POHJOIS-KARJALA IKÄOSAAMISEN MAAKUNNAKSI

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALA IKÄOSAAMISEN MAAKUNNAKSI

2 SISÄLLYS ESIPUHE TIIVISTELMÄ 1. Johdanto 5 2. Yhteiseen työhön 6 3. Vanhustyön suunnanmuutos 6 4. Innostavaa vanhustyötä 8 5. Karpalo vanhustyön kehittämisyksikkö 8 6. Asumisen vaihtoehtoisia ratkaisuja 9 7. Järjestöt osallisuutta vahvistamassa Hoivayrittäjyys vanhuuden tukena Innovatiivista tuotekehitystä Kehittäjiä ja osaajia Kansainvälisyydestä voimaa Kohti tulevaisuutta esitykset jatkotoimiksi 15 LIITTEET 1 Pohjois-Karjalan ikärakenne vuosina Ikäosaamista Pohjois-Karjalassa - yhteenveto kehittämisteemoista ja toimijoista 3 Pohjois-Karjalan kartta Teksti: Arja Jämsén ja Nina-Elise Koivumäki Taitto: Riku Rantala 2

3 ESIPUHE Kehittämishankkeita on liikaa, tulokset ovat pirstaleisia ja kokonaiskuva puuttuu. Tähän lauseeseen kiteytyy yleisin kehittämishankkeita kohtaan osoitettu kritiikki pähkinänkuoressa. Edellä kuvattu kritiikki unohtaa sen, että kehittämistyö edellyttää aina innostuneita ja ennakkoluulottomia tekijöitä, jotka tarkastelevat asioita enemmän mahdollisuuksien kuin esteiden kautta. Tällä hetkellä kehittämistyötä suunnataan aikaisempaa strategisempaan suuntaan, jossa eri toimijoiden ja alueiden yhteistyö sekä kansainvälisyys korostuvat. Näissäkään rakenteissa tuloksia ei synny ilman innostuneita tekijöitä. Tässä raportissa kuvataan viime vuosina Pohjois-Karjalan maakunnassa ikäosaamisen alueella tehtyä kehittämistyötä. Tuloksia on saavutettu yhtä hyvin palvelujen järjestämisen, työn sisällöllisen kehittämisen kuin tuotekehityksenkin saralla. Kehittäminen on tarkoittanut perinteisten ajattelumallien haastamista, uudenlaista vanhuskäsitystä sekä tietoista riskinottoa. Tulokset ovat upeita ja kaipaavat tulla esitellyiksi. Raportti päättyy kohti tulevaisuutta -osioon, joka sisältää esityksiä jatkotoimiksi. Pohjois-Karjalalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä ikäosaamisen mallimaakunnaksi. Se edellyttää entistäkin syvempää yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä tietoisia strategisia valintoja. Yhtenä tällaisena voisi mainita Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia ammattikorkeakoulun linjauksen ottaa yhteiseksi kehittämisen painopisteeksi Ikääntyminen, hyvinvointi ja turvallisuus - teeman. Kiitän raportin kirjoittajia Arja Jämséniä ja Nina-Elise Koivumäkeä hämmästyttävän nopealla aikataululla tehdystä kartoitustyöstä sekä kaikkia raporttia kommentoineita. Raportin kokoamisen on mahdollistanut EU-ohjelmakauden ESR-hankerahoitus. Joensuussa Tuomas Lappalainen Koulutus- ja kehittämispäällikkö 3

4 TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjala ikääntyy muuta maata nopeammin. Samaan aikaan maakunnassa raivataan uusia, myönteisiä näkymiä ikääntyvään yhteiskuntaan. Ikääntyvät ihmiset nähdään yhteiskunnan ja yhteisöjen voimavarana ja jopa vetovoimatekijänä. Tässä julkaisussa kuvataan ikäosaamisen maakunnallisia helmiä, toimijoita ja verkostoja. Lisäksi esitetään keskeisiä osaamis- ja tutkimustarpeita sekä näkökulmia tuotteiden ja palveluiden jatkokehittämiseen. Väestön ikääntyminen näkyy maakunnan ohjelmallisissa linjauksissa (mm. Hyvinvointiohjelma 2015). Maakunnassa toimii myös vanhustyön asiantuntija- ja kehittämisverkosto, jonka tavoitteena on vaikuttaa alan kehitykseen ja välittää osaamista ja hyviä käytäntöjä. Ennakoivaa ja varhaista tukea kehitetään monipuolisesti. Ennakoivat kotikäynnit ovat monissa kunnissa vakiintuneet toimiviksi käytännöiksi. Sosiokulttuurinen innostaminen on vahvistunut osaksi arjen vanhustyötä. Erityisesti päivätoiminnassa käytetään taiteen ja luovan toiminnan keinoja. Pielisen Karjalan vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalossa luodaan uusia sisällöllisiä ja rakenteellisia ratkaisuja vanhuspalveluiden uudistamiseksi. Lieksassa on saatu hyviä tuloksia yhteisöllisestä ryhmä- ja pienkotiasumisesta, jolla pyritään murtamaan asumisen laitosvaltaisuus. Asumisen uusia ratkaisuja ja kotona asumisen tukea kehitetään edelleen Joensuun kaupungin hallinnoimassa laajassa Vanhus-Kaste -hankkeessa. Aktiivista seniorikansalaisuutta tukee maakunnan vahva järjestötoiminta. Järjestöjen erityistä osaamista ja asiantuntemusta osataan kunnissa käyttää hyödyksi. Maakunnassa on laadittu ainutlaatuinen hyvinvointialan järjestöstrategia ja perustettu Järjestöasiain neuvottelukunta. Eläkeläisjärjestöt ja vanhusneuvostot ovat tärkeitä osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. Hoivayrittäjyys on löytänyt Pohjois-Karjalassa paikkansa julkisen sektorin kumppanina ja rikastuttanut ikäihmisten palveluiden tarjontaa. Seudulliset kehitysyhtiöt tukevat hyvinvointiyrittäjiä. Ikäihmiset osallistuvat yritysten tuotekehitykseen ja arvioivat palveluita ja tuotteiden käytettävyyttä. Pohjoiskarjalaisissa oppilaitoksissa kasvaa tulevia vanhustyön ammattilaisia. Maakunta kansainvälistyy ja on jo löytänyt kumppaneita Euroopasta ja Venäjältä. Kansainväliset hankkeet laajentavat näkökulmia ja rakentavat yhteistä alueellista vanhuspolitiikkaa. 4

5 1 JOHDANTO Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy muuta maata nopeammin. Samanaikaisesti väki myös vähenee. Rakenteellinen työttömyys on pakottanut nuoria muuttamaan kotiseudulta koulutuksen ja työn perään. Väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys sekä nuorten ja työikäisten poismuutto ovat koko Itä-Suomelle tyypillisiä ilmiöitä. Pohjois-Karjalassa tämä on erityisen totta. Täällä eletään jo arkea, johon muu Suomi ja Eurooppa ovat vasta tulossa. (Liite 1) Pohjois-Karjalassa on ainesta ikääntymisen edelläkävijäksi. Maakunnassa on lähdetty raivaamaan uusia, myönteisiä näköaloja ikääntyvään yhteiskuntaan. Ikääntyminen halutaan kääntää voitoksi. Ongelmien ja kasvavien kustannusten sijaan väestön ikääntyminen nähdään saavutukseksi. Ikääntyvät ihmiset ovat yhteiskunnan ja yhteisöjen voimavara - ja jopa vetovoimatekijä. Väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaa. Väen harmaantuminen näkyy sekä palvelujärjestelmässä että katukuvassa. Monia arjen asioita (asuminen, liikkuminen, vuorovaikutus) on ajateltava uudelleen. Väljästi asutuilla alueilla vanhustyön rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen kohtaa erityisiä haasteita. Tarvitaan uutta osaamista, tuoreita ratkaisuja ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Tämän julkaisun tavoitteena on tehdä näkyväksi Pohjois-Karjalassa olevaa ikäosaamista ja kuvata kehittämistyön helmiä. (Liite 2) Lisäksi esitetään keskeisiä osaamis- ja kehittämistarpeita ja näköaloja työn vahvistamiseksi. Ikääntyvän maakunnan tulevaisuutta varmistaa alan ja koulutuksen näkeminen vetovoimaisena ja kehittyvänä. Vanhusalan monialainen osaaminen varmistaa ja vahvistaa palvelujen laatua. Ikääntymiseen liittyvä tuotekehitys tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Kansainvälisessä yhteistyössä maakunnan toimijat ovat jo hyvässä vauhdissa. Julkaisu on tarkoitettu maakunnan toimijoiden yhteiseen käyttöön. Sen toivotaan toimivan tukena ja työkaluna hyvien käytäntöjen levittämisessä sekä maakunnan osaamisen ja kehittämistyön kärkien markkinoimisessa. Julkaisu toimii tausta-aineistona myös rahoituksen hankkimisessa. Tämä julkaisu kuvastaa myös ikääntyvän Pohjois-Karjalan yhteistä tahtoa vahvistaa ikääntymiseen liittyvää osaamista. Maakunnan ihmisille halutaan varmistaa mahdollisuus inhimilliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen. Julkaisusta on olemassa myös englanninkielinen tiivistelmä, jota voi käyttää kansainvälisessä yhteistyössä ja markkinoinnissa. 5

6 2 YHTEISEEN TYÖHÖN Pohjois-Karjalassa luotetaan yhteisen työn voimaan. Ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä maakunnassa on pyrkimystä tavoitteelliseen kunta- ja organisaatiorajat ylittävään kehittämiseen. Hyviä tuloksia saavutetaan toimimalla verkostomaisesti monialaisessa yhteistyössä. Pohjois-Karjalassa on 14 kuntaa ( ), joissa asuu yhteensä reilut ihmistä. Maakunta jakaantuu kolmeen seutukuntaan: Joensuun seutu (Liite 3), Keski-Karjala (neljä kuntaa) ja Pielisen Karjala (neljä kuntaa). Alueet ovat rakenteeltaan erilaisia: on tiiviitä kaupunkimaisia alueita ja pitkien matkojen väljästi asuttuja seutuja. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiohjelma 2015 linjaa ikääntyvän maakunnan tulevaisuutta. Ohjelma luo suuntaa elinvoimaiselle ja turvalliselle Pohjois-Karjalalle, jossa asukkailla on hyvät perusedellytykset hyvinvointiin ja terveelliseen elämään, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Maakunnallisella hyvinvointiohjelmalla vahvistetaan yliseudullista yhteistyötä hyvinvointialalla. Maakunnan väestön ikääntyminen näkyy ohjelman linjauksissa. Ihmisten itsenäistä elämää ja mielekästä arkea halutaan tukea. Vanhustyön osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen nähdään tärkeäksi. Palvelu- ja tuoteinnovaatioita on tarpeen levittää. Niillä nähdään myös uusia kaupallisia hyödyntämisen mahdollisuuksia. Maakunnallista yhteistyötä ja linjauksia vahvistaa myös vanhustyön aktiivinen asiantuntija- ja kehittämisverkosto, jota Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO kutsuu koolle. Maakunnallisen verkoston tehtävänä on vahvistaa työelämälähtöistä kehittämistä ja oppimista yli kuntarajojen. Se toimii vertaisoppimisen ja -tuen muotona. Lähtökohtana on turvata vanhustyön laatua ja osaamista sekä työvoiman saatavuutta. Vanhustyössä nähdään keskeiseksi vahvistaa ikäihmisten omia voimavaroja ja osallisuutta. ISO verkostoineen järjestää yhdessä lääninhallituksen kanssa teemakohtaisia työkokouksia, joissa sekä kehittämisen haasteet että hyviksi osoittautuneet käytänteet ovat esillä. 3 VANHUSTYÖN SUUNNANMUUTOS Pohjois-Karjalan vanhustyössä pyritään selkeästi uuteen suuntaan. Tavoitteena on tukea ikääntyvän itsenäistä elämää monenlaisella varhaisella tuella ja ennakoivalla työotteella. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Ennakoivaa työtä ja varhaista tukea Pohjois-Karjalassa on kehitetty ja kokeiltu uusia työmuotoja. Ennakoivilla kotikäynneillä kartoitetaan ikääntyvien kuntalaisten palvelutarpeita. Esimerkiksi Joensuussa ennakoivia kotikäyntejä tehdään niiden 75-vuotiaiden 6

7 luona, jotka eivät ole kunnallisen kotihoidon piirissä. Käynnit ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Tavoitteena on tukea kotona asumista ja ennakoida tulevaa. Joensuun kaupunki on vahvistanut ennakoivaa työotetta perustamalla toiminnalle oman vastuualueen, talousarvion ja henkilöstön. Muistineuvojan työ on toinen esimerkki varhaisen tuen käytännöistä. Muistineuvoloissa pyritään toteamaan muistisairaudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ohjaamaan asiakas tarvittaessa hoidon piiriin. Neuvontaa ja ohjausta Ikääntyvä ja hänen omaisensa tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa. Joensuussa on luotu seniorineuvonnan malli, jossa ikäihminen saa mahdollisimman helposti tietoa ja palveluita. Seniorineuvonta Ankkurissa neuvotaan ja ohjataan ikäihmisiä sekä kunnan että yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamien palvelujen äärelle. Ohjausta annetaan myös puhelimitse, yhdestä numerosta. Myös kotikäyntejä tehdään tarpeen mukaan. Seniorioppaaseen on koottu tietoa palveluista ja virkistystoiminnasta. Opas on sekä painettuna että sähköisenä versiona. Seniorineuvonnan yhteyteen Joensuun kaupunki suunnittelee Ikäneuvola Ruoria. Tarkoituksena on yhdessä ikäihmisten kanssa luoda terveyden edistämisen malli, joka perustuu vuorovaikutukselle ja kumppanuudelle. Ikäihmisten oma osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen nähdään tärkeäksi. Kehitteillä on muun muassa yhteisöllisyyttä vahvistavia ja voimaannuttavia terveystapaamisia ryhmissä. Vessel-keskus on esimerkki järjestöjen yhteistoiminnasta. Samoissa tiloissa toimii useita ikäihmisten kotona asumista ja omaishoitoa tukevia järjestöjä. Vessel toimii ikäihmisten ja omaisten arjen kumppanina. Siellä on maksutta tarjolla neuvontaa, ohjausta, vertaistukea ja virkistystä. Yhteistyöhön osallistuvat myös kunnat ja hoiva-alan yritykset. Iloa ja voimaa liikunnasta ja luonnosta Liikunta ja ulkoilu ovat keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä. Pohjois-Karjalan kunnat, järjestöt ja Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus innostavat ikäihmisiä liikkumaan. Tavoitteena on lisätä ikäihmisten terveysliikuntaa kotona ja lähiympäristössä. Henkilökuntaa koulutetaan ymmärtämään liikunnan merkitys sekä arvioimaan ja tukemaan ikäihmisten liikkumista. Joissain kunnissa on luotu ulkoiluystävien verkosto, jossa toimii myös koululaisia. Näin samalla tuetaan sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Ilomantsissa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun koulutus osallistuu ikäihmisten hyvinvointia tukevien ulkoilualueiden ja pihojen suunnitteluun. Keski-Karjalassa toteutetaan yhdessä Kansanterveyden keskuksen kanssa ikäihmisten terveystapaamisia, joissa voi terveydenhoitajan kanssa pohtia hyvinvointiaan ja saada tarpeen mukaan ohjausta ja tukea. Terveydenhoita- 7

8 jille on laadittu tapaamisten tueksi käsikirja. Monissa kunnissa on kehitetty seniorikuntosalitoimintaa. Voima- ja tasapainoharjoittelu tukee kotona selviytymistä. Ryhmässä liikkuminen on samalla sosiaalista vuorovaikutusta ja virkistystä. 4 INNOSTAVAA VANHUSTYÖTÄ Pohjois-Karjalassa käytetään sosiaalialan työssä laajasti taidetta, kulttuuria ja luovia menetelmiä. Taitelijat ja muut kulttuurin toimijat ovat innolla soveltaneet osaamistaan ja luoneet uutta yhteistyötä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on keskeinen sosiokulttuurisen työn kehittäjä. Oppilaitoksesta on valmistunut musiikki-, kuvataide- ja tanssiterapeutteja. Sosionomien koulutuksessa luovat menetelmät ovat osa peruskoulutusta. Taidetta ja luovaa toimintaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Keinu-hankkeessa taiteilijat työskentelivät vanhustyön arjessa. Työskentelyssä hyödynnettiin yhteisötaiteen ja sosiokulttuurisen innostamisen ideoita ja työotteita. Samalla kehitettiin ja kokeiltiin yhteistyön malleja. Hoitajat toimivat taiteilijoiden työpareina ja saivat näin innostusta ja rohkeutta luovan työn käyttämiseen hoitotyön tukena. Vanhuksille Keinu tarjosi tervetullutta vaihtelua ja virkistystä. Yhteisöissä havaittiin vanhusten muistin virkistyneen, masennuksen lievittyneen ja aktiivisuuden lisääntyneen. Toiminnan kautta vanhukset ja heidän kanssaan työskentelevät löysivät uusia voimavaroja arkeensa. Keinu innosti vanhustyön yksiköiden työntekijöitä jatkamaan sosiokulttuurista toimintaansa osana arjen hoivatyötä. Joensuun kaupungin vanhuspalveluiden päivätoiminta on vahvasti sosiokulttuurista. Yhteisöllisyys ja osallistuminen ovat keskeisiä periaatteita. Järjestetään muun muassa muistelu-, musiikki-, kirjallisuus- ja tanssiryhmiä, avoimia teemapäiviä ja viikkotilaisuuksia. Yhteistyöhön osallistuvat myös kulttuuritoimi, oppilaitokset, seurakunnat ja järjestöt. Vanhustyön kentällä toimii myös useita taiteilijoita, esimerkiksi vanhusten draamaryhmien vetäjinä. 5 KARPALO VANHUSTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Karpalo on Pielisen Karjalan kuntien (Lieksa, Nurmes, Valtimo) vanhustyön kehittämisyksikkö. Tehtävänä on toimia oman alueensa kehittämistyön veturina. Yksikkö kehittää ja parantaa asiakastyön muotoja ja palvelurakenteita. Se kokoaa alueen kehittämistyötä ja välittää sitä eteenpäin. Sillä on merkittävä rooli myös alueensa käytäntötutkimuksen ja täydennyskoulutuksen tarpeiden tunnistamisessa ja välittämisessä. 8

9 Karpalo on saanut useita alueellisia ja valtakunnallisia tunnustuksia ansioistaan vanhustyön ja -palvelujen kehittämisessä. Vanhustyön keskusliitto myönsi Karpalolle Vuoden vanhusteko -palkinnon vuonna Karpalon kehittämisalueita ovat sosiokulttuurinen työote, koulutus, teknologia, palvelutuotteet, erityispalvelut ja yhteistyön verkosto. Sosiokulttuurin ja teknologian kehittämistä Sosiokulttuurista työotetta viedään vanhustyön arkeen yhdistämällä vanhustyötä, taidetta ja kulttuuria uutta luovalla tavalla. Työhön ja toimintaan on saatu konkreettista uudistusta. Karpalossa on kehitetty uusia palvelutuotteita ja asumisratkaisuja, joilla pyritään eroon laitoshoidon vaihtoehdottomuudesta. Uudet pienkodit ja yhteisölliset ryhmäasumisen ratkaisut saavat kiitosta niin asukkailta, omaisilta, työntekijöitä kuin myös kuntien taloudesta vastaavilta. Teknologiaa kehitetään yhdessä yritysten kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat ovimaailman osalta Abloy Oy ja Lukkorengas sekä arjen apuvälineiden osalta Respecta Oy ja ISAK. Yrityksille Karpalo toimii kehittämisen ja kokeilun alustana. Ikäihmiset pääsevät testaamaan ja arvioimaan tuotteiden toimivuutta ja käytettävyyttä. Yritysyhteistyö näkyy myös tietoiskuina, jatkuvana apuväline-esittelynä, mahdollisuutena hankkia omakustanteisia apuvälineitä ja saada välineitä kotiin myös testikäyttöön. Osallisuutta tuetaan käytännössä muun muassa City-rollaattoritallilla. Rollaattoreita on sijoitettu Lieksassa kauppojen auloihin ja apteekkeihin ihmisten käyttöön. Tuotekehittelyä on tehty ammattikorkeakoulun, Respectan ja seutukunnan yrittäjien kanssa. Kehittämisyksikön toimintaan sisältyy koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Käytännön työssä, esimerkiksi ennaltaehkäiseviltä kotikäynneiltä kertyvää tietoa kootaan ja analysoidaan tulevaisuuden ennakoinnin tueksi. Seudullisten vanhuspalvelujen verkkosivuilla löytyy tietoa palveluista ja toiminnasta. Ikäihmisille järjestetään opastusta tietotekniikan ja kännykän käyttöön. Karpalo osallistuu seudun kansainväliseen yhteistyöhön ja työntekijävierailuihin ja -vaihtoihin. 6 ASUMISEN UUSIA RATKAISUJA Vanhusten asumisen uusilla ratkaisuilla halutaan purkaa suomalaisen vanhustenhuollon laitosvaltaisuutta. Itsenäisen ja omatoimisen kotona asumisen ja laitoksen väliin tarvitaan asumisen varhaista tukea ja erilaisia asuminen muotoja. Lieksan kaupungilla on kokemusta paljon apua tarvitsevien vanhusten uudenlaisista asuinyhteisöistä. On luotu pienkoteja, ryhmäasumista ja yhteisöllistä kimppa-asumista. Pitkäänkin laitoksessa asuneen vanhuksen toimintakyky on parantunut ja elämänlaatu kohentunut asuinyhteisöön muu- 9

10 ton jälkeen. Vanhus kokee asuvansa arvokkaasti ja itsellisesti ja samalla saavansa apua ja tukea tarpeen mukaan. Turvallinen asuminen, aktivoiva seura ja ympäristö ovat elintärkeitä muun muassa muistisairaalle tai yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivälle vanhukselle. Kimppa- tai pienkotiasuminen näyttää lisäksi kannustavan omaisia osallistumaan enemmän vanhuksen elämään. Yhteisöllisyyttä ja arjen tukea asumiseen Joensuussa on suunnitteilla ikäihmisten hyvinvointikeskus Senioripiha, Yksilöiden yhteisö joen rannalla keskellä kaupunkia. Senioripihan tavoitteena, hyvinvointikeskus ja kohtaamis-, toiminta- ja tapahtumapaikka. Tavoitteena on liittää yhteistyöhön alan koulutusta ja tutkimusta sekä kokeilutoimintaa. Lähtökohtana on uudenlainen ajattelu kunnan ja muiden toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Tavoitteena on yhdistää yritystoimintaa ja kuntapalveluita. Senioripiha Oy:n omistaa Joensuun kaupunki. Kaikki Pohjois-Karjalan kunnat osallistuvat kehittämistyöhön, joka tukee kuntia vanhustenhuollon laitosvaltaisuuden murtamisessa. Hanke on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaa (Kaste-ohjelma). Hanketta hallinnoi Joensuun kaupunki, ja siinä on mukana yhteensä 62 kuntaa Itä- ja Keski-Suomen alueelta. Uusien kumppanuuslähtöisten asumisratkaisujen lisäksi on tärkeää tukea omassa kodissa asumista monipuolisesti ja ajoissa. Hankkeessa kehitetään sektorirajat ylittäviä arjen tuen muotoja, joilla vahvistetaan vanhuksen osallistumista ja tuetaan kotona asumista. Kunnan, järjestöjen, seurakunnan ja yritysten yhteistyö on tässä suuri mahdollisuus. Kehittämistyöhön liittyy verkostoituvaa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä, jolla vahvistetaan gerontologista osaamista ja tiedontuotantoa maakunnassa. 7 JÄRJESTÖT OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA Järjestöillä on Pohjois-Karjalassa merkittävä rooli ja pitkät perinteet kansalaisten ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajana. Järjestöt ovat tunnistaneet yhteiskunnan ikääntymiseen liittyvät haasteet. Yhdessä kuntien kanssa järjestöt kehittävät uusia yhteistyön ja vapaaehtoistoiminnan muotoja. Tavoitteena on luoda uusia tukitoimintoja muun muassa yksin asuville vanhuksille. Järjestöt organisoivat suuren osan vanhusten kerhotoiminnasta, ja tähän työhön tarvitaan lisää tekijöitä. Vanhenevan järjestöväen ja nuorten järjestöaktiivien vuoropuhelu on mahdollisuus sukupolvien väliseen vuoropuheluun ja oppimiseen. 10

11 Järjestöjen osaamista ja asiantuntemusta Eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisia toimijoita kunnissa. Eläkeläis- ja vanhusneuvostojen kuuleminen kunnissa vahvistaa osallisuutta ja parantaa demokratiaa. Maakunnan eläkeläisfoorumi Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa kokoaa eläkeläisjärjestöjen virallisen äänen, toimii eläkeläisjärjestöjen edunvalvojana, antaa lausuntoja ja tekee esityksiä. Pohjois-Karjalassa on tehty uraauurtavaa työtä kumppanuuden rakentamisessa. Maakunnallinen hyvinvointialan järjestöstrategia (2007) on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Strategiassa järjestöt nähdään aktiivisina toimijoina hyvinvoinnin edistämisessä. Avoimen kumppanuuden vahvistaminen järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa nähdään tärkeäksi. Järjestöjen erityisosaaminen ja asiantuntemus tunnistetaan ja sitä otetaan käyttöön enenevässä määrin myös vanhustyön kentällä. Järjestöstrategiatyötä jatkaa ja jalkauttaa Järjestöasiain neuvottelukunta, joka on myös ensimmäinen laatuaan Suomessa. Siinä on edustus maakunnan järjestöistä eri toimialoilta. Toiminnan yhtenä tavoitteena on tehdä kampanjoimalla vapaaehtoistoimintaa näkyväksi ja rekrytoida uusia vapaaehtoisia. Ikäihmiset ja heidän tarpeensa ovat tässä keskeisiä. Suurena haasteena on houkutella eläkkeelle siirtyvät uudet ikäluokat järjestöjen toimintaan. Aktiivi seniorikansalaisuus on Pohjois-Karjalan tuleva voimavara. 8 HOIVAYRITTÄJYYS VANHUUDEN TUKENA Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava. Pohjois-Karjalassa toimii tällä hetkellä noin 300 yksityistä sosiaali- ja terveysalan yritystä, joissa työskentelee yli henkilöä. Ala työllistää erityisesti naisia ja on tyypillisesti pienyrittäjyyttä. Alan työllistävä vaikutus on maakunnassa yhtä suuri kuin matkailun. Maakunnallisen hyvinvointialan yrittäjyyden kasvuohjelma HYRRÄ ( ) tukee hyvinvointialan yrittäjyyden kehittymistä Pohjois-Karjalassa. Ohjelmassa kehitetään yritysten ja järjestöjen kasvuedellytyksiä ja liiketoimintaosaamista. Työn taustalla ovat alueen kehittämisyhtiöt: Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy, Keski-Karjalan kehitysyhtiö Keti Oy ja Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Pikes Oy. Hyvinvointiyrittäjyys edellyttää yhteistyötä kuntien kanssa. Palvelusetelin kasvava käyttöönotto ja welfare mix -yhteiskunnan vahvistuminen tuovat tarpeen luoda uusia toimintamalleja kuntien ja yrittäjien yhteiseen laatutyöhön ja koulutukseen. 11

12 9 INNOVATIIVISTA TUOTEKEHITYSTÄ Yritysten tuotekehittely tarvitsee työlleen käytännön yhteistyökumppania, alustaa, jolla kehittämistyötä voidaan arvioida, kokeilla ja mallintaa. Pohjois-Karjalassa yritykset, koulutus ja käytännön vanhustyö ovat löytäneet yhteistyön paikkoja. Kehittämisalueita ovat muun muassa apuvälineet ja teknologia, asuminen, esteettömyys ja muotoilu. Vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalo on tehnyt yhteistyötä oviympäristöjen kehittämiseksi. Työ on tärkeää varsinkin muistisairaiden ikäihmisten asumisen tukemiseksi. ISAK, Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), Abloy Oy, Lukkorengas Oy ja Karpalo toteuttivat lukitusjärjestelmien kotikartoituksen, jossa kerättiin tietoa ikäihmisistä lukitusjärjestelmien käyttäjinä ja hankkijoina. Yhteistyössä kuvattiin erilaisia kotiympäristöjä ja arvioitiin lukitus- ja muutostyöinvestointien vaikutuksia kotona selviytymiseen ja hoitotyön kustannuksiin. Arvioinnista tuotettiin tietopaketti päättäjille. Apuvälineitä ja oviympäristöjä Respectan ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun koulutuksen yhteistyössä kehittämisyksikkö Karpalo toimii apuvälineiden ja senioribrändin kehittämisen alustana. Paikalliset ikäihmiset ovat kehittämiskumppaneita ja arvioijia. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa kehitetty Innovatiivinen STUDIO (INNOstudio ) on rekisteröity työskentelytapa, jossa hyödynnetään erilaisia innovatiivisia menetelmiä joko lyhyissä työpajoissa tai pidemmillä innovaatioleireillä. Työskentelytapaa sovelletaan sekä yritysten tuotekehitykseen ja yrityskuvan kehittämiseen että kulttuurin ja elämysten tuotteistamiseen. Menetelmiä käytetään myös monialaisessa tuotekehitys- ja tuotteistamistyöskentelyssä. Käyttäjälähtöistä suunnittelua edustaa Living Lab -verkosto. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistuu laajaan kansainväliseen European Network of Living Labs -verkostoon Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa. Kehittämisessä hyödynnetään käyttäjätietoa. Hyviä tuloksia on saatu muun muassa asumisen ja seniorituotteiden kehittämisessä, jossa ikäihmiset, muun muassa Joensuun yliopiston ikääntyvien yliopiston opiskelijat, ovat toimineet käyttäjäarvioitsijoina. Osallisuutta ja esteettömyyttä Mahdollisuuksia hyvinvointialan tuotekehitykseen luo myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun MONNI eli Monialainen innovatiivinen tuote- ja palvelukehitysympäristö -hanke. Sen tavoitteena on tukea yritysten ja organisaatioiden tuote- ja palvelukehittämistä ja liiketoimintaa asiakaslähtöisesti. Yritysten kanssa työskennellään esimerkiksi innovaatioleireillä, joilla tuotetaan uusia ideoita ja mietitään niiden jatkojalostamista tuote- ja palvelukokonaisuuksiksi. 12

13 Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) tuottaa itsenäistä suoriutumista edistäviä palvelu- ja tuoteratkaisuja, harjoittaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä edistää toimialakehitystä Suomessa. Laajaan kumppanuusverkostoon kuuluvat Abloy Oy, Eläkeliitto ry, Verve, Itä-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus ISO, Joensuun Tiedepuisto Oy, JOSEK Oy, Metsähallitus, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Respecta Oy ja Rakennusliike A.Taskinen Oy. Pohjois-Karjalan alueen kehitysyhtiöiden HYRRÄ -ohjelmassa tuetaan hyvinvointialan tuotekehitystä. Kasvuohjelmaan osallistuu muun muassa välinetuottajia, joiden tuotteet voivat tukea kotona asumista. 10 KEHITTÄJIÄ JA OSAAJIA Pohjois-Karjalan koulutustarjonta on laajaa. Maakunnassa toimivat Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Joensuu yliopisto ( alkaen Itä- Suomen yliopisto). Vanhusalan osaajia Vanhustyön sisältöjä on erityisesti koulutuskuntayhtymän lähihoitajakoulutuksessa. Opiskelija voi suuntautua vanhustyöhön perusopintojen jälkeen. Ikääntymisen kysymykset ovat esillä myös perusopinnoissa. Oppisopimuskoulutuksesta valmistuvat sijoittuvat useimmiten vanhustyöhön. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa sosionomien koulutuksessa painottuu voimavaralähtöisyys, sosiokulttuurinen innostaminen, asiakkaan kehitysprosessien tukeminen ja luova toiminta. Opiskelijat voivat valita ammatillisesti vahvistavista opinnoista ikääntymisen opintojakson (15 op). Näkökulma on gerontologinen sosiaalialan työ ja sosiokulttuurinen vanhustyö. Hoito- ja fysioterapia-alan koulutuksessa vanhustyö sisältyy eri opintojaksoihin. Hoitotyön opinnoissa ikääntymisestä on lisäksi erillinen kurssi. Fysioterapian opiskelijat perehtyvät ikääntymisen fysiologiaan ja ikääntyvän fyysiseen toimintakykyyn. Harjoitteluissa opiskelijat kohtaavat yhä enemmän ikääntyneitä asiakkaita. Joensuun yliopistossa on mahdollista suorittaa monitieteinen gerontologian perusopintokokonaisuus. Itä-Suomen yliopiston myötä vuodesta 2010 alkaen on tarkoitus aloittaa gerontologian aineopinnot. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa myös täydennyskoulutusta ikäihmisten parissa työskenteleville. Joensuun ja Kuopion yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset yhdistyvät Aducate - aikuiskoulutusyksiköksi, joka tarjoaa lyhyitä seminaarimuotoisia koulutuksia sekä räätälöityä koulutusta eri organisaatioille. Räätälöityä koulutusta on tilannut mm. kehittämisyksikkö Karpalo Lieksassa. 13

14 Ikääntymisen kysymyksiä tutkitaan Ikääntymisen kysymyksiin liittyvää tutkimusta vahvistaa Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen laaja tutkimushanke Monialainen organisaatio, muotoilu ja johtaminen avaintekijöinä. Myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu osallistuu hankkeeseen. Paikallisia hoiva-alan yrityksiä on mukana pilotteina ja tutkimuskohteina. Tavoitteena on tuottaa uutta, tutkimusperusteista tietoa ja ymmärrystä siitä, miten organisaatiorakenteet, fyysisten hoivaympäristöjen suunnittelu ja muotoilu sekä johtaminen ovat yhteydessä toisiinsa ja miten ne edistävät hyvinvointia vanhusten hoivapalveluissa. ISAT eli Itä-Suomen ammattikorkeakoulut Savonia ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu kehittävät strategista kumppanuuttaan Hyvinvointi, ikääntyminen ja turvallisuus -teemaryhmässä. Tarkoituksena on kehittää väljästi asutun alueen hyvinvointipalveluja sekä uudenlaisia hyvinvointialan palveluympäristöjä. Vanhustyön vetovoimaisuutta ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä on vahvistettu muun muassa hankkeella Harjoittelun kautta vanhustyöhön. Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen STM:n rahoituksella toteuttamaan hankkeeseen osallistui vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalo ja Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu. Yhteistyössä kartoitettiin harjoittelun kehittämiskysymyksiä ja tiivistettiin työelämän, osaamiskeskuksen ja oppilaitosten yhteistyötä. Osittain työtä jatkaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Hyvinvointialan oppimis- ja kehitysverkosto -hanke, joka etsii uusia toimintamalleja ja -menetelmiä opiskelijoiden, opettajien ja työelämän väliseen yhteistyöhön. Ikäihmiset ovat hankkeessa yhtenä kohderyhmänä. Hanke tukee hoivayrittäjyyttä tarjoamalla koulutusta alalla työskenteleville ja opiskelijoille. Maakunnan hyvinvointiyrittäjien osaamistarpeita on myös kartoitettu laajalla kyselyllä, jonka tuloksia hyödynnetään perus- ja täydennyskoulutuksen suunnittelussa. 11 KANSAINVÄLISYYS VOIMAVARANA Pohjois-Karjalalla on ikääntymisen laboratoriona annettavaa muulle maailmalle. Maakunnan osaaminen ja innovaatiot herättävät kiinnostusta erityisesti Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Kansainväliset yhteistyön areenat tarjoavat maakunnan toimijoille myös merkittävän kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuden. Maakunnan vanhustyön osaajat ja kehittäjät ovat osallistuneet useisiin hankkeisiin ja kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin. 14

15 Our Life as Elderly -hanke ( ), johon vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalo osallistui, tuotti uudenlaisia palveluita ja ratkaisumalleja tukemaan vanhusten kotona asumista. Hanketta rahoitti Pohjoisen Periferian ohjelma. Karpalossa vieraili kehittäjiä muun muassa Färsaarilta, Skotlannista ja Norjasta, ja maakunnan vanhustyötä esiteltiin useissa kansainvälisissä työkokouksissa. Yhteistyötä itään ja länteen Kansainvälinen yhteistyö jatkuu toisessa Pohjoisen Periferian ohjelman rahoittamassa hankkeessa Older People for Older People O4O. Tavoitteena on saada ikäihmiset ja heidän voimavaransa näkyviin ja käyttöön. Hanketta hallinnoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Pikes Oy. Kehittämiskumppanina on vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalo. Kansainväliset kumppanit ovat Skotlannista, Irlannista, Ruotsista ja Grönlannista. Toimiva koti -malliympäristö Pietarissa on ISAK:n ja JOSEK:n suomalaisvenäläisenä yhteistyönä koottu ja suunniteltu hyvinvointialan tuotteiden ja teknologian esittely-, koulutus- ja valmennusympäristö. Toimiva Koti sisältää malliasunnon ja koulutus- ja näyttelytilat. Tiloja käytetään suomalaisten yritysten ja tuotteiden ja teknologian esittelyyn. Ympäristöä tullaan käyttämään myös asiantuntijaryhmien (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, suunnittelijat ja arkkitehdit) koulutukseen ja valmennukseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on hakenut yhteistyössä Kainuun maakunta - kuntayhtymän kanssa kansainväliseen DART (Declining, Ageing and Regional Transformation) -projektiin kuuluvaa osahanketta. Projekti kohdistuu väestönmuutosten (erityisesti vähenevä ja ikääntyvä väestö) alueellisiin vaikutuksiin. Tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja kehittää toimivia lähestymistapoja alueellisiin haasteisiin. Projektissa on mukana 16 partneria 11 eri maasta. Syksyllä 2009 Pohjois-Karjalassa järjestetään Perspectives on Ageing - EU, National and Regional Scale -seminaari, johon osallistuu EU:n ja Suomen aluekehittämisestä vastaavien ministeriöiden ja organisaatioiden johtavia virkamiehiä sekä alan suomalaisia asiantuntijoita. Seminaarissa käsitellään ikääntymisen tulevaisuuden kansainvälisiä ja alueellisia haasteita ja tutustutaan pohjoiskarjalaiseen vanhusalan kehittämistyöhön. 12 KOHTI TULEVAISUUTTA Lopuksi esitetään tämän raportin pohjalta nousevia kehittämisen ja jatkotoimien tarpeita, joilla maakunnan ikäosaamista ja yhteistyötä voidaan voimistaa. Jatkotoimet liittyvät toisaalta koulutukseen ja tutkimukseen ja toisaalta palvelujen kehittämiseen, tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. Yhteistyössä ja näihin toimiin tarttumalla Pohjois-Karjalasta tulee ikäosaamisen maakunta. 15

16 I KOULUTUS JA TUTKIMUS - vahvistetaan gerontologian osaamista sosiaali- ja terveysalan perus- ja täydennyskoulutuksessa - luodaan ikääntyvän yhteiskunnan ABC valinnainen opintokokonaisuus - vahvistetaan työelämälähtöistä täydennyskoulutusta - luodaan uusia opetusmuotoja esimerkiksi vertaisoppiminen, Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun mahdollisuudet - tuotetaan uutta oppimateriaalia - esimerkiksi sosiokulttuurinen vanhustyö, hyvinvointiteknologia - vahvistetaan vanhustyön johtamisen osaamista ja työelämän ikäosaamista - selvitetään geronomi-koulutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa Koulutusyhteistyö - edistetään monialaista ja poikkitieteellistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä ikääntymisen kysymyksissä - edistetään koulutusorganisaatioiden ja -tasojen välistä yhteistyötä - esimerkiksi kehittämällä ammattiopiston ja korkea-asteen yhteistyötä - vahvistetaan työelämäkumppanuutta opetuksessa, harjoittelussa ja opinnäytetöissä Tutkimus ja tiedontuotanto - edistetään työelämälähtöistä (käytäntö)tutkimusta ja tiedontuotantoa - esimerkiksi sosiokulttuurisesta työotteesta ja teknologian sosiaalisista ulottuvuuksista - edistetään uudenlaista tiedontuotantoa - esimerkiksi ikäihmiset ja asiakkaat tiedontuottajina - vahvistetaan dokumentointi- ja arviointikäytäntöjä - vahvistetaan vaikutusten arvioinnin ja sosiaalitalouden osaamista vanhustyössä ja -palveluissa Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys vanhustyössä - vahvistetaan vanhustyön monikulttuurista osaamista - edistetään maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytointia vanhusalan koulutukseen - viritetään kansainvälistä opiskelija- ja opettajavaihtoa vanhustyössä vahvistamalla vaihto-ohjelmien työelämäyhteyttä - tuetaan ikääntymiseen liittyviä kansainvälisiä hankkeita maakunnassa 16

17 Vanhustyön ja koulutuksen vetovoimaisuus - luodaan myönteisestä ja monipuolista kuvaa ikääntymisestä ja ikäihmisistä voimavarana - tiivistetään yhteistyötä työelämän, koulujen, oppilaitosten ja työvoimavoimaviranomaisten kanssa vanhustyön vetovoimaistamiseksi II PALVELUJEN KEHITTÄMINEN, TUOTEKEHITYS JA TUOTTEISTAMI- NEN Palvelut ja tuotekehitys - kehitetään ja tuotteistetaan ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä vahvistavia toimintamalleja ja palveluita, esimerkiksi o ehkäisevän työn ja varhaisen tuen toimintamallit o Ruorin terveydenedistämisen malli o dementia-asiakkaan hoitopolku o ikäihmisten päihdehoitomalli o palveluneuvonta - kehitetään edelleen asumisen uusia ratkaisuja ja palveluita, kuten ryhmä- ja pienkotiasumista - dokumentoidaan ja arvioidaan malleja tuotteistamisen tueksi - jalkautetaan hyvinvointiteknologian osaamista ja hyviä toimintamalleja vahvistamalla tiedotusta, koulutusta ja markkinointia - jatketaan vanhustyön kehittämisyksikkö Karpalon toimintamallin kehittämistä tukemalla mallin vakiinnuttamista ja levitystä - jatketaan Senioripiha-konseptin jatkosuunnittelua ja toteutusta Yhteistyö - vahvistetaan monitoimijaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä ikääntyneiden palveluissa - kehitetään ja arvioidaan uusia palvelukonsepteja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa - vahvistetaan kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja hyödynnetään järjestöjen osaamista ja asiantuntijuutta Ikäosaamisen markkinointi - tuotteistetaan maakunnan ikäosaamista, esimerkiksi Karpalon opintokäynnit markkinoidaan - tuotteistetaan ikäosaamista kansainvälisesti - luodaan ja levitetään vanhusalan, yritysten ja matkailun yhteistyön malleja 17

18 Ikäihmisten osallisuus - vahvistetaan ikäihmisten osallisuutta - nähdään ikäihmiset aktiivisina toimijoina palvelujen ja tuotteiden suunnittelussa ja arvioinnissa - kehitetään käyttäjäarvioinnin ja asiakaspalautteen muotoja ja käytäntöjä - hyödynnetään Living Lab -verkostoa ja INNOstudio -työmenetelmää 18

19 Liite 1: Pohjois-Karjalan ikärakenne vuosina LÄHDE: Tilastokeskus ja HEMAASU 2008, Pohjois-Karjalan hyvinvointistrategia 18, 2009 Alueiden taloudellinen huoltosuhde 2000 ja 2006 Lähde: Tilastokeskus 2006, Pohjois-Karjalan hyvinvointistrategia, 19,

20 Liite 2: Ikäosaamista Pohjois-Karjalassa - yhteenveto kehittämisteemoista ja toimijoista Teema Tutustu netissä Julkaisuja Yhteiseen työhön maakunnallinen kehittäminen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, ISO Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma Vanhustyön suunnanmuutos ennakoiva ja varhainen tuki, liikunnan edistäminen Joensuun kaupungin senioripalvelut: Seniorineuvonta Ankkuri: Ikäneuvola Ruori hanke: Vessel keskus: Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus: Joensuun kaupungin senioriopas: sivut-sosterveys/seniori/senioriopas. htx Siremaa, A. & Uusi-Illikainen, H Ikäneuvola Ruori. Malli eläkeikäisten neuvolatoiminnaksi. Vanhuspalvelujen suunnanmuutos ennaltaehkäisevän vanhustyön vahvistaminen (EVA-hanke), osaraportti 1, sosiaalipalvelut, Joensuun kaupunki. Ikääntyneen terveystapaaminen terveydenhoitajan käsikirja (2009) Innostavaa vanhustyötä sosiokulttuurinen työ Keinu hanke: Jämsén, A. & Kukkonen, T. (toim.) 2004 Voimavirtaa arkeen. Taide ja kulttuuri sosiaalialan työssä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 19. Nuutinen, T. (toim.) 2007 Elämänilon välähdyksiä. Taiteen ja vanhustyön kohtaamisia. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 24. Nuutinen, T Taiteilijat vanhustyötä kehittämässä. Toimintatutkimus kuva-projektissa. Joensuun yliopisto.

21 Teema Tutustu netissä Julkaisuja Karpalo vanhustyön kehittämisyksikkö Ikäihmisten kehittämisyksikkö Karpalo: Karpalo hankkeen julkaisuja: Asumisen uusia ratkaisuja Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki hanke (Vanhus-Kaste) Kaste-ohjelma: Tietoa Karpalon pienryhmäasumisesta: Jämsén, A Vanhustyön tutkijat, kehittäjät ja tekijät koolla Tampereella. Gerontologia 2/2008, Järjestöt osallisuutta vahvistamassa Pohjois-Karjalan järjestötietopalvelu Jelli: Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL: Yhteistä hyvää. Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisuja 106/2007: Hoivayrittäjyys vanhuuden tukena Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek: Keski-Karjalan kehitysyhtiö Keti: index.htx Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Pikes: HYRRÄ: Hyvinvointialan oppimis- ja kehitysverkosto hanke: Vihma, M. & Hiltunen, S Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen ja laajentaminen sekä osaamisen kehittäminen. Peruskartoitus Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toukokuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

22 Teema Tutustu netissä Julkaisuja Innovatiivista tuotekehitystä Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK: Abloy Oy: Respecta Oy: Monni-hanke: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelma: Loppi, S Vaikuttavuuden arviointiraportti. Oviympäristöjen kotikartoitus. Oviympäristöjen asennukset Pielisen Karjalassa. Karpalo, Lieksa. Kehittäjiä ja osaajia koulutus ja tutkimus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Joensuun yliopisto: Itä-Suomen yliopisto: Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskus: Savonia-ammattikorkeakoulu: Kansainvälisyys voimavarana Our Life as Elderly- hanke: Oler People for Older People O4O hanke Toimiva koti Pietari Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Pikes: ISAK tiedote: Toimiva koti Pietari:

23 Liite 3: Pohjois-Karjalan kartta Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto