Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006

Transkriptio

1 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Lapsiperheiden ja aikuisten palvelut Kuusikon sosiaalityön asiantuntijaryhmä Aila Kumpulainen Marja-Riitta Kilponen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2007 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän sosiaalityön asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2006 Aikuisten ja lapsiperheiden palvelut Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto, Turun sosiaalikeskus, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2007 Sivumäärä, liitteet 17 s + liitteet Osanumero 6/2007 ISSN-numero Kieli Suomi Tässä raportissa on tarkasteltu Kuusikon kuntien alueellista sosiaalityötä, johon kuuluvia työmuotoja ovat toimeentulotukityö, päihde- ja mielenterveystyö avohuollossa ja eri asiakasryhmien asumispalvelutyö, lastensuojelun avohuoltotyö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelutyö. Pääosa alueellinen sosiaalityön palveluista on jaettu Kuusikon kunnissa kahden eri organisaatioyksikön, aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalityön kesken. Suurin eroavuus alueellisen sosiaalityön palveluissa kaupunkien välillä liittyy lapsiperheiden toimeentulotukipalveluihin. Ne annetaan yleisimmin aikuisten palveluissa mutta Tampereella sekä osittain Turussa ja Vantaalla lapsiperheiden palveluissa. Oulussa on aikuis- ja perhesosiaalityö oma kokonaisuutensa ja lastensuojelu erikseen. Alueellisen sosiaalityön asiakasmäärää ei kerätä missään henkilö kertaalleen vaan asiakkaat rekisteröidään erikseen jokaisessa palvelussa. Niinpä asiakasmäärä on arvioitu suurimpien asiakasryhmien eli toimeentulotuen aikuisasiakkaiden ja lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrän kautta. Alueellisen sosiaa lityön asiakkaina oli vuonna 2006 keskimäärin 8 % kuntien väestöstä. Osuus vaihteli Espoon 5,3 %:n ja Tampereen 8,3 %:n välillä. Oulussa ja Espoossa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä suhteessa väestöön (0,6/2000 asukasta). Muissa vertailun kunnissa osuus vaihteli 0,7-1 välillä. Sosiaalityön asiakkaita suhteessa sosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrään oli Oulussa, Tampereella ja Turussa enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Runsas 40 % alueellisen sosiaalityön sosiaalityöntekijöistä oli ilman lain edellyttämää kelpoisuutta vuonna Sosiaaliohjaajat(amk) ovat tulleet uutena työntekijäryhmänä sosiaalityöhön. Heistä suuri osa toimii perhetyöntekijöinä lastensuojelussa. Sosiaaliohjaajien työnkuva on osin selkiintymätön kunnissa. Kuusikon kaupunkien toimeentulotuen, päihdehuollon ja eri asumispalvelujen sekä asunnottomien kustannukset olivat noin 280 miljoonaa euroa vuonna Summasta käytettiin toimeentulotukeen noin 60 %, päihdehuoltoon 20 % samoin asumispalveluihin 20 %. Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön henkilöstön palkkasumma oli noin milj. euroa vuonna Asiasanat Sosiaalityö, lastensuojelu, aikuissosiaalityö, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 5 Jakelu

4 Sosiaalityö Kuusikon kunnissa Johdanto Sosiaalityö Kuusikon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa Asiakastietoja Lapsiperheiden palvelujen asiakastietoja Aikuissosiaalityön palvelujen asiakastietoja ja tietoja kustannuksista Sosiaalityön asiakkaat valtakunnallisten tilastojen perusteella Sosiaalityön kustannustietoja Henkilöstökulut Palvelujen kustannukset Sosiaalityön henkilöstö Koko henkilöstö, nimikkeet ja jakaantuminen lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin Vertailua sosiaalityön henkilöstönimikkeissä Sosiaalityön henkilöstö suhteessa väestöön ja asiakkaisiin Sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen eri tehtäviin Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin Kelpoisuusehdot ja ei-kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät ja tyhjät vakanssit Palkat Valtakunnallisten sosiaalityön kehittämishankkeiden tilanne ja tulossa olevia muutoksia Yhteenveto...16 Lähteet Liitteet 1A. Alueellisen sosiaalityön asiakkaat ja henkilöstö B. Lastensuojelun avohuollon asiakastietoja C. Aikuissosiaalityön asiakastietoja Lapsiperheiden ja aikuisten palvelujen sosiaalityön henkilöstö A. Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön henkilöstö nimikkeittäin marraskuussa B. Alueellisen sosiaalityön henkilöstö marras/joulukuussa 2003, 2005 ja Alueellisen sosiaalityön henkilöstön peruspalkat Sosiaalityön työryhmä

5 1. Johdanto Kuusikko-kunnat ovat työstäneet sosiaalityön vertailua vuodesta 2003 lähtien. Edellinen painettu raportti ilmestyi marraskuussa Raportissa rajattiin vertailtavaksi sosiaalityöstä alueellisen perussosiaalityön alue, jossa oli suunnilleen samat asiakasryhmät eri kaupungeissa. (Sosiaalityö Kuusikon kunnissa 2003, Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 6/2004, sivu 9). Tämän jälkeen sosiaalityön ryhmä on syventänyt tarkasteluaan tutkimalla sosiaalityön organisointia, henkilöstörakenteen muutosta sekä toiminnallisten tilastotietojen käyttökelpoisuutta sosiaalityön vertailussa. Ryhmän valmistamat raportit on julkaistu Kuusikko-työryhmän nettisivuilla osoitteessa www. Kuusikkokunnat.fi. Myös vuosina 2005 ja 2006 ovat tarkastelun kohteena olleet alueellisen sosiaalityön asiakkaiden palvelut. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty terveydenhuollon sosiaalityö, vanhusten ja vammaisten kanssa tehtävä sosiaalityö, maahanmuuttajapalvelujen sosiaalityö sekä sosiaalipäivystys. Myöskään perhe- ja kasvatusneuvoloiden, A-klinikoiden, erillisten projektien ja ostopalvelujen henkilöstö eivät ole mukana tarkastelussa. Sosiaalityön henkilöstövertailua on koko ajan laajennettu ottamalla mukaan mm. etuuskäsittelijöiden lisäksi maksatusta hoitavat henkilöt ja lastensuojelun alueella toimivat kotipalvelun työntekijät. Tässä raportissa alueellista sosiaalityötä on tarkasteltu aikuisten sosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalityön kokonaisuuksista käsin, mutta organisoinnin erilaisuudesta johtuen vertailu toimii parhaiten kun otetaan huomioon alueellinen sosiaalityö kokonaisuudessaan. Alueelliseen sosiaalityöhön kuuluvia työmuotoja ovat toimeentulotukityö, päihde- ja mielenterveystyö avohuollossa ja eri asiakasryhmien asumispalvelutyö, lastensuojelun avohuoltotyö, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelutyö. Jatkossa tästä kokonaisuudesta käytetään käsitettä sosiaalityö tai alueellinen sosiaalityö. Tekstissä on vertailua vuosien 2006 ja 2005 välillä, ja aina kun mahdollista, mukaan on otettu myös vuotta 2003 koskevat tiedot. Tämä on mahdollista esimerkiksi sosiaalityön asiakasmäärää tarkasteltaessa. 2. Sosiaalityö Kuusikon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa Kuusikon kaupungeista Helsingissä ja Turussa on erillinen sosiaalitoimi ja terveydenhuolto. Muissa kunnissa nämä toimialat toimivat yhdistetyssä organisaatiossa. Tampereella on yhdistetty sosiaalija terveystoimen sekä sivistystoimen palvelut yhteiseen hyvinvointipalvelujen kokonaisuuteen. Pääosa alueellinen sosiaalityön palveluista on jaettu Kuusikon kunnissa kahden eri organisaatioyksikön tehtäväksi. Organisaatioyksiköiden nimikkeet voivat vaihdella, mutta yleensä on eroteltu aikuissosiaalityön ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelut. Suurin eroavuus alueellisen sosiaalityön palveluissa kaupunkien välillä liittyy lapsiperheiden toimeentulotukipalveluihin. Ne annetaan yleisimmin aikuisten palveluissa mutta Tampereella sekä osittain Turussa ja Vantaalla lapsiperheiden toimeentulotuen sosiaalityön palvelut annetaan lapsiperheiden palveluissa. Oulussa on aikuis- ja perhesosiaalityö oma kokonaisuutensa ja lastensuojelu erikseen.

6 2.1 Asiakastietoja Lapsiperheiden palvelujen asiakastietoja Vuodelta 2006 (ja 2005) koottiin seuraavat lastensuojelun avohuollosta kertovat tiedot: lastensuojeluilmoitusten määrä ja tiedot ilmoituksen tekijästä, ilmoittajien antamat ilmoitusten syyt, lastensuojelun (avohuollon) huoltosuunnitelmien määrä, lastensuojelulain 13 mukainen taloudellinen tuki sekä jälkihuollon piirissä olleiden nuorten määrä. Lisäksi tarkasteltiin Stakesin vuosittain keräämää avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten ja nuorten määrää. Kuusikon kunnissa tehtiin vuonna 2006 yhteensä vajaat lastensuojeluilmoitusta noin lapsesta. Keskimäärin 4,3 %:sta alle 18-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna Vastaava osuus lapsiväestöstä oli vuotta aiemmin 3,6 %. Yhdestä lapsesta tehtiin keskimäärin 1,6 lastensuojeluilmoitusta vuoden aikana. Noin % lapsista, joista tehtiin lastensuojeluilmoitus, oli alle kouluikäisiä, 30 % oli peruskoulun ala-aste-ikäisiä ja noin 40 % tätä vanhempia. Viranomaiset tekivät lastensuojeluilmoituksista runsaat 70 %, yksityiset ihmiset noin 20 % ja ilmoituksen tekijää ei ollut kirjattu alle 10 %:ssa ilmoituksista. Poliisilta tuli useimmissa kunnissa noin % ilmoituksista, terveydenhuollon viranomaisilta % ja koulusta noin 10 % ilmoituksista. Avohuollon huoltosuunnitelmien määrästä ei saatu tietoja useistakaan tietojärjestelmistä. Espoossa ja Vantaalla avohuollon huoltosuunnitelma oli 3 %:lla alle 18-vuotiaista ja Turussa noin 5 %:lla lapsiväestöstä. Näissä kaupungeissa avohuollon tukitoimien piirissä olevista alle 18v. lapsista keskimäärin 58 %:lla oli huoltosuunnitelma. Lastensuojelulain13 mukaisiin tukitoimiin myönnettiin Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa runsas 3 milj. euroa vuonna Lasta kohti tukea myönnettiin euroa /v. Lastensuojeluperheille myönnetään taloudellista tukea myös toimeentulotukilain mukaisesti. Jälkihuollon asiakkaina oli keskimäärin 2,9 % v. nuorten ikäryhmästä. Osuus vaihteli 1,6 % -5,4 % välillä. Kuvio 1. Lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, tai joilla on avohuollon huolto-suunnitelma ja avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olleet suhteutettuna alle 18-vuotiaaseen väestöön v ,0 7,0 6,0 6,2 5,9 6,7 7,3 5,8 5,4 6,5 7,1 % 0-17 vuotiaista 5,0 4,0 3,0 4,6 4,5 3,0 3,5 2,9 4,2 2,0 1,0 0,0 * 2,0 2,1 0,9 1,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Lapsia, joista tehty lastensuojeluilmoitus % alle 18v. Lapsia lastensuojelun tukitoimien piirissä % alle 18v. Lapsia, joille tehty avohuollon huoltosuunnitelma % alle 18v. Sijoitettuja lapsia % alle 18v. 1,7 2,0 1,4 0,1 1,5 * Helsinki ei saanut tuotettua avohuollon huoltosuunnitelmi en määrää. 2

7 Kuviossa 1 on suhteutettu lastensuojelun avohuollosta koottuja tietoja kunnan alle 18-vuotiaan väestön määrään. Tilastollisesti tasaisin osuus on avohuollon tukitoimien piirissä olevien osuus lapsiväestöstä. Kahdella kunnalla, Tampereella ja Oululla tässä raportissa käytetään avohuollon tukitoimien piirissä olevien osalta eri lukumäärää kuin Stakesille ilmoitettu. 1 Tämän tilastotiedon sisällön yhtenäistämisessä Kuusikon kunnat ovat tehneet vuosia yhteistyötä. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olleiden lasten osuus on suuruusluokaltaan melko lähellä tukitoimien piirissä olleiden osuutta. Kuvioon on vertailun vuoksi otettu näkyviin myös vuoden aikana sijoitettuna olleiden osuus lapsiväestöstä. Sijoitettujen osuuden oli lähemmäs 2 % lapsiväestöstä ja avohuollon tukitoimien piirissä olleiden osuus kolminkertainen, eli 6 %. Tämän lisäksi toimeentulotukiperheissä oli vuonna 2006 noin 11 % kuntien lapsiväestöstä. Näin ollen joka viides lapsi oli sosiaalityön kohteena johtuen lastensuojelun tarpeessa tai vanhempiensa toimeentulotuen tarpeesta. Lapsiperheiden avohuollon sosiaalityöstä koottavat tiedot koskevat pääosin lastensuojelua. Kunnissa kootaan vain harvoja vertailukelpoisia tietoja. Myös valtakunnallisesti koottavan tiedon avohuollon tukitoimien piirissä olevista lapsista kunnat kokoavat erilaisin perustein. (Heino, Kuoppala, Säkkinen, 2005). Lastensuojelua koskevista tiedoista puuttuvat kokonaan tiedot lasten perheistä. Toimeentulotuesta kerättävistä tiedoista vuodelta 2006 nähdään, että toimeentulotukea saavien lapsiperheissä elävien (kaikki aikuiset lapsiperheissä ja yksinhuoltajat) aikuisasiakkaiden määrä oli henkilöä Kuusikon kaupungeissa. Joka neljännelle toimeentulotuen aikuisasiakkaalla oli siten lapsia huollettavanaan. Lapsia toimeentulotukea saavissa perheissä oli yli Toimeentulotukea saavista perheistä ei tiedetä, kuinka monella perheellä on myös lastensuojelun tarvetta Aikuissosiaalityön palvelujen asiakastietoja ja tietoja kustannuksista Aikuissosiaalityön asiakkaiden määrää henkilötunnus kertaalleen ei saada tietojärjestelmistä. Aikuissosiaalityön suurimmat asiakasryhmät ovat toimeentulotukea sekä päihdehuollon palveluja saavat. Muita asiakkaita ovat erilaisia asumispalveluja käyttävät, kuten mielenterveyskuntoutujat. Vuonna 2006 toimeentulotuen aikuisasiakkaita oli noin henkilöä. Tuensaajista suurin osa (61 000) oli yksinäisiä henkilöitä. Perheellisiä tuensaajia oli , joista :lla ei ollut lapsia huollettavanaan. Toimeentulotukiperheissä oli runsas lasta. Päihdehuollon A-klinikan ja nuorisoasemien (mukana on myös alle 18-vuotiaita) avopalveluja sai noin henkilöä ja laitospalveluja noin henkilöä vuonna Päihdehuollon asumispalveluja käytti noin 2000 asiakasta ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja noin asiakasta. 1 Oulussa on ollut erityisiä vaikeuksia saada lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkuuksien määriä riittävän luotettavasti. Oulun tässä raportissa ilmoittamaan avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrään (2014) voi sisältyä / sisältyy myös sellaisia asiakkuuksia, jotka ovat tosiasiallisesti päättyneet jo edeltävän vuoden (2005) aikana. Oulu on ilmoittanut Stakesille avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten määräksi 917. Ko. luku pitää sisällään LsL 12, 13 ja 34 :n mukaisesti myönnettyjen palveluiden piirissä olevien lasten lukumäärän hetu kertaalleen. Määrä ei sisällä niiden lasten määrää, joille on myönnetty "pelkästään" sosiaalityön palvelu, eli jotka ovat olleet yksilökohtaisen tutkimuksen ohjauksen tai neuvonnan piirissä. Tampereen osalta raportissa käytetty lapsimäärää Ero Stakesille toimitettuihin lukuihin (1 885 lasta) johtuu siitä, että Stakesin luvut on tuotettu ajolla, jossa määrittelyt olivat väärin, joten ajo ei tuottanut Stakesin määrittelyn mukaista tilastoa. 3

8 Aikuissosiaalityön asiakasryhmistä suurin oli toimeentulotuensaajat, joita oli 7,9 % aikuisväestöstä v Muiden aikuissosiaalityön asiakasryhmien osuus vaihteli 0,1-1,6 % välillä aikuisväestöstä. Kuvio 2.Aikuissosiaalityön suurimpien asiakasryhmien asiakkaiden %- osuus +18v. väestöstä 2006 %-osuus yli 18-vuotiaista ,4 5,5 8,0 8,1 8,6 8,0 7,9 1,6 1,6 1,3 1,3 0,9 1,0 1,0 0,5 0,7 0,6 0,4 0,6 0,4 0,5 0,3 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2006 Toimeentulotuen aikuiset asiakkaat Päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat A-klinikoiden ja nuorisoasemien kävivijät Mielenterveyskuntoutujat asumispalveluissa 2.2 Sosiaalityön asiakkaat valtakunnallisten tilastojen perusteella Sosiaalityölle ei ole mahdollista muodostaa henkilötunnus kertaalleen asiakasmäärää mutta suuruusluokka-arvion voi tehdä ottamalla mukaan tärkeimmät asiakasryhmät henkilötasolla. Toimeentulotuessa aikuisasiakkaiden määrä saadaan kootuista perhetiedoista. Lastensuojelussa on paras käytettävissä oleva valtakunnallinen tilastotieto avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä. Lasten ollessa kyseessä asiakkaina ovat tietenkin myös heidän perheensä aikuiset. Perheittäistä tilastointia ei kuitenkaan tänä päivänä ole saatavilla kuntien asiakastietojärjestelmistä. Sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä muodostetaan seuraavasti: toimeentulotukea saaneet aikuisasiakkaat (yksinäiset +yksinhuoltajat +parit x 2) + lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleet lapset. Nämä asiakkaat (perheineen) ovat kuntien käsitysten mukaan noin % alueellisen sosiaalityön asiakkaista. Tämän lisäksi aikuissosiaalityön puolella suuria asiakasryhmiä ovat päihdehuollon asiakkaat sekä erilaisten asumispalvelujen asiakkaat, mutta heidän osaltaan ei ole saatavissa yhtenäisin perustein tehtyjä tilastoja. 4

9 Taulukko 1. Sosiaalityön asiakashenkilöt vuosina (korjattu /Aku) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu KUUSIKKO Sosiaalityön asiakashenkilöt Kuusikon kunnissa Joista toimeentulotuen asiakkaat % 85,0 78,5 78,7 86,5 85,9 80,5 83,4 Joista lastensuojelun asiakkaat % 15,0 21,5 21,3 13,5 14,1 19,5 16,6 Sosiaalityön asiakashenkilöt Kuusikon kunnissa Joista toimeentulotuen asiakkaat % 85,8 80,7 80,0 88,4 90,4 84,3 85,4 Joista lastensuojelun asiakkaat % Sosiaalityön asiakashenkilöt Viisikon 14,2 19,3 20,0 11,6 9,6 15,7 14,6 kunnissa Joista toimeentulotuen asiakkaat % 86,0 82,1 81,1 82,0 90,6 Joista lastensuojelun asiakkaat % 14,0 17,9 18,9 18,0 9,4 Sosiaalityön asiakashenkilötkuusikon kunnissa Joista toimeentulotuen asiakkaat % 87,1 82,1 82,2 86,5 88,8 86,2 86,1 Joista lastensuojelun asiakkaat % 12,9 17,9 17,8 13,5 11,2 13,8 13,9 Sosiaalityön asiakashenkilöitä oli vuonna 2006 noin henkilöä, mikä oli vajaa 8 % kuntien väestöstä. Asiakkaiden osuus väestöstä on vuodesta 2003 lähtien hienokseltaan laskenut toimeentulotuen tarpeen vähetessä. Espoota lukuun ottamatta sosiaalityön asiakashenkilöiden osuus väestöstä on vaihdellut välillä 8-10 % kunnan väestöstä. Espoossa sosiaalityön asiakashenkilöiden osuus väestöstä on tarkastelujakson aikana ollut 2-3 % yksikköä alhaisempi. Kuvio 3. Sosiaalityön asiakashenkilöiden osuus kunnan väestöstä , ,5 9,3 8,8 8,2 8,4 8,1 8,1 9,6 8,5 7,8 7,9 8,9 8,5 8,8 8,8 8,3 7,9 7,9 7,9 7,9 7,7 6 6,3 5,8 5,3 5, * * Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko *Oulusta ei saatavilla tietoa vuodelta Sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä on vähentynyt Kuusikossa vuodesta 2003 vuoteen 2006 noin henkilöllä. Parantunut työllisyystilanne ja muut työttömyyden alentamiseen kohdistuneet toimenpiteet ovat poistaneet asiakkaita toimeentulotuesta. Vastaavaa vähennystä ei ole tapah- 5

10 tunut muissa aikuissosiaalityön asiakasryhmissä (tarkasteltujen vuosien 2005 ja 2006 välillä), joten toimeen tulotuen asiakkaiden vähentyminen voi antaa osittain liian myönteisen kuvan alueellisen sosiaalityön tilanteen kehityksestä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden lasten määrä on jonkin verran vaihdellut vuodesta toiseen tilastoinnin tarkentuessa, mutta asiakasmäärä on hiljakseen kasvanut ja samalla lastensuojelun asiakkaiden suhteellinen osuus sosiaalityön asiakashenkilöistä on noussut. Toimeentulotuen asiakasmäärän vähenemisestä huolimatta henkilöstön tarve ei ole vastaavasti vähentynyt. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaat ovat vaikeasti työllistettäviä ja tarvitsevat paljon sosiaalityön palveluja. Toimeentulotuen uusiin asiakkaisiin sekä myös nuoriin kiinnitetään erityistä huomiota. Yhä useammalle aikuissosiaalityön asiakkaalle tehdään alku- tai tilannearvio ja laaditaan palvelusuunnitelma. Lisäksi toimeentulotuen hakemusten käsittelyaikaa on nopeutettu. Myös asiakkaiden mahdollisuuteen tavata sosiaalityöntekijä kiinnitetään yhä enemmän huomiota. 2.2 Sosiaalityön kustannustietoja Henkilöstökulut Lastensuojelun avohuollon kokonaiskustannuksista ei ole saatavissa tietoa, mutta valtaosan niistä muodostavat henkilöstön palkkakulut, joiden suuruusluokka voidaan arvioida henkilöstömäärän ja palkkatietojen perusteella. Lapsiperheiden palveluissa työskenteli vuonna 2006 noin 680 henkilöä, joiden peruspalkkakulut kuukaudessa liikkuvat välillä euroa kuukaudessa. Kun lisätään sosiaalikulujen osuus (36 %), saadaan palkkasummaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti arvioituna aikuisten palvelujen henkilöstön (812 henkilöä) palkkakulut liikkuvat välillä milj. euroa vuodessa Palvelujen kustannukset Toimeentulotuen kustannukset 2 olivat noin 178 milj. euroa vuonna 2006 ja päihdehuollon palveluihin kului samana vuonna 55 milj. euroa. Toimeentulotuen osuus aikuissosiaalityön eri asiakasryhmien kustannuksista oli runsas 60 %, päihdehuollon A-klinikoiden, laitoshoidon sekä asumispalvelujen osuus noin 20 % ja muiden ryhmien asumispalvelujen kustannusosuus noin 20 %. Taulukko 2. Aikuisten sosiaalityön palvelujen kustannuksia vuonna 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2006 Toimeentulotuen kustannukset ilman pakol+paluumuuttajia ,8 21,8 26,2 17,7 23,2 11,9 176,6 Sosiaalitoimen** päihdehuollon kustannukset ,5 6,1 7,1 6,8 6,8 3,1 54,4 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannukset ,3 3,4 4,9 4,0 3,9 2,7 30,2 Asunnottomien kustannukset 2006* 12,3 1,2 1,6 0,6 2,1 0,7 18,5 Edellä mainitut palvelut yhteensä 123,9 32,5 39,9 29,1 35,9 18,4 279,6 * Sisältää Vantaan luokittelemattomat asumispalvelut 1,4 milj.eur ja Oulun Timosenkodin kustannukset 0,660 milj eur. Oulun asunnottomien kustannukset laskettu keskim. kustannukset*aran asiakasmäärä. ** Kustannukset A-klinikasta, nuorisoasemasta, asumispalveluista sekä katkaisu- ja kuntoutushoidosta. 2 Kustannukset ilman pakolaisten, paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden osuutta. 6

11 Kuvio 4. Aikuissosiaalityön palvelujen kustannusten %-osuudet kokonaiskustannuksista Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Toimeentulotuki ilman pakol+paluumuuttajia Sosiaalitoimen päihdehuolto Muut asumispalvelut Asiakasta kohti laskettuna kustannukset olivat suurimmat mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluissa. A-klinikan käynnin keskimääräinen kustannus oli 73 euroa käynniltä, päihdehuollon asumisvuoro - kauden kustannukset olivat 46 euroa ja laitoshoidon 127 euroa hoitovuorokautta kohti. Mielenterveyskuntoutujien asumisvuorokauden kustannukset olivat 37 euroa. Mielenterveyskuntoutujat asuvat usein pysyvästi mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuissa asumisyksiköissä. Päihdehuollon kustannukset nousivat noin 4 % vuodesta 2005 ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kustannukset 10 % vuodesta 2005 vuoteen Sosiaalityön henkilöstö 2006 Kustannukset euroa asiakasta kohti 2006 Toimeentulotuki A-klinikka 894 Päihdehuollon laitoshoito Päihdehuollon asumispalvelut Mielentervyskuntoutujien asumispalvelut Koko henkilöstö, nimikkeet ja jakaantuminen lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin Sosiaalityön henkilöstötiedot koottiin erikseen lapsiperheiden palveluista ja aikuissosiaalityön palve luista vuonna 2006 (sekä 2005). Henkilöstö on jaoteltu kolmeen ryhmään sekä lapsiperheiden palveluissa että aikuisten palveluissa: Lapsiperheiden palvelut Aikuisten palvelut Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikkeet nimikkeet Sosiaaliohjaajat ja vastaavat nimikkeet Sosiaaliohjaajat ja vastaavat nimikkeet Lähityö (lapsiperheiden kotipalvelu) Etuuskäsittely ja maksatushenkilöstö Maksatushenkilöstö otettiin tiedonkeruuseen vuonna 2005 ja lähityö (lapsiperheiden kotipalvelu) 7

12 erotettiin omaksi kokonaisuudekseen vuonna Tätä ennen osa kunnista oli sisällyttänyt lapsiperheiden kotipalvelussa perhetyötä tekevät perhetyöntekijöiden ryhmään. Lapsiperheiden palveluissa sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävien nimikkeiden osuus oli 52 % henkilöstössä, aikuisten palveluissa 42 %. Aikuisten palveluissa etuuskäsittelijöitä ja maksatushenkilöä yhteensä oli 41 % henkilöstöstä (liite 1 ja 3A). Taulukko 3. Kuusikon kuntien sosiaalityön henkilöstö Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtavat sosiaalityöntekijät 54, ,5 10,5 7, Sosiaalityöntekijät ,5 67, ,5 582,5 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet yhteensä 301, ,5 44,5 693,5 Sosiaaliohjaajat, Perhetyöntekijät, avotyöntekijät ,5 118,5 Muut nimikkeet Sosiaaliohjaajat ja vastaavat yhteensä ,5 363,5 Perhetyöntekijät/LS-kotipalvelu Kotipalvelun työntekijät Lähityö yhteensä Etuuskäsittelijät ,5 243,5 Maksatushenkilöstö Etuuskäsittelijät ja maksatus yhteensä ,5 336,5 Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön työntekijät yhteensä 664, ,5 83,5 1487,5 Sosiaalityön henkilöstöstä 55 % toimi aikuisten palveluissa ja 45 % lapsiperheiden palveluissa. Sosiaalityöntekijöitä oli molemmissa palveluissa lähes saman verran 288 ja 295 työntekijää. Kuvio 5. Sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen lastensuojelun/lapsiperheiden- ja aikuissosiaali - työn palveluihin 11/ , ,4 60,8 58,5 50,7 55,1 54, , ,6 39,2 41,5 49,3 44,9 45, Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lapsiperheiden työntekijät yhteensä Aikuisssosiaalityö työntekijät yhteensä 8

13 Tampereella ja Turussa lapsiperheiden palveluissa oli enemmän henkilöstöä kuin muissa kunnissa. Tämä johtuu tehtäväjakojen erilaisuudesta: näissä kaupungeissa myös lapsiperheiden aikuisten sosiaalityö ja toimeentulotuki ja hoidetaan lapsiperheiden palveluissa, kun muissa kunnissa se hoidetaan aikuisten palvelujen puolella. Lisäksi Tampereella on runsaasti lapsiperheiden kotipalvelua, jota ei useissa muissa kunnissa ole lainkaan. 3.2 Vertailua sosiaalityön henkilöstönimikkeissä Sosiaalityön ryhmä kokosi ensimmäisen kerran sosiaalityön henkilöstötietoja marraskuun 2003 tilanteesta. Silloin tietoja koottiin sosiaalityöntekijöistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä, perhetyöntekijöistä ja etuuskäsittelijöistä. Sosiaalityöntekijöitä (vakansseja) oli vuonna 2003 jonkin verran (3 %) enemmän kuin vuonna Ero oli suurin Helsingissä (-30) ja Espoossa (-6) (Liite 3B). Helsingissä sosiaalityöntekijöiden vakanssinimikkeitä on jonkin verran muutettu sosiaaliohjaajiksi. Espoossa vammaispalvelu eriytettiin vuoden 2004 organisaatiomuutoksessa. Lastensuojelun perhetyöntekijöitä oli vuonna 2003 lähes 200 ja kolme vuotta myöhemmin 60 enemmän, (+33 %) kun otetaan huomioon koko sosiaaliohjaajien ja perhetyöntekijöiden ryhmä vuonna Sosiaaliohjaajan nimikettä ollut käytössä vuonna 2003, ja osa vuoden 2006 sosiaaliohjaajista oli vielä vuonna 2003 perhetyöntekijöitä nimikkeeltään. Vuonna 2006 kuntien palveluksessa oli sosiaaliohjaajia lapsiperheiden palveluissa 108. Valtaosa heistä työskenteli Helsingissä (84) ja Espoossa (19). Muissa kunnissa sosiaaliohjaajia ei ollut lapsiperheiden palveluissa juuri lainkaan. Etuuskäsittelijöitä oli 215 vuonna 2003 ja 244 (+14 %) vuonna Espoo ja Turku ovat palkanneet runsaasti lisää etuuskäsittelijöitä. Turussa perustettiin vuonna 2004 keskitetty etuuskäsittelyyksikkö. Espoossa toimeentulotuen käsittelyaikoja on pyritty lyhentämään palkkaamalla lisää etuuskäsittelijöitä. 3.3 Sosiaalityön henkilöstö suhteessa väestöön ja asiakkaisiin Lääninhallitukset vertaavat resurssitarkasteluissaan sosiaalityöntekijöiden henkilöstömäärää kunnan 2000 asukasta kohti. Epävirallisena suosituksena on ollut, että kunnassa tulisi olla vähintään yksi sosiaalityöntekijä 2000 asukasta kohti. Kuvio 5. Sosiaalityön koko henkilöstö ja sosiaalityöntekijät kunnan 2000 asukasta kohti v ,50 2,35 2,10 2,00 1,98 1,98 Työntekijät/2000 asukasta 1,50 1,00 1,07 0,88 1,61 0,70 0,58 1,15 0,96 1,68 0,89 0,77 0,76 0,69 1,28 0,68 0,58 0,92 0,78 0,50 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko henkilöstö Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet Sosiaalityöntekijät 9

14 Helsingissä ja Vantaalla oli eniten sosiaalityöntekijöitä väestöön verrattuna ja lähes lääninhallitusten väestösuositusta vastaavasti vuonna Espoossa ja Oulussa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä asukaslukuun nähden. Helsingissä ja Vantaalla oli myös kokonaisuudessaan enemmän sosiaalityön henkilöstöä suhteessa väestöön kuin muissa vertailun kunnissa. Oulussa ja Vantaalla yli 65v. toimeentulotukityö tehdään vanhusten palvelujen puolella. Tätä työtä tekevä henkilöstö ei ole mukana raportin luvuissa, mutta väestössä he ovat mukana. Kuvio 6. Sosiaalityöntekijät 2000 asukasta kohti 2003, 2005 ja ,20 Sosiaalityöntekijöitä/2000 asukasta 1,00 0,80 0,60 0,40 0,99 0,87 0,88 0,66 0,58 0,55 0,79 0,96 0,92 0,79 0,77 0,70 0,76 0,69 0,69 0,64 0,58 0,58 0,82 0,77 0,78 0,20 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Sosiaalityöntekijöiden määrä 2000 asukasta kohti on vuodesta 2003 laskenut useimmissa kunnissa. Ainoastaan Vantaalla ja Turussa sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. Kuusikon kunnissa oli jokaista sosiaalityöntekijää kohti keskimäärin 197 sosiaalityön asiakashenkilöä vuonna Kuvio 7. Sosiaalityön asiakashenkilöt suhteessa sosiaalityöntekijöihin 2003, 2005 ja Asiakashenkilöt/sosiaalityöntekijä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu KUUSIKKO *Turun vuoden 2003 korkeaan suhdelukuun vaikutti mm. lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olleiden liian korkea lukumäärä, joka korjattiin vuodesta 2004 eteenpäin

15 Useissa kunnissa sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä työntekijää kohti on vähentynyt toimeentulotuen tarpeen vähentyessä. Tampereella ja Oulussa asiakasmäärä ei ole vähentynyt, mutta molemmilla kunnilla on avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten todellisen määrän saannissa hankaluuksia, jotka voivat osittain selittää erilaista kehitystä (vrt. alaviite sivulla 3). Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaalla oli vuonna 2003 eniten asiakkaita sosiaalityöntekijää kohti. Kun sosiaalityöntekijöitä on Vantaalle tullut lisää, oli tilanne vuonna 2006 paras pääkaupunkiseudun kunnissa. Oulussa ja Tampereella on koko ajanjakson ajan ollut huomattavasti vähemmän sosiaalityöntekijöitä asiakasmäärään suhteutettuna. Turussa sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa asiakkaisiin oli parempi kuin Tampereella ja Oulussa, mutta asiakkaita oli enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Kuvio 8. Sosiaalityön asiakashenkilöt suhteessa sosiaalityön koko henkilöstöön 2005 ja Asiakshenkilöitä/perussosiaalityön henkilöstö Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu KUUSIKKO Kun sosiaalityön asiakashenkilöiden määrä suhteutettiin koko sosiaalityön henkilöstön määrään, havaittiin, että pääkaupunkiseudun kunnissa oli myös tässä tarkastelussa vähemmän asiakkaita työntekijää kohti kuin Turussa, Tampereella ja Oulussa. Tampereella otettiin lapsiperheiden kotipalvelun lastensuojeluperheissä työtä tekevät mukaan vuonna 2006, jolloin tilanne suhteessa väestöön muuttui huomattavasti paremmaksi Sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen eri tehtäviin Sosiaalityön henkilöstön vakansseista lähes puoleen (694 vakanssia, 47 % kaikista vakansseista) oli koulutusvaatimuksena sosiaalityöntekijän koulutus. Sosiaaliohjaajia ja vastaavan koulutuksen omaavia oli kuntien palveluksessa runsas 360. Lapsiperheiden palveluissa heistä valtaosa (3 /4 osa) toimi perhetyöntekijöinä ja vain muutama muissa tehtävissä. Lapsiperheiden kotipalvelussa oli Tampereella 50 ja Helsingissä 40 lastensuojeluperheiden kanssa työtä tekevää lähihoitajaa. Etuuskäsittely- ja maksatushenkilöstöä oli noin 340 henkilöä. 11

16 Taulukko 4. Kuusikon sosiaalityön henkilöstön jakaantuminen eri ammattiryhmiin (%-osuudet) Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön työntekijät Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtavat sosiaalityöntekijät 8,2 7,4 8,8 7,1 3,7 8,4 7,5 Sosiaalityöntekijät 37,2 36,0 46,0 45,9 34,7 44,9 39,2 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet yhteensä 45,4 43,4 54,8 53,1 38,4 53,3 46,6 Sosiaaliohjaajat 26,3 18,5 7,5 2,7 1,5 15,6 16,5 Perhetyöntekijät, avotyöntekijät 0,5 6,3 10,6 21,1 19,6 13,8 8,0 Sosiaaliohjaajat ja vastaavat yhteensä 26,8 24,9 18,1 23,8 21,0 29,3 24,4 Perhetyöntekijät/LS-kotipalvelu 0,0 0,0 0,0 0,0 24,4 0,0 3,4 Kotipalvelun työntekijät 6,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 3,0 Lähityö yhteensä 6,0 0,0 2,0 0,0 24,4 0,0 6,3 Etuuskäsittelijät 11,7 29,1 16,6 23,1 16,1 12,6 16,4 Maksatushenkilöstö 10,1 2,6 8,5 0,0 0,0 4,8 6,3 Etuuskäsittelijät ja maksatus yhteensä 21,8 31,7 25,1 23,1 16,1 17,4 22,6 Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön työntekijät yhteensä Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävien työntekijöiden osuus sosiaalityön henkilöstöstä oli suurin Vantaalla, Turussa ja Oulussa ja pienin Tampereella. Sosiaaliohjaajia oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Helsingissä ja vähiten Vantaalla. Lähityöntekijöitä(kotipalvelu) oli vain kolmessa kunnassa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Tampereella lähityöntekijöitä oli lähes neljännes kaikista työntekijöistä. Etuuskäsittelijöitä ja maksatushenkilöstöä oli suhteellisesti eniten Espoossa ja Vantaalla, vähiten Tampereella. Kuvio 9. Eri henkilöstöryhmien osuus sosiaalityössä Etuuskäsittelijät ja maksatushenkilöstö Lähityön henkilöstö ,2 68,3 72,9 54,8 76,9 53,1 59,4 68,0 53,3 71,1 Sosiaaliohjaajat,perhetyönt ekijät ja vastaavat ,4 43,4 38,4 46,6 Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikkeet 10 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Johtavat sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Perhetyöntekijät/LS-kotipalvelu Etuuskäsittelijät Lähityö Sosiaaliohjaajat ja vastaavat yhteensä Sosiaalityöntekijät Perhetyöntekijät, avotyöntekijät Kotipalvelun työntekijät Maksatushenkilöstö Sosiaalityöntekijän pätevyyttä edellyttävät nimikeet yhteensä 12

17 3.4.4 Sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin Kunnissa on meneillään henkilöstörakennemuutos sosionomi (amk)-tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden sijoittamiseksi osaksi palvelujärjestelmää. Useat valtakunnalliset ja paikalliset projektit pohtivat tehtäväjakoa parhaillaan. Kuusikon kuntien lapsiperheiden palveluissa suurin osa sosionomeista on tällä hetkellä sijoittunut perhetyöntekijöiksi. Aikuissosiaalityön puolella sosiaaliohjaajien työnkuva on vielä selkiintymätön ja heitä toimii mm. neuvonnassa, etuuskäsittelyssä ja sosiaaliturvatyössä. Lapsiperheiden palvelut Kokonaisuudessaan sosiaaliohjauksen henkilöstöä sosiaalityöntekijöihin verrattuna oli Kuusikon kunnissa vuonna 2006 lapsiperheiden palveluissa keskimäärin 0,8 sosiaaliohjauksen työntekijää yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Vantaalla ja Oulussa sosiaaliohjauksessa oli yksi työntekijä kahta sosiaalityöntekijää kohti. Kotipalvelussa työskenteli Helsingissä ja Tampereella Lastensuojelun lähityössä kodinhoitajia. Suhteutettuna sosiaalityöntekijöiden määrään Tampereella oli kodinhoitajia enemmän kuin sosiaalityöntekijöitä. Aikuisten palvelut Aikuisten palveluissa sosiaaliohjauksen henkilöstöä oli keskimäärin alle yksi sosiaaliohjaaja kahta sosiaalityöntekijää kohti. Oulussa ja Helsingissä sosiaaliohjaajia oli suhteessa eniten. Oulussa sosiaaliohjaajista osa toimii etuuskäsittelyssä. Etuuskäsittelijöitä suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään oli eniten Espoossa (1,7) eli kunnassa oli lähes 2 etuuskäsittelijää sosiaalityöntekijää kohti. Kunnassa on vähän erillistä maksatushenkilöstöä. Tampereella ja Turussa ei aikuisten palveluissa ollut sosiaaliohjaajia, mutta yhtä paljon etuuskäsittelijöitä kuin sosiaalityöntekijöitä. Kunnissa etuuskäsittelijät ovat aikuissosiaalityön henkilöstössä, mutta he käsittelevät myös lapsiperheiden toimeentulotukiasioita. Kuvio 10A. Sosiaaliohjauksen, perhetyön ja lähityön henkilöstö suhteutettuna sosiaalityöntekijöiden määrään lapsiperheiden sosiaalityössä sekä 10B. 10.B Sosiaaliohjauksen henkilöstön ja etuuskäsittelijöiden suhteutus sosiaalityöntekijöiden määrään aikuisten palveluissa 2,5 2,5 2 1,5 1 0,5 0 0,3 0,8 0,5 0,1 0,3 0,4 0,1 0,9 1,3 1,0 0,5 0,3 0,7 0,1 2 1,5 1 0,5 0 0,6 0,6 1,7 0,4 0,8 0,2 1,0 1,0 0,0 0,1 0,7 0,8 0,8 0,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Perhetyö Sosiaaliohjaus Lähityö Sosiaaliohjaus Etuuskäsittely 13

18 3.5 Kelpoisuusehdot täyttävät ja ei-kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät sekä tyhjät vakanssit Kuusikon kunnissa oli 2006 marraskuussa 42 % sosiaalityöntekijöiden vakansseista täytetty työntekijällä, jolla ei ollut lain mukaista kelpoisuutta. Pätevien sosiaalityöntekijöiden vaje kohdistui erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kaupungeittain ilman kelpoisuutta olevien henkilöiden osuus sosiaalityöntekijän vakansseissa oli: Helsinki 45 %, Espoo 51 %, Vantaa 61 %, Turku 41 %,Tampere 11 % ja Oulu 16 % (liite 2). Muissa tehtävissä ei ilmene vastaavaa epäsuhtaa työntekijöiden pätevyydessä. Avoimina olevia vakansseja oli Kuusikon kunnissa marraskuussa 2006 yhteensä 169, mikä oli noin 11 % vakansseista. Tyhjiä vakansseja näistä oli Palkat Palkkatieto kullakin nimikkeellä on työntekijöiden marraskuussa 2006 maksettujen peruspalkkojen yleisin arvo (ei ikälisiä). Osalla kaupungeista kyseessä on keskiarvo eri nimikkeiden palkoista. Taulukko 6. Sosiaalityön eri henkilöstöryhmien peruspalkat Johtava sos.tt. Sosiaalityöntekijä Aik Ls Sosiaaliohjaaja Aik Ls Perhetyön tekijä/avotyön tekijä Kotipalv. lähityöntek. Etuuskäsit telijä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Johtava sosiaalityöntekijän palkka (peruspalkka) vaihteli vajaan euron välillä. Palkka oli korkein Turussa ja alin Helsingissä ja Vantaalla. Sosiaalityöntekijän peruspalkka vaihteli euron välillä. Korkeinta palkkaa maksettiin Helsingissä ja matalinta Tampereella ja Turussa. Sosiaaliohjaajan nimikkeellä työskentelevien palkka vaihteli euron välillä. Korkeinta palkkaa maksoi Helsinki ja alinta palkkaa Turku. Perhetyöntekijöiden palkka on yleensä sama kuin lapsiperheiden sosiaaliohjaajan palkka johtuen siitä, että valtaosa sosiaaliohjaajien nimikkeellä työssä olevista on perhetyössä. Perhetyöntekijöiden palkkojen eroa selittää erilainen koulutustausta. Kunnissa, joissa työtehtävät on eriytetty, on myös sosiaaliohjaan palkka hieman korkeampi. Kotipalvelun lähityötä tekevien palkka oli lähellä 1700 euroa ja etuuskäsittelijöiden palkka vaihteli euron välillä. Palkkataso oli eri kaupungeissa kussakin tehtävässä melko tasainen ja erot korkeimpien ja matalimpien palkkojen välillä olivat suurimmillaan %. 14

19 4. Valtakunnallisten sosiaalityön kehittämishankkeiden tilanne ja tulossa olevia muutoksia Vuoden 2007 lopussa on päättymässä vuonna 2003 perustettu sosiaalialan kehittämishanke. ( Hanke toimeenpani valtioneuvoston periaatepäätöstä ( ) sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Sosiaalialan kehittämishankkeella on johdettu koko valtakunnan kattavaa sosiaalipalvelujen uudistusta. Sosiaalialan kehittämishanke koostui 4 hankekokonaisuudesta ja 23 osahankkeesta. Kunnilla oli yli 400 hankkeen liittyvää alueellista hanketta. Kuusikon sosiaalityön osa-aluetta tarkastelevan työn osalta sosiaalialan kehittämishankkeen keskeisimmät työn tulokset liittyvät seuraaviin osa-hankkeisiin: Sosiaalialan tietoteknologiahanke (Tikesos)( Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian kehittämistä. Hankkeella vahvistetaan sosiaalihuollon yhtenäistä tietopohjaa sekä luodaan alalle tietotekniikkaa hyödyntäviä palvelutapoja ja toimintarakenteita. Vuonna 2005 käynnistyneen hankkeen painopiste on asiakastietojärjestelmien kehittämisessä toimivammiksi, sosiaalialan tietotarpeisiin vastaaviksi ja teknisesti yhteensopiviksi. Lisäksi kehittämistarpeita on ammattilaisten tiedonhallinnassa ja it-osaamisessa, sähköisessä asioinnissa sekä niin sanottujen mobiilien työvälineiden käyttökelpoisuudessa ja hyödynnettävyydessä ilmestyivät (työversio 0.6) Tietokuvaukset ja suositukset: Asiakastiedot lastensuojelun avohuollon perhetyön asiakastietojärjestelmissä ilmestyivät hankkeen johtoryhmän hyväksymät neljä uutta sosiaalihuollon palvelukohtaista tietomääritystä: toimeentulotuen, sosiaalisen luototuksen, lasten päivähoidon ja adoptioneuvonnan asiakastiedot sosiaalihuollon tietojärjestelmässä. Henkilöstön saanti, osaaminen ja työolot On julkaistu suositukset sosiaalialan ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteista ja työnjaosta (STM julkaisuja 2007:14). Työtä jatketaan laatimalla valtakunnalliset sosiaalialan henkilöstön mitoitussuositukset. Työ alkoi vuonna 2007 pilottikuntien kanssa ja työryhmän tehtävänä on laatia mitoitussuositukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Kuusikko-kunnista ovat pilotteina mukana Helsinki, Vantaa ja Oulu. Monissa kunnissa on myös meneillään vastaavia paikallisia tehtävärakenteiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Tällaisia ovat mm. Helsingin Tehty-hanke, Vantaan aikuissosiaalityön tehtävärakenteen kehittämishanke ja Tampereen seutukunnan seitsemän kunnan yhteinen aikuissosiaalityön kehittämishanke. Opetusministeriön asettama työryhmä pohti sosiaalialan korkeakoulutuksen suuntaa vuonna 2007 ilmestyneessä raportissaan(opm, työryhmämuistioita 2007:43). Sosiaalityön yliopisto-opetusta antavien yksikköjen lukumäärään ei esitetty muutoksia. Sen sijaan aloituspaikkoja esitettiin lisättä väksi 100 aloituspaikalla vuodessa. Sosiaalityön opetusta ja tutkimusta esitettiin vahvistettavaksi yliopistojen keskinäistä valtakunnallista yhteistyötä sekä yksiköiden työelämä- ja ammattikorkeakouluyhteyksiä lisäämällä. Yliopistokoulutuksen yhteyteen esitettiin perustettavaksi opetus- 15

20 ja tutkimusklinikoita. Käytäntöön kiinnittyvät klinikat toimisivat koulutuksen, tutkimuksen ja alan työkäytäntöjen kehittämisen areenoina, joilla on myös jatko- ja täydennyskoulutustehtäviä. Lasten ja perheiden palvelut Eduskunta hyväksyi uuden lastensuojelulain (417/2007). Laki tulee voimaan ja se edellyttää kuntia panostamaan ehkäisevään työhön ja säätää mm. palvelun alkuarvioinnille aikarajan. Lastensuojelun ammattilaisten käyttöön valmistellaan käsikirja, josta löytyy tietoa mm. uudesta lastensuojelulaista sekä sen soveltamisesta. Käsikirja toteutetaan sähköisenä ja se on avattu lokakuussa 2007 osoitteessa 5. Yhteenveto Sosiaalityön eri asiakasryhmien palvelua koskevista asiakas- ja suoritetiedoista ei saada kerättyä kattavasti lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön asiakasmääriä. Ongelmana on se, että henkilö kertaalleen tietoja ei kerätä vaan asiakkaat rekisteröidään erikseen jokaisessa palvelussa. Toisaalta perheitä ei rekisteröidä muuten kuin toimeentulotukea saavina kotitalouksina. Toimeentulotuen asiakastiedoista ei saada selville, onko perheellä muitakin sosiaalityön palveluja. Sosiaalityön asiakkaista tehdyistä selvityksistä kuitenkin tiedetään, että aikuissosiaalityön asiakkaat usein käyttävät monia eri palveluja. Niinpä sosiaalityön asiakasmäärää voidaan hyvin arvioida tärkeimpien asiakasryhmien eli toimeentulotuen aikuisasiakkaiden ja lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrän kautta. Tämän asiakasjoukon arvioidaan olevan n % alueellisen sosiaalityön asiakkaista. Alueellisen sosiaalityön (toimeentulotuen, päihdehuollon, asumispalvelujen ja lastensuojelun) asiakkaina oli vuonna 2006 keskimäärin 8 % kuntien väestöstä. Osuus vaihteli Espoon 5,3 %:n ja Tampereen 8,3 %:n välillä. Alueellisen sosiaalityön asiakkaiden osuus oli vuonna 2003 noin yhden prosenttiyksikön suurempi. Työllisyyden parantuessa on toimeentulotuen saajien määrä vähentynyt ja vaikka lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määrä on vastaavana ajanjaksona kasvanut, sosiaalityön asiakkaiden osuus väestöstä on laskenut. Sosiaalityön asiakkaita suhteessa sosiaalityössä toimivien työntekijöiden määrään oli Oulussa, Tampereella ja Turussa enemmän kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Sosiaaliohjauksen henkilöstöä suhteessa sosiaalityöntekijöiden määrään oli keskimäärin 0,8 henkilöä sosiaalityöntekijää kohti lapsiperheiden palveluissa ja 0,4 aikuisten palveluissa. Valtaosa lapsiperheiden sosiaaliohjauksen henkilöstöstä toimi perhetyöntekijöinä. Etuuskäsittelijöitä oli 0,8 työntekijää sosiaalityöntekijää kohti. Henkilöstön jakautumiseen lapsiperheiden ja aikuisten palveluihin vaikuttaa se, missä kunnan organisaatioyksikössä lapsiperheiden toimeentulotuki myönnetään ja se, onko kunnissa käytössä lähityön henkilöstön palveluja lastensuojelussa. Tampereella ja Turussa kaikkien lapsiperheiden toimeentulotuki myönnetään lapsiperheiden palveluissa, mikä näkyy lapsiperheiden palvelujen henkilöstön suuremmassa osuudessa. Tampere on lisäksi ainoa kunta, jossa on runsaammin lähityön henkilöstöä lastensuojelussa. Noin 43 % lapsiperheiden palvelujen sosiaalityöntekijöistä (lastensuojelu) ja 41 % aikuisten palvelujen sosiaalityöntekijöistä oli ilman lain edellyttämää kelpoisuutta vuonna Sosiaalityönteki- 16

21 jöiltä edellytetään yliopistotasoinen koulutus.. Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden pula oli pahin pääkaupunkiseudulla. Vantaalla 61 % sosiaalityöntekijöistä oli ilman vaadittavaa kelpoisuutta vuonna Oulussa ja Espoossa oli vähiten sosiaalityöntekijöitä suhteessa väestöön. Lääninhallitusten epävirallisen suosituksen mukaan 2000 asukasta kohti tulisi olla yksi sosiaalityöntekijä. Suhdeluku oli 0,6 sosiaalityöntekijää 2000 asukasta kohti näissä kunnissa, kun se muissa vertailun kunnissa vaihteli 0,7-1 välillä. Sosiaalityön asiakashenkilöitä sosiaalityöntekijää kohti oli eniten Oulussa ja Tampereella. Sosiaalityöntekijöitä oli lapsiperheiden ja aikuisten palveluissa lähes yhtä paljon ( ) Kuusikon kunnissa. Sosiaaliohjaajat ovat tulleet sosiaalityöhön uutena ammattinimikkeenä. Heidän työnkuvansa on osin vielä selkiintymätön kunnissa. Lähityön henkilöstöä on vain muutamissa kunnissa, mutta heidän osuutensa lapsiperheiden palvelujen henkilöstöstä tullee kasvamaan uuden lastensuojelulain myötä. Vuoden 2008 alusta voimaan tuleva laki edellyttää kuntien lisäävän voimavaroja lapsiperheiden varhaiseen tukeen. Lisäksi kunnissa tulee mietittäväksi, mikä henkilöstöryhmä työskentelee lastensuojelulasten vanhempien kanssa. Etuuskäsittelijöiden määrä on kasvanut aikuisten palveluissa. Heidän määränsä oli lähes yhtä suuri kuin aikuissosiaalityöntekijöiden määrä vuonna Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrä voi nousta kunnissa uuden lastensuojelulain myötä. Laissa määritellään tarkasti tehtävät, joihin edellytetään pätevä sosiaalityöntekijä. Kuusikon kaupunkien toimeentulotuen, päihdehuollon ja eri asumispalvelujen sekä asunnottomien kustannukset olivat noin 280 miljoonaa euroa vuonna Summasta käytettiin toimeentulotukeen noin 60 %, päihdehuoltoon 20 % samoin asumispalveluihin 20 %. Lapsiperheiden ja aikuisten sosiaalityön henkilöstön palkkasumma oli noin milj. euroa vuonna LÄHTEET Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus (STM, julkaisuja 2007:14) Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset valtio-, kunta- ja yksityissektorilla. STM, julkaisuja 2007:18 Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta, Opetusministerin työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:43. Lastensuojelulaki (417/2007) Lastensuojelun kehittämisohjelma , Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2006:13, ISSN Lastensuojelun käsikirja Sosiaaliportissa lähtien. ( Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmän muistio (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:25) Sirpa Taskinen: Lastensuojelulaki (417/2007): soveltamisopas. Stakes julkaisuja

22 Liite 1A Alueellisen sosiaalityön työntekijät ja asiakkaat 2006 Liite 1 Työntekijöitä Asiakkaita J o h t a v a t s o s i a a l i t y ö n t e k i j ä t 111 Lapsiperheiden sosiaalityöntekijät 295 Sosiaaliohjaajat 108 Perhetyöntekijät 124,5 Lähityön tekijät 94 Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät 287,5 Sosiaaliohjaajat 112 Ohjaajat 19 *Lastensuojelulaitokset *Perhekodit *Sijaisvanhemmat Lastensuojeluperheet *Lapset (avohuollossa) *Lapset ( avohuoltoon sijoitetut) (*Lapset(huostaan otetut)) *Biologiset vanhemmat *tt-lapsiperheet *tt-yksinhuoltajat *nuoret Toimeentulotukea saavat aikuiset *lapsettomat pariskunnat *yksinäiset Päihdehuollon asiakkaat Muut aikuissosiaalityön asiakkaat (asumispalveluja ja muuta sosiaalista tukea tarvitsevat) n Etuuskäsittely 243,5 Maksatus 93

23 KUUSIKKO KUNNAT Lopullinen Liite 1B LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖSTÄ JA SOSIAALIALAN TYÖSTÄ KERÄTTYJÄ TIETOJA VUONNA 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere * Oulu * Kunnat yhteensä 1. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleet lapset ja nuoret vuoden 2006 aikana Alle 18v v Yhteensä Avohuollon tukitoimien piirissä % alle 18 -vuotiaista 6,2 4,5 6,7 5,8 6,5 7,1 6,0 * Tampereen ja Oulun avohuollon tukitoimien piirissä olevien määrä poikkeaa Stakesille annetuista lukumääristä.tampereen Stakesille annettu lukumäärä (1 885) luvut on tuotettu Effican Stakes ajolla, joka on määritelty sen verran väärin TietoEnatorin toimesta, että ei tuota Stakesin määrittelyn mukaista tilastoa. Oulun tässä raportissa ilmoittamaan avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrään (2014) voi sisältyä / sisältyy myös sellaisia asiakkuuksia, jotka ovat tosiasiallisesti päättyneet jo edeltävän vuoden (2005) aikana. 3. Jälkihuollon sosiaalityön asiakkaat 2006 Lapset/nuoret, jotka ovat olleet jälkihuollon piirissä vuonna Jälkihuollon piirissä % vuotiaista 2,9 2,3 5,2 3,1 2,1 1,7 2,9 4. Lastensuojelun avohuollon huoltosuunnitelmat 2006** 4.1 Tehdyt tai tarkistetut huoltosuunnitelmat vuonna 2006* *Vantaa: tilastoidaan yksi suunnitelma lasta kohti 4.2 Lapsia, joille tehty huoltosuunnitelma vuonna 2006 Tietoa ei saa Alle 18-vuotiaita, joille tehty huoltosuunnitelma % 3,0 3,5 5,4 2,0 0,1 3,3 Avohuollon tukitoien piirissä olevat alle 18v., joille tehty huoltosuunnitelma % 66,1 51,7 94,3 30,4 1,9 57,8 **Kunnat yhteensä suhteutukset ilman Helsingin, Oulun ja Tampereen tietoja. 5. Tuomioistuimelle annetutselvitykset lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Selvitysten määrä vuoden aikana (=perheiden määrä, joita koskien selvitys tehty) Perheitä ei saa erikseen 6. Lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki 6.1 LsL 13 mukaista tukea saaneet lapset/nuoret vuoden aikana Päätökset ( 13) yhteensä LsL:n 13 tukena myönnettyjen eurojen määrä vuonna Lastensuojelun avohuolon sosiaalityö, sijaishuolto Lastensuojelun avohuolon sosiaalityö, avohuolto tukea/lapsi Lastensuojeluilmoitukset Lapset, joista on tehty lasstensuojeluilmoitus(lapsi kertaalleen) joista 0-2-vuotiaita joista 3-6-vuotiaita joista 7-12-vuotiaita joista vuotiaita joista vuotiaita(tai vanhempia) Lastensuojeluilmoitukset syyn mukaisesti jaoteltuna Tietoa ei saa Lapsen käytös tai oireilu Lapsen kaltoinkohtelu Lapsen hoidon laiminlyönti Perhetilanteeseen liittyvät syyt Muut syyt Lastensuojelun tarvetta aiheuttavat tekijät Lapsen käytös tai oireilu Lapsen kaltoinkohtelu Lapsen hoidon laiminlyönti (Vanhemmuuteen liittyvät syyt) Perhetilanteeseen liittyvät syyt Muut syyt