RT ULKOLEIKKIPAIKAT SISÄLLYSLUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RT ULKOLEIKKIPAIKAT SISÄLLYSLUETTELO"

Transkriptio

1 RT OHJEET elokuu (24) korvaa ULKOLEIKKIPAIKAT Tässä RT-ohjekortissa esitetään ohjeita leikkipaikkojen suunnitteluun. Ohjeet perustuvat leikkipaikkojen SFS-standardeina oleviin eurooppalaisiin turvanormeihin, jotka julkaistiin vuonna Niistä julkaistiin vuonna 2008 toinen revisio, ja tähän perustuen tämä ohjekortti on uusittu. Näistä standardeista on luettelo kirjallisuusluettelossa. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1.1 Määritelmät 2 YLEISET TAVOITTEET 2.1 Leikkipaikan vähimmäiskoko 2.2 Leikin luonne lapsen eri kehitysvaiheissa 2.3 Lapsen fyysisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen 3. LEIKKIPAIKKOJEN SUUNNITTELU 3.2 Turvallisuusnäkökohtien esittäminen suunnitelmissa 3.3 Pienilmasto leikkipaikan sijoittamisessa 3.4 Leikkipaikan terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen 3.5 Leikkipaikan teema 3.6 Istutusalueet 3.7 Valaistus 3.8 Leikkipaikan toiminnot ja tilankäyttö 3.9 Talvileikit 3.10 Näkö- ja liikkumisrajoitteisten huomioon ottaminen 3.11 Pelastustie 4. ERITYYPPISET LEIKKIPAIKAT 4.2 Kerros- ja rivitalojen yhteiset piha-alueet 4.3 Päiväkotien pihat 4.4 Koulun piha 4.5 Erityiskoulujen pihat 4.6 Sairaalat 4.7 Seurakuntien ja aatteellisten yhdistysten ylläpitämät leikkipaikat 4.8 Leikkipuistot 4.9 Kävelykadut 4.10 Leirintäalueet ja uimarannat 4.11 Palveluyritysten leikkipaikat 5. LEIKKIKENTTÄVÄLINEIDEN TURVALLISUUS 5.2 Yleiset turvallisuusvaatimukset 5.3 Keinut 5.4 Kiipeilytelineet 5.5 Liukumäet ja leikkivälineiden liukuosat 5.6 Köysiradat 5.7 Karusellit 5.8 Keinumisvälineet 5.9 Hiekkalaatikko 5.10 Paikalla tehtävät leikkivälineet ja rakenteet 5.11 Kalusteet ja muut varusteet 6. MATERIAALIT 6.2 Iskua vaimentavat putoamisaluemateriaalit 7. RAKENNUSVAIHE JA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS 7.1 Turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen rakentamisessa 7.2 Tarkastukset ja huolto 8 SENIOREIDEN LIIKUNTAPAIKAT KIRJALLISUUTTA LIITE

2 RT Ohjeet 2 1 JOHDANTO Ohjeet koskevat erilaisten leikkipaikkojen suunnittelua. Ohjekortissa on tietoa suunnitelman sisällöstä, suunnitelma-asiakirjoista, leikkipaikan rakentamisesta ja turvatarkastuksista. Ohjeet eivät koske oleskelualueiden suunnittelua. Tavoitteena on, että leikkipaikat palvelevat myös muita käyttäjäryhmiä ja edesauttavat eri ikäryhmien vuorovaikutusta. Leikkipaikan suunnittelussa noudatetaan EN-standardeissa esitettyjä turvallisuusvaatimuksia. Normien lähtökohtana ovat terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset. Ohjekortin ohjeet eivät koske sisäleikkipaikkoja ja seikkailuleikkipaikkoja, joita on esimerkiksi huvipuistoissa, kylpylöissä ja vesipuistoissa, eikä rakenteluleikkipaikkoja. Leikkipaikkojen tulee täyttää ne turvallisuusvaatimukset, jotka ovat olleet voimassa asennushetkellä. Turvastandardien ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1998 ja toinen revisio vuonna Ennen vuotta 1998 asennettujen välineiden tulee täyttää neljä päävaatimusta: turva-alue putoamisen suojaaminen vakavat kiinnijuuttumiset sekä rakenteellinen lujuus. 1.1 Määritelmät Putoamisalue on leikkivälineen alla ja ympärillä oleva alue, johon leikkivälineen käyttäjä voi pudotessaan osua. Alueen laajuus riippuu välinetyypistä sekä putoamiskorkeudesta. Yli 60 cm korkeilla kiipeilyvälineillä putoamisalueen laajuus on cm, keinumisvälineillä 100 cm välineen ääriasennosta ja karuselleilla 200 cm. Keinujen putoamisalueen pituus riippuu ketjun pituudesta (tyypillisesti noin cm) ja leveys istuimen leveydestä (pienillä istuimilla 175 cm per istuin). Putoamisalusta on leikkivälineen alla ja ympärillä tulee olla iskua vaimentava alusta. Mitä korkeampi välineen putoamiskorkeus on, sitä parempi iskunvaimennusominaisuus vaaditaan. Vapaa putoamiskorkeus on suurin mahdollinen pystysuora etäisyys kohdasta, josta leikkivälineen käyttäjä voi pudota alapuolella olevalle turva-alueelle, kun hän käyttää välinettä valmistajan tarkoittamassa käyttötarkoituksessa. Vapaa putoamiskorkeus määritetään seuraavasti: seisominen: tasanteen pinta istuminen: istuimen pinta, esimerkiksi keinussa silloin, kun ketju on 60 kulmassa pystysuorasta. kiipeilytoiminto, kun se tarjoaa mahdollisuuden vetää vartalo välineen päälle: ylin vartalon tukipiste kiipeilytoiminto, kun se ei tarjoa mahdollisuutta vetää vartaloa välineen päälle: ylin jalan tukipiste tai 100 cm ylimmän käden tukipisteen alapuolelta. Taulukko 1. Lapsen leikin kehittyminen. Toimintaleikkivaihe Roolileikkivaihe Lapsi tutustuu liikkuen ja havaintoja tehden sekä itseensä että ympäristöönsä Lapsi matkii aikuisen tai toisen lapsen toimintaa, jolloin toimintaleikki ja lapsen mielikuvitus yhdistyvät Sääntöleikkivaihe Kehittyy hitaasti roolileikkivaiheen rinnalla Taulukko 2. Lasten ulkoleikit ikäryhmittäin vuotta Lapsi tutustuu ympäristöön ja materiaaleihin. Hiekka- ja rakenteluleikit sekä keinut ja liukumäet ovat suosittuja vuotta Lapsi liikkuu ja viettää paljon aikaa ulkona. Juoksu-, hyppy-, tasapaino-, riippumis- ja kiipeämisleikit ovat suosittuja vuotta Lapsella on pitkäjännitteisyyttä ja kykyä taitoa vaativiin leikkeihin ja yhteistoimintaan muiden lasten kanssa. Urheilun osuus leikkitoiminnasta on huomattava. Erilaiset pelit ovat suosittuja Taulukko 3. Lasten ulkonaolo pientalo- ja kerrostaloalueella. Pienten lasten (2...3-vuotiaiden) yksin leikkiminen asuntoalueiden pihoilla Pienten lasten kaverikontaktit ulkona Pienten lasten päivittäinen ulonaoloaika Koululaisten päivittäinen ulkonaoloaika Pientaloalueet Kerrostaloalueet 25 % lapsista Alle 5 % lapsista 70 % lapsista 15 % lapsista n. 2,5 tuntia/päivä n. 1 tunti/päivä n. 2 tuntia/päivä n. 1 tunti/päivä Ulkoleikkipaikkojen suurin käyttäjäryhmä määrällisesti ovat vuotiaat ja vuotiaat. Päiväkodeissa lapset ovat pihalla tuntia päivässä ja kouluissa tuntia päivässä. 2 YLEISET TAVOITTEET Leikkipaikka on lasten leikkimiseen tarkoitettu alue, jonka suunnittelussa on otettu huomioon lapsen turvallisen leikin edellytykset terveellisessä ympäristössä 1). Lapset viihtyvät alueella, jossa he voivat valita leikkejään ja jossa on lapsen kehitysvaiheita vastaavia toimintamahdollisuuksia. Lapset leikkivät usean tyyppisiä leikkejä usein samanaikaisestikin. 1) Lastensuojelulain 683/ luvun 1 :n mukaan "Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun". Turvallisuusvaatimuksia noudatetaan kaikilla lasten leikkimiseen tarkoitetuilla alueilla. Leikkipaikka on yleensä erotettu muista alueen toiminnoista aidalla tai istutuksilla. Lapset liikkuvat, oleskelevat ja myös leikkivät lähes kaikkialla, jossa siihen on mahdollisuus, ei ainoastaan erityisillä leikkialueilla, joten turvallisuus tulee ottaa huomioon kaikessa ympäristösuunnittelussa. Leikki ei välttämättä vaadi erityisiä leikkivälineitä. Myös ympäristön kalusteita käytetään leikissä, esimerkiksi portaita, pöytiä, penkkejä ja päällystettyjä alueita, mutta niiden ei edellytetä täyttävän leikkivälineiden turvallisuusvaatimuksia.

3 RT Ohjeet 3 Taulukko 4. Fyysisten perusliikkeiden sekä kunto- ja taitotekijöiden harjoittaminen. Fyysiset perusliikkeet. Perusliikkeet ovat lapsen liikunnallisen kehityksen perusta. Nämä taidot auttavat lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ryömiminen konttaaminen käveleminen juokseminen hyppääminen heiluminen, keinuminen kieriminen, pyöriminen työntäminen vetäminen heittäminen kiinniottaminen Fyysiset kuntotekijät kestävyys voima nopeus liikkuvuus Henkinen ja fyysinen kyky vastustaa väsymystä Lihasten kyky tuottaa voimaa, jolla voidaan siirtää, vetää tai työntää keho tai väline paikasta toiseen Hermo- ja lihasjärjestelmään perustuva kyky suoritutua olosuhteisiin nähden lyhyimmässä mahdollisessa ajassa Kyky tehdä itse tai ulkoisen voiman avulla laajarataista liikettä Fyysiset taitotekijät tasapaino rytmikyky Avaruudellinen suuntautumiskyky erottelukyky muuntelukyky Toimii lihaksiston, näköaistin ja tasapainoaistin yhteistyönä Liittyy liikkeen ajoittamiseen. Rytmitaju säätelee lihastoiminnan oikea-aikaisuutta, kestoa ja nopeuden muutosta Kyky hahmottaa rajallinen, kolmiulotteinen tila ja ottaa huomioon muiden liikkeitä Kyky erotella ja käsitellä aistien välittämää tietoa sekä lihasten työskentely- ja rentoutusvaihetta; voima, aika, tilan erittely kullekin liikkeelle sopivaksi Kyky sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Ilmenee uusien liikemallien tuottamisena, liikkeen kontrolloimisena ja korjaamisena Monipuolinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden aikuisten ja lasten yhdessäoloon. Eri ikäryhmien kohtaaminen samoilla alueilla on leikkiä aktivoivaa ja rikastuttavaa. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota leikkipaikan ja -välineiden kestävyyteen (elinkaari). Suunnittelun tavoitteena on, että leikkipaikka on ympäristöön soveltuva harmoninen kokonaisuus. Leikkipaikalla voi olla suunniteltu teema. 2.3 Lapsen fyysisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen Leikit ja pelit edistävät lapsen fyysistä kehitystä samalla, kun ne lisäävät lapsen sosiaalisia taitoja. Leikit ja pelit tuovat lapselle itseluottamusta ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. 2.1 Leikkipaikan vähimmäiskoko Leikkialueen koko on määritelty sisäasiainministeriön kaavoitusohjeissa tonttikohtaisten ja puistojen leikkialueiden osalta. Päiväkotien tontin pinta-aloista on ohjeet sosiaalihallituksen ohjeissa Päiväkodin toimitilojen suunnittelu (RT SH-20380). Leikkipaikan kokovaatimukset on esitetty kohdissa 4.3 Päiväkodin pihat ja 4.4 Koulun piha. 2.2 Leikin luonne lapsen eri kehitysvaiheissa Leikki on lapsen tapa toimia ja hankkia kokemuksia. Leikissä yhdistyvät kaikki kehityksen piirteet: liikkuminen, tunteet, ajattelu ja sosiaaliset suhteet. Leikkiessään lapsi on aktiivinen ja tavoitteellinen. Leikki tuottaa lapselle tyydytystä, huvia ja iloa. Lapsi leikkii lähes aina ympäristössään liikkuessaan, mistä aiheutuu hänelle vaaraa, mikäli suunnittelussa turvallisuusnäkökohtia ei ole otettu huomioon. Monitoimiteline, liukumäki ja karuselli. Espoo.

4 RT Ohjeet 4 3. LEIKKIPAIKKOJEN SUUNNITTELU 3.1 Leikkipaikan suunnitteluasiakirjat Leikkipaikka rakennetaan piirustuksia, työselostuksia ja välineen valmistajan toimittamia asennusohjeita noudattaen. Suunnittelijan tulee laatia riittävä määrä piirustuksia, joista ilmenevät vähintään turvallisuuden kannalta kriittiset mitat. Suunnittelija on vastuussa siitä, että mittapiirustuksen mitat täyttävät turvallisuusvaatimukset. Leikkipaikan suunnittelijan tulee tuntea turvallisuusvaatimukset. Suunnittelijan vastuu määritellään Konsulttitoiminnan yleisissä sopimusehdoissa KSE 1995 (RT ). Suunnittelijan vastuuta käsitellään liitteessä sivulla Turvallisuusnäkökohtien esittäminen suunnitelmissa Suunnitelman esittäminen: varusteet esitetään mittakaavassa turva-alue esitetään leikkivälineen ympärillä katkoviivalla turvallisuuden kannalta kriittiset mitat esitetään tarvittaessa mittalukuina; välineiden keskinäiset etäisyydet ja etäisyydet leikkipaikkaa rajaaviin rakenteisiin paikalla rakennettavista rakenteista laaditaan riittävät ohjeet ja piirustukset. Tällaisia ovat esimerkiksi alustojen kerrospaksuudet ja laatu aitojen korkeus ja rakenne pengerrysten enimmäiskorkeuserot suunnitelmiin lisätään merkintä: Mitat on tarkastettava työmaalla valmistajan toimittamien asennusohjeiden perusteella leikkipaikan korkeuserot (pinnantasaus) on esitettävä suunnitelmissa. Yleensä leikkipaikka on suunniteltava siten, että kunkin välineen turva-alue on vaakasuorassa ja että siitä on järjestetty vedenpoisto. Piirustusluettelo Asemapiirustus 1:500 Mittakaava ympäristösuunnitelma pinnan tasaus- ja kuivatussuunnitelma maastonmuotoilu pintamateriaalit rakenteet kalusteet ja varusteet kasvillisuus kasvilajeittain valaistus Detaljipiirustukset tarvittavista kohteista 1:20...1:100 Leikkauspiirustukset 1:20...1:100 Työselostus Määräluettelo Tuulisuus Leikkipaikan tulisi olla tuulelta suojaisessa paikassa. Tuulen suojausta tarvitaan ennen kaikkea vallitsevia kylmiä ja toistuvia paikallisia tuulia vastaan. Leikkialueita ei tule sijoittaa avoimille tuulisille paikoille eikä tuulensoliin, joita muodostuu erityisesti korkeiden rakennusten väliin. Tuulen voimakkuuteen ja suuntaan vaikutetaan: rakennusten ja rakennelmien sijoittelulla ja niiden mittasuhteilla maastonmuotoilulla tuulensuojarakennelmilla monikerroksisella kasvillisuudella. Kuva 1. Rakennuksen varjojen suunnat ja pituudet kevät- ja syyspäivän tasauksen aikaan (ajankohtien Ja tienoilla) tunnin välein klo Etelä-Suomessa. 3.3 Pienilmasto leikkipaikan sijoittamisessa Auringon suunta ja korkeus Leikkialue pyritään sijoittamaan siten, että sinne tulee riittävästi auringonvaloa leikkialueen normaaleina käyttöaikoina. Leikkialueen varjoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon auringon korkeus ja suunta eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, kuva 1. Leikkialueella tulee olla mahdollisuus oleskella myös varjossa. Varjoisuus aikaansaadaan kasvillisuuden, katosten ja pergoloiden avulla. 3.4 Leikkipaikan terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen Leikkipaikan suunnittelun lähtökohtia ovat terveellisyys ja turvallisuus. Ohjeita esitetään taulukossa 5.

5 RT Ohjeet Leikkipaikan teema Leikkialue suunnitellaan ympäristöönsä sopivaksi. Kokonaisuuteen vaikuttavat ympäröivän rakennetun ja luonnonympäristön elementit. Leikkipaikkaa suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon mahdollinen historiallinen ympäristö ja vanhojen puistojen luonne. Suurehkoille leikkipaikoille voidaan valita jokin tietty teema, esimerkiksi merellisyys tai liikenne- ja eläinaiheet. Teema näkyy maastonmuotoiluissa, kaluste-, kasvillisuus-, ja pinnoitevalinnoissa. Leikkivälineiden sekä kalusteiden väritys on tärkeä sekä leikkipaikan ilmeen että myös lasten leikkien kannalta. Lapset pitävät yleensä värikkäistä leikkivälineistä. Värityksellä voidaan lisätä lapsen havainnointia leikkivälineessä ja siten edistää leikkivälineen turvallisuutta. Alueen ilmeen kannalta keskeistä on kuitenkin suunnitella leikkialueen väritys sopivaksi muuhun kokonaisuuteen. Heikosti näkevien kannalta värityksen valinnassa kiinnitetään huomiota värikontrasteihin tarvittavissa kohdissa, kuten kulkureittien tasoerojen kohdalla. Esimerkki leikkikenttävälineen teemasta, linnateema. Tuusula. Taulukko 5. Leikkipaikan suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja. Liikenne Onnettomuuksien ehkäisy Melu Pöly Saasteet kulkureitit leikkipaikalle eivät saa olla moottoriajoneuvoliikenteen kanssa risteäviä. Säännöllisen huoltoliikenteen risteämistä leikkipaikan kulkuyhteyksien kanssa pyritään välttämään turvallisuusvaatimusten noudattaminen maastonmuotoilu rakenteet, kuten aidat, katokset ja muurit maaston muotoilu rakenteet, katokset, muurit monikerroksinen kasvillisuus pihoissa tomutus eriytetty leikkialueesta leikkipaikan sijoittaminen puhtaalle maaperälle riittävä etäisyys pysäköintipaikoista, liikenneväylistä, teollisuusalueista, lämpövoimaloista jne. jätteiden keräilypisteet erillään leikkialueesta Myrkylliset kasvit leikkialueella ei saa olla myrkyllisiä lajeja, taulukko 7. Allergiaa aiheuttavat kasvit Häikäisy Valaistus Leikkialueen puhtaana- ja kunnossapito leikkialueen kunnossapidolla voidaan vähentää heinien ja pujon kukintaa liikenne ja pysäköintialueet rajataan aidoilla tai istutuksilla riittävä valaistus (myös leikkialueen huoltotöitä varten) jätteiden keräilypisteet erillään leikkialueesta säännölliset hoitotoimenpiteet ja leikkivälineiden rutiinitarkastukset toiminnalliset tarkastukset vuositarkastukset terveystarkastukset: eristyisesti puistojen kahluualtaat ja hiekkalaatikot Hälytysajoneuvot mahdollinen pelastustien tarve, mitat, taulukko 10. Opastus Lumi Leikkipaikan kunnossapitokalusto opastaulu, jossa on vähintään leikkipaikan nimi ja osoite sekä yleinen hätänumero ja kunnossapitäjän yhteystiedot tila auratulle lumelle kunnossapitokaluston vaatima tilantarve: leikkihiekan ym. vaihto mahdollista

6 RT Ohjeet Istutusalueet Pihan istutukset tehdään pihasuunnitelman mukaan. Istutusten suunnittelussa ja kasvilajien valinnassa otetaan huomioon olemassa oleva kasvillisuus, kasvien talvenkestävyys ja lumen aurausalueet. Istutukset pyritään sijoittamaan riittävän suuriksi ja kulutusta kestäviksi alueiksi niin, että ne jäsentävät piha-aluetta toimintojen mukaan sekä visuaalisesti. Kasvillisuus suojaa tuulelta ja melulta ja antaa näkösuojaa. Taulukossa 6 luetellaan esimerkkejä leikkipaikalle soveltuvista pensaslajeista. Asuintalojen pihojen suunnittelusta on ohjeita RT-ohjekortissa RT Asuntosuunnittelu. Yhteiset ulkotilat ja istutuksista RT-ohjetiedoston osassa 89. Turvallisuuden takia on tärkeää, että leikkipaikalla ei ole myrkyllisiä, piikkisiä eikä allergisoivia kasveja. Taulukossa 7 luetellaan kasveja, joita myrkyllisyytensä takia ei tulisi olla leikkipaikoilla. Yleisimpiä siitepölyallergiaa aiheuttavia kasveja ovat lepät, koivut, heinät ja pujo. Allergisoivista kasveista on tietoa Allergia- ja astmaliiton sivuilla Valaistus Valaistusta tarvitaan leikkitoimintaa, leikkipaikan kunnossapitotöitä ja ilkivallan ehkäisyä varten. Näkyvyyteenvaikuttavat tarkasteltavan kohteen luminanssi, kohteen taustan luminanssi, häikäisy, varjonmuodostus ja valon väriominaisuudet. Leikkialueen valaistuksen värintoisto-ominaisuuksien tulee olla hyvät. Häikäiseviä valonlähteitä tulee välttää. Valaistusvoimakkuussuosituksia: leikkialueet 5 lx kulkuväylät pientaloalueella 2 lx kulkuväylät rivi- ja kerrostaloalueella 5 lx kevytliikenneväylät 2 5 lx pääsisäänkäynnit, asuinrakennusten pihat 20 lx. Valaisimet valitaan ja sijoitellaan valaistustarpeen mukaan niin, että niihin ei ole törmäysvaaraa ja että ne eivät haittaa viheralueiden kunnossapitoa. Leikkialueilla käytetään yleensä 3 5 m:n korkeuteen asennettuja pylväsvalaisimia. Valaisinten sijoittelulla eri korkeuksille sekä valaistuksen värilämpötiloilla voidaan auttaa hahmottamaan aluetta, alueen rajoja ja suuntia matalia pollarivalaisimia opastukseen ja alueiden rajaukseen valokuituja opastukseen ja efektien luomiseen. Taulukko 6. Esimerkkejä leikkipaikalle soveltusista pensaista (koko Suomessa). Pensaslaji Kasvupaikka Korkeus (m) Matalat lehtipensaat Diervilla lonivera, keltavuohenkuusama A-V 0,5...1 Diervilla sessifolia, rusovuohenkuusama A-V 0,5...1 Potentilla fruticosa, pensashanhikki A 0,7...1,5 Spiraea betulifolia, koivuangervo A-PV 0,5...0,8 Spiraea densifolia, rinneangervo A-PV 0,7...1 Spiraea japonica Froebelii, ruusuangervo A-PV 0,5...1 Spiraea japonica Little Princess, keijuangervo A-PV 0,5...0,8 Spiraea japonica Odensala, loistoangervo A-PV 0,5...1 Stephanandra incia Crispa, seppelvarpu A-V 0,3...0,5 Keskikorkeat lehtipensaat Aronia x prunifolia, koristearonia A-V 1,5...2 Malus thoringo, marjaomenapensas A, Etelä-Suomi 1,5...2,5 Philadelphus coronarius, pihajasmike A-V 1,5...3 Ribes alpinum, taikinamarja PV-V 1...1,5 Rosa carolina, karoliinaruusu A-PV 1,5...2 Rosa pimpinellifolia, juhannusruusu A 1,5...2 Rosa rugosa, kurtturuusu A-PV 1...1,5 Rosa Splendens, valamonruusu A-PV 1,5...2 Rubus odoratus, tuoksuvatukka A-V 1,5...2,5 Sorbaria sorbifolia, pihlaja-angervo A-V 1,5...2 Spiraea Billardii-hybr., rusopajuangervo A-V 1,5...2 Spiraea chamaedryfolia, idänvirpiangervo A-PV 1,5...2 Spiraea Grefsheim, norjanangervo A-PV 1,5...2,5 Korkeat lehtipensaat Amelanchier ssp. tuomipihlaja A-PV Acer tataricum subsp. Ginnala, mongolianvaahtera A-PV Syringa ssp., syreeni A-PV Havupensaat Microbiota decussata, tuivio A-PV 0,3 Pinus mugo, vuorimänty A-PV 1,5...3 Pinus mugo Pumilio, kääpiövuorimänty A-PV 0,5...1 A = aurinkoinen kasvupaikka PV = puolivarjoinen V = varjoinen Puistoalueiden valaistuksessa käytetään yleensä elohopealamppuja, jotka toistavat värit hyvin ja soveltuvat hyvin mm. kasvillisuuden valaistukseen. Niiden valotehokkuus on alhainen suurpainenatriumlamppuja. Valon väri muistuttaa pienitehoisen hehkulampun valoa keraamisia monimetallilamppuja induktiolamppuja. Lampuista on ohjeita RT-ohjekortissa RT , KH Lamput. Pikku Huopalahti, Helsinki.

7 RT Ohjeet 7 Taulukko 7. Myrkyllisiä kasveja Kasvilaji Myrkyllinen kasvin osa Aitalikusteri Ligustrum vulgare marjat ja lehdet Alppiruusut Rhododendron ssp lehdet ja kukat Euroopansorvarinpensas Euonymus europaeus koko kasvi Happomarjat Berberis ssp Hevoskastanja Aesculus hippocastanum koko kasvi, eristyisesti siemenet ja hedelmänkuoret Heidet Viburmum ssp hernepensaat Caragana ssp Hortensiat Hydrangea ssp Kanadantuija Thuja occidentalis koko kasvi, erityisesti nuoret kävyt Kultasade Laburnum alpinum koko kasvi, erityisesti siemenet Kuusamat Lonicera ssp marjat ja kukat Lumimarja Symbhoricarbus albus marjat ja kukat Mahonia Mahonia aquifolium ei marjat Marjakuuset Taxus ssp koko kasvi (ei marjojen punainen lihamalto) Näsiä Daphne mezerium koko kasvi, erityisesti kuori ja marjat (hengenvaarallinen) Pensasväriherne Genista tinctoria koko kasvi Paatsamat Rhamnus kuori ja erityiseti marjat Pilvikirsikka Prunus pensylvanica Rohtokataja Juniperus sabina Koko kasvi, myös hedelmä Suokukka Andromeda polifolia Suopursu Ledum palustre Terttuselja Sambucus racemosa koko kasvi Tuhkapensaat Cotoneaster ssp koko kasvi Tuijat Thuja ssp Tuomi Prunus padus siemenet, puun kuori Vihmat Cytisus ssp Myrkyllisiä perennoja ja sipulikasveja Aitoukonhattu Aconitum napellus erityisesti juurakko, mutta myös muut kasvinosat Jättiputki Heracleum mantegazzianum kasvineste Kalliokielo Polygonatum odoratum siemenet Keltamo Chelidonium majus koko kasvi, erityisesti juuri Kevätesikko Primula veris maavarsi ja juuri, lehdistä iho-oireita Kielo Convallaria majalis koko kasvi, erityisesti kukat ja marjat Konnanmarja Actaéa ssp koko kasvi Kurjenmiekat Iris ssp Lehtoakileija Aguilegia vulgaris koko kasvi, erityisesti siemenet Lupiini Lupinus polyphyllus koko kasvi, erityisesti kypsät siemenet Lyhtykoiso Physalis alkekengi vihreät lehdet ja raaka marja Mooseksenpalavapensas Dictamnus albus koko kasvi, erityisesti siemenkota ja lehdet Myrkkylilja Cochinum atumnale koko kasvi (hengenvaarallinen) Narsissi Narcissus sipuli Rentukka Caltha palustris koko kasvi Ruusupapu Phaseolus coccineus papu raakana ja kuivattuna Sinivuokko Hepatica nobilis Sormustinkukka (rohtosormustinkukka) Digitalis purpurea koko kasvi Sudenmarja Paris quadrifolia koko kasvi Talvio Vinca ssp koko kasvi Taponlehti Asarum europaeum koko kasvi Valkovuokko Anemone nemorosa koko kasvi Vuohenjuuret Doronicum Myrkyllisiä köynnöksiä Kärhöt Clematis Piippuköynnös Aristocrathia machrophylla Punakoiso Solanum culcamara Villiviinit Parthenocissus ssp myrkyllisyys epäselvä (sisältää liukenevia oksalaatteja) Myrkyllisiä viljelykasveja Peruna Raparperi Tomaatti

8 RT Ohjeet Leikkipaikan toiminnot ja tilankäyttö Käyttäjäryhmät Leikkialueita pyritään mahdollisuuksien mukaan limittämään siten, että samoilla alueilla viihtyvät sekä lapset että aikuiset, myös vanhukset. Tämä lisää eri ikäryhmien vuorovaikutusta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon: liikunta- ja toimintarajoitteiset lasten huoltajien tarpeet leikkipaikkaa käyttävien lasten ikäryhmät. Ikäryhmissä tapahtuu muutoksia. Tämän takia leikkipaikkojen suunnittelussa tulisi ennakoida käyttäjäryhmien muutoksia. Leikkipaikka voidaan suunnitella ainakin osittain muunneltavaksi. Leikkipaikan toimintojen valintaan vaikuttavat alueella sijaitsevat muut julkiset leikkipaikat. Lapsen toimintasäde kasvaa lapsen kehityksen myötä. Pihapiirissä olevat leikkipaikat suunnitellaan yleensä pienille lapsille. Ympäristö ja maasto Leikkivälineiden sijoittelussa ja maaston käsittelyssä pyritään hyödyntämään olevat maastonmuodot. Leikkivälineiden turva-alueet pyritään suunnittelemaan kuitenkin vaakasuoriksi. Kaltevilla turva-alueilla turvallisuusnäkökohdat on huolellisesti varmistettava suunnitteluvaiheessa. Kasvillisuus ja istutusten suoja-aidat Leikkialueilla kasvillisuudella on suuri merkitys toimintojen jäsentelyssä sekä suojaavana ja rajaavana elementtinä. Kasvillisuuden korkeusvaihteluilla muodostetaan leikkialueen tilavaikutelmaa. Kasvillisuus ilmentää myös vuodenaikojen vaihtelua. Leikkialueella ei tule olla myrkyllisiä, piikkisiä eikä allergisoivia kasveja. Kasvillisuus istutuksen yhteydessä ja vilkkailla leikkipaikoilla suojataan matalilla kasvillisuudensuoja-aidoilla. Päällysteet Päällysteet jäsentävät pihatilaa samalla, kun ne toimivat leikki-, peli- ja käytäväpintoina. Käytävien päällysteinä on yleensä kiveys, asfalttipäällyste ja kivituhka. Oleskelualueilla käytetään kiveys-, kivituhka-, sora- ja puupintoja sekä tekonurmea. Täysin kovia päällysteitä saa käyttää leikkialueilla ainoastaan leikkipaikkavälineiden putoamisalueen ulkopuolella. Putoamisalueella käytettävän materiaalin laatu määräytyy välineen putoamiskorkeuden mukaan. Välineillä, joiden putoamiskorkeus on alle 60 cm, ja joihin ei liity pakotettua liikettä, ei ole putoamisaluetta. Välineen ympärille täytyy kuitenkin jättää riittävästi tilaa välineen turvalliselle käytölle eikä edes näitä putoamisalueettomia välineitä suositella asennettavaksi täysin koville alustoille. Materiaalien rajapinnat suunnitellaan siten, että ne eivät estä liikkumista eri materiaaleilla pinnoitettujen alueiden välillä, mikäli tavoitteena ei ole kulkuyhteyden katkaiseminen. Pintamateriaalia rajaavat rakenteet eivät saa sijoittua leikkivälineiden turva-alueelle. Toimintojen suunnittelu Leikkipaikan toimintojen sijoittamiseen vaikuttaa leikkialueiden koko ja muoto käytävät ja niiden sijainti maastonmuodot rakenteiden kuten tukimuurien tarve leikkitoiminnot, välineet ja niiden turva-alueet toimintoalueita jäsentävät istutukset ja suoja-aidat kunnossapito leikkihiekan vuosittainen vaihtaminen. Jos leikkihiekka on puhdasta, sitä lisätään lumen auraus auratulle lumelle varattava tila puhtaanapito ja roska-astioiden tyhjennys. Leikkivälineet valitaan siten, että ne mahdollistavat erityyppisten leikkien leikkimisen. Auringon- ja tuulensuojakatokset ja pergolat suunnitellaan osaksi leikki- ja oleskelualuekokonaisuutta. Seuraavassa esitetään leikkivälineitä leikin muotojen mukaan. Taulukko 8. Leikkityyppejä ja leikeissä käytettäviä leikkivälineitä. Leikkityyppi Fyysisten perusliikkeiden sekä kunto- ja taitotekijöiden harjoittaminen Luovat leikit Järjestelyleikit Roolileikit Vastaanottava eli reseptiivinen leikki Hoivaamisleikit Leikkiväline, -tila tai alue keinut liukumäet tasapainopuomit kelkka- ja pulkkamäet kiipeilytelineet rekit, trapetsit sulkapallo- ja lentopallokentät polkupyöräradat, rullalautailuradat ja -rampit kentät maalit, verkot ja verkkotolpat, palloseinät, koripallotelineet hiekkalaatikko vesileikkipaikka leikkipaikkarakennuksen mahdollistamat sisäleikit penkit ja pöydät leikkimökki, amfiteatteri, tilat leikkipaikkarakennuksessa istuinryhmä leikkialueella, tilat leikkipaikkarakennuksessa leikkimökki tai tilat leikkipaikkarakennuksessa tai luonnonalue

9 RT Ohjeet Talvileikit Lumen käsittely Leikkipaikalle tulisi talvella olla mahdollisuus kasata lunta talvileikkejä varten. Lapset piirtävät, tekevät enkeleitä, rakentavat lumilinnoja ja veistävät, sulattavat ja jäädyttävät lunta. Pulkkamäki Pulkkamäki ja sen mahdollisuus otetaan huomioon - mikäli sitä ei ole suunniteltu, se todennäköisesti kuitenkin muodostuu jonnekin. Laskupaikan on oltava turvallinen. Luisteleminen Koulujen kentälle sekä aluepuistoihin rakennetaan talvikäyttöä varten luistelukentät. Päiväkotien pihoihin rakennetaan kentät, mikäli päiväkoti on suuri tai päiväkodin lähellä ei ole koulun kenttää. Luistimien vaihtamista varten tulisi olla vähintään istuimet tai istuimelliset katokset. Hiihtäminen Hiihtolatureittejä on suositeltavaa olla leikkipaikojen tai asutuksen lähellä. Näitä reittejä voidaan käyttää lumettomana aikana maastopyöräilyyn, rullaluisteluun ja rullalautailuun. Asuntoalueiden lähelle suositellaan hiihtomaita Pelastustie Pelastustien mitat ja kantavuusvaatimukset varmistetaan paloja rakennusvalvontaviranomaiselta. Ohjeita pelastustien suunnitteluun on ympäristöministeriön ympäristöoppaassa 39 Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa, ohjekortissa RT Asuntosuunnittelu. Yhteiset ulkotilat ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa 2007:5 Helsingikäinen kerrostalopiha. Taulukko 10. Pelastustien mitat. Pituus (ajoneuvon pituus n. 12 m) Leveys Jos tie tarkoitettu vain sairaskuljetuautoille Ajokorkeus Kääntösäde (ulkosäde) Sisäsäde Ajoneuvon tukijaloille tarkoitetun alueen leveys Ajoneuvon kokonaismassa Etuakselin massa 3,5 m 2,5 m 4,5 m 12,5 m 5,5 m 7,0 m 32 t 8t 3.10 Näkö- ja liikkumisrajoitteisten huomioon ottaminen Näkö- ja liikkumisrajoitteiset otetaan huomioon mahdollisimman hyvin kaikkien leikkipaikkojen suunnittelussa. Reitin leikkipaikalle tulisi olla helppokulkuinen. Leikkipaikoille sijoitetaan pelipaikkoja ja pöytiä istuinryhmineen. Keinuissa ja karuselleissa käytetään turvaistuimia. Taulukossa 9 esitetään ohjeita näköja liikuntarajoitteisten leikkipaikkojen suunnitteluun. Leikkipaikkojen esteettömyydestä on ohjeita verkkojulkaisussa Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä osoitteessa kohta Vinkkinurkka > Ohjeita suunnitteluun. Taulukko 9. Näkö- ja liikkumisrajoitteisten leikkipaikkaa suunniteltaessa huomioon otettavia seikkoja. Suunnitteluohjeita on myös ohjekortissa RT Esteetön liikkumis-ja toimimisympäristö. Käytävä Pyörätuolin pysähtymisalojen koko ja kääntymispaikat leikkivälineiden sisään- ja ulosmenojen kohdilla vähintään 1,5 m x 1,5 m Käytävän leveys vähintään 1,2 m, avustajan rinnalla liikkumista varten Kahdelle vierekkäin olevalle pyörätuolille tarvitaan tilaa 1,8 m Luiskat Kaltevuus loiva, alle 6 % Pyörätuolille luiskan reunojen tulee olla vähintään 100 mm:n korkuiset Näkörajoitteisille luiskan reunojen värin tulee poiketa luiskan väristä Penkit Leikkivälineet Pöydät ja leikkitasot Valaistus Korkeus lapsille ja lyhytkasvuisille 300 mm pyörätuolin käyttäjille 500 mm Keinuissa ja karuselleissa on turvaistuimia, jotka ovat kooltaan riittäviä myös aikuisen kokoisille käyttäjille Liukumäkien tulisi olla tarpeeksi leveitä, jotta huoltaja voi mennä mukaan liukuun (> 800 mm) Leikkimökkeihin tulisi voida mennä pyörätuolilla Leikkivälineiden ensimmäisen askelman sijainnin näkyvyyttä parannetaan värin valinnalla ja valaistuksella Pöytätason alle tila pyörätuolille, esim. jatkettu pöytälevy leveys vähintään 800 mm korkeus vähintään 670 mm syvyys vähintään 600 mm Riittävä ja korostaa kontrastivaikutusta Korostaa portaiden ja luiskien alkamista Valaisinpylväät sijoitetaan samalle puolelle käytävää yhteen riviin noin 1 m:n etäisyydelle kulkuväylän reunasta

10 RT Ohjeet ERITYYPPISET LEIKKIPAIKAT 4.1 Yksityiset asuinpihat Julkisia leikkipaikkoja koskevat turvallisuusvaatimukset eivät koske yksityisillä asuinpihoilla olevia leikkipaikkoja. Yksityisiä asuinpihoja ovat omakotitalojen pihat ja paritalon ja rivitalon asuntokohtainen piha-alue. On yksityishenkilön oma asia, millaisia rakenteita omalle pihalleen tekee. Yksityiseen käyttöön tarkoitettujen leikkivälineiden on täytettävä standardeissa EN 71 määritetyt lelujen turvallisuusvaatimukset, jotka ovat leikkikenttästandardeja väljempiä rakenteellisen lujuuden suhteen, mutta tiukempia esimerkiksi kemikaalien suhteen. 4.2 Kerros- ja rivitalojen yhteiset piha-alueet Tonttikohtaisten leikki- ja oleskelualueiden suunnittelussa otetaan huomioon seuraavaa: etäisyys asunnoista enintään 50 m leikkipaikan vähimmäiskoko 100 m 2, suositus m 2 jokaista 3000 kerrosneliömetriä kohti yksi leikkipaikka. Tontilla, jolla on kaksi tai useampia asuntoja, tulee olla leikkialue, jonka tulee täyttää julkisille leikkialueille asetetut turvallisuusvaatimukset. Yli 300 m 2 suuruisille leikkialueille mahtuu eri ikäryhmille tarkoitettuja välineitä. Nämä voidaan erottaa aidalla tai istutuksilla. Leikkialueen tulisi sijaita siten, että sinne on suora kulkuyhteys porrashuoneesta ja asunnoista suora näkö- ja kuuloyhteys. Erityishuomioita Kulkureitin leikkialueelle tulee olla liikenteellisesti turvallinen. Alueen on oltava riittävästi eristetty autopaikoista ja ajoneuvoliikenteen käyttämistä alueista Kiinteistön ja asuntojen huoltoon liittyvät toiminnot järjestetään siten, etteivät ne häiritse leikkipaikkojen käyttöä Mikäli rakennuksessa sijaitsee vapaa-ajan sisätiloja, tulisi leikkialueiden sijaita niiden välittömässä läheisyydessä Pihojen perusleikkivälineitä ovat hiekkalaatikko, keinu sekä pöydät ja penkit Lasten leikki ja vanhempien oleskelu pyritään ainakin osittain limittämään. 4.3 Päiväkotien pihat Ulkoleikkitilan koko lasta kohden Leikkitilaa tulee olla vähintään 20 m 2 /lapsi. Asuinrakennusten pohjakerroksissa sijaitsevissa päiväkodeissa sekä vanhoihin rakennuksiin sijoittuvissa päiväkodeissa on ulkotilasta vähintään 5m 2 /lapsi oltava samalla tontilla. Muu ulkotila voidaan osoittaa tonttiin välittömästi liittyvältä puistoalueelta. Mitoitusohjeita esitetään sosiaali- ja terveysministeriön suunnitteluohjeissa sekä säännöskortissa STM/SH Päiväkodin toimitilojen suunnittelu. Päiväkodin pihan aitaaminen Päiväkodin piha tulee aidata. Aidan tulee olla vaikeasti kiipeiltävä, mikä tarkoittaa puuaidassa sitä, että vaakasäleet ovat aidan ulkopuolella metalliaidassa verkon pystylankojen jako on mieluusti alle 30 mm, mutta joka tapauksessa enintään 50 mm. Aidan tulee olla 120 cm korkuinen myös talvella mitattuna pakkaantuneen lumen pinnasta. Aidan ja maan välin tulee olla alle 10 cm. Portissa tulee olla kaksitoiminen salpa, joka on lapselle vaikeasti avattava. Kaksitoimisuus voi tarkoittaa kahta erillistä salpaa tai yhtä kaksitoimista salpaa. Päiväkodin pihan leikkipaikka. Espoo. Erityishuomioita Päiväkotien pihoihin rakennetaan aidat, jotka estävät lasten poistumisen pihalta. Koko aidattu piha-alue on leikkialuetta Eri ryhmät voidaan erottaa aidoilla omille leikkialueilleen Leikkialueiden välille rakennetaan portit. Porteissa on oltava sekä kulkuportit että huoltoportit. Lukkojen on oltava sellaisia, että lapset eivät saa niitä auki, mutta aikuisten on helppo avata ne Pihan tulee olla valvottavissa. Pimeitä katvealueita ei saa esiintyä Kuivatusrakenteiden merkitys on korostunut, koska pienimmät lapset liikkuvat ryömien. Samasta syystä erityisesti sisäänkäyntien edustojen tulee olla päällystettyjä. Sadevesikaivot sijoitetaan päällystetyille alueille, sillä hiekka- ja kivituhkapinnoilta lapset valuttavat kiviainesta kaivoihin Liukkaita pintoja, kuten pöllireunuksia tulee välttää Leikkivälineiden määrä ja koko valitaan käyttäjäryhmässä olevien lasten iän ja ryhmän koon mukaan Pihoissa tulisi aina olla katokset lapsille sateen ja liiallisen auringon varalta sekä lastenrattaita varten Leluja varten rakennetaan lukittavat varastorakennukset Päiväkotien pihoissa valaistus on hyvin keskeinen, koska lapset tuodaan aamulla ja haetaan illalla talvikautena pimeään tai hämärään aikaan. Lapset ulkoilevat pihalla myös pimeään tai hämärään aikaan Leikkipaikan kasvillisuus eristetään tiiviillä kasvillisuudensuoja-aidalla tai kasvillisuuden on oltava niin tukevaa, ettei se vaurioidu lasten leikeistä. Piikikkäitä tai teräväoksaisia pensaita vältetään Päiväkotien pihat ja rakennukset voivat olla ilkivallan kohteena. Tästä syystä liikuteltavia kalusteita, ja irrallisia materiaaleja tulisi välttää Oleskelualueiden kalustevalinnoissa otetaan huomioon myös hoitajien tarpeet Pihaan voidaan varata tila talviaikaiselle luistelukentälle Päiväkodin pihoissa varataan tilaa vähintään hiekkaleikeille, keinuille, kiipeilytelineelle, liukumäelle ja pelikentälle. Pihalla tulee olla nurmialuetta. Esteettömyys tulee ottaa päiväkoteja ja leikkipaikkoja ja niiden korjauksia suunniteltaessa huomioon, ohjeita on verkkojulkaisussa Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä osoitteessa kohta Vinkkinurkka > Ohjeita suunnitteluun.

11 RT Ohjeet 11 Taulukko 11. Leikkialueiden mitoitus. Pikku Huopalahden ala-asteen koulun piha. Helsinki. Lähipuistojen leikkialueet ja lähiliikunta-alue 150 m Leikkialueen vähimmäiskoko m 2, 25 m 2 /100 m 2 asuntokerrosalaa Asuntoaluekohtaisten virkistysalueiden leikkipaikat Enimmäisetäisyys asunnosta Mitoitus 500 m Leikkipuistoa 0,6...1,2 ha Puiston kokonaispinta-ala vähintään 10 ha Mitoituksessa otetaan huomioon alueen rakentamistiheys ja luonnonolot 4.4 Koulun piha Koulun tontin koko leikkialueineen Koulun tontista on ohjeita ohjekortissa RT Koulurakennus, yleissuunnittelu ja RT Koulurakennus, tilasuunnittelu. Tontin koon tulee mukaan olla vähintään 1,5 ha ja lisäksi vähintään 20 m 2 oppilasta kohden. Tontti sisältää tällöin liikunnan opetukseen tarvittavan kentän sekä koulun laajentamismahdollisuuden. Koulun tontilla tai koulun välittömässä läheisyydessä on oltava kenttä, joka on kooltaan vähintään 40 m x 60 m. Välituntipihan tulee olla pinta-alaltaan yli 500 m 2, m 2 /oppilas. Talviolosuhteisiin liittyvät erityispiirteet, kuten katoksilta putoava lumi ja jäästä aiheutuva liukkaus otetaan huomioon suunnittelussa Piha-alueet ja leikkipaikat valaistaan riittävästi Polkupyörille varataan riittävästi telinepaikkoja, jotta pyöriä ei viedä piha- ja leikkialueille. Ohjeita on ohjekortissa RT Polkupyörien pysäköinti ja säilytys Pysäköinnin ja vanhempien saatto- ja hakuliikenteen tulee olla järjestetty siten, että liikenne ei ohjaudu varsinaisille piha-alueille. Kirjallisuutta Koulupihan mahdollisuudet -opas. Mannerheimin lastensuojeluliitto Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -opas. Lähiliikuntapaikkojen tietopankki, Invalidiliiton esteettömyysprojektin verkkosivut: Erityishuomioita Koulun pihaa käytetään ympäri vuoden Piha on myös muiden toimijoiden, kuten lähiympäristön asukkaiden ja iltapäivä- ja liikuntakerhojen käytössä muina aikoina kuin koulun toiminta-aikana Koulurakennuksessa tulisi olla katokset sateen ja auringon suojaksi välituntien aikana Suunnittelussa otetaan tasapuolisesti huomioon kummatkin sukupuolet sekä oppilaiden ikäryhmät Välituntipihan tulisi aktivoida lapsia leikkimään ja liikkumaan. Koulun pihoissa suositaan erilaisia monitoimitelineitä, joissa useat lapset voivat leikkiä ja liikkua samanaikaisesti Liikuntaan kannustamassa välituntipihalla voi leikin ja liikunnan yhdistävien leikkivälineiden lisäksi olla esimerkiksi yleisurheilun suorituspaikkoja, hyppypaikkoja, pallonheittopaikkoja, palloseinä, leukapuomit, steppipenkki, punnerruspenkki, monitoimiteline, este- ja kuntorata Suunnittelussa hyödynnetään maaston muotoja, luontoa ja talviliikuntamahdollisuudet Yhteisöllisyyttä pyritään edistämään, esimerkiksi pihalle sijoitetaan pöytiä ja penkkejä Koulun pihaa on voitava valvoa helposti 4.5 Erityiskoulujen pihat Suunnittelussa huomioon otettavaa: Suunnittelussa sovelletaan samoja ohjeita kuin muidenkin leikkipaikkojen suunnittelussa Erityisesti otetaan huomioon erityiskohteen käyttäjät. 4.6 Sairaalat Suunnittelussa huomioon otettavaa: Leikkipaikkaa käyttävät sekä sairaalassa vierailevat että potilaina olevat lapset. Leikkipaikka pyritään sijoittamaan lasten osaston yhteyteen Sovelletaan samoja ohjeita kuin muidenkin leikkipaikkojen suunnittelussa Erityisesti otetaan huomioon erityiskohteen käyttäjät. 4.7 Seurakuntien ja aatteellisten yhdistysten ylläpitämät leikkipaikat Suunnittelussa huomioon otettavaa: Leikkipaikalla voi olla päivähoito- ja koululaisten iltapäivähoitokäyttöä Leikkipaikka sijoitetaan kerhotilojen yhteyteen.

12 RT Ohjeet 12 Kuva 2. Leikkialueiden sijoitus asuntoalueella.

13 RT Ohjeet 13 Kuva 3. Esimerkki kortteli- ja pihasuunnitelmasta.

14 RT Ohjeet Leikkipuistot Julkisten leikkipuistojen tulee olla riittävän turvallisia käyttää ympäri vuoden. Ainoastaan siinä tapauksessa, että välineiden käyttö estetään (kuten keinun käyttö voidaan estää poistamalla keinusta istuimet) voidaan talviajan kunnossapidosta luopua. Leikkipuistojen mitoitusohjeita esitetään taulukossa 11 ja kuvassa 2. Suunnittelussa huomioon otettavaa: Leikkipuistot suunnitellaan yksilöllisesti ympäristöönsä sopiviksi. Puiston luonnetta voi ilmentää tietty teema Leikkipuistoon suunnitellaan useita erilaisia leikkialueita, joissa on toisistaan poikkeavaa toimintaa eri ikäryhmille Tilaa varataan myös liikunnallisille leikeille Leikkikenttää käyttävät sekä alle kouluikäiset että kouluikäiset lapset, erityisesti ensimmäisen luokan oppilaat koulupäivän jälkeisessä iltapäivähoidossa Leikkialue aidataan, mikäli alueen läheisyydessä on vilkasliikenteinen tie tai vesistö Mikäli leikkialuetta käyttää säännöllisesti päiväkoti, sen suunnittelussa otetaan huomioon päiväkotipihojen suunnitteluun liittyvät erityiskysymykset Hoitajien ja muiden vanhempien tarpeet otetaan huomioon Ulkotiloihin järjestetään mahdollisuus eväiden syöntiin Talvileikkien tulee olla mahdollisia Sisätiloissa tulee olla wc Ulkotiloissa tarvitaan vesipiste Leikkikenttä valaistaan Opastetaulu. Leikkipuistossa tulee olla opastetaulu, jossa on yleinen hätänumero 112, kunnossapitäjän puhelinnumero sekä lisäksi leikkipuiston nimi ja osoite. Taulussa voi olla muutakin alueellisesti merkittävää tietoa. Opastetaulu voi olla osa muuta alueella olevaa opastetaulua, mikäli se sijaitsee leikkialueen läheisyydessä. "Ei talviajan kunnossapitoa" -kylttiä ei pidä laittaa millekään leikkialueelle, sillä leikkialueiden turvallisuudesta tulee huolehtia myös talviaikana. Oulunkylän leikkipuisto. Helsinki. 4.9 Kävelykadut Suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: Kävelykadun leikkipaikat suunnitellaan yleensä alle kouluikäisille lapsille Leikkipaikka sijoitetaan siten, että lapsille ei aiheudu vaaraa kävelykadulla tapahtuvasta liikenteestä Leikkipaikan koko ja luonne on yksilöllinen Yksittäinen leikkiväline muodostaa usein leikkipaikan. Leikkipaikkoja voi olla kävelykadulla useita Leikkivälineet ovat muotoilultaan ja materiaaleiltaan viimeisteltyjä Leirintäalueet ja uimarannat Suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: Alueet ovat käytössä yleensä vain kesäkaudella Lapset liikkuvat myös avojaloin, mikä otetaan huomioon valittaessa leikkivälineitä ja materiaaleja. Leikkipuistorakennus Leikkipuistorakennus täydentää ja toimii tukikohtana ulkoleikeille. Leikkipuistorakennus mahdollistaa pitempiaikaisen oleskelun pienten lasten kanssa puistossa. Leikkipuistorakennuksen tulee soveltua myös liikkumisesteisten käyttöön. Rakennuksessa on seuraavanlaisia tiloja, esimerkiksi: ryhmähuone tai -huoneita tupakeittiö m 2, jossa on mm. astianpesukone, jääkaappi, pakastin ja vesijuoma-automaatti toimistotila, kooltaan > 7 m 2, jossa on ATK-liitäntä siivoustila 4 m 2, jossa on pesukone ja kuivauskaappi henkilökunnan sosiaalitilat henkilölle, RT Pysyvien työpaikkojen puku-, pesu- ja wc-tilat wc-tilat erikseen tytöille ja pojille sekä inva-wc lukittavat varastot m 2, erikseen kesällä ja talvella käytettäville leikkivälineille tuulikaappi-kuraeteinen sadekatos, kooltaan noin 30 m 2 Verstastila, jossa on esimerkiksi höyläpenkit ja savipaja vesipiste ulkona Palveluyritysten leikkipaikat Leikkipaikkoja on rakennettu erityisesti huoltoasemien pihoihin lapsiperheiden houkuttelemiseksi ja viihtymiseksi. Suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja: Liikenneturvallisuus leikkipaikkaa sijoitettaessa Leikkipaikka suositellaan aidattavaksi Aikuisten taukoliikuntapaikka leikkipaikan yhteydessä. Kesäkäyttöisessä leikkipuistorakennuksessa on katos ja ulkoiluvälinevarasto. Lähistöllä olevassa rakennuksessa tulisi olla henkilökunnalle wc-tilat sekä lasten käytettävissä olevat wc-tilat erikseen tytöille ja pojille.

15 RT Ohjeet 15 Kuva 4. Yleiskuvaus standardin SFS-EN turvallisuusvaatimuksista kiinnijuuttumisen estämisestä.

16 RT Ohjeet LEIKKIKENTTÄVÄLINEIDEN TURVALLISUUS 5.1 Yleistä Leikkipaikan tulee täyttää Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) vaatimukset. Tässä laissa asetetaan palvelun tarjoajalle (leikkipaikan omistaja) mm. seuraavat velvoitteet: 3 huolellisuusvelvoite; palveluntarjoaja varmistaa välineiden turvallisuuden sekä hankintahetkellä että jatkuvassa käytössä. Tähän liittyy mm. turvallisuusasiakirja ja huoltosuunnitelma 4 ilmoitusvelvollisuus; palveluntarjoajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle sattuneista vahingoista 5 ohjeistusvelvollisuus; palveluntarjoajan on ohjeistettava palvelun turvalliseen käyttöön siltä osin kuin se ei ole ilmeistä 7 palvelun turvallisuuden arvioinnin perusteet. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) mukaan leikkikenttävälineiden oletetaan olevan riittävän turvallisia silloin, kun ne ovat turvastandardin SFS-EN 1176 osissa esitettyjen turvallisuusvaatimusten mukaisia. Tämä olettama voidaan perua valvontaviranomaisen toimesta, mikäli käytäntö osoittaa välineen olevan vaarallinen. Toisaalta turvastandardi on ohje eikä laki ja siksi väline voi olla turvallinen, vaikka se ei täyttäisikään turvastandardin vaatimusta. Riskinarviointi, joka liittyy turvastandardin vaatimuksista poikkeamiseen suuntaan tai toiseen, vaatii erityistä ammattitaitoa ja pitkää kokemusta leikkivälineiden turvallisuudesta. Siksi yleinen ajattelutapa on, että riittävä turvallisuus on yhtä kuin turvastandardin vaatimusten täyttäminen. Samat turvallisuusvaatimukset koskevat sekä tehdasvalmisteisia että paikalla rakennettuja leikkikenttävälineitä. Kuvassa 4 esitetään leikkivälineiden suunnittelussa huomioitavat kiinnijuuttumistilanteet. Kaikkiin näistä ei ole olemassa mitoitusohjeita. Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) velvoitteita ja niiden täyttämiskeinoja samoin kuin riskinarviointia on käsitelty yksityiskohtaisemmin Viherympäristöliiton julkaisussa Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä. Vuonna 2008 standardin SFS-EN 1176 osista 1 7jastandardista SFS-EN 1177 julkaistiin vuonna 2008 revisiot. Samalla julkaistiin uudet osat 10 ja 11 (ks. Kirjallisuusluettelo). 5.2 Yleiset turvallisuusvaatimukset Kriittisiksi turvallisuusvaatimuksiksi katsotaan neljä osa-aluetta: pään, kaulan ja vaatteen kiinnijuuttuminen rakenteellinen kestävyys turva-alue putoamiselta suojaaminen. Kiinnijuuttumisten todentamiseen esitetään testimenetelmät turvastandardissa SFS-EN Pään kiinnijuuttuminen todennetaan kolmella koettimella, joista yksi kuvaa aukkoa, josta pää suurimmillaankin menee missä tahansa asennossa (Ø230 mm). Kaksi pienempää aukkoa kuvaa vartaloa pienimmillään (89x157 mm) tai aukkoa, josta pieni pää voisi mennä läpi pienimmässä mahdollisessa asennossa (Ø130 mm). Mikäli jompikumpi pienistä koettimista menee läpi jostain yli 60 cm korkeudessa olevasta aukosta, tulee suurimmankin mennä. Rakenteellinen kestävyys on osoitettava uusille välineille joko laskelmin tai standardissa SFS-EN esitetyin testein. Testikuorma perustuu kunkin elementin käyttäjämäärään. Testikuorma ottaa huomioon käyttäjien aiheuttaman kuorman, liikkeet sekä varmuuskertoimen, jolla otetaan huomioon tuotannon vaihtelu sekä kuluminen. Turva-alue Turva-alue on se alue välineen alla ja ympärillä, joka tulee varustaa iskuavaimentavalla alustalla. Sen laajuus vaihtelee välinetyypeittäin. Välinevalmistajan asennusohjeessa on ilmoitettu turva-alueen laajuus täsmällisesti. Kiipeilyväline putoamiskorkeus cm => X = 150 cm putoamiskorkeus (Y) cm => X = 2/3 x Y + 0,5 m tuotteilla, joiden putoamiskorkeus on alle 60 cm ja joissa käyttäjä ei joudu välineen aiheuttamaan liikkeeseen, ei ole turva-aluetta. Keinu sivulle: normaalissa istuimessa 88 cm keskilinjasta isossa istuimessa 88 cm linjasta, joka on 25 cm istuimen reunan sisäpuolella eteen ja taakse 0,867 x ketjun pituus + 2,25 m kiinteällä turva-alustalla viimeinen 50 cm ei tarvitse olla iskua vaimentavaa. Liukumäki liukumisalue normaalissa istuimessa 88 cm keskilinjasta osalla, jossa liukumäen korkeus alle 60 cm => 100 cm osalla, jossa liukumäen korkeus yli 60 cm => kuten kiipeilytelineissä. poistumisalue: sivulle 100 cm eteen tyypin 1 liukumäissä (yleisin liukumäkityyppi) 200 cm tyypin 2 liukumäissä, joissa vauhti pysähtyy kokonaan ennen liukumäestä poistumista 100 cm kulmassa R 100 cm pyöristys Köysirata sivulle 200 cm poistumisalue: laajuus 200 cm siitä pisteestä, johon istuin yltää ollessaan kiinni pysäyttimessä (ketju 45 kulmassa liikesuuntaan) poistumisalueen muoto kapenee siten, että se on ääripäässä 200 cm. Karuselli karusellin kehästä 200 cm roikkumistyypin karusellissa on lisäksi 100 cm esteetön lisäalue. Keinumisväline liikkeen ääriasennosta 100 cm Lähde: Lappsetin nettijakelutiedote "Leikkivälineiden turvallisuusvaatimukset", > Huolto ja varaosat > Tietoiskuja turvallisuudesta. Turva-alue ei saa leikata toisen välineen turva-alueen kanssa, mikäli toiseen turva-alueista kohdistuu pakotettu liike, kuten liukuminen, keinuminen tai jousen aiheuttama edestakainen liike. Muita turvallisuusseikkoja Putoamiselta suojataan joko kaideputkella tai umpikaiteella. Näiden tarve riippuu kahdesta tekijästä: välineen kiivettävyyden helppous tasanteen korkeus.

17 RT Ohjeet 17 Jos 0,6 m y 1,5 m, niin x = 1,5 m Jos y > 1,5 m, niin x = 2/3 y + 0,5 m Selite y vapaa putoamiskorkeus x putoamisalueen minimimitta a alustalla iskunvaimennuskykyvaatimukset b alustalla iskunvaimennuskykyvaatimukset, jos väline aiheuttaa pakotetun liikkeen Keinun juoksuesteaita tulee sijoittaa vähintään 150 cm päähän keinuistuimen reunasta. Kulkuaukko sijoitetaan turva-alueen päähän, ei keinurungon kohdalle. Kuva 5. Turva-alueen reunan etäisyys leikkivälineen reunasta. Lähde: standardi SFS-EN Kuva 6. Keinun turva-alue. Mittakaava 1:100. Helppopääsyisiksi katsotaan ne välineen osat, joihin pääsee jollain seuraavista keinoista: ramppi portaat tikapuut, kun alin askelma on alle 40 cm korkeudessa porrastetut tasanteet, kun tasoero on alle 60 cm. Putoamiselta suojaamisvaatimus on seuraava: helppopääsyiset välineet alle 60 cm korkeudessa ei mitään yli 60 cm korkeudessa umpikaide. Vaikeapääsyiset tuotteet: alle 100 cm korkeudessa ei mitään cm korkeudessa kaideputki yli 200 cm korkeudessa umpikaide. 5.3 Keinut Keinuja koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Keinuiksi lasketaan perinteiset keinut sekä ryhmäkeinut. Ryhmäkeinut jaetaan kahteen luokkaan: yhden ja kahden tukipisteen keinuihin. Standardissa SFS-EN esitetään keinuja koskevat turvallisuusvaatimukset. Keinun runkokorkeus on tyypillisesti cm. Runkokorkeus vaikuttaa turva-alueen laajuuteen jonkin verran. Yhdessä tolppavälissä saa olla enintään kaksi istuinta. Kolmen istuimen keinussa tulee siis olla vähintään yhdet välitolpat. Pienille lapsille tarkoitetun kehikkoistuimen saa vuoden 2008 standardimuutoksen jälkeen asentaa samaan tolppaväliin isojen lasten istuimen kanssa. Kuva 7. Keinun turvaetäisyydet ja turva-alueen mitoitus. Mittakaava 1:100. Keinun istuimet ovat yleensä kumi- tai muovilautaistuimia, autonrengasistuimia ja pienten lasten turvaistuimia. Harvinaisempia ovat nauhaistuimet ja usealle lapselle tarkoitetut pesäkeinut. Vammaisia varten on saatavana suuren koon turvaistuimia. Istuimien kannattimet ovat ketjuja, sillä ne sopivat parhaiten lujuutensa ja kestävyytensä vuoksi. Jäykkiä kannattimia, kuten putki, ei sallita. Keinut suositellaan sijoitettavaksi leikkipaikan reunaan.

18 RT Ohjeet Kiipeilytelineet Leikkipaikkavälineitä koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Kiipeilyvälineiden komponentteja ovat esimerkiksi verkot, köydet, nuoratikkaat, puolapuut ja kiipeilyseinät. Niitä yhdistelemällä voidaan koota erilaisia kiipeilytelineitä. Kiipeilyreitti voi myös korvata monitoimitelineessä portaat ja tikkaat. Kiipeilyreittien suunnittelu maastoon edellyttää turvallisuusvaatimusten asiantuntemusta. Erityisesti kalliolle suunniteltavat kiipeilyreitit ovat vaativia suunnittelukohteita, koska kovat alustat ja putoamiskorkeudet saattavat edellyttää kaiteita ja iskua vaimentavia synteettisiä alustoja. 5.6 Köysiradat Köysiratoja koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Köysiradan maavara on tarkasti määrätty. Tämän vuoksi on syytä noudattaa tarkoin välinevalmistajan ohjeita maan muodosta ja tasokorkeuseroista aloitus- ja lopetuskohdan välillä. Istuintyyppisen kannattimen minimipituus on 180 cm. Se mitataan istuinpinnasta pääkannatinköyteen, joten väärää asennusta ei voi kompensoida paljoa kannatinketjun pituuden säädöllä. Kolmiulotteiset kiipeilyverkot Kolmiulotteisia kiipeilyverkkoja koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Verkon tulee olla riittävän tiheä, alaspäin levenevä (kuten pyramidi), eikä köysien muodostamat alaspäin kapenevat nielut, köyden ja kiinteiden osien väliset raot tai köysien liitokset saa aiheuttaa kiinnijuuttumisvaaraa. Koska putoamiskorkeus mitataan kehäköydestä, saa näiden tuotteiden todellinen korkeus olla reilustikin yli 300 cm. 5.7 Karusellit Karuselleja koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Karuselleiksi lasketaan kaikki halkaisijaltaan yli 50 cm pyörivät välineet. Karusellin maavara on tarkasti määrätty, joten irtomateriaalisen turva-alustan käyttö karusellin ympärillä on huono ratkaisu. Kuva 8. Liukumäki ja sen turva-alue. Kuva 9. Maastoliukumäen tulee olla sivusuunnassa vähintään 1 m:n päässä maastoliukumäen portaasta ja mahdollisesta maastoon rakennetusta pengerryksestä. Välialueen alusta ei saa olla täysin kova, esimerkiksi seulanpääkivetystä. Rinneliukumäkeä ei saa sijoittaa kalliolle. 5.5 Liukumäet ja leikkivälineiden liukuosat Liukumäkiä koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Tavallisia liukumäkiä ovat suorat ja kaarreliukumäet, spiraalija tunneliliukumäet sekä näiden yhdistelmät, kuva 8. Liukumäkiä käytetään usein yhtenä rakenneosana monitoimitelineissä. Auringon paiste voi kuumentaa metallista liukumäkeä ja siksi liukumäki tulee suunnata pohjoiseen ± 45 tarkkuudella tai liukumäen liiallinen kuumeneminen on vältettävä muulla tavoin, esimerkiksi varjostavalla katoksella tai lähellä olevalla rehevällä lehtipuustolla. 5.8 Keinumisvälineet Keinumisvälineitä koskevat turvallisuusvaatimukset on esitetty turvastandardissa SFS-EN Keinulautoja on sekä jousellisia että jousettomia. Perinteiset ilman jousia olevat keinulaudat toimivat hyvin ainoastaan silloin, jos molemmat keinujat ovat samanpainoisia, kuva 11. Jouset pienentävät keinujien painoeron vaikutusta. Lisäksi jouset vaimentavat keinumisliikkeen voimaa laudan ääriasennoissa, jolloin likistymisvaara laudan ja alustan välissä on pienempi. Keinumisvälineet on yleensä tarkoitettu pienille, alle 6-vuotiaille lapsille, kuva 12. Ne sijoitetaan yleensä hiekkaleikin ja oleskelupaikan läheisyyteen.

19 RT Ohjeet Hiekkalaatikko Hiekkaleikin perusväline on hiekkalaatikko. Siihen suositellaan mm leveitä laitoja, jotta niillä voi myös istua. Jos hiekkalaatikossa on erillisiä istuimia ja leivontapöytiä, laidat voivat olla kapeita, kuva 10. Hiekkaleikkiä voidaan monipuolistaa esimerkiksi nostureilla, hisseillä ja kuljetushihnoilla. Irtonaisia rakennuspalikoita ei voi olla välineen varsinaisena osana, vaan lapset tuovat lelunsa itse. Leikkihiekaksi sopii raekooltaan 0 4 mm:n luonnonhiekka, esimerkiksi muuraushiekka, 300 mm paksuna kerroksena. Pölyämätön hiekka ja iskua vaimentavat pestyt sorat eivät sovellu leikkihiekaksi, sillä jos hiekasta pestään pois tiivistyvä hieno aines, siitä ei voi leipoa hiekkakakkuja. Hiekkalaatikko sijoitetaan ja perustetaan siten, että siihen ei kerry vettä ja että hiekan vaihtaminen on koneellisesti mahdollista. Hiekan vaihtotarve arvioidaan vuositarkastuksen yhteydessä Paikalla tehtävät leikkivälineet ja rakenteet Paikalla tehtävien leikkivälineiden tulee täyttää turvallisuusvaatimukset yhtä tarkasti kuin tehdasvalmisteisten leikkivälineiden. Muiden rakenteiden turvallisuuden arviointiin ei käytetä leikkipaikkavälineiden turvastandardia. Näitä ovat mm. katokset, vajat, aidat, kaiteet, puomit, pollarit, portaat, pöllirakenteet, lankkureunukset, kiinteät penkit, istutusastiat, hiekkalaatikot ja opastetaulut. Toinen paikalla tehtävien rakenteiden ryhmä on maastorakenteet, joihin kuuluvat leikkialueen pintarakenteet, istutusalueet, kasvit, eri pintamateriaaleja rajaavat reunukset, istutusten suoja-aidat, pengerrykset, tukimuurit ja maastoportaat sekä maastoliukumäet, kuva 9. Kuva 10. Hiekkalaatikkoon suositellaan mm leveitä laitoja, jotta niillä voi myös istua. Pöllireunoja ei suositella, koska jäisinä ne ovat liukkaita. Hiekkaleivontapöytiä mitoitetaan istuen ja seisoen käytettäviksi. Mittakaava 1:20. Kuva 11. Keinulauta. Mittakaava 1:100. Seuraavat virheet ovat tavallisia: aidan yläreunassa on aukkoja, joista lapsi voi jäädä päästä roikkumaan rinneliukumäen sijoitus ja alustat ovat vääriä ja liukumäen lähistöllä on vaatteen kiinnijuuttumisaukkoja paikalla rakennettu porras ja lähtölava ovat yleensä turvallisuusvaatimusten vastainen rakenteisiin käytetty puutavara on tikkuista ja teräväsärmäistä opastekilpi puuttuu liukumäki laskee hiekkalaatikkoon Kalusteet ja muut varusteet Kalusteiden tulisi olla kiinteästi asennettavia, jotta niitä ei voida siirtää leikkivälineiden turva-alueille. Tarvittaessa niiden tulisi olla irrotettavissa perustuksistaan. Pihakalusteiden ja -varusteiden perustamisesta on ohjeita ohjekortissa RT Aluevarusteiden perustamistavat. Kuva 12. Jousikeinu. Se on tarkoitettu vuotiaille. Mittakaava 1:100.

20 RT Ohjeet MATERIAALIT 6.1 Välineiden materiaalit Leikkipaikalla käytettävien materiaalien tulee olla ammattitaitoisesti valmistettuja ja täyttää näitä materiaaleja koskevat eurooppalaiset standardit. Myrkylliset ja pintaleimahduksella syttyvät materiaalit (tietyt kangaslaadut) ovat kiellettyjä. Materiaalien valinnassa tulee ottaa huomioon materiaalin loppuhävityksessä mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat. Puu Leikkivälineiden puuosat tulee suunnitella siten, että sadevesi ei kerry rakenteisiin. Maan kanssa kosketuksissa olevat puuosat tulee valmistaa joko luontaisesti lahoa kestävistä puulajeista tai kyllästetystä puusta, RT Kyllästetty puutavara. Leikkivälineiden puuosien suojaustavat esitetään taulukossa 12. Myös lämpökäsiteltyä puuta voidaan käyttää leikkivälineiden rakenteissa. Hyväksyttävät puulajit ja painekyllästysmenetelmät esitetään vastaavissa eurooppalaisissa standardeissa. Eurooppalaisista puulajeista maakosketukseen hyväksytään mm. tammi, mutta ei lehtikuusta. Arseeni- ja kromiyhdisteitä sisältävän kestopuun käyttö leikkipaikoilla on kielletty. Jos välineiden runko-osat nostetaan irti maakosketuksesta teräsjaloille, ei puuosien tarvitse välttämättä olla painekyllästettyjä, vaikka se kylläkin pidentää niiden käyttöikää. Puuosien tulee olla höylättyä, pyöreäsärmäistä ja mieluimmin sydänvapaata tai liimattua puutavaraa, jotta siinä ei olisi tikkuja eikä siihen syntyisi kovin herkästi halkeamia. Vaneri- ja laminaattiosien tulee olla säänkestäviä. Metallit Metalliosien tulee olla säänkestäviä. Jos metalliosista irtoaa myrkyllisiä oksideja, niissä tulee olla myrkytön pinnoite. Tavallisia leikkivälineissä käytettäviä metalleja ovat teräs ja alumiini. Teräsosien tulee olla korroosiosuojattuja. Alumiiniosat ovat yleensä jauhemaalattuja tai anodisoituja. Muovit Muovien tulee olla myrkyttömiä, haurastumattomia ja ultraviolettisäteilyn kestäviä. Kun lasikuitu-lujitemuovin geelipäällyste kuluu niin paljon, että sen alla oleva kerros paljastuu, tulee osa vaihtaa. 6.2 Iskua vaimentavat putoamisaluemateriaalit Leikkivälineen turva-alueen alustaksi voidaan hyväksyä mikä tahansa yleiset vaatimukset täyttävä alustamateriaali, jonka iskunvaimennuskyky on testattu turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Taulukossa 12 esitetään esimerkkejä alustamateriaaleista. Myrkyllisten alustojen käyttö on kielletty ja likaavia alustamateriaaleja ei suositella. Standardissa SFS-EN on valmiiksi testattuina materiaaleina esitetty nurmikko, luonnon pintamaa, kaarna, hake, hiekka ja sora, joita voidaan käyttää ilman testausta. Valmistaja on velvollinen ilmoittamaan synteettisten rouhekumialustojen putoamiskorkeudet. Putoamiskorkeus vaihtelee alustan laadun ja kerrospaksuuden mukaan. Suomen sääolosuhteet ja vallitseva rakennustapa huomioonottaen edellä mainituista materiaaleista tulevat lähinnä kysymykseen hiekka, sora ja turva-alustat. Leikkivälineiden sijoitusrajoitukset alustan suhteen Leikkivälineen alustan ei ole hyvä olla täysin kova. Tämän vuoksi leikkivälineitä ei sijoiteta kalliolle eikä liuskekivi-, betoni- eikä asfalttialustalle. Turva-alueella käytettävä hiekka ja sora Turva-alueella käytettävän hiekan ja soran tulee tiivistymisen välttämiseksi olla tasarakeista. Turva-alueille tarkoitettua hiekkaa ja soraa ei tulisi käyttää turva-alueiden ulkopuolella, sillä siinä liikkuminen on melko vaikeaa. Standardin SFS-EN 1177 mukaan hyväksytyt raekoot ovat 0,2...2 mm tai mm. Muutkin raekoot soveltuvat, jos ne testataan ja täyttävät turvallisuusvaatimukset. Kiviaineksen tulee olla pestyä pyöreärakeista luonnon soraa. Siinä ei saa olla murskattuja aineosia. Materiaalissa ei saa olla epäpuhtautena savea eikä lietettä. Tiivistymättömien sorien ongelmana on poiskulkeutuminen niistä paikoista, joihin hypätään tai pudotaan usein. Tällaisia paikkoja on esimerkiksi keinujen alla ja liukumäkien alastulon kohdalla. Näihin paikkoihin on saatavana nk. kulumisalustoja, joiden tulee myös olla testattuja. Taulukko 12. Leikkipaikoille soveltuvat alustat. Alustatyyppi Esimerkkivälineet Huomautus Puupatio Nurmikko, raekooltaan alle 6 mm kivituhka 10 cm kerroksena, seulomaton hiekka 10 cm kerroksena Kaikkein matalimmat välineet, joita käytettäessä ei tule pakotettua liikettä ja joilla ei ole putoamisaluetta. Esimerkiksi hiekkalaatikko Putoamiskorkeudeltaan alle 100 cm välineet. Esimerkiksi jousieläimet ja karusellit Kivituhka on erityisen suositeltava karusellin putoamisalueelle edullisuutensa ja vähäisen kulumisensa vuoksi Turvasora, hake, puunkuori- eli parkkirouhe Esimerkiksi korkeat kiipeilyvälineet 30 cm kerros 200 cm:n putoamiskorkeuteen asti, muuten 40 cm kerros Turvalaatat ja valettavat kumirouhealustat Kaikki välineet Pinnoitteen paksuus vaikuttaa sallittuun putoamiskorkeuteen. 50 mm laatalle sallitaan noin 140 cm:n putoamiskorkeus

21 RT Ohjeet 21 Putoamisalueet eivät saa limittyä, mikäli toiseenkin niistä liittyy välineen aiheuttama pakotettu liike Kuva 13. Leikkivälineiden sijoituksessa tulee noudattaa asennusohjeissa esitettyjä turva-alueita. Mittakaava 1:200. Välineiden sijoittelu Voimakasliikkeiset välineet, kuten keinut, karusellit ja köysiradat, tulee sijoittaa leikkialueen reunalle ja/tai aidata juoksuesteaidalla. Välineiden sijoittelu turva-alustavaatimuksen mukaisesti säästää alustakustannuksissa. Sijoittamalla putoamiskorkeudeltaan alle metrin korkuiset välineet samaan alueen osaan, voidaan toinen osa perustaa kivituhkalle ja vain toiseen laittaa kustannukseltaan kalliimpi rouhekumi tai turvasora. Välineet tulee ryhmitellä myös ikäryhmittäin. Pienimmille tarkoitettu alue voidaan erottaa muista esimerkiksi pensasaidalla. Putoamiskorkeus Putoamiskorkeus määrittää alustan iskunvaimennustarpeen. Putoamiskorkeus mitataan seuraavasti: ylimmästä seisomistasanteesta, josta voi pudota maahan kiipeilyvälineessä ylin otekohta, josta voi pudota maahan mikäli kiipeilyvälineen ylimmän otekohdan päälle ei pääse, määräytyy kohta metrin tämän alapuolelta tai ylimmästä jalan tukipisteestä istuimen pinnasta, kun siltä voi pudota maahan keinun ketjun puolesta välistä karusellin ja köysiradan putoamiskorkeus on aina metri tai enemmän todellisen putoamiskorkeuden mukaan 3D-verkot verkon kehäköyden ylimmästä kohdasta tai verkon alapinnassa olevan yli Ø65 cm aukon yläpuolella olevasta köydestä. Lähde: Lappsetin nettijakelutiedote "Leikkivälineiden turvallisuusvaatimukset", > Huolto ja varaosat > Tietoiskuja turvallisuudesta.

22 RT Ohjeet RAKENNUSVAIHE JA KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS 7.1 Turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen rakentamisessa Suunnitelmien ja työselostusten noudattaminen: Leikkivälineiden korkeusaseman ja perustusten syvyyden on oltava työselostuksen mukaisia. Pystysuorien osien tulee olla pystysuorassa ja vaakasuorien vaakasuorassa, muuten tietyt välineisiin suunnitellut kallistukset saattavat mennä turvallisuusvaatimusten vastaisiksi Tehdasvalmisteisten välineiden mukana tulee olla pystytys-, tarkastus- ja huolto-ohjeet, jotka luovutetaan rakennuttajalle vastaanotossa Välineet tulee koota ja asentaa työmaalla valmistajan ohjeiden mukaan Mikäli suunnittelija ei ole laatinut mittapiirustusta lainkaan, noudatetaan ensisijaisesti valmistajan ohjeita Rakentamisvaiheessa tapahtuvat suunnitelmien muutokset, kuten esimerkiksi leikkivälineen siirtäminen toiseen paikkaan tai leikkivälineiden vaihtaminen toiseen tuotemerkkiin, tulee hyväksyttää leikkipaikan suunnittelijalla. Muussa tapauksessa vastuu turvanormien noudattamisesta siirtyy muutospäätöksen tekijälle Rakenteilla olevalla leikkipaikalla leikkiminen tulee estää. 7.2 Tarkastukset ja huolto Ennen käyttöönottoa leikkipaikalla tulee suorittaa yksityiskohtainen käyttöönottotarkastus, jossa käydään läpi leikkipaikan kaikki rakenteet. Tarkastuksen suorittaminen tulee sisällyttää työselostukseen tai urakkaohjelmaan. Tiedossa oleva tarkastus parantaa leikkipaikan rakentamisen laatua suunnittelusta toteutukseen. Huolellinen tarkastus ja selkeä vastuunsiirto ovat kaikkien rakennusprojektiin osallistuvien osapuolten edun mukaista. Viherympäristöliiton alaisuudessa toimiva Ulkoleikkipaikkojen turvallisuuslautakunta pätevöittää ulkoleikkipaikkojen turvatarkastajia. Viherympäristöliiton sivuilla kohdassa Palvelut > Leikkialueiden turvallisuus on luettelo tarkastajista sekä leikkivälineitä valmistavista yrityksistä, joilta tarkastuspalveluita on saatavissa. 8 SENIOREIDEN LIIKUNTAPAIKAT Aikuisille ja ikääntyneille tarkoitetut liikuntapaikat ja toimintapuistot voidaan suunnitella ja rakentaa pääasiassa fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa silmälläpitäen. Tasapainon, lihaskunnon ja motoriikan harjoitteluvälineitä voidaan lisätä myös lasten leikkipaikan yhteyteen. Parhaimmillaan tällaiset alueet ovat kolmen sukupolven kohtaamispaikkoja. Odotettavissa olevasta ikäjakaumasta johtuen välineissä tai niiden ympärillä on tarpeen olla tavallista enemmän istumapaikkoja. Alueen houkuttelevuuteen vaikuttaa kasvillisuus (näkösuoja), maaston muoto (helppo liikuttavuus) ja sopivan joustava alusta, turvalaatat tai kivituhka, joka ei liian pehmeä, mutta esimerkiksi turvasora ja hake eivät sovi. Kynnys välineen käyttöön on matalampi, mikäli välineen muotokieli viestii käyttötarkoituksestaan aikuisten liikuntavälineenä. Tarkastus sisältää mm. seuraavat kohteet: Leikkivälineiden sijainti, turva-alueet ja kulkutiet Leikkivälineiden rakenteen yksityiskohdat Alustamateriaalit, rakennekerrokset ja välineiden perustusten syvyys. Perustusten syvyys tulee tarkastaa ennen alustojen täyttöä Alustojen ja välineiden yhteensopivuus Paikalla tehtyjen rakenteiden, kuten aitojen tarkastaminen Asiakirjojen tarkastaminen. Leikkipaikkaa hallinnoivalla yhteisöllä tulee olla standardin SFS-EN mukainen kunnossapito-ohjelma Puutteiden selvittäminen. Esimerkiksi leikkipuistojen opastetaulujen puuttuminen ja toimintaohjeet onnettomuustapauksessa. Leikkipaikan kunnossapidosta vastuussa olevan organisaation tulee laatia leikkipaikalle standardin SFS-EN mukainen kunnossapito-ohjelma. Välineet huolletaan leikkivälineiden valmistajan antamien huolto-ohjeiden mukaan noudattaen leikkivälineen valmistajan ilmoittamia vähimmäishuoltovälejä. Huolto-ohjeet kootaan rakennuksen huoltokirjaan. Huoltosuunnitelman tekoa, käyttöönottotarkastusta sekä erityyppisiä määräaikaistarkastuksia on käsitelty yksityiskohtaisemmin Viherympäristöliiton julkaisussa Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä. Senioreiden liikuntapuisto Kaarenkierros. Nummela.

23 RT Ohjeet 23 KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. RT YM Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/1999. RT YM Tuotevastuulaki. Suomen säädöskokoelma 694/1990. RT OM Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004 Asetus lasten päivähoidosta. Suomen säädöskokoelma 239/1973. Vahingonkorvauslaki. Suomen säädöskokoelma 412/1974. Viranomaisten määräykset ja ohjeet F1 Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. RT RakMK STM/SH Päiväkodin toimitilojen suunnittelu. Standardit SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 2: Keinut. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 3: Liukumäet. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 4: Köysiradat. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 5: Karusellit. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 6: Keinumisvälineet. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 7: Ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 10: Suljetut leikkivälineet. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 11: Kolmiulotteiset kiipeilyverkot. Lisäturvallisuusvaatimukset ja testimenetelmät painos. SFS-SFS-EN 1177 Leikkikenttien iskua vaimentavat alustat. Kriittisen putoamiskorkeuden määritysmenetelmä painos. Edellä mainitut standardit koottuna SFS-käsikirja 143 Leikkikenttävarusteet s. RT-ohjekortit RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö s. RT Kyllästetty puutavara s. RT Lamput s. RT Aluevarusteiden perustamistavat s. RT Asuntosuunnittelu. Yhteiset ulkotilat s. RT Pysyvien työpaikkojen puku-, pesu- ja wc-tilat s. RT Koulurakennus, yleissuunnittelu s. RT Koulurakennus, tilasuunnittelu s. RT Polkupyörien pysäköinti ja säilytys s. RT Tiiviin puutaloalueen suunnittelu s. Muuta kirjallisuutta Esteetön leikkipuistoprojekti. Viherympäristöliitto ry (valmisteilla). Helsinkiläinen kerrostalopiha. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2007:5. 77 s. Kohti uutta suunnittelua. Asuntoalueen uusi suunnittelujärjestelmä -loppuraportti. P. Viirkorpi. Suomen Kuntaliitto Koulupihan mahdollisuudet -opas. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Kun haluat vaikuttaa. Osallistu elinympäristösi suunnitteluun. Ympäristöministeriö Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetusministeriö, liikuntapaikkajulkaisu Luovuutta suunnitteluun - osallisuutta toteutukseen. Työkirja lasten ja nuorten tulevaisuusverstaisiin ja suunnittelupiireihin Sisäasiainministeriö, Viherympäristöliitto ry ja Suomen Kuntaliitto. Suomen Kuntaliiton julkaisuja. Peruskoulun tontin suunnitteluohjeet. Kouluhallitus, yleiskirje n:o 3045, (poistettu RT-säännöstiedostosta, tunnus RT KH-20362). Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa. Ympäristöopas 39. Ympäristöministeriö Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä. E. Junttila. Viherympäristöliitto ry s. Viherympäristöliiton julkaisu Toimiva, kestävä ja turvallinen leikkikenttä. Tekijän, Esa Junttilan kotisivu on Valaistussuositukset. Ulkotyö- ja piha-alueet. Suomen Valoteknillinen Seura. Julkaisu Vuorovaikutteisen suunnittelun kokemuksia Suomessa. J. Paldanius. Ympäristöministeriö Ympäristöpolitiikka 107. Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus -video. Viherympäristöliitto ry. Standardit SFS-EN 1176 ja SFS-EN 1177 suomenkielisenä kirjana, kierrekantisena tai liimasidottuna. Viherympäristöliitto ry Lekredskap. Viherympäristöliitto ry s. Verkkojulkaisuja >rahoitus >oppilaitosrakentaminen Esteettömyys päiväkodeissa ja niiden lähiympäristössä. kohta Vinkkinurkka > Ohjeita suunnitteluun. Invalidiliiton esteettömyysprojektin verkkosivut: Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -opas. Lähiliikuntapaikkojen tietopankki, Allergisoivista kasveista tietoa Allergia- ja astmaliiton sivuilla:

24 RT Ohjeet 24 LIITE Osapuolten vastuu. Osapuoli Tehtävä ja vastuu Viitteet Suunnittelija Suunnittelija vastaa siitä, että suunnitelma täyttää voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimukset. Suunnittelija on sopimusehdoissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneesta vahingosta, joka johtuu virheistä tai laiminlyönneistä. Toimeksiantosopimuksella ei voida rajata vastuuta ulkopuoliselle aiheutuneesta vahingosta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 (RT YM ) Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995 (RT ) Tavaran toimittaja Leikkipaikan suunnittelija vastaa siitä, että valmiiden leikkivälineiden turva-alueet täyttyvät ja putoamisalustan koko ja rakenne on riittävä. Suunniteltujen ja paikalla rakennettavien rakenteiden osalta suunnittelija vastaa siitä, että myös rakenteet täyttävät leikkipaikkoja koskevien SFS-EN-standardien turvallisuusvaatimukset. Leikkivälineiden valmistaja on vastuussa siitä, että leikkivälineet täyttävät leikkipaikkoja koskevien SFS-EN-standardien turvallisuusvaatimukset. vaatimukset koskevat seuraavia asioita: rakenteen jäykkyys leikkivälineeseen pääsy putoamisen estäminen välineiden pintakäsittely liikkuvat osat kiipeilyköydet kiinnijuuttuminen turva-alueet perustukset testaus. Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden turvallisuudesta 75/2004 Vahingonkorvauslaki 412/1974 Leikkipaikan haltija, rakennuttaja Tämän lakiin perustuvan vastuun vuoksi suositellaan tehdasvalmisteisia välineitä. Leikkipaikan ja leikkivälineiden tarkastusten ja huollon järjestäminen. Jos leikkivälineitä vaihdetaan, leikkipaikan turvallisuuteen liittyvät vastuukysymykset pysyvät muuttumattomina ainoastaan siinä tapauksessa, että paikan suunnittelijat tarkastavat ja hyväksyvät ehdotetut muutokset. Muussa tapauksessa turvallisuusvastuu siirtyy vaihtopäätöksen tekijälle. SFS-SFS-EN Leikkikenttävälineet ja turva-alustat. Osa 7: Ohjeita asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta Liukumäki. Säätytalon puisto, Helsinki.

MYRKYLLISET PENSAAT JA PERENNAT

MYRKYLLISET PENSAAT JA PERENNAT 1.4.2016 MYRKYLLISET PENSAAT JA PERENNAT Laatija: Tampereen Infra Liikelaitos, leikkipaikkatarkastajat Johanna Saarinen ja Juha Kukkula Myrkylliset pensaat 1 Kasviluettelossa on lueteltu myrkylliset pensaat.

Lisätiedot

PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA

PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA PIISPANPORTTI, EKEN KORTTELI LEIKKIPUISTOVAIHTOEHTOJEN TARKASTELUT 13.11.2013 ULLA LOUKKAANHUHTA AAPO PIHKALA LEIKKIPUISTOVAIHTOEHDOT - VAIHTOEHTO 1: METSÄ, 1260 M2 - VAIHTOEHTO 2: KALLIONREUNA, 760 M2

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman

Lisätiedot

LEIKKIALUESUUNNITTELU - NÄKÖKULMIA JA IDEOITA

LEIKKIALUESUUNNITTELU - NÄKÖKULMIA JA IDEOITA www.leikkiset.fi LEIKKIALUESUUNNITTELU - NÄKÖKULMIA JA IDEOITA TARVE - SELVITÄ MIKSI LEIKKIALUE TARVITAAN? - Kaavoitus, uusi rakennettava asuinalue. - Lasten määrä lisääntynyt alueella - Muutokset päivähoidossa

Lisätiedot

Leikkivälineiden hyvä suunnittelu ja oikea sijoittelu edesauttaa itsenäisen liikkumisen opettelua.

Leikkivälineiden hyvä suunnittelu ja oikea sijoittelu edesauttaa itsenäisen liikkumisen opettelua. Toi mi va ja es tee tön leik ki puis to Onko utopiaa haaveilla leikkipuistosta, missä myös näkövammaiset lapset voisivat leikkiä turvallisesti muiden lasten joukossa ja valita itse heitä kiinnostavat leikkitelineet

Lisätiedot

TAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS

TAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS TAMMIRINTEENPUISTO, SUUNNITELMASELOSTUS LÄHTÖTILANNE Tammirinteen leikkipuisto sijaitsee Jyväskylässä, Jyskän kaupunginosassa. Puisto pitää sisällään kaksi erikokoista kivituhkakenttää, skeittipoolin,

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010

Onnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010 1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;

Lisätiedot

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU

ARVONPELLON LEIKKIPUISTO HILJANPOLKU ANTTILAN LÄHILIIKUNTAPAIKKA, ANSARITIE Anttilan uudella lähiliikunta-alueella on tekemistä kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Avarassa leikkipuistossa on vauva-, lauta- ja ryhmäkeinu, kiipeilyverkko ja

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet

Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Hanna-Leena Rissanen Rakennusvalvonta PIENTALOT 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän

Lisätiedot

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009 KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti, työpaperi päivitetty 8/2009 PERUSTASO PUISTON YLEISET VARUSTEET ERIKOISTASO Opasteet Opasteiden ääreen pääsee Opasteiden ääreen

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti PERUSTASO PUISTON YLEISET VARUSTEET ERIKOISTASO Opasteet Opasteiden ääreen pääsee Opasteiden ääreen pääsee pyörätuolilla pyörätuolilla

Lisätiedot

KONSEPTI VALAISTUS REITIT JA SISÄÄNKÄYNNIT TOIMINNOT JA OLESKELU YKSITYINEN-JULKINEN

KONSEPTI VALAISTUS REITIT JA SISÄÄNKÄYNNIT TOIMINNOT JA OLESKELU YKSITYINEN-JULKINEN KONSEPTI Komiakorttelin läpi kulkee alueen pääreitti; kortteliraitti. Kortteliraitti on kuin verso, joka luo vehreän selkärangan komiakorttelin pihoille. Verso kukkii korttelipihoilla värikkäinä kukkivina

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

FLEXOTOP. Valettava turva-alusta FLEXOTOP.KOMPAN.COM

FLEXOTOP. Valettava turva-alusta FLEXOTOP.KOMPAN.COM FLEXOTOP Valettava turva-alusta FLEXOTOP.KOMPAN.COM Kansainvälinen markkinajohtaja KOMPAN on markkinajohtaja kaikenikäisten lasten leikkikenttäratkaisuissa. Meillä on yli 40 vuoden kokemus leikkipuistokokonaisuuksista,

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Leikkipaikan turvallisuuden varmistaminen

Leikkipaikan turvallisuuden varmistaminen 3 Leikkipaikan turvallisuuden varmistaminen Lappset Group Oy hyväksyttää tuotteensa TÜV:llä (Technischer Überwachnungsverein) Saksassa ja noudattaa EN 1176 stardardeja. Leikkipaikan turvallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Leikkivälineiden turvallisuusvaatimukset Revisio 1.0

Leikkivälineiden turvallisuusvaatimukset Revisio 1.0 Leikkivälineiden turvallisuusvaatimukset Revisio 1.0 Tämä dokumentti kuvaa julkiseen käyttöön tulevien leikkivälineiden käyttöönotto- ja vuositarkastuksia koskevat turvallisuusvaatimukset. Ohjeen käyttäjän

Lisätiedot

Taloyhtiöiden piha alueiden kuluttajaturvallisuus

Taloyhtiöiden piha alueiden kuluttajaturvallisuus Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Jaakko Laitinen ja Janne Niemelä 15.9.2015 Taloyhtiöiden piha alueiden kuluttajaturvallisuus Sisällys: Kuluttajaturvallisuudesta yleisesti ja kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö

Lisätiedot

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625 Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen turvallisuus. Marko Eskolainen, Pro Park Palvelut Oy

Lähiliikuntapaikkojen turvallisuus. Marko Eskolainen, Pro Park Palvelut Oy Lähiliikuntapaikkojen turvallisuus Marko Eskolainen, Pro Park Palvelut Oy Millä työkaluilla? Koulutusta 1997 - Konsultointia 2005 - Yhteistyö Kuluttajaviraston ja TUKESin kanssa 2006 - Kansainvälisessä

Lisätiedot

LAPPSET PLAYCARE -TURVALLISTEN LEIKKI- JA LIIKUNTAPAIKKOJEN ASIALLA

LAPPSET PLAYCARE -TURVALLISTEN LEIKKI- JA LIIKUNTAPAIKKOJEN ASIALLA LAPPSET PLAYCARE -TURVALLISTEN LEIKKI- JA LIIKUNTAPAIKKOJEN ASIALLA Hyvä leikkipaikan omistaja, On ilo tarjota lapsille paikkoja, joissa mielikuvitus ja leikin riemu voivat päästä valloilleen. Leikki kuitenkin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

Markki -pihakeinujen asennus. Standardi EN 1176-1:2008

Markki -pihakeinujen asennus. Standardi EN 1176-1:2008 Standardi EN 1176-1:2008 Sisällys... 2 Keinun asennus paikoilleen valamalla... 5 Keinun asennus paikoilleen upotuslevyillä... 5 Keinujen osat... 6 Keinujen tilantarve... 8 Keinujen asennusmitat...10 Käyttöönottotarkastuspöytäkirja...14

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haukisaarentie 2 Kunta: Iisalmi Päivämäärä: 9.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Safe to Play koulutusohjelma ja RPII sertifiointi Eri ammattiryhmille räätälöidyt leikki ja liikuntaalueiden

Safe to Play koulutusohjelma ja RPII sertifiointi Eri ammattiryhmille räätälöidyt leikki ja liikuntaalueiden Safe to Play koulutusohjelma ja RPII sertifiointi Eri ammattiryhmille räätälöidyt leikki ja liikuntaalueiden turvallisuuskoulutukset. Kansainvälisesti tunnustettu pätevyyden sertifiointi. Safe to Play

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 7299-7300, 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304 Lounais-Empon alue sijaitsee Kuusistossa Empon asemakaavoitetun pientaloalueen lounaiskulmassa.

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

L E I K K I P A I K K O J E N TURVATARKASTUKSET

L E I K K I P A I K K O J E N TURVATARKASTUKSET L E I K K I P A I K K O J E N TURVATARKASTUKSET LEIKKIPAIKKOJEN TURVALLISUUS EI OLE LEIKIN ASIA Leikkipaikat ovat lasten ja koko perheen oppimiseen, leikkiin ja huolettomaan liikkumiseen tarkoitettuja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat

Lisätiedot

Kiinteistöjen piha- alueet

Kiinteistöjen piha- alueet Artjärven varastohalli Osoite: Salmelantie 275 Koordinaatit: 6739198 26504273 Kokonaispinta- ala m²: Hoitoluokka (tiedossa oleva/arvio) tai - 16200 Artjärvi Konetyöalue m²: 1480 Käsityöalue m²: P3 Toimenpidesuositukset

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 12228, korttelin tontti 16

Asemakaavan muutos nro 12228, korttelin tontti 16 Asemakaavan muutos nro 12228, korttelin 49076 tontti 16 KAAVAKARTAN MÄÄRÄYKSIÄ Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kerrosluku V 8600 kerros-m 2. 32 dba us-linjoja Reiherintien ja Gunillantien

Lisätiedot

TILASTO Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat pensaat ja monivuotiset köynnökset vuosina 2000 2005

TILASTO Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat pensaat ja monivuotiset köynnökset vuosina 2000 2005 TILASTO Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat pensaat ja monivuotiset köynnökset vuosina 2000 2005 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2007:13/ katu- ja puisto-osasto Julkaisija: Teksti:

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

RT 93-10552 ASUNTOJEN YHTEISET PIHA- JA LEIKKIALUEET SISÄLLYSLUETTELO 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 JOHDANTO

RT 93-10552 ASUNTOJEN YHTEISET PIHA- JA LEIKKIALUEET SISÄLLYSLUETTELO 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 JOHDANTO RT 93-10552 ohjetiedosto syyskuu 1994 1(12) ASUNTOJEN YHTEISET PIHA- JA LEIKKIALUEET pihat, leikkialueet gårdar, lekplatser yards, playgrounds Tässä RT -ohjekortissa esitetään asuntojen yhteisten kiinteistökohtaisten

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET RAKENTAMISTAPAOHJEET 9. kaupunginosa kortteli 9024 tontti, Teollisuustie ROVANIEMI 27.2.2018 Bernadett Lits Zoltàn Fodor 1 Yleistä Suunnittelualue sijaitsee näkyvällä paikalla Eteläkeskuksen liike- ja

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Teokseen sopiva valokeilan leveys valitaan teoksen muodon perusteella. Myös valaisimen etäisyys vaikuttaa valokeilan kokoon valaistavassa kohteessa.

Teokseen sopiva valokeilan leveys valitaan teoksen muodon perusteella. Myös valaisimen etäisyys vaikuttaa valokeilan kokoon valaistavassa kohteessa. Helsingin kaupunkitilaohje Veistosten valaistus http://kaupunkitilaohje.hel.fi/kortti/veistosten-valaistus/ Hyvin toteutettu valaistus korostaa teoksen piirteitä tai teemaa. Valaistuksella teokselle voidaan

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO. 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO 25.11.14 viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen Hulevesialtaiden, -ojastojen ja patojen ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä Sijainti Hulevesijärjestelmän rakenne

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka 7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

ME/KSe/PH 1.7.2013 Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

ME/KSe/PH 1.7.2013 Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio OHJE 36/16/RIHOS 1 (7) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa PELASTUSTIEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Lisätiedot

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle

Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Esteettömyys uimahalleissa opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle Hallintokunnat ja esteettömyyden tarve hanke 25.11.2008 Niina Kilpelä, Kynnys ry Oppaan lähtökohtia Hallintokunnat ja esteettömyyden

Lisätiedot

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori

ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA. Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori ESTEETTÖMYYS RAKENNUSVALVONNAN PROSESSEISSA Jaana Solasvuo esteettömyyskoordinaattori 28.3.2019 Esteettömyys - tavanomaista suunnittelua - hyvin suunnitellussa ja toteutetussa rakennuksessa kaikki tilat

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Kauniit kotipihat ASUNTO OY VANTAAN TORPPARI

Kauniit kotipihat ASUNTO OY VANTAAN TORPPARI Kauniit kotipihat ASUNTO OY VANTAAN TORPPARI Muuta omaan kotiin ja kauniiksi laitettuun pihaan! Tilavampi koti mielessä? Valitse uusi, avara ja valoisa koti Torpparista ja muuta kesäksi 2015 ammattilaisten

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 3/2013 1 (5) historia Kaupunginhallitus 28.01.2013 104 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: päättänee katsoa

Lisätiedot

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan. 430 Lintulan lisätontit Sivu 1/5 430 LINTULAN LISÄTONTIT Asemakaavamuutos Rakennustapaohje 14.6.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja 14.6.2010. päivättyyn

Lisätiedot

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS

Kupiainen Niina 8.10.2014. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Kupiainen Niina 8.10.2014 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaprojekti: ULKOKUNTOILUPAIKKOJEN TURVALLISUUS Ulkokuntoilupaikka Ulkona sijaitsevista, vapaasti käytettävistä kuntoiluvälineistä

Lisätiedot

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin ITARUO Taiteilijan näkemys Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko 2 turvallisesti omaan kotiin Helsingin asumisoikeus Oy ITARUO Kontula, 2a, Senioriasuminen Iltaruskossa Yleistä Yhtiön läheisyydes on Kontulan

Lisätiedot

Käyttöturvallisuus portaat

Käyttöturvallisuus portaat Käyttöturvallisuus portaat Hirsitaloteollisuus ry:n Vuosikokousseminaari Anne Juopperi Porrasvalmistajat r.y Puheenjohtaja Porrasvalmistajat r.y Porrasvalmistajat ry on alun perin puuportaita valmistavien

Lisätiedot

tehopinta-ala 140 m2 (20x7=140)

tehopinta-ala 140 m2 (20x7=140) RT 12-11055 KH X0-00494 LVI 00-10483 SIT 12-610082 Hyötyala-käsitettä käytetään rakennushankkeissa, joissa tilan tarve hankesuunnitelmassa kirjataan tilaohjelmana. Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.

Lisätiedot

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti) UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet. Harri Koskenranta 3.2. 2005

T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet. Harri Koskenranta 3.2. 2005 T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT HAAVOITTUVUUS 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed S a v o n l i n n a n S a v o n l i n n a N u r s e r y Tikkalahti 57230 Savonlinna p-050-573 5773 Tikkalahti FI-57230 Savonlinna Suomi-Finland tel.+358(0)505735773 taimet.net(at)gmail.com www.taimet.net

Lisätiedot

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tilannekatsaus esteettömyyslainsäädäntöön Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto ESKE-verkostoseminaari 17.3.2016 Sisältö 1. Koko Rakentamismääräyskokoelma uudistuu

Lisätiedot

Kuopion koulupihakartoitus

Kuopion koulupihakartoitus Kuopion koulupihakartoitus 1. PERUSTIEDOT Koulun nimi Vastaajan nimi Koulun rakennusvuosi Koulun oppilasmäärä 2. KOULUPIHAN KÄYTTÖ Toimiiko koulun yhteydessä aamu- tai iltapäiväkerhoja, jotka käyttävät

Lisätiedot