SUOMENMAAN ALKEISOPP1LAITOSTEN

Transkriptio

1 SUOMENMAAN V IR A L L IN E N TILASTO. IX. ALAMAINEN KERTOMUS SUOMENMAAN ALKEISOPP1LAITOSTEN TILASTA JA TOIMINNASTA LUKUVUOSINA K o u lu to im e n Y lih a llitu k s e n antam a. HELSINGISSÄ, j c e i s a k i l l i s e n s e n a a t i n k i r j a p a i n o s s a, 1906.

2 Alamainen kertomus, jo n k a Koulutoimen Ylihallitus Hänen Keisarillisen M ajesteettinsa Lokakuun 18 päivänä 1898 Ylihallitukselle säätäm än Armollisen Ohjesäännön 12 pykälän mukaisesti on antanut m aam m e alkeisoppilaitosten toim innasta 1 päivästä Syyskuuta vuonna päivään Syyskuuta vuonna 1905 kuluneelta ajalta. Viime vuosien valtiolliset olot eivät luonnollisestikaan ole saattaneet olla ulottam atta vaikutustaan myöskin koulun alalle. V arsinkin lukusuunnitelm ien vaihdokset ovat aikaansaaneet syvällekäypiä m uutoksia sen työssä ja toim innassa, kuten kylläkin on nähtävissä seuraavasta, päättyneen kolm ivuotiskauden selonteosta. M utta siitä käynee m yöskin ilmi. että tänäkin ajanjaksona, m ikäli vaikeat ulkonaiset olosuhteet sen ovat m yöntäneet, on koulun elämä ollut kehittym ässä. K ahlittavana ilmiönä on nim enom aan m ainittava, että aikain ahtaudesta huolim atta koulusivistyksen tarv e on tu llu t y h ä eläväm m äksi k an samme keskuudessa, niinkuin siitä on selvänä todistuksena tänä ajanjaksona lisääntynyt sekä valtion että varsinkin yksityisten perustam ain uusien koulujen lukum äärä ja suhteellisesti vielä suurem m assa m äärässä k a rttu n u t oppilasluku. M itä ensinnäkin klassillisten lyseoiden lukum äärään tulee, on se täm än ajanjakson kuluessa lisään ty n y t yhdellä, kun Tam pereelle lu k u vuoden alusta m uodostui uusi suom alainen klassillinen lyseo. N äiden oppilaitosten opetuskielessä on tapahtunut se muutos, että M ikkelin lyseo, jossa sitä ennen oli sekä suomi että ruotsi opetuskielenä, lukuvuoden alusta tehtiin suomenkieliseksi. N ykyään on siis klassillisten lyseoiden luku kaikkiaan 16, näistä 11 suom en- ja 5 ruotsinkielistä. Myöskin reaalilyseoiden lukum äärä on tänä kolm ivuotiskautena karttuneet yhdellä, sitten k u in T u ru n suom alaisen klassillisen lyseon reaaliset rinn ak kaisluokat ovat kasvaneet itsenäiseksi opistoksi. R eaalilyseoiden nykyinen luku on 10, joista 7 suomen- ja 8 ruotsinkielistä.

3 V altion ylläpitäm äin alkeiskoulujen lukum äärä on tä n ä ajanjaksona p y synyt sam ana kuin ennenkin. N iitä on ollut 2 viisiluokkaista. 4 neliluokkaista ja 1 kolm iluokkainen. N äistä kuitenkin Tam m isaaren neliluokkainen oppilaitos lukuvuoden alusta siirtjd k unnan haltuun ja m u u tettiin yhteiskouluksi, k u ten tuonnem pana lähem m in esitetään. Suom enkielisten tyttökoulujen lukum äärä on lisääntynyt kahdella uudella opistolla, sittenkuin Sortavalan ja N ikolainkaupungin yksityiset tyttökoulut joutuivat valtion huostaan lukuvuoden alusta. T yttökoulujen nykyinen lukum äärä on 14. n äistä 9 suom en- ja 5 ruotsinkielistä. Oppilaita oli puheenaolevan kolm ivuotiskauden eri lukuvuosina lyseoissa seuraavat m äärät: 5,600 (klassillisissa 3,371, reaalilyseoissa 2,229), 5,703 (klassillisissa 3,230, reaalilyseoissa 2,473) ja 5,870 (klassillisissa 3,476, reaalilyseoissa 2,394); alkeiskouluissa ja 514; tyttökouluissa 2,405, 2,515 ja 2,909. K u ten tä stä näkyy, on oppilasluku m ainituissa kouluryhm issä yleensä lisäänty n y t, tuntuvam m in tyttökouluissa: ainoastaan alkeiskouluissa se on väh en ty m ään päin. Suhde klassillisten ja reaalilyseoiden oppilasluvun välillä on täm än kolm ivuotiskauden alussa ja lopussa p y sy n y t likim aille sam ana, vaikkakin oppilasm äärä klassillisissa lyseoissa lukuvuonna edelliseen vuoteen verraten on koko joukon kasvanut ja reaalilyseoissa sam ana lukuvuonna h iu k an vähentynyt. Ä idinkielensä puolesta oppilaat ja k a u tu iv a t seuraavasti: 4 Lyseoissa: Suom enkielisiä... 3,775 3,849 4,012 R uotsinkielisiä ,776 1, M uunkielisiä...., Alkeiskouluissa : Suom enkielisiä R uotsinkielisiä M uunkielisiä Tyttökouluissa: Suom enkielisiä... 1, R uotsinkielisiä M uunkielisiä K u n Y lihallitus kultakin puheenalaiselta kolm elta lukuvuodelta on erikseen julaissut tilastollisia katsauksia alkeisopistojen tilaan ja toim intaan, ei lähem pi selonteko tässä kohden ole tarpeen vaatim a. seen. Seuraava selonteko liitty y välittöm ästi edelliseen kolm ivuotiskertoinuk- N oudattam alla ennen k ä y tetty ä järjestystä annetaan tässä ensin yleis

4 o katsauksena tiedot tärkeim m istä, niin hyvin valtion- kuin yksityiskoulujenkin toim intaa koskevista yleisistä säädöksistä ja toim enpiteistä. Sen jälkeen k äsitellään n iitä vaiheita ja m uutoksia, jo ita on ta p a h tu n u t erityisissä valtion oppilaitoksissa ja niiden opettajakunnissa. Tiedonannot erityisiä yksityiskouluja koskevista virallisista toim enpiteistä esitetään sitten täm än kertom uksen ko l m annessa osassa, I. Yleiskatsaus. Uudet lukusuunnitelmat. Vuonna 1901 maamme lyseoissa noudatettaviksi m äärätyt lukusuunnitelm at saivat olla ainoastaan lyhyen ajan voimassa, sillä jo vuonna 1903 m äärättiin niiden sijalle uudet, jotka aikaansaivat varsin syvälle k äy piä m uutoksia koulujen toim innassa. H änen K eisarillisen M ajesteettinsa 17 päivänä H uhtikuuta, 12 päivänä H einäkuu ta ja 26 p äiv än ä M arraskuuta 1901 annossa antam an käskyn perustuksella, että Suom en oppilaitosten opetussuunnitelm at ovat o tettav at tark a s tu k sen alaisiksi siinä tarkoituksessa, että venäjänkielen opetukselle näissä oppilaitoksissa annettaisiin sille tuleva asema, ja sittenkuin m aan K enraalikuvernööri kirjelm ässä K eisarilliselle Senaatille 11 päivältä T oukokuuta 1902 oli m ielipiteenään lausunut, että venäjänkielen tuntim äärä m aan lyseoissa voitaisiin yleistä sivistyskantaa alentam atta k o rottaa 40:een, käski K eisarillinen S enaatti 30 p äivänä T oukokuuta 1902 päivätyssä lähetepäätöksessä Y lihallituksen an taa alam aisen lausunnon asiassa. V aadittuaan kiertokirjeessä 18 päivältä K esäkuuta m aan lyseoiden rehtorien ja opettajakuntien lausunnot asiassa, Y lihallitus 31 päivänä T am m ikuuta 1903 alam aisuudessa lausui seuraavaa: K un Y lihallituksen on ehdottam inen u u d et lukusuunnitelm at, joissa venäjänkielen tuntim äärä on nykyisestään korotettu, ei Y lihallituksella ole m itään vakavaa pohjaa, mille perustautua. Nykyinen tuntim äärä, 30 viikkotuntia, on käytännössä vasta syyslukukaudesta vuonna 1901, jolloin entistä 1896 vuoden, lukusuunnitelm an tuntim äärää korotettiin kokonaista 50 % ; selvää on ettei 1 1/2 lukuvuoden kokem uksen nojalla vähim m ässäkään m äärässä voida päättää, m itä tuloksia tällä tu ntim äärällä saavutetaan, onko se riittä v ä vai ei. Se on kuitenkin korkeam pi, kuin m itä m illään m uulla kielellä m aan lyseoissa koskaan on ollut, tietysti lukuunottam atta kuollutta kieltä latinaa, jonka opetuksen m etodi ja tarkoitusperä on aivan erikoinen, joten ei m ikään vertailu siinä suhteessa saata tu lla kysym ykseen. E iv ä t v alitettav asti ulkom aidenkaan kouluolot tarjoa m eille vertauskohtia, sillä ei liene ylim alkaan m issään m aassa m eidän lyseoitam m e vastaavissa oppilaitoksissa ollut yli 30 viikkotunnin annettu m inkään uuden kielen opetukselle. M eiltä niinm uodoin puuttuu siinä suhteessa k aik k i kokem us sekä om asta m aasta että ulkom ailta,

5 6 Y leisesti tunnustettanee, että opetuksen m enestys ei riipu yksistään tuntim äärästä. Venäjänkielen opetustuntien nykyinen epätasainen jako eri luokkia kohti epäilem ättä on epäon nistunu t ja opetuksen m enestykselle suuresti haitallinen: korjaus siinä suhteessa jo yksistään on saattava opetuksen tulokset melkoista paremmiksi nykyisiä. A ivan äskettäin on venäjänkielen opetuksen tarkastajien! lukua lisätty, joten tarkastus tulee entisestään paljoa intensiivisem m äksi, eivätkä tästäkään toim enpiteestä johtuvat tulokset liene vähäisiksi arvattavat. N äyttää tosin luonnolliselta ja helpolta päättää, että kuta enemmän tunteja jollekin kielelle koulussa annetaan, sitä enemmän ja parem m in sitä opitaan. H uom attava kuitenkin on, että hyöty tuntim äärän lisääm isestä, m itä koulussa annettavaan kielenopetukseen tulee, todenm ukaisesti tulee olemaan yhä vähem m än suhteellinen opetukseen k äy tetty y n aikaan, kuta korkeam m at tuntim äärät ovat kysym yksessä. V arm aankin jo silläkin tuntim äärällä, m ikä venäjänkielellä n y ky ään lyseoissam m e on, jo s vaan opetus on tark o itu k sen m ukaisesti järjestetty, päästään semmoisiin tuloksiin, että oppilaat esteettöm äsi] lukevat tavallista kirjallisuutta ja sekä puheessa että kirjallisesti tyydyttävästi k äy ttäv ät kieltä. Tähän katsoen ja koska suurem pi venäjänkielen oppituntien lisääm inen koulujam m e kun ilm ankin olevien olojen johdosta ra sittaa kieliopetuksen liiallinen paljous riistäisi m uilta välttäm ättöm iltä opetusaineilta niille tuiki tarpeellisia tunteja ja siten haitallisesti vaikuttaisi maamme yleiseen kulttuuri- kantaan, Y lihallitus sitä tap au sta varten, että puheenalaista lisääm istä k u iten kin yhä edelleen k atso ttaisiin välttäm ättöm äksi, saa esittää ehdotuksen lukusuunnitelm aksi, jossa venäjänkielelle on annettu klassillisissa lyseoissa 32 ja reaalilyseoissa 35 tu n tia, joka erotus peru stuu siihen m eillä yleisesti tu n n u s tettuun tosiasiaan, että latinankielen opetus koulussa melkoisessa m äärässä edistää m uidenkin kielten oppimista, joten tulokset, m itä venäjänkieleen tulee, todennäköisesti tulisivat Y lihallituksen ehdottam illa tun tim äärillä olem aan sam at kum m ankinlaatuisissa lyseoissa. S itä varten tarv ittav at lisätunnit olisivat otettavat joltakin toiselta kieleltä, koska niitä Ylihallituksen vakaumuksen m ukaan ei suuretta vahingotta kouluopetuksen yleisille tuloksille voida m uilta opetusaineilta riistää. O petuskieli ei siinä suhteessa lainkaan voi tulla ky sy mykseen, sen tuntim äärä kuin nykyäänkin on lyseoissamme verrattom asti pienempi, kuin m uiden m aiden n iitä vastaavissa oppilaitoksissa, ja sen enempi alentam inen, siihen katsoen että kunkin kielen opetus on riippuvainen äidinkieleen suuressa m äärin perustuvan kieliopetuksen yleisestä kannasta, ehdottom asti vaikuttaisi haitallisesti opetuksen tuloksiin kaikissa m uissakin kielissä ja oppilasten koko kehitykseen. Siinä suhteessa Y lihallitus saattaa vedota ('imen saavutettuun kokem ukseenkin. Siihen aikaan, jolloin opetuskielen tu n

6 7 tim äärä todella oli n y k y istä vieläkin pienem pi eli 14 viikkotuntia, olivat seuraukset siitä niin arveluttavat oppilaiden yliopisto-opinnoille, että Yliopiston K onsistori 22 päivänä Joulu k u u ta 1888 päivätyssä kirjelm ässä Lainopillisen tiedekunnan K onsistorille tekem än ilm oituksen johdosta, että»y liopiston oppila a t osaksi niin perin vaillinaisesti osasivat k ä y ttä ä äidinkieltänsä», katsoi p i tävänsä ilm oittaa Ylihallitukselle täm än epäkohdan, joka sittem m in huom attiin välttäm ättöm äksi korjata. K aikista kielistä n äy ttää Y lihallituksen m ielestä toinen kotim ainen kieli olevan se, jo k a suurem m itta v au rio itta ehkä voisi luov u ttaa venäjänkielelle tarvittavat lisätunnit, koska maan lyseoiden oppilaille yleensä ei liene m ahdotonta käytännöllisen oppim isen k a u tta k o rv ata sen koulu tu n tien vähentäm isestä johtuv a vahinko. V aikkapa edelläm ainitussa lukusuunnitelm a-ehdotuksessa, jossa venäjällä on ehdoton valta-asem a m uihin kieliin verraten, venäjänkielen etuja jo on valvottu niin paljon kuin Y lihallituksen m ielestä m uihin opetusaineisiin katsoen on m ahdollista, niin Y lihallitus siltä varalta, että k uiten k in pid ettäisiin v ä lttä m ättöm änä antaa tälle kielelle suurem pi tuntim äärä, on vielä k atso n u t asiakseen laatia semmoisen vaihtoehdotuksen lukusuunnitelm iksi, jossa venäjänkielen opetukselle on a n n e ttu klassillisissa lyseoissa 35 ja reaalilyseoissa 38 viikkotuntia.. Y ksistään opetu stu n teja lisääm ällä ei k u iten kaan voida tu rv a ta venäjänkielen opetuksen edistystä. Tässäkin kohden pitää paikkansa yleinen sääntö, että opetuksen m enestys m itä suurim m assa m äärin riippuu siitä, m inkäm oinen on opettaja, J o tta venäjänkielen tuntim äärän korottam isella saavutettaisiin todellista hyötyä, on Y lihallituksen m ielestä, m aam m e kouluissa ennen saavutettu u n kokem ukseen perustuvan vakaum uksen m ukaan välttäm ätöntä, että m yös uudet opettajavoim at, jotka sen johdosta tu lev at tarpeellisiksi, ovat toim eensa kaikin puolin kelvolliset, ja siihen ovat edellytyksinä p id ettäv ät p eru s teelliset tiedot itse oppiaineessa, järkiperäinen pedagoginen valm istus sekä sam alla täydellinen taito koulun opetuskielen käyttäm isessä, jos näm ä edelly ty k set vaikkapa vaan osaksikin opettajalta puuttuvat, saattavat tarkoitetut tulokset helposti m uuttua aivan takaperoisiksi. K un nykyiset venäjänkielen opettajat tuskin saattavat, hoitaa enemmän kuin 32 viikkotuntia kukin, käy niinm uodoin sitä suurem m an tuntim äärän käytäntöön ottam inen oleellisesti riippuvaksi siitä, m issä m äärin uusia toimeensa päteviä opettajia on saatavissa. M ikäli Y lihallitus asiata tuntee, voidaan olettaa neljä tai viisi sem m oista vuosittain valm istuvan, jotenka venäjänkielen opetuksen käytäntöönpano siinä määrässä, kuin Y lihallituksen ensinm ainittu lukusuunnitelm a tarkoittaa, olisi su o ritettu jo lukuvuoden alkaessa. Sen perustuksella, m itä Y lihallitus n äin on esittäny t. Y lihallitus alam aisuudessa alistaa:

7 8 että oheenliitetyt A -kirjaim ella m erkityt lukusuunnitelm at klassillisia lyseoita sekä m aaseudun reaalilyseoita varten, joiden suunnitelm ien mukaa n venäjänkielellä edellisissä on 32 ja jälkim äisissä 35 tuntia viikossa, armossa vahvistett aisiin ; e ttä asianom ainen klassillisten lyseoiden lukusuunnitelm a ensi lukuvuoden alusta poikk euk setta pantaisiin toim een; että asianom ainen reaalilyseoiden lukusuunnitelm a otettaisiin ensi lu k u vuoden alusta käytäntöön Viipurin, Sortavalan ja Savonlinnan reaalilyseoissa, m utta muissa m aaseudun reaalilyseoissa seuraavan eli lukuvuoden alusta; että viim eksim ainituissa eli Tam pereen, Turun, N ikolainkaupungin ja Oulun reaalilyseoissa venäjänkielen tuntim äärä väliaikaisesti lukuvuodeksi m äärättäisiin 32 viikkotunniksi; että venäjänkielen lisätyn opetuksen kustantam iseksi m aan klassillisissa lyseoissa sekä Tam pereen, Turun, N ikolainkaupungin ja Oulun reaalilyseoissa virantoim ituspalkkiota kussakin korotettaisiin 280 m arkkaa tulevan Syyskuun 1 päivästä; sekä että V iipurin, Savonlinnan ja Sortavalan reaalilyseoiden vuosirahasääntöihin ensi lukuvuoden alusta otettaisiin venäjänkielen lehtorin palkkaa vastaava m ääräraha sekä Syyskuun 1 päivästä 1904 sama m ääräraha Tampereen, T urun, N ikolainkaupungin ja Oulun reaalilyseoiden vuosirahasääntöihin. Siltä varalta että Y lihallituksen laatim a B -kirjaim ella m erkitty vaihtoehdotus m aan lyseoiden lukusuunnitelm iksi m äärättäisiin pantavaksi käytäntöön, Y lihallitus, edelleen silm älläpitäen opettajavoim ien saannin m ahdollisuutta, on k atso n u t asiakseen alam aisuudessa alistaa: että asianom aiset lukusuunnitelm a-ehdotukset ensi lukuvuoden alusta pantaisiin toim een V iipurin, Savonlinnan ja S ortavalan reaalilyseoissa ja seuraavan eli lukuvuoden alusta muissa m aaseudun reaalilyseoissa, sekä, Y lihallituksen valinnan m ukaan, 1 päivästä Syyskuuta 1905 viidessä, 1 päivästä Syyskuuta 1906 taas viidessä ja 1 päivästä Syyskuuta 1907 jäljellä olevissa viidessä klassillisessa lyseossa; että niissä lyseoissa, joissa u u tta lukusuunnitelm aa ei vielä ole otettu käy tän tö ö n, venäjänkielen opetusta sinä väliaikana an nettaisiin 32 viikkotuntina ; että kuhunkin m aan lyseoon, paitsi H elsingin reaalilyseoihin, jo ensi lukuvuoden alusta m äärättäisiin palkka venäjänkielen lehtorille, m utta että täm ä palkka o tettaisiin k äy tettäv äk si vasta siitä ajasta lukien, jolloin puheenalaisen kielen lehtori on asetettava kuh unk in asianom aiseen oppilaitokseen; että, paitsi H elsingin, V iipurin, Savonlinnan ja Sortavalan reaalilyseoita, kaikkien m uiden lyseoiden vuosirahasääntöihin ensi lukuvuoden allista o tettai

8 9 siin 280 m arkan suuruinen m ääräraha kahdella viikkotunnilla lisätyn v enäjänkielen opetuksen kustantam iseksi sekä että täm ä m ääräraha m aksettaisiin niin kauvan, kuin sitä on tarvis; että, huolim atta siitä kum painen edelläm ainituista Y lihallituksen laatim ista vaihtoehdotuksista reaalilyseoiden lukusuunnitelm iksi tulee m aaseudun reaalilyseoissa toim een pantavaksi, H elsingin reaalilyseoissa ensi lukuvuoden alusta otettaisiin käy tän tö ö n o h eenliitetty C-kirjaim ella m erk itty lukusuunnitelm a, jonka m ukaan venäjänkielellä näissä lyseoissa edelleen tulee olem aan 40 viikkotuntia, m utta joka muissa suhteissa liitty y siihen Ylihallituksen m aan m uita reaalilyseoita v arten laatim aan lukusuunnitelm aehdotukseen. jossa venäjänk ielelle on an n ettu 38 viikkotuntia. Lopuksi Ylihallitus ei saata olla huom auttam atta, että se lukusuunni- telm aehdotuksia laatiessaan ei ole k atso n u t m ahdolliseksi sy rjäy ttää k reikankieltä siitä asemasta vaihtoehtoisena aineena, m ikä sillä m aan klassillisissa lyseoissa nykyään vielä on, koska semmoinen toim enpide oleellisesti koskisi sennim isten oppilaitosten koko luonteeseen. E p äilem ättä vastedes, ku ten n y kyäänkin, oppilaiden enemmistö on valitseva venäjänkielen, m utta huonosti Suomen klassilliset lyseot täy ttäisiv ät paikkansa ja vastaisivat tarkoitustansa, jos niiden oppilailta kokonaan riistettäisiin m ahdollisuus lukusuunnitelm an varsinaisen kehyksen sisällä perehtyä antiikin m olem piin kulttuurikieliin ja sivistysm uotoihin. Siihen vahvaan perustukseen katsoen, joka Y lihallituksen ehdottam an lukusuunnitelm an m ukaan jo koulun alem m illa luokilla tulee lasketu ksi venäjänkielen opinnoille, ei sitä paitsi niillekään oppilaille, jo tk a kou lussa valitsevat kreikankielen, pitäisi käydä vaikeaksi tarpeen ollen täydentää taitoansa ensinm ainitussa kielessä, etenkin kun heillä on verrattain helposti tarjona tilaisuus venäjänkielen käytännölliseen oppimiseen venäjänkielisessä seudussa, jo n k a k au tta vankkojen alkutietojen perustuksella ei liene m ahdotonta yhtäm ittaisella kaikinpuolisella harjoituksella jo väliem m ässäkin ajassa saavuttaa sam anlaiset käytännölliset tulokset, kuin jatkuvilla kouluopinnoilla- E ikä tä tä tilaisuutta varm aankaan jätettäisi käyttäm ättä, sillä ne syyt, jotka siihen kehottavat, epäilem ättä useissa tapauksissa tulevat olemaan kylliksi painavat. M itä m uihin aineisiin tulee, tahtoo Y lihallitus tässä ainoastaan huom auttaa. että logikan ja psykologian poisjättäm inen lukusuunnitelm asta on käynyt venäjänkielen opetuksen tarkoituksenm ukaisem m asta järjestäm isestä v ä lttä m ä t töm äksi. Y lihallituksen laatim at lukusuunnitelm aehdotukset olivat seuraavat: K ertom u s alkeisoppilaitoksista Suomessa. 2

9 i 10 A. Tuntijako klassillista lyseota varten, jossa opetetaan 32 tuntia venäjänkieltä viikossa. I! 11 1 H I IV V V I V II V III Y h teensä U s k o n to... 2 i O p e tu sk ie li T oinen kotim ainen k i e l i V e n ä jä n k ie li L a ti n a n k ie l i S a k sa n k ie li j K reikankieli (venäjänkiel. asem esta) (4) (4) (4) (12) i R anskankieli ( v a p a a e h t.)... (2) (2) (2) (6) : M aantieto ja h is to r i a _ ' M atem atiik k a F y s i ik k a ; L u o n n o n h is to ria i K a u n o k irjo itu s L au lu (vapaaeht. I l l V III luokalla) 2 2 (1) (I) (1) (1) (1) (1) 4(6) V o im is te lu i Summ a Tuntijako reaalilyseota varten, jossa opetetaan 3o tuntia venäjänkieltä viikossa. j i I II II I IV V VI V II V III Y h teensä 1 U s k o n to * O p e tu sk ie li V enäjänkieli Saksankieli Ranskankieli Englanninkieli (vapaaeht.).... (2) (2) (4) M aantieto ja h is to r ia L u o n n o n o p p i L u o n n o n h is to ria K irjanpito (vapaaeht.)... (1) (1) (2) j K a u n o k irjo itu s : 4! P iir u s tu s ! L au lu (vapaaeht. I l l V III luokalla) j 2 2 (1) (1) a) (1) (1) (1) 4(6; j V o im is te lu... 3 ; ! '1 Sum m a

10 11 B. Tuntijako klassillista lyseota varten, jossa opetetaan 35 tuntia venäjänkieliä viikossa. I II II I IV V VI V II V III Y h teensä I] s k o n t o O p e tu sk ie li T oinen kotim ainen k i e l i... u V e n ä jä n k ie li L a tin a n k ie l i... 6 G G ' S a k sa n k ie li K reikankieli (vapaaeht.)... (*) (4) (4) (12) R anskankieli (v a p a a e h t.) _ (2) (2) (2) (6) M aantieto ja h is to r i a M atem atiik k a F j's iik k a L u o n n o n h is to ria K a u n o k irjo itu s L aulu (vapaaeht. I l l V III luokalla) 2 2 (O (1) (1) (1) (1) (1) 4(6) V o im is te lu Summa Tuntijako reaalilyseota varten, jossa opetetaan 38 tuntia venäjänkieltä viikossa. I II II I IV V VI V II V III Yhteensä U s k o n to O p etu sk ieli Toinen kotim ainen k i e l i V e n ä jä n k ie li S ak san k ieli R a n s k a n k ie li..... _ E nglanninkieli (vapaaeht.) (2) (2) (4) M aantieto ja h is to r ia M atem atiik k a L u o n n o n o p p i L u o n n o n h is to ria K irjanpito (vapaaeht.) (1) (1) ' "" (2) K a u n o k irjo itu s P iir u s tu s L aulu (vapaaeht. I l l V III luokalla) 2 2 (1) (1) (1) (1) (1) (1) 4(6) V o im is te lu ,3 Summ a

11 1 2 C. Lukusuunnitelmaehdotus Helsingin reaalilyseoita varten. I I I II I IV V VI V II V III Y h- : teen sä ; U s k o n t o O p etu sk ieli ; Toinen kotim ainen k i e l i ' 20 i V e n ä jä n k ie li S ak sa n k ie li R a n s k a n k ie li M aantieto ja h is to r i a M atem atiik k a ; L u o n n o n o p p i L u o n n o n h is to ria [ K a u n o k irjo itu s : P iir u s tu s ; V o im is te lu L a u l u (1) (1) (1) (1) (0 (1) 4(6) E nglanninkieli (vapaaeht.).... (2) (2) (4) K ir j a n p ito... (1) (1) (2) Sum m a Väliaikainen reaalilyseoita varten laadittu tuntijako, jota on noudatettava siksi lam joko A tai B kaavassa esiintyvä tuntijako otetaan käytäntöön. I II I I I IV V VI V II V III Yh-! teensä U s k o n to Iti O p etu sk ieli T oinen kotim ainen k i e l i V e n ä jä n k ie li S ak sa n k ie li R a n s k a n k ie li E nglanninkieli (vapaaeht.).... (2) (2) ( *) M aantieto ja h is to r i a M atem atiikka L u o n n o n o p p i L u o n n o n h is to ria I I K irjanpito (vapaaeht.) (1) (1) - (2) K a u n o k irjo itu s _ -- 4 P iir u s tu s L aulu (vapaaeht. I l l V III luokalla) 2 2 (1) (1) (1) (1) (1) (1) 4(6) V o im is te lu Summa

12 13 Sittenkuin K eisarillinen S enaatti Toukokuun 5 päivänä 1903 oli tehnyt asiasta alamaisen alistuksen, H änen K eisarillinen M ajesteettinsa armollisessa asetuksessa 26 (13) päiv ältä H ein äk u u ta n äk i hyväksi m uuttaen, lisäten ja ku m oten vastaavia säännöksiä m äärätä: että kaikissa Suomen klassillisissa ja reaalilyseoissa otetaan käytäntöön tähän liitety t lukusuunnitelm at siten, että täm än uudistuksen toim eenpano alote- ta a n ensitulevasta vuodesta 1903/4 ja loppuun saatetaan lukuvuoden 1905/6 aluksi; että K eisarillisen Suomen Senaatin toim eksi jätetään sopim uksen jälkeen m aan K enraalikuvernöörin kanssa: a) m äärätä missä järjestyksessä sanotut opetussuunnitelm at ovat puheenalaisissa oppilaitoksissa käytäntöön otettavat sekä b) v alita enintään kolm e klassillista lyseota, joissa kreikankieli tulee pakolliseksi oppiaineeksi: että venäjänkielen ja kirjallisuuden opetus m aan klassillisissa ja reaalilyseoissa on tap ah tu v a venäjänkielellä; että niiden alkeiskoulujen oppilasten, joiden lu kusuunnitelm at ovat y h tä pitäviä vastaavain luokkien lukusuunnitelm ain kanssa reaalilyseoissa, jos he siirty v ät klassilliseen lyseoon, tulee niissä paikkakunnissa, joissa sellaista,.samankielistä lyseota ei ole, saada III, IY ja V luokalla vaihtaa luonnonoppi saksankieleen; sekä että Syyskuun 1 päivästä 1903 m aan m olem piin norm aalilyseoihin on perustettava venäjänkielen yliopettajan virka sekä että näille opettajille ei saa m äärätä m uita velvollisuuksia kuin venäjänkielen opetusta ja harjoituksia venäjänkielen opettajanvirkoihin p yrkijäin kanssa. P uh een alaiset nou datettaviksi m ääräty t lukusuunnitelm at olivat: Klassillisille lyseoille, joissa kreikankieli ei ole pakollisena oppiaineena. I II II I IV v VI V II! V III Y h teen sä Pakollisia oppiaineita.! U s k o n to I V enäjänkieli ja kirjallisuus O p etu sk ieli ! 2 18 T oinen kotim ainen k i e l i ; L a tin a n k ie l i... 6 G 6 6 : i S a k sa n k ie li... _ M aantieto ja h is to r i a M atem atiikka F y s iik k a ! L u o n n o n h is to ria K a u n o k irjo itu s _. - - i. 4 L a u l u i - 4 V o im iste lu i 2 : 2 22 Summ a

13 14 J j E i pakollisia oppiaineita. I I I I I I IV V VI V II V III Y h- ; teensä \ K r e ik a n k ie li... _ ! R a n sk a n k ie li ! ' L a u l u Klassillisille lyseoille, joissa kreikankieli on pakollisena oppiaineena. j ; Pakollisia oppiaineita. I I I I I I IV V VI V II V III Y h teensä U s k o n to G V e n ä jä n k ie li O p etu sk ieli Toinen kotim ainen k i e l i K r e ik a n k ie li L a tin a n k ie l i S ak san k ieli... - o M aantieto ja h is to r ia M atem atiik k a F y s i ik k a L u o n n o n o p p i K a u n o k irjo itu s L a u l u V o im is te lu E i pakollisia oppiaineita. Summ a V enäjän k irjallisu u s... 1 ~! R a n s k a n k ie li...! f L a u l u ; 1 1 i 1 6! Reaalilyseoille. Pakollisia oppiaineita. I II II I IV V VI V II V III Y h- i teensä i U s k o n to o 16 : 2 V enäjänkieli ja kirjallisuus G 6 40 O p etu sk ieli T oinen kotim ainen k i e l i Siirto

14 j 15 I II II I IV V VI V II V III Yhteensä j Siirto i S ak san k ieli ' R a n s k a n k ie li * M aantieto ja h is to r ia M atem atiik k a ! L u o n n o n o p p i L u o n n o n h is to ria ! K a u n o k irjo itu s _ _ 4 P iir u s tu s L a u l u V o im is te lu i Summ a ; E i pakollisia oppiaineita. E n g la n n in k ie li K ir j a n p it o L a u l u... I Sam alla K eisarillinen M ajesteetti armossa suvaitsi jä ttä ä Senaatin toim eksi a) ottaa norm aalilyseoitten vuosirahansääntöihin palkan venäjänkielen yliopettajille sekä m aan m uitten lyseoitten, paitsi H elsingin reaalilyseoitten, vuosirahansääntöihin palkan venäjänkielen lehtoreille, jo tk a p alk at olisivat suoritettav at siitä ajasta, jolloin näm ät virat asianomaisissa oppilaitoksissa täytetään; b) ottaa kaikkien m aan lyseoitten, paitsi norm aalilyseoitten sekä H elsingin, Viipurin, Savonlinnan ja Sortavalan reaalilyseoitten, vrrosirahansääntöihin väliaikaisen 280 m arkan vuotuisen m äärärahan kahta venäjänkielen lisätuntia varten, niin kauvan ku in sitä tarvitaan. Uusien lukusuunnitelm ani voim aanpanosta m ääräsi Keisarillinen. S enaatti sille arm ossa annetun vallan nojalla, yksissä neuvoin m aan kenraalikuvernöörin kanssa, 5 päivänä M arraskuuta 1903, että 26 (13) päivänä H einäkuuta 1903 annetulla arm ollisella asetuksella vahvistetut lukusuunnitelm at Suomen klassillisille ja reaalilyseoille ovat ensi kevätlukuk au den alusta, 14 p äiv ästä T am m ikuu ta 1904, p an tavat kokonaisuudessaan voimaan, lukusuunnitelm a reaalilyseoita varten Helsingin, Viipurin, Savonlinnan ja Sortavalan reaalilyseoissa, sekä lukusuunnitelm a klassillisia ly seoita varten, jossa kreikankieli ei ole pakollisena oppiaineena, m aan m olem m issa norm aalilyseoissa, m inkä ohessa kuitenkin niille viim eksim ainittujen ly seoiden VI, V II ja V III luokan oppilaille, jo tk a tä tä ennen olivat v alin-

15 16 iieet venäjänkielen sijasta kreikankielen, oli edelleenkin ensi lukuvuoden ( ) alkuun saakka annettava opetusta 28 päivänä E lokuuta 1901 vahvistetun lu kusuunnitelm an m ukaan; sekä että kaikissa m uissa klassillisissa ja reaalilyseoissa edelläm ainittuja u u sia lukusuunnitelm ia oli ensi kevätlukukauden alusta. 14 päivästä Tam m ikuuta noudatettava näiden lyseoiden I ja II luokalla, klassillisissa lyseoissa lukusuunnitelm aa, jossa kreikka ei ole m äärätty pakolliseksi oppiaineeksi, ja reaalilyseoissa näille lyseoille vahvistettua lukusuunnitelm aa, m inkä ohessa klassillisissa lyseoissa kreikankielen opetus oli ensi kevätlukukauden alusta.alkaen kokonaan lakkautettava Y luokalla ja täm än luokan kaikki oppilaat velv oitettava lukem aan venäjää. T ästä Keisarillisen Senaatin kirjelm ästä Y lihallitus kiertokirjeellä saman k u u n 24 p äivältä ilm o itti koulujen rehtoreille. E delläm ainittuna M arraskuun 5 päivänä K eisarillinen S enaatti sam alla käsk i Y lihallitusta kiireim m iten tekem ään ja Keisarilliseen Senaattiin lähettäm ään: ehdotuksen siitä, m iten opetus tu lev an a lukuvuonna niissä m aan lyseoissa, joissa ei uusia lukusuunnitelm ia, edelläm ainittujen m ääräysten m ukaisesti, vielä ensi lukukauden alusta panna kokonaisuudessaan voim aan, olisi järjestettäv ä, jotta sanotut suunnitelm at ehdottom asti tu lisivat m aan kaikissa klassillisissa ja reaalilyseoissa kokonaisuudessaan käy täntöön syyskuun alussa vuonn a 1905, sekä seikkaperäisen kustannusehdotuksen n iistä m enoista, jo ita puheenalaisten uusien lukusuunnitelm ani voim aanpano n y t ja vastedes vaati. Täm än käskyn johdosta Y lihallitus kirjelm ässä Tam m ikuun 5 päivältä.1904 tek i vaad itun ehdotuksen, ilm o ittaen sam alla, ettei m itään lisäystä ta r v ita lyseoiden m enosääntöihin, koska lisä-opettajavoim at venäjänkielen opetu s ta varten niissä ja oli o tettu huom ioon. Y lihallituksen ehdotuksen m ukaisesti. K eisarillinen Senaatti, sen lisäksi m itä K oulutoim en Y lihallitukselle 5 päivänä M arraskuuta 1903 annetussa arm ollisessa m ääräyksessä asiasta oli säädetty. yksissä neuvoin m aan K enraalikuvernöörin kanssa, H elm ikuun 2 päivänä 1904 määräsi, että 26 (13) päivänä H einäkuuta 1903 annetulla armollisella asetuksella vahvistetut lukusuunnitelm at Suomen klassillisille ja reaalilyseoille o v a t otettavat täydellisesti käy tän tö ö n kaikissa alkeisoppilaitoksissa sekä, venäjänkielen opetukseen nähden, niiden veroisissa valtion avustam issa kouluissa ensi Syyskuun 1 päivästä, kuitenkin sillä rajoituksella klassillisiin lyseoihin nähden, että ne oppilaat, jo tk a tä tä n y k y ä V I ja V II luokalla lukevat k reik an kieltä, saavat jatk aa opintojaan V II ja V III luokalla semmoisen klassillisten lyseoiden opetussuunnitelm an m ukaan, jossa kreikankielen opetus on p a kollinen, eli toisin sanoen kolm ena tu n tin a kreikan- ja kahtena tu n tin a venäjänkielessä viim em ainituilla kahdella luokalla.

16 17 Uusien lukusuunnitelm ien toim eenpanosta norm aalilyseoissa m äärättiin Keisarillisen Senaatin päätöksessä 12 päivältä Tam m ikuuta 1904 K eisarillisen M ajesteetin arm ollisen k äsky n m ukaisesti ;. että m olem pain H elsingissä olevain norm aalilyseoiden kolm elle ylim m älle luokalle on kreikankielen opetusta varten järjestettäv ä rinnakkaisosastot ja että näillä osastoilla, paitse m ainittua ainetta, on annettava venäjänkielen opetusta niin laajalti kuin klassillisille lyseoille, joissa kreikankielen opetus on pakollisena, säädetyn ohjelm an m ukaan on m äärätty; että kaikkien m uiden, paitsi 1 kohdassa m ainittujen, aineiden opetusta on annettava m olem pain osastojen oppilaille yhdessä; että v astaperustettujen osastojen voim assa pitäm isestä jo h tu v iin m enoihin on yleisistä varoista vuosittain m äärättäv ä aina 1700 m arkkaan; että Senaatille on annettava toimeksi. Suomen K enraalikuvernöörin kanssa sovittua, ratkaista ne erikoiskysym ykset, m itkä m ahdollisesti saattavat ilm estyä tä tä toim enpidettä toim eenpantaessa. Täm än johdosta Keisarillinen S enaatti Kirkollisasiain Toim ituskunnan kirjeessä Tam m ikuun 12 p äiv ältä 1904 käski Y lih allitusta tekem ään ja K eisarilliseen S enaattiin lähettäm ään seikkaperäisen esityksen niistä lähem m istä toim enpiteistä, m itkä m ainittujen m ääräysten johdosta ehkä saatetaan katsoa tarpeen vaatim iksi, ottam alla huomioon, että puheenaolevien rinnakkaisosastoje n tulee alkaa toim ensa lukuvuoden alusta. V aadittuaan täm än käskyn täyttäm iseksi kum m ankin norm aalilyseon rehtorin lausunnot asiasta, Y lihallitus kirjelm ässä M aaliskuun 15 päivältä 1904 esitti, että m ainitut rinnakkaisosastot norm aalilyseoiden rehtorien esittäm istä syistä saataisiin toim eenpanna asteettain, alkaen lukuvuoden alusta V I luokalta, siten että lukuvuonna V II ja V III luokan sekä luku vuonna V III luokan kreikankieltä lukevat oppilaat vielä no u d attaisivat entistä lukusuunnitelm aa, lukien kreikankielen ohella myöskin logiikkaa ja psykologiiaa, m inkä ohessa Y lihallitus ilm oitti, että puheenalaisten rinnakkaisosastojen toim eenpanem inen ei tuota lisäkustannuksia eikä vaadi uusia opettajavoim ia. A siaa T oukokuun 5 päivänä 1904 esiteltäessä ei K eisarillinen S enaatti Y lihallituksen edelläm ainittuun esitykseen suostunut, vaan m ääräsi, että norm aalilyseoiden niiden oppilaiden, jo tk a silloin V I ja V II luokalla lukiv at k reik ankieltä, tuli sam oinkuin muidenkin klassillisten lyseoiden vastaavien luokkien kreikkaa lukevien oppilaiden jatk aa opintojaan V II ja V III luokalla sem m oisen klassillisten lyseoiden lukusuunnitelm an m ukaan, jossa kreikankielen opetus on pakollinen, eli toisin sanoen lukea kolm ena tuntina kreikan- ja kahtena tu n tin a venäjänkieltä viim em ainituilla kahdella luokalla. K ertom us alkeisoppilaitoksista Suomessa. 3

17 18 Arm ollisen asetuksen m ukaan 26 päivältä H einäkuuta 1903 m äärättiin seuraavan syyslukukauden alusta norm aalilyseoihin venäjänkielen yliopettajan viransijaisiksi m ainitun kielen kolleegat samoissa oppilaitoksissa ja heidän virkatehtävänsä järjestettiin sanotun asetuksen säätäm ällä tavalla. Kirjelm ässä Joulukuun 21 päivältä 1903 m aan K enraalikuvernööri kuitenkin ilm oitti K eisarilliselle S enaatille hänen tietoonsa tulleen, että norm aalilyseoitten venäjänkielen v. t. yliopettajien ei sallita ottaa osaa»opettajakandidaattien opetuksen arvostelemiseen* ja että täm ä rajoitus heidän toim essaan on teh ty 26 päivänä H einäkuuta 1903 annetun armollisen asetuksen 5 kohdassa olevan m ääräyksen nojalla. T äm än johdosta K eisarillinen S enaatti, koska y lio p ettajan v irat n orm aalilyseoihin juuri olivat perustetut opettajakandidaattien opetusharjoitusten ohjaam ista sekä yleensä opettajiksi pyrkivien käytännöllisten opettajakokeiden arvostelem ista varten eikä edelläm ainitun asetuksen säännös siitä, että ven äjän kielen yliopettajille ei saa m äärätä m uita velvollisuuksia kuin venäjänkielen opetusta ja harjoituksia täm än kielen opettajanvirkoihin pyrkijäin kanssa, niin muodoin saata sisältää m uuta kuin että näiden opettajain erikois-toim ialaan ei saa kuulua m uita aineita kuin venäjänkieli, katsoi tarpeelliseksi huom auttaa, e ttä puheenalaiset y lio p ettajat kaikessa m uussa ovat oikeuksiin ja velvollisuuksiin nähden pid ettäv ät toisten y lio pettajain veroisina. Sen johdosta, että K eisarillinen M ajesteetti armollisella m ääräyksellä 26 päivältä H einäkuuta 1903 oli säätänyt, että maan lyseoihin, norm aalilyseoita ja H elsingin reaalilyseoita lukuunottam atta, oli perustettava venäjänkielen lehtorinvirat, oli Y lihallituksen ry h d y ttäv ä toim een näiden virkojen tä y ttä m i seksi. Näin ollen ja kun 7 päivänä Joulukuuta 1891 annetussa armollisessa asetuksessa oli m ääräys, jonka m ukaan lyseoiden venäjänkielen opettajan virkoihin etupäässä olisi o tettava yliopistosivistystä om aavia syntyperäisiä venäläisiä, katsoi Y lihallitus v älttäm ättö m äk si saada tarkoin m ääräty ik si ne kelpoisuusehdot, jo ita heiltä olisi näihin virkoihin pääsem istä varten vaadittava. Käsitellessään asiaa Toukokuun 31 päivänä 1904 päätti Y lihallitus niin muodoin K eisarilliselle Senaatille ehdottaa, että kysym yksenalaisessa suhteessa olisi vaadittava: 1) diploom i jossakin V enäjän yliopistossa ta i sitä vastaavassa laitoksessa m enestyksellä suoritetusta täyd ellisestä kurssista korkeim m alla arvosanalla venäjänkielessä ja kirjallisuudessa; 2) korkeakoulun todistus osotetuista ty y d y ttä v istä kasvatusopin tie doista ; 3) siihen voim assaolevan kieliasetuksen nojalla oikeutetun lyseon tahi yliop istonop ettajan antam a todistus opetuskielen (suomen tai ruotsin) tarpeellisesta tuntem isesta;

18 19 4) että hakija kahden lukukauden ajan 011 kuunnellut normaalilyseossa venäjänkielen opetusta sekä senjälkeen siinä suorittanut hyväksytyt käytölliset opettajanäytteet, kaikki täm ä sellaista kuuntelua ja m ainittujen näytteiden suorittam ista koskevien m ääräysten mukaisesti; kuitenkin voi hakija, joka ei täy tä täm än kohdan vaatim uksia, m utta on ansiokkaasti opetusalalla toim inut. * tulla sikäli kuin hänen katsotaan sitä ansaitsevan vapautetuksi kuunteluvelvollisuuden täy ttäm isestä ja saada suorittaa käy tölliset o p ettajan äy tteet h akem us- ja valm istusajan k u lu ttu a aikana, jonka Y lihallitus m äärää. Asia ei antanut aihetta m ihinkään toim enpiteisiin Senaatin puolelta, m utta Y lihallitus julisti kaikki m ainitut lehtorinvirat haettaviksi Elokuussa Sen johdosta että armollisella asetuksella 26 (13) päivältä H einäkuuta 1903 vahvistetuissa lukusuunnitelm issa ei ollut m itään m ainittu siitä erinäisten aineiden vaihtovapaudesta, joka aikaisem m in oli suotu I I I ja IV luokan oppilaille klassillisissa lyseoissa n iillä paikkakunnilla, m issä sam ankielistä reaalilyseota ei ollut olemassa, sekä reaalilyseoissa niillä paikkakunnilla, m issä vastaav a ta klassillista lyseota ei ollut, ja koska oli suotavaa, että ainakin sellaisten klassillisten lyseoitten oppilaille, joiden yliluokille oli perustettu yksityisiä reaaliosastoja, sallittaisiin edelleen m ainittu vaihtovapaus, p äätti Ylihallitus kirjelm ässä H einäkuun 29 päivältä 1904 Keisarilliselle Senatille esittää, että niiden M ikkelin suomalaisen klassillisen lyseon sekä Porvoon, V iipurin ja Niko- ]ainkaupungin ruotsalaisten klassillisten lyseoiden oppilaiden, jotka sellaista haluavat, sallittaisiin edelleenkin I I I ja IV luokalla v aihtaa latin a saksankieleen ja piirustukseen. Tähän Y lihallituksen esitykseen K eisarillinen S enaatti K irkollisasiain Toim ituskunnan kirjelm än m ukaan M arraskuun 15 päivältä 1904 näki hyväksi suostua. V enäjänkielen opetukseen nähden yk sityisissä oppilaitoksissa käski K eisarillinen Senaatti esiintyneestä syystä K irkollisasiain Toim ituskunnan kirjeessä 20 päivältä Syyskuuta 1902 Y lihallituksen, 25 päivänä H einäkuuta 1901 annetun armollisen kirjeen 3:nnen kohdan nojalla, m uun m uassa tarkasti valvoa, että valtioapua nauttivissa yksityisissä oppilaitoksissa venäjänkielen opetukselle osotetaan sama tuntim äärä kuin m aaseudulla oleville valtion reaalilyseoille vahvistettu opetussuunnitelm a osottaa. Täm än johdosta Ylihallitus kiertokirjeessä 7 päivältä L o kakuuta 1902 ilm oitti annetun m ääräyksen asianom aisten kouluneuvostojen kautta yksity isten oppilaitosten om istajien y n n ä johtajien ja jo h tajattarien n o u d atettavaksi. K un sitten kävi ilmi, että jo tk u t H elsingissä olevat yksityiset oppilaitokset syyslukukaudella 1902 eivät olleet ottaneet lukusuunnitelm iinsa säädettyä venäjänkielen tuntim äärää, k äsk i Y lihallitus kirjelm issä Jo u lu k u u n 12 ja 22 päiv iltä 1902 n ä itä oppilaitoksia seuraavan lukukauden alusta noudattam aan an n ettu a m ääräystä. P arin kysym yksessä olevan oppilaitoksen puolelta tästä

19 20 tehtyjen valitusten johdosta näki K eisarillinen Senaatti, sittenkuin Y lihallitus 16 päivänä Tam m ikuuta 1903 oli antanut lausuntonsa asiasta, 23 päivänä T am m ikuuta hyväksi Y lihallituksen ehdotuksen m ukaisesti säätää, että v enäjänkielen opetukselle kaikissa niissä yksityisissä oppilaitoksissa, jotka n a u ttiv at apurahoja yleisistä varoista, oli H einäkuun 25 päivänä 1901 annetun armollisen kirjelm än m ukaisesti m äärättävä 80 viikkotuntia, sam oinkuin että täm än m ukaan erityisesti kutakin oppilaitosta varten tehdyt ja asianm ukaisesti vahvistetut opetussuunnitelm at olivat kohta täm än jälkeen astuvat voimaan, kuitenkin siten, että niissä näistä oppilaitoksista, joissa venäjänkieli silloin koulun korkeam m illa luokilla oli vaihtoehtoisena aineena latinankielen kanssa, venäjänkielen opetus m ainittujen perusteiden m ukaan oli h eti pan tav a k äy tän töön koulun alim m illa luokilla, m utta että m ainituilla korkeam m illa luokilla ryhdyttäisiin siihen luokka luokalta vasta seuraavan lukuvuoden alusta lukien, niin että ne korkeam pien luokkien oppilaat, jo tk a olivat valinneet latin an k ielen venäjänkielen sijaan, saisivat edelleen sitä jatkaa. K oulutoim en Ylihallitus oli kirjelm ässä 24 päivältä M arraskuuta 1903, sen johdosta että arm ollisessa kirjeessä 25 p äiv ältä H ein äkuuta 1901 oli säädetty m u in muassa, että yhteiskouluille ja poikaoppilaitoksille m yönnettäisiin apurahaa yleisistä varoista ainoastaan sillä ehdolla, että niissä venäjänkielen opetukselle m äärättiin sam a tu n tilu k u k u in reaalilyseoissa eli 30 tu n tia viikossa, m utta venäjänkielen tuntim äärä sittem m in 26 päivänä H einäkuuta 1903 annetulla arm ollisella asetuksella oli k oro tettu 40 tu n tiin viikossa, K eisarillisen Senaatin tu tk ittav a k si alistanut, olisiko tällaista korotusta koskeva m ääräys sovellutettava m yöskin edelläm ainittuihin yksityisoppilaitoksiin, sekä siinä tapauksessa että n iin oli asianlaita, ilm oitetuista syistä esittänyt, eikö kysym yksessä olevaa uudistusta yksityiskouluihin nähden voitaisi ly k ätä syksyyn vuonna Täm än johdosta katsoi Keisarillinen Senaatti Joulukuun 18 päivänä 1903, e ttä 11 päiv än ä Jo u lu k u u ta 1884 annetun, erinäisten y ksityisten oppilaitosten avustam ista valtiovaroilla koskevan armollisen julistuksen 2 :n 1 kohdan viimeisessä lauseessa sekä edelläm ainitun arm ollisen kirjeen 3 kohdassa olevista m ääräyksistä selvästi johtuu, että puheenalaisissa yksityisoppilaitoksissa oli, m ikäli ne n au ttiv at valtioapua, opetettava venäjänkieltä yhtä m onta viikkotuntia kuin valtion reaalilyseoissa sekä siis nyttem m in m ainituille lyseoille H einäkuun 26 päivänä 1903 vahvistetu n uuden lukusuunnitelm an m u kaisesti 40 tu n tia viikossa. M itä taas tu li aikaan, jolloin puheenalainen uudistus oli sanotuissa kouluissa voim aan pantava, niin K eisarillinen Senaatti, k a t soen siihen, ettei tä tä uu distusta ole valtion kouluissakaan sääd etty h eti lopullisesti voim aan pantavaksi, näki hyväksi Y lihallituksen edellä olevaan esitykseen suostua.

20 21 Kirjelm ässä H uhtikuun 26 päivältä 1904 Y lihallitus, katsoen siihen, että eräissä yksityisoppilaitoksissa oli otettu tavaksi asianom aisten vanhem pain tahi holhoojain pyy nnöstä v ap au ttaa oppilaita seuraam asta m uutam ien aineiden opetu sta, oli alistanut K eisarillisen S enaatin tutkittav aksi, eivätkö Hänen Majesteettinsa Keisarin 11 päivänä Joulukuuta 1884 antam an arm ollisen julistuksen m ukaan m olem m at kotim aiset k ielet ja venäjänkieli valtion k an n atu sta n a u ttivissa yksityisoppilaitoksissa olisi tulevaisuudessa m äärättävät kaikille oppilaille pakollisiksi oppiaineiksi, kuitenkin niin, että täm ä m ääräys pantaisiin toimeen ensi lukuvuoden alusta 9-luokkaisissa oppilaitoksissa viidellä ja 8- sekä 5-luok- kaisissa neljällä alim m alla luokalla, sikäli kuin näillä luokilla vahvistetun lukusuunnitelm an m ukaan m ain ittu ja lu kuaineita luetaan, sekä sitten asteettani luokka luokalta. A siata käsitellessään 27 päivänä K esäkuuta 1904Keisarillinen S enaatti, koska valtioapua nauttivien yksityisoppilaitosten opetuskurssien, arm ollisen julistuksen m ukaan 11 päivältä Joulukuuta 1884, tulee m uun m uassa käsittää molem mat kotim aiset kielet ja venäjänkieli samassa m äärässä kuin vastaavissa valtion kouluissa, ja m ainitut kielet kaikissa valtion kouluissa ovat pakollisia oppiaineita, s. o. sellaisia, joissa opetus on kaikille oppilaille yh teinen ja jo i d en lukem isesta ei niinm uodoin ole lupa v ap au ttaa ketään oppilasta, ellei vapautus perustu nim enom aiseen lainsäännökseen, ja kun tästä siis, p u h um attak aan n iistä erityisistä m ääräyksistä, jo ita m yöhem pinä aikoina on an n ettu venäjänkieleen nähden, selvästi seurasi, että m yöskin valtioapua nauttivissa yksityisoppilaitoksissa on niille vahvistettujen lukusuunnitelm ain m ukaisesti niin h y v in venäjänkieltä kuin m olem pia kotim aisia kieliä o p etettava kaikille oppilaille pakollisina oppiaineina, ei katsonut m itään erityistä m ääräystä tässä kohden tarvittavan, vaan tahtoi käskeä K oulutoim en Y lihallitusta ankarasti valvomaan, että voimassa olevia asetuksia puheenalaisten kielten opetuksesta valtion kannatusta nauttivissa yksityisoppilaitoksissa tarkoin noudatetaan ja että niinm uadoin kaikki oppilaat, sam oinkuin valtion kouluissakin, ilm an m i tä ä n poikkeusta seuraavat opetusta näissä aineissa. Täm än kirjelm än johdosta Y lihallitus H einäkuun 29 päivänä 1904 kiertokirjeellä kehoitti yksityisoppilaitosten kouluneuvostoja asianom aisille jo h ta jille ja jo h ta ja ta rille asiasta ilm oittam aan, ja sam alla huom autti, ettei mitään poikkeusta ylem pänä lau su tu sta m ääräyksestä vastedes tu lla sallimaan. H m aantuneesta syystä K eisarillinen Senaatti sittem m in M arraskuun 1 päivänä 1904 katsoi tarpeelliseksi m äärätä, että kaikissa valtioapua nauttivissa yksityisissä yhteis- ja poikakouluissa, joissa reaalilyseoiden oppikursseja suoritetaan, on viim eistään seuraavan lukuvuoden alusta, 1 päivästä Syyskuuta 1905, otettava täydellisesti noudatettavaksi 26 (13) päivänä H einäkuuta 1903 an netulla arm ollisella asetuksella valtion reaalilyseoille v ah vistettu lukusuun

21 22 nitelm a, sekä sam alla käski Y lihallitusta valvom aan, että m ainittua m ääräystä noudatetaan, ja sen laim inlyöm isestä K eisarilliseen Senaattiin ilm oittam aan niitä toim en piteitä varten, joihin asian ehkä katsotaan antavan aihetta. Täm än kirjelm än johdosta Y lihallitus Joulukuun 14 päivänä 1904 kääntyi K eisarillisen Senaatin puoleen p yytäen siihen sellaista selitystä, että yksityiskoulujen johtokunnat, jotka tahtovat oppilaitoksissaan ottaa käytäntöön valtion reaalilyseoita v arten 26 p äivänä H einäk uuta 1903 vahvistetusta ohjelm asta poikkeavan opetussuunnitelm an, oikeutettaisiin Y lihallituksen k au tta kääntym ään Keisarillisen Senaatin puoleen perustellulla anom uksella asiassa. Sillävälin olivat m yöskin H elsingin kaupungissa toim ivien yksityisten poika- oppilaitosten ja yhteiskoulujen asianom aiset johtokunnat sekä johtajat ja johtajattaret, huom auttam alla niistä vaikeuksista, joita eri oppilaitoksille ei ainoastaan tässä kaupungissa vaan myös sam allaisille kouluille m aaseudulla saatettaisiin, jos pantaisiin täytäntöön se Keisarillisen Senaatin kirjeessä 1 päivältä M arraskuuta 1904 an n ettu m ääräys, että m aan reaalilyseoille vahviste ttu ja opetussuunnitelm ia on seurattava kaikissa ylläm ainituissa oppilaitoksissa, K eisarilliselta S enaatilta p y y tän eet että ry h d y ttäisiin sensuuntaisiin to i menpiteisiin, ettei puheenaolleessa K eisarillisen Senaatin kirjeessä annettua m ääräystä käytänn össä sovellutettaisi. V aadituksi lausunnoksi täm än anom uksen johdosta Y lihallitus Tam m i kuun 27 päivänä 1905 katsoi asiakseen ainoastaan viitata ylem pänä olevaan tätä asiaa koskevaan, kirjelm ässä 14 päivältä Joulukuuta 1904 Keisarilliselle S enaatille tekem äänsä esitykseen. Asiaa M aaliskuun 22 päivänä 1905 lopullisesti esiteltäessä K eisarillinen Senaatti katsoi tarpeelliseksi selittää, että edelläkosketeltu m ääräys ei tarkoita sitä, että puheenalaisten yksityiskoulujen kullakin luokalla välttäm ättöm ästi olisi luettava sama tuntim äärä samoja oppiaineita kuin valtion reaalilyseoiden vastaavilla luokilla, vaan ainoastaan, että täydellisissä yliopistoon johtavissa kouluissa, joko ne sitten ovat kahdeksan- ta i yhdeksänluokkaisia, on opetettava valtion reaalilyseoiden lukusuunnitelm aan otettuja pakollisia oppiaineita yleensä niin m onta viikkotuntia kuin sanotussa lukusuunnitelm assa m ainitaan, sekä viisi- tai kuusiluokkaisissa kouluissa niin m onta viik k o tu n tia kuin v altion reaalilyseoiden viidellä alem m alla luokalla. Täm än ohessa K eisarillinen Senaatti, Y lihallituksen esityksen johdosta ja katsoen niihin toivom uksiin, jo ita erinäisten y k sity isten oppilaitosten puolelta oli tässä kohden esiintuotu, näki hyväksi oikeuttaa valtio apua nauttivien yksityiskoulujen johtokunnat, jo tk a haluavat oppilaitoksissaan ottaa käytäntöön valtion reaalilyseoille vahvistetusta ohjelm asta poikkeavan lukusuunnitelm an, tekem ään asiasta perustellu n anom uksen, joka on annettava Y lihallitukseen,