 1 i 3 3 i 1 i 11 Uusikaarleby i 8 Sortavala i 91) i 1 i 20 Yhteensä Yllämainitussa opettajistossa on lukuvuoden kuluessa tapahtunut seuraava t muutokset: Jyväskylän sem inaarissa. Elokuun 23 p määrättiin filosofian lisentsiaatti Kaarlo Jonatan Jalkanen ja Helmikuun 2 p filosofian maisteri Nestor Ojala kahtena koetusvuonna hoitamaan, Jalkanen historian, sielutieteen ja kasvatusopin lehtorinvirkaa sekä Ojala matematiikan lehtorin virkaa. Kun kuiten- ') Tähän luettuna kreikkalais-venäläinen uskonnonopettaja.

4 rv kin viimeksi mainittu pyysi virkavapautta kevätlukukauden loppuun, hoiti filosofian lisentsiaatti Uno Alfons Saxén edelleen koko lukuvuoden loppuun matematiikan lehtorin virkaa seminaarissa. Koska laulannon ja soitannon lehtori, tohtori Erik August Hagfors Kesäkuun 29 p oli saanut eron virastaan, hoiti mainittujen aineitten opetusta filosofian maisteri Pietari Juhana Hannikainen ensin sijaisena ja sittemmin, Joulukuun 1 p:stä 1893, koetteeksi määrättynä lehtorina. Johtajatar Charlotta Maria Lydeckenin eroamisen kautta Elokuun 1 p avoimeksi jäänyttä johtajattaren virkaa naisosastolla hoitivat sijaisina, syyslukukaudella johtajatar Lydecken ja Tammikuun 1 pistä 1894 seminaarin opettajatar Hilda Söderström; Helmikuun 2 p määrättiin Hämeenlinnan yksityisen tyttökoulun johtajatar Anna Augusta Lilius kahtena koetusvuonna hoitamaan mainittua johtajattaren virkaa. Mallikouluopettaja Kaarle Kuneliuksen edellisen lukuvuoden lopussa tultua nimitetyksi XI piirin kansakoulujen tarkastajaksi, määrättiin Huhtikuun 20 p kansakouluopettaja Tampereelta Herman Niemi kahtena koetusvuonna olemaan seminaarin mallikoulun opettajana; viran avoinna ollessa hoiti sitä kansakouluopettaja-kokelas Frans Oskari Ahti. Tammisaaren sem inaarissa. Sairauden tähden oli lehtori Emma Irene Åström koko lukuvuoden vapaana velvollisuudestansa johtaa opettajatarkokelaita ja valvoa opetusta mallikoulussa, jotka toimet olivat uskotut mallikouluopettajatar Anna Roosille. Lehtori Frans Mikael Lindén, joka oli valittu Tammisaaren kaupungin edustajaksi 1894 vuoden valtiopäivillä, nautti virkavapautta Tammikuun 20 p:stä 1894 valtiopäivien loppuun, ja filosofian maisteri Verner Theodor Bergroth määrättiin hänen sijaiseksensa. Muuten hoitivat opetusta samat henkilöt kuin edellisenä lukuvuonna. TJudenkaarlebyn sem in aarissa ei ole lukuvuoden kuluessa tapahtunut mitään muutoksia opettajakunnassa. Sortavalan sem inaarissa. Julkisen komitean jäsenyyden tähden nautti lehtori Arvid Genetz virkavapautta Syyskuun 20 p:stä 1893 sitä seuraavan Lokakuun loppuun sekä Tammikuun 15 p:stä Helmikuun 1 p:ään 1894, jona aikana hänen virkatehtäviään hoiti filosofian kandidaatti R. Sylvin. Seminaarin opettajattaret Jenny Ingman ja Maria Korte saivat virkavapautta opintomatkoja varten ulkomaille, edellinen syyslukukauden alusta Joulukuun 1 p:ään ja jälempi Toukokuun 1 pistä kevätlukukauden loppuun. Opettajatar Ingmanin opetusvelvollisuutta hoitivat johtajatar Augusta Bergman, opettajatar Korte ja neiti J. W allin; opettajatar Kortteen sijaisina olivat lehtori Carl Poppius, filosofian maisteri J. H. Lindén ja neiti O. Molander. Vielä olivat lehtori Karl Suomalainen ja opettajatar Lilli Törnudd sairauden tähden virastansa vapaina, Suomalainen Maaliskuun 1 pistä 1894 kevätlukukauden loppuun ja Törnudd 29 pistä viimemainittua kuuta sitä seuraavan Toukokuun 15 piään. Sijaisiksi määrättiin, edellisen filosofian kandidaatti E. Wänttinen ja jälemmän neiti S. Borgenström. Kun seminaarin lastentarhan opettajatar, Anna Tommila Heinäkuun 15 p oli kuollut, hoitivat virkaa sen avoinna ollessa mallikouluopettajatar Olga Carlstedt ja neiti A. Hultin; Helmikuun 7 p määrättiin kansakouluopettajatar Julia Aurora Bergman kahtena koetusvuonna hoitamaan mainittua opettajattarenvirkaa.

5 Puheena olevana lukuvuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 227 mies- ja 295 naisoppilasta eli yhteensä 522 oppilasta, jaettuina kuten alla oleva taulu osottaa: Y Seminaarikaupunki. I luokalla miehiä. Sisäänkirjoitettuja oppilaita: naisia. II luokalla miehiä. naisia. in luokalla miehiä. naisia. IV luokalla miehiä. naisia. 1 1 miehiä. naisia. Edellisistä oli : sisä- i oppilaita. kaikilla luokilla ulkooppilaita J y v ä s k y l ä Tam m isaari Uusikarleby ) 15 Sortavala Yhteensä Edellämainittujen luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: O p p i l a i s t a I luokalla II luokalla III luokalla IV luokalla Semin aarikau- punki. jä i jälelle jäi jälelle siirrettiin siirrettiin siirrettiin jäi jälelle sai päästötodistuksen jäi jälelle naisia. 1 miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. i naisia. miehiä. naisia. miehiä. i Jyväskylä Tammisaari Uusi karl eliy Sortavala Yhteensä Luokalle jääneistä oppilaista sai oikeuden ehdot suoritettuaan päästä ylemmälle luokalle seuraavan lukuvuoden alussa: Tammisaaren seminaarissa 3, Uudenkaarlebyn 3 sekä Sortavalan seminaarin miesosastolla 14 ja naisosastolla 13 oppilasta. J) Eri aikoina lukuvuoden kuluessa.

6 VI Lukuvuoden kuluessa väheni eri seminaarien oppilasluku seuraavalla tavalla:. Seminaarikaupunki. O p p i l a i s t a erosi kuoli erotettiin naisia.. naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. miehiä. miehiä. miehiä. naisia. Jyväskylä ) 4') 1 13 Tammisaari ' 3 U u sik a rle b y ). 13 Sortavala Yhteensä Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti: Oppilaita, joiden vanhemmat olivat Seminaarikaupunki. V irkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraaiia j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. Jyväskylä Tammisaari Uusikarleby Sortavala Yhteensä ' ') Tähän luettuina 1 mies- ja 1 naisoppilas, jotka koetusajan k u lu ttu a pidettiin kypsymättöminä päästäkseen vakinaisiksi oppilaiksi. 2) Lukuvuoden loppuun.

7 Seminaareihin yhdistetyissä. maljikouluissa ja lastentarhoissa; sai opetusta alla oleva määrä oppilaita :.. Yli Seminaarikaupunki. Mallikouluissa. luokilla I V I Lasten ta r hoissa. tyttö jä. Yhteensä oppilaita Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi lukuvuoden kuluessa e n in tään 90 harjoituskouluja : E d ellä o lev asta lu k u m ääräsi tä p äästettiin m a llik o u lu ista. osastoluokalla enem. k u in 150 Jyväskylä Tammisaari : Uusikarleby Sortavala Yhteensä 295 O CO CO Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli siis: Jyväskylässä 545 oppilasta Tammisaaressa 184 Uudessakaarlebyssä 132 Sortavalassa 477 Yhteensä 1,338 oppilasta. Tammisaaren seminaarin lastenseimessä oli tänä lukuvuonna vielä 2 lasta, joista toinen kävi mallikoulua ja on otettu sen oppilaslukuun. Sortavalan seminaarissa hoidettiin seimessä 6 lasta, jotka kaikki kävivät tyttömallikoulua. Kun Keisarillinen Senaatti, päätöksen mukaan Syyskuun 14 p:ltä 1893, oli mallikouluopettajille Abraham Pietikäiselle ja Karl Wilhelm Rauniolle sekä mallikouluopettajatar Olga Carlstedtille antanut luvan Sortavalan seminaarin yhteyteen perustaa laitoksen opettajain ja opettajatarten valmistamista varten Itä-Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntain lastenkouluihin ja sen kannattamiseksi myöntänyt 3,000 markan suuruisen vuotuisen apurahan kolmeksi vuodeksi, on mainittu laitos, edellämainittujen henkilöitten johdolla, ensimmäisen lukuvuotensa ollut toimessa. 25:stä pyrkijästä otettiin kouluun syyslukukauden alussa, Elokuun 31 päivänä, 4 miestä ja 11 naista, eli yhteensä 15 oppilasta, joilla kaikilla oli ylemmän kansakoulun kurssia vastaavat tiedot. Opetusta annettiin 27 tuntina viikossa seuraa vissa aineissa: uskonto (5 tuntia), kirkkohistoria (1 t.), äidinkieli, sen lukeminen ja kirjoitus (8 t.), kasvatusoppi (2 t.), Suomen historia (2 t.), maantiede (1 t.), laskento (3 t.), mittausopillinen muoto-oppi (1 t.), terveydenhoito-oppi (1 t.), laulu ja nuottioppi (3 t.). Tietopuolisen opetuksen rinnalla on kevätlukukaudella ollut käytöllisiä opetusharjoituksia tarkoitusta varten järjeste-

8 VIII tyllä harjoituslu okalla uskonnossa, lukemisessa ja kirjoituksessa, laskennossa, maantieteessä ja laulussa. Koulun oppikurssi on yksivuotinen. käytöstä ahkeruutta ja tarkkuutta on yleensä arvosteltu erittäin hyvin. Lukuvuoden kuluessa erosi 2 oppilasta ja yksi erotettiin. Vuositutkinnossa, Kesäkuun 11 päivänä, päästettiin 2 pikkukouluopettaja- ja 10 opettajatarkokelasta. Koulu on ollut sijoitettuna edellämainitun seminaarin poikamallikoulun huoneistoon. Järjestystä ja opetusta yllämainituissa laitoksissa on hoidettu niille vahvistettujen säädösten mukaisesti ja ilman huomattavampaa häiriötä lukuvuoden kuluessa. ylitarkastaja on lukuvuoden kuluessa tarkastanut kaikkia seminaareja. Kunkin seminaarin vuosirahansääntöön otettua määrärahaa matkastipendiksi ovat vuonna 1893 nauttineet mallikouluopettajatar A. Savolainen (Jyväskylä), johtaja F. W. Sundvall (Tammisaari) ja seminaariopettajatar M. Korte (Sortavala). Seminaarien menot kalenterivuonna 1893 näkyvät seuraavasta taulusta:

9 P a l k k o j a Seminaarikaupunki. opettajille. käsityön johtajille ja puutarhureille. palvelusväelle. M atkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Yalo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. ttn f. im. 7*iä. -fië. &nf jia..5%: - fiis. 9btf 7*vä mnf. jm. pu Jyväskylä... 82, , ,000 7, , , , Tammisaari , ,200 1,500 5, , , , Uusikaarleby , ,200 1,900 1,200 1, , , , , S o rta v a la... 81, , ,995 8, , , , Yhteensä 236, ,700 13, ,200 12, , , , , I-H!><

10 X II. Kansakoulut. i. Kaupunkien kansakoulut. Puheena olevana lukuvuonna perustettiin seuraavat koulut tai koululuokat allalueteltuihin kaupunkeihin:. Turkuun: 2 suomalaista alkeisluokkaa, 1 suomalainen reaaliluokka tyttöjä varten ja 1 suomalainen iltakoulu poikia varten; Uuteenkaupunkiin: 1 suomalainen iltakoulu; Raumalle: 1 luokka ylempään poikakouluun: Tampereelle; 1 rinnakkaisosasto ylemmän tyttökoulun IV luokalle, 1 alempi kansakoulu sekä 1 ylemmän kansakoulun I ja II luokkaa vastaava kouluosasto köyhäintalon lastenkotiin; Viipuriin: 2 osastoa suomalaiseen kansakouluun ja 1 (IV:s) luokka heikkokykyisten lasten kouluun; Kotkaan: 1 rinnakkaisosasto ylemmän suomalaisen koulun III luokalle; Kuopioon: 1 ylemmän poikakoulun luokka ja 1 rinnakkaisosasto ylempään tyttökouluun; Joensuuhun: 1 rinnakkaisosasto II luokalle; Nikolainkaupunkiin: 1 rinnakkaisosasto ylemmän ruotsalaisen kansakoulun III luokalle ja 1 s:a ylemmän suomalaisen kansakoulun III luokalle; Kristiinankaupunkiin: 1 luokka suomalaiseen kansakouluun; Ouluun: 1 rinnakkaisosasto ylemmän poikakoulun III luokalle ja 1 s:a alemman suomalaisen kansakoulun II luokalle; Tornioon: 1 rinnakkaisosasto I alkeisluokalle. Sitä vastoin on lukuvuoden kuluessa lakkautettu: Uudessakaupungissa ja Torniossa: laiminlyötyjen lasten koulu; sekä Wiipurissa: 2 rinnakkaisosastoa suomalaisen kansakoulun I luokalta. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 187 miesopettajaa ja 481 naisopettajaa eli yhteensä 668 henkeä. Oppilaita oli: Poikia. Tyttöjä. varsinaisissa kansakouluissa... ilta k o u lu is s a... laiminlyötyjen lasten kouluissa.... jatkokouluissa... 10, , , Yhteensä 10,945 10,760 21,705 Näistä oppilaista sai 15,705 suomenkielistä, 5,967 ruotsinkielistä ja 33 venäjänkielistä opetusta. Jos kaikki 21,705 oppilasta jaetaan tasan edellämainituille 668 mies- ja naisopettajalle, niin tulee kutakin opettajaa kohti 32 oppilasta.

11 Lähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 30 hengellä ja oppilasluku 1,001 lapsella. Edellä oleviin lukuihin ei ole laskettu mallikoulujen ja lastentarhojen opettajistoa eikä oppilaita. XI 2. Maalaiskuntien kansakoulut. Lukuvuonna perustettiin seuraajat kansakoulut allamainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 17 kansakoulua, nimittäin: Elgmon koulu Pohjaan, Skällargårdin koulu Tammisaaren maaseurakuntaan, Lindön, Prestkullan ja Trollshofdan koulut Tenholaan, Albergan ja Hagalundin koulut Espoosen, joista edellinen jo vuosikausia on ollut toimessa yksityisenä kansakouluna mutta saa nyt kannatusta valtiovaroista, Kirkkonummen Karubyn ja Oitbackan koulut, Siuntion Bläsabyn koulu, Helsingin Luhtamäen koulu, Sälinkään ja Sulkavan koulut Mäntsälään, Uudenkartanon koulu Porvoon maaseurakuntaan, Ruotsinkylän ja Vastilan koulut Ruotsin-Pyhtäälle ja Lapptreskin Kimopyölin koulu; kaikki yhteiskouluja; Turun j a Porin lääniin 16 kansakoulua, nimittäin: Lokalahden koulu, Kivimaan koulu, Kirkkomaan ja Norrskatan koulut Korppoon, Karunan ruotsalainen koulu, Paraisten eteläisen, läntisen ja itäisen piirin koulut, Ulvilan Harjunpään koulu, Rauman maaseurakunnan koulu, Kankaanpään Vihteljärven koulu, Hämeenkyrön Yesajärven koulu, Tyrvään Sammaljoen koulu, Köyliön Kepolan koulu, Paattisten koulu ja Prunkkalan koulu; kaikki yhteiskouluja; Hämeen lääniin 7 kansakoulua, nimittäin: Orihveden Koivuniemen koulu, Vesilahden Ylömäen koulu, Köyrän ja Vehoniemen koulut Kangasalaan, Vanajan läntinen koulu, koulu Riihimäen asemalle Hausjärvelle, jossa ennen ollut suomalais-ruotsalainen koulu muutettiin kahdeksi kouluksi, toinen suomi ja toinen ruotsi ä, sekä Hollolan Kastarin koulu; kaikki yhteiskouluja; Viipurin lääniin 9 kansakoulua, nimittäin: Pyhtään Suur-Ahvenkosken koulu, Kymin Sunilan koulu, joka ennen oli yhdistettynä Karhulan kouluun, Kuutsalon koulu samaan kuntaan, Lemin koulu, Enkkuan ja Sortanlahden koulut Pyhäjärvelle, Räisälän Unnunkosken koulu, Otsoisten ja Riekkalan koulut Sortavalan maaseurakuntaan; kaikki yhteiskouluja; Mikkelin lään iin 3 kansakoulua, nimittäin: Kangasniemen Makkolan yhteiskoulu, Ristiinan Him^lansaaren yhteiskoulu ja koulu Heinäveden Hasumäelle, jossa ennen ollut opettajattaren johtama yhteiskoulu muutettiin kahdeksi kouluksi, toinen poikia ja toinen tyttöjä varten; Kuopion lääniin 9 kansakoulua, nimittäin: Nilsiän Sutelan koulu, Laukkalan ja Tuovilanlahden koulut Pielavedelle, Tuusniemen Tuusjärven koulu, Kuopion Räsälän koulu, Kirkonkylän ja Syvänniemen koulut Karttulaan, Maaningan Kurolanlahden koulu ja Rautalammen Istunmäen koulu; kaikki yhteiskouluja; Vaasan lääniin 6 kansakoulua, nimittäin: Kodesjärven ja Vanhankylän koulut Isollejoelle, jotka kumpikin tosin ovat aikaisemmin olleet toimessa, mutta

12 XII olivat sulettuina edellisenä lukuvuonna, Forsbyn koulu Uudenkaarlebyn maaseurakuntaan, Teerijärven Småböndersin koulu, Lappajärven Kirkonkylän uudelleen avattu koulu ja Virtain Kurjenkylän koulu; kaikki yhteiskouluja; Oulun lään iin 6 koulua, nimittäin: Tyrnävän Ängeslevän koulu, Haukiputaan Oravan koulu, Olhavan koulu Iihin, kiertävä ylempi kansakoulu Kuusamoon, tänä vuonna sijaiten Poussun kylässä, sekä Ahokylän ja Kirkonkylän koulut Piippolaan; kaikki yhteiskouluja. Sitä vastoin oli samana lukuvuonna suljettu 3 koulua, jotka olivat toimessa lähinnä edellisenä lukuvuonna, nimittäin: Mikkelin läänissä: Kangasniemen poikakoulu; Vaasan läänissä: Vimpelin Itäkylän koulu; Oulun läänissä: Paavolan Kirkonkylän koulu. Kun viimeksi luetellut koulut vähennetään vasta perustettujen koulujen koko lukumäärästä, joka oli 73, tulee maaseudun kansakoulujen lukumäärään lisäksi tänä lukuvuonna 70 koulua. Maaseudun toimessa olevien kansakoulujen koko lukumäärä oli puheena olevana lukuvuotena 1,102, jotka sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lääni. K ansakoulujen luku. Jaettuina poikakouluja. tyttökouluja. Jaettuina yhteiskoulujalaisia. suoma ruotsalaisia. suomalaisruotsalaisia. muun kielisiä. Uudenmaan.... lääni Turun ja Porin H ä m e e n V i i p u r i n M ik k e lin K u o p io n... ] V a a sa n O u lu n Yhteensä 1, Kutakin näistä kouluista johti säännöllisesti yksi mies- tai naisopettaja; kouluissa, joitten oppilasluku oli yli 50, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai -opettajattaria. Mainittu opettajisto, jonka lukumäärä viimekuluneena lukuvuotena oli 1,085 ja nyt oli lisääntynyt 1,169 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sitäpaitse oli 465 henkeä satunnaisina apuopettajina tai -opettajattarina etupäässä käsitöissä, joskus myös voimistelussa tai jossakin muussa aineessa, joka kaikki lähemmin nähdään allaolevasta yleiskatsauksesta:

13 XIII Lääni. Kansakoulu-opettajia ja opettajataria, jotka saivat valtiolta palkka-apua: *) opettajia. opettajattaria. Satunnaisia apuopettajia ja opettajattaria : poikien käsitöissä. tyttöjen käsitöissä. muissa aineissa. Uudenmaan.... lääni Turun ja Porin H ä m e e n V i ip u r i n M ik k e lin K u o p io n V aasan O u lu n Yhteensä , ) 3G1 49 4H5 Maaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli 45,656 lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä lukuvuotena kävi 40,426 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta nauttivien lasten luku lisääntynyt 5,230:llä. Keskimääräinen oppilasluku kussakin maaseudun kansakoulussa oli 4 1; jos koko oppilasluku jaetaan niille 1,169 hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 39 oppilasta. Näistäkin oloista saadaan lähempiä tietoja allaolevista luvuista: Oppilasluku maaseudun kansakouluissa: Lääni. Koko oppilasluku. Näistä oli: t y t t ö j ä. Edellä olevista oppilaista sai opetusta: ru o t muulla suomenkielellä. sin kielellä. kielellä. Keskim äärin oppilaita : kussakin koulussa. k u t a k in m ie s - j a n a iso p e tta j a a k o h ti. Uudenmaan... lääni 6,281 3,285 2,996 3,065 3,216 _ Turun ja Porin.. 6,987 3,830 3,157 5,706 1, Hämeen.... 5,498 2,918 2,580 5, Viipurin.... 7,474 4,464 3,010 7, Mikkelin.... 2,846 1,624 1,222 2, Kuopion.... 5,112 2,752 2,360 5, V a a sa n... 8,078 4,765 3,313 5,264 2, O u lu n... 3,380 1,842 1,538 3, Yhteensä 45,656 25,480 20,176 38,057 7, Kansakouluasetuksen 124 :ssä mainittua pikkulasten koulua pidettiin 805:ssä kansakoulussa. Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat, joita oli 29,329 lasta, jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: ') Tähän luettuna Haukiputaan Patenniemen koulun opettajatar, vaikkei tämä koulu nauttin u t valtioapua. 2) Joista 5 oli naisia.

14 XIV Lääni. Pikkulasten koulujen luku. Näissä kouluissa käypien lasten luku. Uudenmaan... lääni 117 3,536 Turun ja Porin ,500 Hämeen ,857 Viipurin ,532 Mikkelin ,909 Kuopion ,589 V a a sa n ,860 O u lu n ,546 Yhteensä 805, 29,329 Seuraavasta yleiskatsauksesta näkyy, kuinka edellämainitut 1,102 kansakoulua jakaantuivat eri maaseurakunnille: Lääni. Kuntia, joissa oli kansakoulu. 1 koulu. 2 koulua. 3 koulua. 4 koulua. Kuntia, joissa oli: 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. S koulua koulua. 1 9 koulua koulua. 12 koulua. 13 koulua. 14 koulua. 15 koulua. 16 koulua. Kuntia, joissa ei ollut kansakoulua. Uudenmaan... lääni Turun ja Porin _ 14 Hämeen Viipurin....,, i Mikkelin...., _ -- 1 Kuopion i Vaasan O u lu n _ Yhteensä Ne 40 seurakuntaa, joissa edellisen taulun mukaan tiettävästi ei ollut ylempää kansakoulua vaikuttamassa lukuvuonna olivat seuraavat: Turun j a Porin lä ä n issä: Sottunka, Köökari, Velkua, Iniö, Uudenkaupungin maaseurakunta, Kodisjoki, Karjala, Askainen, Merimasku, Kuusisto, Honkilahti, Hinnerjoki, Naantalin maaseurakunta ja Rusko; Hämeen lä ä n issä: Perttula; Viipurin lään issä: Taipalsaari; Mikkelin lä ä n issä: Jäppilä; Kuopion lä ä n issä: Rutakko; V aasan lä ä n is s ä: Kristiinan maaseurakunta, Bergöö, Raippaluoto, Lestijärvi ja Kortesjärvi;

15 Oulun lään issä: Taivalkoski, Sievi, Merijärvi, Reisjärvi, Kestilä, Kajaanin maaseurakunta, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Puolanko, Suomussalmi, Karunki, Turtola, Kolari, Kemijärvi, Kuolajärvi, Muonionniska ja Inari. Käsityö-opetuksen edistämiseksi myönnetty 6,000 m:kan vuotuinen määräraha jaettiin vuonna 1894 enintään 300 m:kan suuruisissa osissa kouluille ja, erikoistapauksissa, vähemmissä erissä palkkioksi ja kehotukseksi opettajille. Se osa F uruhjelm in rahaston koroista, joka mainittuna vuonna voitiin käyttää kansakoulua varten, yhteensä 9,648 m:kaa 69 p:niä, jaettiin 20 m:kan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun oppilaille. Näistä määrärahoista tuli kullekin tarkastuspiirille seuraavat määrät: K äsityövarat. Furuhjelm in rahaston korot. Lselle tarkastuspiirille Smk Smk 968: 69 ILselle : IILnnelle » 740: - IY:nnelle J : V:nnelle : VLnnelle : - VILnnelle : - VIILnnelle : - IX:nnelle : - X:nnelle : XLnnelle : X V Suostuntavaroista menevä m äärärah a sairasavuiksi kansakoulun mies- ja naisopettajille käytettiin puheena olevanakin lukuvuonna kokonaan. Siitä annettiin yhteensä 65 apurahaa, vaihdellen 100:sta 300:aan markkaan; avunsaajia oli 34 mies- ja 22 naisopettajaa. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Litt. B., jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen mukaan Tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi heikoille ja sairaille kansakoulujen naisopettajille, on vuonna naisopettajaa saanut satunnaista apua yhteensä 1,314 markkaa 28 p:niä. Pikkukoulujen opettajain j a opettajattarien valm istam ista varten määrätyt varat, 2,000 markkaa, ovat jaetut palkkioina m:kan, m:kan ja m:kan suuruista 8 kansakouluopettajalle ja 1 opettajattarelle, jotka voimassa olevien määräysten mukaisesti ovat pitäneet kurssia mainittua tarkoitusta varten. Säätyjen myöntämistä määrärahoista kirjastojen perustamiseksi maaseudun kansakoulujen opettajistolle on vuonna 1894 jaettu eri tarkastuspiireille yhteensä 17,100 markkaa, käytettäviksi Ylihallituksen antamain määräysten mukaisesti. Sittenkuin Keisarillinen Senaatti, Ylihallituksen annettua alamaisen ehdotuksensa asiassa, kirjelmässä Kirkollisasiain Toimituskunnasta Jouluk. 15 p:ltä 1893 oli tarkemmin määrännyt, millä tavoin kansakoulujen jatko kurssit olivat

16 XVI järjestettävät ja millä ehdoilla valtioapua niille annettaisiin, kehotti Ylihallitus kirjeessä 5 p:ltä sen jälkeen seuraavaa Tammikuuta kaikkia piiritarkastajia vaatimaan niitten koulujen omistajilta, jotka aikaisemmin olivat ilmoittauneet halullisiksi puheena olevia kursseja järjestämään, kirjalliset, Ylihallitukselle osotetut ja Kirkollisasiain Toimituskunnan mainitun kirjeen mukaisesti laaditut hakemukset valtioavun saannista kursseille; ja piti tarkastajain nämä hakemukset niistä antamainsa lausuntojen mukana sitten lähettää Ylihallitukselle. Näin saapuneitten hakemusten johdosta jaettiin vuonna markan suuruisia apurahoja 31 jatkokurssille, eli yhteensä 7,750 markkaa, jakaantuen eri tarkastuspiirille, kuten alla oleva taulu osottaa: Tarkastuspiiri. K urssien lukumäärä. Jaettu ja apurahoja. Smk. I p i i r i II n III IV V» 4 1,000 VI )) O VII» O 750 VIII IX n X XI ,500 XII 1* Yhteensä 31 7,750 ' Lahden, Kangasalan, Huittisten ja Kruunubyn kansanopistot ovat lähettäneet kertomuksen toiminnastaan lukuvuonna Sillä aikaa kuin toisen piirin kansakoulujen tarkastaja Olai Wallin nautti virkavapautta käydäksensä kasvatusopillisessa tarkoituksessa ulkomaan matkalla hoitivat hänen virkatehtäviään filosofian maisteri A. J. Törnqvist Heinäkuun 1 p:stä 1893 sitä seuraavan Elokuun 15 p:ään ja filosofian maisteri N. Liakka viimemainitusta p:stä saman vuoden Syyskuun 30 p:ään. Menosäännössä olevan määrärahan piiritarkastajain matkastipendeiksi sai vuodelta 1894 XII piirin tarkastaja Juho Reini. Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajisto ja oppilasluku näkyvät tähän liitetyistä tilastollisista tauluista, joihin Ylihallitus täten saa alamaishnmasti viitata. Helsingissä Joulukuun 31 p:nä Toimeksi saanut: A. Haapanen.

17 TAULUJA.

18 2 I Taulu. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä luku ja koulunkäynti lukuv Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. O pettajien j a o p ettajattarien opettajia, i o p e tta ja tta p a. Koko kansakoululaitos. p o ik ia. Y hhppn c;ä,. Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielellä. ruotsin kielellä. muulla kielellä. Varsinaisia kansakou- Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille:!) I - I I III- V I VII li i H e lsin k i ,407 2,530 4,937 2,570 2,367 1,844 2,947 4,791 Porvoo ; Loviisa _ 127 T am m isaari Hankoniemi i ; Turun ja Porin lääni. Yhteensä ,882 3,003 5,885 2,760 3,125 _ 2,266 3,460-5,726 T u rk u ,722 1,659 3,381 2, ,868 1,260 3,128 N a a n ta li... - li Uusikaupunki Raum a P o ri ,160 1, ,127 Maarianhamina ) Yhteensä ,759 2,670 5,429 4,268 1,161-2,821 2, ,057 luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään ; kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen Iltakouluja.! j Laiminlyötyjen lasten kouluja. Jatkokouluja j Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni , Helsinki Porvoo ! - - Loviisa Tammisaari Hankoniemi , S Turun ja Porin lääni. i , _ 1 Turku Naantali. i ) Uusikaupunki Sauma , Pori Maarianhamina , Hämeen lääni. Hämeenlinna _ _ 331 Tampere ,186 1,184 2,370 2, ,262 2,159 Wiipurin lääni. Yhteensä ,396 1,362 2,758 2,758-1,031 1,459-2,490 W i i p u r i ,579 1, _ _ 1,393 H a m in a Lappeiiranta Käkisalmi K o tk a Yhteensä ,367 1,300 2,667 2, ,068 1,398 2,466 " " Hämeen lääni Hämeenlinna , i ^) - - Tampere , , Wiipuri Hamina. Wiipurin lääni i i Lappeenranta I 85 Käkisalmi H 37! Kotka i 107 2, i *) Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vastaavat luokat I II alempaa kansakoulua11 jatkaakseen alkeiskoulussa. 3) Ovat oikeastaan ylemmän kansakoulun 2-vuotisena valmistavana ja luokat III VI (VII),,ylempää kansakoulua11. osastona. 4) Tehtaalaiskoulun oppilaat. 2) Sitä paitse erosi IILlta luokalta 19 poikaa

19 Kaupunkikunta. O p ettajien j a opettaja tta r ie n opettajia. opettajat- j taria. j ' i Koko kansakoululaitos. Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielellä. ruotsin kielellä. I muulla j kielellä. Varsinaisia kansakou- Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille: I II IH-VI VH U luja (alempia ja ylempiä). Iltakouluja. Laiminlyötyjen lasten kouluja. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään 90 i «! j kuin 150 j Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen ; j!... Jatkokouluja ; j Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. Mikkeli H e in o la ; _ 117 Savonlinna Kuopion lääni. Yhteensä Kuopio J o e n s u u Iisalm i Waasan lääni. Yhteensä ,246 1, ,170 Nikolainkaupunki , ,025 Kristiinankaupunki K askin en Uusikaarlebyy ) P ie ta rs a a ri K o k k o la Oulun lääni. Yhteensä , , ,686 O u l u ,064 1, ,064 B a a h e K a ja a n i ) T ornio K e m i Yhteensä ,659 1, ,659 Yht. kaikissakanpungeissa ,945 10,760 21,705 15,705 5, ,438 11, ,571 Mikkelin lääni. i Mikkeli Heinola Savonlinna Kuopio Joensuu Iisalmi. Kuopion lääni , i Waasan lääni ) - - Nikolainkaupunki Kristiinankaupunki Kaskinen Uusikaarlebyy Pietarsaari Kokkola , Oulu Baahe Kajaani Tornio Kemi , ,118 1, j 143 Oulun lääni. *) Tehtaalaiskoulun oppilaat, 2) Alempana kouluna on seminaarin alempi mallikoulu. 3) Näitten lisäksi apuopettaja poikain käsitöissä.

20 1893 II Taulu. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen lukumäärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulasten koulussa lukuvuonna Lääni, kunta ja koulupiiri. tyttökouluja. poikakouluja. suomalaisia. yhteiskouluja. 1 ruotsalaisia., suomat.- ruotsalais. Mies- ja naisopettajaan j op:jattaria. 1 opettajia. J lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua : [ i j [ luku kansakouluasetuksen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten koulussa. i ii Uudenmaan lään i. Raaseporin kihlakunta. Inkoo, Fagervik Ingarskila K irkonkylä Johannesberg Elgsjö D e g erb yy K arja, K ih la M u s tio K arjalohja S am m atti Pohja, Billnäs F is k a rs... i 1 21) K irkonkylä E lg m o Tammis,maas:k., Skål dö Tvärm inne Skällargård Snappertuna, Finnäs Svartbäck Tenhola, K irkonkylä L i n d ö Prestkulla Trollshofda B ro m a rv i Siirto i !) 26 oppilasta opetettiin suomen- ja 87 ruotsinkielellä.

21 Lääni, kunta ja koulupiiri. Ityttökouluja. [poikakouluja. yhteiskou- 1 " luja. j suomalaisia. j suomal.- S ruotsalais.! ruotsalaisia- : Mies- ja nais oprjattaria.! opettajain ; opettajia. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua : i 2 3 i n luku kansakouluasetuksen 12i\ 5:11 mukaan pi-i detyssä pikku- : lasten kou-, lussa. i 1 7 Siirto i {»« Lohjan kihlakunta. Espoo, Södrik... i Järvenpää Aminne Rödskog Stensvik.... _ Alberga Hagalund Kirkkonummi, Bobäek H indersby Järsö! ) Lappböle K aru b y Oitbaoka Siuntio, Fredriksberg i L i e v i ö W ikarfall Henriksberg... i Bläsaby Lohja, K irkonkylä. i Kirkniem i-jönsböle N u m m i... i Pusula, Arim a K irk onkylä W ih ti, K o rtjä rvi Niuhala P i e t i l ä Jokikunta P yhäjärvi Siirto , , , *) K oulu siiretty Häggesbölestä.

22 Lääni, kuuta ja koulupiiri. tyttökoluja. 1 poikakouluja.j suomalaisia. yhteiskouluja.! ruotsalaisia. [ Mies- ja naisopettajain opettajia. Ruomal.- ruotsalais. j op:jattaria. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua : Oppilas tea luku kansakouluasetuksen 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten koulussa. i 2 3 i u H elsin g in k ihlak unta. Siirto , , , Helsinki, Herttonainen 1 l 1) K irkonkylä ) Königstedt _ Nordsjö & B otby Luhtam äki 'Nurmijärvi, H yvinkää K irk onkylä K y t ä j ä K a a l a U o t i l a Mäntsälä, Andersberg Ehnroos in koulu Levantoo (Saari) O h k o la Sääksjärvi H autjärvi Sälinkää Sulkava Sipoo, H angelby M artinkvlä K irkonkylä Paipinen Sim salo Ostersundom P o r n e e s i Tuusula, K irkonkylä ) J o k e l a Siirto ,793 1,590 3, , ,588 J) 4 oppilasta opetettiin suomen- ja 36 ruotsinkielellä. 2) ^ ii» «33 3) 5 4» n n 1 9

23 Lääni, kunta ja koulupiiri. (p o ikakouluja. tyttö k o u lu ja. 1 w y h te isk o u lu ja. suom alaisia.! ru o tsala isia Mies- ja naisopettajani lu ku: i op:jattaria. j opettajia. su om al.- ru o tsalais. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua : O ppilasten lu k u kausako ulua setu k sen 124 :n m u k a a n p i d etyssä p ik k u lasten k o u lu ssa ii Siirto ,793 1,590 3, , ,588 Tuusula, K erava.. - l 1) Kellokoski l 2) Järvenpää Porvoon m aaseurak.,. Pentinkylä Gammelbacka.. _ Piirlahti Pappilanmäki P ö r t ö T u o rila Bosgärd P e llin k i Bjurböle.... _ I lo la K ulloonkylä U usikartano Askola, K irkonkylä Särkijärvi ) M onninkylä Juornaankylä Pukkila, K irkonkylä K antele P ern a ja n k ihlak unta. Pernaja, Fasarby Koskenkylä Grislom (1. Haddom) Siirto ,294 2,103 4, , ,299 1) 37 oppilasta opetettiin suomen- ja 9 ruotsinkielellä. 2) )

24 Lääni, kunta ja koulupiiri. lu k u: p o ik a k o u lu ja. 1ty ttö k o u lu ja. 1 su o m ala isia. y h te is k o u lu ja.. 1 r u o ts a la is ia. opettajia. su o m al.- ru o tsalais. Mies- ja naisopettajain op:jattaria. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: : Oppila ste n lu k u k a n s a ko uluase tuksen 124 :n m u k a a n p i d etyssä p ik k u lasten koulu ssa. i 2 3 i Siirto ,294 2,103 4, , ,299 Pernaja, Härkäpää K irkonkylä Köpbacka M almgård Sarvlahti &4 541) 39 Tervik & Tjusterby Liljendaal, Söderby ' Säfträsk Hommansby M yrskylä, K irkonkylä, ruots. k suom. k H a llila A rtjärvi, Salmela Suurikylä R uotsin-pyhtää, Taasia Ström fors W irböle R uotsinkylä W astila Lappträski, Kappelby ) P u k a ro... 13) Porlam m i Kimopyöli Elimäki, Filppula Hämeenkylä M o is io Siirto ,853 2,623 5, , ,929!) Koulussa käytetään n. k. puoliviikkolukua, s. o. toinen luokka on koulussa alkupuolen viikkoa ja toinen luokka loppupuolen viikkoa. 2) 4= oppilasta opetettiin suomen- ja 69 ruotsinkielellä. 3^ q 31 ) V 11» 55 U A /Î

25 Lääni, kunta ja koulupiiri. Kansakouluj en m ukaan : Ityttökouluja. 1 {poikakouluja. ruotsalaisia. suomalaisia. yhteiskou-! luja. ja e t t u n a opettajia. suomal.- ruotsalais. Mies- ja naisopettajain op:jattaria.! lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: Oppila ste n lu k u k a n s a koulua setu k sen 124 j:n m u saan p i d etyssä p ik k u lasten k o u lu ssa. i I l Siirto ,853 2,623 5, , ,929 E lim ä k i, P eip p o la & Mus tila W illikkala Anjala, K orvenkylä Ummeljoki Iitti, H aapakim ola K irkonkylä Kuusankoski W uolenkoski Jaala, K irkonkylä W e r l a Orimattila, Heinämaa Is o k y lä K irkonkylä Koskus L uhtikylä j Niinikoski P a k a a W iljaniem i W ähäm allus » Yhteensä Turun ja Porin lääni. A h ven anm aan k ih la k unta ,285 2,996 6, , ,536 il Sund, B jörby Finby... : W å rd ö Saltviik, B ertby Haga1) Siirto !) K oulu siirretty Nääsistä.

26 Lääni, kunta ja koulupiiri. lu k u: tyttökouluja. poikakouluja. 1 suomalaisia. yhteiskouluja. ruotsalaisia. J Mies- ja naisopettajani opettajia. suomal.- ruotsalais. op:jattaria. i 1 lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: Oppila ste n lu k u kanaakouluaselu k - sen 124 :n m u k a a n p i detyssä p ik k u lasten ko u lu ssa i i ie 17 Siirto _ 5 _ Finström, Em karby Markusböle S tä ls b y G -e e ta E k k e r ö Hammarland, M örby N ä fs b y L e m la n d Lum parland ) 2 25 Jom ala, D alkarby W estan su n d a F ööglö K u m lin k i Brändö, Lappo W ehnum n k ihlak unta. Wehmaa, K irkonkylä S u n i l a L o k a la h ti Taivassalo K i v i m a a Uusikirkko L a itila Pyhäm aa, Rohdais Pyhäm aan luotokunta 1 ~ M yn ä m ä en k ihlak unta. M ynämäki.... i i 2 _ M ietoinen Siirto , H ') Sam at oppilaat kävivät koulua joka toisena päivänä.

27 Lääni, kunta ja koulupiiri. K ansakouluj en lu k u: 1 tyttökouluja. Ipoikakouluja. suomalaisia. yhteiskouluja. l ] ruotsalaisia. Mies- ja naisopettajana op:jattaria. opettajia. suomal.- ruotsalais.! o I lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: j päivää, j luku kansakouluasetuksen 124 \:n mutaan pidetyssä pikkulasten koulussa , \ Siirto , L e m u R ym ättylä Nauvo, R isis ' Käldinge F i n b y Korppo, Ut ö Kirkkom aa Norrskatan Houtskari, Björkö & Mussala K irkonkylä Piikkiön kihlakunta. P iik k iö... 1 _ K aarina, Nummi Y lik y lä Kakskerta P a im io... I Sauvo K aruna, suom. k ruots. k ! Parainen, Malm Etelä-piiri Länsi Itä q Halikon kihlakunta. Kemiö, W estlahti.. _ W r e t a D ragsfjärd, Daalintehd. suom. k. _ ruots. k Siirto , , ,

28 Lääni, kunta ja koulupiiri. tyttökouluja, j poikakoulujaj suomalaisia. yhteiskouluja. ruotsalaisia-1 Mies- ja naisopettajani op:jattaria. j opettajia.! suomal.- ruotsalais. i i tyttö jä. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua : luku kansakouluasetuk- Ben 124 :n mukaan pidetyssä pikkulasten koulussa Siirto _ , , , Dragsfjärd, Skinnarvik Ytterkulla W estanfjärd O s ta n å Perniö, K irkonkylä Kirjakkala i1) K o s k i... 1 i 2) Mathildedal T e i j o F i n b y ) K i s k o Suom usjärvi K i i k a l a H a l i k k o Angelniemi, K okkila Kalfsnäs Uskela, Moisio S a lo W eitakkala M u u r l a P e r t t e l i K u u s jo k i H iittin e n U lvilan k ihlak unta. U lvila, W anhakylä H arjunpää P orin maaseurakunta., P ih la v a... 1 l 4) Siirto l6 47 1,716 1,364 3, , ,493!) 31 oppilasta opetettiin suomen- ja 4 ruotsinkielellä. 2) ) 17,, 8 n 4) 1 oppilas opetettiin ruotsinkieléllä.

29 Lääni, kunta ja koulupiiri. m ukaan : tyttökoluja. 1 poikakouluja. suomalaisia. I yhteiskouluja. ruotsalaisia. Mies- ja naisopettajani ]op:jattaria. 1 opettajia. suomal.- ruotsalais. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua : luku kansakouluasetuksen 124 }:n mutaan pidetyssä pikkulasten koulussa Siirto ,716 1,364 3, , ,493 Porinmaaseurak.,Rauma _ Ruosniemi N a k k i l a ! K u ilu a... _ Noormarkku Ahlainen, K ellahti Ahlainen.... _ L am ppi Poom arkku M erikarvia S iik a in e n Euran pitäjä Kiukainen, K öylypolvi P a n e lia Y läne, kts. Maskun kihlakunta.... Eurajoki, Kaunissaari K irkonkylä L u v i a L a p p i _ Raum an maaseurak.. _ Ik a a listen k ihlak unta. Ikaalinen K irkonkylä Luhalahti.... _ Osara Tevaniemi J ä m ijä rv i P a r k a n o... _ Kankaanpää, Kirkonk. r W ih teljärvi... i Siirto 11 9 j ,375 1,876 4, , ,147 1

30 Lääni, kunta ja koulupiiri. j a e t t u n a o p p ila s t e n s u k u p u o le n m u k a a n tyttökouluja. [ poikakouluja. suomalaisia. yhteiskou-! luja. [ j a e t t u n a o p e tu s k ie le n m u k a a n : ruotsalaisia. Mies- ja naisopettajani lnku: op:jattaria. opettajia. suoroal.- ruotsalais. t y t t ö j ä. lukuvuoden kuluessa seuraava luku koulua: i O ppila ste n lu k u k a n s a k o u lua setu k sen 124 :n m u k a a n p i d etyssä p ik k u lasten k o u lu ssa. i Siirto i i i i ,375 1,876 4, , ,147 K a r v ia Honkajoki Hämeenkyrö, K irk:kylä i i K yröskoski W esajärvi W iljakkala T yrvä ä n k ihlak unta. K arkku, A luskylä Kärppälä S u o n iem i M o u h ijä r v i.... i i Suodenniemi L a v i a Tyrvää, K irkonkylä. i i S to rm is Sammaljoki K iik k a K iik o in en L oim a a n k ihlak unta. Huittinen, K eikyä K irkonkylä... i Kuninkaistenkylä. i W a m p u la K a u v a ts a Punkalaidun, Kirkonk Oriniemi Loimaa, Kojonkulm a Peräkulm a W esikoski Siirto ,099 2,470 5, , , 6 8 6