Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa
|
|
- Minna Ahola
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa 1
2 CHEMC2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 6 L6 Neste nesterajapinnat: Emulsiot Prof. Monika Österberg
3 Mitä yhdistää näitä tuotteita? maito voi majoneesi Ne ovat emulsioita maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti
4 Oppimistavoitteet Luennon jälkeen osaat: Selittää konseptit emulsio, emulgointiaine, kermottuminen ja emulsion hajoaminen Erottaa O/W ja W/Oemulsiot toisistaan Selittää misellin, emulsion ja mikroemulsion erot Luetella eri tapoja stabilisoida emulsioita ja osaat myös tarkemmin selittää steerisen ja sähköstaatisen stabiloinnin mekanismit Antaa esimerkkejä emulsioista Kertoa mikä yhdistää emulsion ja vaahdon 4
5 Sisältö Emulsiot Määritys O/W ja W/Oemulsiot Emulsioiden stabilointi Miten emulsioita muodostetaan ja niiden ominaisuudet Faasidiagrammit Mikroemulsiot Vaahdot 5
6 Emulsiot: määritys Emulsio on Kahden toisiinsa luonnostaan sekoittumattoman nesteen seos Termodynaamisesti epästabiili Kolloidi Koostuu dispergoituneesta faasista (nestepisarat), jotka ovat dispergoituneet jatkuvaan faasiin (toinen neste) Onko vedellä laimennettu viskipaukku emulsio? Entä samppanja? Maito? 6
7 Emulsiot: O/W ja W/O Emulsio muodostuu poolisesta nesteestä (usein vesi) ja poolittomasta nesteestä (öljy), joka ei liukene pooliseen nesteeseen vesi öljy öljy vesi Öljyvesi (oil in water, O/W) emulsio Vesiöljy (water in oil, W/O) emulsio 7
8 Kokojakauma Monodispersiivinen emulsio Polydispersiivinen emulsio N N Halkaisija Halkaisija N = tietyn kokoisten pisaroiden määrä Mittausmenetelmät: valonsironta (luento 8) 8
9 Tavalliset makroemulsiot ovat termodynaamisesti epästabiileja Hajoavat nopeasti eri faaseiksi miksi? Pintajännitys veden ja öljyn välillä olevassa rajapinnassa on korkea Pisarat kasvavat nopeasti minimoidakseen rajapintaa ja siten energiaa Emulsio hajoaa Tarvitaan kolmas komponentti stabiloimaan systeemiä: emulgointiaine 9
10 Mailman suosituin emulsio (?) Sisältää: Kermaa, maitoa, sokeria, Lisätään kananmunan keltuaista stabiloimaan emulsiota. Lesitiini toimii emulgointiaineena. Wikipedia Toinen esimerkki: majoneesi 10
11 Miten emulsiota stabiloidaan? I Lisätään emulgointiainetta adsorboituu vesi öljyrajapintaan Emulsion muodostukseen ja stabilointiin voidaan käyttää pintaaktiivisia aineita, muita amfifiilisia molekyylejä, proteiineja, polymeerejä ja nanopartikkeleita. Miten pintaaktiivinen aine adsorboituu rajapintaan alla olevissa emulsiotyypeissä? vesi öljy vesi öljy vesi öljy vesi öljy 11
12 Miten emulsiota stabiloidaan? II Veden virtaus Stabilointimekanismeja: Rajapinnan pintajännityksen pienentäminen Sähköstaattinen repulsio Steerinen repulsio öljy öljy Marangonieffekti: johtuu pintajännitysgradientista Barnes&Gentle, 2005, s
13 Sähköstaattinen repulsio surface potential, Φ 0 specific adsorption, stern layer Sama periaate pisaralle kuin kiinteälle partikkelille diffuse layer On herkkä suolapitoisuudelle Toimii paremmin (vain) O/Wemulsioiden stabilointiin Syvällisemmin 8. luennolla 13
14 Voimien tasapaino Kokonaisvoima = attraktiivinen van der Waals voima sähköstaattinen repulsio F tot = F van der Waals F electrostatic (F = force) Riippuu: etäisyydestä suolapitoisuudesta varauksesta 15
15 Steerinen stabilointi Amfifiiliset polymeerit Kiinteä partikkeli Pisara Entropiaeffekti: Vähemmän konformaatiovapausasteita kun pisarat/partikkelit lähestyvät toisiaan 16
16 Pickering emulsio = Partikkeleilla stabiloitu emulsio Mekanismi: Steerinen stabilointi vähentää vedenpoistoa pisaroiden välistä Partikkelit: Epäorgaaniset: (hydrofoboitu) SiO2 Luonnonpartikeleita: ligniini, celluloosa, kitiini, proteiinit Käyttö: Vaahdot eristematerialit, kevyet huokoiset materiaalit, Kitosaani nanopartikkeleita vesi/öljy rajapinnassa (konfokaali mikroskopia) Bakteeriselluloosa rajapinnassa polymeroidun styreenin ja veden välillä (pyyhkäisy elektronimikrosko pia) Lam et al Current Opinion in Colloid & Interface Science 19 (2014)
17 Kertaus: Miten stabiloidaan emulsioita? 1. Tärkein mekanismi: 2. Muita menetelmiä: Pintajännityksen alentaminen, käytetään pintaaktiivisia aineita 2. Pintajännityksen alentamisen lisäksi myös: 1. Sähköstaattinen stabilointi, pintaaktiivinen aine, joka on myös varautunut 2. Steerinen stabilointi joko amfifiilisen polymeerin avulla tai partikkeleiden avulla (pickering emulsion) 18
18 Emulsion stabiliteetti ja hajoaminen Flokkulointi Kermottuminen Emulsio Huomaa ero Mihin kermottumista voidaan käyttää? Barnes & Gentle s.124 Pisaroiden yhteenkasvaminen Hajoaminen 19
19 Miten emulsioita valmistetaan? Mekaaninen dispergointi Vesi öljy emulgointiaine voimakas sekoitus Kondensaatio Liuotetaan öljy etanoliin ja lisätään veteen. Etanoli liukenee veteen ja öljypisarat jäävät. Water emulsifier Oil ethanol 20
20 Emulsion ominaisuuksiin vaikuttavia parametreja Öljy vesitilavuussuhde Öljyn ominaisuudet Emulgointiaineen ominaisuudet Suola, lämpötila Valmistusmenetelmä 21
21 O/W ja W/Oemulsiot O/W ja W/Oemulsioiden viskositeetti ja johtokyky eroavat. Johtokyky: O/W > W/O Viskositeetti: O/W < W/O Inversio: muutos yhdestä emulsiotyypistä toiseen
22 Muodostuuko O/W vai W/Oemulsio? Winsorin suhde: RR = EE LLLL EE HHHH E LO = Vuorovaikutusenergia lipofiilisen (L) hännän ja öljyfaasin (O) välillä E HW = Hydrofiilisen pään (head=h) ja veden (water=w) välinen vuorovaikutusenergia ELO (L) R < 1 O/Wemulsio (Winsor I emulsio) Water Oil EHW (H) R > 1 W/Oemulsio (Winsor II emulsio) Oil Water 23
23 Johdatus faasidiagrammeihin Kronberg et al kappale 5 Kolmen komponentin seos: Mikä on kaikkien kompponenttien konsentraatio pisteessä p? A: 10%, B 60%, C:30% 24
24 R>1 Slide courtesy: Orlando Rojas 25
25 S Tehtävä 1: Mikä on faasin koostumus pisteessä A? Tehtävä 2: Mitkä ovat kahden faasin koostumukset tviivalla BC? A Tehtävä 3: Kuinka suuri osa kutakin faasia on kohdassa D? P=1 P=2 presemo.aalto.fi/ pintakemia W B D C O
26 S Tehtävä 1: Mikä on faasin koostumus pisteessä A? Tehtävä 2: Mitkä ovat kahden faasin koostumukset tviivalla BC? W: 30 % S: 60 % O: 10 % A Tehtävä 3: Kuinka suuri osa kutakin faasia on kohdassa D? P=1 presemo.aalto.fi/ pintakemia W: 75 % S: 10 % O: 15 % W B 60 % P=2 D 40 % C W: 15 % S: 15 % O: 70 % O
27 Muodostuuko O/W vai W/Oemulsio? HydrophilicLipophilic Balance (HLB) (L) (H) Myös lipofiilisen hännän (L) ja hydrofiilisen pään (H) kokosuhde vaikuttaa emulsion muotoon 28
28 Mikroemulsiot Termodynaamisesti stabiileja Muodostuvat spontaanisti sekoittaessa öljy, vesi ja emulgointiaine Tarvitaan usein enemmän kuin kahta komponenttia (surfactant cosurfactant) Emulsio Mikroemulsio Mikroemulsiot ovat kirkkaita kun taas normaalit emulsiot ovat maitomaisia Miksi? Pisaroiden koko: 1 60 nm Mitkä ovat misellin, mikroemulsion ja emulsion erot? 29
29 Muita emulsiotyyppejä vesi öljy 1 öljy 2 vesi öljy 2 öljy 1 Biemulsio: kaksi eri öljyfaasia vedessä O/W/Oemulsio 30
30 Vaahto I neste kaasu vaahto kaasu neste Vaahto on dispersio, jonka jatkuva faasi on neste (tai kiinteä aine) ja dispergoitunut aine on kaasu 31
31 Vaahto II Vaahdot ovat termodynaamisesti epästabiileja Vaahdot eivät muodostu puhtaissa nesteissä Pintajännitys rajapinnassa korkea Energian minimointi: vähennetään rajapinnan pintaalaa Kaasukuplat kasvavat yhteen (coalescence) Vaahto hajoaa Coalescence: 32
32 Vaahto III Molekyylit, jotka adsorboituvat neste kaasurajapintaan, stabiloivat vaahtoa. Esim. pintaaktiiviset aineet, proteiinit, amfifiiliset polymeerit ja hydrofobiset nanopartikkelit stabiloivat vaahtoa. Saippuakalvo 33
33 Vaahdon muodostus Sekoitus, ravistus Kaasun injektointi, kaasukuplan puhallus Mineraalien flotaatio 34
34 Vaahdon muodostus esimerkkejä Kaasun vapautuminen tai muodostus Turbulentti ohuen nestesuihkun sekoitus kaasun kanssa 35
35 Osaatko? Selittää konseptit emulsio, emulgointiaine, kermottuminen ja emulsion hajoaminen Erottaa O/W ja W/Oemulsiot toisistaan Selittää misellin, emulsion ja mikroemulsion erot Luetella eri tapoja stabilisoida emulsioita ja osaat myös tarkemmin selittää steerisen ja sähköstaatisen stabiloinnin mekanismit Antaa esimerkkejä emulsioista Kertoa mikä yhdistää emulsion ja vaahdon 36
36 Yhteenveto Emulsio on kolloidi ja koostuu dispergoituneesta faasista (nestepisarat) jotka ovat dispergoituneet jatkuvaan faasiin (toinen neste) Emulgointiainetta käytetään emulsion stabilointiin, se adsorboituu neste nesterajapintaan vähentäen pintajännitystä Pintaaktiiviset aineet, proteiinit, polymeerit, nanopartikkelit Steerinen ja elektrostaattinen stabilointi vesi öljy vesi öljy O/Wemulsio W/Oemulsio öljy vesi vesi öljy 37
37 Emulsion stabiliteetti ja hajoaminen Flokkulointi Kermottuminen Emulsio Pisaroiden yhteenkasvaminen Hajoaminen 38
38 Kirjallisuus Interfacial Science: An Introduction, Barnes & Gentle Luku 6 Foundations of Colloid Science, Hunter (Kolloidisten dispersioiden valmistaminen 1.4.1), Emulsiot 1.4.4, Stabilointi 1.6, Koaguloinnista 1.6.2, Steerinen stabilointi Surface chemistry of surfactants and polymers, Kronberg & Holmberg & Lindman Luvusta 24 sivut ja 441 Luku 5 faasidiagrammeista Faasidiagrammeista myös täällä 40
39 Projektityön ensimmäinen palautus Yes/No: Yes= ei asiavieheitä voitte tulostaa posterin 41
40 Posteritulostus (tarkemmat oheet tulossa MyCourseen) Lisäohjeita posteritulostukseen. Käykää täyttämässä Unigrafian tilauslomakkeen: Huomatkaa seuraavat asiat: Koko A1, mattapaperi 140 g, ei laminointia, noudatte itse, ei kuljetusputkea Tiedosto pdfmuodossa. Kun olette ladanneet posteritiedoston pdf muodossa: Painakaa lisää ostoskoriin. Seuraavalla sivulla klikkaa mene kassalle. Asiakastiedot sivulla on alakulmassa vaihtoehtona Maksa paytrailin kautta tai Laskutus. Klikatkaa laskutus. Muistakaa vielä muuttaa toimitus nouto Otaniemi eikä nouto Pitäjänmäki. Sen jälkeen alla oleva tieto löytänee oikeat paikat. 42
L6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot
CHEMC2230 Pintakemia L6 Nesteneste rajapinnat: Emulsiot Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 6 Mitä yhdistää näitä tuotteita? Maito Voi Ne ovat emulsioita majoneesi maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Prof. Monika Österberg Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto
CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto Monika Österberg, 2019 Sisältö Tenttirakenne Yhteenveto/Tärkeimmät aihealueet Epäselvät asiat Esimerkkikysymyksiä Tenttirakenne 5 kysymystä: lasku, projektityö, laboratoriotyö,
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto
HEM2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa yhteenveto Monika Österberg, 2017 Vaahdotus erotusmenetelmänä Prosessit: Siistaus, mineraalien rikastus, jätevedenpuhdistus Pintakemian rooli
Lisätiedot782630S Pintakemia I, 3 op
782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@alto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg
CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@aalto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,
LisätiedotPäivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka
Päivän teemat 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta a) Kolloidi- ja pintakemian käytännön haasteet b) Muutamat käsitteet 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Miksi
LisätiedotAdsorptio ja pintojen termodynamiikka
CHEM-C2230 Pintakemia Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Monika Österberg 6.3.2017 1 Päivän teemat ja oppimistavoitteet 1) Kertaus viime luennolta ja laskuesimerkkejä: 1) Kapilaaripaine 2) Kelvinin
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Prof. Monika Österberg Sisältö Pinta-aktiiviset aineet Ominaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 6.11. ja tiistai 7.11. Pohdintaa Mitä tai mikä ominaisuus lämpömittarilla
LisätiedotTässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen
KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen
LisätiedotHEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET
HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos
LisätiedotTermodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
Lisätiedot2. Pintajännitys ja kostutus
CHEM-C2230 2. Pintajännitys ja kostutus Prof Monika Österberg Osaamistavoitteet Barnes & Gentle: luku 2 Luennon jälkeen ymmärrät miksi vesi leviää poolisille pinnoille mutta ei poolittomille. Tunnet käsitteet:
LisätiedotL10 Polyelektrolyytit pinnalla
CHEM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit pinnalla Monika Österberg Polyelektrolyyttiadsorptio (mg/m 1 0.5 2 ) C Muistatteko kemisorption ja fysisorption ero? Adsorptiota kuvataan adsorptioisotermin avulla
LisätiedotPalautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina
PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2018 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2/3, 4, 5/6, 7/8, 9 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1, 2, 3 ja 9 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
Lisätiedot4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
Epäselvät asiat: Koheesio ja adheesio: https://www.khanacademy.org/science/biology/water-acidsand-bases/cohesion-and-adhesion/v/capillary-action-andwhy-we-see-a-meniscus Poolisuus CHEM-C2230 Pintakemia
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotFaasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.
FAASIDIAGRAMMIT Määritelmiä Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. Esimerkkejä: (a) suolaliuos (P=1),
LisätiedotVaahdot elintarvikkeiden kemiassa valkuaisvaahto
Vaahdot elintarvikkeiden kemiassa valkuaisvaahto Kandidaatin tutkielma Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Tekijä: Ilona Linnavuori
LisätiedotPuhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p
KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotPulmallinen päivä apteekin lääkevalmistajana
Pulmallinen päivä apteekin lääkevalmistajana Tässä työssä valmistetaan itse emulsiovoide ja tehdään siitä tukkoisuutta avaava flunssavoide emulsiovoiteesta, mentolista ja eteerisistä öljyistä. Ennakkotehtävät
LisätiedotPINTA-AKTIIVISET AINEET
PINTA-AKTIIVISET AINEET 1 ohdanto Aineita; jotka laskevat liuoksen pintajännitystä kutsutaan pinta-aktiivisiksi aineiksi. Voimakkaasti pintajännitystä alentavia aineita kutsutaan tensideiksi. Tällaisia
Lisätiedotkemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)
Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.
LisätiedotFaasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1
Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.
Lisätiedot4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio
CHEM-C2230 Pintakemia 4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Monika Österberg Barnes & Gentle: luku 4 Sisältö Pinta-aktiiviset aineet minaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotCopyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet
Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi Emulsifying paste Tuote Emulsio paste = Emulgontiaineosa rasvahappo 12g/kg-l Sitoo rasva molekyylit 50% rasva / neste seos Majoneesi,
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 28.11. ja tiistai 29.11. Kotitentti Julkaistaan to 8.12., palautus viim. to 22.12.
LisätiedotAtomi. Aineen perusyksikkö
Atomi Aineen perusyksikkö Aine koostuu molekyyleistä, atomeista tai ioneista Yhdiste on aine joka koostuu kahdesta tai useammasta erilaisesta atomista tai ionista molekyylit rakentuvat atomeista Atomit
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotTikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014
Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014 Laboratorioteknologian päätehtävät asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin
LisätiedotPakastekakut. Juhlasesonkeihin
Pakastekakut Juhlasesonkeihin Sacherkakku, laktoositon 75036 Leipurin SACHERKAKKU 6x830 g Ainekset: Sokeri, aprikoositäyte (sokeri, aprikoosi, vesi, muunnettu tärkkelys E1442, hyytelöimisaineet E440, E452,
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotL8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko
3/30/016 CHEMC30 L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko Monika Österberg On hyödyllistä ymmätää ja pystyä kontroloimaan pintojen välisiä vuorovaikutuksia Miksi nanopartikkelit aggregoituvat?
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotTehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon
Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo
LisätiedotKiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)
Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen
LisätiedotHeikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotJohdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin
Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Torstai 27.10.2016 klo 14-16 Luennon tavoite Tutustua eri tapoihin määrittää termodyn. tasapaino laskennallisesti Tutustua termodynaamisten
Lisätiedot781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)
781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) ma ti ke to pe 12.9. klo 12-14 19.9. klo 12-14 26.9. klo 12-14 3.10. klo 12-14 KE351 10.10. klo 12-14 17.10. klo 12-14 24.10. klo 12-14 31.10. klo 12-14 KE351 14.9.
LisätiedotL5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö
CHEM-C2230 Pintakemia L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku 5 8.3.2017 1 Epäselvät asiat viime luennolta Määrityksiä Pinta-aktiivinen aine (tensidi,
LisätiedotLuku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste
Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää
LisätiedotPHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 7.11. ja tiistai 8.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan
Lisätiedot3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä
3Työ Edellisessä luvussa käsittelimme systeemin sisäenergian muutosta termisen energiansiirron myötä, joka tapahtuu spontaanisti kahden eri lämpötilassa olevan kappaleen välillä. Toisena mekanismina systeemin
LisätiedotLiukeneminen 31.8.2016
Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä
LisätiedotLämpöopin pääsäännöt
Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia
LisätiedotCHEM-C2400 Sidoksesta Rakenteeseen. Ville Jokinen, Sami Lipponen, Orlando Rojas
CHEM-C2400 Sidoksesta Rakenteeseen Ville Jokinen, Sami Lipponen, Orlando Rojas Opettajat: Ville Jokinen, Metallit/keraamit ville.p.jokinen@aalto.fi Sami Lipponen, Polymeerit sami.lipponen@aalto.fi Orlando
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Touko Herranen Toni Mäkelä Luento 11: Faasitransitiot Ke 29.3.2017 1 AIHEET 1. 1. kertaluvun transitioiden (esim.
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö
CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Prof. Monika Österberg Langmuir Blodgett-monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotAKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Engineering Science Kemiantekniikan koulutusohjelma Miika Vihavainen AKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:
LisätiedotKEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa
LisätiedotKemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006
Kemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006 Alkusanat Kemiaa keittiössä teema sisältää monia mielenkiintoisia kemian aiheita ja ilmiöitä
LisätiedotAmelie Majorin. Sähköiset menetelmät teknisten rasvojen puhdistukseen
Amelie Majorin Sähköiset menetelmät teknisten rasvojen puhdistukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kemiantekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 18.4.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotWIENERIT JA KAHVILEIVÄT:
WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER ***************** VEHNÄJAUHO, LAKTOOSITON KASVIRASVA [sis.mm. osittain kovetetut kasvirasvat ja öljyt, emulgointiaineet (rasvahappojen mono- ja diglyseridit, lesitiini),
LisätiedotHollandaise-kastike vanhojen ja uusien valmistusmenetelmien kemia
LUMAT 1(2), 2013 Hollandaise-kastike vanhojen ja uusien valmistusmenetelmien kemia Anu Hopia Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisyksikkö, Turun yliopisto anu.hopia@gmail.com Merja Sillanpää Jyväskylän
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 10: Reaalikaasut Pe 1.4.2016 1 AIHEET 1. Malleja, joissa pyritään huomioimaan
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotUltrasil 73. Kuvaus. Ominaisuudet. Käyttö. Hapan, pinta-aktiivisia aineita sisältävä nestemäinen membraanien pesuaine
Ultrasil 73 Kuvaus Hapan, pinta-aktiivisia aineita sisältävä nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet irrottaa tehokkaasti rasvaa ja mineraaliöljyä sekä epäorgaanisia jäämiä ei sisällä fosforia tai
LisätiedotL8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko
4/13/016 CHEMC30 L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko Monika Österberg On hyödyllistä ymmätää ja pystyä kontroloimaan pintojen välisiä vuorovaikutuksia Miksi nanopartikkelit aggregoituvat?
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotJohdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin
Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Torstai 7.9.2017 klo 8-10 Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö Eetu-Pekka Heikkinen, 2017 Luennon tavoite Tutustua eri tapoihin määrittää
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
Lisätiedot5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions. Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water
5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water Vesimolekyyli poolinen polar pieni small muodostaa vetysidoksia
LisätiedotPHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)
PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset
LisätiedotPakasteleivokset. Kahvihetkiin
Pakasteleivokset Kahvihetkiin Uudet Leipurin Pakasteleivokset; Omenaleivos, Aleksanterinleivos, Rommileivos sekä Bebeleivos. Vain sulatus ja esille tiskiin! Tutustu myös leivoksille sopiviin näyttäviin
LisätiedotKOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: n 1h. MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu. Mihin kananmunan valkuaisen käyttäminen
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotLUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET
LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET Pentti JÄRVELÄ TkT, professori Materiaalioppi Muoviryhmä 1 MIKSI LUONNON MATERIAALEJA Halutaan säästää fossiilisia materiaaleja (?) Biomateriaalien elinkaariarvio
LisätiedotALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA
(1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotVedestä ja 1,2-dikloorietaanista muodostetun mikroemulsion polarisoiminen
Vedestä ja 1,2-dikloorietaanista muodostetun mikroemulsion polarisoiminen Pro Gradu tutkielma TOMI IIVONEN Epäorgaanisen kemian laboratorio Kemian laitos, Helsingin yliopisto Maaliskuu 2013 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotMETALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus
METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan
Lisätiedot(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)
FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN
LisätiedotSeosten erotusmenetelmiä
Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)
LisätiedotPeruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)
SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus
LisätiedotRakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaali Rakennesuunnittelu
LisätiedotAktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle
P3-topax 66 Aktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet poistaa tehokkaasti rasva- ja proteiinilikaa tuhoaa tehokkaasti bakteereja
LisätiedotW el = W = 1 2 kx2 1
7.2 Elastinen potentiaalienergia Paitsi gravitaatioon, myös materiaalien deformaatioon (muodonmuutoksiin) liittyy systeemin rakenneosasten keskinäisiin paikkoihin liittyvää potentiaalienergiaa Elastinen
LisätiedotKEHITTÄMISTUTKIMUS: RELEVANTTI TUTKIMUKSELLINEN JA KOKEELLINEN OPISKELU LÄÄKEKEMIAN KONTEKSTISSA
KEHITTÄMISTUTKIMUS: RELEVANTTI TUTKIMUKSELLINEN JA KOKEELLINEN OPISKELU LÄÄKEKEMIAN KONTEKSTISSA Tanja Luostari Pro gradu -tutkielma Päivämäärä 27.3.2018 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotWIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER
WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER VEHNÄJAUHO, LAKTOOSITON KASVIRASVA [kasviöljy ja -rasva (osittain kovetettu), vesi, suola, emulgointiaine E450,E471, happamuudensäätöaine E330,E339,E341, aromi ]VESI,SOKERI,
Lisätiedot