Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun loppuraportti, kesä 2017

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun loppuraportti, kesä 2017 Raportti maakuntauudistuksen johtoryhmälle Raportti maakuntauudistuksen ohjausryhmän käsittelyyn Satakuntaliitto

2 Sisältö 1 Johdanto Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluun osallistuvien organisaatioiden resurssit Aluekehitys ja strategiset palvelut Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Mitkä ovat kohdassa 3.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Elinkeino- ja työvoimapalvelut (Kasvupalvelut) Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/ palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet henkilöasiakkaille? Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet henkilöasiakkaille Satakunnassa? Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet yritysasiakkaille? Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Sidosryhmien ja henkilöstön odotukset kasvupalveluille Alustavia ajatuksia kasvupalvelujen organisoinnista maakunnassa Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Maaseutupalvelut Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot... 36

3 5.2 Yhteenveto maaseutupalvelut -valmisteluryhmän työskentelystä Maaseutupalveluiden keskeiset toimenpidekokonaisuudet uudessa maakunnassa Palvelukokonaisuuksien asiakkaat ja palvelutarpeet Palveluiden alustavat tavoitteet Maaseutupalveluiden tuottaminen ja palvelukokonaisuuksien organisointi Palveluiden tuottaminen Palvelupisteet maakunnassa Maaseutupalveluiden yhdyspinnat ja synergiamahdollisuudet muiden toimialojen kanssa Esivalmistelun aikana esiin nousseet ongelmat ja suositukset Henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet muutostilanteessa ja uusien palveluiden tuottamisessa Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Mitkä ovat kohdassa 6.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Turvallisuus ja varautuminen Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet Maakuntakonsernin varautumisen tavoitetila ja organisointi Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen Alueellinen tilannekuvatoiminta Muut maakuntakonsernin riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnot Jatkotoimenpiteet Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa?... 68

4 8.4.1 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa? Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Esivalmistelun jatkotoimet ja väliaikainen valmistelutoimielin Maakuntahallituksen hyväksymä Satakunnan maakuntauudistuksen väliaikaishallinto -muistio Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmän johtopäätökset ja suositukset maakuntahallinnosta väliaikaiselle valmistelutoimielimelle (VATE) Lähteet:... 82

5 1 Johdanto Maakuntauudistuksen valmistelu käynnistyi Satakunnassa, kun Valtionvarainministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö antoivat kirjeellään maakuntauudistuksen esivalmistelun käynnistämisen maakuntien liittojen tehtäväksi. Aloituskokous valmistelun piiriin kuuluvien viranomaistahojen välillä pidettiin Kokouksessa sovittiin jatkotoimenpiteistä ja muodostettiin hankesuunnitelmaa valmisteleva työryhmä. Työryhmä valmisteli myös esivalmistelun käynnistyskokouksen asialistan. Käynnistyskokouksessa päätettiin esivalmisteluun osallistuvien tahojen edustuksesta hankkeen ohjausryhmässä sekä valtuutettiin Satakunnan maakuntahallitus tekemään esivalmistelun edellyttämät päätökset. Samalla sovittiin, että Satakuntaliitto vastaa hankkeen kustannuksista kuitenkin niin, että jokainen osallistuva osapuoli vastaa esivalmisteluun osallistuvan henkilöstön ja luottamushenkilöiden kuluista ja palkkioista. Maakuntahallitus asetti kokouksessaan esivalmistelun ohjausryhmän, johtoryhmän sekä kuusi valmisteluryhmää ja muutosviestintätiimin. Valmistelun projektipäälliköiksi valittiin hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma. Esivalmisteluvaihe kestää saakka. Valmisteluryhmiä ovat esivalmistelun aikana olleet: Aluekehitys ja strateginen suunnittelu (vetovastuussa liitto, ELY) Elinkeino- ja työvoimapalvelut/kasvupalvelut (vetovastuussa ELY/ TE, liitto) Maaseutupalvelut (vetovastuussa ELY, YT-alueiden edustajat) Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne (vetovastuussa liitto, ELY) Turvallisuus ja varautuminen (vetovastuussa pelastuslaitos, SATSHP ) Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset (vetovastuu liitto, ELY) Muutosviestintätiimi, johon ovat kuuluneet valmisteluryhmien sihteerit, valmisteluun osallistuvien organisaatioiden tiedottajat sekä projektipäälliköt. Valmisteluryhmät aloittivat toimintansa yhteisellä kick-off tilaisuudella. Valmisteluryhmät ovat esiselvitysvaiheessa olleet keskeisiä sisällöntuottajia, jossa niiden puheenjohtajat ja sihteerit ovat olleet avainasemassa valmistelutyön etenemisen ja raportoinnin suhteen. Valmisteluryhmät ovat työnsä aikana asettaneet myös alatyöryhmiä, jotka ilmenevät kunkin valmistelutyöryhmän raportoinnissa. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelusta on aiemmin laadittu väliraportti 1, joka on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä Raportti löytyy sähköisenä osoitteesta Tässä hankkeen 2. väliraportissa täydennetään valmisteluryhmittäin maakunnalle siirtyvien organisaatioiden nykytilan kuvausta. Katse on kuitenkin käännetty kohti tulevaa maakuntauudistuksen valmisteluvaihetta 2 eli väliaikaishallinnon perustamista. Raportissa tarkastellaan tähän mennessä tehdyn esivalmistelutyön sisältöä ja käytettävyyttä uuden maakunnan perustamistyössä. Uuden maakunnan lainsäädäntövalmistelu viivästyy alkuperäisestä aikataulusta kesästä syksyyn Esivalmistelua jatketaan maakuntahallituksessa valitun väliaikaisen toimielimen (VATE) johdolla alkaen aluksi epävirallisena Satakuntaliiton järjestämänä. Maakuntaa ja sen toimintaa koskevien lakien tultua vahvistetuksi, VATE voi tehdä lakien ja maakunnan valmistelutilanteen mukaisia päätöksiä. Väliaikana tarvittavat päätökset tekee maakuntahallitus. 1

6 Tätä loppuraporttia laadittaessa merkittävätkin muutokset maakunnan palvelujen sisältöön ja tuotantotapaan sekä maakunnan rakenteeseen ovat vielä mahdollisia. Esivalmistelun jatkuessa pyritäänkin valtakunnallisen mallin mukaisesti valmistelun entistä joustavampaan rakenteeseen. Valmistelu tiivistyy merkittävästi ja siihen saadaan ensi kertaa merkittävää rahoitusta valtion budjetista. Tämä mahdollistaa projektitoimiston perustamisen ja asiantuntijoiden palkkaamisen keskeisiä valmistelutehtäviä varten. Valmistelussa tarvitaan kuitenkin edelleen maakunnan eri toimijoiden osallistumista valmisteluun. Nykytilan kuvaus antaa pohjan muodostaa yhteisen koko maakuntaorganisaatiota koskevan muutosvision työkaluksi toimintansa aloittavaa väliaikaista toimielintä (VATE) varten. Loppuraporttiin on tarkistettu ja täydennetty Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluun osallistuvien organisaatioiden resurssit henkilöstömäärän, henkilöstökustannusten, muiden palveluiden ostoresurssien sekä avustusten ja muiden kustannusten osalta. Nämä tiedot on esitetty luvussa 2. Raportissa on esitetty resurssien yhteenvetotaulukossa myös ympäristöterveydenhuollon tiedot. Ympäristöterveydenhuollon valmisteluryhmä toimii Satasote-hankkeen yhteydessä ja varsinainen nykytilaselvitys julkaistaan osana Satasoten nykytilaselvitystä. Eri valmisteluryhmät ovat esittäneet raporteissaan luvuissa 3 8 vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: 1. Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot 2. Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus / palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? 3. Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? 4. Mitkä ovat kohdassa 1 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? 5. Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? (Sijainti esim. konserni, liikelaitos, yhtiö)? 6. Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa? 7. Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? 8. Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? 9. Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusien palveluiden tuottamistapoja? Esivalmistelun aikana on tehty myös yhteistyötä Satakunnan sosiaali- ja terveyspalveluita uuteen maakuntaan organisoivan Satasote-hankkeen kanssa. Yhteistyö on kohdistunut etenkin maakuntauudistuksen seuraavan vaiheen, väliaikaishallinnon kehittämiseen. Muutosjohtaja Terttu Nordmanin (Satasote) sekä maakuntauudistuksen projektipäälliköiden Jukka Mäkilän ja Timo Vesiluoman muistio väliaikaishallinnosta on esitetty tämän raportin luvussa 9. Raportin lopusta, luvusta 10 löytyvät maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmän ja ohjausryhmän johtopäätökset ja suositukset maakuntahallinnosta väliaikaiselle valmistelutoimielimelle (VATE). Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmä haluaa kiittää kaikkia valmistelutyöhön osallistuneita tahoja aktiivisesta työstä uuden Satakunnan maakunnan luomiseksi. Työn pohjalta voidaan yhdessä jatkaa kohti väliaikaishallintoa ja maakunnan toiminnan käynnistymistä

7 2 Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluun osallistuvien organisaatioiden resurssit Taulukko tullaan tarkastamaan ja lukuja korjaamaan/täydentämään tarvittaessa ennen ohjausryhmän kokousta. HTV Henkilöstökustannukset Palvelut ja avustukset Muut kustannukset Satakuntaliitto 25, Satakunnan ELYkeskus Satakunnan TEtoimisto 47, , Varsinais-Suomen ELY-keskus (L ja Y) 37, Varsinais-Suomen ELY Y * Varsinais-Suomen ELY L ** 26,8 67, KEHA keskus 9, Satakunnan Pelastuslaitos 301, YT-alueet 21, Lomituspalvelut (Honkajoki ja Vehmaa) Ympäristöterveyden huolto 146, Yhteensä 785,

8 Ylläolevassa taulukossa on esitetty yhteenvetona kaikkien maakuntauudistuksen valmisteluryhmien käytettävissä olevat henkilöresurssit, henkilöstömenot, palvelujen ostot ja avustukset sekä muut menot. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja ympäristövastuualueiden luvut ovat arvioita, koska organisaatio on toiminut yhtenä organisaationa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, eikä tehtäviä ole jaettu maakunnittain. Arviot tarkentuvat esivalmistelun kuluessa. KEHA-keskus toimii valtakunnallisena organisaationa. Työsuoritukset eivät kohdistu vain omaan maakuntaan. Taulukossa ilmoitettu luku kertoo Porissa työskentelevien määrän. Osa KEHAkeskuksen työntekijöistä tulee siirtymään palvelukeskuksiin. ELY L:n sarakkeessa on ilmoitettu sekä koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen L vastuualueen resurssitiedot sekä niistä karkealla tasolla arvioidut Satakuntaa koskevat resurssitiedot. Luvut täsmentyvät, kun valtakunnalliset linjaukset resurssien jaosta maakunnittain valmistuvat. 4

9 3 Aluekehitys ja strategiset palvelut 3.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Nimi: Timo Vesiluoma Yhteystiedot: p Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Lakiluonnosten perusteella aluekehityspalvelut käsittävät uudessa maakunnassa seuraavat, todennäköisesti maakuntakonsernin järjestäjätehtäviin liittyvät palvelukokonaisuudet, joissa korostuu maakunnan koordinoiva rooli. On huomattavaa, että jäljempänä luetellut tehtävät pohjautuvat maakuntalakiluonnoksen 6 mukaisiin maakunnan tehtäviin sekä mm. hallituksen esitykseen Aluekehitys ja kasvupalvelulaiksi. Aluekehitystä ja kasvupalveluja koskeva uusi lainsäädäntö on vielä eduskuntakäsittelyssä. Osa aluekehityspalveluja koskevista laeista on vielä lausuntokierroksella (mm. rahoituslaki) ja tulee Eduskunnan käsittelyyn vasta syyskuussa Edellä oleva lisää epävarmuutta myös tulevan maakunnan palvelujen suunnittelussa. Strateginen suunnittelu Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja toteuttamisen seuranta, RIS 3-strategian laatiminen (älykäs erikoistuminen) Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntaohjelmaa, liikunnan edistäminen Kasvuohjelma strategiatyö maakunnan potentiaalisista kasvualoista Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot Rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävät Satakunnassa: ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, em. toimintoihin liittyvät maksatustoiminnot Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen Alue-ennakoinnin koordinointi Aluekehityksen tilannekuva, Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli) 5

10 Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit) Kansainvälinen yhteistoiminta Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä kehittämistoimijoiden KVverkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen kasvun mahdollistamiseksi. Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Aluekehitykseen liittyvät läpäisevät toiminnot, joita ovat: Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen 3.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Aluekehityspalvelujen asiakkaita ovat a) tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kehittämisyhtiöt, kunnat, kauppakamarit, yhteisöt. b) yritykset ja c) yksittäiset henkilöt. Kohdan a) sidosryhmät ovat monesti myös hanketoteuttajia ja siten tärkeitä asiakkaita. Hanketoteuttajien keskeinen palvelutarve on tuki toteutukseen, mm. hankeneuvonta- ja sparraus. Yksittäiseen kansalainen kaipaa monesti rahoitusmahdollisuuksien lisäksi tietoa myös maakunnan tilastoista sekä rahoituksen suuntaamisen painopisteistä. Aluekehityksen ja strategisen suunnittelun valmisteluryhmä toteutti toukokuussa 2017 edellä luetelluille sidosryhmille kohdistetun kyselyn aluekehityspalveluista. Kyselyyn vastasi 86 eri tahoa. Aluekehittämisen tärkeimmiksi tehtäviksi vastaajat näkivät elinkeinoelämän edellytysten sekä innovaatioympäristön kehittämisen. Edellä mainittuja tehtäviä aluekehittämisessä toteutetaan etenkin alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin ja maakuntaohjelmaan nojaavien rakennerahastohankkeiden kautta. Näiden asioiden tärkeys myös korostui sidosryhmien vastauksissa (ks. kuva alla, 1=tärkein, 5=vähiten tärkein sekä taulukko 1) 6

11 7

12 Sidosryhmien kyselyssä oli myös avoin kysymysosa, jossa vastaajat saivat tuoda esiin tarpeitaan ja kommentoida eri tehtäväalueita vapaasti. Tiivistelmä keskeisistä teemoista on esitetty alla olevassa taulukossa: Taulukko 1: TIIVISTYS/YHTEENVETO, VR 1 kysely, avoimet kysymykset, , n=83 vastaajaa. Koonnut Saku Vähäsantanen. Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä sen toimenpanosuunnitelman laadinta sekä näiden toteuttamisen seuranta Mm. edunvalvonta, korkeakoulut, osaamisen kehittäminen, biotalous, lapset ja nuoret, hyvinvointi ja SOTE sekä ympäristö nousevat kyselyssä teemoina esiin. Alueellinen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi Koulutusennakointi kohoaa tärkeään asemaan. Siinä tärkeitä ovat mm. alueellisen osaamistarpeen kartoitus. Maakunnan oma näkemys alojen kehittymisestä on myös merkittävää. On ymmärrettävä taustalla vaikuttavia yhteiskunnallisia muutostekijöitä. Yhteistyö toimijoiden välillä on avainasemassa. Maakunnan kehityksen seuranta ja ennakointi (tilastot, tutkimukset, trendit) Tarvitaan jatkossakin monipuolisesti oikeanlaista ja oikea-aikaista tietoa, jonka merkitys on jatkossakin tärkeä. Maakunnan oma ymmärrys luotava, mihin kuuluu myös syvällinen tietämys nykytilasta ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden poluista saatavien tilastojen, selvitysten ja tutkimusten pohjalta. Strategioiden suunnittelua ja toteutumista voidaan seurata luotettavan tiedon avulla. Satakunnan on löydettävä oma tiensä, joka perustuu tosiasioihin. Asialla on kytkös myös edunvalvontaan. Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen Yhteistyö toimijoiden välillä myös kulttuurialan ulkopuolella on tärkeää. Kulttuurialalle tulisi luoda uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Kulttuuri kytkeytyy vahvasti maakunnalliseen identiteettiin ja hyvinvointiin. Rakennerahasto-ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ja ESR-hankehallinnointi sekä rahoitusta koskeva neuvonta Yhteistyö on valttia. Ohjelmavalmistelussa maakunnan voimavarojen ja tarpeiden tunnistuksen tulee olla etusijalla. Maakunta voi olla sopiva taho, joka vastaa hanketoiminnasta. Hallinto ei siten ole liian kaukana toteuttajista. Neuvonta ja ohjaus ovat jatkossakin tärkeitä. Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus Yhteensovitus eri rahoitusmuotojen välillä nousee esiin, esim. kansallinen vs. EU-rahoitus. Myös laajempia hankekokonaisuuksia toivottiin. Neuvonta ja ohjaus ovat tärkeitä. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Nousi tärkeimmäksi yksittäiseksi osa-alueeksi. Maankäyttö, edunvalvonta, liikenneyhteydet, toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, kestävä kehitys, viennin edistäminen, hyvinvointi, alueen imagon edistäminen ja koulutus jne. nousivat esiin. Satakuntaliitto nähtiin eri toimijat kokoavana tahona. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen Nousi tärkeimmäksi yksittäiseksi osa-alueeksi. Maankäyttö, edunvalvonta, liikenneyhteydet, toimijoiden yhteistyön tiivistäminen, kestävä kehitys, viennin edistäminen, hyvinvointi, alueen imagon edistäminen ja koulutus jne. nousivat esiin. Satakuntaliitto nähtiin eri toimijat kokoavana tahona. Alueen innovaatiotoiminnan kehittäminen Innovaatiotoimintaa tulee kehittää alan tutkijoita ja asiantuntijoita kuunnellen ja yritysten kaupallistamismahdollisuuksia korostaen. Alueellisen ja kansallisen innovaatiopolitiikan yhteensovittaminen on merkittävä asia. Tuotekehityksen rahoitus nousi esiin. Kokeilua, koulutusta ja rahoitusinstrumentteja tarvitaan. Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä toimijoiden KV-verkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen Yhteistyö nousi tässäkin esiin esim. elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Maakunnan tulisi verkostoitua, jotta kv-yhteyksissä alue huomattaisiin paremmin. Synergiaetuja saataisiin varmasti sillä, että toimijoita koottaisiin yhteen ja toimijat voisivat tarpeen mukaan avata omia verkostojaan muille. Isoihin, kansainvälisiin kehittämishankkeisiin mukaan pääseminen vaatii paljon, ja myös sitä olisi Satakunnassa syytä tavoitella. Myös osaamisen vaihtoa ja kehittämistä tarvitaan. Maakunta voisi yleisesti edistää kv-yhteyksiä ja myös hyödyntää muiden kv-yhteyksiä kehitystyössä. 8

13 3.4 Mitkä ovat kohdassa 3.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat (pitkän aikavälin tavoitteet: toiminta ja talous). Maakuntastrategian lisäksi uusissa maakunnissa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat. Maakuntaohjelman suhde maakuntastrategiaan määritellään valmisteilla olevassa lainsäädännössä. Parhaillaan laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Maakunnan suunnitteluasiakirjojen painotukset vaikuttavat etenkin elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen ja sitä kautta myös maakunnan kansalaisten hyvinvointiin. Uudelle maakuntaohjelmalle asetetaan syksyllä 2017 vaikuttavuustavoitteet. Maakuntaohjelman toteutumista seurataan vuosittain seurantaraporttien avulla. Raportti esitellään maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle sekä maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR) ja muille keskeisille aluekehittämiseen liittyville toimielimille ja foorumeille. Seurantaraporttiin kirjataan maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin Satakunnan maakuntaohjelmaan toimenpiteet ja tavoitteet sekä niitä koskevien mittareiden seurantatiedot. Seurantaraporttiin kerätään myös keskeiset tiedossa olevat, seurantajaksolla alkaneet tai toteutuneet, maakuntaohjelman toteutusta edistävät, eri rahastoista rahoitetut kehittämishankkeet. Maakuntaohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnin tekee ulkopuolinen arvioitsija. Myös kulttuuristrategialle asetetaan omat vaikuttavuustavoitteet. Rakennerahasto-ohjelmassa on työpaikka- ja yritystavoitteet valtakunnallisella tasolla määritelty. Tällöin asukaslukuun pohjautuvalla jakomatematiikalla (Satakunta noin 4 % kokonaisvolyymistä) voidaan arvioida Satakunnan lukuja. Satakunnan EAKR-rahoituksen myöntövaltuus on vuositasolla 2,5-2,8 miljoonaa euroa mennessä Satakunnassa on myönnetty EAKR-rahoitusta 56 hankkeelle, joiden arvo on noin 9,6 M. Summa ei sisällä yrityshankkeita. Lisäksi vuosille on Satakunnassa käytettävissä kansallista AIKOrahoitusta , jonka teemoina ovat uudistuva teollisuus, kasvava biotalous sekä muuttuvat palvelut. ESR-hankkeita Satakuntaan on ohjelmakaudella myönnetty mennessä 31 hanketta yhteensä noin 7,8 miljoonan euron arvosta. Valtakunnallisten ESR-hankkeita Satakuntaan on myönnetty ohjelmakaudella kappaletta yhteensä noin 7,3 M arvosta. 9

14 Seuraavat numeeriset tiedot kuvaavat esimerkin omaisesti aluekehityksen toimintavolyymiä Satakuntaliiton osalta vuonna 2015: Strateginen suunnittelu: Maakunnan kehityksen seuranta ja arviointi: Vuosittain laaditaan 5 seuranta- ym. raporttia, 20 tilaisuudessa esiintyminen aluekehityksen eri aihealueista, 100 tietopalvelutapahtumaa, 20 analyysiä ja päivitystä aluekehityksen eri osa-alueista aluetiedon portaaliin (joista myös uutiskirje). Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen: Kulttuuristrategia osallistavalla työtavalla/4 vuotta (300 osallistujaa, 20 tilaisuutta). Muut tilaisuudet 5-10 kpl Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito: Rakennerahasto-ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR-hankevalmistelu ja -ohjaus: Vuosittain noin 400 asiakastapahtumaa, hankehakemusta, myönteistä hankepäätöstä. Kansallisten aluekehitysvarojen (mm. AIKO) hallinnointi ja ohjaus: Vuosittain noin 100 asiakastapahtumaa, 20 hankehakemusta, 10 hankepäätöstä. Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen Maakuntasuunnitelma: Maakuntaohjelma/4 vuotta (450 osallistujaa, 100 tapahtumaa) Topsu/2 vuotta (150 osallistujaa, 10 tilaisuutta). Maakuntaohjelman seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa Alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen, alueellisten osaamis- ja koulutustavoitteiden valmistelu osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua 17 (4). Maakunnan ennakoinnin yhteensovittaminen 17 (11): Vuosittain 50 tilaisuutta. Kansainvälinen yhteistoiminta Tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen (WFEO-yhteistyö, muu KV-yhteistyö, INTERREG): Vuosittain 50 asiakastapahtumaa, tilaisuutta. INTERREG: vuosittain 150 hakemuksen arviointi, 40 hankepäätöstä, 30 yhteistyötapahtumaa. Maakunnallinen edunvalvonta Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen: Vuosittain eri tilaisuutta tai seminaaria. Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminta ja aluekehitysviranomaistyö: Vuosittain on noin kokousta sekä niiden valmistelupalaverit. Hallinto- ja johtotehtävissä toimialalla on vuosittain noin 300 kpl ulkoisia yhteistyö- ja asiakastapaamista. Aluekehityksen muu yhteistyö valtion, kuntien, korkeakoulujen sekä muiden kehittämistahojen kanssa: Vuosittain 150 asiakas- ja yhteistyötapahtumaa (joista ministeriöt, kansanedustajat noin 30, muut maakunnat 30). Toiminnalle on tyypillistä myös kymmenien eri lausuntojen kirjoittaminen vuosittain. 10

15 3.5 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Aluekehittämispalvelut tulisi sijoittaa maakuntakonsernin järjestämistehtäviin. Aluekehityspalveluilla tulisi olla oma toimialue, joka jakaantuisi esim. seuraaviin palvelualueisiin/tiimeihin: a) Aluekehittämisen strateginen suunnittelu ja alueidentiteetti Satakuntaliitto on maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman kautta huolehtinut Satakunnan virallisten suunnitteluasiakirjojen laadinnasta laajojen osallistavien prosessien kautta. Tehtävien hoito on kartuttanut osaamista, jota voidaan em. suunnitteluasiakirjojen lisäksi hyödyntää tulevassa maakunnallisessa suunnittelussa, maakuntastrategian laadinnassa sekä muussa maakunnallisessa toiminnassa. (Ks. Satakunnan maakuntaohjelma , Satakunnan ERM-suunnitelma, Elinkeinoelämän edellytysten kehittäminen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja maakunnan osaamispääoman vahvistaminen. Edellä mainittuja tehtäviä aluekehittämisessä toteutetaan etenkin alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin ja maakuntaohjelmaan nojaavien rakennerahastohankkeiden kautta. Osallisuuden vahvistaminen ja sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimusja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen yhteistyö) Identiteetti ja kulttuuri, Uudessa maakuntalaissa maakunnallisen identiteetin edistäminen on yksi maakunnan tulevista tehtävistä. Myös kulttuuri on osa maakunnallista identiteettiä. Kulttuuristrategian yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista on aluekehityslaissa mainittu myös maakunnan tehtäväksi. Kulttuurin kehittämisessä tulee jatkossa huomioida myös luova talous, aineeton arvonluonti sekä kulttuuriympäristön kehittäminen sekä yhteistyö sote- ja hyvinvointisektorin kanssa. b) Rahoituspalvelut Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) hallinnon hoito Satakunnassa välittävänä toimielimenä. Nykyinen Länsi-Suomea koskeva rakennerahastojen keskittäminen puretaan. Jokainen uusi maakunta on jatkossa päätöksiä tekevä rakennerahastohallinnon välittävä toimielin. Tärkeää on kuitenkin huolehtia henkilöresurssien riittävyys uudessa maakunnassa TEM:n hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä eriyttämisvaatimusten mukaisesti (minimi henkilömäärä henkilöä). Tärkeää on myös huolehtia uuden EU-ohjelmakauden suunnittelusta. Rakennerahastojen ja kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus on syytä koota omaksi tiimiksi tai palvelualueeksi. Palvelualueen tehtävien hoidossa on valmisteluryhmän mielestä kyse perustuslain 124 :n mukaisesta viranomaistoiminnasta, jota tulee hoitaa viranomaistehtävänä. 11

16 c) Yritystoiminnan kasvu- ja kehittämispalvelut Aluekehityksellä on yhteyspinta myös kasvupalveluihin mm. rahoituksen ja yritysten kehittämistoiminnan osalta. Väliaikaishallinnon tulisi jatkossa pohtia, miten nykyisen ELYkeskuksen, TE-toimiston ja maakunnan liiton neuvonta, kehittämis- ja rahoituspalvelujen järjestämis- ja viranomaistehtäviä voitaisiin parhaiten synergisesti hoitaa. d) Alue-ennakointi, tilasto-, tilannekuvapalvelut Nämä palvelut ovat maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon kannalta keskeisiä. Tiedon tuotanto ja alue-ennakoinnin koordinointi sisältyvät Satakuntaliiton nykyisiin lakisääteisiin tehtäviin. Myös muut ennakointityötä tekevät organisaatiot, mm. ELY, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä elinkeinoelämä ovat merkittäviä ennakointitiedon tuottajia ja käyttäjiä. Palvelun kehittämistyössä tulee huomioida nykyinen Satakunnan alue-ennakoinnin vuosikello ja sen kehittämisehdotukset (ks. raportti MDI Public Oy, Satakunnan alueennakoinnin kehittäminen 2016) sekä Futures Garden Oy:n tekemä Satakunnan Futures Platform-trenditarkastelu e) Kansainvälistymispalvelut Kansainvälistymispalveluiden osalta on huomioitava yhteys kansalliseen Team Finland - toimintaan, Satakunnan muiden kehittämisorganisaatioiden kansainväliseen toimintaan ja niiden painopisteisiin. Lisäksi on huomioitava Länsi-Suomen maakuntaliittojen Brysselin yhteistyöpisteen toiminnan jatko. f) Maakunnallinen edunvalvonta Maakunnallinen edunvalvonta on ollut tärkeä osa mm. Satakuntaliiton toimintaa. Valtakunnallisessa tiekartassa toiminta on sijoitettu osaksi tulevan maakunnan aluekehityspalveluja. Edunvalvonnan osalta on määritelty aiemmin myös Satakunnan edunvalvontastrategia. Edunvalvonnan toimintamalleja ollaan parhaillaan kehittämässä mm. Satakurssi-hankkeen puitteissa. Kehitettäviä malleja voidaan hyödyntää myös tulevan maakunnan suunnittelussa. Tärkeää on määritellä myös uuden maakunnan sisäisen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen huomioiden: o tavoitteet valtion suuntaan o tavoitteet kuntien suuntaan o tavoitteet yksityisen ja 3. sektorin suuntaan o (tavoitteet maakunnan asukkaiden suuntaan) o kv-tavoitteet 12

17 3.6 Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa Aluekehittäminen on laaja-alainen, horisontaalinen käsite, jolla on liittymäpintoja moniin uuden maakunnan palvelualueisiin. Synergisiä hyötyjä on mm seuraavilla aloilla: Maaseutupalvelut o Maaseudun kehittäminen, maaseutuohjelma Kasvu- ja rekrytointipalvelut o Rahoituspalvelut, kotouttaminen, yritysten kehittäminen, koulutustarpeiden ennakointi Alueiden käytön ja ympäristön palvelut o Maakuntakaavoitus, merialuesuunnittelu, liikennejärjestelmäsuunnitelma Turvallisuus ja varautuminen o o maakunnallisen turvallisuusyhteistyön ja varautumisen vahvistaminen maakunnallisen riskienhallinnan vahvistaminen Kulttuuri ja liikunta o hyvinvoinnin edistäminen Liikennepalvelut o Liikennestrategiatyö Maakuntakonsernin läpäisevä maakuntastrategia o Edunvalvonta o Uuden maakunnan maakuntastrategia on horisontaalinen, laaja asiakirja, jonka yksi osa on aluekehityksen toimialan kokoama maakuntaohjelma vuosille Maakuntastrategiassa tulee huomioida lyhyen aikavälin lisäksi myös pitkä, maakuntasuunnitelman tyyppinen näkökulma. Edunvalvonnan tehtävien koordinaatio ja tuki koko konsernin ja kaikkien toimialojen osalta on tarpeen. Aluekehityspalveluiden ja edellä lueteltujen synergisten palveluiden organisointi tulisi suunnitella siten, että henkilöstöä voidaan konsernitasolla hyödyntää joustavasti eri palvelualueilla. Laaja-alaisesti pohtien edellä luetellut teemat/palvelualueet muodostavat synergisen kokonaisuuden. 13

18 3.7 Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Aluekehittämisen toimialalla on vahvaa osaamista laaja-alaisten osallistavien strategiaprosessien toteutuksesta. Strategiatyöhön liittyen aluekehityspalvelut voi tarjota koordinaatiopalveluja ja tukea koko konsernin ja kaikkien toimialojen osalta. Alue-ennakoinnin trendianalyysit, tulevaisuustarkastelut, osaamis- ja koulutustarve-ennakointi, tilastopalvelut. Toimialalla on verkostojen koordinointiosaamista maakuntakonsernin käyttöön. Rakennerahastojen hallinnointi, ohjaus, neuvonta, rahoitus, toteutus, maksatus, valvonta, Muille toimialoille voidaan tarjota myös rahoituspalveluja (neuvonta, rahoitus). Muita koko maakuntakonsernille tuotettavia palveluja ovat mm. tietopalvelut sekä ennakointipalvelut. Tulevassa aluekehitys ja kasvupalvelulaissa on maakuntien aluekehityksen tehtäväksi määritelty aluekehityskeskustelujen käyminen Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Näiden laaja-alaisten keskustelujen onnistuminen edellyttää yhteistyötä myös maakuntakonsernin muiden palvelualojen kanssa. 3.8 Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Esivalmistelun ja nykytilan kartoituksen aikana on uuden maakunnan suunnittelu lainsäädäntö ollut vielä keskeneräistä. Maakuntalakien hyväksymisen jälkeen ja väliaikaishallinnon aikana on syytä jatkaa suunnittelutyötä eri palvelukokonaisuuksien ja niiden uuteen maakuntaan asemoitumisen suhteen. Myös synergiat eri toimialojen kesken on syytä vielä tarkentaa. Uusi maakunta tulee olemaan kokoluokaltaan mittava organisaatio, tällöin syytä pohtia myös sitä, organisaation rakenne ja sen eri organisaatiotasojen sopiva määrä. Esivalmistelussa on keskitytty pääosinvanhan aluekehityslain (7/2014) mukaisten tehtävien selvittämiseen. Maakuntaan liitettävien organisaatioiden omaa yksityiskohtaista strategista suunnittelua ei ole ehditty esivalmistelun aikana käsitellä/valmistella riittävästi. Väliaikaishallinnon aikana on eri toimialojen olemassa olevat suunnittelumallit, toimialojen tarjoama substanssitieto sekä toimialojen asemoituminen suhteessa uuteen maakuntastrategiaan hyvä vielä tarkentaa uutta maakuntaa parhaiten palvelevalla tavalla. Rakennerahastojen (EAKR, ESR) välittävän toimielimen tehtävien hoidon palautuminen jokaiseen 18 maakuntaan on merkittävä asia. EU:n ohjelmakaudella kyse on yleensä kymmenien miljoonien eurojen hankekannan päättämisestä maakunnassa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on antanut asiasta maakuntien liitoille ja koordinoiville ELY-keskuksille yksityiskohtaiset ohjeet Rakennerahastotehtävien, - 14

19 hankkeiden ja rahoituksen siirtymisestä ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista maakuntiin alkaen. Satakunnassa välittävän toimielimen siirtoa on ennakoitu jo maakuntauudistuksen esivalmistelun aikana. Aluekehityksen ja strategisen suunnittelun asettama rakennerahastoryhmä teki selvityksen asiasta ja puolsi Satakunnan maakunnan hakeutumista välittäväksi toimielimeksi. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on hyväksynyt ko. ryhmän raportin johtopäätökset ja ilmoittanut tilannetietona Työ ja elinkeinoministeriölle (TEM), että Satakunnan maakunta hakeutuu alkaen välittäväksi toimielimeksi (VTE). Satakunnan maakunnan väliaikaishallinnon on aluekehityksen osalta tehtävä jatkovalmistelussa yhteistyötä Satakunnan liiton ja Satakunnan ELY-keskuksen kanssa ja osaltaan varmistettava, että Satakunnassa suoritetaan TEM:n ohjekirjeen mukaiset toimenpiteet rakennerahastojen (EAKR, ESR) välittävän toimielimen (VTE) palauttamiseksi. Uuden maakunnan organisoinnissa on huolehdittava lisäksi siitä, että Satakunnassa aluekehityksen toimialueella on riittävät henkilöresurssit suoriutua välittävän toimielimen tehtävien eriyttämisen vaatimasta nelijaosta (tuen myöntäminen, maksaminen, takaisinperintä ja jatkotoimenpiteet sekä varainkäytön todentamiseen liittyvät tehtävät). Käyttäjäroolit ohjelmahallinnossa ovat: 1) rahoittaja, 2) hyväksyjä (rahoituspäätökset), 3) maksaja, 4) hyväksyjä (maksatuspäätökset), 5) jatkotoimenpiteen tekijä, 6) hyväksyjä (jatkotoimenpidepäätökset). Jatkotoimenpiteiden tekijä on lähtökohtaisesti lakimies. Ottaen huomioon myös eri hankkeiden määrä ja niiden vaatimat yhteyshenkilötehtävät, EAKR ja ESR-tehtävien menestyksekäs hoito edellyttää Satakunnan maakunnassa siten vähintään noin hengen rakennerahastotiimiä, joista 2 henkilön on oltava lakimiehiä. Lisäksi on huomioitava yhteyshenkilöiden substanssiosaaminen. Syksyllä 2017 käynnistyvät uuden aluekehityslain mukaiset aluekehityskeskustelut TEM:n ja muiden eri ministeriöiden kanssa. Näihin keskusteluihin on syytä pikaisesti varautua ja valmistautua väliaikaishallinnon toimesta käytännön tasolla. Edunvalvontatyön organisointia ja koordinointia niin uuden maakunnan sisäisesti kuin muiden maakunnan edunvalvontatoimijoiden kanssa syytä jatkovalmistelussa pohtia lisää. Alue-ennakoinnin toimintamallin pohdinta uuden maakunnan näkökulmasta. 3.9 Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Maakuntauudistus on laaja kokonaisuus, joka yhdistää monia eri organisaatiokulttuureja ja toimintatapoja. Koulutustarpeita on paljon, jotka täsmentynevät kun maakuntakonsernin toiminta lähtee käyntiin. Koulutushaastetta tuovat ainakin erilaiset organisaatiokulttuurit ja toimintatavat lähettävissä organisaatioissa. Myös tietämystä uuden maakunnan kokonaisuudesta sekä muiden mukaan liittyvien eri organisaatioiden tehtävistä ja rooleista on lisättävä. Riittävä tietotaso ja ymmärtämys uuden maakunnan eri toimialoista ja tehtävistä (= toisten liitettävien organisaatioiden tehtävistä) on tarpeen. Työkulttuurien 15

20 harmonisoinnin edistämiseen ja tietämyksen lisäämiseen on syytä varata niin ajallisia kuin rahallisia resursseja. Henkilöstön pitäisi olla hyvin informoituna kaikista prosesseista uuden maakunnan ensimmäisinä kriittisinä vuosina. Kunkin toimialan/palvelualueen omien prosessien tarpeisiin on tarjottava riittävästi räätälöityä koulutusta. Uuden maakunnan toiminnan kannalta keskeistä on tieto- ja kommunikaatiotekniikan toimivuus. Uudessa maakunnassa tulee olemaan käytössä satoja erilaisia sovelluksia. Uuden maakunnan käynnistyminen tuleekin tarvitsemaan vahvaa tukea tietotekniikan ja digitaalisuuden hyödyntämisen osalta. Osaamis- ja koulutustarpeita ovat myös: - Hyvä ja perusteellinen perehdyttäminen mahdollisissa tehtävä- ja toimenkuvamuutoksissa - Substanssitiedon lisäkoulutus - Esimies- ja johtamistason osaamisen tukeminen muutosvaiheessa. 16

21 4 Elinkeino- ja työvoimapalvelut (Kasvupalvelut) 4.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Nimi: Anne Jortikka Yhteystiedot: p Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/ palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Maakunnallisina kasvupalveluina voidaan aluekehitys- ja kasvupalveluja koskevan lakiluonnoksen mukaan järjestää mm. seuraavia palvelukokonaisuuksia: - rekrytoinnit ja osaaminen - yritystoiminta ja yrittäjyys - edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle - kansainvälistyminen ja rahoitus Maakunnallisia kasvupalveluja varten järjestetään lisäksi palveluohjausta ja tietopalveluja. Kasvupalvelujen jäljempänä kuvatut palvelut/palvelukokonaisuudet perustuvat tällä hetkellä lausuntokierroksella oleviin, kasvupalveluihin liittyviin substanssilakeihin. Maakunnan tehtävistä (maakuntalain 6 ) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittamisen, in liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen ja alueellisen lyhyen aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ovat tehtäviä, jotka liittyvät osin sekä kasvupalveluihin että aluekehitykseen. Keskeinen kasvupalveluiden ja palvelukokonaisuuksien järjestämistehtävä on yritys- ja henkilöasiakkaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluihin ohjaamisen järjestäminen. Kyseiset palvelut ovat volyymeiltään erittäin suuria ja niihin liittyy oleellisesti tarveharkinta ja määrärahojen käyttö minkä vuoksi niiden siirtäminen markkinoille on haasteellista. Rekrytointi- ja osaamispalvelut Rekrytointi ja osaaminen -palvelukokonaisuuteen kuuluu työnhaun palveluita, yritysten ja muiden työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyviä palveluita sekä henkilöasiakkaiden uraohjaukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluita, mukaan lukien maahanmuuttaja-asiakkaille annettava 17

22 kotoutumiskoulutus. Rekrytointipalveluina tarjotaan tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista, rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa sekä työtilaisuuksien ja työnhakijoiden yhteensovittamista. Lisäksi rekrytointipalveluina voidaan tarjota muita rekrytointia ja työnhakua tukevia palveluita. Osaamispalveluina tarjotaan ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä kasvupalvelukoulutusta. Lisäksi osaamispalveluna voidaan tarjota työkokeilua ja muita henkilöasiakkaan osaamista kehittäviä palveluita. Kasvupalvelukoulutuksena voidaan tarjota ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, sekä yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain tarkoitettua kotoutumiskoulutusta. Kasvupalvelukoulutus voidaan toteuttaa myös yhdessä työnantajan, yrittäjäksi aikovan henkilön toimeksiantajan tai yrittäjyysoikeudet luovuttavan yrityksen kanssa siten, että tämä osallistuu koulutuksen rahoittamiseen (koulutuksen yhteishankinta). Yritystoiminta ja yrittäjyys Yritystoiminta ja yrittäjyys -palvelukokonaisuuteen voivat kuulua yrittäjyyteen ja yritysten perustamiseen liittyvät palvelut, yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen liittyvät palvelut ja työelämän laadun ja tuottavuuden edistäminen. Huomionarvoista on, että kasvupalvelu-uudistus ei siirrä nykyisiä kuntien elinvoimatehtäviä maakunnalle, vaan maakunta ottaa vastatakseen ainoastaan entiset valtion ja maakuntien liittojen hoitamat tehtävät Maakunnalle ovat siten siirtymässä yritystoiminnan ja yrittäjyyden osalta sellaiset tehtävät, joita ELY-keskus ja TE-toimisto ovat tähän asti hoitaneet. Näitä ovat esim. yrittäjyyskoulutus, neuvonta yrittäjäksi ryhtyvien palveluissa, esim. starttiraha ja muu rahoitus, sekä alkavalle yritykselle tarkoitetut rahoituspalvelut. Kunnilla ja kuntien omistamilla yhtiöillä on Satakunnassa merkittävä rooli yritysten perustajien ja pk-yritysten neuvonnassa, palvelutarpeiden kartoittamisessa ja palveluihin ohjaamisessa kuntien omien elinkeinopalvelujen ohella. Tätä hyvin toimiva työnjako on tarkoituksenmukaista säilyttää jatkossakin. Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle Palvelukokonaisuuteen voi kuulua esim. innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen suunnattu tuki, ulkomaisten yritysten sijoittumista alueelle ja investointeja alueelle edistävät toimet ja muu edellytysten luominen innovaatioille. Kasvupalveluja koskeva lakiluonnoksen mukaan keksintöjen kehittämiseen tarvittavan neuvonnan henkilöasiakkaille järjestäisi maakunta. Maakunnan edellytysten luomiseen innovaatioiden kehittämiselle voivat kuulua yritysten välisen sekä yritysten ja eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen, käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta, uudentyyppiset ratkaisut/toimintamallit osaamisen siirtämiseksi, ja tutkimustulosten hyödyntämiseksi sekä innovaatiotoiminnan edistäminen julkisten investointien, innovatiivisten julkisten hankintojen ja avoimen datan avulla. Edellytysten luomisen innovaatioiden kehittämiselle tulee tapahtua tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kuten Tekesin kanssa. Kansainvälistyminen ja rahoitus Kansainvälistymisen palvelukokonaisuuteen voivat kuulua yritysten tukeminen kansainvälistymisen edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden tuki. Yritysten kansainvälistymispalvelut on tarkoitus toteuttaa pääosin valtakunnallisesti Team Finland-palveluina. Maakunnan järjestämisvastuulla olevat 18

23 kansainvälistymispalvelut tarkoittavat esim. pk-yritysten vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksien lisäämistä edistäviä palveluita, avustusten myöntämistä yritysten kansainvälistymisen tueksi sekä työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta edistäviä toimia (EURES-palvelut). Jokaisessa maakunnassa on Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori, jonka tehtävä on mm. välittää yrityksille tietoa liiketoimintamahdollisuuksista ja Team Finland -palveluista sekä aktivoida ja kannustaa yrityksiä hakemaan kasvua kansainvälistymällä. Maakunnan tehtävänä on myös laajemmin kansainvälisen liiketoimintaosaamisen lisääminen yrityksissä, Team Finland -verkostoon liittyvä alueellinen koordinointi, yritysasiakkaiden neuvonta ja sparraus sekä Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisen tukeminen. Rahoitus-palvelukokonaisuuteen kuuluvat tuet yritysten kasvun ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin liittyvä ohjaus valtakunnallisiin palveluihin, tuet kehittämis- ja investointitoimintaan sekä palkkatuki (palkkatuen korvaava tuki yrityksen toiminnan käynnistämiseen). Alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta annetun lakiluonnoksen mukaan maakunta voi myöntää tukea yrityksen 1) toiminnan käynnistämiseen; 2) kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisiin analyysipalveluihin sekä toiminnan kehittämiseksi tarpeellisiin asiantuntijapalveluihin ja koulutuspalveluihin ja 3) uuden liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Maakunta voi myöntää tukea myös alueiden kehittämiseksi alueiden kasvua ja elinkeinorakenteen monipuolistamista, innovaatioiden kehittämisen edellytysten luomista tai yritysten toimintaedellytysten kehittämistä koskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki). Kasvupalvelujen palvelukokonaisuuksia havainnollistaa seuraava uudistuksen tiekartan kuva: 19

24 20

25 Kasvupalveluihin liittyvät myös kotoutumista edistävät palvelut, joita järjestetään osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluja ja sote-palveluja, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Maakunta vastaa mm. maahanmuuttajien alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman järjestämisestä joko kasvu- tai sosiaalipalveluna. Kotoutumiskoulutus järjestetään pääsääntöisesti kasvupalvelukoulutuksena. Kotouttamiskoulutukseen käytetään vuosittain n. 2 M ja siihen osallistuu vuosittain 450 henkilöä. Maakunnan vastuulla ovat myös kuntien tukeminen ja neuvonta kotoutumisen edistämisessä sekä maakunnan järjestämisvastuulla olevien kasvu- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden maakunnan kotoutumista edistävien palveluiden neuvonta ja tukeminen maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämisessä sekä hyvien väestösuhteiden edistäminen. 21

26 22

27 4.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt, yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt jotka tarvitsevat kasvupalveluja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset. Henkilöasiakkaiden palvelutarpeet liittyvät pääosin työn hakemiseen ja osaamisen kehittämiseen henkilön työuran eri vaiheissa. Henkilöasiakkaan palvelutarve voi liittyä myös yrityksen perustamiseen ja yrittäjyyteen tai esim. keksintöjen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. Yritysten palvelutarpeet liittyvät mm. yrityksen kasvun, uudistumisen ja kansainvälistymisen haasteisiin sekä osaavan työvoiman tarpeisiin. Kasvupalvelujen henkilöasiakkaat ja palvelutarpeet: Lähtökohtaisesti työnhakija-asiakkaat hakevat työtä, mutta suuri osa tarvitsee osaamisen kehittämispalveluita taikka monialaisia palvelukokonaisuuksia, jotta pääsy avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista. Kaikki työttömiksi työnhakijoiksi rekisteröityvät tarvitsevat myös yleistä neuvontaa työttömyysturvasta, verkkopalveluiden käytöstä sekä työnhakija-asiakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Työttömyysturvaa koskevat tehtävät ovat siirtymässä ainakin osin Kelalle ja työttömyyskassoille. Noin neljälläkymmenellä prosentilla henkilöasiakkaista edellytykset työn saamiseen ovat kunnossa ja he tarvitsevat lähinnä tietoa avoimista työpaikoista ja vaihtoehtoisista työnteon malleista sekä tukea ja valmennusta työn hakemiseen ja erilaisten digitaalisesti tuotettujen palvelujen käyttöön. Irtisanomistilanteissa he tarvitsevat muutosturva -mallin tyyppistä tietoa ja neuvontaa. Moni tarvitsee työttömyyden pitkittyessä työllistymisen tukena palkkatukea. Yritystoimintaa suunnittelevat henkilöasiakkaat tarvitsevat yrityksen perustamiseen ja rahoitukseen liittyvää tietoa, neuvontaa, yrittäjäkoulutusta sekä yritysidean toteuttamisen edellytysten arviointia. Noin kolmellakymmenellä prosentilla työnhakija-asiakkaista osaaminen (sisältää ammatillisen osaamisen lisäksi muut työelämävalmiudet) ei ole riittävä, urasuunnitelmat ovat epärealistisia tai ammatinvaihto on tarpeen esim. terveydellisistä syistä. He tarvitsevat ammatinvalinta- ja uraohjausta, jonka tukena voidaan käyttää esim. työkokeiluja tai palkkatuella järjestettäviä työnteon mahdollisuuksia yrityksissä, julkisissa palveluissa taikka kolmannella sektorilla. Pääsääntöisesti he tarvitsevat myös koulutusta, joka voi olla joko omaehtoista ammatillista koulutusta, kasvupalvelukoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai muuta työn ohessa hankittavaa koulutusta/mahdollisuutta suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia. Koulutukseen ohjaamiseen liittyy neuvonta koulutuksen aikaisista taloudellisista tukimuodoista. Vaikeimmin työllistyviä on noin kolmekymmentä prosenttia työnhakijoista. Tämä asiakasryhmä on hyvin heterogeeninen ja monet heistä tarvitsevat monialaista yhteispalvelua. Heidän palvelutarpeensa voivat liittyä kasvupalveluiden lisäksi sote-palveluihin, työeläkelaitosten tai Kelan järjestämiin kuntoutuspalveluihin, velkajärjestelyyn ym. He tarvitsevat yleensä eri palveluista räätälöityjä ja oikeaaikaisesti toteutettavia palveluketjuja ja erityisesti heidän palveluprosessinsa on usein hyvin pitkä. Heidän palveluprosessinsa sisältää pääsääntöisesti julkisissa palveluissa tai kolmannella sektorilla järjestettäviä 23

28 työtoiminta-, työkokeilu- tai palkkatukijaksoja. Eri palvelujen yhteensovittaminen ja palveluprosessin etenemisen seuranta edellyttää ammattitaitoista koordinointia. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnalle samoin kuin kasvupalvelut, kunnilla ei ole jatkossa lakisääteistä velvollisuutta järjestää työllistymistä edistävästä yhteispalvelusta säädetyssä laissa (TYP-laki) tarkoitettuja SOTE-palveluja. Esimerkiksi työttömien terveystarkastukset ja kuntouttava työtoiminta siirtyisivät maakuntien järjestämisvastuulle. TYP-lain lakkauttamisen jälkeen lain tarkoitus voitaisiin saavuttaa säätämällä maakunnalle vastuu monilaisen palvelutarpeen arvioinnista ja palvelujen yhteensovittamisesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tällä hetkellä TYP-palvelun tarve arvioidaan satakunnassa olevan yli 2000 asiakkaalla. Kasvupalvelujen yritysasiakkaat ja palvelutarpeet: Uutta henkilöstöä rekrytoivat yritykset tarvitsevat tietoa työnhakijoista ja neuvontaa eri rekrytointivaihtoehdoista, verkkopalveluiden käytöstä ja kasvupalvelukoulutuksen järjestämisestä yhteishankintana taikka palkkatuen mahdollisuuksista. Rekrytoinnin tukena voidaan tarvita rekrytointitapahtumia, joiden kutsutaan sopivia työnhakija-asiakkaita. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi yrittäjä tarvitsee yleensä yllä kuvattua monipuolisempaa tietoa ja neuvontaa. Henkilöstöä vähentämään joutuvat yritykset tarvitsevat YT -menettelyn tukena usein muutosturvan tyyppistä palvelua. Yrityksen perustamista suunnittelevat henkilöt tarvitsevat neuvonta- ja asiantuntija-apua liikeidean kehittämiseen ja yrityksen perustamiseen sekä käynnistykseen liittyvissä asioissa (esim. yhtiömuodot, kaupparekisteri, verotus, rahoitus, liiketoiminnan kannattavuus) sekä liiketoiminnan käynnistämisessä. Alkavalla yrittäjällä on usein tarpeita myös yrittäjäosaamiseen liittyen, jota voidaan kehittää esimerkiksi yrittäjävalmennuksen avulla. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista. Asiakas on henkilö- tai yritysasiakas. Toimivat yritykset tarvitsevat apua liiketoiminnan kehittämiseen esimerkiksi talouden, markkinoinnin, tuotannon, kansainvälistymisen, kasvun, johtamisen, osaamisen kehittämisen sekä innovaatioiden kehittämisen teemoissa. Lisäksi yrityksillä on tarpeita liiketoiminnan uudelleen järjestämiseen kuten omistusjärjestelyihin tai sukupolvenvaihdoksiin liittyen. Neuvonnalla, konsultoinnilla ja liikkeenjohdon valmennusohjelmilla edesautetaan pk-yritysten kehittymistä. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista. Asiakas on yritysasiakas. Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämiseen liittyviä asiakastarpeita ovat liiketoiminnan, johtamisen, henkilöstön osaamisen, tuottavuuden kehittämisen lisäksi työorganisaatioiden kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittäminen. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista neuvonta-, konsultointi- tai koulutuspalvelua. ELY-keskuksen koordinoimat alueelliset työelämäverkostot edistävät työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämistä alueilla. Palvelu voi olla maksutonta tai maksullista. Asiakas on henkilö-, yritystai yhteisöasiakas. Yrityksillä on investointeihin ja kehittämiseen liittyviä rahoitustarpeita yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Tarve voi liittyä yritystoiminnankäynnistämiseen, kehittämistarpeiden arvioimiseen, toiminnan kehittämiseen, uuden liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Rahoitus voi olla luonteeltaan avustustyyppistä (EAKR) tai maksullista palvelua. Asiakas on henkilö-, yritys- tai yhteisöasiakas. 24

29 4.4 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet henkilöasiakkaille? Kasvupalveluille valtakunnallisesti asetettavia tavoitteita havainnollistaa seuraava kuva. Kasvupalveluille tullaan asettamaan kaikille maakunnille yhteisiä tavoitteita ja mittareita, joista on toistaiseksi käytössä vain alustavia hahmotelmia. Työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden vähentämiseen liittyviksi vaikuttavuusmittareiksi ovat ehdolla mm. työllisyysaste (%), työllisten ja työvoiman määrä, työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) sekä työttömien määrä. Kaksi viimeksi mainittua ovat rahanjakokriteerejä. Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseen on alustavasti ehdotettu mittareiksi mm. yritysten toimipaikkojen lukumäärää (rahanjakokriteeri), tavaroiden vientiä (euromääräinen), aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää suhteutettuna yrityskantaa sekä voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrää suhteessa pk-yrityskantaan. 25

30 4.4.1 Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet henkilöasiakkaille Satakunnassa? Henkilöasiakkaille suunnattavien rekrytointi- ja osaamispalveluiden vaikuttavuustavoitteena on työllistyvyyden lisääminen, työllistyminen sekä työttömyysjaksojen lyhentyminen. Henkilöasiakkaiden määrät vaihtelevat työmarkkinatilanteen mukaan mutta heidän palvelutarpeensa jakaantuvat kohdassa 2 esitetyn arvion mukaisesti. Uusia alkavia työnhakuja on keskimäärin /kk, joista asiantuntijan palvelutarpeen arvioita ja palveluohjauksia noin 20 % ( /kk). Työttömyyden pitkittyessä palvelutarvetta on arvioitava kolmen kuukauden välein (kaikista työnhakijoista noin 3000/kk). Starttirahalla aloittavia yrityksiä on noin 250 vuodessa ja huomattavasti isompi määrä henkilöasiakkaista harkitsee yrityksen perustamista ja tarvitsee siihen liittyvää neuvontaa. Yritysten perustamista edeltää henkilöasiakkaan saamat palvelut, joita on kuvattu kohdassa 1. Laadullisina tavoitteina voidaan pitää vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ainakin onnistunutta asiakasohjausta asiakkaan palvelutarpeen mukaisiin palveluihin. Digitaaliseen työnhaun alkuvaiheen palveluun voi sisältyä paljon ongelmakohtia, joiden havaitsemiseksi pitäisi ainakin uuden maakunnallisen palvelumallin käynnistyessä olla valmius varmistaa nk. työnhaun vahva alku. Aloittavan yrittäjän palveluiden laatuun liittyy asiakaslähtöisen ja asiantuntevan palvelun ohella uusien yritysten menestymisedellytys ja kasvumahdollisuus. Kasvupalvelukoulutuksina työmarkkinoiden tarpeisiin hankitaan ammatillista koulutusta vuositasolla n. 8 milj. eurolla. Kouluksiin osallistuu vuositasolla n henkilöä. Toisen asteen reformin tullessa voimaan vuoden 2018 alussa ammatillisen koulutuksen määrärahat puolittunevat n. 4 miljoonaan euroon. Laadullisina tavoitteina on työnantajien osaavan työvoiman rekrytointitarpeisiin vastaaminen sekä työnhakijoiden osaamisen kehittäminen työmarkkinoille sijoittumiseksi Mitkä ovat kohdassa 4.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet yritysasiakkaille? Yritysasiakkaille suunnattavien rekrytointi- ja osaamispalveluiden keskeinen tavoite on kasvupalveluuudistuksen strategisen tavoitteen kohta "parempi työvoiman / osaamisen kohtaanto", joka näkyy esimerkiksi rekrytointiongelmien vähenemisenä. Rekrytointineuvontaa tarvitsee TE-palveluiden yritysasiakkaista noin 30 % (2016 noin 5 000). Rekrytoinnin tukena järjestettäviä rekrytointitapahtumia on järjestetty vuosittain noin 15. Rekrytointiin liittyvää kasvupalvelukoulutusta tarvitaan enemmän silloin, kun työmarkkinat elpyvät ja osaavasta työvoimasta alkaa olla pulaa; vuoden 2017 alkupuolella ovat rekrytointikoulutusten määrät kasvaneet voimakkaasti, mutta keskimäärin niitä on ollut vuosittain noin 25. Laadullisena tavoitteena on yritysten ohjaaminen kasvuun ja työnantajien rekrytointitarpeisiin vastaaminen palvelupolkuja hyödyntämällä. Näihin sisältyy ammattitaitoinen yrityksen palvelutarpeen arviointi ja palveluihin liittyvä neuvonta, koska yrityksissä ei useinkaan ole riittävää tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista. 26

31 Pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun yritysrahoituksen tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan, kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaa. Yrityksille rakennetaan palvelukokonaisuuksia eri yrityspalvelutoimijoiden toimesta. Vuosittain tehdään yritystukipäätöstä määrärahojen ollessa noin 2 milj. euroa/vuosi. Hankkeiden määrä vaihtelee vuosittain. Yritysneuvontatapahtumia on kpl vuosittain ja palveluinfoja ym. muita aktivointitilaisuuksia kpl. Laadullisia tavoitteita ovat yritysten kasvua ja kehittämistä tukevien innovatiivisten investointi- ja kehittämishankkeiden aktivointi, hankkeiden nopea käsittely ja hyvä asiakaspalvelu. Pk-yritysten kehittämispalvelujen tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan, kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaa. Analyysi- ja konsultointipalvelua käyttää vuosittain yritystä. Liikkeenjohdon valmennusohjelmia toteutetaan vuosittain 3-5 kpl ja näihin osallistuu yritystä. Määräraha on noin vuositasolla. Palvelujen toteuttamiseksi järjestetään tilaisuuksia ja palveluinfoja kpl. Työelämän laadun ja tuottavuuden palvelut on toteutettu ja rahoitettu osana kehittämispalveluja. Laadullisia tavoitteita ovat yritysten kasvua ja kehittämistä tukevien konsultointi- ja koulutushankkeiden nopea käsittely, hyvä asiakaspalvelu ja jatkohankkeiden määrä. 4.5 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Sidosryhmien ja henkilöstön odotukset kasvupalveluille Kasvupalvelut-valmisteluryhmä toteutti toukokuun alussa Digium-kyselyn sidosryhmille sekä ELY-keskuksen ja TE-toimiston henkilöstölle. Kyselyn tavoitteena oli selvittää satakuntalaisten toimijoiden ja kasvupalvelujen potentiaalisten tuottajien sekä virastojen henkilöstön näkemyksiä ja odotuksia koskien kasvupalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Sidosryhmien vastauksia saatiin 42 kpl (vastausprosentti 28,6 %) ja henkilöstöltä 55 kpl (vastausprosentti 29,4 %). Avoimet kysymykset tekivät vastaamisen haasteelliseksi, mikä selittää melko alhaiseksi jäänyttä vastausprosenttia. Näin ollen kyselystä voi vetää vain suuntaa-antavia johtopäätöksiä. Sidosryhmäkysely suunnattiin sellaisille tahoille ja henkilöille, jotka toimivat ELY-keskuksen sekä TE-toimiston työvoima- ja yrityspalvelujen kumppaneina tai palveluntuottajina kuten kunnat, kehitysyhtiöt ja kehittäjäorganisaatiot, oppilaitokset, yritykset, järjestöt sekä viranomaiskumppanit. Sidosryhmät pitivät tärkeimpinä kasvupalveluina, jotka maakunnan tulisi järjestää, yrityksen liiketoiminnan sekä osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluja. Kolme seuraavaksi tärkeintä olivat yrittäjyyteen ja yritysten perustamiseen liittyvät palvelut, työnhaun palvelut henkilöasiakkaille ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Henkilöstön näkemyksissä tärkeimmiksi palveluiksi koetaan työnhaun palvelut henkilöasiakkaille. Toiseksi eniten ykkössijoja sai asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palvelujen käyttöön liittyvä neuvonta. Tämä palvelu korostui henkilöstön vastauksissa todennäköisesti sen vuoksi, että henkilöasiakkaalla palvelutarpeen arvioinnin osuvuus vaikuttaa vahvasti koko palveluprosessin onnistumiseen. Kolmanneksi tärkeimpänä henkilöstö kokee työnhakijoiden osaamisen kehittämisen, esim. koulutuksen. 27

32 Sidosryhmien vastauksissa korostuu viesti siitä, että yrittäjyyteen sekä yritysten perustamiseen ja kehittämiseen liittyvät palvelut tulee hoitaa pääsääntöisesti kuntien sekä kuntien omistamien elinkeino- ja kehitysyhtiöiden kautta mukaan lukien palvelutarpeen arviointi. Muutenkin kuntien ja kehitysyhtiöiden roolia ja rajapintoja maakunnan palveluihin toivotaan määriteltävän selkeämmin päällekkäisyyksiä ja katveita välttäen. Monituottajamalli ja markkinaehtoisuus saavat sidosryhmiltä kannatusta. Yritysten ohella myös järjestöt ovat halukkaita tuottamaan kasvupalveluja. Tällaisina palveluina mainittiin yrityksille sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut, mentorointi ja hankintaneuvonta. Heikossa työmarkkinaasemassa oleville voitaisiin tuottaa esim. palvelutarpeen arviointia, työnhakusuunnitelmia, neuvontaa, koulutusta, palvelupolkuja ja tuettua työllistymistä. Yritykset haluavat tuottaa erityisosaamista edellyttäviä kehittämispalveluja, kuten liiketoiminnan kehittäminen, tutkimus ja tuotekehitys sekä kasvu ja kansainvälistyminen. Kysymyksessä siitä, pitäisikö maakunnan järjestää rahoitukseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palveluja, sidosryhmien ja henkilöstön näkemykset erosivat selkeästi toisistaan. Sidosryhmäkyselyyn vastanneista 85 % katsoi, että maakunnan tulee järjestää kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyviä palveluja, vaikka lähtökohtaisesti nämä palvelut ovat valtakunnallisia kasvupalveluja. Erityisesti maakunnan järjestämiä palveluja toivotaan kansainvälistymiseen (mentorointi, markkinatiedon välitys, valmiuksien kehittäminen, rahoitus, sijoittumispalvelut). Rahoituksesta palkkatuki, starttiraha ja tuki työllistymistä edistäviin hankkeisiin mainittiin lähes yhtä usein kuin kansainvälistyminen. Myös siemenrahoitus ja Leader-tyyppinen pienrahoitus sai kannatusta. Henkilöstökyselyyn vastanneista 80 % oli sitä mieltä, että maakunnan ei ole tarpeen järjestää kansainvälistymis- ja rahoituspalveluja. Henkilöstö on todennäköisesti olettanut, että palkkatuki ja starttiraha ovat joka tapauksessa käytettävissä kaikissa maakunnissa. Tämä on toteutumassa, koska palkkatuesta on tulossa kasvupalvelujen substanssilainsäädännön kautta ns. minimipalvelu, jonka tulee olla tarjolla kaikissa maakunnissa. Kysymykseen siitä, millaisissa kasvupalveluissa tulisi olla käytettävissä useita palveluntuottajia ja valinnanvapautta heti uudistuksen voimaan tullessa, sidosryhmät pitivät tärkeimpinä seuraavia: rekrytointipalvelut yrityksille ja muille työnantajille (samassa yhteydessä mainittiin usein myös työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja koulutus) sekä yritysten liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut. Useita mainintoja valinnanvapauden piirin toivotuissa palveluissa sidosryhmiltä saivat myös työnhaun/-hakijoiden palvelut. Yksittäisiä mainintoja saivat kaikki nykyiset TE-toimiston palvelut, yrityksen perustamispalvelut, yritystukien myöntö ja neuvonta, työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden tuki ja ulkomaisten yritysten sijoittumispalvelut sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut, esim. työelämävalmiuksien kehittäminen, työhönvalmennus ja työnhakusuunnitelmat. Kysymykseen siitä, miten kasvupalvelujen asiakkaiden palvelutarpeiden kartoittaminen ja palveluihin ohjaaminen tulisi järjestää, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet: selkeys, palvelujen yhdenvertainen saatavuus, valinnanvapaus ja palveluketjujen toimivuus saavutetaan, vastaaminen koettiin haasteelliseksi. Vastauksissa toistui toive siitä, että yrityksille pitäisi olla yksi luukku, johon ottaa yhteyttä. Tämä voisi olla esim. kehitysyhtiö tai yksi puhelinnumero/sähköpostiosoite kunnan kotisivulla ensikontaktiin, josta sitten ohjataan eteenpäin. Pitäisi olla kanava, josta palveluvalikoima ja tuottajat löytyvät helposti. Kunnan ja maakunnan välisen työnjaon tulee olla selkeä. Kasvupalveluiden asiakkaille suunnatut käyttöliittymät ja palvelumuodot tulee pitää yhdenmukaisina, eikä näihin pidä tehdä aluekohtaisia ratkaisuja. Muutamassa vastauksessa todettiin, että palvelut tulee järjestää hallinnollisesti keskitetysti ja koordinoituina, 28

33 hajautetusti (tuotettuina) lähellä asiakasta. Vastaajat pitivät tärkeänä myös sitä, että palvelujen alueellinen saatavuus turvataan ja että henkilöresursseja myös maakuntakeskuksen ulkopuolella. Selkeyttä palvelujärjestelmään toisi myös se, että lakitasolla säädetään ns. minimipalveluista, jotka ovat tarjolla kaikissa maakunnissa. Kysymys siitä, voidaanko henkilöasiakkaiden palvelutarpeiden arviointi ja palveluihin ohjaaminen hankkia palveluntuottajilta vai tulisiko se tuottaa maakunnan omana palveluna, jakoi mielipiteitä sekä sidosryhmien että henkilöstön kyselyssä. Vaikka suuri osa sidosryhmien edustajista oli sitä mieltä, että henkilöasiakkaiden palvelutarpeiden arviointia voidaan hankkia palveluien tuottajilta, lähes yhtä moni oli sitä mieltä, ettei voida. Mikäli hankitaan, tulee tieto- ja yksityisyyden suojasta huolehtia, palveluhankinnalle tulee olla yhtenäiset kriteerit ja ohjeet, kuten laatuvaatimukset, palveluvaste ja saatavuus. Intressi- ja sidosyksikköriskit tulee ehkäistä, ts. ettei kartoituksen tehnyt taho ohjaa asiakasta oman organisaationsa muihin palveluihin. Yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnin tulee vastaajien mielestä olla jatkossakin osa kuntien elinvoimapolitiikkaa. Ne jotka vastasivat kysymykseen ei, ovat sitä mieltä, että erityisesti työnhakijoiden palvelutarpeiden arvioinnin tulisi olla yksissä käsissä, jotta palveluihin ohjaaminen olisi puolueetonta, asiantuntevaa ja tasalaatuista. Julkisena hallintotehtävänä tehdyn palvelutarvearvion koettiin varmistavan paremmin palveluketjujen syntymisen. Pääosa henkilöstökyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että henkilöasiakkaan palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tulisi toteuttaa maakunnan tuottamana. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet pitävät tärkeänä sitä, että sähköisten palvelujen lisäksi tarjolla on myös henkilökohtaista palvelua esim. käyntiasiointina, puhelinpalveluna tai kuvallisena etäpalveluna. Suuri osa vastanneista pitää tärkeänä myös fyysisiä kasvupalveluja tarjoavia palvelupisteitä. Eniten kannatusta sidosryhmiltä saavat seutukunnittain keskitetyt palvelupisteet ja henkilöstöltä nykyinen TE-toimiston palveluverkko (Pori, Rauma, Harjavalta, Kankaanpää), mutta myös mahdollisuutta henkilökohtaiseen palveluun esim. kunnissa sijaitsevissa yhteispalvelupisteissä toivottiin. Joidenkin vastaajien mielestä fyysiset palvelupisteet keskusalueilla riittävät. Palveluntuottajien toivotaan myös jalkautuvan lähelle ihmisiä, esim. marketteihin. Etenkin heikossa työmarkkina-asemassa olevien katsottiin tarvitsevan tulevaisuudessakin lähipalveluja, jossa palvelu on henkilökohtaista. Osa vastaajista on sitä mieltä, että palvelupisteiden rooli vähenee koko ajan digitalisaation lisääntyessä. ja asiakkaita on valmennettava käyttämään digitaalisia palveluja ja keskitettyjä verkko- ja puhelinpalveluja. Tiedon hakemiseen kaivataan selkeitä internet-sivuja ja lisätueksi puhelin-/etäneuvontaa. Kysymykseen siitä, miten tavoite yhteen sovitetuista palveluista ja palveluketjuista voidaan saavuttaa, sidosryhmät vastasivat, että tavoitteeseen pääsemistä voivat edesauttaa yhteiset tieto- ja asiakashallintajärjestelmät, selkeät palvelukuvaukset ja palvelujen tuotteistaminen, yhteinen palvelulupaus, palvelutasojen määrittäminen ja toimijoiden välinen yhteistyö sekä rajapintojen määrittäminen eri palveluntuottajien välillä ja yhteistyössä tehdyt prosessit. Yleisesti ottaen tavoite saumattomista palveluketjuista koettiin kuitenkin haasteelliseksi. Yksittäiselle palveluntarjoajalle ei tule määrittää liian suurta roolia, ts. palvelukokonaisuutta ei tule antaa yhden tuottajan hoidettavaksi, mutta täysin päinvastaistakin mieltä oltiin, mikäli isompi tuottaja voitaisiin velvoittaa rakentamaan eri yrityksistä koostuva palveluverkko.. Vastauksissa korostettiin maakunnan vahvaa, koordinoivaa roolia eri palvelutarjoajien yhteistyössä ja palveluketjujen mahdollistamiseksi arvioitiin tarvittavan paljon valvontaa 29

34 ja jopa sanktioita Palvelutarve tulee alussa arvioida huolellisesti ja järjestelmän toimivuudesta on kerättävä runsaasti palautetta ja tehtävä korjaavia toimia. Jokaisen tuottajan tulee sitoutua palveluohjaukseen. Sidosryhmien vapaamuotoisissa kommenteissa korostui avoimen vuoropuhelun välitön tarve. Kokonaistilanteen ennakointi ja informaation jakaminen koettiin tärkeäksi. Useissa kommenteissa toivottiin keskustelujen käynnistämistä heti; tätä toivoivat erityisesti kehitysyhtiöt. Maakunnan ja kuntien rajapinnan selvittämiseen toivotaan huolellista paneutumista; uhkana nähdään, ettei mikään muutu. Yhdistysten edustajat olivat huolissaan siitä, ettei yhdistyksiä palveluntuottajina huomioida riittävästi ( jäädään yritysten jalkoihin ). Uudistus nähdään hyvänä mahdollisuutena, mutta huolta kannetaan myös nykyisten hyvien käytäntöjen mahdollisesta häviämisestä. Myös kunnilta toivotaan enemmän aktiivisuutta makuuudistuksessa. Henkilöstöltä kysyttiin muutamia lisäkysymyksiä mm. osaamisen kehittämistarpeista ja omaa arviota maakunnan tehtäviin sijoittumisesta. Huomionarvoista on, että 37 % vastanneista arvioi sijoittuvansa kasvupalvelujen viranomaistehtäviin, vaikka viranomaistehtäviä on lakiluonnoksen mukaan kasvupalveluihin liittyen hyvin vähän. Pääosa TE-toimiston henkilöstöstä sijoittunee maakuntauudistuksessa kasvupalvelujen tuotantotehtäviin, ellei palvelujen tuottamisen ja järjestämisen erottamisen periaate lakiluonnoksessa muutu. ELY-keskuksen ja TE-toimiston henkilöstö tunnistaa maakuntauudistuksessa mm. seuraavia osaamis- ja kehittämistarpeita: palvelujen hankintaan liittyvä laadullinen ja prosessiosaaminen, älykäs ostaminen, tuotteistaminen, palvelumuotoilu palvelusisältöjen tuntemus, palvelukuvausten laatiminen, asiakasrajapinnan ja sopimusten hallinta ja tulosperusteinen hankinta, jotka suureksi osaksi liittyvät järjestämisosaamiseen. Myös uudistuksen myötä muuttuva lainsäädäntö ja sovellukset (esim. tietojärjestelmät), monialainen palvelu uudessa toimintaympäristössä (maku/sote), joustavuus, sopeutuvuus, uudistumiskyky, rohkeus, itseluottamus, into, yhteistyökumppanien tuntemus ja verkostoitumiskyky sekä uusi toimintakulttuuri koetaan tärkeiksi Alustavia ajatuksia kasvupalvelujen organisoinnista maakunnassa Kasvupalvelu-uudistus nojaa vahvasti digitaalisiin palveluihin. Sähköiset palvelut ja sähköiset asiointijärjestelmät eivät maakunnan tarpeisiin räätälöitynä voi realistisesti arvioiden olla valmiina ja käytössä uudistuksen voimaanpanon alkuvaiheessa. Henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelut aloitetaan maakunnassa suurella todennäköisyydellä lähellä nykytoimintaa olevilla toimintamalleilla. Yrityksille kuntien elinkeinotoimijat ja elinkeinoyhtiöt ovat yleensä se taho, johon yritys ottaa yhteyttä, ja jossa tarvekartoitusta ja palveluihin ohjausta tehdään, mikäli yritys siihen apua tarvitsee. Osa yrityksistä tuntee nykyiset julkiset palvelut kohtuullisesti, ja osaa käyttää niitä itsekin. Uudistuksessa tulee varmistaa, ettei kuntien, järjestöjen ja viranomaisten (ELY ja TE-toimisto osana uutta maakuntaa) toimivaa työnjakoa ja Yrityssuomi-henkeä heikennetä, varsinkin kun Yrityssuomi verkkopalveluna liudentuu brändinä ja sulautuu osaksi Suomi.fipalvelua. Henkilöasiakkaan, joista suuri osa on työnhakijoita, palvelutarpeen arviointi olisi järkevää pitää ainakin uudistuksen alkuvaiheessa maakunnan itse tuottamana, jotta voidaan turvata palvelun yhdenmukaisuus ja yhdenvertainen 30

35 saatavuus ja puolueettomuus. Tämä antaisi paremmat mahdollisuudet aikaansaada lain edellyttämiä yhteen sovitettuja palveluja ja valvoa palvelujen laatua. Tämänhetkisen tiedon mukaan henkilöasiakkaiden palvelutarpeen arviointi voi olla mahdollista maakunnan tuottamana ainakin sellaisten henkilöiden kohdalla, joilla on korkea riski pitkäaikaistyöttömyyteen tai monialainen palvelutarve. Tätä koskevia säädöksiä ollaan kirjoittamassa kasvupalveluja koskeviin erillislakeihin. Satakunnan TE-toimistolla on neljän toimipaikan verkosto. Toimipaikat voisivat ainakin uudistuksen alkuvaiheessa toimia lähipalvelupisteinä, joista saisi neuvontaa sähköisten palvelujen käytössä ja tukea ja neuvontaa työnhaussa. Voisi olla hyvä kokeilla uudenlaisia toimintamalleja esim. kuntien elinkeino- ja työllisyysasioita hoitavien kanssa siten, että koottaisiin maakunnassa sijaitseviin palvelupisteisiin laajasti kasvupalveluihin liittyvää osaamista, jossa saisi myös henkilökohtaista palvelua. Maakunnan järjestämisvastuuseen kasvupalvelujen osalta sisältyy palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko sekä palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden varmistaminen. Järjestäjällä on vastuu toteutettavien palveluiden tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuotantotavasta päättämisestä, kustannusvaikuttavuuden varmistamisesta, yhdenvertaisesta saatavuudesta ja kehittämisestä sekä maakunnan omavalvonnasta. Maakunnan on myös huolehdittava mm. asiakkaan oikeuksista, velvollisuuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnista ja kotoutumissuunnitelman laatimisesta.. Kasvupalvelujen järjestämistehtävät ovat uusi ja mittava tehtäväkokonaisuus, vaikka maakuntaan siirtyvällä työ- ja elinkeinohallinnolla onkin paljon kokemusta palvelujen hankinnoista. Pyrkimys kasvupalvelujen kilpailulliseen monituottajamalliin lisää väistämättä tarvittavan suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan määrää, joten järjestämistehtävään tarvittavien resurssien määrä on varsin vaikea arvioida. Joka tapauksessa tarvittavat resurssit ovat suuremmat kuin mitä nykyisin käytetään työ- ja elinkeinopalvelujen hankintoihin. Kasvupalveluihin liittyvät viranomaistehtävät on määritelty lakiluonnoksessa hyvin suppeasti, ja kasvupalveluihin liittyy muitakin tehtäviä kuin laissa viranomaistehtäviksi luokitellut, joita olisi tarkoituksenmukaista tuottaa ainakin uudistuksen alkuvaiheessa maakunnan toimesta. Tällaisia voivat olla esim. kotoutumiseen liittyvät palvelut, muutosturva, EURES-palvelut sekä kaikki rahoituksen myöntämiseen, maksamiseen ja jatkotoimiin liittyvät tehtävät. TE-toimiston henkilöstöstä suuri osa tekee tällä hetkellä tehtäviä, jotka aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnoksen mukaan ovat jatkossa kasvupalvelujen tuotantotehtäviä. ELY-keskuksen TEM:n hallinnonalan henkilöstö tekee pääosin järjestämis- ja pienessä määrin viranomaistehtäviä. Todennäköisiä viranomaistehtäviä kasvupalveluissa ovat TE-toimiston nykyisistä tehtävistä palkkatukien rahoituspäätökset, tuki yritystoiminnan käynnistämiseen (korvaa starttirahan), työttömyysetuuden seuraamuksiin liittyvät tehtävät (voivat siirtyä myös Kelaan), kasvupalvelukoulutusten opiskelijavalinnat, työttömyysetuudella tuettavien omaehtoisten opintojen päätökset ja muutosturvapalvelut. Kansainväliseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvien ja EU-direktiiveillä jäsenmaiden vahvistamien EURESpalvelujen järjestäminen ja tarjoaminen maakunnittain tai valtakunnallisesti on vielä avoinna oleva kysymys. TE-toimistolla ja ELY-keskuksella on yhteisiä prosesseja (työvoimakoulutus, maahanmuuttajien kotouttaminen), joten käytännössä tehtävien jakaminen järjestämis- ja tuottamistehtäviin ei ole yksinkertaista. TE-toimiston tuotantotehtävistä suuri osa nivoutuu asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin, palveluihin ohjaamiseen ja palveluista sopimiseen palveluntuottajien kanssa, tuottajina yritystoimijoiden lisäksi esim. kolmas sektori, ESR-hankkeet ja kuntien työpajat. 31

36 Kasvupalvelujen organisointiin maakunnassa on erittäin vaikea ottaa kantaa tilanteessa, jossa kasvupalveluja koskevan lain lopulliset linjaukset esim. tuottamis- ja järjestämistehtävien eriyttämisestä eivät vielä ole varmoja, eikä maakunnassa ole vielä hahmoteltu maakuntakonsernin rakennetta. ELY-keskuksen ja TE-toimiston henkilöstö siirtyy maakuntaan liikkeenluovutuksen periaatteella ja lähtökohtaisesti kaikki voidaan aluksi sijoittaa osaksi järjestämistoimintoa. Kasvupalveluja koskevassa lainsäädännössä lähdetään kuitenkin siitä, että maakunta on kasvupalvelujen viimesijainen tuottaja vain markkinapuutetilanteessa, ja maakunnat ovat velvoitettuja selvittämään kasvupalvelujen markkinapuutteet vuoden 2019 loppuun mennessä. Mikäli maakunta toteaa markkinapuutteen ja päättää tuottaa kasvupalveluja omana tuotantona, sen tulee yhtiöittää palvelutuotanto vuoden 2020 loppuun mennessä. Mikäli periaate maakunnan viimesijaisesta kasvupalvelujen tuottamisroolista toteutuu, yksi vaihtoehto toiminnan organisoinnille voi olla se, että sellaiset kasvupalvelut ja resurssit, jotka todennäköisesti joudutaan myöhemmin yhtiöittämään, sijoitetaan jo uudistuksen alkuvaiheessa erilleen järjestämis- ja viranomaisresursseista esim. erilliseen yksikköön. Kunnallislainsäädännön mukaisessa liikelaitoksessa voidaan tehdä myös viranomaispäätöksiä. Kasvupalvelutuotannon sijoittaminen liikelaitokseen voisi palvella tulevaa yhtiöittämistä esim. toimintaan liittyvien kustannusten ja taloudellisten reunaehtojen hahmottamiseksi. Henkilöstön kannalta ei kuitenkaan ole suotavaa, että siirtoja tehdään maakuntakonsernin sisällä moneen kertaan, joten kasvupalveluja tuottavan henkilöstön sijoittuminen maakuntakonsernissa vaatii perusteellista harkintaa. Viranomais- ja järjestämistehtävät olisi järkevää sijoittaa ainakin kustannusseurannan osalta erilleen kasvupalvelujen tuotantotehtävistä, esim. maakunnan (viraston tai vastaavan) tulosyksiköksi tai vastaavaksi, koska niihin ei kohdistu samankaltaista yhtiöittämisvaadetta kuin kasvupalvelujen tuotantotehtäviin. Kun Satakunnassa ei vielä ole tiedossa maakuntakonsernin rakenne (tuleeko liikelaitoksia yksi vai useita, mitä yhtiöitä perustetaan, mitä tehtäviä keskitetään esim. järjestämistehtävien osalta), on vaikea ottaa kantaa kasvupalvelujen järjestämistehtävien organisointiin. Joissakin maakunnissa järjestämistehtäviä ja esim. palveluihin liittyviä maksatuksia tiettävästi aiotaan koota omiksi yksiköikseen. Kaiken kaikkiaan maakuntakonsernin rakentamisessa olisi palvelukokonaisuus- ja tehtävälähtöisyyden sijasta pohdittava organisoitumista asiakastarpeiden mukaisesti aina, kun se on mahdollista Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maa-kunnan muiden toimialojen kanssa Erityisesti monialaista palvelua tarvitsevien vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien kasvupalveluissa on sekä yhdyspintoja että synergiamahdollisuuksia sote-palvelujen kanssa. Mikäli esim. osallistava sosiaalityö kehittyy riittävästi, voi se vähentää merkittävästi palvelujen tarvetta rekrytointi- ja osaamispalveluissa. Työelämän ja laadun kehittämisellä on myös yhdyspintoja sote-palveluihin. Kasvupalveluilla on vahva yhteys aluekehitykseen, rahoitukseen ja ennakointiin. Lisäksi kasvupalveluilla on selkeä yhdyspinta maaseudun kehittämiseen ja maaseutupalveluihin erityisesti yritysten rahoitus- ja muiden yrityspalvelujen osalta. 32

37 Yrityspalvelujen osalta kasvupalveluilla on selkeä liityntäpinta ympäristötehtäviin esim. ympäristölupien osalta sekä liikennetehtäviin esim. yrityksiä palvelevan tieinfran osalta. Kasvupalveluilla on yhdyspintoja myös elinikäisen ohjauksen osalta maakunnan osalta lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointiin sekä alueellisten koulutustavoitteiden valmisteluun Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Kasvupalvelujen toimiala voi tuottaa maakuntakonsernille asiantuntijapalvelua kasvupalvelujen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyen. Tähän tehtävään voi kuulua mm. palvelukokonaisuuksien ja palvelujen toteuttamisen liittyvät tehtävät sekä laadun seuranta. Toimiala voi huolehtia myös kasvupalvelujen järjestämiseen mm. hankintoihin liittyviä tehtäviä. Toimiala voi tuottaa ennakointitietoa esimerkiksi osaamis- ja työvoimatarpeista, työmarkkinoiden kehityksestä ja aluetalouden sekä toimialojen kehityksestä. Toimialalla on vahvaa osaamista rakennerahastojen hallinnoinnista koko prosessin osalta (ohjaus, neuvonta, rahoitus, toteutus, maksatus, valvonta, takaisinperinnät) sekä ESR- ja EAKR -hankkeissa. Toimialalla on vahvaa osaamista myös erilaisten alueellisten verkostojen johtamisesta (seudulliset yrityspalvelut, yritysasiakkuuksien johtaminen, elinikäisen oppimisen ohjaus (ELO) ja työelämän kehittäminen. 4.7 Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Kasvupalvelujen valmistelua on haitannut selkeästi lainsäädännön keskeneräisyys. Aluekehittämisestä ja kasvupalveluista annettavaa lakiesitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle ja kasvupalvelujen substanssia koskevista laeista on vasta luonnokset. Maakuntauudistuksen esivalmistelussa on organisoiduttu toimiala- ja tehtäväkohtaisesti. Asiakastarvelähtöinen tarkastelu yli toimialarajojen on vielä tekemättä. Työnhakijoiden kattavaa palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen polutusta (=jatkotoimenpiteitä työllistymisen mahdollistamiseksi) tarvitaan maakunnan tuottamana kasvupalvelu-uudistuksen siirtymävaiheessa. Isojen asiakasvolyymien ja -virtojen vuoksi näiden palvelujen ja palveluprosessien markkinoille vienti ei ole todennäköisesti mahdollista kovin nopeasti. Työvoimapalveluja toteutetaan nykyisellään TE-toimistossa pääosin tuotantoon luokiteltavissa tehtävissä. Samalla TE-toimiston asiakaspalveluvirkailijat käyttävät viranomaiselle kuuluvaa julkista valtaa niihin 33

38 palveluihin liittyen (esim. työttömyysturvakontrolli ja palveluihin ohjaamisen päätökset), joista seuraa henkilöasiakkaille taloudellisia etuuksia esim. kulu- ja koulutuskorvauksina tai työttömyysetuuksien menettämistä. Tuotanto- ja viranomaistehtävien erottaminen toisistaan selkeyttää palveluprosesseja ja vie niitä asiakasystävällisempään suuntaan. Työttömyysetuuksiin liittyvät kontrollitehtävät ovat kuitenkin kasvupalveluissakin edelleen olemassa ja ne pitää järjestää osittain sekä viranomaistoimintana että osana palvelutuotannon toteuttamista. TE-toimistossa työvoimapalvelujen järjestämistehtäviä hoidetaan nykymallilla suhteellisen vähän; selkeimmin työllisyyspoliittisissa avustushankkeissa, valmennusten suunnittelussa ja hankintasopimusten teossa, yhteishankintakoulutusten toteuttamisen tarpeellisuuden arvioinnissa (osa koulutusten hankintaprosessia) sekä omistajavaihdospilotissa. Erityisen haasteellisena nähdään maakunnalle kuuluva kasvupalvelujen yhteensovittaminen. Tehtävän tekee monituottajamallissa hankalaksi se, että palvelujen tuottajat kilpailevat keskenään ja kuitenkin maakunnan tulisi kyetä varmistamaan se, että kasvupalveluista syntyy saumattomia palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. 4.8 Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Kasvupalvelujen järjestämistehtävä on maakunnalle uusi, ja se edellyttää laaja-alaisempaa osaamista kuin perinteinen palvelujen kilpailutus ja hankkiminen. Kasvupalvelujen tarpeiden määrittäminen ja palvelujen suunnittelu edellyttävät myös uudenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Myös uudet viranomaistehtävät ja siirtymävaiheen tuotantotehtävät edellyttävät kokonaan uusiutuvan lainsäädännön ja maakuntaorganisaatioon siirtymisen johdosta uusia tietoja ja taitoja. Iso haaste valtiolta siirtyvälle henkilöstölle ovat myös kuntasektorin toimintakulttuuri ja päätöksenteko. Uudistuksessa onnistuminen edellyttää merkittävää panostusta henkilöstön motivointiin ja osaamisen kehittämiseen seuraavan puolentoista vuoden aikana ja myös sen jälkeen. Seuraavassa on hahmoteltu alustavasti sellaisia osaamisia, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Järjestämisosaaminen; ennakointi, palvelustrategiatyön mallinnus, suunnittelu, hankinnat (tulosten ja vaikutusten ostaminen), tuotannonohjaus, tulosperusteisten sopimusten hallinnan ja seurannan kehittäminen, tuotannon kehittäminen ja jatkuva parantaminen, järjestämisosaamisen yleinen kehittäminen, tiedolla johtamisen tuki Hankintaosaaminen; tulosperusteisuus, vaikuttavuuden hankinta, markkinoiden rakentaminen yhdessä palveluntuottajien kanssa, valinnanvapaus Verkosto-osaaminen; maakunnan sisäiset verkostot, ylimaakunnallinen toiminta, kansallinen- ja kansainväliset verkostot, ohjaavat tahot Asiakkuus- ja asiakasosaaminen; asiakaskokemuksen ja asiakasdialogin kehittäminen, palvelumuotoilu ja palvelukanavien hyödyntäminen, asiakaspalautejärjestelmä, henkilö- ja yritysasiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja ohjausosaaminen Johtamisosaaminen; muutosjohtaminen, verkostojen johtaminen, ihmisten johtamien, asioiden johtaminen 34

39 Digitaalisten välineiden hyödyntäminen, järjestelmäosaaminen Muutosvalmius, joustavuus ja valmiudet laaja-alaiseen tehtävänkuvaa. 35

40 5 Maaseutupalvelut 5.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Nimi: Pekka Antila / Timo Pukkila Yhteystiedot: pekka.antila@ely-keskus.fi / timo.pukkila@ely-keskus.fi p / Yhteenveto maaseutupalvelut -valmisteluryhmän työskentelystä Maakuntauudistuksen valmistelu käynnistyi pääosin pidetyn kickoff-tilaisuuden jälkeen, jolloin valmisteluryhmät järjestäytyivät ja käsittelivät työsuunnitelmiaan. Valmisteluryhmän tehtävänantona oli maakuntauudistuksen esivalmistelu seuraavien organisaatioiden ja tehtävien osalta: Satakunnan ELY-keskus: EU:n suorat viljelijätuet, kansalliset viljelijätuet osarahoitteiset viljelijätuet täydentävät ehdot rakennetuet yritys- ja hanketuet elintarvike- ja rehuturvallisuus eläinten terveys ja hyvinvointi Maaseutuhallinnon YT-alueet (Pori, Eura, Huittinen, Kankaanpää) viljelijätuet (erityisesti tukien hakemiseen liittyvät tehtävät ja maksatuspäätösten teko) maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiin sekä vahinkoarvioihin ja rekistereiden ylläpitoon liittyviä tehtäviä Lomituspalveluyksiköt (Vehmaa, Honkajoki) Vuosilomalomitus, sijaisapulomitus ja maksullinen lomitus Tarkasteluun otettiin alkuun mukaan myös osa ympäristöterveydenhuollon tehtäviä, joilla on yhteinen asiakaskunta edellä mainittujen organisaatioiden kanssa. Maaseutupalvelut valmisteluryhmän jäsenet kuvasivat työn alkuvaiheessa odotuksiaan valmistelutyölle ja näkemyksiään tulevista rakenteista sekä palveluista seuraavasti: Tavoitteena on tehdä hyvässä yhteishengessä huolellista työtä ja luoda myös isoja suuntaviivoja tulevaan organisointiin. Aktiivista panosta työskentelyyn ja oman roolin hoitamista 36

41 Odotetaan hallittua prosessia ja lopputulosta, josta saadaan hyvät tiedot jatkotyöskentelylle Odotetaan uudenlaisten toimintamallien luomista sekä rohkeaa ja uudistavaa ajattelua. Keskustelua ja myös suunnitelmia tulevista rakenteista, rooleista ja tehtävistä Tulevien toimintatapojen suunnittelua taloudelliseksi ja tehokkaaksi, mikä sisältää myös maakuntien välisten yhteistyömahdollisuuksien miettimisen. Tavoitteena resurssien viisas käyttö Sopivimpien ratkaisujen ja esitysten tekeminen tuleviin rakenteisiin Tulevaisuus ja sen hahmottaminen mietityttää, osittain myös pelottaa. Huolestuttaa se, miten iso monitahoinen systeemi saadaan toimimaan. Työntekijöillä on huoli myös omasta työpaikastaan jatkossa Maaseudun kehittämisen kytkeminen tiiviisti muihin aluekehittämisen rakenteisiin Keskeistä on palveluiden alueellinen saatavuus ja sujuvuus jatkossakin. YT-alueet ovat toimineet sekä viljelijä- että kuntanäkökulmasta todella tehokkaasti ja laadukkaasti, joten haasteeksi koetaan palvelutason ylläpito myös jatkossa Asiakasnäkökulma tulee pitää koko ajan mukana prosessin eri vaiheissa Uskon ja toivon, että suurin osa esivalmisteluun kohdistuvista odotuksista tai toiveista pystyttiin täyttämään. Se, miten palvelujen tuottaminen organisoidaan, ei ole työryhmän päätettävissä. Hyvin kiitollinen olen siitä sitoutuneisuudesta ja aktiivisuudesta jota kaikki työryhmän jäsenet tehtävää kohtaan osoittivat. Työryhmä kokoontui syksyn 2016 aikana kuusi kertaa ja kevään 2017 aikana kaksi kertaa. Syksyllä pidettiin myös suuri sidosryhmätilaisuus. Kevään 2017 aikana esivalmistelutyötä tehtiin myös asiakaskohtaisissa alatyöryhmissä (maatalousyritykset, maaseudun pk-yritykset, yhteisöt), joissa haluttiin kartoittaa erityisesti asiakkaiden odotuksia ja tarpeita maakunnan palveluihin liittyen. Nämä odotukset on kirjattu tähän raporttiin. Valmisteluryhmän työ on sujunut siis hyvin. Näkemys tehtävien hoidosta uudessa maakuntaorganisaatiossa on yhteinen ja samoin on yhteinen tavoitteemmekin: palvella asiakaskuntaamme laadukkaasti ja hyvin. Palvelut tuodaan niin lähellä asiakasta kuin on taloudellisesti järkevää ja samalla myös kehitetään palveluiden digitalisaatiota niin, että asiakas voi kotoaan tai yrityksestään käsin saada asioinnin kanssamme hoidettua. Henkilöstö on tärkein maakunnan voimavara. Muutos ja siirtyminen uuteen organisaatioon tehdään henkilöstön kannalta hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja muutoksessa riittävää tukea ja valmennusta tarjoten. Maaseutupalvelut valmisteluryhmän puheenjohtajana uskon, että hyvä maaseutupalveluiden kokonaisuus syntyy tulevilla viisailla päätöksillä! Porissa Pekka Antila valmisteluryhmän puheenjohtaja 37

42 5.3 Maaseutupalveluiden keskeiset toimenpidekokonaisuudet uudessa maakunnassa Maaseutupalveluiden kokonaisuuden kuvaamisessa nähtiin hyvänä tapana käyttää hyväksi CAFviitekehystä. CAF (Common Assessment Framework) on erityisesti julkisen hallinnon käyttöön suunniteltu johtamisen ja laadunarvioinnin malli. Mallin avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva toiminnasta ja sitä voidaan käyttää toiminnan kehittämisen ja itsearvioinnin työkaluna. Maaseutupalvelut valmisteluryhmän työssä tätä mallia on soveltaen käytetty erityisesti asiakkaiden tarpeista lähtevien toimintoketjujen eli prosessien kuvaamiseen. Maaseutupalveluiden prosesseja on kuvattu kolmella tasolla, jotka ovat ydinprosessi (1. taso maaseudun kehittäminen), ydinprosessin alaprosessit (2. taso, hyvien elinolojen ja toimintaedellytysten edistäminen, yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kehittäminen) sekä palvelujen tuotantoprosessit (3. taso, esim. viljelijätuet, lomitus, yritysrahoitus). Palveluprosessien kuvaamista jatketaan työskentelyn jatkovaiheessa niin, että mm. prosessin eri vaiheista ja toimintatavoista sekä työhön osallistuvista saadaan tarkemmat kuvaukset. 38

43 Ydinprosessi: Maaseudun kehittäminen Yhteinen nimittäjä koko maaseutupalvelut-kokonaisuudelle on maaseudun kehittäminen, joka on asiakaslähtöisen toiminnan keskeinen strateginen tehtävä ja yhteinen päämäärä. Kehittämisen suuntaviivat määritellään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, Satakunnan alueellisessa maaseutustrategiassa, Satakunnan maakuntaohjelmassa sekä myös ohjaavien ministeriöiden strategioissa. Toiminnan kohteena ovat Satakunta ja erityisesti sen maaseutualueet. Hyvien elinolojen ja toimintaedellytysten edistäminen Maaseudun asukkaat ja yhteisöt ovat kohderyhmänä yhteisöllisyyden ja yhteistyön edistämisessä sekä oman asuinalueen tai yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Tähän työhön on yhteistyön ja kumppanuuden lisäksi tarjolla erityisesti hankerahoitusta. Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön suojeluun tähtäävät toimet sekä elintarviketurvallisuudesta huolehtiminen ovat osa tähän kokonaisuuteen kuuluvista tehtävistä, joita maakunnassa hoidetaan. Yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn kehittäminen Tähän kokonaisuuteen kuuluvia maakunnan palveluita/tehtäviä ovat yritysrahoitus (investointeihin ja kehittämiseen), omistajanvaihdosten tukeminen, viljelijätuet ja korvaukset, lomituspalvelut kotieläintuotantotiloille, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvinterveys (mm. kasvitautien ja tuholaisten leviämisen ehkäisy). Myös kehittämishankkeita rahoittamalla voidaan merkittävästi tukea eri tuotannonalojen, yhteistyön ja osaamisen kehittämistä. 39

44 Erilaisten tukien hakemiseen sekä tuen ehtoihin ja vaatimuksiin liittyen on tarpeen järjestää neuvontaa ja koulutusta sekä hoitaa tehokkaasti viestintää tukimahdollisuuksista ja toiminnan vaikuttavuudesta. Varsinaiset tukiprosessit on kuvattu yksilöidymmin maaseutupalveluiden väliraportissa. 5.4 Palvelukokonaisuuksien asiakkaat ja palvelutarpeet Maaseutupalveluiden keskeisimpiä asiakkaita ovat maatalousyrittäjät ja maaseudulla toimivat pk-yritykset sekä kehittäjäorganisaatiot, kunnat, oppilaitokset ja muut maaseutua kehittävät yhteisöt. Asiakkaat odottavat tulevalta maakuntahallinnolta palveluiden toimivuutta, selkeää järjestämistapaa ja kattavaa saatavuutta. Digitaalisten palveluiden toimivuuden ja käytettävyyden merkitys korostuu jatkuvasti. Eri tukien hallintaan keskittyvissä prosesseissa palvelutarve koostuu palvelun nopeudesta, oikeellisuudesta ja sujuvuudesta. Sujuvaan palveluun kuuluu, että käsittely on paitsi säädösten- ja oikeudenmukaista niin myös samalla asiakasta neuvovaa ja asiakkaan lähtökohdat huomioivaa. Prosessien mahdollisimman hyvä käsittelynopeus sisältyy luonnollisesti asiakkaiden palvelutarpeisiin. Palvelua on aina oltava myös saatavilla asiakkaan tarpeen mukaisesti, mikä korostuu erityisesti lomituksessa. 5.5 Palveluiden alustavat tavoitteet Maaseudun yritysten kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä työ on keskeinen osa maaseutupalveluiden kokonaisuutta. Tärkeää on yhdessä maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden ja muiden kumppanien kanssa auttaa yrityksiä löytämään keinoja yritystoiminnan kasvamiseen ja kehittymiseen sekä yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Eräs merkittävä tavoite on myös elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Maaseutupalveluiden yleisiä vaikuttavuustavoitteita ovat mm. turvallinen ruoka, maaseutuyritysten kilpailukykyinen toimintaympäristö, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittyminen, hyvä asuin- ja elinympäristö sekä alkutuotannon turvaaminen ja kehittäminen. Vaikuttavuustavoitteita on tarkemmin kuvattu oheisella kaaviolla: 40

45 Toimintokohtaisia tavoitteita mm. käsittelyajoista, sidonta-asteista, maksuista, valvonnasta sekä asiakastyytyväisyydestä on ELY-keskusten osalta tyypillisesti määritelty ministeriön kanssa tehtävissä tulossopimuksissa, jotka voivat osittain toimia pohjana myös maakunnan palveluiden tavoitteille. Maaseutuohjelman osalta määrälliset tulostavoitteet on asetettu koko ohjelmakaudelle Maaseutupalveluiden tuottaminen ja palvelukokonaisuuksien organisointi Palveluiden tuottaminen Maaseutupalveluihin kuuluu nk. maksajavirastotehtäviä, joilla on omat EU-lainsäädännöstä johtuvat erityisvaatimukset. Maaseutuvirasto toimii maksajavirastona EU:n maaseuturahastotehtävissä ja on delegoinut kyseisistä tehtävistä osan (maksujen hyväksyntään ja tarkastuksiin liittyviä tehtäviä) ELYkeskuksille ja YT-alueille. Jatkossa ko. tehtävät delegoidaan uudelle maakunnalle. Tehtäviä ei tämän jälkeen voi enää siirtää edelleen kolmannelle osapuolelle, mistä johtuen maakunnan on ne itse hoidettava. Muita vaatimuksia maksajavirastotoiminnassa ovat mm. riittävän henkilöstön osoittaminen näihin tehtäviin, tietoturvallisuudesta huolehtiminen, tiettyjen maaseutuviraston tietojärjestelmien käyttövelvollisuus sekä tehtävien eriyttäminen (sitoumus- ja sopimuskäsittely, myöntö, maksatus, valvonta, takaisinperinnät). 41

46 Maksajavirastovaatimusten vuoksi kyseiset tehtävät (maaseutuohjelman toimeenpano, viljelijätuet (ml. valvonta) tulee hoitaa maakunnan virkamiestyönä eikä niitä voida hoitaa liikelaitoksessa tai yhtiöittää. Maaseutupalvelut on valmistelutyöryhmän mielestä pidettävä kokonaisuutena, koska synergiaetujen toteutuminen, yhtenäinen johtaminen ja kehittämistyö ovat näin tehokkaimmin varmistettavissa. Viljelijätukiprosessin kehittämisessä on olennaista luopua nykyisen ELY:n / YTA:n tehtäväjaon säilyttämisestä ja lähteä kehittämään yhteistä viljelijätukien hallinnon prosessia eriyttämisvaatimukset huomioiden. Viljelijätukien lisäksi koko maaseudun kehittämisen toimialan (esim. rahoitus) tehtävät tulisi kytkeä nykyistä tiiviimmin yhteisiin prosesseihin. Lomituspalvelut järjestetään maakunnan laajuisena palveluna. Vaihtoehdot tuottamistavoille selkiytyvät lainsäädäntötyön edetessä. Joka tapauksessa lomituspalveluissa on resurssien käytön kannalta järkevää mahdollistaa maakuntarajat ylittävä toiminta, jotta lomittajat voivat tarvittaessa toimia myös naapurimaakunnan tiloilla. Tämä on hoidettavissa maakuntien välisin sopimuksin Palvelupisteet maakunnassa Maaseutupalveluiden saavutettavuus ja asiakkaiden tarve asioida paikanpäällä on otettava huomioon palveluorganisaatiota rakennettaessa. Digitalisaation edistyessä on mahdollista myöhemmin tarkastella näiden palvelupisteiden tarvetta. Palveluverkoston muodostamisen lähtökohtana on säilyttää nykyinen neljän maaseutupalveluiden yhteistoiminta-alueen rakenne siten, että Kankaanpää, Huittinen, Eura ja Pori ovat palvelupisteiden sijaintikuntia. Koko maakunta on kuitenkin maaseutupalveluiden yhteisenä toimialueena ja asiakas voi asioida missä toimipisteessä tahansa erityisesti viljelijätukiin liittyvissä asioissa. Tukien hakemisen sesonkiaikana voi olla tarpeen järjestää neuvontapalvelua useimmassakin kunnassa esimerkiksi ajanvarausperiaatteella. Myös lomituspalvelu organisoidaan Satakunnan oman alueen palveluna siten, että maakunnassa on yksi päätoimipiste ja kahdesta kolmeen muuta palvelupistettä. Palvelupisteiden henkilöstömitoituksessa lähtökohtana ovat viljelijätukiin liittyvät tehtävät ja lomituspalveluiden hoidossa tarvittavat resurssit, mutta mahdollista on sijoittaa eri toimipisteisiin myös mm. rahoituksen asiantuntijoita (esim. osa-aikaisesti). Yhteys ympäristöterveydenhuollon tehtäviä tekeviin henkilöihin on järkevää myös huomioida. Maaseutupalveluiden organisoinnissa on hyvä tähdätä sellaisten monipalvelupisteiden muodostamiseen, missä on saatavilla mahdollisimman laajasti asiakkaiden tarvitsemaa palvelua. Hyvänä esimerkkinä toimii nk. Kankaanpään palvelukäytävän malli, jossa palvelupisteisiin on sijoittunut maaseutupalveluiden lisäksi myös mm. Leader-ryhmä, kuntien elinkeinopalvelut sekä ProAgria Maaseutupalveluiden yhdyspinnat ja synergiamahdollisuudet muiden toimialojen kanssa Valmistelutyöryhmän työssä nähtiin jo alkuvaiheessa selkeä yhteys Satasote-valmistelussa olevan ympäristöterveydenhuollon kanssa. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elintarviketurvallisuuteen 42

47 liittyvien palveluiden organisoinnissa on mahdollisuus yhteistä tavoitetta palvelevien ja/tai päällekkäisten töiden tehostamiseen ja säästöihin. Käytännön toimeenpanossa esimerkkinä ovat mm. valvonta- ja tarkastuskäyntien suunnittelu. Maaseudun yritysasiakkaiden palvelu edellyttää myös kasvupalvelut-kokonaisuudessa tuotettavien yrityspalveluiden osaamista, jotta asiakkaalle pystytään tarjoamaan kokonaisvaltaisesti maakunnan palveluita maaseutupalveluiden lisäksi. Maaseutuohjelman hanketukien ja rakennerahastoista rahoitettavien kehittämishankkeiden yhteensovituksen mahdollisuudet paranevat entisestään, mikäli rakennerahastojen toimeenpano siirtyy kokonaisuudessaan maakuntiin. Joka tapauksessa maaseutuohjelma ja rakennerahastot muodostavat yhdessä vaikuttavan kehittämisrahoitus-kokonaisuuden tulevassa maakunnassa. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa maaseudun kehittämisohjelmien laadinnassa on ollut perinteisesti hyvin tiivistä ja jatkossa maaseudun kehittämisohjelmatyö kytkeytyy entistä tiiviimmin koko maakunnan aluekehittämistyöhön ja maakuntaohjelmien laadintaan. Maakunta- ja maaseutuohjelmatyö on jatkossa vielä aiempaa kokonaisvaltaisempaa yhteisin resurssein toteutettavaa työtä, johon maakunnan muut toimijat on saatava laajasti osallistettua. Maakunnan turvallisuus- ja varautumistehtävät on järkevä koota maakunnan yhteiseksi toiminnoksi, jossa on mukana alkutuotannon varautumiseen, elintarvikehuoltoon ja -turvallisuuteen liittyvää osaamista. 5.7 Esivalmistelun aikana esiin nousseet ongelmat ja suositukset Maaseutupalveluiden valmistelutyön tueksi perustettiin kevätkaudeksi 2017 alatyöryhmät, joiden päätehtävänä oli tuoda valmisteluun asiakasnäkökulmaa nykyisten prosessien toimivuudesta sekä odotuksia ja ehdotuksia tulevan maakunnan prosessien ja palvelukokonaisuuksien suunnitteluun. Työryhmät koottiin yhteisöasiakkaista, maaseudun pk-yrityksistä sekä maatilatalouden asiakkaista. Yhteenveto työryhmissä nousseista keskeisistä kokonaisuuksista ja toimenpide-ehdotuksista: a) Keskeisintä on palveluiden selkeä järjestämistapa ja niiden kattava maakunnallinen saatavuus. Tulevan organisaatiomallin kehittämisessä olennaista on tehokas tiedonkulku organisaation sisällä, rakenteiden siiloutumisen estäminen sekä prosessien toimiva sisäinen yhteistyö. Maaseutuohjelman toimeenpanossa organisoinnin säilyttäminen kokonaisuutena saattaisi olla myös maaseutuyritysten etu. Palvelujen saatavuus ja kohtuulliset asiointimatkat ovat jatkossakin tärkeitä, joten maakunnassa tulisi olla useita toimipisteitä. Osaamisen keskittyminen antaa mahdollisuuden tarjota asiakkaille nykyistä monipuolisempia palveluita yhdestä asiakaspalvelupisteestä. Hyvänä lähtökohtana palvelupisteiden kehittämiselle voisi olla ns. Kankaanpään palvelukäytävän malli, jossa jo tällä hetkellä toimivat samassa toimipisteessä kuntien elinkeinoyhtiö, maataloustukihallinto, Leaderryhmä sekä ProAgrian neuvontapalvelut. 43

48 Palvelukokonaisuuksien tulee olla joka tapauksessa asiakkaille selkeitä ja tavoitteena tulee olla byrokratian sekä mahdollisten päällekkäisten töiden karsiminen. Uudistuksen yhteydessä olisi hyvä tehdä maakuntaorganisaatiokartta, jotta toimijakentän ymmärrys järjestelmästä ja eri toimijoiden rooleista jäsentyisi. b) Maakunnan henkilöstöltä odotetaan maaseutuelinkeinojen toimintaympäristöjen ja paikallisten olosuhteiden kokonaistuntemusta sekä sen huomiointia toiminnassa. Maaseudun kehittämisohjelman aluekehitysvaikutus on muodostunut tällä ohjelmakaudella yhä keskeisempään rooliin koko maakunnan kehittämisessä. Huolenaiheena on maaseudun kehittämisen roolin häviäminen ja sulautuminen osaksi yleisiä kehittämiskokonaisuuksia ja kasvupalveluita. Maakunnan toivotaan ottavan myös vastuuta yritysneuvonnan maakunnallisesta koordinoinnista, sillä toimijatahoja tulee olemaan jatkossakin useita. c) Osaamisen ja asiantuntijuuden keskittymisen luo uusia mahdollisuuksia. Uudistus antaa entistä paremmat mahdollisuudet yhdistää eri organisaatioiden nykyistä osaamista ja kehittää sitä kautta sekä prosesseja että myös entistä kattavampaa asiakaspalvelua. Resurssien ohjauksesta ja riittävyydestä koko maakuntaan tulee kuitenkin huolehtia. d) Satakuntalaisesta toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta on pidettävä kiinni myös 2019 maakunnassa. Maakunnallisen strategiatyön (esim. maakuntaohjelma, maaseutuohjelma) osallistavuus sekä eri toimijoiden välinen vuorovaikutus koetaan olevan valtakunnallista huipputasoa, joten asiakkaat odottavat sen jatkuvan vähintään yhtä hyvänä myös uudessa maakunnassa. Maakunnan sidosryhmäyhteistyön toteutus on erittäin olennainen kokonaisuus ja siinä on tärkeää huomioida myös ne toimijat, joiden kanssa on tähän asti tehty tiivistä yhteistyötä, mutta jotka eivät ole siirtymässä maakuntahallinnon alaisuuteen. Maaseutuohjelman kokonaisuuden seurantaan toivotaan jatkossakin omaa jaostoa tai vastaavaa toimielintä samoin kuin nykyisen viljelijäraadinkin kaltaista yhteistyöelintä. 5.8 Henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet muutostilanteessa ja uusien palveluiden tuottamisessa Maakuntauudistuksen yhteydessä ei maaseutupalveluiden osalta synny varsinaisesti uusia palveluita, mutta niitä voidaan organisoida eri tavalla ja prosesseja yhdistää erityisesti viljelijätukien osalta. Palveluprosessien muutosten yhteydessä syntynee myös kokonaan uusia toimenkuvia, mikä luo mahdollisuuksia laajentaa omaa osaamista ja sen nykyistä käyttöä. Tämä edellyttää myös koulutusta uusiin tehtäviin. Osaamisen kannalta jatkuvana haasteena on myös nykyisen henkilöstön hyvän osaamisen ylläpito. Lomituspalveluissa korostuu lisäksi merkittävä haaste saada uusia osaavia lomittajia eläköityneiden tilalle. Itse uudistusprosessista on tiedotettu hyvin ELY-keskuksissa, mutta kuntien ja lomituspalveluiden osalta on koettu, että heille tulisi tarjota aktiivisemmin muutosvalmennusta maakunnan taholta. 44

49 6 Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne 6.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Nimi: Anne Savola Yhteystiedot: p Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat kolme palvelukokonaisuutta (ks. kohta 4, kaavio). 6.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuden asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Alueiden käytön, liikenteen, ympäristö- ja luonnonvarojen palvelukokonaisuuksien asiakkaat kattavat kaikki toimijatasot aina suorasta asiointiasiakkaasta välillisiksi asiakkaiksi. Kunta on keskeinen asiakas niin alueiden käytön tehtävissä, vesihuollon kehittämisessä kuin luonnon monimuotoisuuden ja ympäristötietoisuuden edistämisessäkin. Vesivara- ja vesiensuojelutehtävissä alueen muut toimijat ovat keskeisessä roolissa. Alueen asukkaat ovat osassa tehtäviä suorassa asiointisuhteessa maakuntaan, mutta osassa he ovat välillisiä asiakkaita, joihin toimialalla tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi. Asukkaat kuuluvat myös sidosryhmiin lukuisten kansalaisjärjestöjen kautta. Samoin yritykset ja muut toimijat voivat olla suoria asiakkaita ja he ovat merkittävä sidosryhmä erityisesti etujärjestöjensä kautta. Liikennetehtäväkokonaisuuden asiakkaina ovat kaikki alueen tienkäyttäjät, sillä tehtävänä on vastata ihmisten liikkumis- ja elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin. Edellisten lisäksi muut julkishallinnon viranomaiset, tutkimus- ja kehittämislaitokset ja ministeriöt ovat tärkeitä sidosryhmiä. Tulevassa maakunnassa lakisääteiset yhteistyömuodot ovat muutoksessa. Nykyisin ELY:ssä on alueiden käytön, liikenteen ja ympäristö- ja luonnonvarojen tehtävissä käytössä monikanavainen asiakaspalvelumalli. Sen mukaisesti asiakkaan ensisijainen palvelukanava on verkkopalvelu 45

50 ja sähköinen asiointipalvelu, toissijainen keskitetty asiakaspalvelutoiminto (liikenteen asiakaspalvelukeskus, ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus) ja kolmantena vaiheena asiointi asiantuntijan kanssa. Tätä toimintamallia on pitkään kehitetty ja se on todettu tehokkaaksi sekä asiakkaan palvelun että asiantuntijoiden työpanoksen käytön kannalta. Alueiden käyttö Alueiden käytön asiakkaita ovat maakunnan kunnat ja naapurikunnat, kuntayhtymät, poliittisen tason kunnanvaltuustot- ja hallitukset sekä lautakunnat omassa päätöksenteossaan, sektoriviranomaiset, maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, yritykset, asukkaat ja kansalaiset eli laajasti osalliset. Palvelutarpeet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata asianosaisten riittävä osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (MRL 1999/132, 1 ) Alueiden käytön palvelut koskevat maakuntakaavan laatimista, maakunnan suunnittelua ja merialuesuunnittelua, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistämistä, kulttuuriympäristön hoitoa, maakuntakaavan toteuttamista ja seurantaa sekä maakunnallisen identiteetin edistämistä alueella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi maakuntakaavoitus, maakunnan suunnittelu, merialuesuunnittelu ja niiden toteuttamisen edistäminen sekä seuranta ja kuntien alueiden käytön suunnittelun edistäminen linkittyvät toimialan sisällä liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskeviin palvelukokonaisuuksiin. Palvelut järjestetään erityisesti asiantuntijapalveluilla, tietotuotannolla sekä tuottamalla lakisääteisiä suunnitteluasiakirjoja. Keskeisiä palveluja ovat mm. lausunnot, viranomais- ja työneuvottelut, ajankohtais- ja koulutustilaisuudet, ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset sekä suunnitteluasiakirjat ja kulttuuriympäristön hoidon osalta avustukset rakennusperinnön hoitoon. Liikenne Liikenne-tehtäväkokonaisuuden asiakkaina ovat kaikki alueen liikennepalveluiden käyttäjät sekä tienkäyttäjät (fokuksena ihmisten liikkumistarpeet ja elinkeinoelämän kuljetukset). Myös luvan tarvitsijat ja tapauskohtaisesti maanomistajat ovat mm. tietotarpeiden osalta liikennepalvelujen asiakkaita. Palveluita suunnitellaan ja tuotetaan yhdessä sidosryhmien kanssa (liikennepalveluissa sidosryhmät sisältävät kunnat, viranomaiset jne.). Asiakkaiden tarpeita selvitetään lakisääteisen ja vapaamman vuorovaikutuksen sekä erillisten asiakastyytyväisyystutkimusten, hankkeiden ja projektien kautta. Liikenteen asiakaskenttä on erittäin laaja, koska asiakkaita ovat kaikki alueen tienkäyttäjät. Liikenteen palvelutarpeet on nähtävä liikennejärjestelmien loppukäyttäjien kannalta. Tienkäyttäjien osalta asiakasvuorovaikutus on ohjattu toimimaan Liikenteen asiakaspalvelukeskuksen kautta, joka on siirtymässä Liikenneviraston tehtäväksi. Asiakaspalvelukeskukseen voi ottaa yhteyttä 46

51 sähköisesti, puhelimitse tai chat-palvelun kautta. Myös tienpitoon liittyvät luvat on pääosin keskitetty Asiakaspalvelukeskuksen yhteyteen. Joukko- ja taksiliikennelupiin liittyvät lupatehtävät ollaan keskittämässä vuoden 2018 aikana Trafille. Akuutteihin liikenteen ja tiestön häiriöihin liittyen on yhteystahona Liikenneviraston tieliikennekeskus (Tienkäyttäjän linja). Yhteydenottoja tulee vuosittain Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle Asiakaspalvelukeskuksen kautta yhteensä (pääosin suoria tienkäyttäjien yhteydenottaja). Perustuen lakiin Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastoiden hallinnoinnista (17 ) maakuntaliitto käynnistää ja johtaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuvaa liikennejärjestelmätyötä. Tällä työllä ei ole välittömiä asiakkaita, vaan kyse on varsinaista liikennejärjestelmien kehittämistyötä tekevien kuntien, ELY-keskusten, Liikenneviraston ja muiden toimijoiden työn koordinoinnista ja tiedon jakamisesta. Välillisesti asiakkaina ovat kaikki maakunnassa liikennejärjestelmiä hyödyntävät. Osana maakuntauudistusta liikennetehtäviä keskittyy maakuntaan, jolloin osa nykyisestä maakunnan johtamasta liikennejärjestelmätyöstä muuttuu maakunnan sisäiseksi strategiseksi suunnitteluksi ja ohjaukseksi. Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristö- ja luonnonvarojen palvelukokonaisuuden asiakkaat ovat seuraavat: Ympäristötietoisuuden edistäminen, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristöviestintä sisältäen mm. ympäristöstrategia- ja ohjelmatyön sekä ilmasto- ja energiastrategiatyön: maakunnan asukkaat, kuntapäättäjät, kuntien virastot, yritykset ja muut alueen toimijat. Tiedon tarve vaihtelee asiakasryhmittäin ja tietoa tulee jakaa kohdennetusti. Ympäristökasvatus: varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, järjestöt Paikkatietotyö: kunnat, kaavoittajat, asukkaat, konsultit Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen: (Ulkoiset asiakkaat, tiedon tarve erilaisten asioiden luontovaikutuksista): kunnat, konsultit, hankkeiden vetäjät ja toteuttajat, kansalaiset, maanomistajat, sektoriviranomaiset (mm. Metsäkeskus) ja -tutkimuslaitokset (SYKE, LUKE, LUOMUS), ministeriöt (YM, MMM), tiedotusvälineet (sisäiset asiakkaat, tiedon tarve erilaisten asioiden luontovaikutuksista): alueiden käyttö, aluekehitys, maaseutupalvelut, muut ympäristö- ja luonnonvarapalvelut. Vesien- ja merenhoito ja suojelu: maataloustuottajat, teollisuus, kalankasvatuslaitokset, kunnat ja vesihuoltolaitokset, turvetuotanto, metsätalous, oppilaitokset, vesienhoitoalue, merenhoidossa myös merenkulku, Itämeren rannikkovaltiot ja Ahvenanmaa, SYKE, ministeriöt, maakuntaliitot, tiedotusvälineet, alueen hankkeet, LUOVA, seurannoissa näytteenoton ja analytiikan palveluntarjoajat. Vesivarojen käyttö- ja hoito, tulvariskien hallinta ja vesistöjen säännöstelyt: naapurimaakunnat, kunnat, kaavoittajat, vesivoima- vesihuolto- ja muut säännöstelijät ja säännöstely-yhtiöt, asukkaat ja erityisesti ranta-asukkaat, Kokemäenjoen vesistön toimijat, ojituksia tarvitsevat asukkaat, 47

52 toimenpiteiden / kunnostusten toteuttajat, konsultit, matkailupalvelut ja virkistyskäyttö, sektoriviranomaiset ja -tutkimuslaitokset (Metsäkeskus, SYKE, LUKE, GTK, KAIELY, LUOVA), tiedostusvälineet ja muu media. Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu: kunnat, vesihuoltolaitokset, vedenkäyttäjät, alueiden käyttö, konsultit, matkailupalvelut, kunnostusten toteuttajat, oppilaitokset, SYKE, GT, tiedotusvälineet. Ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötyöt sekä vesistökunnostukset: kunnat, vesihuoltolaitokset, säännöstelijät, asukkaat ja erityisesti ranta-asukkaat, kunnostusten toteuttajat, konsultit, matkailuala, virkistyskäyttö, rahoituslähteet, sektoriviranomaiset (mm. Metsäkeskus) ja - tutkimuslaitokset (SYKE, LUKE, GTK, LUOVA). Elinkeinokalatalouden koko toimialan yritysasiakkaat (kaupalliset kalastajat, vesiviljelijät, kalanjalostajat, kalastusoppaat sekä kalasatamahankkeissa kunnat ja kaupungit). Tutkimus- ja kehittämishankkeissa korkeakoulut, Luonnonvarakeskus, sekä koulutus- tai muut instituutiot, kalatalouselinkeinon edunvalvontajärjestöt, kalatalouden toimintaryhmät) Yleisen kalatalousedun valvonnassa vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaiset hankeasiakkaat, jotka edellä mainittujen lakien ja asetusten johdosta on velvoitettu hakemaan päästö- ja toimenpideluvat aluehallintovirastoista. Lupapäätösten toimeenpanossa asiakaspohja laaja mukaan lukien tutkimusja konsulttisektorin yritykset ym. Vapaa-ajan kalataloutta koskien kalastusalueet, vedenomistajat, virkistyskalastajat, kalatalouden neuvontajärjestöt sekä vapaa-ajankalastajien seurat ja piiri- ja valtakunnalliset järjestöt, Metsähallitus. Alueelliset luonnonvaratehtävät ja kestävä käyttö (horisontaalinen toiminto, asiakkuudet vaihtelevat substanssialoittain) 6.4 Mitkä ovat kohdassa 6.2 mainittujen palveluiden alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet? Valmisteluryhmä on kiteyttänyt palvelukokonaisuuksien yhteisen muutosvision ja visio kuvastaa alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristö ja luonnonvaroja koskevien palvelukokonaisuuksien laadullisia tavoitteita: Hyvä ympäristö ja toimiva elinkeino- ja yhdyskuntarakenne korostuvat osana Satakunnan hyvinvoinnin edistämistä ja elinvoimaa. 48

53 Satakunnan vetovoima pohjautuu monimuotoiseen luonto- ja kulttuuriympäristöön ja elävään kulttuuriin. Maakunnassa on toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Alueiden käytön, luonnonvarojen ja liikenteen tehtävillä edistetään terveellisen ja turvallisen elinympäristön luomista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Satakunnan yhteistyöhön perustuvan toimintakulttuurin kulmakiviä ovat osaaminen, riittävä tietopohja, innovatiivisuus ja reagointikyky. Yhteistyö maakunnan sisällä ja ulospäin on toimivaa. Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristö ja luonnonvaroja koskevat alustavat määrälliset tavoitteet on käyty alla läpi palvelukokonaisuuksittain. Kaikki palvelukokonaisuuksien laadullisten ja määrällisten tavoitteiden toteuttamiseen liittyy myös hanketoiminta, joka tukee merkittävällä tavalla myös lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa toteutetaan kehittämis- ja edistämistehtävää, neuvontaa ja ympäristötiedon tuottamista ja edistetään käytännön toimenpiteiden toteutusta. Tarjolla olevaan hankerahoitusta pyritään käyttämään tehokkaasti alueen hyväksi. Asiantuntijat myös edistävät ja tukevat hankkeiden käynnistymistä sidosryhmien toimesta. Alueiden käyttö Vaikuttavuustavoitteena on hyvän elinympäristön ja ympäristön kestävän käytön edistäminen (MRL 1 ). Maakunnan tulevaisuuden tahtotila määritetään koko maakunnalle yhteisenä uudessa maakuntastrategiassa. Maakunnan uuden maakuntastrategian suuntaviivojen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden pohjalta Satakunnan kokonaismaakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 uusitaan kohti 2050-lukua. Merialuesuunnitelma tulee olla valmis mennessä ja suunnitelma tulee tarkistaa kymmenen vuoden välein. Pitkän aikavälin suunnittelu edellyttää mm. erilaisten selvitysten laadintaa, tietopohjan kartuttamista ja tulevaisuuden ennakoimistyötä osana globaalistuvaa yhteiskuntaa. Edellä mainittuja suunnitelmia toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa mm. neuvottelujen ja lausuntojen avulla. Seurataan maakuntakaavojen toteutumista. Viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen tarkoituksena on varmistaa, että mm. valtakunnalliset ja maakunnalliset asiat ja ympäristön, luonnon ja yleisen edun kannalta tärkeät arvot ja suunnitelmat otetaan riittävässä määrin huomioon kuntien kaavojen laatimisen lähtökohtana ja samalla edistää hyvää kaavoitustapaa. Ajankohtaiskeskustelun tavoitteena on maakunnan ja kuntien välisen säännöllisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja ennakollisuuden lisääminen alueidenkäyttöä koskevissa kysymyksissä. Tehtävät ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä tehtäviä ja lakisääteisten tehtävien tavoitteiden edistämistä. Palvelukokonaisuuden tavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia. Seurantaindikaattoreina ovat mm. viranomaisneuvotteluiden ja lausuntojen määrät. 49

54 Kulttuuriympäristön hoito tehtävän vaikuttavuustavoitteena on arvokkaan kulttuuriympäristön säilyminen alueen vetovoimatekijänä ja määrällisenä tavoitteena avustukset rakennusperinnön hoitoon. Liikenne Maantieverkon omistajuus säilyy valtiolla ja omistaja (Liikennevirasto) asettaa maantieverkon kehittämiselle ja kunnossapidolle erillisiä tavoitteita. Nykytilanteessa Liikennevirasto on ohjannut ELY-keskusten liikennevastuualueita mm. päällystetyn tieverkon kuntoon, siltojen kuntoon ja painorajoituksiin, henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrään ja asiakastyytyväisyyteen liittyvillä määrällisillä (vuosittaisilla) tulostavoitteilla. Seurantatavoitteita on asetettu seuraaviin kokonaisuuksiin: henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemä perusväylänpidon keinon, alempiasteisen tieverkon kunto, kevyen liikenteen väylien kunto, tienpidon meluntorjunnan vaikutus ja pohjavesien pilaantumisriskin vähenemä väylänpidon keinoin. Liikennevirasto on asettanut vuosittain myös laadullisia tavoitteita. Lisäksi Liikennevirasto ohjaa toimintaa erilaisten toimintalinjausten ja -ohjeiden kautta. Laadulliset ja määrälliset tavoitteet määritellään myöhemmin. Ympäristö ja luonnonvarat Määrälliset ja laadulliset tavoitteet sovitaan tulossopimuksissa. Tavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia. Tehtävät sisältävät lakisääteisiä tehtäviä ja merkittävän määrän lakisääteisten tehtävien tavoitteiden edistämistä. Ympäristötietoa tarjotaan sekä substanssin toiminnassa että varsinaisena viestintätoimintana (mediatiedotteet, verkkosisällöt, julkaisut, some-päivitykset sekä sidosryhmätilaisuudet ja tapahtumat). Tarjonnan tulee kattaa tasapuolisesti kaikki tehtäväalat ja kyetä tukemaan niiden tavoitteiden toteuttamista. Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ovat: 1) Ympäristöä koskevaa luotettavaa tietoa on käyttökelpoisessa muodossa riittävästi tarjolla päätöksenteon ja valintojen tueksi. 2) Tietoisuus ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, riskeistä ja ihmistoiminnan vaikutuksista saavuttaa laajasti asukkaat ja eri toimijatahot. 3) Tietoa kansalaisten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuudesta ympäristöä koskevaan päätöksentekoon on riittävästi tarjolla. 4) Ympäristökasvatustoimintaa koordinoidaan ja tuetaan siten, että lapsille ja nuorille voidaan tarjota aineksia kasvaa ympäristötietoisiksi aikuisiksi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma vuoteen 2020 on Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen. Ohjelma on esillä ja sen toteutumista seurataan Ympäristö Nyt verkkopalvelussa. Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla vesien tila ei saa myöskään heiketä. Satakunta kuuluu Kokemäen joen- Saaristomeren-Selkämeren - vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa ja ylläpitää. Vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi hyväksyttiin vuonna 2015 ja niiden toimeenpano on käynnissä. Vesienhoidon suunnittelu toistetaan kuuden vuoden välein. 50

55 Meren hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Meren tilan parantamiseksi laaditussa merenhoitosuunnitelmassa on kolme osaa. Ensimmäisessä osassa on arvioitu meren nykytila sekä asetettu tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi (VN päätös 2012). Toinen osa on merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma (VN päätös 2014). Merenhoitosuunnitelman kolmannessa osassa eli toimenpideohjelmassa arvioidaan nykyisten merenhoitotoimien riittävyyttä ja esitetään uusia toimia eri aloille meren hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ohjelman toimeenpano tapahtuu vuosina Merenhoitosuunnitelman toteutumista tarkastellaan ja suunnitelman kolme osaa tarkistetaan kerran kuudessa vuodessa. Ensimmäinen osa tarkistetaan hyväksyttäväksi vuonna 2018, toinen 2020 ja kolmas osa eli toimenpideohjelma vuonna Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilainsäädännön mukaiseen tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille hyväksyttiin Tulvariskien alustavat arvioinnit, tulvakartoitukset ja tulvariskien hallintasuunnitelmat päivitetään kuuden vuoden välein. Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus. Maakunnat vastaavat vesihuollon kehittämisestä, suunnittelun ohjauksesta ja osaltaan vesihuollon valvonnasta. Maakunnat ohjaavat alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien sekä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien laadintaa. Tavoitteena on järjestää jatkuvasti hoidettavat tehtävät kuten esimerkiksi säännöstelyjen käyttö ja seurannat. Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen ja EU on myös asettanut jäsenvaltioille tavoitteen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2020 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä mitataan luonto- ja lintudirektiivin asioiden (lajit ja luontotyypit) osalta 6 vuoden välein. Suomen kaikkien lajien uhanalaisuutta seurataan 10 vuoden välein; seuraavan kerran vuonna Vastaavasti tarkastellaan myös Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta. Maakunta osallistuu seurannan järjestämiseen. Kalataloushallinnon toiminta-ajatuksena ja laadullisena tavoitteena on turvata kalakantojen elinvoimaisuus, edistää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kalavarojen kestävää käyttöä sekä luoda edellytykset niihin perustuville elinkeinoille ja vapaa-ajankalastukselle. Strategiset päämäärät ovat seuraavat: turvata tietoon perustuvalla toiminnalla kalakantojen elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden sekä käytön kestävyyden, varmistaa kalavarojen käytön hyväksyttävyyden sovittamalla yhteen erilaisia näkemyksiä, luoda hyvät edellytykset alan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kalastusharrastukselle, toimia johdonmukaisesti, avoimesti ja vuorovaikutteisesti ja viestiä aktiivisesti ja selkeästi sekä kehittää uusia, asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen, yksityisen sektorin ja kansalaisten välillä. 51

56 6.5 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat palvelukokonaisuudet muodostavat yhden toimialan, joka jakautuu substanssiperusteisesti kolmeen palvelukokonaisuuteen. Toimiala on yksi maakuntaviraston viranomaistehtäviä hoitava kokonaisuus. Maakuntaviraston toiminnat jakautuvat fyysisesti eri toimipaikkoihin. Osa työstä hoidetaan etätyönä. Alueiden käyttö Alueiden käytön palvelukokonaisuus koostuu kuudesta alakokonaisuudesta. Resurssien niukkuudesta johtuen palvelukokonaisuudet hoidetaan jatkossakin asiantuntijatyönä niin, että kukin asiantuntija osallistuu palvelukokonaisuuden alakokonaisuuksien toteuttamiseen tehtävänkuviensa pohjalta. Molemmissa organisaatioissa tehtävät jaetaan nykyään tehtävänkuvien kautta, ja tätä mallia jatketaan. Alustavien yhteistyökeskustelujen pohjalta on hahmottumassa malli, jossa hyödynnetään henkilöstön vahvuuksia niin, että asiantuntijan pääasiallinen valmisteluvastuu nousee kunkin nykyisen osaamisen pohjalta, ja palvelukokonaisuuden uusiin tehtäviin asiantuntijan tehtäväkuvaan nostetaan osallistumisvastuu, jossa asiantuntijuuden pohjalta annetaan kuhunkin palveluun parasta 52

57 mahdollista käytettävissä olevaa osaamista. Tehtäväkuvia tarkistetaan palvelutarpeiden mukaisesti, ja täydennyskouluttaudutaan tarvittaessa. Sisäistä koulutusta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Työn alakokonaisuudet ovat rakennetun ympäristön tila, maakuntakaavoitus, merialuesuunnittelu, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen edistäminen sekä kulttuuriympäristön hoito. Terminä voitaneen käyttää osaamispohjaista tai asiantuntijapohjaista matalaa organisoitumista. Maakunta hankkii tarvittavan lisäosaamisen joko resursoimalla ja palkkaamalla, ostamalla konsulttipalveluja ja toteuttamalla lyhytaikaisiin tarpeisiin tietopohjaa lisääviä hankkeita. Resurssien kohdentuminen tarkentuu henkilöstön siirtosuunnitelmien yhteydessä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Liikenne Valmisteilla olevassa maantielaissa liikenteen maakuntakohtainen tehtäväkokonaisuus ei ole väliraporttia kirjoitettaessa vielä selvillä. Tehtäväkokonaisuuksia määritellään tarkemmin valmisteilla olevassa maantielaissa. Maantielaissa tultaneen määrittelemään tarve yhteistyöalueiden muodostamiseksi maakuntien liikennetehtävien hoitamiseksi resurssien riittävyyden ja osaamisen turvaamisen takaamiseksi. Osa liikennetehtävistä voitaneen kuitenkin hoitaa jokaisessa maakunnassa ja osa maakuntien yhteistyöalueilla. Tulevalla lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus tehtävien organisoitumiseen maakunnissa. Maantieverkon omistajuuden kautta Liikennevirasto ohjaa tienpidon substanssiasioita ja maantielaissa tullaan määrittelemään yksityiskohtaisemmin ohjausmallista. Ohjausmallilla voi myös olla vaikutusta liikennetehtävien organisoitumiseen maakunnissa. Lisäksi Liikennevirasto vastannee mm. liikenteen asiakaspalvelusta (kokonaisuutena myös maakuntien liikennetehtävien osalta) ja pääosin myös tienpidon lupatehtävien osalta. Trafi vastaa puolestaan joukko- ja taksiliikenneluvista. Kytkentä erityisesti Liikennevirastoon tulee jatkossakin olemaan tiivis. Tällöin varmistetaan mm. tienpidon yhtenäisyys valtakunnan tasolla. Liikennetehtävien osalta palveluita tuottavat asiantuntijat omalla asiantuntemuksellaan ja kaikki tuotantotehtävät (tienpidon suunnittelu, rakentaminen, hoito ja ylläpito sekä liikennepalvelut) ml. erityisasiantuntijatehtävät ostetaan yksityisiltä urakoitsijoilta, konsulttitoimistoilta ja liikennepalveluiden tuottajilta. Liikenteen palvelukokonaisuudet: Liikennejärjestelmäsuunnittelu a. liikennejärjestelmätyön koordinointi maakunnassa b. alueellinen liikenneturvallisuustyö c. liikkumisen ohjaus Joukkoliikenteen suunnittelu- ja hankintapalvelut Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset Tienpidon suunnittelu ja ohjaus 53

58 a. tienpidon kokonaisuuden suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta b. tieinvestointiohjelmat c. kunnossapidon ohjelmointi Liikennesuunnittelun asiantuntijapalvelut a. liikenteen asiakastieto b. liikenteen alueellinen viestintä c. tie- ja liikenneolojen seuranta, rekisteritiedot d. maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun liikennesuunnittelupalvelu e. liikenteen hallinta f. tieliikenteen ympäristöasiat g. maanteiden liikenneturvallisuustehtävät Investointien suunnittelu- ja hankintapalvelut a. investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu b. investointihankkeiden suunnittelun ja rakentamisen hankinta c. sillankorjausten ja investointien hankinta d. maanhankinta? Kunnossapidon suunnittelu- ja hankintapalvelut a. tiestön kunnossapidon suunnittelu b. kunnossapidon hankinta c. kunnossapidon urakan aikainen toiminta d. päällystettyjen ja sorateiden ylläpidon ja peruskorjausten hankinta e. tieympäristön rakenteiden ja laitteiden ylläpidon ja peruskorjausten hankinta f. sähköteknisiin laitteisiin ja telematiikkaan liittyvät hankinnat Ympäristö ja luonnonvarat Mikäli halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso, on maakuntien välisen yhteistyön järjestäminen välttämätöntä. Yhteistyömuodoista on tunnistettu erilaisia vaihtoehtoja. Todennäköisin järjestämismalli on pääsääntöisesti maakunnan omat virat ja toissijaisesti yhteiset virat naapurimaakuntien tai yhteistoiminta-alueiden kanssa. Ympäristötietoprosessissa toimii sen poikkialaisuudesta johtuen useita eri osaajia, joista suuri osa alueidenkäytön, liikenteen ja luonnonvarojen substanssitehtävissä. Prosessi vaatii toimiakseen myös koordinointia sekä viestinnän ja tietopalvelun kehittäjiä. Kalatalouspalvelut palvelukonsepti uudistettiin ja rationalisoitiin vuoden 2015 alusta. Siten koko valtakunnassa on 3 palveluyksikköä, joista rannikkoalueelle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alaisuuteen muodostui yksi 8 maakunnan toimialue (Rannikon kalatalouspalvelut-yksikkö), toinen sisävesille (Järvi-Suomen kalatalouspalvelut; 7 maakuntaa) ja kolmas Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut (3 maakuntaa). Uudella toimialuejaolla on pienen henkilöstöresurssin työnjako saatu paremmaksi ja tehtäväkokonaisuudet hoidetaan kolmen tiimin osalta ylimaakunnallisesti. 54

59 Merialueen kalastuksen valvonta hoidetaan valtakunnallisesti, koska se on selkeää Euroopan yhteisen kalatalouspolitiikan (YKP) toimeenpanoa ja edellyttää jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä. Kalatalouspalvelut on lakisääteistä viranomaistoimintaa eikä yhtiöitävissä tai hoidettavissa liikelaitoksen toimesta. Kalatalouspalvelut järjestettäneen kumppanuussopimuksia rannikon maakuntien kanssa, jotta nykyinen palvelun tuottamismalli olisi jatkossakin mahdollisimman kustannustehokas Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa Alueiden käytön, liikenteen, ympäristön ja luonnonvarojen palvelukokonaisuudet linkittyvät vahvasti aluekehittämiseen, hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta ja varautumista sekä maaseutupalveluja koskeviin tehtäväkokonaisuuksiin. Toimiala tuottaa useita lakisääteisiä palveluja (mm. maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, vesien- ja merenhoidon suunnitelmat). 6.6 Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Toimialan palvelukokonaisuudet tuovat asiantuntemuksensa koko konsernin käyttöön. Maakuntastrategia on koko konsernia koskeva asiakirja, jonka laadintaan ja toteuttamiseen alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat palvelukokonaisuudet tuovat alansa asiantuntemuksen. Esimerkiksi liikennestrategia kytkeytyy maakuntastrategiaan ja liikennestrategian kautta tuotetaan liikenteeseen liittyvää jalostettua asiakastarvetietoa maakunnan käyttöön. Palvelukokonaisuuden asiantuntemus, laajat yhteistyöverkostot ja tietoaineistot ovat käytettävissä myös maakuntaohjelman ja muiden strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. Toimiala varmistaa osaltaan turvallisuus- ja varautumistehtävien toimintaympäristöjä. 6.7 Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Alueiden käyttöä, liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevien palvelukokonaisuuksien organisoinnissa tulisi noudattaa mahdollisimman matalan organisoitumisen mallia siten, että palvelut pystytään hoitamaan asiantuntijatyönä matalassa organisaatiossa. Operatiiviset tehtävät tulisi delegoida viranhaltijoille kuten liitossa, ELY:issa ja kunnissa nykyisinkin toimitaan. 55

60 Esimerkiksi maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennestrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma ovat maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä asiakirjoja ja niiden laadinnan, toteuttamisen ja seurannan tulisi olla hallinnollisesti suoraan maakuntahallituksen strategisen johdon alaista toimintaa. Maakunnilla on merkittävä rooli valtakunnan tason kehittämistyössä ja valtakunnan tasolla tapahtuvaan palvelukokonaisuuksien sisältöihin liittyvään valmistelutyöhön osallistuminen tulisi ottaa huomioon maakuntastrategiassa ja varata myös tähän resursseja. Yhteistyön tarve maakuntien välillä on tärkeä ottaa huomioon. Resurssien ja osaamisen pirstaloituminen ei ole järkevää suhteessa julkishallinnon säästötavoitteisiin. Ylimaakunnallisesti aiemmin laadittujen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien valmistelutyöhön tulee varata siirtymäaika, koska resurssit eivät riitä muutostilanteessa kaikkien tehtävien maakunnalliseen toteuttamiseen. Myös ohjelmien voimassaoloaikojen jatkamista tulisi tarvittaessa harkita siirtymäkauden aikana. Valmistelutyöryhmän työn aikana on noussut esille hallinto- ja tukipalvelujen merkitys ja läheisyys osana viranomaistehtävien menestyksellistä toteuttamista. Teknisten järjestelmien lisääntyminen edellyttää, että virastolla on käytettävissä järjestelmien käyttöön liittyvä lähipalvelutuki. Etätyöperiaatteet tulee uudistaa ja sopimukset yhtenäistää. Lisäksi tarvitaan etätyön mahdollistavat työvälineet ja tarvittavat sovellukset. Maakunnan tulisi voida toteuttaa toistaiseksi tunnistamattomia ja myöhempiin tarpeisiin perustuvia palveluita joustavasti. Liikennetehtävien osalta esivalmistelua hankaloittaa lainsäädännön keskeneräisyys. Edelleen on osin epäselvää mitkä tehtävät hoidetaan jatkossa maakunnissa. Valmisteilla olevassa maantielaissa kirjataan tehtävistä yksityiskohtaisemmin, linjataan yksityiskohtaisemmin ohjausmallista sekä mahdollisista yhteistyöalueista tai muusta yhteistyömallista. Joka tapauksessa henkilöresurssien riittävyys tulee olemaan erittäin todennäköinen ongelma. Henkilöresurssit ovat vähentyneet merkittävässä määrin viime vuosina mm. YT-menettelyn ja suuren eläköitymismäärän vuoksi. Tästä ja osaamisen turvaamistarpeesta johtuen noin puolet liikenteen tehtävistä on nykyään keskitetty yhteen tai useampaan ELY:yn. Lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi palvelukokonaisuuksien ja erityisesti organisoinnin määrittely on vielä tässä vaiheessa haastavaa. Selvitettävänä ja pilotoitavana tällä hetkellä on, että nykyiset ELY:n liikennetehtävät hoidettaisiin esimerkiksi maakuntien yhteistyöalueilla. Liikennetehtävien uudelleen järjestelyn osalta huolena ovat erityisesti henkilöresurssit, mutta myös tulevan toimintamallin asettamat haasteet ja siihen liittyvän byrokratian kasvaminen. Lisäksi haasteena tulee olemaan jatkossakin substanssirahoituksen ja muun substanssiohjauksen sekä hallinnollisen ohjauksen eriytyminen, jolloin eri ohjaavien tahojen tavoitteet, resurssit ja linjaukset voivat olla ristiriidassa keskenään. Tienpidon toimintaan liittyy ennakoimattomia ja kiireellisiä tehtäviä, minkä vuoksi matala organisoituminen on tärkeää. Liikenneviraston ohjausrooli tulee myös huomioida käytännön työssä. Nykyisten liikenteen sidosryhmätoimintamalleja on pidetty tarkoituksenmukaisina ja niiden säilyttäminen mahdollisuuksien mukaan jatkossakin on tärkeää. Erityisen tärkeää on kuntayhteistyö ja Liikennevirasto- 56

61 yhteistyö. Resurssien vähyydestä johtuen myös oman toiminnan tehokkuus ja turhan byrokratian välttäminen tulee olla keskiössä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat yhdessä pilottialueen, jossa testataan v liikenteen rahoituslinjauksia ja kohdentumisia maakunnittain. Lainsäädösluonnoksissa on tietojärjestelmien käyttö osoitettu vain LUOVAlle, ja tämä mahdollisuus tulisi olla myös maakunnalla. 6.8 Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Valmistelutyöryhmä ei ehtinyt erikseen selvittämään kysymyksessä esitettyjä asioita, koska lakiluonnos ja valmistelutyö maakunnassa ovat kesken. Tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että maakuntakonsernin uudet tietojärjestelmät tulevat vaatimaan koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Sama koskee digitaalisuutta yleensäkin ja etätyövälineiden joustavaa käyttöönottoa sekä maakunnan päätöksentekoon ja siihen liittyvään vuorovaikutukseen liittyviä osaamistarpeiden kehittämistarpeita. Mahdollisuus sähköisten kokousten pitoon edellyttää myös päätöksentekijöiden kouluttamista, mikäli mahdollisuutta hyödynnetään. Työn luonne muuttuu nykyistä liikkuvammaksi, ja toimistotyön osuus vähenee. Mobiilit työskentelymahdollisuudet tarvitaan nykyistä laajemmin. Maakunta hyödyntää uusia kehittyviä tekniikoita, ja maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelu jne. digitalisoidaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Tiedon hyödynnettävyyttä lisätään. Merialuesuunnittelun myötä suunnittelu myös kansainvälistyy nykyisestä ja kielitaidon merkitys kasvaa. Uudet ja kehittyvät työn tekemisen tavat haastavatkin perinteisiä ajattelutapoja. Etätyön johtamisen tarpeet tulee tunnistaa. Johdon tulee kouluttautua nykyaikaiseen johtamismalliin ja maakunnan tulee panostaa muutosjohtamiseen ja siihen kouluttamiseen. Uusi maakunta tarvitsee uudenlaisia ajattelutapoja. 57

62 7 Turvallisuus ja varautuminen 7.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Nimi ja yhteystiedot: Tiina Kielinen, valmiusmestari p Satakunnan pelastuslaitos, Rauman toimialue, Sahankatu 4, Rauma Petri Ekberg, aluepalopäällikkö p Satakunnan pelastuslaitos, Porin keskuspaloasema, Satakunnankatu 3, Pori 7.2 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut hankalammin ennustettavaksi siitä, mihin olemme aiempina vuosina tottuneet. Kansainväliset konfliktit ja kriisit eri puolilla maailmaa sekä yhä lähempänä tapahtuneet terrori-iskut heijastuvat myös kotimaan turvallisuuteen. Myös uuden maakuntaorganisaation on tiedostettava nämä yhteiskunnan turvallisuuteen vaikuttavat trendit ja varauduttava toimimaan myös uudenlaisten uhkien realisoituessa. Turvallisuuden ja varautumisen valmisteluryhmän tehtävänä oli kartoittaa uuteen maakuntaorganisaatioon siirtyvien tahojen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tehtäviä ja toimintatapoja, sekä luoda esitys (muutosvisio) siitä, miten uudessa maakuntakonsernissa tulisi järjestää valmisteluryhmän toimialaan kuuluvia tehtäviä. Valmisteluryhmän loppuraportissa esittämät linjaukset pohjautuvat alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmän julkaisemaan muistioon, joka on osaltaan toiminut työryhmän työtä ohjaavana asiakirjana. Työryhmä on käsitellyt maakunnan turvallisuusasioita seuraavien, edellä mainitussa muistiossa esitettyjen, kokonaisuuksien pohjalta. maakunnan varautuminen, maakunnan tehtävät varautumisen alueellisessa yhteensovittamisessa, alueellinen tilannekuvatoiminta sekä muiden maakuntakonsernin riskienhallinta- ja turvallisuustoimintojen valmistelu ja koordinaatio. 58

63 Valmistelutyön tehostamiseksi työryhmästä nimettiin erillinen pienryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella edellä olevien asiakokonaisuuksien sisältöä ja toimintamalleja, jotka esitettiin edelleen muulle työryhmälle käsiteltäväksi. 7.3 Maakuntakonsernin varautumisen tavoitetila ja organisointi Maakunnan varautumis- ja turvallisuustehtävät säädetään useassa eri lainsäädännössä. Esimerkiksi valmiuslain mukaan organisaation tulee suunnitella ja järjestää toiminta myös poikkeusoloissa, työlainsäädäntö velvoittaa maakuntaa järjestämään työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät toiminnot, valmisteilla oleva maakuntalaki taas antaa velvoitteen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämiseen, sekä velvoittaa maakuntaa sovittamaan yhteen varautumista maakunnan alueella. Satakunnan maakunnan toimintakenttää turvallisuuden ja varautumisen osalta voidaan kuvata seuraavalla kaaviokuvalla, jossa esitetään maakuntakonsernin sisäinen toiminta sekä keskeiset maakuntakonsernin ulkopuoliset tahot ja yhteistyösuhteiden muodot. Kaaviokuva tuo esille samalla keskeiset sisäiset ja ulkoiset asiakkuudet turvallisuuden ja varautumisen osalta. Kuva 1Turvallisuuden ja varautumisen toimintaympäristö 59

64 Maakunnan jokainen toimiala vastaa omasta toiminnastaan myös varautumiseen liittyvien asioiden osalta. Toimialan tulee määritellä kriittiset toiminnot, jotka tulee lainsäädännön tai vahvistetun palvelutason perusteella ylläpitää myös erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Toimialaa ohjaavat ministeriöt ja hallinnonalat tulevat jatkossakin antamaan maakunnan eri toimialoille suoraan kohdentuvia ohjeistuksia varautumisen sisällöstä. Maakunnan tulee sovittaa yhteen omien toimialojensa varautuminen. Jotta koko maakunnan varautumisesta voidaan huolehtia, maakunnalle sopimussuhteessa palveluita tuottavien tahojen, esimerkiksi valtakunnallisten palvelukeskusten, tulee varautua omalla tahollaan tuottamaan palveluita myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Maakuntatasolla toimialojen valmiussuunnittelun yhteensovittamista varten muodostetaan eri toimialojen varautumisen vastuuhenkilöistä koostuva johtoryhmä, jonka tehtävä on toisaalta tukea toimialoja ja toisaalta yhdessä kehittää maakunnan valmiussuunnittelua ja toimintatapoja. Maakunnalla on lisäksi turvallisuuden ja varautumisen yksikkö, jossa työskentelevä henkilöstö vastaa maakuntakonsernin toimintojen yhteensovittamisesta, tukee maakunnan toimialojen turvallisuustyötä sekä vastaa yhteistyöstä muiden maakunnan alueella toimivien tahojen varautumisen yhteensovittamisessa. Yksikön resursoinnissa tulee ottaa huomioon muuttuva turvallisuuden toimintaympäristö ja uudenlaiseen tilanteeseen liittyvä varautuminen. Maakuntaan laaditaan alueellinen riskianalyysi. Riskianalyysin laatimisessa hyödynnetään valtakunnallisen turvallisuusstrategian uhkakuvia sekä huomioidaan alueelliset erityispiirteet, esimerkiksi tulvariskit. Laaditun riskinarvion perusteella sovitetaan yhteen maakunnan alueen ja toimijoiden varautumista. Maakuntakonsernin säännöissä ja ohjeissa varautumisen johtoryhmälle tulee taata riittävä mandaatti ja asema varautumisen ohjaajana ja koordinoijana. Varautumisen, riskienhallinnan ja työsuojelun hallinnoinnissa olisi perusteltua ottaa huomioon nykyisten organisaatioiden vahva osaaminen em. asiakokonaisuuksissa. Erityinen haaste maakuntakonsernille on varmistaa ulkopuolisten palveluntuottajien kyky hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteet myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Toiminnan turvaaminen ja varautuminen tulee huomioida jo palveluita kilpailuttaessa ja palvelusopimuksia laadittaessa. Palvelusopimusten yhteydessä on huomioitava myös mahdollinen palvelukysynnän kasvu, jonka häiriötilanne tai poikkeusolot saattavat toimialalle aiheuttaa (esimerkiksi terveyspalveluiden kysynnän kasvu). Varautuminen sisältyy kaikkeen maakuntakonsernin toimintaan, joten varautumisen määrällisiä tavoitteita on vaikea arvioida. Laadullisena tavoitteena on, että maakuntakonsernin oma varautuminen on hoidettu niin, että toimialojen määrittämät elintärkeät tai kriittiset tehtävät voidaan hoitaa turvallisuusstrategian määrittämissä uhkamalleissa. 7.4 Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen Maakuntalakiluonnoksen mukaisesti maakunta vastaa alueellaan varautumiseen liittyvien asioiden yhteensovittamisesta alueellaan. Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on yhteistyötä niin alueen kuntien kuin alueen muiden viranomaistoimijoiden, yrityselämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toiminta on verkostomaista työtä maakunnan turvallisuuden edistämiseksi niin normaalioloissa kuin erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. 60

65 Satakunnan maakunnan alueen varautumisen periaatteena on: Edistää maakunnan asukkaiden turvallisuutta Ennakoida riskejä Varautua häiriötilanteisiin Turvata toimintojen jatkuvuus Satakunnan alueellisen varautumisen tavoitteena on parantaa maakunnallista valmiutta niin, että varautumisen kehitystyössä luodaan maakuntaan todellinen tahto, kyky ja valmius toimia erilaisissa häiriöja poikkeusoloissa. Varautumisen johtoryhmä on alueellisen varautumisen strateginen yhteen sovittaja. Alueellisen varautumisen operatiivinen henkilöstö, materiaalit ja osaaminen ovat maakunnan alueen eri toimijoiden oman johdon ja päätöksenteon alaisuudessa. On tärkeää erottaa varautumisen johtoryhmän strateginen rooli eri toimijoiden operatiivisista rooleista ja vastuista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että operatiivisten toimijoiden tulee tunnistaa velvollisuutensa ja vastuunsa. Lisäksi operatiivista ajattelua tulee edistää ja kehittää koko maakunnassa. Toiminnan yhteensovittamisesta on laadittava tarpeelliset ohjeet ja dokumentit. Jalkauttamisen tulee toimia ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Verkostot ja yhteinen sähköinen alusta ovat osa organisoitumista. Hyvät käytännöt ovat jo tällä hetkellä olemassa. Maakunnan asukkaiden kriisinsietokyvyn kasvattamisesta tulee huolehtia. Työssä ovat keskiössä varautumisen tunnettavuuden lisääminen ja alueen asukkaiden sekä yhteisöjen omatoimisen varautumisen kehittäminen. Tämä lisää koko yhteiskunnan kykyä kestää erilaisten häiriötilanteiden vaikutuksia. Poikkihallinnollinen yhteistyö ja verkostoituminen mahdollistavat tuloksellisen turvallisuustyön maakunnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat kuntien turvallisuussuunnittelu ja sen johdosta käynnistyneet poikkihallinnolliset työryhmät ja ryhmien työskentelystä saadut positiiviset tulokset. 7.5 Alueellinen tilannekuvatoiminta Tilannekuvan muodostavat tiedot vallitsevista olosuhteista, käsillä olevan tilanteen synnyttäneet tapahtumat ja taustatiedot sekä arviot tilanteen kehittymisestä ja eri toimijoiden toimintavalmiuksista. Tilannetietoisuus muodostuu, kun ymmärretään tapahtuneet asiat, niihin vaikuttaneet olosuhteet, eri osapuolten tavoitteet ja tapahtumien mahdolliset kehitysvaihtoehdot. Tilannetietoisuus voi pohjautua tilannekuvaan. Tilannekuva ja tilannetietoisuus ovat oikeiden päätösten lähtökohta ja perusta maakunnan tulokselliselle toiminnalle. Erityisesti näiden merkitys korostuu onnettomuus- tai häiriötilanteissa, joissa päätöksenteon perustana tulee olla oikeat ja mittasuhteiltaan yhteneväiset tiedot. Tilannekuvaa varten tietoja saadaan hyvin erilaisista lähteistä, joten toimijoiden tulee jatkuvasti arvioida saamansa tiedon vaikutusta omaan tilannekuvaan. Maakuntakonsernin osalta tilannekuvatarpeita ovat ainakin seuraavat: Strateginen tilannekuva (trendit, iso kuva ) 61

66 Operatiivinen tilannekuva (toimialojen tarpeisiin ja omista lähteistä kokoamaa, jota jaetaan tarvittaessa muille, esimerkiksi influenssatilanne ja sen vaikutukset muiden toimialojen varautumistilanteen muuttumiseen) Operaation aikainen tilannekuva (onnettomuuden tai häiriötilanteen aikainen tilannekuva ja sen ylläpito ja jako toimijatahoille) Strategisen tilannekuvan päivittäminen on vuosittain konsernihallinnon tehtävä. Operatiivisen tilannekuvan muodostamiseksi on kehitettävä toimintamalli ja järjestelmä, jolla eri toimialat välittävät ja jakavat omaa tilannekuvaansa muiden käyttöön. Järjestelmästä saamansa tiedon avulla toimialat pystyvät ratkaisemaan, miten muutokseen tulee reagoida. Haasteena tilannekuvan rakentamisessa on ns. heikkojen signaalien tunnistaminen osaksi suurempaa muutosta. Tavoitteena tulee olla muutoksen ennakointi, ei vain muutokseen reagointi. Operaation aikaista tilannekuvaa on välitetty eri toimijoille jo nykyisinkin erilaisin menetelmin, joten välitöntä muutostarvetta ei heti maakuntakonsernin aloittamisen aikaan ole. Pidemmällä ajanjaksolla tekniikan ja ICT-järjestelmien kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia operaation aikaisen tilannekuvan muodostamiseen ja välittämiseen. Valtakunnallinen tilannekuva muodostuu maakunnilta ja eri toimijoilta saadusta tiedosta. Tilannekuvan muodostaminen vaatii kuitenkin kahdensuuntaista tiedon kulkua, joten valtakunnallista laajempaa tilannekuvaa tulee välittää alaspäin maakuntiin ja eri toimijoille. Koska maakunta- ja sote-uudistuksessa muodostuu runsaasti uusia toimijoita, toimijoiden välisten rajapintojen tunnistaminen tulee olemaan hyvin haasteellista. Toimivien suhteiden aikaan saaminen tulee vaatimaan useiden vuosien työn. 7.6 Muut maakuntakonsernin riskienhallinta- ja turvallisuustoiminnot Erilaisten turvallisuustoimintojen periaatteena on, että maakuntakonsernin ja toimialojen johdon tulee tuntea vastuunsa turvallisuusasioissa ja niiden tulee sitoutua kehittämään henkilökunnan, tilojen ja toimintojen turvallisuutta. Organisaatioiden henkilöstön tulee olla tietoisia toimintansa vaikutuksista yleiseen turvallisuuteen, terveyteen sekä asiakkaiden turvallisuuteen ja jokainen ottaa henkilökohtaisen vastuun riskiä aiheuttavien tekijöiden poistamisessa. Maakuntakonsernissa tavoitteena on minimoida toimintaympäristössä omaisuus-, onnettomuus-, väkivaltaja terveysriskit arvioimalla riskien vakavuudet, tutkimalla tapahtuneet turvallisuutta vaarantaneet tilanteet sekä kohdentamalla resursseja turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi riskien poistamiseen pyritään henkilökunnan säännöllisellä kouluttamisella. Maakuntakonsernin johdon tulee varmistaa, että sovittua turvallisuuspolitiikkaa, kansallista lainsäädäntöä ja toimintojen erityisvaatimuksia noudatetaan. Riskienhallintatyön tehtävänä on tukea strategiassa 62

67 määriteltyjen tehtävien toteuttamista sekä henkilöstön ja omaisuuden turvaamista erilaisilta riskeiltä. Riskienhallintatyö painottuu ennaltaehkäisevään toimintaan: näin varmistetaan toiminnan jatkuminen mahdollisimman vähin häiriöin sekä laadukkaalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Yleisen riskitietouden lisääminen ja turvallisuusnäkökulmien huomioon ottaminen tulee olla osa jokapäiväistä toimintaa. Riskienhallinta tulee olla eri toimialoilla osa johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Maakuntakonsernin riskienhallintapolitiikassa on määriteltävä riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet, riskienhallinnan organisointi ja vastuut sekä riskienhallinnan seurantaan ja raportointiin liittyvät keskeiset periaatteet. Organisaatiossa toimii riskienhallinnan johtoryhmä, jonka tehtävänä on riskienhallintaan liittyvien linjausten ja ohjeistusten valmistelu sekä niiden toteutumisen seuranta. Maakuntakonsernin muihin turvallisuustoimintoihin sisältyy muun muassa kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (esimerkkeinä kiinteistöhuolto, kiinteistötekniikka ja kulunvalvonta), tietoturvallisuus (esimerkkeinä tietosuoja, tietojärjestelmien toimivuus ja tietotekninen turvallisuus), ympäristöturvallisuus (esimerkkeinä jätehuolto, vaarallisten aineiden käsittely ja säilytys sekä kestävän kehityksen huomioiminen) ja rikosturvallisuus (esimerkkeinä eri toimintojen ulkoistaminen sekä toimintaan, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvan rikollisuuden torjunta). 7.7 Jatkotoimenpiteet Varautumis- ja turvallisuusasioiden jatkosuunnittelu vaatii yksityiskohtaisempia tietoja maakuntakonsernin organisoinnista ja toimintojen järjestämisestä. Osa suunnittelusta voidaan tehdä vasta sitten, kun maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö on hyväksytty ja uusi organisaatio on hahmottunut. Lainsäädännön viivästyminen ja ristiriitaiset viestit valtakunnantasolta siitä, miten maakunnat esimerkiksi tuottavat turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä palveluita ovat olleet valmistelua hankaloittavia asioita. Varautumis- ja turvallisuusasiat ovat nyt olleet osa Maku-valmistelua. Koska varautumisen asiakokonaisuus koskee koko valmisteluorganisaatiota, varautumisasioiden jatkovalmistelu edellyttää tiivistä perehtymistä Satasoten eri valmisteluryhmien asiakokonaisuuksiin. Satasotessa ja maakuntauudistuksen esivalmistelussa on valmisteltu samoja tai toisiaan sivuavia asioita. Jatkovalmistelun suunnittelussa tulee varmistaa, että asiat valmistellaan yhdessä paikassa tai tiiviissä yhteistyössä, jotta vältytään ristiriitaisilta lopputuloksilta. Eri toimialojen substanssilainsäädäntö sääntelee jatkossakin alan varautumista, joten tästä ei ensisijaisesti tarvita koulutusta henkilöstölle. Henkilöstö, ja erityisesti toimialojen vastuuhenkilöt, kuitenkin tarvitsevat tietoa uusista varautumisen yhteensovittamisen ja koordinoinnin toimintatavoista ja siitä, miten nämä vaikuttavat toimialojen toimintatapoihin. Valtakunnalliset koulutusmahdollisuudet tulee hyödyntää. Maakuntakonsernin ulkoistettujen palveluiden ja sopimusperusteisen palvelutuotannon varautumisvelvoite on huomioitava jo siinä vaiheessa, kun maakunnan viranomainen hyväksyy palveluntuottajan rekisteriin tai kun palveluntuottajia kilpailutetaan. 63

68 Jatkossa valmisteluun on otettava myös maakuntien välinen yhteistyö, koska nykyisin esimerkiksi ELYkeskusten toimialaan kuuluvia tehtäviä ei hoideta jokaisella alueella. Lisäksi ensihoidon varautumista tullaan keskittämään viiteen yliopistosairaalan yhteyteen sijoitettavaan "varautumiskeskukseen". Nykyisin valtio ei ole vakuuttanut toimintaansa, vaan mahdolliset vahingot ja korvaukset hoidetaan muulla tavalla valtiokonttorin kautta. Maakuntakonsernin valmistelussa on otettava huomioon, miten vakuutusasiat hoidetaan. 64

69 8 Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset 8.1 Loppuraportti-lomakkeen täyttäjän yhteystiedot Nimi: Jukka Mäkilä Hallintojohtaja, Satakuntaliitto Yhteystiedot: p Mitä keskeisiä tehtäviä ja palveluita valmisteluryhmän toimenpidekokonaisuus/palvelukokonaisuudet voivat sisältää uudessa maakunnassa? Maakuntauudistuksen lähtökohtana on malli, jossa tukipalvelut tuotetaan keskitetysti ja yhtenäisin toimintamallein. Tästä on osoituksena mm. valtakunnallisten palvelukeskusten perustaminen ja ministeriöiden ohjauksen korostaminen. Tämä viittaa pyrkimykseen muodostaa maakunnista hallinnollisesti valtakunnallisesti ohjattuja yhdenmukaisia organisaatioita. Tämän ajatuksen yhteensovittaminen maakunnan ominaispiirteiden ja itsehallinnollisen aseman kanssa on yksi uudistuksen merkittävistä haasteista. keskittäminen koskee talous- ja henkilöstöhallintoa, toimitila-asioita sekä ICT-palveluita. Edellä esitetty hallinnon keskittäminen palvelukeskuksiin koskee ensi sijassa maakunnan emokonsernia ja liikelaitoksia. Valinnanvapauden toteuttaminen esitetyssä muodossa johtaa maakunnan palvelujen eriyttämiseen maakunnan emokonsernin, sen liikelaitosten ja maakunnan yhtiöiden kesken. Muodostettavat tai valittavat palvelukeskukset ovat maakuntakonsernin inhouse-yhtiöitä, joten ne eivät voi palvella markkinoilla toimivia yhtiöitä. Yhtiöiden hallintopalvelut on eriytettävä maakuntakonsernin muiden osien hallintopalveluista kilpailluille markkinoille. Sekä yhtiöissä että liikelaitoksissa kilpailun avaaminen edellyttää liiketoimintaosaamisen lisäämistä, palvelujen tuotteistamista ja markkinaehtoisen ajattelun omaksumista palvelujen tuottamisessa. Osa valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista siirtyy yksityisten markkinoilla toimivien palveluntuottajien hoidettavaksi. Seuraavassa kaaviossa on esitetty valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (TAHE yhtiö Oy) ja maakunnallisen palvelukeskuksen (MAKU TAHE 1 Oy) sekä maakunnan organisaatioiden yhteydet. Kaavio on tehty valtiohallinnon näkökulmasta, jossa toiminnan ohjauksella on keskeinen rooli. Palvelukeskus ei voi inhouse asemansa vuoksi tarjota palveluja maakunnan markkinoilla toimiville yhtiöille. Kaavion esittämässä mallissa maakunnat ohjaavat TAHE-yhtiötä ja TAHE-yhtiö ohjaa palveluverkostoa. Maakunnan näkökulmasta ongelmana on heikko suora vaikutusmahdollisuus maakunnallisen palvelukeskuksen toimintaan, kun suora omistus puuttuu. Valtakunnallisen TAHE yhtiön äänivalta 65

70 jakaantuu maakunnan asukasluvun mukaisessa suhteessa, joten käytännössä äänivaltaa käyttäisivät suuret maakunnat ja valtakunnallinen palvelukeskus. Varsinaista päätösvaltaa ja vastuuta ei talous- ja henkilöstöasioissa voi ulkoistaa, vaan ne säilyvät palveluja toteuttavalla organisaatiolla ja sen hallintoelimillä. Päätöksentekoa tukevat hallinnon tehtävät, kuten asianhallinta, toimielinten sihteeri- ja toimenpanotehtävät, asiakas- ja toimistopalvelut säilynevät niin ikään organisaation sisäisinä palveluina. Maakunnan emokonsernissa korostuu palvelun järjestäjän rooli, jossa tarvitaan monipuolista osaamista mm. palveluiden kilpailuttamisesta ja tuotteistamisesta. Uuden organisaation perustamisvaiheessa, kun useita organisaatioita yhdistetään ja järjestellään uudelleen henkilöstöhallinnon tehtävät ja henkilöstön asemaa ja työsuhteen ehtoja koskevat tehtävät tulevat vaatimaan merkittävästi työpanosta ja osaamista kaikissa perustettavissa uusissa organisaatioissa. Hallinnon tukijärjestelmien luominen ja eri järjestelmien yhteensovittaminen vaatinevat runsaasti puhdasta kirjaamistyötä järjestelmien konvertoinnin lisäksi. Näitä ovat mm. asianhallinnan ja arkistoinnin järjestelmien yhteensovitus. Uusien yhteisöjen päätöksentekojärjestelmien sekä hallintoa ohjaavien sääntöjen ja päätöksentekojärjestelmien vaativat erityisesti juridista osaamista. Maakuntauudistuksen keskeisiä tavoitteita on erityisesti sote-palveluiden digitalisoiminen ja siitä saatavat hyödyt palvelujen tavoitettavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Sote-palveluiden lisäksi myös muiden maakunnan palvelujen tarjontaa ja käyttöä voidaan tehostaa digitaalisia palveluja kehittämällä ja hyviä käytäntöjä levittämällä. Maakuntauudistuksessa yhteen liittyvillä organisaatioilla on käytössään jopa tuhansia ICT-järjestelmiä. Esivalmistelussa kukin valmisteluun osallistuva organisaatio on kartoittanut käytössään olevat ICTjärjestelmät. Satakunnassa maakuntauudistukseen osallistuvissa organisaatioissa järjestelmiä on käytössä n Luvussa ei ole mukana Satasoten keräämiä järjestelmätietoja. Tiedot eivät ole täysin yhteismitallisia ja niitä joudutaan valmistelun edetessä täydentämään ja tarkentamaan. Esivalmistelun jatkuessa yhdistetään maakuntavalmistelun ja Satasoten tietokannat yhteiseen järjestelmään, jotta väliaikainen valmisteluelin saa toimeksiantonsa mukaisesti kartoitettua ICT-järjestelmien tiedot koko maakunnan tasolla 66

71 vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimintoja yhdistettäessä päällekkäisiä järjestelmiä karsitaan ja päällekkäiset ICT -sopimukset on harmonisoitava. Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen tehtävänä on tukea maakuntia sähköisten palvelujen ja toimintaa tukevien tietojärjestelmiin kohdistuvien kehittämishankkeiden toteuttamisessa sekä tuottamisessa maakunnille ja näiden sidosyksiköille. ICT- palvelujen hankinnan ja tuotannon konsolidointi lähinnä kilpailuttamalla ja tarjoamalla puitejärjestelyjen kautta maakunnalle hankintavaihtoehtoja Valtiolta maakuntien vastuulle siirtyvien järjestelmien ja sähköisten palvelujen tuotannosta ja kehittämisestä huolehtiminen Valtakunnallisessa ICT palvelukeskuksessa on kevyt asiantuntijaorganisaatio, jonka henkilöstö toimii hajasijoitettuna maakunnissa. Vuoteen 2022 henkilökunnan määrän arvioidaan vakiintuvan 75 henkilöön. 8.3 Ketkä ovat edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien asiakkaita ja mitä palvelutarpeita heillä on? Maakuntauudistuksessa maakuntakonserniin muodostettavat uudet organisaatiot emokonserni, liikelaitokset sekä maakunnan yhtiöt tarvitsevat kukin osaavaa hallintohenkilökuntaa. Maakuntauudistuksen valmistelussa on lähdetty siitä, että talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT:n palvelutehtävät keskitetään maakunnallisesti palvelukeskuksiin ja lisäksi perustetaan vielä valtakunnalliset toimintaa koordinoivat palvelukeskukset. Palvelukeskukset eivät voi palvella maakunnan yhtiöitä, joten niiden talous- ja henkilöstöhallinto sekä ICT-palvelut on järjestettävä lähtökohtaisesti markkinaehtoisin palveluin tai omana tuotantona. 67

72 Kiinteistöpalvelut keskitetään valtakunnallisen Maakuntien Tilakeskus OY:öön. Tilakeskus omistaa maakunnan emokonsernin ja liikelaitosten kiinteistöt. Yhtiöt toimivat kunnilta ja muilta yhteisöiltä vuokratuissa tiloissa. Maakunnan organisaatio on selkeästi alueen suurin yksittäinen organisaatio. Hallinnon tehtävissä tapahtuu erikoistumista nykyistä suppeampiin tehtäväkokonaisuuksiin. Toisaalta rutiinitehtävien automatisoinnilla on saavutettavissa kustannushyötyjä ja henkilökuntaa vapautuu vaativampiin asiantuntijatehtäviin mm. palvelujen järjestäjän tukitoiminnoissa kilpailuttamisen, sopimushallinnan, palvelujen tuotteistamisen, liiketoimintaosaamisen ja tulosohjauksen tehtävissä. 8.4 Miten palvelut tuotetaan ja miten palvelukokonaisuus tulisi organisoida uudessa maakunnassa? Ks. yllä Mitä yhdyspintoja ja synergiamahdollisuuksia valmisteluryhmän toimialalla on uuden maakunnan muiden toimialojen kanssa? Hallinnon järjestämisen yhteydessä henkilökuntaa siirtyy kaikista maakuntauudistuksessa yhdistettävistä organisaatioista. Hallintokulttuurien yhteensovittaminen ja uusien kumppanien ja asiakkaiden kanssa toimiminen vaatii henkilöstön perehdyttämistä. 8.5 Mitä palveluja valmisteluryhmän toimiala voi tuottaa maakuntakonsernin sisäiseen käyttöön? Hallinnon palvelut ovat pääosin sisäisiä palveluja. Asiakkaina ovat maakunnan omien yksiköiden lisäksi päätöksentekijät, yritykset ja yhteisöt, toimintaa valvovat ministeriöt ja muu keskushallinto sekä maakunnan asukkaat. Toimialan tehtävänä on tuottaa maakunnan toiminnassaan tarvitsemia hallinnon palveluja ja taata toiminnan mahdollisimman joustava toiminta lainsäädännön ja muiden normien ja ohjeiden mukaisesti. Tähän liittyy myös valtakunnallinen ulottuvuus odotettavissa olevien valtakunnallisten suositusten ja määritysten toimeenpanossa Maakunnan emokonsernille tehtäväksi on tulossa sote-palveluiden asiakaslaskutus kaikkien palvelutuottajien osalta sekä kapitaatiokorvausten määrittely asiakaskohtaisesti. Tehtävä edellyttää asiakassuhdetta käytännössä kaikkiin maakunnan asukkaisiin. Tehtävän suorittamiseen kehitettäneen työtä 68

73 helpottavia automatisoituja ICT-järjestelmiä, mutta ainakin uudistuksen alkuvaiheessa tehtävän suorittaminen kuormittaa hallintoa merkittävästi. 8.6 Mitä ongelmia ja suosituksia esivalmistelun aikana on noussut esiin? Uuteen maakuntaan siirtyy henkilöstöä ja tehtäviä useista organisaatioista, joiden toimintatavat, lainsäädäntö ja hallintokulttuuri poikkeavat toisistaan. Uuden toimintakulttuurin omaksuminen vie aikaa ja vaatii henkilöstöltä sopeutumista ja osaamisen kehittämistä. Maakuntauudistuksessa juuri tukipalveluissa tapahtuu paljon muutoksia toimintatavoissa, henkilöstön tehtävien sisällössä ja organisaatiossa, jossa työskentely tapahtuu. Valmistelun edetessä henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen muutoksen toteuttamisessa on muutoksen onnistumisen edellytys. Henkilöstön sijoittuminen, uusien työehtojen soveltaminen ja on esivalmistelun ja väliaikaisen valmistelun keskeisiä tehtäviä. Tähän tehtävään osoitetaan riittävät resurssit ja työtä tehdään yhdessä maakunnan väliaikaisen YT-elimen kanssa. Työmarkkinaosapuolet ovat sopineet YT-elimen kokoonpanosta. 8.7 Mitä osaamis- ja koulutustarpeita henkilöstöllä on ajatellen muutostilannetta ja uusia palvelujen tuottamistapoja? Uusi toimintakulttuuri edellyttää henkilöstöltä uudenlaista osaamista esimerkiksi kilpailuttamisessa, sopimushallinnassa, palvelujen tuotteistamisessa, liiketoimintaosaamisessa ja tulosohjauksessa. 8.8 Esivalmistelun jatkotoimet ja väliaikainen valmistelutoimielin Ennen uuden maakunnan perustamista esivalmistelu jatkuu vielä kesäkuussa 2017 valittavan väliaikaisen toimielimen (VATE) johtamana. Lainvalmistelun viivästyksestä johtuen VATE:n varsinainen toimikausi alkanee vasta lokakuussa 2017, mutta toimielin aloittaa esivalmistelun jatkuessa jo kesäkuun lopulla. Tässä yhteydessä Satasoten ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatiot yhdistetään ja väliaikaishallinnon valmistelutyötä tekemään perustetaan projektitoimisto. 69

74 Maakunnan substanssitehtäviä kehittävät valmisteluryhmät jatkavat toimintaansa osin uudistettuina ja maakuntakonsernin yhteisiä hallintoon, talouteen, ICT:n kehittämiseen, maakuntastrategian valmisteluun ja turvallisuuden ja varautumiseen sekä viestintään perustetaan ketteriä task force -ryhmiä projektitoimistoon palkattavien vastuuvalmistelijoiden tueksi. Seuraavissa kaavioissa on esitetty esivalmistelun ja VATE:n tehtäväkokonaisuuksia ja niiden organisoitumista tarkemmalla tasolla. Projektitoimistossa on lisäksi viestinnästä vastaava asiantuntija. 70

75 71

76 72