L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko
|
|
- Tarja Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3/30/016 CHEMC30 L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko Monika Österberg On hyödyllistä ymmätää ja pystyä kontroloimaan pintojen välisiä vuorovaikutuksia Miksi nanopartikkelit aggregoituvat? Miten valmistetaan stabiili dispersio? Miksi suolapitoisuuden muutos voi johtaa flokkautumiseen? Miten voidaan vaikuttaa flokkien rakenteeseen? Dispersio Flokkautuminen Sedimentaatio 1
2 3/30/016 Oppimistavoitteet Ymmärrät kolloidaalisen stabiliteetin käytännön vaikutukset ja tunnet tärkeimmät voimat jotka vaikuttavat tähän Ymmärrät miten suolakonsentraatio tai ph vaikuttavat partikkelidispersion stabiliteettiin Osaat myös kertoa tärkeimpien voimien alkuperän Kirjallisuus: Barnes & Gentle, Luku 9 (aika pinnallinen käsittely) Israellachvili, Intermolecular & Surface forces, luvut 11,1 (13,14) (hyvin kirjoitettu kattava selitys, menee syvemmälle kuin mitä kurssilla vaaditaan. Kolloidien stabilisuus 1. luento Flokkulointi/koagulointi Mikä vaikuttaa flokkulointiin: Kuinka usein partikkelit törmäävät: Partikkelikoko Partikkelimuoto Sekoitus Sedimentaatio Törmäystehoon vaikuttaa: Partikkeleiden välinen vuorovaikutus Tämän vuorovaikutuksen riippuvuus etäisyydestä
3 3/30/016 Kolloidalinen stabiliteetti Pintavoimat / Kolloidaaliset vuorovaikutukset: Miten partikkeleiden väliset vuorovaikutukset G(D) ovat riippuvaisia niiden välisestä etäisyydestä G (D) 0 D D Flokkien lujuus ja rakenne Kun kolloidaaliset partikkelit aggregoituvat ne muodostavat flokkeja jotka kasvaessa riittävän suuriksi koaguloituvat. Flokkien lujuuteen ja rakenteeseen vaikuttaa kinetiikka ja partikkeleiden väliset vuorovaikutukset (pintavoimat) E.g.: Nopea koagulointi, voimakas adheesio Huokoinen hauras rakenne, vedenpoisto nopea Hidas koagulointi, heikko adheesio Heikko, mutta tiivimpi flokkirakenne Sovellus: Keraamit, paperinvalmistus, 3
4 3/30/016 Attraktiiviset ja repulsiiviset voimat Kokonaisenergia on vuorovaikutuksien summa, voivat olla repulsiivisia ja attraktiivisia Vuorovaikutusenergia Repulsio Kokonaisenergiakäyrällä (energia etäisyyden funktiona) voi olla minimi ja maksimikohtia summa D Jos halutaan stabiili kolloidalinen dispersiopitää energian silloin olla positiivinen vai negatiivinen? Attraktio D Pintavoimat Kolloidaalisen stabiliteetin DLVOteoria DLVO = Derjaguin Landau Verwey Overbeck Kahden pinnan välinen vuorovaikutus on van der Waals voimien ja sähköstaatisten kaksoiskerrosvoimien summa F tot = F vdw F DL W = Vuorovaikutus energia ( G) F = Vuorovaikutus voima 4
5 3/30/016 Molekyylien väliset Van der Waals voimat Mistä johtuu?: Kiinteiden tai indusoitujen dipolien välinen attraktio Tärkeät molekyyliominaisuudet: dipolimomentti, polarisoituvuus kiinteät dipolit etäisyysriippuvuus: Vuorovaikutus energia W 6 D indusoidut dipolit Voima Molekyyliominaisuudet (dipolimomentti ja polaroitavuus on sisälletty β:n, D = etäisyys 6 F 7 D Johtopäätös: Nämä voimat ovat aina läsnä 5
6 3/30/016 Molekyylien väliset van der Waals voimat Nimi Minkä välillä molekyyliominaisuudet Keesom voima Vapaasti liikkuvat kiinteät Dipolimomentti dipolit Debye voima indusoitu/ kinteä dipoli Dipolimomentti ja polaroitavuus London tai Dispersiovoima Indusoidut dipolit polaroitavuus Kaikilla ovat etäisyydestä rippuvaisia saman kaavan mukaan: vuorovaikutusenergia w 6 D Moleekyyliominaisuudet ovat sisälletty β:n Voima, F 6 7 D Mitkävoimatovatainaläsnä? Pintojen väliset van der Waals voimat Hamaker menetelmä Oletus Kahden makrsoskooppisen kappaleen väliset voimat ovat molekyylien välisten voimien summa Tämä oletus ei ota huomioon seuraavat asiat: Naapuriatoimien väliset vuorovaikutukset Lämpötilan vaikutus Väliaineen vaikutus voimiin ei huomioida 6
7 3/30/016 Hamaker vakio (A H ) A H N M A Hamakervakion avulla vdw vuorovaikutusenergia voidaan kirjoittaa: AH W 1D ρ = tiheys N A = Avogadron vakio M = moolimassa D = pintojen välinen etäisyys W AHR 6D R D R D R vdw vuorovaikutusenergia riippuu kemiasta (Hamaker vakio) ja systeemin geometriasta Lifshitz teoria Huomioi väliaineen. Ei käsittele atomiatomi vuorovaikutuksia vaan kuvaa kappaleet yhtenäisinä kappaleina joilla on tietyt ominaisuudet. surface or particle medium surface or particle 1 3 Kappale 1 vuorovaikuttaa kappale 3:n kanssa väliaineen yli ε 1, n 1 ε, n ε 3, n 3 7
8 3/30/016 8 Hamaker vakio Lifshitz teorian mukaan: n n n n n n n n n n n n h kt A H k= Boltzmannin vakio T = lämpötila h= Planckin vakio ν = UV absorpiotaajuus ε = materiaalin dielektrisyysvakio n = materiaalin taitekerroin Lifshitz kaavaa tarkastamalla päädytään seuraaviin johtopäätöksiin van der Waals vuorovaikutuksista Aina attraktiiviset vakuumissa Aina attraktiiviset identtisten kappaleiden välillä Voivat olla repulsiiviset eri aineiden välillä
9 3/30/016 Esimerkkejä Hamaker vakion arvoista eri systeemeissä Hamaker constants/10 19 J Material (M) M air M M water air M water M Pentane 3,75 0,153 0,363 Hexane 4,07 0,0037 0,360 Dodecan 5,04 0,344 0,50 Quartz, crystal 8,83 1,83 1,70 Calcite 7,0,6,3 Polystyren 6,58 1,06 0,950 Polytetrafluorethylene 3,80 0,18 0,333 Water 3,70 Cellulose 0,84 0,086 vdw vuorovaikutusenergia kahden tason välillä AH W 1D Onko vdw attraktio suurempi vedessä vai imassa? Minkälaisessa systeemissä voi esiintyä repulsiivisia vdw voimia? Sinun pitäisi osata: Että van der Waals voimat ovat aina läsnä Mistä vdw voimat tulevat Lifshitz kaavan avulla ymmärtää milloin vdw voimat ovat attraktiiviset? vdw voimat ovat repulsiiviset? Väliaineen vaikutus vdw voimiin? 9
10 3/30/016 Esimerkki: alumiinipartikkelit dekaliinissa Keraamit valmistetaan konsentroiduista keraamipartikkelisuspensioista. Suspensio flokataan muottiin ja liuotin poistetaan. Paras lujuus ja kovuus saavutetaan kun partikkelikonsentraatio muotissa on mahdollisimman korkea ja tastainen. Epätasasiuus voi johtaa materiaalijännityksiin ja halkeamien muodostukseen. Voiko van der Waals voimien ymmärtäminen auttaa meitä saavuttamaan homogeeninen tiivis rakenne? Mitkä voimat ovat tärkeitä tässä systeemissä? ε(decalin) =.1, ε(aluminium oxide) = 11.6, n(decalin)=1.475 n(aluminiumoxide)=1.75 Mitä tämä kertoo a) van der Waals voimista? b) Sähköstaattisista voimista? 10
11 3/30/016 Van der Waals voima etäisyyden funktiona Voimakas vdw attraktio, jäykkä huokoinen rakenne, huono pakkautuminen. Miten vuorovaikutusenergiaa kannattaisi muuttaa? Adsorboidaan amfifiilinen aine pintaan Mitä pidempi alifaattinen ketju sitä aikaisemmin vuorovaikutus muuttuu repulsiiviseksi 11
12 3/30/016 Kokeellinen testi Keraamisuspensio annetaan tasoittua koeputkessa. Mitataan konsentraatio eri korkeuksissa koeputken pohjasta. Johtopäätös: Van der Waals voimia voidaan muokata adsorboimalla partikkeleiden pinnalle kerros materiaalia jolla on samankaltaiset dielektriset ominaisuudet kun väliaine. Tällä tavalla parannetaan keraamin homogeenisuutta ja siten sen lujuutta. Mieti: Jos alumiinipartikkeleiden pinnalle olisikin adsorboitu ainetta jolla on samat dielektrisyysominaisuudet kun partikkeleilla mikä olisi ollut tulos? Mikä voima johtaa sedimentaatioon? Sähköinen kaksoiskerros 1
13 3/30/016 Miten varautunut pinta muodostuu? Mekanismi Reaktiotia OH ja H kanssa Hilaionien adsorptio Happoryhmien dissosiaatio Ionien kemisorptio Esimerkki Oksidit SiOH OH SiO H O ionikiteet CaCO 3, AgCl Lateksi, selluloosa,.. COOH COO H Fosfaatin ja oksidipinnan välinen reaktio Polyelektrolyyttien tai varautuneiden pintaaktiivisten aineiden adsorptio Melkein kaikki pinnat Mihin pinnan varaus vaikuttaa? Mobiliteetti liike sähkökentässä Zeta potentiaali Potentiaali lähellä partikkelin leikkaustasoa Partikkelidispersion stabiilisuus Varautuneiden aineiden adsorptio Vuorovaikutus pintojen ja partikkeleiden välillä Jotta ymmärrämme nämä asiat meidän pitää ymmärtää miten ionit ovat jakautuneet varautuneen pinnan lähellä! 13
14 3/30/016 Excess positive charge 0 Sähköinen kaksoiskerros Excess negative charge Even ion distribution Kerroksen kokonaisvaraus: o s d = 0 Tiukasti sitoutuneet ionit Stern kerros Diffuusikerros liikkuvat ionit ζ Stern plane Shear plane Diffuusi kaksoiskerros Ionien jakauma diffuusikerroksessa Oletetaan että: (i) Ionit liikkuvat vapaasti eivätkä vuorovaikuta keskenään. (ii) Ioneihin vaikuttaa ainoastaan pinnan sähkökenttä, jolloin niiden potentiaali: zf per mooli. Ionit ovat eksponentiaalisesti jakautuneet kentässä (Boltzmannin laki) c i c o,i exp zf RT c o,i = konsentraatio bulkissa jolloin, 0 kun etäisyys, x ionikonsentraatio vastaionit koionit Distance, x 14
15 3/30/016 Joitain konsepteja Stern kerros= kerros lujasti sitoutuneita ioneita pinnan läheisyydessä Diffuusikerros= kerros liikkuvia ioneita kauempana pinnasta Debye pituus(1/κ) = diffuusikerroksen paksuus Pintavaraus (σ) = sähköinen varaus pintaalayksikköä kohti Pintapotentiaali (Φ 0 ) = Pinnan sähköinen potentiaali Zeta potentiaali ( ζ) = Sähköinen potentiaali leikkauspinnassa liikkuvan partikkelin ja nesteen välillä. Kaksoiskerrosvoima (samanmerkkisten) varautuneiden pintojen välinen voima surface potential, Φ 0 specific diffuse layer adsorption, stern layer Ylimäärä vastaioneita pintojen välillä, potentiaaliero verrattuna muuhun liuokseen> osmoottinen paine > repulsio 15
16 3/30/016 Diffuusikerroksen paksuus Kun ionien sähköstaattinen energia on huomattavasti pienempi kuin niiden terminen energia Eli: zf o << RT, Sähköstaattinen potentiaali etäisyydellä x on: o e x I 1 F RT i z o c r i o, i i z Kun = 1/x, = o /e. c i o, i ionivahvuus F I RT Jos z = z = z (c o, = c o, = c o ) (symmetrinen elektrolyytti) niin 0 rkt e I 1 = Debye pituus, eli diffuusikerroksen paksuus o r Potential Voidaan laskea Debye pituuden suolaliuoksissa 98 K, r = 78.5, z = z = z o, c = c = c o 1 I nm 0, 430 mol dm 3 1 0, 304 z o 1 c o mol dm 3 z o c o ( 1 = 5 nm) c o ( 1 = 0.5 nm) 1 (e.g. NaCl) 0, ,370 (e.g. CaCO 3) 0,0009 0,09 3 0, ,041 M (NaCl) 30 nm nm nm 10 1 nm 10 1 Mieti miten suola vaikuttaa diffuusikerroksen paksuuteen varautuneen partikkelin ympäri ja siten myös dispersion stabiliteettiin 16
17 3/30/016 Silikananopartikkeleiden muokkaus polyelektrolyyteillä SNP = silica nanoparticles PAH = Poly(allylamine hydrochloride) PEI = Polyethylene imine Nypelö et al, 011 Miten määritetään partikkeleiden varausta? Partikkelin liike sähkökentässä ζ ζ Jos partikkelin säde r >> 1/κ Jos r< 1/κ väliaineen viskositeetti, ε = dielektrisyysvakio Zeta potentiaali on kineettinen suure, ei suoraan sama kuin pintapotentiaali 17
18 3/30/016 Isoelektrinen piste ph jolloin zetapotentiaali on nolla 3/30/ DLVO teoria F tot = F van der Waals F electrostatic (F = voima) F vdw = A H R/1D F DL R exp( ) 0 r D DLVO teoria ei selitä: Adsorboituneiden polymeerien aiheuttamat voimat (sterinen repusio, sillottumisattraktio) Repulsiiviset hydraatiovoimat Hydrofobiset voimat Hydrodynaamiset voimat 18
19 3/30/016 DLVO theoria high salt low salt salt independent Pitkillä etäisyyksillä kaksoiskerrosrepulsio dominoi Pienillä etäisyyksillä van der Waals attraktio Korkeissa suolapitoisuuksissa diffuusikerros pienempi The effect of surface charge and material Effect of surface potential G tot /kt Effect of material properties G tot /kt D/nm When the surface potential increases the repulsion increases D/nm When the Hamaker constant increases the repulsion decreases Two plates, A H = J, 10 7 cm 1 Plates, = 103 mv, 10 7 cm 1 19
20 3/30/016 DLVO teorian kokeellinen validointi COOH NH Miksi lateksi on stabiili korkeassa ja matalassa ph:ssa? Miksi lateksi koaguloituu kun ph~7? Miksi lateksi koaguloituu korkeassa suolakonsentraatiossa? Miksi lateksi ei koaguloidu korkeassa phssa ja suolakonsentraatiossa kun suola on KNO 3? Healy et al Adv. Colloid Interface Sci., 9 (1978)303. tai Israelachvili, Intermolecular and Surface Forces p. 80 Suolan vaikutus stabiliteettiin: kriittinen koaguloitumiskonsentraatio Laitoksen nimi
21 3/30/016 Kriittinen koaguloitumiskonsentraatio, ccc Pallomaiset partikkelit: a o = 0.5 m, A H = J, d = 35 mv G tot 10 /J G tot 10 /J 1 8 I = 0.01 M 1 8 I = M D/nm D/nm 4 Kriittinen koaguloitumiskonsentraatio= suolakonsentraatio missä G tot :n maksimi pienenee nollaan (ccc) Schultz Hardy sääntö: d c c k 1 A H z 1 c c k A H z 6 d 5 mv d 100 mv Monivalenttinen vastaioni flokkaa tehokkaammin kuin monovalentti Vertaa Na /Ca tai Al 3 Kriittisen koaguloitumispisteen kokeellinen määritys Turbiditeettimittaus t= 0 Lisätty suola t= 1h 5, 50 and 500 NTU (Nephleometric turbidity units) Suolakonsentraatio nousee ccc 1
22 3/30/016 CaCl vaikutus pihkadispersion stabiliteettiin turbidity Stabiili dispersio CaCl NaCl Ei stabiili, aggregaatteja c (CaCl) mm Miksi pihkadispersio on stabiili matalassa suolakonsentraatiossa? Miksi dispersio aggregoituu korkeassa suolapitoisuudessa? Miksi CaCl destabiloi dispersion tehokkaammin kuin NaCl? Pintavoimat joita DLVO teoria ei pysty selittämään
23 3/30/016 NonDLVO forces Hydration forces short range repulsion due to adsorption of water molecules present between highly hydrophilic surfaces at high salt concentration Hydrophobic interaction longrange attraction between hydrophobic surfaces in water probable reason: air bubbles Forces caused by polymers steric repulsion bridging attraction depletion force Hydraatiovoimat Ylimääräinen repusio hydrofiilisten pintojen välillä tietyissä suolalioksissa Vesi sitoutuu tiukasti pintaan. Vaikeata poistaa viimeinen vesikerros, voi dominoida van der Waals attraktiota. Hydration tendency Ca>Mg>Li>Na>K>Cs Rutland, MW and Christensson, HK Langmuir 6(1990)
24 3/30/016 Polymeerien aiheuttamat voimat Steerinen stabilointi Silloittumisflokkulointi Palataan tähän kun puhutaan polyelektrolyyteistä! Hydrofoobinen attraktio Havaittu hydrofoisten pintojen välillä vesiliuoksissa Monta eri teoriaa on esitetty Todennäköinen selitys: nanokupplien muodostama kapillarivoima Hampton et al, Adv Coll Interface Sci 154 (010) 30. 4
25 3/30/016 Esimerkki hydrofobisesta attraktiosta Hydrophobized silica across water Hampton et al, Adv Coll Interface Sci 154 (010) 30. Pintavoimien tyypillisiä kantamia Interaction Origin Typical range Electrostatic Dissociating ions 10 nm (electroosmotic) van der Waals Steric Bridging Structural Undulation Solvation Hydrophobic Electromagnetic 510 nm interactions Adsorbed 15 nm polymers or surfactants Adsorbed 550 nm polymers or particles Molecular packing 0.5 nm Surface/solvent interactions Capillary pressure 1 nm 1030 nm 5
26 3/30/016 Partikkelikokomääritys Valonsironta laboratoriotyö Rayleigh sironta: kun partikkelikoko << valon aallonpituus Vahvasti riippuvainen partikkelikoosta Erilaiset mikroskooppiset menetelmät 3/30/ Yhteenveto Partikkelien väliset vuorovaikutukset vaikuttavat dispersioiden stabilisuuteen, partikkeleiden flokkaukseen, sekä materiaalien rakenteeseen monessa teollisessa prosessissa (esim. keraamien ja paperin valmistus) 6
L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko
4/13/016 CHEMC30 L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko Monika Österberg On hyödyllistä ymmätää ja pystyä kontroloimaan pintojen välisiä vuorovaikutuksia Miksi nanopartikkelit aggregoituvat?
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto
CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto Monika Österberg, 2019 Sisältö Tenttirakenne Yhteenveto/Tärkeimmät aihealueet Epäselvät asiat Esimerkkikysymyksiä Tenttirakenne 5 kysymystä: lasku, projektityö, laboratoriotyö,
LisätiedotL10 Polyelektrolyytit pinnalla
CHEM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit pinnalla Monika Österberg Polyelektrolyyttiadsorptio (mg/m 1 0.5 2 ) C Muistatteko kemisorption ja fysisorption ero? Adsorptiota kuvataan adsorptioisotermin avulla
LisätiedotPäivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka
Päivän teemat 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta a) Kolloidi- ja pintakemian käytännön haasteet b) Muutamat käsitteet 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Miksi
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto
HEM2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa yhteenveto Monika Österberg, 2017 Vaahdotus erotusmenetelmänä Prosessit: Siistaus, mineraalien rikastus, jätevedenpuhdistus Pintakemian rooli
LisätiedotL6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot
CHEMC2230 Pintakemia L6 Nesteneste rajapinnat: Emulsiot Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 6 Mitä yhdistää näitä tuotteita? Maito Voi Ne ovat emulsioita majoneesi maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti
LisätiedotLuento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0
Luento 9 11.3.016 1 Sähköstaattiset vuorovaikutukset Poissonoltzmann yhtälö Varatut pinnat nesteessä Varatut pallomaiset partikkelit nesteessä Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus = 0 Sähköstaattiset
LisätiedotLuento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0
Luento 9 17.3.017 1 Sähköstaattiset vuorovaikutukset Poissonoltzmann yhtälö Varatut pinnat nesteessä Varatut pallomaiset partikkelit nesteessä Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus = 0 Sähköstaattiset
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@alto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@aalto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotTänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa
Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa 1 CHEMC2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 6 L6 Neste nesterajapinnat: Emulsiot Prof. Monika Österberg Mitä yhdistää näitä tuotteita? maito voi majoneesi Ne ovat
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Prof. Monika Österberg Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle
LisätiedotTeddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011
Teddy 1. harjoituksen malliratkaisu kevät 2011 1. Dipolimomentti voidaan määritellä pistevarauksille seuraavan vektoriyhtälön avulla: µ = q i r i, (1) i missä q i on i:nnen varauksen suuruus ja r i = (x
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotLuku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä
Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman
LisätiedotAdsorptio ja pintojen termodynamiikka
CHEM-C2230 Pintakemia Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Monika Österberg 6.3.2017 1 Päivän teemat ja oppimistavoitteet 1) Kertaus viime luennolta ja laskuesimerkkejä: 1) Kapilaaripaine 2) Kelvinin
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 4 / versio 30. syyskuuta 2015 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali
LisätiedotL10 Polyelektrolyytit liuoksessa
EM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit liuoksessa Monika Österberg ppimistavoite Luennon jälkeen: saat luetella mitkä asiat vaikuttavat polymeerivyyhdin kokoon Tiedät mikä on polyelektrolyytti Ymmärrät
LisätiedotE p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis
763343A IINTEÄN AINEEN FYSIIA Ratkaisut 3 evät 2017 1. Tehtävä: CsCl muodostuu Cs + - ja Cl -ioneista, jotka asettuvat tilakeskeisen rakenteen vuoropaikoille (kuva). Laske tämän rakenteen Madelungin vakion
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotAKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Engineering Science Kemiantekniikan koulutusohjelma Miika Vihavainen AKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotCHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen
CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)
ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016) Henrik Wallén / versio 26. syyskuuta 2016 Sähköstatiikka (Ulaby, luku 4.1 4.5) Maxwellin yhtälöt statiikassa Coulombin voimalaki Gaussin laki Potentiaali Dipolin potentiaali
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotLuento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotNesteen sisäinen kitka ja diffuusio
Nesteen sisäinen kitka ja diffuusio 1 Luento.1.016 (oppikirjan luku 4) Nesteen sisäinen kitka Satunnaiskävelyilmiöitä Diffuusio Diffuusio kalvon läpi Diffuusiotensorikuvaus: Magneettiresonanssi (MR) Hermoratojen
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotEntrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Entrooppiset voimat Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotLuento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r
Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic
LisätiedotSÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017
SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä
Lisätiedotkertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma
infoa kertausta Boltzmannin jakauma Huomenna itsenäisyyspäivänä laitos on kiinni, ei luentoa, ei laskareita. Torstaina laboratoriossa assistentit neuvovat myös laskareissa. Ensi viikolla tiistaina vielä
LisätiedotChapter 3. The Molecular Dance. Luento Terminen liike Kineettinen kaasuteoria Boltzmann-jakauma Satunnaiskävely
Chapter 3. The Molecular Dance 1 Luento 15.1.016 Terminen liike Kineettinen kaasuteoria Boltzmann-jakauma Satunnaiskävely Chapter 3. The Molecular Dance Solut: Korkeasti järjestyneitä systeemeitä Terminen
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
LisätiedotTietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan
3 Sähköstatiikan laskentamenetelmiä Tietoa sähkökentästä tavitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimekiksi jos halutaan tietää missäläpilyönti on todennäköisin suujännitelaitteessa tai mikä on kahden
Lisätiedot12. Eristeet Vapaa atomi
12. Eristeet Eristeiden tyypillisiä piirteitä ovat kovalenttiset sidokset (tai vahvat ionisidokset) ja siitä seuraavat mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet. Makroskooppisen ulkoisen sähkökentän E läsnäollessa
LisätiedotIoniselektiivinen elektrodi
ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotKiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.
Kiteinen aine Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine on hyvä erottaa kiinteästä aineesta, johon kuuluu myös
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 10: Reaalikaasut Pe 1.4.2016 1 AIHEET 1. Malleja, joissa pyritään huomioimaan
LisätiedotLuento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli
Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedot= ωε ε ε o =8,853 pf/m
KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin
LisätiedotLuku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa Käsiteltävät aiheet... Mitä on diffuusio? Miksi sillä on tärkeä merkitys erilaisissa käsittelyissä? Miten diffuusionopeutta voidaan ennustaa? Miten diffuusio riippuu
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotTeddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011
Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
Lisätiedota) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella
Jakso 2. Gaussin laki simerkki 2.1: Positiivinen varaus Q on jakautunut tasaisesti R-säteiseen palloon. Laske sähkökenttä pallon a) ulkopuolella ja b) sisäpuolella etäisyydellä r pallon keskipisteestä.
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
Lisätiedot, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,
S-114.6, Fysiikka IV (EST),. VK 4.5.005, Ratkaisut 1. Selitä lyhyesti mutta mahdollisimman täsmällisesti: a) Keskimääräisen kentän malli ja itsenäisten elektronien approksimaatio. b) Monen fermionin aaltofunktion
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotFysiikka 1. Kondensaattorit ja kapasitanssi. Antti Haarto
Fysiikka Konensaattorit ja kapasitanssi ntti Haarto 4..3 Yleistä Konensaattori toimii virtapiirissä sähköisen potentiaalin varastona Kapasitanssi on konensaattorin varauksen Q ja jännitteen suhe Yksikkö
LisätiedotLuento Pääteemat: Vetysidos Veden ominaisuudet Terminen liike Kineettinen kaasuteoria Boltzmann-jakauma Satunnaiskävely
Luento 0.1.017 1 Pääteemat: Vetysidos Veden ominaisuudet Terminen liike Kineettinen kaasuteoria Boltzmann-jakauma Satunnaiskävely Vetysidos Varattujen ja myös neutraalien molekyylien välillä Kaksi elektronegatiivista
LisätiedotRakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab
Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet
Lisätiedotdl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl
Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl Kukin siirtymä dl voidaan approksimoida suoraviivaiseksi, jolloin vastaava työn elementti voidaan
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotRefraktometrin prisman likaantuminen
Tanja Mäntyvaara Refraktometrin prisman likaantuminen Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 4.11.2011. Työn
Lisätiedota P en.pdf KOKEET;
Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten
Lisätiedot12. Eristeet Vapaa atomi. Muodostuva sähköinen dipolimomentti on p =! " 0 E loc (12.4)
12. Eristeet Eristeiden tyypillisiä piirteitä ovat kovalenttiset sidokset (tai vahvat ionisidokset) ja siitä seuraavat mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet. Makroskooppisen ulkoisen sähkökentän E läsnäollessa
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotSMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO
SMG KENTTÄ JA LIIKKUVA KOORDINAATISTO LiikeJla vaiku5aa siihen, miten kentät syntyvät ja miten hiukkaset kokevat kenben väli5ämät vuorovaikutukset ja miltä kentät näy5ävät. Vara5u hiukkanen kokee sähkömagneebsen
LisätiedotEristeet. - q. Johdannoksi vähän sähköisestä dipolista. Eristeistä
risteet Johdannoksi vähän sähköisestä diolista Diolin muodostaa kaksi itseisarvoltaan yhtä suurta vastakkaismerkkistä varausta, jotka ovat lähellä toisiaan. +q - q a Jos diolin varauksien itseisarvo on
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
Lisätiedot13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto
13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)
ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen
LisätiedotCharacterization of clay using x-ray and neutron scattering at the University of Helsinki and ILL
Characterization of clay using x-ray and neutron scattering at the University of Helsinki and ILL Ville Liljeström, Micha Matusewicz, Kari Pirkkalainen, Jussi-Petteri Suuronen and Ritva Serimaa 13.3.2012
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
LisätiedotSAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO
SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista
LisätiedotPotentiaali ja potentiaalienergia
Luku 2 Potentiaali ja potentiaalienergia 2.1 Sähköstaattinen potentiaali ja sähkökenttä Koska paikallaan olevan pistemäisen varauksen aiheuttamalla Coulombin sähkökentällä on vain radiaalikomponentti,
LisätiedotVIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA
VIELÄ KÄYTÄNNÖN ASIAA Kurssin luentomuis8inpanot (ja tulevat laskarimallit) näkyvät vain kun olet kirjautunut sisään ja rekisteröitynyt kurssille WebOodin kauga Kurssi seuraa oppikirjaa kohtuullisen tarkkaan,
LisätiedotVeden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5
REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotLuento 9: Potentiaalienergia
Luento 9: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta
LisätiedotViral DNA as a model for coil to globule transition
Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotLuento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia
Luento 11: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia 1 / 22 Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat
Lisätiedot