Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa"

Transkriptio

1 Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa 1

2 CHEMC2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 6 L6 Neste nesterajapinnat: Emulsiot Prof. Monika Österberg

3 Mitä yhdistää näitä tuotteita? maito voi majoneesi Ne ovat emulsioita maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti

4 Oppimistavoitteet Luennon jälkeen osaat: Selittää konseptit emulsio, emulgointiaine, kermottuminen ja emulsion hajoaminen Erottaa O/W ja W/Oemulsiot toisistaan Selittää misellin, emulsion ja mikroemulsion erot Luetella eri tapoja stabilisoida emulsioita ja osaat myös tarkemmin selittää steerisen ja sähköstaatisen stabiloinnin mekanismit Antaa esimerkkejä emulsioista Kertoa mikä yhdistää emulsion ja vaahdon 4

5 Sisältö Emulsiot Määritys O/W ja W/Oemulsiot Emulsioiden stabilointi Miten emulsioita muodostetaan ja niiden ominaisuudet Faasidiagrammit Mikroemulsiot Vaahdot 5

6 Emulsiot: määritys Emulsio on Kahden toisiinsa luonnostaan sekoittumattoman nesteen seos Termodynaamisesti epästabiili Kolloidi Koostuu dispergoituneesta faasista (nestepisarat), jotka ovat dispergoituneet jatkuvaan faasiin (toinen neste) Onko vedellä laimennettu viskipaukku emulsio? Entä samppanja? Maito? 6

7 Emulsiot: O/W ja W/O Emulsio muodostuu poolisesta nesteestä (usein vesi) ja poolittomasta nesteestä (öljy), joka ei liukene pooliseen nesteeseen vesi öljy öljy vesi Öljyvesi (oil in water, O/W) emulsio Vesiöljy (water in oil, W/O) emulsio 7

8 Kokojakauma Monodispersiivinen emulsio Polydispersiivinen emulsio N N Halkaisija Halkaisija N = tietyn kokoisten pisaroiden määrä Mittausmenetelmät: valonsironta (luento 8) 8

9 Tavalliset makroemulsiot ovat termodynaamisesti epästabiileja Hajoavat nopeasti eri faaseiksi miksi? Pintajännitys veden ja öljyn välillä olevassa rajapinnassa on korkea Pisarat kasvavat nopeasti minimoidakseen rajapintaa ja siten energiaa Emulsio hajoaa Tarvitaan kolmas komponentti stabiloimaan systeemiä: emulgointiaine 9

10 Mailman suosituin emulsio (?) Sisältää: Kermaa, maitoa, sokeria, Lisätään kananmunan keltuaista stabiloimaan emulsiota. Lesitiini toimii emulgointiaineena. Wikipedia Toinen esimerkki: majoneesi 10

11 Miten emulsiota stabiloidaan? I Lisätään emulgointiainetta adsorboituu vesi öljyrajapintaan Emulsion muodostukseen ja stabilointiin voidaan käyttää pintaaktiivisia aineita, muita amfifiilisia molekyylejä, proteiineja, polymeerejä ja nanopartikkeleita. Miten pintaaktiivinen aine adsorboituu rajapintaan alla olevissa emulsiotyypeissä? vesi öljy vesi öljy vesi öljy vesi öljy 11

12 Miten emulsiota stabiloidaan? II Veden virtaus Stabilointimekanismeja: Rajapinnan pintajännityksen pienentäminen Sähköstaattinen repulsio Steerinen repulsio öljy öljy Marangonieffekti: johtuu pintajännitysgradientista Barnes&Gentle, 2005, s

13 Sähköstaattinen repulsio surface potential, Φ 0 specific adsorption, stern layer Sama periaate pisaralle kuin kiinteälle partikkelille diffuse layer On herkkä suolapitoisuudelle Toimii paremmin (vain) O/Wemulsioiden stabilointiin Syvällisemmin 8. luennolla 13

14 Voimien tasapaino Kokonaisvoima = attraktiivinen van der Waals voima sähköstaattinen repulsio F tot = F van der Waals F electrostatic (F = force) Riippuu: etäisyydestä suolapitoisuudesta varauksesta 15

15 Steerinen stabilointi Amfifiiliset polymeerit Kiinteä partikkeli Pisara Entropiaeffekti: Vähemmän konformaatiovapausasteita kun pisarat/partikkelit lähestyvät toisiaan 16

16 Pickering emulsio = Partikkeleilla stabiloitu emulsio Mekanismi: Steerinen stabilointi vähentää vedenpoistoa pisaroiden välistä Partikkelit: Epäorgaaniset: (hydrofoboitu) SiO2 Luonnonpartikeleita: ligniini, celluloosa, kitiini, proteiinit Käyttö: Vaahdot eristematerialit, kevyet huokoiset materiaalit, Kitosaani nanopartikkeleita vesi/öljy rajapinnassa (konfokaali mikroskopia) Bakteeriselluloosa rajapinnassa polymeroidun styreenin ja veden välillä (pyyhkäisy elektronimikrosko pia) Lam et al Current Opinion in Colloid & Interface Science 19 (2014)

17 Kertaus: Miten stabiloidaan emulsioita? 1. Tärkein mekanismi: 2. Muita menetelmiä: Pintajännityksen alentaminen, käytetään pintaaktiivisia aineita 2. Pintajännityksen alentamisen lisäksi myös: 1. Sähköstaattinen stabilointi, pintaaktiivinen aine, joka on myös varautunut 2. Steerinen stabilointi joko amfifiilisen polymeerin avulla tai partikkeleiden avulla (pickering emulsion) 18

18 Emulsion stabiliteetti ja hajoaminen Flokkulointi Kermottuminen Emulsio Huomaa ero Mihin kermottumista voidaan käyttää? Barnes & Gentle s.124 Pisaroiden yhteenkasvaminen Hajoaminen 19

19 Miten emulsioita valmistetaan? Mekaaninen dispergointi Vesi öljy emulgointiaine voimakas sekoitus Kondensaatio Liuotetaan öljy etanoliin ja lisätään veteen. Etanoli liukenee veteen ja öljypisarat jäävät. Water emulsifier Oil ethanol 20

20 Emulsion ominaisuuksiin vaikuttavia parametreja Öljy vesitilavuussuhde Öljyn ominaisuudet Emulgointiaineen ominaisuudet Suola, lämpötila Valmistusmenetelmä 21

21 O/W ja W/Oemulsiot O/W ja W/Oemulsioiden viskositeetti ja johtokyky eroavat. Johtokyky: O/W > W/O Viskositeetti: O/W < W/O Inversio: muutos yhdestä emulsiotyypistä toiseen

22 Muodostuuko O/W vai W/Oemulsio? Winsorin suhde: RR = EE LLLL EE HHHH E LO = Vuorovaikutusenergia lipofiilisen (L) hännän ja öljyfaasin (O) välillä E HW = Hydrofiilisen pään (head=h) ja veden (water=w) välinen vuorovaikutusenergia ELO (L) R < 1 O/Wemulsio (Winsor I emulsio) Water Oil EHW (H) R > 1 W/Oemulsio (Winsor II emulsio) Oil Water 23

23 Johdatus faasidiagrammeihin Kronberg et al kappale 5 Kolmen komponentin seos: Mikä on kaikkien kompponenttien konsentraatio pisteessä p? A: 10%, B 60%, C:30% 24

24 R>1 Slide courtesy: Orlando Rojas 25

25 S Tehtävä 1: Mikä on faasin koostumus pisteessä A? Tehtävä 2: Mitkä ovat kahden faasin koostumukset tviivalla BC? A Tehtävä 3: Kuinka suuri osa kutakin faasia on kohdassa D? P=1 P=2 presemo.aalto.fi/ pintakemia W B D C O

26 S Tehtävä 1: Mikä on faasin koostumus pisteessä A? Tehtävä 2: Mitkä ovat kahden faasin koostumukset tviivalla BC? W: 30 % S: 60 % O: 10 % A Tehtävä 3: Kuinka suuri osa kutakin faasia on kohdassa D? P=1 presemo.aalto.fi/ pintakemia W: 75 % S: 10 % O: 15 % W B 60 % P=2 D 40 % C W: 15 % S: 15 % O: 70 % O

27 Muodostuuko O/W vai W/Oemulsio? HydrophilicLipophilic Balance (HLB) (L) (H) Myös lipofiilisen hännän (L) ja hydrofiilisen pään (H) kokosuhde vaikuttaa emulsion muotoon 28

28 Mikroemulsiot Termodynaamisesti stabiileja Muodostuvat spontaanisti sekoittaessa öljy, vesi ja emulgointiaine Tarvitaan usein enemmän kuin kahta komponenttia (surfactant cosurfactant) Emulsio Mikroemulsio Mikroemulsiot ovat kirkkaita kun taas normaalit emulsiot ovat maitomaisia Miksi? Pisaroiden koko: 1 60 nm Mitkä ovat misellin, mikroemulsion ja emulsion erot? 29

29 Muita emulsiotyyppejä vesi öljy 1 öljy 2 vesi öljy 2 öljy 1 Biemulsio: kaksi eri öljyfaasia vedessä O/W/Oemulsio 30

30 Vaahto I neste kaasu vaahto kaasu neste Vaahto on dispersio, jonka jatkuva faasi on neste (tai kiinteä aine) ja dispergoitunut aine on kaasu 31

31 Vaahto II Vaahdot ovat termodynaamisesti epästabiileja Vaahdot eivät muodostu puhtaissa nesteissä Pintajännitys rajapinnassa korkea Energian minimointi: vähennetään rajapinnan pintaalaa Kaasukuplat kasvavat yhteen (coalescence) Vaahto hajoaa Coalescence: 32

32 Vaahto III Molekyylit, jotka adsorboituvat neste kaasurajapintaan, stabiloivat vaahtoa. Esim. pintaaktiiviset aineet, proteiinit, amfifiiliset polymeerit ja hydrofobiset nanopartikkelit stabiloivat vaahtoa. Saippuakalvo 33

33 Vaahdon muodostus Sekoitus, ravistus Kaasun injektointi, kaasukuplan puhallus Mineraalien flotaatio 34

34 Vaahdon muodostus esimerkkejä Kaasun vapautuminen tai muodostus Turbulentti ohuen nestesuihkun sekoitus kaasun kanssa 35

35 Osaatko? Selittää konseptit emulsio, emulgointiaine, kermottuminen ja emulsion hajoaminen Erottaa O/W ja W/Oemulsiot toisistaan Selittää misellin, emulsion ja mikroemulsion erot Luetella eri tapoja stabilisoida emulsioita ja osaat myös tarkemmin selittää steerisen ja sähköstaatisen stabiloinnin mekanismit Antaa esimerkkejä emulsioista Kertoa mikä yhdistää emulsion ja vaahdon 36

36 Yhteenveto Emulsio on kolloidi ja koostuu dispergoituneesta faasista (nestepisarat) jotka ovat dispergoituneet jatkuvaan faasiin (toinen neste) Emulgointiainetta käytetään emulsion stabilointiin, se adsorboituu neste nesterajapintaan vähentäen pintajännitystä Pintaaktiiviset aineet, proteiinit, polymeerit, nanopartikkelit Steerinen ja elektrostaattinen stabilointi vesi öljy vesi öljy O/Wemulsio W/Oemulsio öljy vesi vesi öljy 37

37 Emulsion stabiliteetti ja hajoaminen Flokkulointi Kermottuminen Emulsio Pisaroiden yhteenkasvaminen Hajoaminen 38

38 Kirjallisuus Interfacial Science: An Introduction, Barnes & Gentle Luku 6 Foundations of Colloid Science, Hunter (Kolloidisten dispersioiden valmistaminen 1.4.1), Emulsiot 1.4.4, Stabilointi 1.6, Koaguloinnista 1.6.2, Steerinen stabilointi Surface chemistry of surfactants and polymers, Kronberg & Holmberg & Lindman Luvusta 24 sivut ja 441 Luku 5 faasidiagrammeista Faasidiagrammeista myös täällä 40

39 Projektityön ensimmäinen palautus Yes/No: Yes= ei asiavieheitä voitte tulostaa posterin 41

40 Posteritulostus (tarkemmat oheet tulossa MyCourseen) Lisäohjeita posteritulostukseen. Käykää täyttämässä Unigrafian tilauslomakkeen: Huomatkaa seuraavat asiat: Koko A1, mattapaperi 140 g, ei laminointia, noudatte itse, ei kuljetusputkea Tiedosto pdfmuodossa. Kun olette ladanneet posteritiedoston pdf muodossa: Painakaa lisää ostoskoriin. Seuraavalla sivulla klikkaa mene kassalle. Asiakastiedot sivulla on alakulmassa vaihtoehtona Maksa paytrailin kautta tai Laskutus. Klikatkaa laskutus. Muistakaa vielä muuttaa toimitus nouto Otaniemi eikä nouto Pitäjänmäki. Sen jälkeen alla oleva tieto löytänee oikeat paikat. 42

L6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot

L6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot CHEMC2230 Pintakemia L6 Nesteneste rajapinnat: Emulsiot Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 6 Mitä yhdistää näitä tuotteita? Maito Voi Ne ovat emulsioita majoneesi maali kosmetiikka lääkkeet asfaltti

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Prof. Monika Österberg Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto

CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto Monika Österberg, 2019 Sisältö Tenttirakenne Yhteenveto/Tärkeimmät aihealueet Epäselvät asiat Esimerkkikysymyksiä Tenttirakenne 5 kysymystä: lasku, projektityö, laboratoriotyö,

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto

CHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto HEM2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa yhteenveto Monika Österberg, 2017 Vaahdotus erotusmenetelmänä Prosessit: Siistaus, mineraalien rikastus, jätevedenpuhdistus Pintakemian rooli

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia

CHEM-C2230 Pintakemia CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@alto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg

CHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg CHEM-C2230 Pintakemia Prof. Monika Österberg Yhteystiedot Monika Österberg: monika.osterberg@aalto.fi, Puu I, huone 323, Koko kurssi/luennot/projektityö/tentti Gunilla Fabricius: gunilla.fabricius@aalto.fi,

Lisätiedot

Päivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka

Päivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Päivän teemat 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta a) Kolloidi- ja pintakemian käytännön haasteet b) Muutamat käsitteet 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Miksi

Lisätiedot

Adsorptio ja pintojen termodynamiikka

Adsorptio ja pintojen termodynamiikka CHEM-C2230 Pintakemia Adsorptio ja pintojen termodynamiikka Monika Österberg 6.3.2017 1 Päivän teemat ja oppimistavoitteet 1) Kertaus viime luennolta ja laskuesimerkkejä: 1) Kapilaaripaine 2) Kelvinin

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Prof. Monika Österberg Sisältö Pinta-aktiiviset aineet Ominaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet

Lisätiedot

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1

Lisätiedot

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 6: Vapaaenergia Pe 11.3.2016 1 AIHEET 1. Kemiallinen potentiaali 2. Maxwellin

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen

Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 6.11. ja tiistai 7.11. Pohdintaa Mitä tai mikä ominaisuus lämpömittarilla

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET Tunnin sisältö 2. Heikot vuorovaikutukset Millaisia erilaisia? Missä esiintyvät? Biologinen/lääketieteellinen merkitys Heikot sidokset Dipoli-dipolisidos

Lisätiedot

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa: Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään

Lisätiedot

2. Pintajännitys ja kostutus

2. Pintajännitys ja kostutus CHEM-C2230 2. Pintajännitys ja kostutus Prof Monika Österberg Osaamistavoitteet Barnes & Gentle: luku 2 Luennon jälkeen ymmärrät miksi vesi leviää poolisille pinnoille mutta ei poolittomille. Tunnet käsitteet:

Lisätiedot

L10 Polyelektrolyytit pinnalla

L10 Polyelektrolyytit pinnalla CHEM-2230 Pintakemia L10 Polyelektrolyytit pinnalla Monika Österberg Polyelektrolyyttiadsorptio (mg/m 1 0.5 2 ) C Muistatteko kemisorption ja fysisorption ero? Adsorptiota kuvataan adsorptioisotermin avulla

Lisätiedot

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina PHYS-A0120 Termodynamiikka, syksy 2018 Kotitentti Vastaa tehtäviin 1/2/3, 4, 5/6, 7/8, 9 (yhteensä viisi vastausta). Tehtävissä 1, 2, 3 ja 9 on annettu ohjeellinen pituus, joka viittaa 12 pisteen fontilla

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio

4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Epäselvät asiat: Koheesio ja adheesio: https://www.khanacademy.org/science/biology/water-acidsand-bases/cohesion-and-adhesion/v/capillary-action-andwhy-we-see-a-meniscus Poolisuus CHEM-C2230 Pintakemia

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.

Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. FAASIDIAGRAMMIT Määritelmiä Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä. Esimerkkejä: (a) suolaliuos (P=1),

Lisätiedot

Vaahdot elintarvikkeiden kemiassa valkuaisvaahto

Vaahdot elintarvikkeiden kemiassa valkuaisvaahto Vaahdot elintarvikkeiden kemiassa valkuaisvaahto Kandidaatin tutkielma Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Tekijä: Ilona Linnavuori

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Pulmallinen päivä apteekin lääkevalmistajana

Pulmallinen päivä apteekin lääkevalmistajana Pulmallinen päivä apteekin lääkevalmistajana Tässä työssä valmistetaan itse emulsiovoide ja tehdään siitä tukkoisuutta avaava flunssavoide emulsiovoiteesta, mentolista ja eteerisistä öljyistä. Ennakkotehtävät

Lisätiedot

PINTA-AKTIIVISET AINEET

PINTA-AKTIIVISET AINEET PINTA-AKTIIVISET AINEET 1 ohdanto Aineita; jotka laskevat liuoksen pintajännitystä kutsutaan pinta-aktiivisiksi aineiksi. Voimakkaasti pintajännitystä alentavia aineita kutsutaan tensideiksi. Tällaisia

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 6: Faasimuutokset Maanantai 5.12. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 27.11. ja tiistai 28.11. Kotitentti Julkaistaan ti 5.12., palautus viim. ke 20.12.

Lisätiedot

4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio

4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio CHEM-C2230 Pintakemia 4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio Monika Österberg Barnes & Gentle: luku 4 Sisältö Pinta-aktiiviset aineet minaisuudet Esimerkit Misellien ja muiden järjestäytyneiden

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet

Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi. Annostus Käyttö Sopivuus Tuotteet Copyright Lasse Lundqvist Oy 2008, Sosa-tuotteet saat www.lasselundqvist.fi Emulsifying paste Tuote Emulsio paste = Emulgontiaineosa rasvahappo 12g/kg-l Sitoo rasva molekyylit 50% rasva / neste seos Majoneesi,

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 28.11. ja tiistai 29.11. Kotitentti Julkaistaan to 8.12., palautus viim. to 22.12.

Lisätiedot

Atomi. Aineen perusyksikkö

Atomi. Aineen perusyksikkö Atomi Aineen perusyksikkö Aine koostuu molekyyleistä, atomeista tai ioneista Yhdiste on aine joka koostuu kahdesta tai useammasta erilaisesta atomista tai ionista molekyylit rakentuvat atomeista Atomit

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014

Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014 Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen 4.12.2014 Laboratorioteknologian päätehtävät asiakaspalvelun, myynnin ja markkinoinnin

Lisätiedot

Pakastekakut. Juhlasesonkeihin

Pakastekakut. Juhlasesonkeihin Pakastekakut Juhlasesonkeihin Sacherkakku, laktoositon 75036 Leipurin SACHERKAKKU 6x830 g Ainekset: Sokeri, aprikoositäyte (sokeri, aprikoosi, vesi, muunnettu tärkkelys E1442, hyytelöimisaineet E440, E452,

Lisätiedot

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit. Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)

Lisätiedot

L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko

L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko 3/30/016 CHEMC30 L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko Monika Österberg On hyödyllistä ymmätää ja pystyä kontroloimaan pintojen välisiä vuorovaikutuksia Miksi nanopartikkelit aggregoituvat?

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin

Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Torstai 27.10.2016 klo 14-16 Luennon tavoite Tutustua eri tapoihin määrittää termodyn. tasapaino laskennallisesti Tutustua termodynaamisten

Lisätiedot

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) 781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) ma ti ke to pe 12.9. klo 12-14 19.9. klo 12-14 26.9. klo 12-14 3.10. klo 12-14 KE351 10.10. klo 12-14 17.10. klo 12-14 24.10. klo 12-14 31.10. klo 12-14 KE351 14.9.

Lisätiedot

L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö

L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö CHEM-C2230 Pintakemia L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku 5 8.3.2017 1 Epäselvät asiat viime luennolta Määrityksiä Pinta-aktiivinen aine (tensidi,

Lisätiedot

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Luku 13 Kertausta Hydrostaattinen paine Noste Uutta Jatkuvuusyhtälö Bernoullin laki Virtauksen mallintaminen Esitiedot Voiman ja energian käsitteet Liike-energia ja potentiaalienergia Itseopiskeluun jää

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 2: Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö Maanantai 7.11. ja tiistai 8.11. Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan

Lisätiedot

3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä

3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä 3Työ Edellisessä luvussa käsittelimme systeemin sisäenergian muutosta termisen energiansiirron myötä, joka tapahtuu spontaanisti kahden eri lämpötilassa olevan kappaleen välillä. Toisena mekanismina systeemin

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

CHEM-C2400 Sidoksesta Rakenteeseen. Ville Jokinen, Sami Lipponen, Orlando Rojas

CHEM-C2400 Sidoksesta Rakenteeseen. Ville Jokinen, Sami Lipponen, Orlando Rojas CHEM-C2400 Sidoksesta Rakenteeseen Ville Jokinen, Sami Lipponen, Orlando Rojas Opettajat: Ville Jokinen, Metallit/keraamit ville.p.jokinen@aalto.fi Sami Lipponen, Polymeerit sami.lipponen@aalto.fi Orlando

Lisätiedot

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Touko Herranen Toni Mäkelä Luento 11: Faasitransitiot Ke 29.3.2017 1 AIHEET 1. 1. kertaluvun transitioiden (esim.

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Prof. Monika Österberg Langmuir Blodgett-monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä

Lisätiedot

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille? ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota

Lisätiedot

AKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

AKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Engineering Science Kemiantekniikan koulutusohjelma Miika Vihavainen AKD-LIIMAN PARTIKKELIKOKOJAKAUMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Työn tarkastajat: Työn ohjaaja:

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

Kemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006

Kemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006 Kemiaa keittiössä Maarit Makkonen & Maija Aksela Kemian opetuksen keskus Kemian laitos Helsingin yliopisto 2006 Alkusanat Kemiaa keittiössä teema sisältää monia mielenkiintoisia kemian aiheita ja ilmiöitä

Lisätiedot

Amelie Majorin. Sähköiset menetelmät teknisten rasvojen puhdistukseen

Amelie Majorin. Sähköiset menetelmät teknisten rasvojen puhdistukseen Amelie Majorin Sähköiset menetelmät teknisten rasvojen puhdistukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kemiantekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 18.4.2011 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

WIENERIT JA KAHVILEIVÄT:

WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER ***************** VEHNÄJAUHO, LAKTOOSITON KASVIRASVA [sis.mm. osittain kovetetut kasvirasvat ja öljyt, emulgointiaineet (rasvahappojen mono- ja diglyseridit, lesitiini),

Lisätiedot

Hollandaise-kastike vanhojen ja uusien valmistusmenetelmien kemia

Hollandaise-kastike vanhojen ja uusien valmistusmenetelmien kemia LUMAT 1(2), 2013 Hollandaise-kastike vanhojen ja uusien valmistusmenetelmien kemia Anu Hopia Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämisyksikkö, Turun yliopisto anu.hopia@gmail.com Merja Sillanpää Jyväskylän

Lisätiedot

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 10: Reaalikaasut Pe 1.4.2016 1 AIHEET 1. Malleja, joissa pyritään huomioimaan

Lisätiedot

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ

Stanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille

Lisätiedot

Ultrasil 73. Kuvaus. Ominaisuudet. Käyttö. Hapan, pinta-aktiivisia aineita sisältävä nestemäinen membraanien pesuaine

Ultrasil 73. Kuvaus. Ominaisuudet. Käyttö. Hapan, pinta-aktiivisia aineita sisältävä nestemäinen membraanien pesuaine Ultrasil 73 Kuvaus Hapan, pinta-aktiivisia aineita sisältävä nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet irrottaa tehokkaasti rasvaa ja mineraaliöljyä sekä epäorgaanisia jäämiä ei sisällä fosforia tai

Lisätiedot

L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko

L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko 4/13/016 CHEMC30 L8 Pintavoimat, kolloidaalinen stabiliteetti ja partikkelikoko Monika Österberg On hyödyllistä ymmätää ja pystyä kontroloimaan pintojen välisiä vuorovaikutuksia Miksi nanopartikkelit aggregoituvat?

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin

Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Johdanto laskennalliseen termodynamiikkaan ja mikroluokkaharjoituksiin Torstai 7.9.2017 klo 8-10 Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö Eetu-Pekka Heikkinen, 2017 Luennon tavoite Tutustua eri tapoihin määrittää

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions. Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water

5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions. Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water 5.1 Vesi ja vesiliuokset water and water solutions Vesi on elämän edellytys, ilman sitä ei voi olla elämää (vettä marsissa?) no life without water Vesimolekyyli poolinen polar pieni small muodostaa vetysidoksia

Lisätiedot

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op) Sisältö: Nestevirtaukset Elastiset muodonmuutokset Kineettinen kaasuteoria Termodynamiikan käsitteet Termodynamiikan pääsäännöt Termodynaamiset prosessit Termodynaamiset

Lisätiedot

Pakasteleivokset. Kahvihetkiin

Pakasteleivokset. Kahvihetkiin Pakasteleivokset Kahvihetkiin Uudet Leipurin Pakasteleivokset; Omenaleivos, Aleksanterinleivos, Rommileivos sekä Bebeleivos. Vain sulatus ja esille tiskiin! Tutustu myös leivoksille sopiviin näyttäviin

Lisätiedot

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: n 1h. MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu. Mihin kananmunan valkuaisen käyttäminen

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET

LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET LUONNONMATERIAALIT/POLYMEE- RIT PUOLIVALMISTEET Pentti JÄRVELÄ TkT, professori Materiaalioppi Muoviryhmä 1 MIKSI LUONNON MATERIAALEJA Halutaan säästää fossiilisia materiaaleja (?) Biomateriaalien elinkaariarvio

Lisätiedot

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA

ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA (1) ALKOHOLIPITOISUUDEN MÄÄRITYS OLUESTA KAASUKROMATOGRAFIL- LA 1. Standardiliuosten teko etanolista Arvioi, mikä on näytteen alkoholipitoisuus Valitse sen mukaan 3-4 standardiliuosta, jotka ovat näytteen

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Vedestä ja 1,2-dikloorietaanista muodostetun mikroemulsion polarisoiminen

Vedestä ja 1,2-dikloorietaanista muodostetun mikroemulsion polarisoiminen Vedestä ja 1,2-dikloorietaanista muodostetun mikroemulsion polarisoiminen Pro Gradu tutkielma TOMI IIVONEN Epäorgaanisen kemian laboratorio Kemian laitos, Helsingin yliopisto Maaliskuu 2013 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus

METALLIN TYÖSTÖNESTEET. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus METALLIN TYÖSTÖNESTEET SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU LEIKKO-PROJEKTI Kuopio 13.10.2010/Petri Paganus MITÄ TYÖSTÖNESTEET OVAT Eri metallien koneellisessa työstössä käytettäviä nesteitä, joilla helpotetaan

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

Seosten erotusmenetelmiä

Seosten erotusmenetelmiä Seosten erotusmenetelmiä KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Kemiassa on usein tarve erottaa niin puhtaita aineita kuin myös seoksia toisistaan. Seoksesta erotetaan sen komponentteja (eli seoksen muodostavia aineita)

Lisätiedot

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot

Rakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaali Rakennesuunnittelu

Lisätiedot

Aktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle

Aktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle P3-topax 66 Aktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet poistaa tehokkaasti rasva- ja proteiinilikaa tuhoaa tehokkaasti bakteereja

Lisätiedot

W el = W = 1 2 kx2 1

W el = W = 1 2 kx2 1 7.2 Elastinen potentiaalienergia Paitsi gravitaatioon, myös materiaalien deformaatioon (muodonmuutoksiin) liittyy systeemin rakenneosasten keskinäisiin paikkoihin liittyvää potentiaalienergiaa Elastinen

Lisätiedot

KEHITTÄMISTUTKIMUS: RELEVANTTI TUTKIMUKSELLINEN JA KOKEELLINEN OPISKELU LÄÄKEKEMIAN KONTEKSTISSA

KEHITTÄMISTUTKIMUS: RELEVANTTI TUTKIMUKSELLINEN JA KOKEELLINEN OPISKELU LÄÄKEKEMIAN KONTEKSTISSA KEHITTÄMISTUTKIMUS: RELEVANTTI TUTKIMUKSELLINEN JA KOKEELLINEN OPISKELU LÄÄKEKEMIAN KONTEKSTISSA Tanja Luostari Pro gradu -tutkielma Päivämäärä 27.3.2018 Kemian opettajankoulutusyksikkö Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER

WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER WIENERIT JA KAHVILEIVÄT: RUOTSINWIENER VEHNÄJAUHO, LAKTOOSITON KASVIRASVA [kasviöljy ja -rasva (osittain kovetettu), vesi, suola, emulgointiaine E450,E471, happamuudensäätöaine E330,E339,E341, aromi ]VESI,SOKERI,

Lisätiedot