Vaihtoehtoja Nykyinen verkko jatkaa Kaksi yhtenäiskoulua Kolme kyläkoulua Kasvatus- ja opetustoimenjohtajan esitys

Transkriptio

1

2

3 Vaihtoehtoja Nykyinen verkko jatkaa Lyhyellä tähtäyksellä edullisinta on nykyisen verkon ylläpito. Perusajatus silloin on, että nykyiset kiinteistöt käytetään loppuun ja muutostöitä tehdään vain pakon sanelemina. Esimerkkeinä tällaisista muutostöistä toimivat Leppälän koulun korjaustyöt, Sorrilan puukoulun korjaukset ja jopa Tyryn koulun uudisrakennus. Nämä ratkaisut jouduttiin tekemään ilman mitään laajempaa palvelusuunnitelmaa. Kaksi yhtenäiskoulua Pitkällä tähtäyksellä edullisinta olisi rakentaa kaksi yli tuhannen oppilaan yhtenäiskoulua. Pohjoisessa se tarkoittaisi Roukon koulun kiinteistön purkamista ja korvaamista sellaisella uudisrakennuksella, johon voitaisiin sijoittaa alueen kaikki oppilaat ja esiopetuksessa olevat lapset. Etelässä ratkaisu on vieläkin ongelmallisempi. Yhtenäiskoulun rakentaminen Sorrilan tai Naakan kiinteistöjen yhteyteen ei liene mahdollista. Todennäköisesti eteläistä yhtenäiskoulua varten jouduttaisiin etsimään kokonaan uusi paikka. Kolme kyläkoulua Kahden edellä esitetyn vaihtoehdon sijaan kasvatus- ja opetustoimenjohtaja on päätynyt esittämään mallia, jossa kouluverkkoa tiivistetään maltillisesti. Vaihtoehto on kallein, mutta pitää yllä Valkeakosken visiota koulutuskaupunkina. Mallissa on seuraavia etuja: - pohjoisessa, idässä ja etelässä säilytetään yksisarjaiset kylämäiset koulut, joissa yhdysluokkien ylläpito ei ole pakon sanelemaa ja joissa koulumatkat säilyvät kohtuullisina - kaikille oppilaille saadaan nykyaikaisten vaatimusten mukaiset koulutilat - oppilashuoltoa (terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori), erityisopetusta, koulunkäyntiavustajapalveluita, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhotoimintaa voidaan tehostaa, kun toimintaa keskitetään - yhtenäiskouluajattelusta poimittu kuudensien vuosiluokkien sijoittaminen yläkoulujen yhteyteen pehmentää oppilaiden siirtymistä alakoulusta yläkouluun Kasvatus- ja opetustoimenjohtajan esitys Esityksen alkuun on koottu linjauksia, jotka vaikuttavat lopulliseen ratkaisuun. Sen jälkeen ehdotetut kouluverkkoratkaisut on koottu neljäksi paketiksi. Paketit esitetään kiireellisyysjärjestyksessä, mutta rakentamisaikataulu on jätetty avoimeksi. Lisäksi pakettien sisällä voidaan edetä vaiheittain. Merkittävin aikatauluun vaikuttava tekijä on kaupungin taloudellinen tilanne ja sitä kautta taloussuunnitelman investointikehys.

4 Esiopetus Esiopetus säilyy hallinnollisesti varhaiskasvatuspalveluissa toistaiseksi ja esiopetuksen tilat sijaitsevat pääsääntöisesti koulukiinteistöissä. Mikäli hallitusohjelma mahdollistaa esiopetuksessa olevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan, kokeillaan esiopetuksen hallinnointia koulutoimessa esimerkiksi Tietolassa ja saatujen kokemusten perusteella valitaan kehityssuunta. Kehäkouluissa käytetään mahdollisuuksien mukaan yhdysluokkaratkaisua. Uusi laki esiopetus muuttui velvoittavaksi. Tosin kunnalla ei ole samanlaista valvontavelvollisuutta kuin varsinaisessa perusopetuksessa. Esiopetusta ohjaa jatkossa valtakunnallisesti Opetushallitus ja sitä koskeva lainsäädäntö on osa Perusopetuslakia. Esiopetuksessa olevat lapset kirjataan Valkeakoskella samaan oppilashallinto-ohjelmaan kuin varsinaisen perusopetuksen oppilaat (Wilma/ Primus). Perusopetuslain mukaan esiopetus voidaan kuitenkin järjestää myös päivähoidossa ja näin Valkeakoskella Haukilaa lukuun ottamatta onkin toimittu. Haukilassa on käytössä yhdysluokka 0-3. Ryhmien sijoittelu Esiopetusryhmät toimivat pääosin koulujen kiinteistöissä Rauhalaa, Kärjenniemeä ja Tallinmäen vuorohoitoa lukuun ottamatta. Linjaus tehtiin aikanaan, kun näytti, että oppilasmäärän vähentyessä kouluille jäisi ylimääräistä tilaa. Arvio ei osunut oikeaan, sillä esimerkiksi Roukon koululle on jouduttu rakentamaan esiopetukselle päivähoitotilaa. Muita malleja Esimerkiksi Lempäälässä esiopetus on hallinnollisesti opetuspalveluissa. Esiopettajat kuuluvat opettajien virkaehtosopimuksen piiriin ja heidän esimiehenään toimii rehtori. Päivähoidon sijaan esiopetuksessa oleville lapsille järjestetään esiopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa. Se on kunnan järjestämää omaa toimintaa eikä pohjaudu perusopetuslakiin. Ratkaisu edellyttää huoltajan vapaaehtoista valintapäätöstä, koska perheillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Perheiden valintapäätöstä helpotetaan päivähoitoa pienemmillä maksuilla. Pirkkalassa esiopetus on koulutoimessa, mutta esiopettajat ovat kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa. Kustannusvaikutus Keskeinen peruste valinnalle on kustannusvaikutus. Kustannuksista on olemassa ristiriitaisia tietoja, mutta arviointia auttaa tieto, että kunta saa samalla rahalla opettajien virkaehtosopimuksessa puolet vähemmän sidottuja työtunteja kuin kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa. Lisäksi esiopettajien työpanos ei tällöin ole käytettävissä koulujen keskeytysaikana esimerkiksi päiväkotien kesäpäivystyksessä. Koulumallin edut Mikäli esiopettajat ovat opettajien virkaehtosopimuksen puolelle, kilpailu kelpoisista ja korkeakoulutetuista esiopettajista on helpompaa. Kelpoisista lastentarhanopettajista on tällä hetkellä pulaa. Sen sijaan esiopetukseen kelpoisista luokanopettajista näyttäisi olevan jopa ylitarjontaa.

5 Perusopetusryhmien enimmäiskoot ja koulun lakkauttaminen Perusopetusryhmille ei jatkossa määrätä enimmäiskokoja, vaan ainoastaan tavoitearvot. Myöskään koulujen lakkauttamiselle ei aseta tiukkoja oppilasrajoja vaan toimitaan kokonaisharkinnan mukaisesti. Lainsäädäntö Lainsäädännöllisesti perusopetusryhmän enimmäiskokoa ei yleisopetuksessa ole määritelty toisin kuin erityisopetuksessa. Perusopetusryhmän enimmäiskokoa saattaa kuitenkin käytännössä rajoittaa esimerkiksi kotiluokkana toimivan huoneen koko eli ympäristöterveydelliset seikat. Tiukat enimmäiskokorajat voivat johtaa yksittäisten oppilaiden osalta kohtuuttomuuksiin ja estää koulujen omat joustavat ratkaisut. Tiukkojen rajojen sijaan päätöksiä tulisikin tehdä kokonaisharkintaa käyttäen. Ryhmille voitaisiin määritellä sen sijaan tavoitearvot. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyisi opetusryhmäsuunnitelman osana lukuvuosisuunnitelmaa, jolloin estettäisiin ryhmien oppilasmäärien hallitsematon kasvu. Koulujen lakkauttaminen Myös koulun lakkauttaminen tulisi perustua kokonaisharkintaan eikä tarkkaan oppilasmäärärajaan, joka pahimmillaan mahdollistaa keinottelun. Tarkat rajat eivät myöskään ole osoittautuneet pitäviksi, sillä esimerkiksi Metsäkansan ja Vallon kouluissa oli lakkautushetkellä kummassakin noin 40 oppilasta. Valtakunnallisesti on havaittu, että koulujen lakkautukset toimivat kivuttomimmin silloin, kun jämäkkä lopetuspäätös tehdään jo muutamaa vuotta ennen koulun lakkauttamista. Valtuuston päätös Valtuuston päättämän voimassa olevan kouluverkkosuunnitelman mukaan 1-2 vuosiluokkien perusopetusryhmien enimmäisoppilasmäärä on 25 ja muilla 32 oppilasta. Tilastointipäivänä perusopetusryhmät vaihtelivat välillä 7 29 oppilasta. Perusopetusryhmän keskiarvo oli noin 20 oppilasta. Ongelmana on, ettei enimmäisryhmäkoko kohtele kouluja yhdenvertaisesti. Esimerkiksi yläkouluissa perusopetusryhmien enimmäiskoot ovat lähellä kahtakymmentä oppilasta, kun taas suurilla alakouluilla on jatkuvasti jopa yli 30 oppilaan perusopetusryhmiä. Toteutuvat keskimääräiset opetusryhmät Oppilaat eivät kuitenkaan opiskele koko aikaa perusopetusryhmissään, vaan ovat joillakin tunneilla jaettuna pienempiin opetusryhmiin. Tämän tekee mahdolliseksi kouluille jaettavat lisätunnit. Perusopetusryhmien pienentämiseen tilastointipäivänä kasvatus- ja opetuslautakunta varasi 250 lisätuntia. Toteutuvat keskimääräiset opetusryhmät Valkeakoskella ovat noin 20 oppilasta. Perusopetuksen laatukriteerit suosittelevat, että opetusryhmän keskimääräinen koko on oppilasta. Opetusryhmiä on kyetty väliaikaisesti jonkin verran pienentämään valtion erityisavustuksen turvin. Perusopetusryhmien pienentäminen Kasvatus- ja opetustoimisto on valtuustoaloitteen johdosta selvittänyt, millaisia kustannuksia aiheutuisi enimmäisoppilasmäärän laskemisesta. Yhtenä vaihtoehtona tutkittiin alkuopetuksessa enimmäismääränä 20 oppilasta ja muilla vuosiluokilla 25 oppilasta. Tehtyjen laskelmien mukaan opettajavakansseja ja luokkahuoneita tarvittaisiin lisää noin 12. Pelkästään vuosittaiset palkkakulut kasvaisivat noin eurolla. Kustannusvaikutusta olisi mahdollista pienentää, mikäli nykyisiä lisätunteja käytettäisiin vakanssien perustamiseen. Nykyiset lisätunnit riittäisivät keskimäärin 10 vakanssiin.

6 Tuntijako Perusopetuksessa jatketaan valtakunnallisen tuntijakovälyksen alarajassa (222 vvt) toistaiseksi. Tuntijaon käsite Tuntijako kertoo, minkä verran oppilailla on viikossa oppitunteja. Tuntijaosta päättää valtioneuvosto asetuksella. Kunnalle jää jonkin verran soveltamisvaraa. Tuntijaon vähimmäismäärä on 222 vuosiviikkotuntia. Ylärajaa ei ole määritelty, mutta käytännössä sitä rajoittaa rajoitukset koulupäivän pituudessa. Perusopetuksen aikana oppilaan saamat laskennalliset opetustunnit voidaan laskea kertomalla tuntijako 38 kouluviikolla ja 9 kouluvuodella. Toteutunut opetustuntimäärä on tietenkin hieman pienempi johtuen esimerkiksi poissaoloista ja koulupäivän lyhennyksistä. Valkeakosken tuntijako Opetuspalvelujen menojen kasvun hillitsemiseksi, perusopetuksen tuntijako on Valkeakoskella laskettu myös alakoulujen osalta valtakunnalliseen minimiin. Yläkoulut ovat alusta pitäen toimineet minimeillä. Uusi tuntijako Uusi tuntijakopäätös tulee voimaan portaittain lähtien ensin alakoulussa ja sitten vuosiluokka kerrallaan yläkoulussa. Tällä hetkellä välyksen alaraja on sama kuin nykyisin eli 222 vuosiviikkotuntia. Tuntijaon korottamisen kustannukset Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen tuntijakoon merkitsee keskimäärin noin euron menolisäystä vuodessa. Kustannusten nousulta voidaan osittain välttyä, mikäli tuntijakotunnin lisäys korvataan lisätuntien vähennyksellä. Suurin tarve tuntimäärän nostoon lienee luokilla 1-2. Tuntijaon ja tuntimäärän ero Tulee huomata, että tuntijakotunnin muutos ei vaikuta opetusryhmien kokoon, vaan ainoastaan oppilaiden viikkotuntien määrään. Sen sijaan tuntimäärän lisääminen vaikuttaa yleensä ryhmäkokoon. Lisätunteja koulut voivat käyttää tarpeensa mukaan esimerkiksi perusopetusryhmän jakamiseen tai tuntiopettajan palkkaamiseen.

7 Yhtenäiskoulut Varsinaisia yhtenäiskouluja ei perusteta, mutta kuudennet vuosiluokat siirtyvät luokanopettajan ohjauksessa yläkouluihin sitä mukaan, kun niiden kiinteistöissä tilaa järjestyy. Yhtenäiskoulun käsite Nykyisin perusopetus on yhtenäinen eikä säädöksissä enää erotella ala- ja yläastetta. Yhtenäiskoululla tarkoitetaan perusopetuksen koulua, jossa ala- ja yläkoulu on yhdistetty hallinnollisesti. Yhtenäiskoulu tuo etuja silloin, kun joudutaan rakentamaan kokonaan uusi kiinteistö. Tällöin kyetään yhdistämään kustannusvaikutuksiltaan arvokkaita tiloja: liikuntasali, käsityön ja luonnontieteen tilat sekä keittiö. Uudisrakentamisen tai perusparannuksen yhteydessä monissa kunnissa onkin siirrytty yhtenäiskouluihin, joissa vuosiluokat 1-9 toimivat yhdessä. Meitä lähin yhtenäiskoulu on Lempäälän Sääksjärvellä. Koulukeskukset Monissa kunnissa, erityisesti maaseutumaisissa kunnissa, pyritään yhtenäiskoulun lisäksi sijoittamaan mahdollisimman monta toimintoa yhteen. Näitä ovat päivähoito, esiopetus, perusopetus ja lukio. Usein keskuksen läheisyyteen sijoitetaan myös kirjasto ja liikuntatilat. Urjala on rakentamassa koulukeskusta. Valkeakoskella koulukeskusmaista rakentamista on jonkin verran Kärjenniemessä. Yhtenäiskoulujen tarve Valkeakoskella Valkeakoskella ei ole tällä hetkellä näkyvissä tarvetta yhtenäiskoulun rakentamiseen. Ala- ja yläkoulun yhdistäminen jälkikäteen tuo varsin vähän etuja. Merkittävin etu lienee, että aineopettajia ja luokanopettajia voidaan käyttää joustavasti. Yhtenäiskoulu saattaa pahimmillaan jopa kasvattaa hallintoa, mikäli yhteisen vastaavan rehtorin lisäksi kummallakin koululla on oma apulaisrehtori. Välimuoto yhtenäiskoululle Yhtenäiskoulun välimuotona voidaan pitää ratkaisua, jossa viidennet ja kuudennet vuosiluokat sijoitetaan yläkouluun. Ajatuksena on, että siirtyminen yläkouluun ei tällöin osuisi murrosiän kuohuntavaiheeseen. Euroopassa Pohjolaa lukuun ottamatta yläkouluun siirrytään yleisesti viidennellä vuosiluokalla. Se vastaa meidän neljättä vuosiluokkaa, sillä perusopetus alkaa noissa maissa viimeistään kuusivuotiaana. Suomessakin oppikouluun siirryttiin aiemmin neljännen vuosiluokan jälkeen. Nykytilanne johtuu lähinnä perusopetusuudistuksen yhteydessä neuvotelluista ammattiyhdistyspoliittisista seikoista. Ehdotetun mallin etuja Aineopettajia on helppo käyttää esimerkiksi kuudensien vuosiluokkien käsityön ja ruotsin kielen opettamiseen, mikäli luokat on sijoitettu yläkoulun tiloihin. Näin voidaan varmistaa jatkossa kelpoisten opettajien rekrytoiminen. Ratkaisulla vältetään kehäkoulujen ja korttelikoulujen mahdollinen lisätilatarve Rauhalassa, Kärjenniemessä ja Sassissa sekä mahdollistetaan pienten esiopetusryhmien sijoittaminen alkuopetuksen yhdysluokkiin. Tällaisella pehmeällä laskulla, jossa ryhmästä ja sen opetuksesta vastaa pääosin luokanopettaja, toivotaan helpotettavan muutosta alakoulusta yläkouluun. Kokemuksia on haettu lukuvuoden aikana Roukon ja Tyryn koulujen yhteistyöstä. Kokemukset näyttäisivät olevan myönteisiä kuten muissakin vastaavissa ratkaisuissa eri puolilla Suomea.

8 Koulumatkakuljetus Oikeus maksuttomaan koulumatkakuljetukseen poistetaan vuosiluokilta 0-3 yli 3 kilometrin ja alle 5 kilometrin osalta. Maksuton koulukuljetusta ei järjestetä, mikäli huoltajan anomuksesta oppilas sijoitetaan toissijaiseen kouluun. Maksuton koulumatkakuljetus Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulumatkakuljetukseen, mikäli hänen koulumatkansa koulun portilta kotiportille ylittää yhteen suuntaan 5 kilometriä tai mikäli matka on oppilaalle liian raskas, liian vaikea tai liian vaarallinen. Yleensä koulumatkan liialliseen raskauteen tai vaikeuteen tarvitaan lääkärin todistus. Koulumatkan liiallisesta vaarallisuudesta päättää kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupunginhallituksen päätös koulumatkan maksullisuudesta Kaupunginhallitus on päättänyt (Kaupunginhallitus, periaatepäätös ), että 1-3 vuosiluokkien osalta maksuton koulumatka on yli 3 kilometriä. Tätä on sovellettu niin, että kaupunki on katsonut yli 3 kilometrin matkan oppilaille liian raskaaksi. Esiopetuksessa oleviin lapsiin on sovellettu samaa käytäntöä kuin ensiluokkalaisiin. Monet kunnat, esimerkiksi Vantaa, ovat luopuneet tällaisesta automaattisesta tukimuodosta. Kaupunginvaltuuston päätös toisen koulupiirin oppilaasta Kaupunginvaltuusto on päättänyt (Kaupunginvaltuusto, ), että mikäli oppilas hakeutuu muuhun kuin hänelle osoitettuun koulupiiriin, on hänen koulumatkakuljetuksensa maksuton siltä osin kuin se alkuperäisessäkin koulupiirissä olisi ollut. Koska koulupiirit on lakkautettu, on tässä sovellettu lähikouluperiaatetta. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Valkeakoski on maksanut esimerkiksi Akaassa koulua käyvälle valkeakoskelaisoppilaalle koulumatkakuljetuksen. Akaa ei ole vastaavassa tilanteessa osallistunut koulumatkakuljetusten kustannuksiin omien oppilaittensa osalta.

9 Pohjoinen yläkoulu - ensimmäisessä vaiheessa Tyryn koulun alakoulusiipi valmistuu Roukon koulun kuudesluokkalaisille - myös Tietolan ja Kärjenniemen kuudennet vuosiluokat siirtyvät Tyryyn - opetus järjestetään luokanopetuksena, tavoitteena ns. pehmeä lasku - vuosiluokan oppilasmääräennusteen vaihteluväli on oppilasta - mikäli perusopetusryhmiä on viisi, ei vakansseja tarvitse lisätä, sillä vakanssit voidaan siirtää Tietolasta ja Kärjenniemestä - toisessa vaiheessa selvitetään Roukon koulun kiinteistön perusparannustarve Kustannusvaikutuksia - kutosten koulumatkakuljetus Kärjenniemestä keskimäärin noin euroa vuodessa - kustannuksia lisää mahdollinen Roukon koulun perusparannus Tyryn koulu (alakoulun siipi) Siipeen 6 luokkaa (liikunta, ruokahuolto ja aputiloja pääkoulun tiloissa) brm² 1800 /brm² - kalustus yhteensä n. 2,0 milj - ylläpitokustannusten lisäys n /vuosi Kommentteja - lisätilaa arvioidaan tarvittavan noin 100 oppilaalle - Kärjenniemen tilat loppuvat eikä lisärakentaminen liene siellä mahdollista - Lisäsiiven rakentaminen Roukkoon on hankalaa esimerkiksi liikennejärjestelyjen vuoksi - Vanhankylän koulun rakentaminen ei ole edennyt - lisäsiipeen on varauduttu Tyryn koulun piirustuksissa - vaihtoehtona on olemassa olevien tilojen vuokraaminen Lotilasta tai ammattikorkeakoululta

10 Eteläinen yläkoulu - ensimmäisessä vaiheessa valmistuu Naakan koulun laajennus - Sorrilan, Haukilan, Leppälän, Tarttilan ja Rauhalan koulujen kuudennet vuosiluokat siirtyvät Naakkaan - opetus järjestetään luokanopetuksena, tavoitteena ns. pehmeä lasku - vuosiluokan oppilasmääräennusteen vaihteluväli on oppilasta - oppilasmäärä edellyttää vähintään neljän luokkahuoneen varaamista Naakan koulusta - Sassin luokat 0, 1 ja 2 siirtyvät vakansseineen Sorrilaan, jossa kuudensilta vuosiluokilta vapautuu kolme luokkahuonetta - Sassin koulun oppilasmääräennusteen vaihteluväli on oppilasta - Sassin varhaiskasvatus (entinen päivähoito) järjestetään Sorrilan ja Palmurinteen päiväkodeissa - Sassin koulu lakkautetaan - toisessa vaiheessa perusparannetaan Naakan muut tilat ja luovutaan pihalla olevista vuokrarakennuksista - kolmannessa vaiheessa perusparannetaan Sorrilan tilat Kustannusvaikutuksia - kutosten koulumatkakuljetus Naakkaan keskimäärin noin euroa vuodessa - kuudensille tarvitaan yksi luokanopettajavakanssi lisää euroa vuodessa - kustannuksia lisää mahdollinen Sorrilan koulun perusparannus Naakan koulun laajennus ja peruskorjaus - laajennus 1400 brm² 1800 /brm² - peruskorjaus 5000 brm² 800 /brm² - kalustus yhteensä n. 7 milj - ylläpitokustannukset nykylaajuudella n /vuosi - ylläpitokustannukset laajennettuna ja peruskorjattuna n /vuosi Kommentteja - Sassin korttelikoulukiinteistön käyttöikä lähenee loppuaan - kuudensien vuosiluokkien ruotsin kieli voidaan opettaa Naakassa - esiopetus voidaan järjestää kehäkouluissa yhdysluokkaopetuksena - kutosten järjestetään Naakassa ilman nykyistä koulupäivän aikaista kuljetusta - opetuksen tuki ja oppilashuolto paranevat Sassin oppilaiden osalta - kutosten mahtuminen linja-autokuljetukseen (11 24 oppilasta) ei näyttäisi olevan ongelma

11 Itäinen alakoulu - ensimmäisessä vaiheessa Haukilan ja Leppälän koulut yhdistetään Leppälään - päivähoidossa olevat lapset sijoitetaan Sassin tai Sorrilan varhaiskasvatukseen - Haukilan koulu ja päivähoito lakkautetaan - Haukilasta vapautuva opettajavirka sijoitetaan Roukkoon - toisessa vaiheessa Sointulaan valmistuu kuusiluokkainen alakoulu, johon siirtyvät Sointulan, Leppälän ja Haukilan alueiden vuosiluokkien 0-5 oppilaat - Leppälän koulu lakkautetaan - Leppälän 3 ja Sointulan 2 opettajavakanssia siirretään Sointulan kouluun - Sorrilan yksi esiopetusryhmä siirretään henkilökuntineen Sointulaan - kolmannessa vaiheessa kiinteistöön rakennetaan tilat myös päivähoidolle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle Itäisen alakoulun oppilasarvio lukuvuodelle Sointula Leppälä Haukila yht yht Kustannusvaikutuksia - Haukilan ja Leppälän koulujen oppilaiden kuljetus Sointulaan vuoroliikenteellä noin euroa vuodessa (alv 0), josta Haukilan osuus on noin ja Leppälän euroa - lopullisiin kustannuksiin vaikuttaa taksikuljetusten määrä - kustannuksia voidaan vähentää, mikäli kaupungin päätöstä koulumatkan rasittavuudesta väljennetään lain mukaiseksi (nyt vuosiluokilla 0-3 yli 3 km ja laissa yli 5 km) - siivous- ja keittiöhenkilöstöön arvioidaan tarvittavan puoli vakanssia lisää Sointulan kehäkoulu + päiväkoti - koulu 5 luokkaa + 1 esiopetus + 2 päiväkotiryhmää + apip - koulu 3500 brm² 1800 /brm² - kalustus yhteensä n. 7,1 milj - ylläpitokustannukset n /vuosi - Leppälän sisäinen vuokra on nyt noin vuodessa ja Haukilan noin vuodessa. Kommentteja - Sorrilan oppilasmäärä väljenee, kun Sointulan koulun evakko sen tiloissa päättyy - Sointulan uuden koulun tontti on liikenteellisesti edullisella paikalla - Leppälän kiinteistö on varsin hyvässä kunnossa, mutta siitä puuttuu tiloja - Leppälän koulua on mahdollista käyttää jatkossa leirikeskuksena - koulun työjärjestys joudutaan suunnittelemaan linja-autokuljetusten mukaan, sillä kaupungin suuntaan autoissa ei ole riittävästi tilaa - toiseen suuntaan linja-autoissa olisi runsaastikin tilaa - keskittämällä voidaan rakentaa noin 250 neliön liikuntatila ja säädösten mukainen teknisen työn 80 neliön tila

12 Eteläinen alakoulu - ensimmäisessä vaiheessa Rauhalan ja Tarttilan kuudennet vuosiluokat siirtyvät Naakan koulun tiloihin - esiopetus toteutetaan kummassakin koulussa 0-1 yhdysluokkana ja esiopetuksessa olevan lapsen päivähoidon sijaan aamu- ja iltapäivätoimintana - toisessa vaiheessa eteläiselle kehäalueella valmistuu alakoulu, johon siirtyvät Rauhalan ja Tarttilan 0-5 vuosiluokkien oppilaat - opettajavakanssien määrä säilyy ennallaan (Rauhala 3, Tarttila 2) - kiinteistöön rakennetaan tilat myös päivähoidolle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle Eteläisen alakoulun oppilasmääräennuste lukuvuodelle Rauhala Tarttila yht. E yht Kustannusvaikutuksia - kuljetuskustannusten lisäykseksi arvioidaan noin euroa vuodessa - keittiö- ja siivoushenkilöstön määrän arvioidaan säilyvän ennallaan - kustannuksiin vaikuttaa päiväkotiratkaisu Eteläinen kehäkoulu + päiväkoti - koulu 5 luokkaa + esiopetus + 4 päiväkotiryhmää + apip - koulu 3500 brm² 1800 /brm² - kalustus yhteensä n. 7,8 milj - ylläpitokustannukset n /vuosi - Rauhalan vuosivuokra on noin vuodessa ja Tarttilan noin vuodessa. Kommentteja - Tarttilan tontilla on runsaasti tilaa laajennuksille ja nykyiset tilat ovat valoisia ja varsin hyvässä kunnossa, viemäröinti puuttuu vuotiaan Rauhalan kiinteistö on ajastaan jäljessä ja laajentaminen on hankalaa, kiinteistöarvioinnissa se on saanut arvosanan huono - Kemmolan rakennusten hyödyntäminen on tällä hetkellä hankalaa - oppilaiden kuljettaminen etelän suuntaan on edullisempaa, koska linja-autot kulkevat siihen suuntaan lähes tyhjinä - kaupungin suuntaan linja-autoissa ei ole riittävästi tilaa - keskittämällä voidaan rakentaa noin 250 neliön liikuntatila ja säädösten mukainen teknisen työn 80 neliön tila - esiopetusratkaisu edellyttää hallitusohjelman toteutumista