TILASTO, Tilastollinen yleiskatsaus Suomen kansakoulutoimeen lukuvuonna S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. Suomen kansanopetuksen

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. X I. Suomen kansanopetuksen TILASTO, K oulutoim en Y lihallituksen ju lk aisem a. 22. Tilastollinen yleiskatsaus Suomen kansakoulutoimeen vuonna HELSINGISSÄ, OSAKEYHTIÖ WEILIN & GÖÖS AKTIEBOLAG

2 Sisällys: Siv. T e k stiä......i XVI. Tauluja: I. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä ja koulunkäynti vuonna II. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen määrä ja laatu, opettajisto, kansakoulun ja koulunkäynti sekä oppilaat koulussa vuonna Yhteenveto II:sesta Taulusta

3 Koulutoimen Ylihallituksen antam a alam ainen kertomus Suomen kansakoululaitoksen tilasta vuonna I. Seminaarit. Seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon, työnjohtajia ja puutarhureita lukem atta, kuului tänä vuonna 58 henkeä, jae ttu in a eri oppilaitoksiin lla tavalla: Seminaarikaupunki. j 1 J Johtajattaria. Johtajia. Semin aareissa. Lehtoria. Kolleegoja. osastoluokalla. Nais! opettajia. Malliko uluissa : I VI luokalla. Miesopettajia. j Naisi opettajia. hoissa. Miesopettajia.! Naisj opettajia. Lastentar Nais- 1 opettajia. Yhteensä Jyväskylä.... i i i i i i 19 Tammisaari... i i 3 3 i i i 11 Uusikaarlebv... i 5 i i _ 8 Sortavala.... i i 9 1) 1 4 i i 1 i 2 0 Yhteensä Ylläm ainitussa opettajistossa ja sen virantoim ituksessa on vuoden kuluessa tap ah tu n u t t m uutokset : Jyväskylän seminaarissa. Kun Keisarillinen Senaatti Huhtikuun 26 p:nä 1894 oli m yöntänyt johtajalle, Professori K. G. Leinbergille virkaeron täydellä eläkkeellä, lukien n Elokuun 1 päivästä, nim itettiin I piirin kansakoulujen tarkastaja, fllos. toht. Y. K. Yrjö-Koskinen Jouun 20 p:nä sam ana vuonna laitoksen johtajaksi. V irkaeron täydellä eläkkeellä saivat vielä: lehtori ]) Tähän luettuna kreikkalais-venäläinen uskonnonopettaja.

4 Il J. L änkelä E lokuun i p:stä 1894 ja lasten tarh an opettajatar Kr. N appa Syyskuun 1 p:stä s. v. S euraavan Jouun 4 p:nä m äärättiin VIII piirin k an sakoulujen tark astaja K. Raitio k ah ten a koetusvuonna hoitam aan suom enkielen lehtorinvirkaa, jo ta vastoin avoim eksi jo u tu n u tta sem inaarin lasten tarh an opettajattarenvirk aa on koko vuoden hoitan u t m äärätty sijainen, neiti A. P u lk kinen. V irkavapautta n au ttiv at: lehtori R. H årdh S y y s-ja L okakuun ajan kivulloisuuden tähden ja jo h ta ja ta r A nna A. Lilius T oukokuun 1 pistä vuoden loppuun kasvatusopillista opintom atkaa varten. E dellisen sijaisena oli ent,. veistonopcttaja T. Järveläinen. Jo h tajatar L iliuksen virk ateh täv iä hoitivat lehtori W. W egelius sekä o p ettajattaret H. Söderström ja M. Erikson. Tam m isaaren seminaarissa. V irka eron j a täy d en eläk k e en sai M aalisk u u n 1 p:stä 1895 soitannon ja laulun o p ettajatar Hilda Stadius, jo k a k uitenkin edelleen sijaisena sisarensa, neiti F anny S tadiuksen k anssa hoiti m ainittua v irk aa vuoden loppuun. Uiidenkaarlebyn seminaarissa. K asvatusopillista opintom atkaa varten ulkom aille nautti v. t. lehtori, toht. K. J. Hagfors v irk av apau tta Toukokuun 13 p:stä vuoden loppuun, jolloin hänen opetusvelvollisuuttaan hoiti filos. m aist. V. Sippel. Sortavalan seminaarissa. V irkavapautta saivat kivulloisuuden täh d en lehtori N. K iljander Lokakuun 1 p:stä syyskauden loppuun, jo h taja O. Hynén K esäkuun 1 pistä Syyskuun 1 p:ään ja, osittain, o p ettajatar J. Ingm an koko vuodeksi sekä yksityisiä asioita varten o p ettajatar M. Boxström k ev ätlu k u kauden alusta K esäkuun 1 p:ään; jo n k a ohessa m äärättiin sijaisiksi neiti M. M äkinen h o itam aan K iljanderin, lehtori B. A. B oxström H ynénin, n eiti N. P iispanen Ingm anin sekä lehtorit B. A. Boxström ja K. Poppius ynnä neiti 0. M olander o p ettajatar Boxström in virkaa. P uheena olevana vuotena oli kaik k iin sem inaareihin sisäänkirjoitettu in a 248 mies- ja 321 naisoppilasta eli yhteensä 569 oppilasta, jaettu in a k u te n alla oleva ta u lu osottaa: i Seminaarikaupunki. I luokalla! miehiä. i Sisäänkirjoitettu ja oppilaita:!.. j naisia. n luokalla miehiä. ] naisia. i m luokalla 1 miehiä. 1 naisia. IV luokalla 1 miehiä. naisia. miehiä.!.. : naisia. Edellisistä oli: j kaikilla luokilla sisäoppilaita. ulkooppilaita. i J y v ä s k y l ä T am m isaari Uirasikaarleby H S o r t a v a l a Yhteensä

5 Edelläm ainittujen luokalta siirtyminen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääsem inen näkyy seuraavista num eroista: Ill O p p i l a i s t a I luokalla II luokalla III luokalla j IV luokalla jäi jälelle jäi jälelle Seminaarikaupunki. siirrettiin siirrettiin siirrettiin jäi jälelle! sai päästötodistuksen jäi jälelle naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. ' naisia. miehiä. naisia. miehiä. ; naisia. ; miehiä. 1 <_ naisia. i! i miehiä. 1 Jyväskylä _ Tam m isaari Uusikaarleby : H Sortavala Yhteensä _ Luokalle jä än e istä oppilaista sai oikeuden ehdot suoritettu aan päästä ylem m älle luokalle n vuoden alussa: Jyväskylän sem inaarin m iesosastolla 11 ja naisosastolla 4; T am m isaaren sem inaarissa 7; U udenkaarlebyn 13 sek ä S o rtavalan sem in aarin m iesosastolla 11 j a naiso sastolla 6 oppilasta. Lukuvuoden kuluessa poistui eri sem inaareista oppimäärää loppuun suorittam atta alla m ainituista syistä m äärä oppilaita: i i i i j 1 Seminaarikaupunki. Oppilaista erosi kuoli erotettiin miehiä. naisia. miehiä, Jnaisia. miehiä. naisia. Yhteensä poistu- ; neita oppilaita. J y v ä sk y lä T a m m is a a r i U usikaarleby Sortavala... 4 ~ i - 4 Yhteensä !

6 [V Vanhem pien säädyn tai am m atin m ukaan jak a a n tu iv a t oppilaat sti : 1 1 Oppilaita, joiden vanhemmat olivat:, Seminaarikaupunki, Virkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä.. naisia. Jyväskylä Tammisaari U usikaarleby Sortavala Yhteensä Sem inaareihin yhdistetyissä m allikouluissa j a lastentarhoissa sai opetu sta alla oleva m äärä oppilaita: luokilla I VI Mallikouluissa. Seminaarikaupunki. Lastentarhoissa. Yhteensä oppilaita. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi harjoituskouluja : Edellä olevasta m äärästä päästettiin mallikouluista. osastoluokalla enintään enem. kuin 150 Jy v äsk y lä Tam m isaari Uusikaarlob Sortavala Y hteensä j Sem inaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasm äärä oli siis: Jyväskylässä oppilasta. Tam misaaressa U udessakaarlebyssä Sortavalassa Y hteensä 1,398 oppilasta.

7 T am m isaaren sem inaarin lastenseim essä oli tänä vuonna vielä 2 lasta, jo ista toinen kävi m allikoulua ja toinen lasten tarh assa sekä ovat m olem m at otetut sen oppilasun. Sortavalan sem inaarissa hoidettiin seim essä 4 lasta, jo tk a kaikki kävivät tyttöm allikoulua. Y Sortavalan sem inaarin yhteyteen, K eisarillisen S enaatin päätöksen m u k aan Syyskuun 14 p:ltä 1893, perustettu, laitos opettajain ja opettajattarien valm istam ista varten Itä-Suom en evankelis-luterilaisten seurakuntain lastenkouluihin oli toim essa m allikoulunopettajain A. P ietikäisen ja K. R aunion sekä m allikoulunopettajatar O. K arlstedtin johdolla sam an oppisuunnitelm an m ukaan kuin edellisenä vuonna. K urssiin osaa ottaneista 17 oppilaasta päästettiin 7 pikkukoulunopettaja- ja 10 opettajatarkokelasta. käytöstä, ahkeru u tta ja tark k u u tta on erittäin k iittäv ästi m ainittu. Järjesty stä ja opetusta ylläm ainituissa laitoksissa on hoidettu niille vahvistettu jen säädösten m ukaisesti ja ilm an huom attavam paa häiriötä vuoden kuluessa. K ansakoulujen y litark astaja on tark astanut k aikkia sem inaareja. K unkin sem inaarin vuosirahansääntöön otettua m äärärah aa m atkastipendiksi ovat vuonna 1895 n au ttin eet jo h tajatar Â. Lilius ja lehtori R. H ärdh (Jyväskylä), lasten tarh an opettajatar Tl R euter (Tam m isaari), v. t. lehtori K. J. Hagfors (IJusikaarleby) ja sem in aarin o p ettajatar L. T örnudd (Sortavala). K eisarillisen S enaatin Jo u lu k u u n 14 p:nä 1892 asettam a kom itea, jo n k a tu li tark astaa kansakoulunopettaja- ja opettajatarsem inaarien sekä niihin yhdistettyjen m allikoulujen järje sty stä ja toim intaa koskevat asetukset, p äätti työnsä T oukokuun 4 p:nä 1895 ja jä tti asianom aisille ssa H einäkuussa suom en- ja ruotsinkielin toim itetun ja painetun m ietintönsä asiasta. Sem inaarien m enot kalenterivuonna 1894 näkyvät sta taulusta :

8 Palkkoja Seminaarikaupunki. opettajille. käsityön johtajille ja puutarhureille. palvelusväelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Buoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. Sfol/C. pm. SRnfi IM. tonf p. SHnf 71H. &nf fm..'fin/'. ~pm. Sbyc yiä. Stnf. ym. SfryT. IM. Jyväskylä... 80, ,400 _ 4, _ 5,000 _ 6, , , ,248 T am m isaari.. 37, ,200 1,200 1,500 5, , , , U usikaarleby.. 35, , ,900-1,712 3, , , , S o rtav ala... 81,620 4,400 5,245 1,200 5,000 7, , , , Y hteensä 235, ,700 14, ,400 13,212 23, , , ,321 90

9 VII II. Kansakoulut. l. K a u p u n k ie n k a n s a k o u lu t. P uheena olevana vuonna perustettiin seu raav at koulut tai koululuokat allalueteltuihin k aupunkeihin: Helsinkiin: 2 alem paa kansakoulua, kum pikin suom alaisia, ja 10 rinnakkaisosastoa ylem piin kouluihin, nim ittäin 4 suom alaista, 3 ruotsalaista ja 3 su o m alais-ru o tsalaista; Hankoon: 1 ruotsalainen rinnakkaisosasto alem m an kansakoulun I luokalle; Turkuun: 5 suom alaista alkeisluokkaa, 1 suom alainen reaaliluokka pojille ja 1 suom alainen iltakoulu tytöille; Poriin: 2 rinn akkaisosastoa suom alaiseen kouluun; Tampereelle: 3 rinnakkaisosastoa alem piin ja 4 ylem piin kansakouluihin sekä 2-osastoinen jatkokoulu ; Savonlinna a n : iltakoulu ; K u o p io o n : 2 rinnakkaisosastoa poikakouluun, jo ta paitse tyttökoulun uudestaan järjestäm in en aiheutti erityisiä sovitteluja täm än koulun luokkien ja osastojen lu k u m äärässä ; Joensuuhun: 1 rinnakkaisosasto 1 llm nelle luokalle; Nikolai n kaupunkiin: l s:a yhdistetyn suom alaisen koulun f V iinelle luokalle ja opettajiston toim esta järje ste tty jatk o lu o k k a pojille ja tytöille; Uuteenkaarlebyhyn: laim iin lyötyjen lasten koulu; Ouluun: 1 rin n ak kaisosasto ylem pään suom alaiseen kouluun ja 2 s:aa alem p a an ; Raaheen: 1 rinnakkaisosasto suom alaiseen k o u lu u n ; Kemiin: iltakoulu. Sitä vastoin on lak k au te ttu : P ietarsaaressa : iltakoulu, p u u tteesta ; W iipurissa : 3 rinnakkaisosastoa suom alaisen kansakoulun II luokalta ja 1 osasto ruotsalaisen koulun IV luokalta ; O ulussa : 2 rin n ak k aisosastoa ylem m ästä suom alaisesta kansakoulusta sekä T orniossa: Lsen alkeisluokan rinnakkaisosasto. K aupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa o p ettajisto n ajl88 m ieso p ettajaa j a 503 n aiso p ettajaa eli y h teen sä 691 henkeä. O ppilaita oli: I3 o i k i a. Tyttöjä. J varsinaisissa k a n s a k o u lu i s s a ,9 9 9 J 1, ,0 4 3 i l ta k o u lu i s s a laim inlyötyjen lasten kouluissa : 2 7 4! j a t k o k o u l u i s s a Y hteensä 1 1, , ,4 1 6 ;

10 VITI N äistä oppilaista sai 17,158 suom enkielistä, 6,229 ruotsinkielistä ja 29 v enäjänkielistä opetusta. Jos kaikki 23,416 oppilasta ja e ta a n tasan edellä,m ainituille 691 miesja naisopettajalle, niin tulee k u tak in opettajaa kohti 34 oppilasta. L ähinnä edelliseen vuoteen v erraten oli k au p u n k ien kansakoulujen opettajisto lisään ty n y t 23 h en g ellä ja opp ilasluk u 1711 lapsella. Edellä oleviin ihin ei ole lask ettu m allikoulujen ja lastentarhojen op ettajisto a eikä oppilaita. 2. M a a la is k u n tie n k a n s a k o u l u t. L ukuvuonna p eru stettiin seu raav at k an sakoulu t alla m ainittuihin lääneihin ja k u n tiin : Uudenmaan lääniin 6 kansakoulua, n im ittäin: E vitskogin koulu K irkkonum m elle, K irkonkylän ja S uittilan k oulut Lohjalle, koulu H yvinkään asem alle N urm ijärvelle, R u otsin kylän koulu T u u su laan, V ekk osken koulu Porvoon m aaseu rak u n taan ; k aik k i yhteiskouluja; Turun ja Porin lääniin 9 kansakoulua, n im ittäin : L aitilan U ntam alan koulu, kaksi koulua A skaisiin, toinen L ivonsaarelle ja toinen m anterelle, P e r niön Y likylän koulu, Ikaalisten W atu lan koulu, L avian läntisen piirin koulu, Niinijoen koulu Loim aalle, P irk k alan koulu H arjavaltaan ja N aantalin koulu, yhteinen kaupunki- ja m aaseurak u n n alle; kaikki yhteiskouluja; Hämeen lääniin 16 kansakoulua, nim ittäin: M uroleen, Pohjoislahden ja VVilppulan koulut Ruovedelle, P irk k alan K an k aan tau stan koulu, T am m elan Torron koulu, P erttu lan koulu, M ellolan & T aipaleen koulu U rjalaan, K alvolan T aljalan koulu, H auhon M iehoilan koulu, H attulan R ahkoilan koulu, T urengin ja T ervakosken k oulut (jälem pi yksityinen) Jan ak k alaan, Lopen Salon koulu, Luopioisten Aitoon koulu, L ahden kauppalan koulu (Hollolaan) ja A sikkalan P aakkolan k o u lu ; k aik k i yhteiskouluja; W iipurin lääniin 7 kansakoulua, n im ittäin ; Johanneksen R evonsaaren koulu, W irolahden R avijoen koulu, K ouvolan asem an koulu W alkealaan, K irvun Y likuunun koulu, P yhäjärven K onnitsan koulu sekä M anshilan ja Ylä- U uksun koulut Salm iin; k aik k i yhteiskouluja; Mikkelin lääniin 1 kansakoulu, n im ittäin Jo u tsjärv en yhteiskoulu H artolaan ; Kuopion lääniin 11 koulua, n im ittä in Ilo m an tsin K ivilahden koulu. H aapajärven ja H aajaiskylän k oulut Iisalm elle, R utakon koulu, Pielaveden Säviän koulu, T uusniem en M elalahden koulu, L itm aniem en ja Pappilanm äen koulut Kuopion m aaseurakuntaan, K arttulan P unnonm äen koulu, M aaningan Pöljän koulu ja L eppävirran P aukalahden koulu; k aik k i yhteiskouluja; W om an lääniin 15 koulua, nim ittäin : L apväärtin M yrkynkylän koulu, K ristiinankaupungin m aaseurakunnan koulu, K auhajoen P än tän een koulu, Korsnääsin K irkonkylän koulu, M ustasaaren Ju n g su n d in koulu, W ähänkyrön Hyyriän tyttökou lu, W ö yrin L uotolahden koulu, H irvilahden, P en salan, M unsalan-

11 kylän ja W äkisalon koulut Munsalaan, Kortesjärven koulu, Ätsärin Niemisveden koulu, Saarijärven Kalmarin koulu ja Kivijärven Leppälän koulu: näistä ovat 14 yhteiskouluja ja 1 tyttökoulu; Oulun läänin 12 koulua, nim ittäin: Kuusam on T avajärven koulu, P a a volan K irkonkylän koulu, Pyhäjärven M äkikylän koulu, K estilän koulu, Hyrynsalm en koulu, Suomussalmen koulu, Sotkamon Tipasojan koulu, Maksniemen, Simon kylän ja Ylisimon koulut Simoon, Turtolan koulu ja Kuolajärven koulu; kaikki yhteiskouluja. Sitä vastoin oli sam ana vuonna suljettu 5 koulua, jo tk a olivat toimessa edellisenä vuonna, nim ittäin: Uudenmaan läänissä: Mustion tehtaan koulu Karjassa: Turun läänissä: Hämeenkyrön AVesajärven koulu; Waasan läänissä: Kauhajoen Harjan koulu sekä Kuivimon ja Tottesundin koulut M aksam aalla. Kun viimeksi luetellut, koulut vähennetään vasta perustettujen koulujen koko m äärästä, joka oli 77, tulee m aaseudun kansakoulujen m äärään lisäksi tänä vuonna 72 koulua. M aaseudun toim essa olevien kansakoulujen koko lu k u m äärä oli puheena olevana vuotena 1,174, jo tk a sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen ja k aantu iv a t lla tavalla: IX L ääni. Kansakoulujen. Jaettuina 1 poika- 1 kouluja. ty ttö - kouluja. Jaettuina ruotsa-! laisia. yhteiskouluja. suomalais muun kielisiä. Uudenmaan.... lääni Turun ja Porin H ä m e e n W iip u rin I M ik k e lin K u o p io n W a a s a n O u lu n Yhteensä 1, Edellä m ainituista kansakouluista oli l,087:ssä yksi opettaja tai opettaja ta r jo h tajan a; tässä on kuitenkin huom attava, että useim m at sam assa paikassa olevat koulut, jo tk a ovat tilastoon otetut kaksoisko uluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähdon olivat yhdistetyt yhteiskouluiksi, jo ita k utakin siis jo h taa sekä opettaja että opettajatar. 87:ssä koulussa, jo issa oli 5o:tä suurem pi oppilas, oli sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n m ukaan, apuopettajia tai opettaiattaria. kuten tau lu lähem m in osottaa: 2

12 X Lääni. ainoastaan johtaja tai johtajatar. Kouluja, joissa opetti 1 johtaja (-tar) ] sekä 1 apuopettaja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tar ta). 1! U u d e n m a a n...lääni Turun ja Porin H ä m e e n A V iip u r in M ikkelin ) 76 Kuopion W aasan O u l u n Yhteensä 1, ,174 Täm ä opettajisto, jo n k a m äärä edellisenä vuonna oli 1,169 ja nyt oli lisääntynyt 1,263 hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli 543 henkeä satunnaisina apuopettajina tai opettajattarina, etenkin käsitöissä, joskus m yös voim istelussa tai jo ssak in m uussa aineessa, jo k a k aik k i lähem m in n äh d ään allaolevasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kansakouluopettajia ja opettaja ta ria, jotka saivat valtiolta palkka-apua: *) opettajia. ] ; opettajattaria. Satunnaisia apuopettajia ja opettajattaria : poikien käsitöissä. tyttöjen käsitöissä. muissa aineissa. Uudenmaan.... lääni Turun ja P o rin H ä m e e n W iip u r in M ik k e lin K u o p io n W a a s a n O u l u n Yhteensä , ) M aaseudun kansakoulujen y h teenlaskettu oppilas oli 51,467 lasta, jak aantu en sukupuoleltaan ja opetuskieli Itään, k u ten taulu osottaa. Kun *) Tähän luettuina Janakkalan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, sekä Haukiputaan Patenniemen koulun opettajatar, vaikkeivät nämä koulut nauttineet valtioapua. 2) Joista 8 oli naisia.

13 puho.oiia olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä vuotena kävi 45,656 oppilasta, oli siis kansakoulun opetusta nauttivien lasten lu k u lisääntynyt 5,81l:llä. K eskim ääräinen oppilas kussak in m aaseudun kansakoulussa oli 44; jos koko oppilas jaeta a n niille 1,263 hengelle, jo tk a olivat koulujen varsin aisen a opettajistona, niin tuli jo k aista m ies- ja naisopettajaa kohti k eskim äärin 41 oppilasta. N äistäkin oloista saadaan lähem piä tietoja allaolevista luvuista: XI Oppilas maaseudun kansakouluissa : L ääni. Koko oppilas. Näistä oli : Edellä olevista oppilaista sai opetusta: suomenkielellä. ruotsinkielellä. Keskimäärin oppilaita : muulla kielellä. kussakin kotakin m ies- ja naisopettajaa kohti. Uudenmaan... lääni 6, , , , , Turun ja Porin. 7, , , , , Hämeen.... 6, , , , W iip u rin... 8, , , , M ik k e lin... 3, , , / K u o p io n... 6, , , , W a a s a n... 9, , , , , O u lu n... 4, , , , Yhteensä 5 1, , , , , K ansakouluasctuksen :ssä m ain ittu a koulua pidettiin 887:ssä kansa N äm ä koulut ja n iitten oppilaat, jo ita oli 31,682 lasta, ja k aantu iv a t eri lääneille sti: i L ä ä n i. Pikkulasten koulujen. Näissä kouluissa käypien lasten. Uudenmaan.... lääni ,8 9 9 'Purun ja Porin ,7 8 6 H ä m e e n ,1 5 4 W iip u rin ,9 0 6! M ik k elin ,9 3 8 Kuopion ,2 2 8 W a a s a n ,8 7 5 O u lu n ,8 9 6 Yhteensä ,6 8 2

14 XT! Seuraavasta yleiskatsauksesta näkyy, kuinka edelläm ainitut 1,174 kansakoulua jakaantuivat eri m aaseurakunnille: Lääni. 1koulu. 1 1 Kuntia, joissa oli kansakoulu. ; 2 koulua. 3 koulua. Kuntia, joissa oli: i 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. 8 koulua. 9 koulua. 10 koulua. j 11 koulua. ; 12 koulua. 13 koulua. 14 koulua. 15 koulua. 16 koulua. Kuntia, joissa ei ollut kansakoulua. U udenm aan... lääni _ 1 T urun ja P orin H äm een Wiipurin....,, _ 1 1 M ik k e lin K u o p io n W aasan O u lu n Y hteensä Ne 29 seurakuntaa, joissa edellisen taulun m ukaan tiettävästi ei ollut ylem pää kansakoulua vaikuttam assa vuonna olivat t: Turun ja Porin läänissä: Sottunka, Köökari, VVelkua, Iniö, U udenkaupungin m aaseurakunta, Kodisjoki, Karjala, Merimasku, Kuusisto, Honkilahti, Hinnerjoki ja Rusko; Wiipurin läänissä: T aipalsaari; Mikkelin läänissä: Jäppilä; Waasan läänissä: Bergöö, Raippaluoto ja L estijärvi; Oulun läänissä: Taivalkoski, Sievi, M erijärvi, Reisjärvi, K ajaanin m aaseurakunta, Ristijärvi, Puolanko, Karunki, Kolari, Kemijärvi, Muonionniska ja Inai i. Käsityö-opetuksen edistäm iseksi m yönnetty 6,000 m :kan vuotuinen m ääräraha jaettiin vuonna 1895 enintään 300 m :kan suuruisissa osissa kouluille ja, erikoistapauksissa, vähemmissä erissä palkkioksi ja kehotukseksi opettajille. Se osa Furuhjelmin rahaston koroista, joka m ainittuna vuonna voitiin käyttää kansakoulua varten, yhteensä 7,298 m:kaa 16 p:niä, jaettiin 20 m :kan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulun oppilaille. Näistä m äärärahoista tuli kullekin tarkastuspiirille seu raav at m äärät:

15 xm K äsityövarat. F uruhjelm in rahaston korot. I:selle tarkastuspiirill e Sm Sm] c 718: 16 ILselle 500. i l y* 660: IILnnelle : IV:nnelle 500. «600: V:nnelle : VLnnelle 500.,, 620: VILnnelle n : V lh nnelle 560. i l * V 640: IX:nnelle «420: X:nnelle 480. n 620: XI:nnelle » 640: XII:nnelle» ' i l 620: Y hteensä Sm k 6,000 Sm k 7,298: 16 Suostuntavaroista menevä määräraha sairasavuiksi kansakoulun miesja naisopettajille käytettiin puheena olevanakin vuonna kokonaan. Siitä annettiin yhteensä 56 apurahaa, nim ittäin 1 à 400 m:kaa, 2 à 350 m:kaa, 2 à 300 m:kaa, 3 à 250 m:kaa, 20 à 200 m:kaa, 15 à 150 m:kaa ja 13 à 100 m:kaa; avunsaajia oli 28 opettajaa ja yhtä m onta opettajatarta. Standertskjöldin rahaston korkovaroista, Litt. B., jo tk a K eisarillisen Senaatin m ääräyksen m ukaan Tam m ikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi heikoille ja sairaille k ansakoulujen naisopettajille, on vuonna naisopettajaa saanut satunnaista apua yhteensä 1,171 m:kaa 44 p:niä. Pikkukoulujen opettajain ja opettajattarien valmistamista varten m äärätyt varat, 2,000 m:kaa, ovat jaetu t palkkioina m:kan, m:kan ja m :kan suuruista 9 kansakouluopettajalle ja 2 opettajattarelle, jotka voim assa olevien m ääräysten m ukaisesti ovat pitäneet kurssia m ainittua tarkoitusta varten. Täm än ohessa lienee m ainittava, että tarve olisi vaatinut paljoa suurem m an m äärän tällaisia kurssia, m utta varojen puutteessa niitä ei ole voitu p an n a toimeen. Kirjastojen perustamiseksi m aaseudun k ansakoulujen opettajistolle m yönnetyn m äärärahan jak am in en vuodelta 1895 on vielä suorittam atta, etenkin sen vuoksi, että kaik ilta kan sak o u lu jen tark a sta jilta vielä ei ole saap u n u t tiliä edellisen vuoden kirjastovaroista. O pettajakirjastoja oli vuonna 168, ja e t tu in a eri tark astu sp iirejä kohden siten, että I:seen piiriin k uului 18 kirjastoa, II:seen 4, IlP.nteen 13, IV :nteen 14, V :nteen 18, V knteen 5, V Ikuteen 13, V III:nteen i l, IX:nteen 13, X inteen 10, K iinteen 23 ja X IL nteen 26. K irjastot ovat aiotut erityisen alueen (kirjastopiirin) opettajiston käytettäviksi. K irjastopiirien laveus on hyvin erilainen eri osissa m aata; niin on esim. U udenm aan läänissä yleensä k u k in k u n ta eri kirjastopiirin, k un taas koko Häm een lääni paitse K orpilahden ja Jäm sän kuntia on yhteisenä kirjastoalueena.

16 XIV K irkollisasiain-t oim ituskunnasta tulleen kirjelm än m ukaan on K eisarillinen S enaatti T oukokuun 1 p:nä 1895 n ähnyt hyväksi suostua Y lihallituksen esitykseen, että n. k. kansakoulun jatkokurssit saataisiin, silloinkin kuin niitä edelleen pidetään, Y lihallituksen h ark in n an m ukaan p alkita k orkeintaan 250 m ark alla k u k in sekä että sen lisäksi, m illoin k u rssia p itäv ät o p ettajat tai opettaja tta re t asuvat pitem m än m atkan päässä koulusta, jo ssa opetusta annetaan, heille voitaisiin m yöntää m atk ak u lu jen korv au sta yhteensä en in tään 50 m arkkaa. T äm än johdosta on vuonna 1895 an n ettu 250 m ark an suuruisia apurahoja 38:sta jatk o k u rssista, eli yhteensä 9,500 m arkkaa, ja m atk ak u lu jen k o rv austa yhteensä 267 m arkkaa, k u ten alla oleva piirittäin tehty taulu osottaa: Tarkastuspiiri. Jatkokurssien määrä. Annetut korvaukset kurssien pitämisestä. matkakuluista. 9btf. Sftnfi 5% if I piiri n n m IV r ! X , ,5 5 4! VI , ,2 5 0 v n VIII IX il X il XI il 8 2, ,0 6 6 XII 1 il j Y hteensä» 3 8 9, ,7 6 7 Maan säätyjen rahainhoitokaudeksi m yöntäm istä varoista, 3,600 m:kaa vuodessa, jotka ovat jaettavat m aalaiskuntien kansakouluopettajille ja opettajattarille opetuksen kuuntelemista varten sem inaareissa ja m uitten seutujen kansakouluissa, on Ylihallitus, armollisen kirjelm än nojalla Tam mikuun 22 päivältä 1895, m ainittuun tarkoitukseen m yöntänyt 100 ja 150 m arkan su u ruisia stipendiä 25 opettajalle ja opettajattarelle, niin että stipendien yhteenlaskettu m äärä teki koko vuosiraham äärän 3,600 m arkkaa. Säädetty vuosikertomus vuodelta on saapunut seuraavista 10:stä kansanopistosta, nim ittäin: Keski-Uudenmaan (Espoon), Porvoon, Hämeen (Sääksm äen), Lahden, Keski-Suomen (Äänekosken), H uittisten, U udenkirkon (Wiip. 1.), Keski-Savon (Joroisten), Kruunupyyn ja Pohjois-Pohjanm aan kansanopistoista, sekä K angasalan, W etelin ja Ilm ajoen em äntäkouluista.

17 Kansakmdutarkastuksen hoidossa ovat t m uutokset ja toim enp iteet huom attavat: K un VIII piirin tark astaja, lehtori K. R aitio ja I piirin tark astaja, Ulos. toht. Y. K. Y rjö-k oskinen olivat nim itetyt, edellinen lehtoriksi Jyväskylän sem i n aariin ja jälem p i sam an sem inaarin jo h tajak si, m ääräsi K eisarillinen Senaatti M aaliskuun 13 p:nä 1895 VIII piirin k an sak o u lu tark astajak si W iipurin kaupungin k an sakoulu tark astajan, Ulos. m aist. A. A. B oreniuksen ja H uhtikuun 10 p:nä s. v. sem inaarinjohtajan, prof. K. G. L einbergin I piirin tarkastajaksi. Koska tark a sta ja B orenius aikaisem m ilta v irk ateh täv iltään ei voinut heti ryhtyä uuteen toim eensa, hoiti VIII piirin tark a stu sta koko kev ätlu k u k au d en opettajakandidaatti 0. A. F. Lönnbohm. S aadun luvan nojalla olivat m aan p iiritark astajat k u tsu tu t kan sak o u lu je n y litark astajan jo h tam aan kokoukseen H elsinkiin L okakuun p:nä Koska k u k aan ei ollut ilm oittainnut Y lihallituksen m enosääntöön otetun, k ah d esti h aettav ak si ju listetu n p iiritark astajain matkastipendien hakijaksi, käytettiin m ain ittu m ääräraha, K eisarillisen S enaatin siihen suostuttua, siten että k an sak o u lu tark astaja Y lihallituksessa A. H aapanen siitä sai 1,200 m ark k aa ja aistivialliskoulujen tark a sta ja V. Forsius m ark k aa päästäkseen tilaisuuteen tehdä kasvatusopillisia opintom atkoja. Sekä k au p u n k ien että m aaseudun eri k ansakoulujen o p etta jisto ja oppilaslu k u n äk y v ät täh än liitety istä tilastollisista tauluista, joihin Y lihallitus täten saa alam aisim m asti viitata. H elsingissä Jo u lu k u u n 31 p:nä Toim eksi saanut: x v A. Haapanen.

18 TAULUJA.

19 I Taulu. Kaupunkien kansakoulut: Opettajisto sek ja koulunkäynti v Kaupunkikunta. Koko kansakoululaitos. Opettajien ia opettajat- tarien : opettajia, j opettajatta- ' Edellä olevista oppilaista opetettiin : 1 suomen i kielellä. ruotsin kielellä. I muulla I kielellä Varsinaisia kansako Oppilas varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille : ') I II n r-v i VH 1 2 S n luja (alempia ja ylempiä). Iltakouluja. Laiminlyötyjen lasten kouluja. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään j [ [ kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen : j j : Jatkokouluja. : Kaupunkikunta. Uudenmaan lääni. H e l s in k i ,578 2,676 5,254 2,819 2,435 1,913 3,170 5,0J P o rvoo !( L oviisa IS T a m m isaari H a n k o ; Turun ja Porin lääni. Yhteensä ,085 3,182 6,267 3,033 3,234-2,375 3,705-6,0 T u r k u '1,842 1,813 3,655 2, _ 2,004 1,349 _ 3,35 Naantalia) ; Uusikaupunki K aum a ; P o r i ,246 1,159! 87 _ l,lt Maarianhamina i f Hämeen lääni. Yhteensä ,929 2,937 5,866 4,666 1,200-2,943 2,492; 23 5,45 H ämeenlinna T a m p e r e ,347 1,379 2,726 2,726 i 1,004 1,397 2,4( Wïipurin lääni. Yhteensä ,548 1,574 3,122 3, ,147 1,605! 2,75 W i i p u r i ,571 1, ,96 H a m i n a Lappeenranta S K äkisalmi K o t k a !) Yhteensä 24j ,382 1,338 2,720 2, ,021 1,475! 2,48 ') Muutamia poikkeuksia un ottamatta vastaavat luokat I II alempaa kansakoulua11 ja luol on pääasiallisesti järjestetty ylemmän maalaiskansakoulun tapaan ja ollut tänä vuonna v, lasten-koulu, jossa kävi IB oppilasta. 4) Sitä paitse erosi IILlta luokalta 25 poikaa lyseot , Helsinki Porvoo. 3 li Loviisa. Uudenmaan lääni Tammisaari Hanko , , Turun ja Porin lääni. Turku Naantali ) TJ usiiaupunki Kauma , Pori Maarianhamina. I , Hämeen lääni. Hameenlinna , ) Tampere , , ») Wiipuri Hamina. Wiipurin lääni Lappeenranta Käkisalmi Kotka j 2, j 64 l XII y i (VII) ylempää kansakoulua11. 2) Koulu, yhteinen Naantalin kaupunki- ja maaseurakunnalle, kutuksessa 3-osastoisena. *) Syksyllä on (kansak. asetuksen :n mukaan) pidetty pienten- 5) Tehtaalaiskoulun oppilaat. 6) Heikkokykyisten lasten koulu11, jossa oli IV luokkaa.

20 i Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. Opettajien ja opettajattarien : opettajia. J opettajat- I! taria. Koko kansakoululaitos. tyttöjä, j Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielellä.! ruotsin 1 kielellä. 1 muulla kielellä. Varsinaisia kansakou- Oppilas varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille : I - I I H I-V I VII i H M ikkeli H einola S a v o n lin n a Kuopion lääni. Yhteensä K uopio Joensuu Iis a lm i ') Yhteensä ,337 1, ,263 Waasan lääni. Nikolainkaupunki , ,125 Kristiinankaupunki K a sk in en :i) 72 72! Uusikaarleby ) P ie ta r s a a r i K o k k o la losi Oulun lääni. Yhteensä , , ; 1,000 1,773 Oulu ,159 1, H6 1,159 R a a h e K a j a a n i ») T o r n io : K e m i ; i Yhteensä ,S09 1, ,796 j I luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi koulussa: enintään kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen Iltakouluja. Laiminlyötyjen lasten kouluja. : Jatkokouluja. : tyttöjä, j ( Yhteensä, j Kaupunkikunta. Mikkelin lääni. Mikkeli _ Heinola Savonlinna.! Kuopion lääni. Kuopio Joensuu Iisalmi , Waasan lääni ) Nikolainkaupunki Kristiinankaupunki Kaskinen Uusikaarleby Pietarsaari. 1 17o 12 - [ - - Kokkola ,596 UI , Oulu Raahe Kajaani Tornio Kemi , Oulun lääni. Vlil. kaikissa kaupungeissa ,702 11,714 23,416 17,158 6, ,782 12, , ,532 1, ! *) Viime vuoden vuosikertomuksessa tähän sarekkeesen merkityt 55 lasta kuuluvat oikeastaan kansakouluna oli yksityinen pientenlasten-koulu, jossa kävi noin 50 oppilasta. 4) Alempana kou- an (11) sarekkeesen, joka täten oikaistaan. 2) Tehtaalaiskoulun oppilaat. 3) Alempana luna on seminaarin alempi mallikoulu. 6) Näitten lisäksi apuopettaja poikain käsitöissä.

21 i J ] 6 II Taulu. Kansakoulut maalaiskunnissa: Koulujen määrä ja laatu, opettajisto, kansakoulun ja koulunkäynti sekä oppilaat koulussa vuonna Kansakoulujen tyttökouluja.! poikakouluja. yhteiskouluja.! Mies- ja naisopettajain oprjattaria. opettajia. suomal.- poikia, j : Lukuvuoden lopussa päästö- 1 todistuksen kansakouluasetuksen :n mukaan pidetyssä 1 2 s i 5 e Uudenmaan lääni. Raaseporin kihlakunta. Inkoo, Fagervik Ingarskila Kirkonkylä Johannesberg E lg s j ö D egerbyy Karja, Kihla Karjalohja i Sammatti i Pohja, Billnäs F isk ars ') i Kirkonkylä ! E lg m o I3) i Tammis.maas:k.,Skåldö Tvärminne Skällargård Snappertuna, Finnäs Svartbäck Tenhola, Kirkonkylä Lindö Prestkulla Trollshofda _ 14 Brom arvi Siirto *) 34 oppilasta opetettiin suomen- ja 103 ruotsinkielellä. 3) 2, 3G

22 7 Kansakoulujen! yhteiskoui luja. Ityttökouluja. poikakouluja. j Mies- ja nais- 1 opettajain op:jattaria. opettajia. suomal.-. : ; i Lukuvuoden lopussa päästö- i todistuksen j kansakouluasetuksen :n mukaan pidetyssä i Siirto i Lohjan kihlakunta. Espoo, Södrik... i i Järvenpää Aminne Rödskog Stensvik Alberga Hagalund Kirkkonummi, Bobäok Hindersby Järsö Lappböle Karuby Oitbaeka Evitskog Siuntio, 1 redriksberg L ie v iö Wikarfall Henriksberg Bläsaby Lohja, Lohjankylä '). i Kirkniemi-J ön sböle Kirkonkylä Suittila N u m m i... i Pusula, Arima Kirkonkylä Wihti, Kortjärvi Niuhala.... 1_ Siirto 4 ; , , , *) Ennen nimeltään Kirkonkylä.

23 K ansakouluj en tyttökouluja. poikakouluja. i 2 3 1suomalaisia, j yhteiskou- j 1 luja. i opettajia. suomal.- i 1! 1-0 Mies- ja naisopettajat 1 op:jattaria. i... : Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen kansakouluasetuksen :n m u kaan pidetyssä i i Siirto , , , Wihti, Pietilä Jokikunta Pyhäjärvi Helsingin kihlakunta. Helsinki, Herttonainen 1') Kirkonkylä Königsterlt Nordsjö & Botby Luhtamäki... _ Nurmijärvi, Hyvinkää Kirkonkylä K y tä jä R a i l i a U o t il a Hyvinkään asem a Mäntsälä, Andersberg Ehnroos in koulu Levantoo (Saari) O hkola Sääksjärvi Hautjärvi Sälinkää Sulkava Sipoo, Hangelby Martinkylä Kirkonkylä Paipinen Simsalo Ostersundom Siirto ,784 1,584 3, , ,669 *) 2 oppilasta opetettiin suomen- ja 42 ruotsinkielellä.

24 Kansakoulujen yhteiskou*... luja._ tyttökouluja. poikakouluja.; ;suomalaisia, i ; ; suomal.- rnotsalaisia. opettajia. Mies- ja naisopettajain op:jattaria.! poikia, j 1 1! Lukuvuoden lopussa päästöj todistuksen ; luki;. kansakouluasetuks e n :n mukaan pidetyssä i ii Siirto ,784 1,584 3, , ,669 P o r n e e si Tuusula, Kirkonkylä ) J o k e la K erava... P ) Kellokoski ») Järvenpää Ruotsinkylä... - I4) Porvoon maaseurak., Pentinkylä Gammelbacka ~ Piirlahti Pappilanmäki Pörtö... ' Tuorila Sannäs6) Pellinki Bjurböle Ilola Kulloonkylä Uusikartano , Wekkoski Askola, Kirkonkylä Särkijärvi I s) Monninkylä Tnornaankylä Siirto j loj.so 92 2,373 2,167 4, ] ,472 ') 70 oppilasta opetettiin suomen- ja 14 ruotsinkielellä. 'J) ) 3B * 1 7 1) r ) Ennen Bosgård. ) 26 oppilasta opetettiin suomen- ja 15 ruotsinkielellä. 2

25 [ Kansakoulujen Lääni, kuilta tyttökouluja. jpoikakouluja i yhteiskouluja. j opettajia. I suomal.- ; Mies- ja naisopettajain opijattaria. J j Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen i kansakouluasetuk* sen :n mukaan pidetyssä i Siirto ,373 2,167 4, , ,472 Pukkila, Kirkonkylä Kantele P ernajan kihlakunta. Pernaja, Fasarby Koskenkylä Gislom (1. Haddom) Härkäpää j Kirkonkylä Köpbacka Malmgård { Sarvlahti ) 232) 6 36 Tervik & Tjusterby Liljendaal, Söderby I Säfträsk Hommansby ] Myrskylä, Kirkonkylä, mots. k snom. k H a llila Artjärvi, Salmela Suurikylä _ Ruotsin-Pyktää, Taasia c Strömfors j 1 2C Wirböle f Ruotsinkylä ( É 20 Wastila Siirto lia ,9085)2,68! 5,589 j ,423 j 645 3,146 1) 2 oppilasta opetettiin suom en- ja 35 ruotsinkielenä. 2) K ou lu ssa k äytetään n. k. puoliviikkoa, s. o. toinen luokka on koulussa alkupuolen viikkoa ja toin en luokka loppxipuolen viikkoa.

26 Siirto Kansakoulujen t y tt ö k o u lu j a. ipoikakouluja. y h t e i s k o u lu ja. s u o m a la is ia. ; r u o ts a la i s ia. s u o m a l.- r u o ts a la i s ia. 1 1 Mies- ja nais ; opettajain : j opettajia. op:jattaria. : 1! j seurava i I Lukuvuoden lopussa päästö" : todistuksen O p p i l a s t e n l u k u k a n s a k o n i u- a s e t u k s e n :n m u k a a n p i d e t y s s ä p i k k u l a s t e n k o u lu s s a I I ,908 2,681 5,58» , ,146 L a p p t r ä s k i, K a p p e l b y i ') Pukaro.... r2) Porlammi.... i Kimopyöli i Elimäki, Filppula.. - i Hämeenkylä M o is io Peippola & Mustila i 1 - i W illikkala Anjala, Korvenkylä. - i Ummeljoki Iitti, H aapakim ola Kirkonkylä... i 1 i too Kuusankoski W uolenkoski Jaala, Kirkonkylä.. i W e r l a Orimattila, Heinämaa i Isokylä... - i Kirkonkylä Koskus..... i Luhtikylä Niinikoski P a k a a... - i ; Wiljaniemi i Wähämallus... i Yli teensä 15 II :78 16li 16< > ,548 3,244 6, , ,899!) 6 oppilasta opetettiin suom en- ja 89 ruotsinkielellä. *) «r, «36»

27 Lääni, kuuta Kansakouluj en tyttökouluja.! Ipoikakouluja. yhteiskou- ' luja. 1 Mies- ja naisopettajat opettajia. suomal.- j op:jattaria. i... j ( j j , Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen O p p i l a s t e n l u k u k a n s a k o u lu - a s e t u k s e n :n m u k a a n p i d e t y s s ä p i k k u l a s t e n k o u l u s s a. i r> n Tarun ja Porin lääni. Ahvenanmaan kihlakunta. Sund, Björby F i n b y W ârdô Saltviik, Bert by H a g a Finström, Emkarby Markusböle Stålsby G e e t a Ekkerö Hammarland, Mörby Näfsby., L em la n d Lumparland ) 7 31 Jomala, Dalkarby Westansunda Fööglö K um linki Brändö, Lappo Wehmaan kihlakunta. Wehmaa, Kirkonkylä S u n ila Lokalahti Taivassalo K iv im a a Uusikirkko.... i Siirto !) Sam at oppilaat kävivät koulua joka toisena päivänä.

28 18%. L3 L ääni, k u n ta Kansakouluj en : poikakouluja ty ttö k o u lu ja. yhteiskou- ' luja. ja e ttu n a m ukaan : suom alaisia. suomal.* Mies- ja nais ; opettajain opijattaria. opettajia. Op] Iliasten : enintään Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen lu k u! k a n sa koulua s e tu k sen :n m u k aan pid etyssä p ik k u lasten k oulussa n r> H) n ii Ui n Siirto Laitila, L aitilan k ylä "Untamala Pyhämaa, Eohdais ; Pyhämaan luotokunta ' M ynäm äen kihlakunta. Mynämäki _ Mietoinen... _ L e m u _ Askainen, Livonsaari Mannerpiiri Rymättylä Nauvo, Eisis.... _ H Käldinge F i n b y Korppo, U tö ' Kirkkomaa Norrskatan Houtskari, Björkö & Mussala Kirkonkylä P iikkiön kihlakunta. Piikkiö Kaarina, Nummi , Ylikylä Kakskerta Paim io ; Sauvo Karuna, suom. k... - _ ruots. k _ Siirto ^ - ü7 30 l, ,921 j ,586 j 229 1,072 i

29 Kansakoulujen tyttökouluja.j poikakouluja. yhteiskouluja. suomal.- i Mies- ja nais op:jattaria.. opettajain ; opettajia. ;! : i. ; ' i ! ; Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen kansakouluasetuksen :n mukaan pidetyssä i > <j 10 li ir, 17 Siirto 3 a _ , , , ,072 Parainen, Malm Etelä-piiri Länsi Itä I Halikon kihlakunta. Kemiö, Westlahti W r e t a... 1 l Dragsfjärd, Daalintehd., suom. k ruots. k Skinnarvik Ytterkulla l Westanfjärd O stanå Perniö Kirkonkylä. 1 l Kirjakkala i 1) K o s k i ) Mathildedal T e i j o I Y likylä... _ F in b y ) K is k o Suomusjärvi Kiikala H a l i k k o... 1 i Angelniemi, Kokkila Kalfsnäs Siirto ,662 1,318 2, , ,430 *) 29 oppilasta opetettiin snoinen- ja 5 ruotsinkielellä. 2) "i 17 '*) ^ * - r> n m 12

30 Kansakoulujen : oppilasien ityttökouluja. ipoikakouluja << S' E r3pr m 03 o s= jae ttu n a m ukaan :, Mies- ja naisopettajain i opettajia. I suomal.-! op:jattaria. ty ttöjä * enem m än Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneita. kansa- ; kouluasetuk-1 sen : 5:11 mutaan pidetyssä; kou- : lussa. 1 T! i 0 b i ie 17 Siirto ; ,662 1,318 2, , ,430 Uskela, Moisio S a lo... 1 _ Weitakkala M u u r l a _ P e r t t e l i K u u sjok i H iittin en Ulvilan kihlakunta. Ulvila, Wanhakylä Harjunpää Porin maaseur., Pihlava I 1) E au m a Buosniemi N a k k ila K ultaa... _ Noormarkku Ahlainen, Kellahti.. 1 _ Ahlainen.... _ Lamppi Poomarkku Merikarvia.... _ ; Siikainen ! Euran pitäjä Kiukainen, Köylypolvi P anelia Yläne, kts. Maskun kihlak. i Eurajoki, Kaunissaari Kirkonkylä... i a Siirto io 10! 9! « ,327 1,812 j4,18flj , , oppilasta op etettiin suom en- ja 2 ruotsinkielellä.