Pohjoisen Hyvinvoinnin Praksis

Transkriptio

1 Pohjoisen Hyvinvoinnin Praksis Opetuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä käytäntöjen kehittämisen yhteistyörakenne HANKESUUNNITELMA Oulun seudun ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

2 2 SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE HANKKEEN LIITTYMINEN TOIMENPIDE- JA ALUEKEHITYSOHJELMIIN TARKOITUS JA TAVOITTEET HANKKEEN OSAPUOLETJA YHTEISTYÖ HYÖDYNSAAJAT TOTEUTUS JA TOIMENPITEET TULOKSET KUSTANNUKSET JA RAHOITUS ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI VIESTINTÄ JA RAPORTOINTI...11 LÄHTEET LIITTEET

3 3 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutokset edellyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen ja korkeakoulujen opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (tki -toiminta) suhteen uudelleen arviointia. Nykyisillä yhteistyön rakenteilla ja toimintatavoilla työelämän pitkäjänteisen ja tutkittuun tietoon perustuvan kehittämistyön tarpeet ja korkeakoulujen aluekehitystä edistävä opetuksen ja tki -toiminnan potentiaali eivät kohtaa. Molemmilla tahoilla toimitaan liian sektoroituneesti ja tilanne- ja tapauskohtaisesti. Toimintatapa ei synnytä riittävää tieto- ja osaamispääoman kasautumista eikä synergiaa, jota sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellinen, sisällöllinen ja taloudellinen uudistaminen alueja kuntatasolla välttämättä edellyttää. Korkeakoulujen opetuksen, tki -toiminnan ja aluevaikuttavuuden näkökulmasta avainkysymys on, miten tällaisiin, kehittyviin ja muuttuviin tiedon ja osaamisen tarpeisiin vastataan reaaliaikaisesti ja yhteiskehittelyn kautta. Opetuksen, tki -toiminnan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytäntöjen kehittämisen yhteistyöllä luodaan edellytykset ja mahdollisuudet pitkäjänteiselle sisällölliselle kehittämistyölle. Kehittäminen kiinnittyy palvelujen todellisiin muutostarpeisiin, jotka ovat tunnistettavissa yhteiskunnallisesta ja paikallisesta toimintaympäristöstä. Lähiajan sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällölliset haasteet ovat: (ks. Taullukko 1) Väestön hyvinvointia koskevan ajantasaisen ja monipuolisen tiedon tuottaminen palvelutarpeiden ennakoinnin, palvelujen kohdentamisen ja arvioinnin perustaksi. Asiakkuuden ajanmukainen uudelleen ymmärtäminen, jonka ydin liittyy asiakkaan osallisuuteen ja sen edellyttämään palveluohjauksen ja palvelusuunnitelman modernisoimiseen. Palvelujärjestelmän herkkyys ja toimivuus suhteessa asiakkuuden uuteen luonteeseen, joka tarkoittaa samalla pitkälle erikoistuneen ja pirstoutuneen järjestelmän uudelleen tarkastelua. Kustannusvaikuttavuuden arviointi on nousemassa entistä voimakkaammin esille kuntatalouden ongelmien kasvaessa. Kustannusvaikutusten kokonaisvaltainen arviointi on heikosti kehittynyt osaamisen alue sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdistuen tällä hetkellä vain taloudellisiin kustannuksiin. Palvelulogistiikan haasteet nousevat näköpiirissä olevasta kehityksestä, jossa palvelun käyttäjän, palvelun tarjoajan ja palvelun hallinnoijan nykyisen kaltainen fyysinen suhde maantieteellisiin kuntarajoihin muuttuu. Tämä tarkoittaa uudenlaisia palvelulogistisia (ml. palveluprosessit, palveluketjut) ajattelu- ja toimintamalleja. Informaatioteknologian soveltaminen ja kehittäminen ovat avainasemassa muutoksessa. Palvelulogistiikan teema-alueeseen liittyy lisäksi professionaalisen ja ei-professionaalisen tuen uudelleen muotoutuminen, joka yhdistettynä informaatioteknologian soveltamiseen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden uusien, virtuaalisten muotojen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on siis suurten muutosten edessä. Edellä mainittujen haasteiden lisäksi merkittäviä muutoksia ovat palvelujen kysynnän kasvu, hoidon teknistyminen sekä kilpailukyvyn korostuminen. Lisäksi alan eläkepoistuma on lähitulevaisuudessa keskimääräistä suurempi. Suomalaisen terveydenhuollon tuottavuudessa on havaittavissa vaihtelua eri toimintayksiköiden välillä. Terveydenhuollon muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi näyttää tapahtuvan kokonaistuottavuuden kustannuksella. Lääkärien ja hoitajien työajasta yhä pienempi osa käytetään potilaiden hoitoon. Tulevaisuudessa huomio tulee kiinnittymään enemmän tehokkuuteen eli tuotetun terveyshyödyn ja sen vaatimien voimavarojen väliseen suhteeseen. Tarvitaan siis entistä vahvempaa analyyttista tietopohjaa toiminnan kehittämisen käyttövoimaksi. Hankkeen valmistelun taustalla vaikuttavat myös kokemukset sosiaalialan kansallisen kehittämisohjelman ( ) puitteissa toteutetuista substanssikohtaisista kehittämisyksiköistä (varhaiskasvatus, lastensuojelu, vanhustyö, vammaistyö ja päihdetyö), joissa käytäntöjen kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen integrointi oli keskeinen tavoite. Kehittämistyössä luotiin hyviä käytäntöjä, mutta toiminnassa ei päästy alkua pidemmälle, koska kehittämisyksiköt eivät saaneet pysyvää rahoitusta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kehittämisyksikössä (Varhis) saatiin hyviä tuloksia alueellisesta

4 4 kehittäjäverkostosta ja moniammatillisesta opinnäytetyöpajatyöskentelystä. Praksis -hankkeessa yhteistyötä tulisi edelleen tiivistää ammattilaisten ja kehittäjien toimintojen sekä uuden tutkimustiedon ja opiskeluaikaisen ammatillisuuden kehittämisen välillä. Tähän moniammatillinen ja -tieteinen kehittämis- ja oppimisympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Näihin haasteisiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistarpeisiin vastaaminen edellyttää, että kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat kehittävät yhteistyössä alueen korkeakoulujen kanssa entistä innovatiivisempia ratkaisuja hyvinvointipalvelujen toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Näin korkeakoulut palvelevat aidosti alueen työelämän osaamisja kehittämistarpeita sekä toteuttavat yhteistyössä alueen strategioita/ohjelmia. Hankkeen teoreettisena kehyksenä hyödynnetään konseptikehittämisen mallia, jota on kehitetty erityisesti murrokselliseen kehittämiseen pyrittäessä (Virkkunen & Engeström & Miettinen 2007). Konseptikehittämisessä on kyse sosiaalisten innovaatioiden tuottamisesta, joka eroaa nykyisten toimintojen rationalisointiin suuntautuneesta kehittämisestä. Uuden tiedon ja ymmärryksen muodostaminen kehittämisen kohteena olevasta ilmiöstä / ongelmasta on keskeistä konseptikehittämisessä. Engeström (2008) viittaa yhteiskehittelyn käsitteellä toimijoiden uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan muotoutumiseen kehittämistyössä. Yhteiskehittelyä tarvitaan pitkäjänteisten asiakassuhteiden hallinnassa, jossa vaaditaan palvelujen ja tuotteiden jatkuvaa uudelleenmuotoilua sekä kumppanuussuhteiden ja luottamuksen solmimista aiemmin erillään toimineiden osaajien välillä. Oppiminen käynnistyy yksilöiden poikkeavilla teoilla ja arkisilla innovaatioilla ja laajenee niistä yhteisölliselle tasolle. Oppimisen kautta luodaan siis uusia käytäntöjä ja ratkaisuja (Engeström 2008). Yhteiskehittelyn kontekstissa rajanylitys sisältää vastavuoroisuuden vaatimuksen: myös rajan toisella puolella oleva toimija osallistuu teoillaan rajan ylittämiseen (Engeström 2004). Yhteiskehittely on verkostoituneen toiminnan työskentelytapa, jossa tapahtuu kahdenlaista oppimista: organisaation sisällä opitaan yhteiskehittelyyn (edellyttää vanhojen kehittämis- ja suunnittelukäytäntöjen uudistamista) ja toisaalta yhteiskehittelyssä opitaan jatkuvasti yhteistyökumppaneilta. Kyseessä on haastava ja jatkuva oppimisprosessi, joka asettaa uudenlaisia vaatimuksia yhteistyöorganisaatioiden toiminnalle kaikilla tasoilla. Se vaatii eri taustoja ja intressejä edustavien toimijoiden yhteistyötä, vuoropuhelua sekä eri alojen ihmisten samaan kohteeseen suuntautuvaa kehittämistyötä (Engeström 2008). 2. HANKKEEN LIITTYMINEN TOIMENPIDE- JA ALUEKEHITYSOHJELMIIN Praksis -hanke tukee seuraavien alueen keskeisten strategioiden/ohjelmien toteuttamista: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma , erityisesti Hyvinvointi ja peruspalvelut teema. Hyvinvointiohjelman tavoitteena on laatia yliseudullisten hyvinvointiohjelmien toimintamalli. Ohjelmatyön taustalla ovat laajat kehittämishaasteet, joita ovat muun muassa ennaltaehkäisevän työn merkityksen kasvu, rakennemuutosten vaikutuksiin vastaaminen, elämänkaariajattelun korostaminen, teknologian laaja soveltaminen, eriarvoistumiskehityksen ongelmiin puuttuminen sekä kustannus-/rahoituspaineisiin vastaaminen. Hyvinvointiohjelman strategisina tavoitteina on synnyttää laajaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä, luoda uudentyyppinen levitysalusta hyville käytännöille, lisätä terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen informaatio-ohjausta ja muita toimenpiteitä yli sektori- ja hallintorajojen sekä saada myös yritykset mukaan hyvinvoinnin kehittämisen keskiöön. Oulu inspiroi -innovaatiostrategia toteuttaminen painopistealueella: Toimivat ja tehokkaat innovaatiojärjestelmät ja -prosessit, tässä erityisesti hyvinvointialalla. Hanke toteuttaa myös Oulu Innovaatio Allianssin sopimusta keskittymällä hyvinvointialan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste): palveluiden laadun, vaikuttavuuden, saatavuuden parantaminen sekä alueellisten erojen kaventaminen. Lisäksi Praksis -hanke liittyy seuraaviin hankkeisiin ja/tai tukee nittä: Lapsen hyvä arki -hanke, joka on käynnistynyt Pohjoisen alueen Kaste - Pohjois-Pohjanmaan osahankkeena. Sen puitteissa toteutetaan yhteistyötä Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen kanssa.

5 5 Terps -hanke, jonka tarkoituksena on kehittää Pohjois-Suomen maakuntien alueille ja kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamisen ja osallistumisen vahvistaminen ovat hankkeen tavoitteina. Hankkeessa toteutettavaa, kuntien päättäjille ja luottamushenkilöille kohdennettavaa täydennyskoulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallinnoimat Oulun InnoMajakka ja SLK hankkeet ( ), joiden tarkoituksena on kehittää korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön malleja. Näissä hankkeissa Oulun seudun ammattikorkeakoulun opettajat osallistuvat työpaikoilla työelämän kehittämiseen. Hankkeiden tähänastiset tulokset ovat olleet hyviä, joten Praksis -hankkeen perustana hyödynnetään edellä mainittujen hankkeiden ideoita ja tuloksia hyvinvointialan kehittämiseen. 3. TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen tarkoituksena on sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteellista, sisällöllistä ja taloudellista uudistamista tukevan tiedontuotannon hyödyntäminen ja osaamistason nostaminen. Hankkeen kautta luodaan toimintamalli, jonka avulla kehittyviin ja muuttuviin tiedon-, osaamisen- ja kehittämisen tarpeisiin pyritään vastaamaan reaaliaikaisesti. Hankkeessa tuetaan aluevaikuttavuutta opetuksen, tki -toiminnan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käytäntöjen kehittämisen yhteistyöllä. Yhteistyö jäsennetään taulukossa (Taulukko 1) esitetyn kehikon puitteissa teemallisiksi 2-3 vuoden tki -ohjelmiksi sekä vertikaalisessa että horisontaalisessa suunnassa. Hankkeen tavoitteena on: 1. Yhteistyörakenteen luominen, jossa korkeakoulujen sosiaali- ja terveysalojen opetusta, tki -toimintaa sekä käytäntöjen kehittämistä integroidaan samanaikaisesti teemallisen kehittämisohjelman mukaisesti 2. Hyvinvointia koskevan tiedon tuottaminen ja sen hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen uudistamisessa 3. Korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä käytännön ammattilaisten kehittämisosaamisen uudistaminen ja vahvistaminen. Taulukko 1. Kehittämistyön teemalliset sisältöalueet Tiedon tarve, tuottaminen ja muodostaminen Asiakasosallisuus Palveluohjaus Palvelusuunnitelma Palvelujärjestelmän herkkyys ja toimivuus Kustannusvaikuttavuus Palvelulogistiikka Informaatioteknologian soveltaminen uusien yhteisömuotojen luomiseen Lapset, nuoret, lapsiperheet Työikäiset Monikulttuurisuus Teemallisille sisältöalueille hahmotetaan 2-3 vuoden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia (tki) ja muodostetaan niitä vastaavia kehittämisen teemaryhmiä kunnan / kuntayhtymän / yritysten työntekijöistä, korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja käytännön opetusta / harjoittelua ja opinnäytetöitä tekevistä opiskelijoista

6 6 4. HANKKEEN OSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hakija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oppi- ja tutkimuslaitokset: Oulun yliopisto, Diakonian ammattikorkeakoulu Pohjoinen Kunnat / kuntayhtymät: Oulun kaupunki, Oulun seudun kunnat, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Järjestöt / yritykset: Nuorten Ystävät ry, Coronaria Oy, Merikratos Oy Yhteistyö alueellisen tiedontuotannon osalta STKL.n kanssa. Kukin toimijataho määrittelee mukanaolonsa teemallisissa kehittämiskokonaisuuksissa (Taulukko 1) omien intressiensä pohjalta. Esimerkiksi Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen koulutus osallistuu Lapset, nuoret ja lapsiperheet teemaalueen toimintaan vastaamalla varhaiskasvatuksen kysymyksistä ja yhteistyöstä kuntien varhaiskasvatuksen toimijoihin kytkemällä varhaiskasvatuksen opetukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen aikaisempaa enemmän kuntayhteistyötä, tuottamalla tietoa kuntien varhaiskasvatuksen kehittämistyön pohjaksi ja täydennyskouluttamalla kuntien henkilöstöä. Lisäksi kehitetään sosiaalista mediaa ja koulutusteknologiaa varhaiskasvatuksen kehittämistyössä yhdessä kentän toimijoiden kanssa. 5. HYÖDYNSAAJAT Paikallisen ja alueellisen työelämän näkökulmasta hyödynsaajia ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiot, työntekijät, poliittiset päättäjät ja asiakkaat kunnissa, kuntayhtymissä ja yrityksissä. Tietoon ja muutoksen ennakointiin perustuvalle systemaattiselle palvelujen kehittämiselle on myös valtakunnallista hyödynnettävyyttä. Korkeakoulujen opetuksen, tki -toiminnan sekä aluekehitystehtävän näkökulmasta ensisijaisia hyödynsaajia ovat hankkeessa mukana olevien korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä opiskelijat. Yhteistoimintamalli on hyödynnettävissä ko. korkeakoulujen muilla opetus- ja tutkimusaloilla Pohjois-Suomessa ja valtakunnallisesti. Valtakunnallisina hyödynsaajina ovat alueet, jotka rakentavat vastaavanlaisia yhteistyörakenteita käytäntöjen kehittämisen (ml. aluekehityksen) ja korkeakoulujen opetuksen ja tki - toiminnan välille. Yleisellä tasolla hyödynsaajana voidaan pitää koko korkeakoulujärjestelmää dynaamisen ja pitkäjänteisen yhteiskunta- / käytäntösuhteen kehittymisen näkökulmasta. 6. TOTEUTUS JA TOIMENPITEET Hanketta hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Hankkeen kesto on 10/10-9/13. Hankkeen aikana suunnitellaan työelämän tarpeisiin vastaavat koulutukset ja uusien toimintamallien kehittämistyö monialaisena ja -tahoisena yhteistyönä. Toimintatapa perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen eri toimijoiden välillä. Hankkeen toimenpiteet ovat: 1. Hanketoimijoiden kehittäjäverkoston luominen, hankkeen sisällöllinen ja toiminnallinen jäsentäminen sekä teemallisten sisältöalueiden konkretisointi tki -toiminnan, opetuksen ja käytäntöjen kehittämisen näkökulmista. Työskentelysuunnitelman ja työnjakojen konkretisointi. Yliopettajat ja lehtorit Oulun seudun ammattikorkeakoulun (sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka), Oulun yliopiston, Diakonia ammattikorkeakoulun henkilöstöstä osallistuvat asiantuntijoina/kehittäjinä hyvinvointialan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien tki -toimintaan. 2. Käytännön opetuksen ohjaajien tki -osaamiseen painottuvan koulutuksen suunnittelu ja toteutus. 3. Teemallisten sisältöalueiden tiedon tuotannon ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttaminen: tietoon perustuvia, kehittyneitä työ- ja palveluprosesseja toteutetaan 2-4 / kunta / kuntayhtymä / yritys.

7 7 Toimintaa suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä projektipäällikön sekä yliopettajien/lehtoreiden kanssa koordinaattori, joka työskentelee ja toimii työelämäorganisaatioiden (julkiset/yksityiset) rajapinnoilla. 4. Arviointimallin luominen valittuihin palveluprosesseihin. 5. Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen luominen ja toteutus hankkeen aikana, jonka puitteissa kehittäjäverkosto kokoontuu säännöllisesti arvioimaan ja suuntaamaan työskentelyä. Sisäisen arvioinnin integrointi osaksi konseptikehittämistä. 6. Teemallisten sisältöalueiden työseminaarit säännöllisesti, joissa työelämän ammattilaiset, korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö ja opiskelijat tarkastelevat tuotettua tietoa ja suuntaavat kehittämistyötä sen pohjalta. 7. Ulkoisen arvioinnin toteuttaminen. 8. Mallinnukset yhteistyörakenteen toimintamallista ja kehitettävistä työ- ja palveluprosesseista oppimateriaalien, artikkeleiden ja julkaisujen muodossa. 9. Hankkeen tulosten koonti, arviointi ja levittäminen. 10. Hankkeen toimintamallien vakiinnuttaminen osaksi hankeorganisaatioiden työtä. Tarkempi toimenpidesuunnitelma esitetään liitteessä (LIITE 1). 7. TULOKSET 1. Toimiva ja kestävä yhteistyörakenne, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen käytäntöjen kehittäminen sekä sitä tukeva korkeakoulujen opetus sekä tki -toiminta muodostavat ajallisesti ja sisällöllisesti integroituvan ja kehittyvän kokonaisuuden. 2. Rajoja rikkova oppimis- ja kehittämisympäristö luo edellytykset korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön, opiskelijoiden ja käytännön ammattilaisten kehittämisorientoituneen osaamisen vahvistamiselle. Rajoja arvioidaan mm. teorian ja käytännön, oppialojen ja korkeakoulujen, julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja sisällä. 3. Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon edistäminen yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Väestön hyvinvoinnista tuotetaan systemaattisesti ajantasaista ja kumuloituvaa kokonaiskuvaa yhdistämällä tilastojen, kansalaiskyselyjen, palveluntuottajien sekä asiakastietojärjestelmien tietoa. Hyvinvointitietoa käytetään hyvinvointistrategisessa suunnittelussa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. 4. Tieto- ja osaamispääoman kasvu sisällöllisillä teema-alueilla: asiakasosallisuus, palvelujärjestelmän herkkyys ja toimivuus, kustannusvaikuttavuus ja palvelulogistiikka. 5. Tietoon perustuvia, kehittyneitä palvelu- / työprosesseja 2-4 / kunta / kuntayhtymä / yritys. Osaan prosesseista luodaan arviointimalli, joka kattaa strategian, palveluprosessin ja asiakkaan tasot. 6. Korkeakoulujärjestelmän sisäisen yhteistyön ja osaamisen vahvistaminen duaalimallin sisällä vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Välittömiin kohderyhmiin kohdistuvat laadulliset vaikutukset 1. Tiedon muodostamisen kontekstin ja prosessin muuttuminen vaikuttaa työelämän ja korkeakoulujen toimijoiden osaamiseen kehittävästi, mikä näkyy uudenlaisena suhteena tietoon ja sen hyödyntämiseen työ-, palvelu- ja oppimisprosessien uudistamisessa. Tieto ei jää irralleen käytännön ilmiöistä / ongelmista eikä siitä kontekstista, jossa tietoa syntyy ja käytetään. Tutkittuun tietoon perustuva ilmiöiden käsitteellistäminen on välttämätön edellytys käytäntöjen murrokselliselle kehittämiselle. 2. Käytäntöjen kehittämiseen ja yhteistyöhön suuntautuva toimintatapa purkaa erillisyyteen painottunutta toimintakulttuuria hävittämättä kuitenkaan välttämättömiä alakohtaisia substansseja ja erityisosaamista. Työelämän ja korkea-

8 8 koulujen yhteistyötä kehitetään sosiaalialan, terveysalan ja varhaiskasvatuksen välillä ja sisällä sekä mainittujen alojen ja tekniikan välillä koskien teema-alueisiin liittyvää tiedon tuottamista ja muodostamista sekä palveluprosessien kehittämistä. Toimintaympäristöön kohdistuvat laadulliset vaikutukset 3. Aluekehityksen kannalta väestön hyvinvointia koskevalla tiedolla, siihen pohjautuvalla hyvinvointipalvelujen kehittämisellä sekä koulutuksen ja työelämän innovatiivisella yhteistyöllä on keskeinen merkitys. 4. Korkeakoulujärjestelmän käytäntöyhteys ja työelämälähtöisyys saavat hankkeen myötä nykyistä dynaamisemman, reaaliaikaisemman sekä kehitystä ja muutosta ennakoivamman funktion. Kehitettävät tuotteet, jotka kaikki ovat käytettävissä opetusmateriaaleina ja prosessi- tai menetelmäkuvauksina 5. Opetuksen, tki -toiminnan sekä käytäntöjen kehittämisen yhteistyörakennetta koskeva malli, joka on hankkeen aikana kehitetty ja arvioitu monitoimijaisesessa, monitieteisessä ja moniammatillisessa kontekstissa. 6. Hankealueen väestön hyvinvointia koskevan alueellisen tiedontuotannon mallin kokeilu ja hyvinvointitiedon soveltaminen hyvinvointistrategian ja kehittämistyön pohjaksi yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. 7. Teemallisilla sisältöalueilla toteutettavasta kehittämistyöstä syntyy teoreettisesti perusteltuja ja käytännössä kokeiltuja, sisällöllisiä ja menetelmällisiä kiteytyksiä ja arviointimalleja, mm. osallistavasta asiakkuudesta, moniammatillisesti velvoittavasta palvelusuunnitelmasta ja siihen kytkeytyvästä palveluohjauksesta, ehkäisevästä lastensuojelusta, lastensuojelun seuranta- ja arviointijärjestelmästä, informaatioteknologian ja paikkatietojärjestelmän soveltamisesta palvelulogistiikkaan, monikulttuurisista kysymyksistä sekä kustannusvaikuttavuuden arvioinnista. Vaikutukset kestävään kehitykseen Hankkeen vaikutukset kestävään kehitykseen kohdistuvat sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tekijöihin (LIITE 2). Sosiaalista kestävyyttä tavoitellaan hyvinvointia koskevan tiedon, asiakkaiden osallisuuden, palvelujärjestelmän toimivuuden ja palvelulogistiikan kehittämisen avulla. Virittämällä palvelujärjestelmän herkkyyttä suhteessa kansalaisia syrjäyttäviin elämäntilanteisiin ja palveluprosesseihin vaikutetaan välillisesti sosiaaliseen eheyteen ja koheesioon. Kulttuurista kestävyyttä edistetään yhteisöllisyyden uusien muotojen (informaatioteknologia), professionaalisen ja eiprofessionaalisen toiminnan yhteistyöllä (mm. maallikkoauttaminen netissä) sekä monikulttuurisuuden paikallisiin kysymyksiin paneutumisella. Taloudellinen kestävyys on keskeisellä sijalla aluekehityksen näkökulmasta eli miten huolehditaan nykyisten tai niukkenevien taloudellisten resurssien puitteissa kansalaisten hyvinvointipalveluista ja vastataan samalla sosiaalisesti kestävän kehityksen hyvinvointierojen tasoittamisvaatimuksiin. Tähän tavoitteeseen pyritään muun muassa palvelujen kustannusvaikuttavuuden (ml. hyvinvointivaikutukset) arviointiin liittyvän osaamisen kehittämisellä. 8. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Taulukko 2. Hankkeen panokset. Panos Projektipäällikkö Talousvastaava Korkeakoulujen opettajat Koulutuksen ja tukipalvelujen järjestäminen Materiaalit ja palvelut (kokous- ja matkakulut) Muut hallinnolliset kulut Vastuu Oamk/Sote Oamk/Rehtorin toimisto Oamk/Sote ja Tekniikka, sekä Oulun yliopisto ja Diak Oamk/Sote Oamk/Sote Oamk/Sote

9 9 Projektihenkilöstön tehtävät Projektipäällikön tehtävät (50%) Keskeiset tehtävät (tehtäväkokonaisuudet) - Hankkeen toiminnallinen ja taloudellinen suunnittelu Oamkin hankeprosessin mukaisesti - Hankehallinto (vastuu hankkeen toteutuksesta hankesuunnitelman mukaisesti) - Hankkeen toiminnallinen henkilöstövastuu (vastuu projektiin palkattavien henkilöiden ohjauksesta, tehtävienjaoista ja työn tuloksista) - Maksatushakemusten valmistelu ja talouden seuranta - Hankkeen ohjausryhmien kokousvalmistelut - Tiedottaminen ja raportointi (projektiorganisaatio, sidosryhmät ja oma organisaatio) - Hankkeen tiedonkeruu, dokumentointi ja arkistointi - Hankkeen arvioinnin suunnittelu ja toteutus Yliopettajien ja lehtoreiden tehtävät Keskeiset tehtävät, jotka määräytyvät työelämän tarpeiden ja kehittämisteemaryhmien tavoitteiden mukaan: - Yhteistyörakenteen kehittäjäverkostoon osallistuminen ja asiantuntemuksen/työpanoksen tuominen hankkeen ja verkoston käyttöön. - Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen suunnittelu ja toteutus (+raportit/julkaisut) - Konseptikehittämisen sekä käytännön ohjaajien koulutukseen osallistuminen asiantuntijan/kehittäjän roolissa - Teemaseminaarien/Praksisfoorumien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen - Hyvien käytänteiden levittäminen Taloussuunnittelijan tehtävät (20%) Kirjanpidon järjestäminen - Ostolaskujen tiliöinti - Ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen tarvittaessa - Taloustietojen vienti ja seuranta Reportroniciin - Maksatushakemusten laadinta yhteistyössä projektipäällikön kanssa Kustannusarvio Taulukko 3. Hankkeen kustannusrakenne ja kustannusarvio Kulut Kustannus (euroa) Henkilöstökulut (projektipäällikkö, talousvastaava, yliopettajat) Palvelujen ostot Matkakulut Aineet/tarvikkeet Muut kustannukset (mm. vuokrat, tiedotus ja markkinointi) Hankkeen kustannukset yhteensä Henkilöstökulut eriteltynä: Oamk: projektipäällikkö 50%, taloussihteeri 20%, yliopettaja / sosiaaliala 50%, yliopettaja / terveysala 50%, yliopettaja / tekniikka 20% Oulun yliopisto: lehtori/tutkija 25% Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen: lehtori/tutkija 25% Työelämä / Oulun kaupunki ja muut julkisen ja yksityisen sektorin hanketoimijat: 1 koordinaattori 100%

10 10 Palvelujen ostot Asiantuntijoiden hankkiminen tullaan toteuttamaan hankintalain edellyttämissä puitteissa. Kun ostetaan laajempia kokonaisuuksia, huomioidaan tarkempi kilpailuttaminen ja laajempi ilmoitusvelvollisuus kilpailutuksessa. Seuraavat palvelut tullaan ostamaan hankkeelle kilpailutuksen kautta: Konseptikehittämisen koulutus ja tukirakenne, käytännön ohjaajien koulutus, sosiaalityön asiantuntijapalvelut sekä ulkoinen arviointi. Muut kustannukset: Tilavuokrat on varattu teemaseminaarien ja prakisfoorumien järjestämistä sekä työhuonevuokraa (Oulun yliopistolla) varten.seminaarit/foorumit järjestetään pääsääntöisesti Oulun seudun ammattikorkeakoulun tai Oulun yliopiston tiloissa, mutta kustannusarviossa on varattu tilavuokria myös ulkopuolisen tilan vuokraamiseen tarvittaessa tilaisuuksien osallistujamääristä riippuen. Kustannusten jakautuminen Kustannusarviosta Oulun yliopistolta hankkeelle tulevat kulut ovat: henkilöstökulut (lehtori/tutkija) euroa, muut kustannukset (tilavuokrat) 2500 euroa, eli yhteensä euroa. Kustannusarviosta Diakonia ammattikorkeakoululta hankkeelle tulevat kulut ovat: henkilöstökulut (lehtori/tutkija) euroa. Kustannusarviosta Oulun kaupungilta hankkeelle tulevat kulut ovat: henkilöstökulut (koordinaattori) euroa. Rahoitus ja rahoitusosuudet Taulukko 4. Hankkeen rahoitus ja rahoitusosuudet (mikäli kaikki osallistuvat hankkeeseen) Rahoittaja % Yhteensä ESR + valtion rahoitus Oamkin omarahoitusosuus Kunnat ja kuntayhtymät Oulu Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Raahen seudun hyvinvointiluntayhtymä Yksityinen sektori Nuorten Ystävät ry Coronaria Oy Merikratos oy Muu julkinen rahoitus Oulun yliopisto Diak Pohjoinen Yhteensä

11 11 9. ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN Hankkeen kesto on 36 kuukautta. Hanketta hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu / Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Hankkeen valmisteluvaiheessa yhteistyöryhmä suunnittelee toteutuksen niin, että jokaisen osapuolen rooli on selvillä. Päävastuu hankkeen hallinnollisista tehtävistä, hankkeen seurannasta ja raportoinnista on hallinnoija Oulun seudun ammattikorkeakoululla. Hankkeen käynnistyessä laaditaan kumppanuussopimus hankekumppaneiden kanssa. Hankkeen toteuttajaorganisaatio laatii ohjausryhmän asettamisesta kirjallisen päätöksen, jossa nimetään jäsenet ja heille varajäsenet sekä rahoittajan edustaja asiantuntijaksi. Päätös lähetetään tiedoksi hanketta rahoittavalle viranomaiselle. Päätöksessä nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai valtuutetaan ohjausryhmä valitsemaan heidät keskuudestaan ensimmäisessä kokouksessa. Lisäksi ohjausryhmään pyydetään osallistumaan asiantuntijoita alueen julkiselta sekä yksityiseltä sektorilta sekä hankkeeseen osallistuvien opettajien ja tutkimusryhmien edustajia. Toteuttavien organisaatioiden ulkopuolinen jäsen toimii ohjausryhmän puheenjohtajana ja hankkeen projektipäällikkö toimii kokousasioiden esittelijänä ja sihteerinä. 10. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI Hankkeen arvioinnissa noudatetaan rahoittajan antamia ohjeita. Toimintaa arvioidaan sisäisesti ja ulkoisesti seuraavasti. Sisäinen arviointi: Projektihenkilöstön muodostama projektiryhmä luo sisäisen arviointikehikon ja -metodin, jolla projektin tavoitteet ja niitä vastaavat toimenpiteet operationaalistetaan arvioitavaan muotoon. Arviointitiedon kerääminen, analysointi ja sen pohjalta tapahtuva toiminnan suuntaaminen jäsennetään arviointikehikon pohjalta. Sisäisen arvioinnin pääpaino on tavoite- ja prosessiarvioinnissa ja se integroidaan osaksi konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenneprosessia. Vastuu arviointikehikon valmistelun koordinoinnista on projektipäälliköllä. Ulkoinen arviointi käynnistetään vuonna Se painottuu tavoite- ja tulosarviointiin. Ulkoisen arvioinnoin tavoitteet ja kohteet määritellään arviointitilauksen yhteydessä, kun kuva ulkoisen arvioinnin funktiosta on täsmentynyt projektin toiminnan myötä. Sisäisen arvioinnin aineisto muodostaa osan ulkoisen arvioinnin aineistosta. Hankkeen ulkoista arviointia toteuttava taho valitaan kilpailutuksen perusteella. Kaikista kokouksista tehdään muistiot, jotka säilytetään hallinnoivan organisaation toimesta. Hankkeen ohjausryhmä arvioi projektin toimintaa säännöllisin väliajoin. Ohjausryhmä raportoi tarvittaville tahoille oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Hankkeen vaiheet suunnitellaan, dokumentoidaan ja katselmoidaan hankesuunnitelman mukaisesti. Katselmoinneista pidetään pöytäkirjaa johon kirjataan toimenpiteet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Dokumentit ovat versionhallinnan alaisia. 11. VIESTINTÄ JA RAPORTOINTI Hankkeen sisäisen viestinnän tavoitteena on seurata hankkeen etenemistä tavoitteiden mukaisesti. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on varmistaa sekä hankkeen että tulosten näkyvyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Hankkeen käynnistyessä projektipäällikkö laatii hankkeelle viestintäsuunnitelman, jossa huomioidaan hakijan ja hanketta toteuttavien organisaatioiden viestintäkäytännöt ja hankkeille asetetut ohjeet. Hankkeen alkuvaiheessa viestinnässä keskitytään hankkeen tavoitteista tiedottamiseen. Myöhemmässä vaiheessa keskeistä on hankkeen toiminnasta sekä tuloksista ja jatkosuunnitelmista tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Hankkeen kaikessa viestintämateriaalissa käytetään yhteistä visuaalista ilmettä ja huomioidaan rahoittajien näkyvyys. Hankkeen aikana kerätään talteen kaikki toteutettu materiaali: lehtileikkeet, esitteet, ilmoitukset jne. Viestintätoimenpiteitä ja niiden onnistumista seurataan ja raportoidaan rahoittajalle ja ohjausryhmälle.

12 12 Taulukko 5. Hankkeen raportointi ja seuranta Kohderyhmä Asia Aikataulu Vastuuhenkilöt Rahoittaja Väliraportti 1/2011 Projektipäällikkö Rahoittaja Väliraportti 1/2012 Projektipäällikkö Rahoittaja Väliraportti 1/2013 Projektipäällikkö Rahoittaja Loppuraportti 9/2013 Projektipäällikkö Hankkeen kohderyhmä Loppuarviointi 10/2013 Projektipäällikkö/ yliopettajat / lehtorit / tutkijat LÄHTEET Engeström, Yrjö Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Tampere: Vastapaino. Engeström Yrjö From Teams to Knots. Activity theoretical studies of collaboration and learning at work. Cambridge University Press. Ryynänen Olli-Pekka, Kinnunen Juha, Myllykangas Markku, Lammintakanen Johanna, Kuusi Osmo: Suomen terveydenhuollon tulevaisuudet Skenaariot ja strategiat palvelujärjestelmän turvaamiseksi. Esiselvitys. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 20. Eduskunnan kanslian julkaisu 8/2004. Edita Priima, Helsinki Terveydenhuollon tulevaisuus, Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto vuoden 2015 terveydenhuoltoon. Eduskunta, Tulevaisuusvaliokunta Virkkunen, Jaakko & Engeström, Yrjö & Miettinen, Reijo Sosiaalihuollon kehittämistoiminnan tulevaisuus. Projekteista konseptikehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:49. Helsinki: Yliopistopaino.

13 13 LIITE 1 Taulukko 6. Hankkeen toimenpidesuunnitelma Tehtävä Ajankohta Toteutus Projektihenkilöstön rekrytointi ja projektihallinnon organisointi Kehittäjäverkoston kokoaminen, teemaryhmien muodostaminen ja niiden työsuunnitelmien valmistelu kunta / kuntayhtymä ja yritystasolla Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen asiantuntijapalvelun kilpailutus ja toimittajan valinta Tiedotussuunnitelman laatiminen ja verkkoympäristön luominen Sisäisen arvioinnin ja toteutuksen suunnittelu Käytännön ohjaajien koulutuksen suunnittelu ja koulutettavien valinta Projektin hallinnointiin liittyvät tehtävät: työajan seurannat, raportointi ja maksatushakemus Toteutusvaihe Arviointivaihe Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen käynnistäminen teemallisilla sisältöalueilla täsmennettyjen tki - ohjelmien mukaisesti Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen toteuttaminen 4 x 2 pv (tammi-helmi, huhti-touko, elo-syys, marras-joulu) / ostopalvelusopimuksen mukaisesti Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 5 x 1 pv (helmi, maalis, kesä, syys, loka) Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 5 x 1 pv (helmi, maalis, kesä, syys, loka) Teemaseminaarit / teemapajat sisältöalueittain 3 x 1 pv x 4 teema-aluetta (helmi, touko, loka) Praksisfoorumi 2 x 1 pv (aloitusfoorumi teema-alueille ja hanketoimijoille, tammi; valtakunnallinen kutsufoorumi / hyvien kokemusten levittäminen, marras) Työraportit, artikkelit, julkaisut 4-6 Sisäisen arvioinnin ja tiedotuksen / viestinnän toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti Projektin hallinnointiin liittyvät tehtävät: työajan seurannat, väliraportointi ja maksatushakemus (tammi, heinä) Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen toteuttaminen teemallisilla siältöalueilla täsmennettyjen tki - ohjelmien mukaisesti Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen toteuttaminen 4 x 2 pv (tammi-helmi, huhti-touko, elosyys, marras-joulu) / ostopalvelusopimuksen mukaisesti Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 5 x 1 pv (helmi, maalis, kesä, syys, loka) Teemaseminaarit / teemapajat sisältöalueittain 4 x 1 pv x 4 teema-aluetta (helmi, touko, syys, marras) Praksisfoorumi 2 x 1 pv (teema-alueille ja hanketoimijoille kokoava foorumi, maalis; valtakunnallinen kutsufoorumi / hyvien kokemusten levittäminen, marras) Työraportit, artikkelit, julkaisut 4-6 Sisäisen arvioinnin ja tiedotuksen / viestinnän toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti Projektin hallinnointiin liittyvät tehtävät: työajan seurannat, väliraportointi ja maksatushakemus (tammi, heinä) Kehittämistyön ja siihen integroitavan opetuksen ja tutkimuksen toteuttaminen teemallisilla sisältöalueilla täsmennettyjen tki - ohjelmien mukaisesti Konseptikehittämisen koulutus- ja tukirakenteen toteuttaminen 2 x 2 pv (tammi-helmi, huhti-touko) / ostopalvelusopimuksen mukaisesti Käytännön ohjaajien koulutuksen toteuttaminen 3 x 1 pv (tammi, maalis, elo Teemaseminaarit / teemapajat sisältöalueittain 2 x 1 pv x 4 teema-aluetta (helmi, huhti) Praksisfoorumi 2 x 1 pv (touko hanketoimijoille / ulkopuolisille; valtakunnallinen päätösfoorumi / tulosten levittäminen, syys) Sisäisen arvioinnin ja tiedotuksen / viestinnän toteuttaminen laadittujen suunnitelmien mukaisesti / projektipäällikkö. Sisäisen arvioinnin loppuraportti Ulkoisen arvioinnin loppuraportti (31.5) Hankkeen loppuraportti (maalis - syys) / projektipäällikkö, projektihenkilöstö Työraportit, artikkelit, julkaisut, yhteensä 2-4; 1 artikkelijulkaisu ( ) hankkeen tuloksista ja kokemuksista / projektihenkilöstö, projektipäällikkö Projektin hallinnolliset päätöstoimet: tulosten levittäminen erillisen suunnitelman mukaisesti raportointi ja maksatushakemus (tammi, heinä, syys) / projektipäällikkö, taloussihteeri

14 14 LIITE 2 KESTÄVÄ KEHITYS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKÖN TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINNASSA Oulun seudun ammattikorkeakoulu on hyväksynyt YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan pohjautuvan Suomen kansallisen toimeenpanosuunnitelman Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa Ammattikorkeakoulu on sitoutunut ottamaan huomioon kestävän kehityksen strategiatasolla, toimintakäytännöissä, opetussuunnitelmassa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Pohjoisen Hyvinvoinnin Praksis -hankkeessa, jonka päätavoitteena on luoda opetuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytäntöjen kehittämisen yhteistyörakenne, korostuvat erityisesti kursiivilla esitetyt tavoitteet ja periaatteet. Ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden edellytyksenä on ihmisen toiminnan ohjaaminen luonnon kestokyvyn puitteissa siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai ekosysteemien toimivuus vaarannu. Tämä merkitsee huomion kiinnittämistä uusiutumattomien luonnonvarojen säästöön, ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtymistä ja sitä kautta päästöjen selvää vähentämistä. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävä kehitys painottaa väestön yleistä hyvinvointia ja tavoitteena on turvata kaikkien ihmisten tasa-arvo, hyvinvointi sekä mahdollisuudet osallistua. Sosiaalisessa kestävyydessä voidaan kiinnittää huomiota terveyteen, työllisyyteen, työturvallisuuteen, syrjäytymisen ehkäisyyn, ihmisten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä viihtyisään elinympäristöön. Kulttuurinen kestävyys vastaavasti mahdollistaa kulttuurien säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle, erilaisten kulttuurien hyväksymisen sekä ihmisten vapaan henkisen toiminnan ja eettisen kasvun. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytykset ja niiden siirtyminen seuraaville sukupolville. Taloudellinen kestävyys Taloudellisen kestävän kehityksen pohjana on tasapainoinen taloudellinen kasvu, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on perustana ekologiselle ja sosiaaliselle kestävälle kehitykselle sekä yhteiskunnan toiminnoille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen käynnistyminen voidaan nähdä merkkinä siitä, ettei maailmantalous ole ollut enää vähään aikaan kestävällä pohjalla, eikä talouden kasvu ole enää luonnonvarojen ehtymisen johdosta mahdollista jos ekologinen kestävyys halutaan säilyttää. Arviointilomakkeen (seuraava sivu) avulla tarkastellaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hankkeiden vaikutuksia kestävään kehitykseen.

15 15 Pohjoisen Hyvinvoinnin Praksis Opetuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytäntöjen kehittämisen yhteistyörakenne Taulukko 7. Arvio hankkeen vaikutuksista kestävään kehityksen Kestävän kehityksen periaatteet +/0/- Sanallinen selitys Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Elinolot ja viihtyvyys + Turvallisuus + Esteettömyys + Terveys + Yhteisöllisyys + Osallisuus, osallistuminen + Kulttuurien ymmärrys, suvaitsevaisuus, kulttuuriperintö + Kansainvälistyminen Tasa-arvo + Syrjäytymisen ehkäisy + Elinikäinen oppiminen, koulutus- ja sivistysmahdollisuudet + Sivistyspääoma, kulttuuritoiminta + Työllisyys, työolosuhteet + Osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen + Yksilöllisten ja sosiaalisten resurssien jatkuva uusiutuminen ja kasvu Ympäristölliset vaikutukset Vesien tila Ilman tila ja ilmastomuutos Maaperä Jätteiden määrän väheneminen Materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys Energiatehokkuus Uusiutuvien raaka-aineiden ja energian käyttö Arvokkaat maisemat Kulttuurihistoriallinen rakennuskanta Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luonnon monimuotoisuus Liikenteen päästöt Taloudelliset vaikutukset Alueellinen kehittyminen + Yritystoiminta + Vastuullinen liiketoiminta + Kestävä kulutus ja hankinnat Työllisyys + Palvelujen tuottaminen + Innovatiiviset ratkaisut + +

16 16 Kestävän kehityksen osaaminen Kestävän kehityksen periaatteiden tiedostaminen + Kestävän kehityksen ulottuvuuksien samanaikainen huomioon otto Ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuusajattelun omaksuminen ja jatkuva kehittäminen Kestävän kehityksen strategioiden edistäminen Paikallisen kestävän kehityksen toimeenpanotaidon edistäminen + Globaalien yhteyksien havaitseminen Kestävän kehityksen mittaaminen ja osoittaminen (vastuullisuuden kehittämis-, arviointi- ja seurantatyökalut)