SUOMEN KANSANOPETUKSEN

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 40 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA HELSINGISSÄ 1910 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

2 Sisällyslu ettelo. T eksti. (Sivu 1 22). I. Sem inaarit. siv. O pettajisto Oppilaat Luokalta siirtym in en Poistuneita oppilaita Oppilaiden vanhempien sääty ja ammatti Oppilaiden i k ä Harjoituskoulujen oppilaat K uulijaoppilaita Seminaarien menot kalenterivuonna Table des m atières. Texte. (Pages 1 22). I. Ecoles norm ales prim aires. Page. Professeurs E lè v e s Changement de classe et s o r tie E lèves so rtis Situation et profession des parents 3. A ges des élèves E lèves des écoles d application Auditeurs libres des écoles normales 5. D épenses des écoles normales primaires pour l année civile II. K ansakoulut. 1. Kaupunkien kansakoulut. Uusia kouluja ja koulu lu okk ia 7. Lakkautettuja kouluja ja koululuokkia Eri koululajit ja oppilaat II. Ecoles prim aires. 1. Ecoles primaires des villes. E coles et classes nouvellem ent créeés Ecoles et classes supprim ées 7. Classement des écoles et des élèves Maalaiskansakoulut. Uusia k o u lu ja Lakkautettuja k o u lu ja Kansakoulut jaettuina oppilaiden sukupuolen ja opetuskielen mukaan Kansakoulut jaettuina opettajien ja opettajattarien lukumäärän mukaan koko op etta jisto Opettajiston virka-asema ja. pätevyys Ecoles primaires des campagnes. E coles nouvellem ent créeés E coles supprimées Répartition des écoles d après le sexe des élèves et la langue d en seign em en t Répartition d après le nombre des maîtres et m aîtresses Nombre total des maîtres et maîtresses Nomination et compétence du corps e n se ig n a n t

3 Siv. Page. Oppilaat jaettuina sukupuolen ja Répartition des élèves d après le opetuskielen mukaan sekä keski- sexe et la langue d enseigne määrälaskelma Pikkulasten koulut ja o p p ila a t ment, avec les m o y en n es 13. E coles préparatoires et leurs élèves 13. Kursseja entisille op p ilaille 14. Cours d adultes Kunnat ryhmitettyinä koulujen lu Groupement des communes rurales kumäärän m ukaan d après le nombre des écoles Furuhjelmin rahaston korkovarat. 15. Fonds Furuhjelm Sairasavut Secours pour maladies Standertskjöldin rahastojen korkovarat Fonds Standertskjöld E lis Holmin apurahasto Fonds Elis Holm Knut Otto Vikbergin apurahasto Fonds Knut Otto Vikberg Määräraha pikkukoulun opettajia Crédits pour les maîtres d écoles v a r te n préparatoires Määräraha kirjastoja v a r te n 16. Crédits pour les bibliothèques d instituteurs Määräraha jatkokursseja varten Crédits pour les cours d adultes Määräraha opetuksen kuuntelemista Crédits pour les stages profession varten n els III. K ansanopistot. A. Varsinaisia kansanopistoja 18. III. Ecoles su p é rieu res populaires. A. Ecoles supérieures populaires proprement dites B. Varsinaisia emäntäkouluja 21. B. Ecoles de m énagères Tauluja. (Sivu 1 90). I. K aupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä oppilasten luku ja koulunkäynti lukuvuonna Tableaux. (Pages 1 90). I. Ecoles prim aires des v illes: Personnel enseignant, nombre d élèves, leur présence à l école pendant l année scolaire II. Kansakoulut m aalaiskunnissa: Koulujen lukumäärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun oppilasten luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulastenkoulussa lukuvuonna II. Ecoles prim aires des cam pagnes: Nombre et catégorie des écoles, personnel enseignant; nombre d élèves, fréquentation de l école par ceux-ci; nombre d élèves des écoles préparatoires: année scolaire Y hteenveto ILsesta T a u lu sta 90. Résumé du tableau I I

4 Y leiskatsaus. I. Seminaarit. Maamme seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon kuului lukuvuonna yhteensä 106 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: Harjoituskouluissa : Seminaarikaupunki. Johtajia. Johtajattaria. Seminaareissa. N aisopettajia. Kolleegoja. Lehtoreja. I - V I luokalla. M iesopettajia. i i, N aisopettajia. Osastoluokalla. M iesopettajia. Naisopettajia. Yhteensä. Jyväskylä i 3 i i 21 Tam m isaari i 11 U usikaarleby i i! 10 Sortavala i 3 1 i 22 R aum a i Raahe i 11 Heinola i 11 K ajaani r;l 1 10 Yhteensä ) Puheena olevana lukuvuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 522 mies- ja 577 naisoppilasta eli yhteensä oppilasta, jaettuina kuten seuraa va taulu osottaa: 0 Tämän lisäksi 1 kaupungin palkkaama opettajatar tyttöjen käsitöissä ja voim istelussa. 2) Ynnä 1 apuopettajatar soittom usiikissa kussakin seminaarissa.

5 Sisäänkirjoitettuja oppilaita: Seminaarikaupunki. I luok. II luokalla. III luokalla. IV luokalla. kaikilla luokilla. E dellisistä oli: u lk o - o p p ila ita. sisä - op pilaita. Y h te e n sä. n a is ia.! m ie h iä. j n a is ia. m ie h iä. n a is ia. m ie h iä. n a is ia. m ie h iä. n a is ia. m ie h iä. Jyväskylä Tam m isaari U usikaarleby Sortavala : R au m a ; Raahe Heinola K ajaani Yhteensä Edelläm ainittujen oppilasten luokalta siirtym inen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: Oppilaista I luokalla II luokalla III luokalla IV luokalla Seminaarikaupunki. siirrettiin jäi jälelle siirrettiin jäi jälelle siirrettiin jäi jälelle todistuksen jä i sai päästö jälelle naisia. m iehiä. ; naisia. m iehiä. n aisia. m iehiä. naisia. m iehiä. 1. j naisia. m iehiä. naisia. miehiä. naisia. m iehiä. naisia. m iehiä. J y v ä sk y lä _ _ i _ i Tammisaari i 23 i 26 i Uusikaarlehy... : i i Sortavala R a u m a R aah e i 29 H e in o la i Kajaani Y hteensä i 4

6 Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista, oppimäärää loppuun suorittam atta, allam ainituista syistä seuraava määrä oppilaita: Oppilaista Seminaarikaupunki. erosi kuoli erotettiin m iehiä. naisia. m iehiä. naisia. m iehiä naisia. Yhteensä poistuneita oppilaita. J y v ä sk y lä Tammisaari... a _ 3 Uusikaarlebv Sortavala R aum a R aah e... _ H e in o la Kajaani Yhteensä Vankempien säädyn tai ammatin mukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti : Oppilaita, joiden vanhemmat olivat: Seminaarikaupunki. Virkam iehiä. T ilanom istajia, kauppiaita, teh tailijo ita j. n. e. Talonom istajia, käsityöläisiä alem paa porvaristoa j. n. e. Maata om istavia talonpoikia, vuokraajia j. n. e. m iehiä. naisia. miehiä. naisia. m iehiä. naisia. miehiä. naisia. T o rppareita ja tilato n ta väestöä. 1 i miehiä.i naisia. i Yhteonsä. J yväsk ylä Tammisaari _ 1G Uusikaarlebv... n i Sortavala G R aum a R aahe H ein o la K ajaani Yhteensä

7 Oppilaiden ikä (toukokuun 1 p:nä) nähdään seuraavasta taulusta: Seinin aarikaupunki. Keski-ikä. Alin ikävuosi. Korkein ikävuosi. m ieh iä. n aisia. m iehiä. n aisia. m iehiä. n aisia. Jyväskylä Tam m isaari U usikaarleby Sortavala s Raum a R a a h e H einola K ajaani Seminaareihin yhdistetyissä harjoituskouluissa sai opetusta allamainittu m äärä oppilaita: VI-luokkaisessa harjoituskoulussa Y hdistetyllä alemmalla ylem m ällä harjoitusluokalla osastolla osastolla poikia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. poikia. tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi harjoituskouluja: Edellä olevasta lukumäärästä päästettiin harjoituskouluista. Seminaarikaupunki. enintään päivää päivää. päivää. enem. kuinlso päivää. Jyväskylä Tammisaari U:kaarlebv Sortavala Rauma R aahe H ein o la Kajaani Yhteensä

8 190». 5 Seminaarien ja niihin yhdistettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli siis: J y v ä s k y lä s s ä oppilasta. Tam m isaaressa » U udessakaarlebyssä » Sortavalassa > R aum alla > R a a h e ssa » H e in o la s s a » K a ja a n is s a > Yhteensä oppilasta. Seuraava määrä kuulijaoppilaita on niin tietopuolisessa kuin käytöllisessäkin suhteessa täydentänyt opintojansa allamainituissa seminaareissa saavuttaakseen pätevyyden opettajan- ja opettajattarenvirkoihin maan ylemmissä kansakouluissa, nim ittäin : Miehiä. Naisia. Jy v ä sk y lä ssä T a m m isa a ressa... 3 Uudessakaarlebyssä... 2 S o rta v a la s s a R a u m a lla... 8 R a a h e s s a... 6 H ein olassa... 8 K ajaan issa... Yhteensä kuulijaoppilaita 9 48,

9 1908 Sem inaarien m enot k a len teriv u o n n a Seininaarikaupunki. opettajille. Palkkoja käsi työnjohtajille ja puutarhureille. palvelusväelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. Yhteensä. 5 % : jm ttmf. jm. Stmf. Jm p* tfm f. jm 3ïmf. jm. rjm f. jm. &mf. jm. '/m f. jm G U usikaarlebv Sortavala R aunia _ Raahe _ _ K ajaani Yhteensä <

10 190». 7 II. Kansakoulut. 1. K aupunkien k ansakoulut. Lukuvuoden kuluessa perustettiin allam ainittuihin kaupunkeihin seuraavat uudet koulut ja koululuokat: Helsinkiin: 11 suomalaista ja 2 ruotsalaista luokkaa alempiin sekä 5 suom alaista ja 3 ruotsalaista luokkaa ylempiin kansakouluihin, 1 luokka ruotsalaiseen jatkokouluun tyttöjä varten, 1 suomalainen iltakoulu, 1 luokka ruotsalaiseen apukouluun sekä 1 luokka suomalaiseen valm istavaan kouluun (laiminlyötyjen lasten kouluun); Porvooseen: 1 rinnakkaisosasto alempaan ruotsalaiseen ja 1 rinnakkaisosasto suomalaiseen ylempään kansakouluun; Hankoon: 1 rinnakkaisosasto alempaan ruotsalaiseen kouluun; Turkuun: 3 suomalaista alkeisluokkaa, 1 ruotsalainen luokka heikkokykyisten lasten kouluun sekä jatkokouluun 1 suomalainen luokka poikia ja samoin 1 suomalainen luokka ty t töjä varten; Poriin: 1 rinnakkaisosasto ylempään suomalaiseen poikakouluun; Tampereelle: 2 luokkaa alempaan suomalaiseen kansakouluun sekä 1 luokka apukouluun; Viipuriin: 2 luokkaa alempaan suomalaiseen kansakouluun; niinikään on perustettu 2-luokkaiset kansakoulukurssit aikuisia varten; Kotkaan: 3 suomalaista rinnakkaisosastoa alempaan ja 1 suomalainen rinnakkaisosasto ylempään kansakouluun; Savonlinnaan: 1 rinnakkaisosasto koulun I I I luokalle; Kuopioon: 1 rinnakkaisosasto alempaan sekä 3 rinnakkaisosastoa ylempään kansakouluun; Joensuuhun: 1 rinnakkaisosasto koulun Y luokalle; Nikolainliaupunkiin: 2 rinnakkaisosastoa Metvikin suomalaiseen yhteiskouluun; Raaheen: 1 iltakoulu; Kajaaniin: I I I luokka suomalaiseen kansakouluun. Tässä m ainittakoon myöskin että Loviisan ruotsalainen kansakoulu kauttaaltaan on perustettu yhteiskouluksi. Sitä vastoin.on lukuvuoden alussa tahi sen kuluessa lakkautettu: Loviisassa: Alemman ruotsalaisen I luokan rinnakkaisosasto ; Porissa: 1 jatko- koulu; Tampereella-. 1 rinnakkaisosasto iltakoulussa; Viipurissa: 1 rinnakkaisosasto ylemmässä suomalaisessa kansakoulussa. Kaupunkien kansakouluissa oli vuoden kuluessa opettajistona 331 miesopettajaa ja 939 naisopettajaa eli yhteensä 1270 henkeä. Oppilaita oli:

11 Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. i varsinaisissa kansakouluissa... iltakou lu issa... laiminlyötyjen lasten sekä apukouluissa....jatkokouluissa Yhteensä Näistä oppilaista sai suomenkielistä ja 8035 ruotsinkielistä opetusta. Jos kaikki oppilasta jaetaan tasan edellämainituille mies- ja naisopettajalle, tulee kutakin opettajaa kohti 29 oppilasta. ' Lähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisääntynyt 120 hengellä ja oppilasluku lapsella. Edellä oleviin lukuihin ei ole laskettu harjoituskoulujen opettajistoa eikä oppilaita. 2. M aalaiskansakoulut. Lukuvuonna perustettiin seuraavat uudet kansakoulut allam ainittuihin lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 11 kansakoulua, nim ittäin: Rankilan (Gråmarbölen) koulu Inkooseen, Immulan koulu Lohjalle, Karjasjärven koulu Pusulaan, Paipisten kylän pohjoisen piirin koulu Sipooseen, Einnbyn, Kräkön ja Lill-Pellin- gen koulut Porvoon maalaiskuntaan, Viirilän koulu Ruotsin-Pyhtäälle sekä Kuukson, Lyöttilän ja M ankalan koulut Iitin pitäjääseen; Turun ja Porin lääniin 23 kansakoulua, nim ittäin: Grundsundan koulu Vårdöön, Sommarön koulu Pööglöön, Hällsön koulu Köökariin, Särkilän koulu Taivassaloon, Velkuan kunnan koulu, Huolin koulu Mynämäkeen, Päiväkulman koulu Rymättylään, Saurun koulu Perniöön, Vartsalan koulu Halikkoon, Sirkkulan koulu Uskelaan, Rosalan koulu Hiittisiin, Tuorilan koulu Merikarviaan, Hirvijärven koulu Siikaisiin, Sydänmaan koulu Eurajoelle, Kodiksamin koulu Lapin pitäjääseen, Jy llin ja Uurasjärven koulut Ikaaliseen, Salmen koulu Mouhijärvelle, Kaltsilan koulu Tyrvään pitäjääseen, Vähähaaran koulu Kiikkaan, Jylhänm aan koulu Huittisiin, Järilän koulu Kokemäelle sekä Lankkisen koulu Pöytyälle ; Hämeen lääniin 17 kansakoulua, nim ittäin: Huhtijärven, Kekkosen, Mustajärven ja Suluslahden koulut Ruovedelle, Niemen koulu Ylöjärvelle, Korpi-

12 niemen ja Vakkalan koulut Vesilähteen, Liuksialan ja Vatialan koulut K angasalle, Riihivalkaman koulu Tammelaan, Sälöisten koulu Janakkalaan, Vaherin koulu Jämsään, Hongiston ja Uudenkylän koulut Kärkölään, Korpikylän koulu Hollolaan, Syrjäntaustan koulu Lammin pitäjääseen sekä Mieholan koulu Koskelle; Viipurin 1'Mniin 27 kansakoulua, nimittäin: Kiiskilän koulu Koivistolle, Kaislahden koulu Johanneksen pitäjääseen, Karjalaisten koulu Kuolemajärvelle, Ristsataman koulu Säkkijarvelle, Toikkalan koulu Valkealaan, Viuhkolan koulu Luumäelle. Kärjen-Rovon koulu Lappeen pitäjääseen, Huttulan koulu Lemille, Rantalan koulu Savitaipaleeseen, Koljolan ja Pöyryniemen koulut Antrean pitäjääseen, Vuotjärven koulu Muolaan, Ikolan ja Vuottaan koulut Kivennavalle, Järvenpään koulu Valkjärvelle, Lapinlahden koulu Sakkolaan, Terenttilän koulu Metsäpirttiin, Koverilan koulu Kaukolaan, Kuoksjärven koulu Hiitolaan, Inna- sennurkan koulu Parikkalaan, Pajasyrjän ja Sorolan koulut Jaakkimaan, Hök- sölän koulu Ruskealaan, Muuannon ja Saran koulut Suistamolle sekä Käsnäselän ja Uuksalanpään koulut Salmin pitäjääseen; Mikkelin lääniin 4 kansakoulua, nimittäin: Leppäkosken koulu Hartolaan. Hietaniem en koulu M äntyharjulle, Venetmäen koulu Pieksämäelle sekä Längelmäen koulu Virtasalmelle; Kuopion lääniin 16 kansakoulua, nimittäin: Pankakosken koulu Pielisjärvelle, Halivaaran-Kajoon ja Nunnanlahden koulut Juukaan, Kuokkastenkosken (Jokikylän) koulu Nurmekseen, Siikavaaran koulu Enoon. Vaivion koulu Liperiin, Kunnasniemen koulu Kontiolakdelle, Hernejärven ja Vehmasjärven koulut Iisalmelle, Kinahmin koulu Nilsiään, J u antehtaan poika- sekä tyttökoulu ja Karjaiankosken koulu Muuruveden pitäjääseen, Ukonlahden koulu Tuusniemelle, Enonlahden koulu Kuopion maalaiskuntaan sekä Vaajasalmen koulu Rautalamm ille ; Vaasan lääniin 20 kansakoulua, nim ittäin: Gottbölen koulu Närpiöön, Koskenkylän koulu Kauhajoelle, Nybyn läntisen piirin koulu Pirttikylään, (trönvik- Iskmon koulu Mustasaareen, Alikärrin koulu Vöyrille, Hakolan koulu Alahärmään, Varpulan koulu Kauhavalle, Prepulan koulu Lapualle, Knuuttilan koulu Nurmoon, Välikylän koulu Kälviälle, Hoiskon koulu Alajärvelle, Laasalan koulu Soiniin, Ruonan koulu Kuortaneelle, Jokivarren koulu Alavuudelle, Asunnan ja Jukojärven koulut Keuruun, Väätäsen koulu Multialle, Joutsenen koulu Virroille, Alvajärven koulu Pihtiputaalle sekä Hiitolan koulu Kivijärvelle; Oulun lääniin 13 kansakoulua, nimittäin : Ylikylän koulu Kempeleen, ATIipään koulu Lumijoelle, Sanginjoen koulu Oulun pitäjääseen, Jokikylän koulu Kuivaniemelle, Kantokylän ja Niemelän koulut Ylivieskaan, Sikalankylän koulu Sieviin, Alpuan koulu Vihantiin, Sarjankylän koulu Nivalaan, Laakkolan koulu Pulkkilaan, Vuokatin koulu Sotkamoon, Ala-Paakkolan läntisen piirin koulu Kemin maalaiskuntaan sekä Tapionkylän koulu Rovaniemelle. Kansanop. tilasto 190S 09. 2

13 Sitä vastoin ovat allam ainitut 6 koulua lakkauttaneet toimintansa, nim ittäin: Uudenmaan läänissä: Strömsön koulu Snappertunassa, Iittisten kunnan kirkonkylän toinen koulu (ennen kaksoiskouhi. nyt yhteiskoulu'',- Turun ja Porin läänissä: Perniön kirkonkylän toinen koulu (ennen kaksoiskoulu, nyt yhteiskoulu); Viipurin läänissä: Virolahden Pitkäpaaden yksityinen koulu; Vaasan läänissä: Grönvikin tehtaan koulu, (jonka sijaan on tullut Grönvikin-Iskmon piirin koulut, jota paitsi Söderudden niminen yksityinen koulu Raippaluodon kunnassa, joka tänä lukuvuotena on toiminut alemman kyläkoulun tapaan, sei» takia on jäänyt tilastoon ottam atta. Jos nämät 6 koulua vähennetään vasta perustettujen kansakoulujen koko luvusta, joka oli 131, lisääntyi maalaiskansakoulujen lukumäärä tänä lukuvuotena 125:11a.. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan maalaiskansakoulua, jotka oppilasten sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla : Lääni. luku. Jaettuina oppilasten sukup. mukaan: ; poikaj kouluja. : tyttö- 1 kouluja. yhteisi kouluja. Jaettuina opetuskielen mukaan: 1 suoni alaii. ; siä. 1 " ' ruotsalaisia. suomalaisruotsa.1.! Uudenmaan lään i j Turun ja Porin lääni... i : Hämeen lä ä n i ; 1 Viipurin» i Mikkelin» ' Kuopion» V aasan»...! : 141 ' Oulun»...! : Yhteensä j i Edellä mainituista kansakouluista oli 2 275:dessä tjksi opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yhdistetyt yhteiskouluiksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. Suuren oppilasluvun takia oli 513:ssa koulussa sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa:

14 1909. Il Kouluja, joissa o p e t t i Lääni. ainoastaan jo h - j taja tai jo h ta - ' jatar. ijohtaja (-tavi sek ä 1 1 ap u o p etta ju ' i-tar). jjohtaja f-tar) sek ä : *2 apuopettajaa! i i-tarta.). johtaja (-tar) s ek ä! 3 a p u o p etta ja a i (-tarta). jjohtaja (-tar) sek a 4 apuopettajaa ; i-tarta). johtaja '-tar) sek ä 5 apuopettajaa 1 (-tarta;. jjohtaja (-tar) sek ä j 6 a p u o p etta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 7 a p u o p etta ja a (-tarta). j johtaja (-tar) sek ä 9 a p u o p etta ja a (-tarta). Yhteensä. Uudenmaan lääni i Turun ja Porin Hämeen lääni _ 352 Viipurin» )1 2)1 473 Mikkelin» Kuopion» Vaasan»... i Oulun» Yhteensä i Tämä opettajisto, jonka lukumäärä edellisenä lukuvuonna oli ja nyt oli lisääntynyt hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli henkeä osaksi opettajina ja opettajattarina käsitöissä, osaksi satunnaisina apulaisina joissakuissa muissa aineissa, joka kaikki lähemmin nähdään souraavasta taulusta: L ä a n i. Kansakoulunopettajia, ja opettajattaria. Y h te e n sä. O pettajattaria. O p ettajia. Opettajia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia muissa aineissa. Opettajia p o ik ie n k ä s itö is s ä. Opettajattaria ty t töjen k äsitöissä. 1, i. ; Satunnaisia a p u ; laisia muissa i ain eissa. I i I 1 Y h te e n sä. Uudenmaan lääni Turun ja Porin lä ä n i H51 Hämeen lääni Viipurin» Mikkelin» r -, < Kuopion» Vaasan» Oulun» * 196 Yhteensä L l) Tiiliruukki, 2) Kolikkoinmäki, kumpikin Viipurin pitäjässä.

15 Edellä olevaan henkeen nousevaan lukumäärään kansakoulunopettajia ja opettajattaria on laskettu myöskin Vihdin kunnan Tervalammen koulun opettajatar, Janakkalan kunnan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, Muolan kunnan Suursaaren koulun opettajatar. Seinäjoen Estermyyrän koulun opettajatar sekä Kemin Karihaaran koulun molemmat opettajataret, vaikka näm ät koulut lukuvuoden aikana eivät nauttineet valtioapua. varsinaisista opettajista oli virkavahvistuskirjan saaneita, 758 koetusvuosiksi otettuja ja 370 virantoim ittajia. Opettajatoimeen vaadittavaan kehitykseen nähden oli opettajalla ja opettajatarella täysi hakukelpoisuus, jota vastoin 39 oli sellaista vailla. Näistä suhteista annetaan lähempiä tietoja allaolevassa taulussa: opettajista ja -jattarista oli: Lääni.,virkavahvistuksen saaneita. 1 koetusvuosiksi otettuja. virantoimittajia. : 1 hakukelpoisia. 1! hakukelpoisuutta vailla. 1 Yhteensä. Uudenmaan lääni Turun ja Porin lä ä n i Hämeen lä ä n i Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan > Oulun > Yhteensä Maaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään, kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä lukuvuotena kävi oppilasta, oli siis kansakouluopetusta nauttivien lasten lukumäärä tänä lukuvuonna lisääntynyt 8 991:llä. Keskimääräinen oppilasluku kussakin maaseudun kansakoulussa oli 44; jos koko oppilasluku jaetaan niille hengelle, jotka olivat koulujen varsinaisena opettajistona, niin tuli jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 36 oppilasta. Näistäkin seikoista saadaan lähempiä tietoja seuraavasta selostelosta:

16 1 190#. 13 Oppilasluku maaseudun kansakouluissa. Lääni. Koko oppilasluku. N äistä oli : poikia. tyttöjä. E dellä olevista o ppilaista sai o p etusta: 1 j auoinen-! kielellä. ruotsinkielellä. K eskim äärin oppilaita: 1 kussakin [ koulussa. kutakin mies- ja naisopettajaa kohti. Uudenmaan lääni Turun ja Porin lään i Hämeen lä ä n i Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Yhteensä Kansakouluasetuksen 124 :ssä mainittua pikkulasten koulua pidettiin kansakoulussa. Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli lasta jakaantuivat eri lääneille seuraavasti: L ä ä n i. Pikkulasten koulujen luku. Näissä kouluissa J käypien lasten luku. 1Uudenmaan lääni Turun ja Porin lään i Häm een lä ä n i Viipurin» Mikkelin» ' Kuopion» Vaasan» i Oulun» Yhteensä ') Näistä oli 8 toimessa koko lukuvuoden taikka suuremman osan siitä. Missä pikkulasten koulu oli järjestetty siten, että se suoraan muodosti kansakoulun l:sen vuosiosaston joka nauttii erityistä opetusta muutamina viikkoina syyslukukauden alussa, ei tätä koulumuotoa yleensä ole tässä otettu lukuun.

17 Sitä paitsi olivat 75 kansakoulussa näiden kansakoulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin olivat käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistyksen kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 125 määrää. Miten edellä m ainittujen kansakoulujen lukumäärä jakaantui eri lääneille ja kuinka m onta henkilöä käytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava taulu: Lääni. K ansakouluja, joissa N iitten henkilöiden luku, jotka an n ettiin kansakouluasetuksen 125 S: n tä tä opetusta hyväkseen käyttivät. m äärääm ää opetusta. Uudenmaan l ä ä n i Turun ja Porin lääni Häm een lääni Viipurin» Mikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Yhteensä ) Miten lukuvuonna toimessa olleet kansakoulua jakaantuivat eri maalaiskunnille, näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kuntien lu k u m äärä. 1 koulu. ; 2 koulua. 3 koulua. 4 koulua. 5 koulua. ; 6 koulua. Kuntia, joissa oli: 12 koulua. 11 koulua. 10 koulua. 9 koulua. 8 koulua. 7 koulua. 15 koulua. 14 koulua. 13 koulua. 16 koulua. j 17 koulua koulua. 1 j 19 koulua, j i 29 koulua. j 26 koulua. j 20 koulua. L udenmaan lääni i i i 2 3 i 4 i i 1 i Turun ja Porin lääni i i Hämeen lä ä n i i i i i 2 i Viipurin» i 3 i Mikkelin» Kuopion»... 2) Vaasan >... 3) i Oulun» Yhteensä i 2 2 ) 2 koulun oppilasmäärää ei ole ilm oitettu.. Uusia kuntia ovat Valtimo ja Muuruvesi. 3i Kälviä ja U llava esiintyvät täällä nyt kumpikin eri kuntana.

18 1#. 15 Kaikissa maalaiskunnissa oli siis, edellisen taulun mukaan, lukuvuonna ainakin jokin Ylihallituksen valvonnan alainen ylempi kansakoulu vaikuttamassa. Tässä on vielä mainittava, että kaksi koulua tänä lukuvuotena joutui lakon alaiseksi. Tämän johdosta oli toinen näistä, Nurmeksen Mujejärven koulu, ainoastaan syyslukukauden toiminnassa. Toinen, eli Påskm arkin koulu Kristiinankaupungin maalaiskunnassa, toimi sitä vastoin kyllä koko lukuvuoden, m utta oppilaita oli ainoastaan 3. Käytettävänä oleva osa Fumhjelmin rahaston korkovaroista, kaikkiaan markkaa 38 penniä, lähetettiin huhtikuussa 1909 asianomaisten piiritarkastajien kautta 20 markan suuruisina stipendeinä köyhille ja ahkerille kansakoulunoppilaille sellaisen jakoperusteen mukaan, että Helsingin, Rauman, Tampereen, Lahden, Lappeenrannan, Viipurin, Sortavalan, Kuopion ja Alavuuden piireille tuli 420 m arkkaa kullekin, Turun, Lohjan, Porin, Hämeenlinnan, Kotkan, Mikkelin, Joensuun, Jyväskylän, Kaskisten ja Kajaanin piireille 400 markkaa kullekin, Porvoon ja Vaasan, piireille 380 markkaa kummallekin, Savonlinnan, Kannuksen ja Oulun piireille 360 markkaa kullekin, Ahvenanmaan piirille 340' markkaa, Lapin piirille 280 markkaa sekä kreikkalais-katolisten koulujen osalle 198 m arkkaa 38 penniä. Sairasavniksi kansakoulunopettajille ja opettajattani]e suostuntavaroista osotetusta markan suuruisesta määrärahasta jaettiin markkaa 292 opettajalle ja opettajattarelle. A pum äärät vaihtelivat 50:stä 900 markkaan. Standertskjöldin rahaston Litt. A. korkavaroista on vuotena.1909 jaettu m arkkaa 73:lle virassa olevalle kansakoulun opettajattarelle vuoden kuluessa suoritetun eläkemaksun lisäksi. Saman rahaston Lût, B. korkovaroista, jotka Keisarillisen Senaatin määräyksen m ukaan tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallituksen jaettaviksi kivulloisille kansakoulujen naisopettajille, on 3 naisopettajaa vuonna 1909 saanut satunnaista apua, yhteensä markkaa. Elis Holmin apurahastolle kertyneistä koroista jaettiin heinäkuun 17 p:nä 1909 yksi 120 markan suuruinen apuraha eräälle eläkettä nauttivalle kansakoulunopettajalle sekä neljätoista 24 m arkan suuruista apua kuolleiden opettajain leskille ja lapsille, eli yhteensä 456 markkaa. Tuomari Knut Otto Vikbergin apurahastosta, jonka korot, kuten Kirkollisasiaintoim ituskunnan kirjeessä helmikuun 16 p:ltä 1897 lähemmin m äärä

19 tään. Ylihallituksen harkinnan ja määräyksen mukaan jaetaan sairauden tahi vanhuuden kautta toimeensa kykenemättömiksi tulleille kansakoulunopettajille ja opettajattarille, toim itettiin uusi jako kesäkuun 16 p:nä 1909, jolloin 8 opettajaa ja 3 opettajatarta pääsi tällaista apua nauttimaan. Apurahat, jotka yhteensä nousivat markkaan, annettiin kahdeksi vuodeksi, ja oli vähin määrä 200, korkein määrä 400 markkaa. Pikkukoidimopettajien ja opettajattarim valmistamista varten myönnetystä markan suuruisesta määrärahasta on vuonna 1909 jaettu 600 markkaa 2:Ile kansakoulunopettajalle, jotka voimassa olevien määräysten mukaan olivat toim eenpanneet opetuskursseja m ainittua tarkoitusta varten. Kirjastoja varten maalaiskansakoidujen opettajille ja opettajattarille osotettu markan määräraha käytettiin kokonaisuudessaan saman jakoperusteen mukaan, kuin edellisenä lukuvuonna. Kirjastojen luku oli tänä lukuvuonna 513, eli 3 enemmän, kuin lähinnä edellisenä. Jatkokursseja varten suostuntavaroista myönnetystä määrärahasta, yhteensä markkaa, on vuonna 1909 annettu palkkioita kaikkiaan 383 kurssista. Siten jaettiin yhteensä markkaa 72 penniä. Opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ynnä muualla kansakoulunopettajille ja opettajattarille osotetusta määrärahasta on Ylihallitus viime vuonna jakanut 91 apurahaa. Näiden suuruus vaihteli 50:stä 200 markkaan. Kansanopistojen opettajille jaettiin 6 kuuntelustipendiä à 200 markkaa sekä 1 m atkaraha (800 markkaa).

20 III. KANSANOPISTOT. ECOLES SUPERIEURES POPULAIRES. Kansanop. tilasto

21 III. Kansanopistot, maamies- ja emäntäkoulut y- m. samanlaatuiset oppilaitokset lukuvuonna A. Varsinaisia kansanopistoja tai yhdistettyjä kansanopistoja sekä maamies- ja emäntäkouluja. Nim i ja paikkakunta. I Kuinka mones lukuvuosi. ljukuvuoden pituus. K uukausia. Valtioapu. Markkaa. (Vuoden 1909 menosäännön mukaan). O pettajien ja opettaja ta r ie n O pettajia. [ Opettajattaria. Y hteensä. Miehiä. O ppilasten lu k u : N aisia. Y hteensä. Koulun- käynnin pituus. tietomäärä vastaanotettaessa. ikä. Oppilasmäärä, joka kävi koulussa koko lukuvuoden. Oppilasmäärä, joka vaan jonkun osan lukuvuotta kävi koulussa: vähi ntä in vähi iltain A k luk lyh yem 5 km lkautm ut a v ä- m än ajan ta m ltta ei h en mi n kuin 4 koko lu k ilotta. ku m kuukautta. vu kuuk autta. Kaikista sisäänkirjoitetuista oppilaista oli allem erkitty määrä ennen käynyt jossakin ylemm ässä opp ilaitoksessa. jonakin ed ellisen ä vuonna k äynyt kansanopistossa. läp ik äyn yt täydellisen kansakoulukurssin. kansakou- j lu ssa. ; käynyt jonkun lukukauden tai vuoden) J kansakou ei ollu t lun käym ättöm iä. 18 vuotta. Oppilasmäärä, joka ennen lukuvuoden alkua täyttänyt o li täyttänyt 18 m utta ei 22 vuolta. oli tä y ttä Miehiä. N aisia. : M. N. M. N M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. j !» 31, : Mellersta Nylands folkhögskola (Espoo) (>!» <> ; : Kronoby» (Kruunuby) o!» G - - li j Länsi-Suomen 1. H uittisten kansanopisto (Huittinen) 17 o!» (» li » _ G A 5 K eski-savon kansanopisto (Mikkelin maaseurak.) G!» (» !» !3j Etelä-Pohjanmaan suomal. kansanopisto (Ilmajoki).. 17 ( Pohjois-Pohjanmaan ensimm. kansanop. (Liminka) !» S ! K Gj 18 3 G 7 8 Sydvästra Finlands svenska folkhögskola (Parainen) Ui G!» G i: i _!» I 's 9 Lahden kansanopisto (Lahti)... Hi 6 7,!» (> Hämeen» (Sääksmäki) G!» j Uudenkirkon kansanopisto (Uusikirkko, Viip. 1.) G (Ï G : li ! ) 27 5 G Keski-Suomen» (Laukaa) G!l ( l(i 24 _ Pohjois-Savon» (Kuopion maaseurak.).. 14 G !» 43 ' 4 4 : : Pohjois-Karjalan» (Kiihtelysvaara) G!» ii G 25 1 i ; " G G _ IB lö 16 Lounais-Karjalan kansanopisto (Virolahti) G li »» 4 9, Vestankvarn folkhögskola (Inkoo)... 67, 14!» _ 2! ö G Keski-Pohjanmaan kansanopisto (Haapavesi) G!» Kyminlaakson» (Sippola) ' _ Länsi-Uudenmaan» (V ih ti) G K» K» Varsinais-Suomen» (Paimio) (i <> ; H 1 3 G!» (i ,1 22 Närpes landtm. o. liusm. skola (Närpiö)... 8 G!» f> ' G Perä-Pohjolan kansanopisto (Alatornio) ' _ G 11» Östra Nylands landtm. o. liusm. skola (Pernaja) (i G I Västra Nylands folkhögskola (Pohja)... 4 (i 8 5( li H Itä-Karjalan kansanopisto (Impilahti)... ' ()(»(» 3 8 t> (i : Sörnäisten kristill. kansanop. (H elsinki) G ; 1 3 3!» G " 28 Tuusulan kansanopisto (Tuusula)... 2 G _ ' ' 29 Puhoksen» (K ite e ) , l "> 7 H Vörä landtm. o. kusin. skola (V öyri)... 2 G _ G 5 (» (» 11 ; ! 9 J Svenska folkakademin (Malm)... 1 G *) p _ ~~ i G 1 (XX» i i -1-1a f>! 1»> 1a Itä-Hämeen» (Hartola)... 1 G 2 ( ai ; S Breidabliok folkhögskola (M aalahti)... 1 G H i! - 1( ! 9 35; 36 M ellersta Österbottens van- (Pietarsaari) , i 7 6 H 30! 37 drande folkhögskola (Ähtävä) _ i 8 0 G 6 a! 1 4 7; Yhteensä J8 7 8(» »» ! n y t 22 vuotta. ') Sitä paitsi 10 luennonpitäjää erityisissä oppiaineissa.

22 Kansanopistot, maamies- ja emäntäkoulut y. m. samanlaatuiset oppilaitokset lukuvuonna (Jatk.)..1. Varsinaisia kansanopistoja tai yhdistettyjä kansanopistoja sekä maamies- ja emäntäkouluja. (Suite). Nimi ja paikkakunt a. sääty. Oppilasmäärästä kuului tilattomaan väestöön tai ammattiin muuhun tilailit een väestöön. muuhun tai kansanluokkaan. työkansan luokkaan. M. [ N. M. N. M. N. M. N. M. 1 N. M. N. Maksavia oppilaita. Vapaa-oppilaita. Sisä-oppilaita. Apurahojen määrä. Markkaa. Folkhögskolan i B o rg å M ellersta Nvlands folkhögskola _ Kronoby» Länsi-Suomen 1. H uittisten kansanopisto Keski-Savon kansanopisto i Etelä-Pohjanmaan suomal. kansanopisto Pohjois-Pohjanmaan ensimm. kansanop o ; Sydvästra Einlands svenska folkhögskola Lahden kansanopisto Häm een» Uudenkirkon» Keski-Suom en» (i Pohjois-Savon» Pohjois-Karjalan kan san op isto Ålands folkhögskola Lounais-Karjalan kansanopisto Vestankvarn folkhögskola Keski-Pohjanmaan kansanopisto Kvminlaakson» Länsi-Uudenmaan» V» Varsinais-Suomen» Närpes landtm. o. husm. skola i Perä-Pohjolan kansanopisto Östra Nylands landtm. o. husm. skola Västra Nvlands folk h ögsk ola Itä-Karjalan kansanopisto Sörnäisten kristill. kansanop Tuusulan kansanopisto Puhoksen» _ Vörä landtm. o. husm. skola _ 1? _ 12 Lappfjärd folk h ögsk ola... i Svenska folkakadem in... : *) Räisälän kansan op isto... ; Itä-Hameen» ): o Breidabliek folkhögskola : ; _ 40 1 Mellersta Österbottens vandrande folk 1 io : högsk ola... l ! Yhteensä ti ') Oppilaat suorittavat ainoastaan sisäänkirjoitusmaksun.

23 1 9 0». 21 Allamaiuittuihin kansanopistoihin yhdistetyissä talvikursseissa oli seuraava määrä oppilaita, nim ittäin: dieliiä. Naisia. Keski-Savon kansanopistossa... 5 E telä-pohj anmaai i :> Hämeen > Keski-Pohj aumaan 12 3 Kyminlaakson»... 9 Länsi-Uudenmaan» Perä-Pohjolan» Vestankvarn» Yhteensä 83 9 B. Varsinaisin emäntäkouluja. Nimi j a paikka k u n t a. Kuinka mones luku- i vu osi. L ukuvuoden p itu u s. K u u k a u sia. V altioap u. M arkkua. (Vuoden 1909 m e n o sä ä n - nön m ukaani. O p ettta jie n ja o p eta - ja tta rie n lu k u : O p etta jia. Opettaj attaria. Y h te e n sä. Oppilaita yiiteen sä. Orimattilan emäntäkoulu (Orimattila) Laihian emäntä- ja käsityökoulu (Laihia) (i Elias Lönnrotin emännvyskoulu (Sammatti) j Paimion (Jokelan) emäntä-, käsityö- ja kasvitarha- koulu (P aim io) Lapuan emäntä-, käsityö-ja kasvitarhakoulu (Lapua) Yhteensä Tampereen Työväenopistossa, on lukuvuonna ollut 9 luennonpitäjää. Oppilaita oli yhteensä 298, joista 116 miestä ja 182 naista. 211 oppilasta oli antanut heiltä pyydettyjä tietoja itsestänsä. Näiden keski-ikä oli 26 vuotta. Ammattinsa nuolesta, he, ia.kaa.ntnivat. seuraavasti- Tehdastyöläisiä Käsityöläisiä U lkotyöläisiä Rautatieläisiä Kauppiaita ja kauppa-apulaisia Muita ammattilaisia Yhteensä 211

24 Oulun Työväenopistossa, joka avattiin syksyllä 1907 ja josta kertomus nyt ensi kerran on saapunut, oli lukuvuonna luennonpitäjää. Oppilaita oli syyslukukaudella 195, kevätlukukaudella 122. telyn alaisena. Opisto on vielä järjes Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajistosta ja oppilasluvusta annetaan lähempiä tietoja tähän liitetyissä tilastollisissa tauluissa, joihin Ylihallitus täten saa viitata. Helsingissä huhtikuussa 1910.

25 TAULUJA. TABLEAUX.

26 I Taulu. K aupunkien kansakoulut: O pettajisto sek ä oppilaisten luku ja koulunkäynti lukuvuonna Ecoles primaires des villes: Personnel enseignant, nombre d élèves, /eur présence à l école pendant l année scolaire Kaupunkikunta. O pettajien ja opettajattarien luku-, a) opettajia. opettajattaria. J Y hteensä. Koko kansakoululaitos. A. Varsinaisia kansakou- iuja (alempia ja ylempiä). B. L aim in ly öty j en Iltakouluja. C. lasten kouluja sekä apukouluja. JD. Jatkokouluja.i? b) E dellä olevista Oppilasluku varsinaisissa E d ellisessä sarekkeessa op p ilaista opete ttiin : c) lu o k ille: d )1) lu k u : f) lu k u : g) h) kansakouluissa jakaantui O ppilasten O ppilasten O ppilasten olevista oppilaista kävi koulua: e) poikia. tyttöjä. Y hteensä. \ suomen I k ielellä. ruotsin k ielellä. m uulla kielellä. 1 I - I I m vi VII i Y hteensä. enintään 90 päivää päivää päivää. j enem m än i kuin 150 j päivää. Lukuvuoden lo pussa päästötodistuksen saaneita. poikia. tyttöjä Y hteensä. poikia. tyttöjä. Y hteensä. poikia. tyttöjä. Y hteensä. Kaupunkikunta. U u d e n m a a n lä ä n i. ( suomalainen k. H elsinki {,. ruotsalainen» Porvoo... Loviisa... Tammisaari... Hariko Yhteensä U u d e n m a a n lä ä n i. 54 j I lelsinki. 61 Porvoo. Loviisa. Tammisaari. Hanko. T u r u n j a P o r in lä ä n i. Turku... N a a n ta li... U usikaupunki... Rauma... P o r i... Maarianhamina : Yhteensä T u r u n ja P o r in lä ä n i. Turku. Naantali. Uusikaupunki. Rauma. Pori. Maarianhamina. H ä m e e n lä ä n i. Hämeenlinna... Tam pere... L a h ti Yhteensä _ ) H ä m e e n lä ä n i. Hämeenlinna. Tampere. Lahti. V iip u rin lä ä n i. Viipuri... H am in a... L appeenranta T r a d u c t i o n d e s r u b r iq u e s ) V iipurin lään i. Viipuri. Hamina. Lappeenranta. Col. 1. Gouvernements et villes. - A. Ensemble de l enseignement. - a) Nombre de maîtres et de maîtresses, col. 2 4 (maîtres, maîtresses, total). - b) Nombre à él'eves, col 5-7 (garçons, filles, total). - c) Eleves ayant reçu l ensignement en langue, finnoise (col. 8) suédoise (col. 9), en d autres langues (col. 10). - B Eœks primaires proprement dites (cours élémentaire et supérieur). - d) Distribution des élèves des classes (col ; col. 14 total). - e) Nombre d eleves ayant fréquente lecole pendant le nombre de jours suivant, ^ ^ gq m au_dessows> col 16 de 9 l à 12() col_ 17 de m à 15Q col lg lus de m Col 19 Eleves sortis d école avec certificat d etudes. - G Ecoles du soir, f) Nombre d eleves, co (garçons, filles, moralement abandonnés,g) Nombre d élèves, col (garçons, filles, total). E. Ecoles primaires supérieures, h) Nombre d eleves, col (garçons, filles, total). M M uutam ia poikkeuksia lukuun ottam atta vastaavat luokat I II»alem paa kansakoulua» ja luokat III V I, ITTT,...n,ON.....,,,,... koulun yhteydessä ensi kerran toim eenpannuissa kaksi luokkaisissa k ansakoulukursseissa aikuisia varten 43 oppilasta 0? I )» y le m p ä ä k a n s a k o u lu a».-* )p a is ta 199 tehtaalaiskoulun oppilasta {u poikaa ja 122 ty ttö ä ).-* ) S itä p aitsi o li kansa- (35 miestä ja 8 naista); naista sai 16 miestä ja 1 nainen päästötodistuksen.

27 j Kaupunkikunta. Opettajien ja opettajatarien opettajia, j opettajataria. Yhteensä. Koko kansakoululaitos. Varsinaisia kansakou- puja (alempia, ja ylempiä). Iltakouluja. poikia. tyttöjä. Yhteensä. Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielolla. ruotsin kielellä. muulla I kielellä. Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille :J) I II III VI VII Yhteensä. Edellisessä sarakkeessa olevista oppilaista kävi koulua : enintään 90 päivää päivää päivää. enemmän kuin 150 päivää. Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneita. j poikia. tyttöjä. Yhteensä. Laiminlyötyjen Lasten kouluja sekä Jatkokouluja. apukouluja. poikia. tyttöjä. Yhteensä. poikia. i tyttöjä. Yhteensä. Kaupunkikunta.! K äkisalm i... Sortavala... Kotka i Käkisalmi. Sortavala. Yhteensä Kotka. M ikkelin lääni. M ik k eli... Savonlinna M ikkelin lääni. Mikkeli. Savonlinna. Yhteensä K uopion lääni. Kuopio... Joensuu... Iisalmi... Vaasan lääni. N ikolainkaupunki... Kristiinankaupunki... Kaskinen... Pietarsaari... K o k k o la Yhteensä 1» Yhteensä Kuopio Joensuu Iisalmi S ) l i n Kuopion lääni. Vaasan lääni. Nikolainkaupunki. Kristiinankaupunki. Kaskinen. Pietarsaari. O ulun lääni. Oulu... Raahe... K ajaan i... Tornio... K e m i Yhteensä Oulun lääni. Oulu. Raahe. Kajaani. Tornio. Yht. kaikissa kaupungeissa ; v) Kts. viitta *) 2:sella sivulla. 2)»Tehtaalaiskoulun» oppilaat.

28 II Taulu. K ansakoulut m aalaiskunnissa: K oulujen lukum äärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun oppilasten luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulastenkoulussa lukuvuonna Ecoles primaires des campagnes: Nombre et catégorie des écoles, personnel enseignant; nombre d élèves, fréquentation de l école par ceux-ci; nombre d élèves des écoles préparatoires: année scolaire A. o p p ila s te n s u k u p u o le n a) poik ak ouluja. ty ttö k o u lu ja. y h te is k o u lu ja. o p e tu s k ie le n.m ukaan : b) su om alaisia. r u o ts a la is ia. s u o m a la isr u o ts a la is ia. Mies- ja naisopettajain B. o p etta jia. o p rjattaria. p o ik ia. C. ty ttö jä. Y h te e n sä. koulua: D. en in tä ä n 90 p ä ivää p ä iv ä ä päivää. T *o P: 3' P= P: enemmän k u in 180 p ä iv ä ä. Lukuvuoden lopussa p ä ästö todistuksen saaneita. E. K ansakoulujen o p p ila is ta kuului k r e ik k a la is-v e n ä lä is e e n u sk o n to o n. F. i i i i l(i p ik k u la ste n k o u lu s sa. G. luku k a n sa k o u lu - asetm 124 :n mukaan p id e ty s s ä U udenm aan lääni. Raaseporin kihlakunta. Inkoo, V aakeri Ingarskila K irk on k ylä Johannesberg B arösu n d *Rankila (G-råmarböle) Degerby, Degerb. kylä Malminkylä S o lb e r g Karja, Kihla B ackgränd In g v a llsb y Starkom M u stio Karjalohja, Kirkonkylä Särkijärvi T raduction d es rubriques. Col. 1. Gouvernement, commune et école. A. Groupement des écoles primaires: a) par sexe des élèves, col. 2 4: écoles de garçons, de filles, mixtes, b) par langue d enseignement, col. 5 7: finnoises, suédoises, mixtes. B. Nombre de maîtres (col. 8) et de maîtresses (col. 9). C. Nombre d élèves, col : garçons, filles, total. D. Nombre d élèves ayant fréquenté l école pendant le nombre de jours suivant, col : 90 jours ou moins, 91 à 120 j. etc. plus de 180 jours. E. (col. 18) Elèves ayant quitté l école avec certificat d études. F. (col. 19) Elèves appartenant à l Eglise grecque. G. (col. 20) Nombre d élèves de l école préparatoire. Muist. * merkitsee uutta koulua.