Jyväskylän yliopiston. tasa-arvo - ja yhdenvertaisuussuunnitelma. vuosille

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopiston tasa-arvo - ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa

2 Sillyslutelo 1 JOHDANTO TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN YLIOPISTOSSA Sukupuolten tasa-arvo Sukupuolten tasa-arvo henkilöstötyös Sukupuolten tasa-arvo opuksessa Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä Työskäynnin ja perheen/ opiskelun ja perheen yhteensovittaminen Moninaisuus ja yhdenvertaisuus TASA-ARVOTOIMIKUNTA TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI VUOSILLE Erityis kehittämiskohte Muut kehittämiskohte... 9 LIITTEET LIITE 1. Tasa-arvotoimikunnan astaminen LIITE 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakauden tavoitteiden toteutuminen LIITE 3. Suunnitelman oikeudellinen perusta LIITE 4. Tutkimus Jyväskylän yliopiston ansiorakenteesta LIITE 5. Opiskelutilastoja LIITE 6. Henkilöstötilastoja

3 1 JOHDANTO Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma pyrkii siihen, tä ajatuks tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta siltyvät ennakoivasti ja luontevasti kaikkeen yliopiston toimintaan. Etisesti tasa-arvossa on kyse ihmisyydestä, ihmisarvosta sekä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta. Työpaikalla ja opiskelijayhteisös arvostaan kaikkia yhteisön jäseniä ja annaan erilaisille lahjakkuuksille mahdollisuus kehittyä yhteisön hyväksi. Avoin keskusteluilmapiiri ja yhteisön jäsenten sitoutuminen suunnitelmaan ovat edellytyksiä tavoitteiden toteutumiselle sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden siistämiselle yliopiston toiminnassa. Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä täs tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämäs. Tasa-arvolaissa syrjinnällä tarkoitaan välitöntä ja välillistä syrjintää, häirintää sekä ohjta tai käskyä syrjiä. Yhdenvertaisuuslain ( /21) tavoitteena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Laki kieltää syrjinnän iän, nisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen ja muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Jyväskylän yliopiston strategiassa tavoitteena on hyvinvoiva työyhteisö ja opiskelupaikka, jossa koaan iloa ja tyydytystä työstä sekä ylpeyttä yliopistoyhteisöön kuulumisesta. Jokaisen Jyväskylän yliopistossa työskentelevän ja opiskelevan tulee kokea olevansa yhteisölleen arvokas. Tämä suunnitelma on laadittu yliopiston tasa-arvotoimikunnassa, jossa sekä henkilöstöryhmät tä opiskelijat ovat edusttuina. Suunnitelma koskee sekä henkilöstön tä opiskelijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita, sillä sen tarkoituksena on sitouttaa heidät koko yliopistoyhteisön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen ja toteuttamiseen. Samalla tarkennaan yliopiston kokonaisstrategiasta johdtujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Strategia konkrisoituu henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa sekä tiedekuntien ja erillislaitosten henkilöstöohjelmissa. Suunnitelma antaa myös pohjan ja suuntaviivat tasa-arvotoimikunnan työlle. Tämä suunnitelma esittelee aluksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä koskevia tavoitteita ja kartoittaa nykytilannta. Sen jälkeen esitään toimenpite tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi vuosina

4 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskauden tavoitteiden toteutuminen on kuvattu liittees 2. Muissa liitteis, joiden perusteella suunnitelmassa on tehty yliopiston tasaarvotilannta koskevia johtopäätöksiä, on kuvattu tasa-arvotoimikunnan astaminen (liite 1), suunnitelman oikeudellinen perusta (liite 3), tutkimus Jyväskylän yliopiston ansiorakenteesta (liite 4), opiskelijatilastoja (liite 5) ja henkilöstötilastoja (liite 6). 2 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN YLIOPISTOSSA 2.1. Sukupuolten tasa-arvo Jyväskylän yliopistossa tehtävän tasa-arvotyön tavoitteena on sukupuolten välisen tasaarvon valtavirtaistaminen. Sillä tarkoitaan hallinnon ja opuksen rakenteiden ja käytäntöjen kehittämistä siten, tä sukupuolten tasa-arvotavoite voidaan sillyttää kaikkeen päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitaan sitä, tä ihmis voivat kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia rajoituksia ja tä naisten ja miesten toiminta, pyrkimyks ja tarpe ovat yhtä arvosttuja ja samassa asemassa. Sukupuoleen perustuva syrjintä on laitonta ja kielltyä. Vastuu tasa-arvosta on sekä miehillä tä naisilla. Yliopiston on huolehdittava siitä, tä naisilla ja miehillä on samat mahdollisuud koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opiskelijavalinnan, opuksen ja tutkimuksen on oltava tasa-arvoista. Tasa-arvotoimikunta kiinnittää huomiota yliopiston tasa-arvotyön koordinointiin, joka koskee sekä yliopiston eri hallinnon aloja tä yhteistyötä ylioppilaskunnan (JYY) kanssa. Yhteistyötä JYY:n kanssa tiivistään ja pyritään hankkimaan tasa-arvotioa keskitysti Sukupuolten tasa-arvo henkilöstötyös Tasa-arvolaki velvoittaa yliopistoa edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Päätöksenteon ja sen valmistelun avoimuuden liäminen kaikilla tasoilla on tasa-arvokehityksen tärkeä kulmakivi. Tämä merkitsee myös tasa-arvoista johtamiskulttuuria, jonka mukaisesti esimieh ottavat tasa-arvon huomioon osana työn suunnittelua, työnjakoa, palautta, kannustamista ja palkkausta. Tavoitteena on varmistaa, tä kaikki yliopistoyhteisön jäsen kokevat, tä heitä arvostaan ja kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti sukupuolesta riippumatta. Yliopisto varaa tämän tavoitteen toteuttamiseen ja toteutuksen arviointiin riittävät resurssit. Tasa-arvolaki edellyttää, tä yliopisto tekee palkkakartoituksen osana tasaarvosuunnitelmaa. Tasa-arvolain mukaisesti tasa-arvosuunnitelmassa on eriteltynä naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Palkkoja tarkastellaan erikseen kuvioiden ja taulukoiden avulla. Niis kartoitaan ja kuvataan naisten ja miesten sijoittumista eri 4

5 tehtäviin, tehtävien luokitusta, palkkoja ja palkkaeroja. Pyrkimyksenä on oikeudenmukainen ja syrjimätön palkkausjärjestelmä, sen toteutus ja käytäntö. Tasaarvotoimikunta pyrkii osaltaan edistämään vuosittaisen määräaikaisuustarkastelun toteuttamista, jossa huomioidaan myös sukupuolijakauma eri tehtävänimikkeis. Tavoitteena on vakinaisen henkilöstön osuuden nostaminen vähintään puoleen koko henkilöstömäärästä. Vuonna 2011 taloustieiden tiedekunnassa laadittiin selvitys yliopiston ansiorakenteesta sukupuolittain vuosina (LIITE 4). Sen mukaan vuonna 2008 naisten palkan keskiarvo oli 85 % miesten vastaavasta, vuonna %. Kun tehtävien eroista johtuvat tekijät suljaan pois, miesten keskiansiot olivat noin neljä prosenttia suuremmat kuin naisten keskiansiot. Sekä miesten tä naisten keski- ja mediaaniansiot kasvoivat, ja sukupuolten välillä kasvu oli samansuuntaista. sten ansiojakauma oli naisia leveämpi: naisten ja miesten alimmat ansioneljänneks olivat lähellä toisiaan, mutta miesten mediaaniansiot sekä ylimmän neljänneksen ansiot olivat naisten vastaavia ansioita korkeampia. Ansiojakauma leveni, kun siirryttiin vanhempiin ikäryhmiin, miehillä naisia enemmän. Koska palkkatasa-arvo on keskeinen osa yliopiston laatua, sukupuolten tasaarvoon on jatkossa kiinnittävä huomiota. Liksi sukupuolittaista palkkaseurantaa on syytä jatkaa systemaattisesti. Henkilöstön sukupuolijakauma vuosien välillä on pysynyt hyvin samansuuntaisena (LIITE 6). Selkeimmin miesvaltainen henkilöstöryhmä sekä vakinaisessa tä määräaikaisessa henkilöstös ovat professorit. Muu opushenkilö, lehtorit ja optajat, on naisvaltainen, ja naisia on selkeästi enemmän määräaikaisissa opustehtävis. Muu henkilökunta on myös naisenemmistöinen, mutta ero vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden välillä ei ole niin suuri. Muu tutkimushenkilökunta on professoreita lukuun ottamatta sukupuolijakaumaltaan tasainen Sukupuolten tasa-arvo opuksessa Tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajana yliopisto on edelläkävijä tasaarvokysymyksis ja luo tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä. Tiedekunnat ja laitoks kehittävät yliopistoon opiskelemaan pyrkiville jatavaa informaatiota, kuten opinto- ja valintaoppaita sekä oppilaitoksen kotisivuja sellaisiksi, teivät ne vahvista stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista. Sekä miehiä tä naisia kannustaan yhtäläisesti hakeutumaan jatko-opintoihin. Opinto-ohjauksessa opiskelijoita kannustaan ennakkoluulottomiin suuntautumis- ja uravalintoihin. Opiskelijavalinnoista vastaavat huolehtivat siitä, tä valintakoemateriaali tai valintakriteerit eivät suosi tai syrji kumpaakaan sukupuolta. Valintakokeiden laatijoina ja arvioijina on mahdollisuuksien mukaan miehiä ja naisia. Tehtävien ja kokeiden laatija 5

6 varmistaa, tä eri kulttuuritaustaisilla hakijoilla on yhdenvertais suoriutumisedellytyks. Opussuunnitelmia kehittäes sekä oppikirjoja ja muuta materiaalia valittaessa otaan huomioon molempien sukupuolten näkökulmat. Opuksessa ja opintosuoritusten arvioinnissa toimitaan yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Henkilöstön ja opiskelijoiden suhde perustuu molemminpuoliseen arvostukseen, jota sen enempää optajan kuin opiskelijan sukupuoli ei saa heikentää. Sekä nais- tä miesopiskelijoiden edustusta hallintoelimis ja päätösten valmistelutyös edistään. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyös otaan huomioon ylioppilaskunnan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä mahdollisista ongelmakohdista jäsenistölleen tekemät kyselyt. Koko yliopistossa uusien opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tarkastelujaksolla tasaisin vuonna 2011 (2012 tio puuttuu), jolloin 40,2 % uusista opiskelijoista oli miehiä ja 59,8 % naisia (LIITE 5.). Opiskelijoiden sukupuolijakauma tiedekunnittain ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta. Kauppatieellinen, liikuntatieellinen ja luonnontieellinen ala ovat uusien opiskelijoiden sukupuolijakauman perusteella tasa-aloja (40 60 %). Erityisen naisvaltaisia aloja ovat terveystie, psykologia ja kasvatustie (20 80%). Liksi humanistisella alalla uusista opiskelijoista noin % on naisia. Maisterintutkinnon suorittaneista liikuntatie ja luonnontie ovat tasa-aloja. Sen sijaan kauppatieis ja yhteiskuntatieis mieh näyttäisivät katoavan, koska naisten osuus valmistuneista on huomattavasti korkeampi kuin opintonsa aloittaneista. Suorittuja tohtorintutkintoja tarkasteltaessa eri sukupuolten suhteellis osuud poikkeavat maisterintutkinnon suorittaneista. Joillakin naisvaltaisilla aloilla miesten osuus väitelleistä on korkeampi kuin maistereista, mikä viittaisi siihen, tä naisten kynnys jatko-opintoihin on korkeampi kuin miesten. Alat, jotka ovat ns. tasa-aloja maisteriopinnoissa, näyttävät muuttuvan miesvaltaisiksi tohtorintutkinnon suorittamisvaiheessa (esimerkiksi luonnontieellinen ala). (LIITE 5.) Nykyisten opiskelijatilastojen perusteella on kuitenkin mahdoton sanoa, mistä opintonsa aloittaneiden ja valmistuneiden sukupuolijakaumien erot johtuvat. Tähän tarvitaan perusteellisempaa kartoitusta ja monipuolisempaa tilastointia Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä Yliopistoyhteisö ei hyväksy henkilökuntaan tai opiskelijoihin kohdistuvaa sukupuolista tai seksuaalista häirintää tai ahdistelua. Henkilöstön osalta työturvallisuuslaki (2002/738) edellyttää työnantajan ryhtyvän toimenpiteisiin, jos työs esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. 6

7 Jyväskylän yliopistossa on käytös varhaisen tuen toimintamalli, jossa on anntu toimintaohje ja määritelty vastuut muun muassa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osalta. Yliopistopalvelut on syksyllä 2012 korostusti tiedottanut laitosjohtajille varhaisen tuen toimintamallista ja jatkaa tiedottamista myös henkilöstölle, sillä jokaisen henkilöstöön kuuluvan on hyvä tiää varhaisen tuen toimintamallista ja yliopiston toimintaperiaatteista näis tapauksissa. Yliopistossa on nimty häirintäyhdyshenkilöt henkilökunnalle ja opiskelijoille. Yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilö toimii henkilökunnan häirintäyhdyshenkilönä ja vie asian eenpäin toimivaltaiselle taholle. Opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilöiksi nimään aina sekä mies tä nainen, joista toinen on ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri. He antavat häirintä-, ahdistelu-, syrjintä- ja kiusaamistapauksissa neuvontaa sekä ohjaavat ongelmatilanteissa asian eenpäin toimivaltaiselle taholle. Opiskelijoiden ja henkilökunnan välisis tasa-arvo- ja häirintätilanteissa asia hoidaan yhteistyös yliopiston ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Yliopistopalvelut huolehtii siitä, tä ohje ongelmatilanteita varten ja yhdyshenkilöiden yhteystiedot ovat kaikkien saatavilla sekä verkkosivuilla tä yksiköis. Yliopiston työhyvinvointikyselys kartoitaan ännöllisesti henkilökunnan kokemuksia tasa-arvo- ja häirintäkysymyksistä. Vuonna 2012 toteutussa kyselys ei ilmennyt yliopiston tasa-arvotilanteessa tai häirintäkysymyksis laadullisesti tai määrällisesti mitään hälyttävää, mutta jokainen yksittäinen tapaus on liikaa. Häirintäyhdyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutun mukaan häirintätapauksia koskevia yhteydenottoja tulee vuosittain verrattain vähän. Yliopiston noudattama varhaisen tuen toimintamalli on kotu toimivaksi. Opiskelijoiden valmius nostaa esiin häirintätapauksia on kasvanut, koska asioista puhutaan nykyään enemmän. Tioa tasa-arvon ja häirintätilanteiden kokemuksista tarvitaan kuitenkin enemmän. Tasa-arvotoimikunta haluaa kartoittaa erityisesti opiskelijoiden kokemuksia tasa-arvosta ja häirinnästä Työskäynnin ja perheen/ opiskelun ja perheen yhteensovittaminen Yliopisto helpottaa opiskelijoiden ja henkilöstön työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja pyrkii siihen, tä naisilla ja miehillä on tasavertainen mahdollisuus vanhemmuuteen. Vanhemmuus voi vaatia yksilökohtaisia ratkaisuja, kuten joustavia työaikaan ja työtehtäviin ja opiskeluun liittyviä järjestelyjä. Erityisesti miehiä kannustaan käyttämään perhevapaita ja hoitamaan sairasta lasta kotona Moninaisuus ja yhdenvertaisuus Yliopistossa yhdenvertaisuus on toimintaa, joka tekee kaikille mahdolliseksi tasa-arvoisen ja täysivaltaisen osallistumisen toimintaan iästä, nisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, sukupuolisesta tai 7

8 seksuaalisesta suuntautumisesta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Yliopisto noudattaa tasa-arvoista johtamiskulttuuria, jossa ei ilmene syrjintää. Yliopisto edistää eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta muun muassa toimikuntien jäseniä nimtäes. Yliopistoyhteisön jäsenten elämänkatsomus, kulttuuri, kieli, mielipite, käytös, ulkonäkö tai muut ominaisuud eroavat toisistaan. Ihmisten väliseen kanssakäymiseen kuuluu moninaisuuden kohtaaminen ja monenlais näkökulmat. Yliopistoyhteisö ei suvaitse syrjintää eikä kiusaamista. Yliopistossa eri ikäryhmien asiantuntemusta ja erityisosaamista arvostaan tasapuolisesti ja ammatillista kehittymistä tuaan työ- ja opiskelu-uran kaikissa vaiheissa. Yliopiston kehittämistyös otaan huomioon ikääntyvien sekä nuorten erilaisen kokemuksen ja osaamisen vuorovaikutus. Yliopiston tavoitteena on palvelujen, tilojen ja toimintojen kehittäminen sellaisiksi, tä ne soveltuvat kaikille. Vammaispalvelulaissa vammaisella tarkoitaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Opiskelu- ja työympäristön estetömyys edellyttää fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten esteiden tunnistamista ja poistamista. Yliopisto suunnittelee ympäristöt ja käytännöt laajalle käyttäjäkunnalle sopiviksi. Estetömyyden suunnitteleminen ja toteuttaminen edellyttävät jatkuvaa työtä ja yhteistoimintaa asianosaisryhmien edustajien kanssa eri näkökulmien huomioon ottamiseksi. Kaikilla opiskelijoilla ja työntekijöillä on oikeus estetömään ja turvalliseen ympäristöön. 3 TASA-ARVOTOIMIKUNTA Yliopiston rehtori astaa tasa-arvotoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää kaikkien työntekijöiden ja opiskelijoiden tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten työ- ja opiskeluolosuhteiden muodostumista. Tasa-arvotoimikunta laatii koko yliopistoyhteisöä koskevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kolmivuotiskaudeksi. Se valmistelee tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta edistäviä hankkeita ja toimenpiteitä sekä antaa niistä lausuntoja. Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvosuunnitelman toimenpideehdotusten toteutumista. Tasa-arvotoimikunta koostuu sekä henkilöstön tä opiskelijoiden edustajista. Vuoden 2013 alusta palataan käytäntöön, jonka mukaan toimikunnassa on kaksi opiskelijajäsentä ja heidän varajäsenen. Vuosina toimikunnassa oli yksi varsinainen opiskelijajäsen ja hänen varajäsenen. 8

9 4 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI VUOSILLE Erityis kehittämiskohte 1. Yliopistopalvelut kartoittaa Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa opiskelijoita koskevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannta ännöllisesti osana opiskelijakyselyä. Opiskelijakyselyis selvitään tasa-arvon toteutumista opiskelijavalinnoissa, opusta järjesttäes ja opintosuorituksia arvioitaessa. Kartoitustyös otaan huomioon ylioppilaskunnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tekemät selvityks ja siitä esittämät näkemyks. 2. Tasa-arvolain edellyttämän palkkakartoituksen liksi yliopiston henkilöstöpalvelut jatkaa samapalkkaisuustutkimusta yhteistyös Kauppakorkeakoulun kanssa. Siinä seurataan sukupuolten välisiä palkkaeroja eri tehtävänimikkeis. Tasaarvotoimikunta pyytää henkilöstöpalveluilta selvityksen tutkimuksen tuloksista. Liksi pyritään edistämään samanpalkkaisuutta vaikuttamalla arviointikriteereihin paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. 3. Yliopistopalvelut käynnistää siasiainministeriön suositteleman yhdenvertaisuussuunnittelun ja laatii sen mukaisen taustakartoituksen vuoden 2013 aikana. 4. Selvitään pelkästään sukupuolesta johtuvan palkkaeriarvoisuuden taso ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin sukupuolesta johtuvien palkkaerojen eliminoimiseksi Muut kehittämiskohte 1. Tasa-arvotoimikunta jatkaa vuosittaisia laitosvierailuja, joiden yhteydes tavataan henkilöstöä ja opiskelijoita. Vierailujen kohteena voivat olla myös tiedekunnat ja yliopisto-organisaation muut yksiköt sekä ylioppilaskunta. Tavoitteena on tehdä tasaarvo- ja yhdenvertaisuustyötä näkyväksi ja tutustua laitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteeseen. Laitosvierailuista saatu palaute otaan huomioon yliopiston tasa-arvotyötä kehittäes. 2. Yliopistopalvelut pitää yllä opiskelijoille ja henkilöstölle tarkoittuja tasa-arvosivuja, joilta löytyvät häirintätapauksia koskevat toimintaohje. Sivujen kautta on mahdollista antaa palautta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Palautejärjestelmää pyritään edelleen kehittämään. Sivuilla on linkki sekä ylioppilaskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusoppaaseen, jossa on toimintaohje ongelmatilanteita varten, tä yliopiston häirinnän ehkäisyä koskeviin ohjeisiin. 9

10 3. Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöä ja opiskelijoita koskevien tilastojen avulla yhteistyös yliopistopalvelujen laadunhallinnan kanssa. Tasa-arvotoimikunta esittää vuosittaiseen johdon katselmukseen lausunnon koko yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta. 4. Yliopistopalvelut arvioi yliopiston ännöllistä tilastotuotantoa ja pyrkii siihen, tä tilastot antavat systemaattista tioa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin osalta. 5. Kansainvälis palvelut pyrkii tiedottamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä sekä vaihto-opiskelijoille tä yliopistoon tuleville ulkomaisille työntekijöille ja vieraileville tutkijoille. Pidään huolta siitä, tä henkilöstö ja opiskelijat saavat tioa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta Jyväskylän yliopistossa suomeksi ja englanniksi. 6. Tasa-arvotoimikunta pyytää häirintäyhdyshenkilöiden ja työsuojeluvaltuutun näkemyks tasa-arvotilanteesta vuosittain. 10

11 LIITE 1. Tasa-arvotoimikunnan astaminen Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86) tuli voimaan vuoden 1987 alusta. Samalla tuli voimaan valvontaa koskeva laki tasa-arvovaltuutusta ja tasaarvolautakunnasta. Rehtori nimeää päätöksellään tasa-arvotoimikunnan jäsen 2- vuotiskaudeksi. Tasa-arvotoimikunta koostuu opiskelijoiden ja henkilöstöjärjestöjen edustajista. ( 11

12 LIITE 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmakauden tavoitteiden toteutuminen Jyväskylän yliopiston vuosien tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määriteltiin kuusi keskeistä toimenpidtä. Seuraavassa on lueltu nämä toimenpite ja kuvattu, miten toimenpiteitä on toteuttu: 1. Seurataan ja arvioidaan tasa arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista henkilöstöä ja opiskelijoita koskevien tilastojen avulla. - Tasa-arvotilannta kuvaavia tilastoja julkaistiin vuosittain henkilöstöbaromris (aik. henkilöstötilinpäätökses) - Tasa-arvotoimikunta laati vuonna 2012 lausunnon tasa-arvon toteutumisesta Jyväskylän yliopistossa yliopiston johdon katselmusta varten ja käytti yliopiston tilastoja apunaan arvioidessaan tasa-arvon toteutumista. - Näistä asioista keskusteltiin useaan otteeseen tasa-arvotoimikunnan kokouksissa. tasa-arvotoimikunta käytti sekä henkilöstö- ja opiskelijatilastoja tä palkkatutkimusta (ks. kohta 3) arvioidensa pohjana. 2. Seurataan ja arvioidaan yliopiston ännöllistä tilastotuotantoa ja pyritään siihen, tä tilastot antavat systemaattista tioa tasa arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. - Tasa-arvotoimikunta laati vuonna 2012 lausunnon tasa-arvon toteutumisesta Jyväskylän yliopistossa yliopiston johdon katselmusta varten - Asiasta keskusteltiin useaan otteeseen tasa-arvotoimikunnan kokouksissa muun muassa laatupäällikkö Pirjo Halosen vierailun yhteydes. Tilastointia on kehitty paremmin sukupuolen tunnistavaksi. 3. Toimitaan samapalkkaisuustutkimuksen aikaansaamiseksi. Tasa arvolain edellyttämän palkkakartoituksen tarkoituksena on varmistaa, tei yliopistossa esiinny perustetomia sukupuolten palkkaeroja. Samapalkkaisuuden tarkastelu vaatii perusteellisen ja huolellisen palkkatutkimuksen. Tutkimus, jossa otaan huomioon työntekijöiden erilainen suoriutuminen tehtävistään, antaa paremmat mahdollisuud tasa arvolain mukaisen samapalkkaisuuden selvittämiseen yliopistossa. Sukupuolten välis palkkaerot ja yksilötason suoriutuminen eri tehtävänimikkeis selvitään Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa toteuttavassa samapalkkaisuustutkimuksessa. - Palkkakartoitusta laajempi palkkatutkimus toteuttiin ks. seuraava kohta. - Sukupuolittain tehdyn palkkaselvityksen valmistumista syksyllä 2011 edesauttoi laitosvierailu taloustieiden tiedekuntaan keväällä Jokinen, Juho & Pehkonen, 12

13 Jaakko: Jyväskylän yliopiston ansiorakenne vuosina Selvitys on lutavissa osoitteessa: - Tasa-arvotoimikunnan varapuheenjohtaja Erja Kosonen kirjoitti palkkatutkimuksen pohjalta Acatiimi-lehdes (1/2012) ilmestyneen artikkelin Yli 50-vuotiaat tohtorimieh menestyivät hyvin Jyväskylän yliopiston ansiovertailussa vuosina Uudistaan sukupuolisen häirinnän ehkäisemistä koskeva esite. - Tasa-arvosivut perusttiin Yhteiskuntatieiden ja filosofian laitokselle tehdyn laitosvierailun (2012) pohjalta. ( Tasa-arvosivuille pääsee sekä suoraan yliopiston usivun tä tasa-arvotoimikunnan verkkosivujen kautta. Opiskelijoiden ja henkilöstön kokemaa tasa-arvoa ryhdyttiin selvittämään liittämällä sivuille avoin palautelomake. Tasa-arvosivut käänntiin myös englanniksi. Vierailun pohjalta laitoksella ilmeni myös laitoksen siistä kiinnostusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita edistävän työryhmän perustamiseen. - Sukupuolista häirintää koskeva esite (eli selkeät ohje) on saatavilla uusilta tasaarvosivuilta. 5. Jatkaan tasa arvotoimikunnan laitosvierailuja. Tavoitteena on tehdä tasa arvo ja yhdenvertaisuustyötä näkyväksi ja tutustua laitosten tasa arvo ja yhdenvertaisuustilanteeseen. - Tasa-arvotoimikunta esitteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä sekä tutustui tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen laitosvierailuilla taloustieiden tiedekunnassa, kielten laitoksessa ja yhteiskuntatieiden ja filosofian laitoksessa vuosina Selvitään monikulttuurisen yliopiston käytäntöjä. - Yhdenvertaisuusasiat nousivat esiin kielten laitoksen laitosvierailulla keväällä Ne otaan huomioon uudessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. - Ylioppilaskunta toteutti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa pohjalta opiskelijoille suunnatun julkaisun Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopas järjestöille : 13

14 LIITE 3. Suunnitelman oikeudellinen perusta Litioa yliopiston www-sivuilta: Suunnitelman oikeudellinen perusta: Suomen perustuslaki (731/1999) (laki uudisttu ) sekä sen ilmentämät kansainvälisten sopimusten määrittämät tasa-arvotyön laajat yleis periaatte. ten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu sekä syrjinnän torjuminen on kirjattu Euroopan yhteisön perustuslakiin (Amsterdamin sopimus allekirjoittu 1997). Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ädään sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta sekä viranomaisen velvollisuudesta edistää tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) siltää ännöksiä viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta, vammaisen henkilön työllistymis- ja kouluttautumisedellytysten parantamisesta, syrjinnän kiellosta sekä lain valvonnasta. Lain 6 :n mukaan kään ei saa syrjiä iän, nisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta ädään naisten ja miesten välisestä tasaarvosta annussa laissa (609/1986). Työsopimuslaki (55/2001) sekä vajaavaltaisen työsopimus (998/1993, 442/1999) siltävät ännöksiä työntekijöiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta työpaikalla. Työturvallisuuslain (738/2002) tarkoituksena on puolestaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä niihin liittyviä ilmiöitä. Yliopistojen yleises työehtosopimuksessa ( ) on sovittu Yksityisen Opusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen työntekijöiden työehdot. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka yliopisto on nimennyt työnantajan edustajaksi tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ ja palkkaehtoja määrättäes. Sopimus ei myöskään koske opustyös tilapäisiä luennoitsijoita tai muita palkkionsaajia eikä harjoittelukoulujen sivutoimisia tuntioptajia muilta osin kuin mitä heidän osaltaan on erikseen sovittu. Vammaispalvelulain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön yhdenvertaista asemaa sekä poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. (1 ). Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteissa vaaditaan sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksien liämistä astamalla koulutuksen alalle selkeät tavoitte, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2015 mennes. Yliopistolaki (558/2009) määrittää yliopiston tehtävät ja velvoitte niin opiskelijaa, työntekijää kuin yhteiskuntaakin kohtaan. -Henkilötiolaki (523/1999) äntelee henkilötiojen käsittelyä ja toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötioja käsiteltäes 14

15 LIITE 4. Tutkimus Jyväskylän yliopiston ansiorakenteesta Jokinen, Juho & Pehkonen, Jaakko (2011): Jyväskylän yliopiston ansiorakenne vuosina

16 LIITE 5. Opiskelutilastoja Lähde: Laatupäällikkö Pirjo Halonen Vipunen, OKM; Opiskelijarekisteri (JY) vuoden 2012 osalta 1. Uud opiskelijat vuosina (2012) koulutusaloittain (tiedekunnittain) Tiedekunta Koulutusala h Nai s n h Nai s n Humanistinen Humanistinen Informaatioteknologian* Luonnontieellinen Kauppatieellinen Kasvatustieellinen h Nai s n Kasvatustieellinen Liikuntatieellinen Liikuntatieellinen Terveystie Matemaattisluonnontieellinen Luonnontieellinen Kauppakorkeakoulu Kauppatieellinen Yhteiskuntatieellinen Yhteiskuntatieellinen Psykologia Yliopisto yhteen h Nai s n h Nai s n *Informaatioteknologian opiskelijat kuuluvat joko luonnontieelliselle tai kauppatieelliselle koulutusalalle. Heidän lukumäärän siltyvät vastaavasti matemaattisluonnontieellisen tai kauppakorkeakoulun lukuihin. 16

17 2. Sukupuolten suhteellis osuud Koulutusala h Nai s n h Nai s n h Humanistinen 23,1 76,9 100,0 21,5 78,5 100,0 21,4 78,6 100,0 21,5 78,5 100,0 24,9 75,1 100,0 Kasvatustieell inen 19,4 80,6 100,0 12,9 87,1 100,0 9,7 90,3 100,0 13,8 86,2 100,0 14,7 85,3 100,0 Kauppatieelli nen 55,3 44,7 100,0 59,5 40,5 100,0 63,5 36,5 100,0 58,4 41,6 100,0 Liikuntatieelli nen 51,7 48,3 100,0 51,9 48,1 100,0 54,7 45,3 100,0 49,7 50,3 100,0 Luonnontieell inen 57,1 42,9 100,0 55,6 44,4 100,0 58,7 41,3 100,0 61,1 38,9 100,0 Nai s n h Nai s n Psykologia 9,4 90,6 100,0 13,0 87,0 100,0 10,9 89,1 100,0 11,8 88,2 100,0 Terveystie 8,9 91,1 100,0 4,9 95,1 100,0 11,8 88,2 100,0 8,5 91,5 100,0 Yhteiskuntati eellinen 35,3 64,7 100,0 33,5 66,5 100,0 30,2 69,8 100,0 35,0 65,0 100,0 Yliopisto yhteen 37,8 62,2 100,0 37,2 62,8 100,0 38,5 61,5 100,0 40,2 59,8 100,0 h Nai s n 17

18 % Kuva 1. ten osuus (%) Jyväskylän yliopistoon uusina opiskelijoina kirjoittautuneista vuosina koulutusaloittain 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Vuosi Terveystie Psykologia Kasvatustieellinen Humanistinen Yhteiskuntatieellinen Liikuntatieellinen Luonnontieellinen Kauppatieellinen 3. Maisterintutkinnon suorittaneiden lukumäärät vuosina Koulutusala Humanistinen Kasvatustieelline n Kauppatieellinen Liikuntatieellinen Luonnontieelline n Psykologia Terveystie Yhteiskuntatieelli nen Yliopisto yhteen Sukupuolten suhteellis osuud maisterintutkinnon suorittaneista Koulutusala Humanistinen 16,7 83,3 100,0 13,6 86,4 100,0 16,5 83,5 100,0 20,6 79,4 100,0 Kasvatustieelline 9,2 90,8 100,0 14,1 85,9 100,0 15,9 84,1 100,0 17,0 83,0 100,0 18

19 % n Kauppatieellinen 9,9 90,1 100,0 5,3 94,7 100,0 6,1 93,9 100,0 11,6 88,4 100,0 Liikuntatieellinen 50,7 49,3 100,0 40,9 59,1 100,0 52,5 47,5 100,0 51,8 48,2 100,0 Luonnontieelline n 52,8 47,2 100,0 58,0 42,0 100,0 48,5 51,5 100,0 55,7 44,3 100,0 Psykologia 29,5 70,5 100,0 23,1 76,9 100,0 32,0 68,0 100,0 24,8 75,2 100,0 Terveystie 47,5 52,5 100,0 46,5 53,5 100,0 46,5 53,5 100,0 39,7 60,3 100,0 Yhteiskuntatieelli nen 4,2 95,8 100,0 16,4 83,6 100,0 11,3 88,7 100,0 11,7 88,3 100,0 Yliopisto yhteen 30,8 69,2 100,0 27,2 72,8 100,0 29,9 70,1 100,0 31,1 68,9 100,0 120,0 Kuva 2. ten osuus (%) Jyväskylän yliopistossa maisterintutkinnon suorittaneista vuosina ,0 Kauppatieellinen 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Vuosi Yhteiskuntatieellinen Kasvatustieellinen Humanistinen Psykologia Terveystie Liikuntatieellinen Luonnontieellinen 5. Tohtorintutkinnon suorittaneiden lukumäärät vuosina Koulutusala s ä s ä s ä Humanistinen Kasvatustieellinen Kauppatieellinen Liikuntatieellinen Luonnontieellinen Psykologia Terveystie s ä 19

20 Yhteiskuntatieelli nen Yliopisto yhteen Sukupuolten suhteellis osuud tohtorintutkinnon suorittaneista Koulutusala Humanistinen 44,8 55,2 100,0 33,3 66,7 100,0 22,7 77,3 100,0 37,8 62,2 100,0 Kasvatustieelline n 9,1 90,9 100,0 18,2 81,8 100,0 21,4 78,6 100,0 18,2 81,8 100,0 Kauppatieellinen 36,4 63,6 100,0 55,6 44,4 100,0 53,3 46,7 100,0 28,6 71,4 100,0 Liikuntatieellinen 25,0 75,0 100,0 44,4 55,6 100,0 80,0 20,0 100,0 62,5 37,5 100,0 Luonnontieelline n 75,0 25,0 100,0 62,8 37,2 100,0 71,7 28,3 100,0 68,3 31,7 100,0 Psykologia 22,2 77,8 100,0 28,6 71,4 100,0 14,3 85,7 100,0 14,3 85,7 100,0 Terveystie 0,0 100,0 100,0 33,3 66,7 100,0 18,2 81,8 100,0 33,3 66,7 100,0 Yhteiskuntatieelli nen 80,0 20,0 100,0 73,3 26,7 100,0 30,8 69,2 100,0 30,8 69,2 100,0 Yliopisto yhteen 49,2 50,8 100,0 49,3 50,7 100,0 46,4 53,6 100,0 46,9 53,1 100,0 20

21 LIITE 6. Henkilöstötilastoja Lähde: Henkilöstöbaromrit 2010 ja Jyväskylän yliopiston vakinaisen henkilökunnan lukumäärä (n) ja sukupuolijakauma (%) ammattiryhmittäin vuosina Ammattiryh mä Opushenkilö kunta yhteen Professorit Assistentit ja yliassistentit Lehtorit ja optajat Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta h n h n h n n % 52,7 47,3 54,7 45,3 54,0 46,0 51,4 48,6 n % 69,8 30,2 70,3 29,7 69,1 30,9 67,2 32,8 n % 49,4 50,6 53,5 46,5 66,7 33,3 60,0 40,0 n % 45,0 55,0 45,2 54,8 44,4 55,6 42,6 57,4 n % 56,3 43,8 53,1 46,9 54,7 45,3 56,2 43,8 n % 36,5 63,5 37,0 63,0 36,8 63,2 36,9 63,1 h n n % 45,4 54,6 46,2 53,8 44,6 55,4 44,0 56,0 21

22 2. Jyväskylän yliopiston määräaikaisen henkilökunnan lukumäärä (n) ja sukupuolijakauma (%) ammattiryhmittäin vuosina Ammattiryhmä Opushenkilök unta yhteen h n h n h n h n n % 42,1 57,9 35,3 64,7 48,1 51,9 48,6 51,4 Professorit n Assistentit ja yliassistentit Lehtorit ja optajat Tutkimushenkilökunta Muu henkilökunta % 62,5 37,5 73,9 26,1 73,3 26,7 78,0 22,0 n % 42,9 57,1 35,6 64,4 51,9 48,1 53,7 46,3 n % 38,1 61,9 29,5 70,5 39,9 60,1 37,0 63,0 n % 48,3 51,7 51,3 48,7 50,9 49,1 49,9 50,1 n % 41,7 58,3 48,8 51,2 49,4 50,6 46,7 53,3 n % 45,1 54,9 47,7 52,3 50,0 50,0 49,2 50,8 3. Jyväskylän yliopiston henkilöstön sukupuolijakauma (n ja %) ja muutos (%) edelliseen vuoteen verrattuna vuosina kunkin vuoden viimeisenä päivänä Vuosi n % Muutos edelliseen vuoteen (%) n % Muutos edelliseen vuoteen (%) ,1 1, ,9-0, ,2 0, ,8 0, ,9 7, ,1 0, ,6 1, ,4-1, ,7-2, ,3 1,1 22

23 4. Jyväskylän yliopiston henkilötyövuod vuosina ammattiryhmittäin ja sukupuolittain Normaalikoulu mukana Vuosi Henkilöstöryhmä Yht. Yht. Yht. Yht. Yht. h h h h h Opushenkilöstö Professorit Assistentit, yliassistentit Lehtorit ja muut optajat Tutkimushenkilö stö Muu henkilöstö * * Osa aikaisemmin muuhun henkilöstöön (opuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö) lasktavasta henkilöstöstä on siirrty tutkimushenkilöstön puolelle yhteen 80 htv:tä 5. Jyväskylän yliopiston henkilötyövuod vuosina tutkijauramallin mukaan sukupuolittain Normaalikoulu mukana. Tutkijauramallin mukainen luokittelu (opus ja tutkimus henkilöstö) Vuosi taso Professorit taso Yliopistotutkijat, erikoistutkijat, yliopistolehtorit, lehtorit taso Tutkijatohtorit, yliassistentit taso Tohtorikouluttavat, assistentit, yliopisto-optajat, päätoim.tuntiop., muut tutkijat 0 taso Muu opuksen ja tutkimuksen apuhenkilöstö (mm. tutkimusavustajat)

24 6. Jyväskylän yliopiston henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain Vuosi n % n % n % , , , , , , , , , , , ,5 yli , , , Jyväskylän yliopiston opus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen (%) tehtävätasoille vuosina sukupuolittain Tehtäväta so n= n=1361 n=759 n=68 9 n=1448 n=808 n=72 3 n=1531 n=802 n=75 0 OV01 3,2 3,9 3,5 7,5 4,2 5,9 10,0 6,6 8,4 8,6 5,5 7,1 OV02 9,4 15,5 12,4 8,7 12,8 10,6 9,3 14,5 11,8 9,7 11,6 10,6 OV03 12,5 17,2 14,8 11,6 16,4 13,9 10,5 15,5 12,9 11,8 15,7 13,7 OV04 8,9 12,2 10,5 8,4 13,4 10,8 9,3 13,0 11,0 9,1 16,0 12,4 OV05 18,9 22,9 20,9 19,2 22,1 20,6 19,6 20,3 19,9 19,2 21,1 20,1 OV06 21,4 16,8 19,1 19,6 18,6 19,1 17,6 17,0 17,3 16,5 16,3 16,4 OV07 5,8 2,8 4,3 5,0 3,8 4,4 5,2 4,1 4,7 5,6 4,4 5,0 OV08 11,3 5,1 8,2 10,5 4,4 7,6 9,9 4,4 7,3 10,5 4,9 7,8 n=1552 OV09 5,8 3,7 4,8 6,6 4,5 5,6 6,1 4,4 5,3 6,2 4,4 5,3 OV10 - OV11 2,8 * 1,4 2,8 * 1,5 2,6 * 1,4 2,7 * 1,

25 8. Jyväskylän yliopiston muun henkilökunnan jakautuminen (%) tehtävätasoille vuosina sukupuolittain Tehtävät aso n= n=55 7 n=894 n=337 n=54 0 n=877 n=327 n=51 6 n=843 n=326 n=51 6 n=842 MV ,5 4,1 6,2 7,7 3,5 5,1 7,6 2,9 4,7 6,4 2,5 4,0 MV04 9,5 12,4 11,3 9,8 9,3 9,5 9,5 8,5 8,9 9,2 8,3 8,7 MV05 10,7 25,7 20,0 8,6 25,2 18,8 9,2 25,2 19,0 9,5 23,4 18,1 MV06 14,5 13,8 14,1 16,9 17,0 17,0 14,1 17,4 16,1 15,0 16,9 16,2 MV07 11,0 12,7 12,1 10,4 10,7 10,6 10,7 9,9 10,2 13,2 11,2 12,0 MV08 12,8 14,7 14,0 12,2 16,7 14,9 12,5 17,4 15,5 13,8 17,8 16,3 MV09 14,8 8,4 10,9 16,6 9,3 12,1 17,1 9,7 12,6 13,5 10,7 11,8 MV10 9,8 5,2 6,9 11,0 5,0 7,3 11,9 5,2 7,8 12,6 5,2 8,1 MV11 4,5 1,8 2,8 3,9 2,2 2,9 4,0 2,3 3,0 4,0 2,3 3,0 MV ,0 1,1 1,8 3,0 1,1 1,8 3,4 1,4 2,1 2,8 1,6 2, Jyväskylän yliopiston opus- ja tutkimushenkilökunnan jakautuminen (%) suoriutumistasoille vuosina sukupuolittain Suoriutumistaso n=688 n=676 n=1364 n=759 n=693 n=1452 n=808 n=722 n=1530 n=802 n=750 n=1552 OS ,4 12,7 11,1 9,4 12,8 11,0 14,2 17,6 15,8 15,0 15,9 15,4 OS04 11,9 19,2 15,5 14,4 19,0 16,6 15,7 20,4 17,9 17,6 24,4 20,9 OS05 25,9 28,1 27,0 25,3 27,1 26,2 23,3 26,2 24,6 20,6 22,8 21,6 OS06 24,4 22,8 23,6 24,2 23,5 23,9 22,4 19,8 21,2 24,2 20,4 22,4 OS07 18,5 12,3 15,4 17,7 12,6 15,2 16,0 12,0 14,1 13,7 11,5 12,6 OS08 8,1 4,0 6,1 7,0 4,0 5,6 6,7 4,0 5,4 7,4 4,4 5,9 OS09 1,7 0,9 1,3 2,1 0,9 1,5 1,7 * 0,9 1,6 * 1, * Tapauksia alle 5 25

26 10. Jyväskylän yliopiston muun henkilökunnan jakautuminen (%) suoriutumistasoille vuosina sukupuolittain Suoriutumis taso n=337 n=555 n=892 n=337 n=540 n=877 n=327 n=516 n=843 n=802 n=750 n=1552 MS ,5 2,0 2,9 4,7 1,9 3,0 6,1 2,9 4,2 4,6 4,7 4,6 MS04 4,2 4,0 4,0 5,3 2,8 3,8 5,2 5,2 5,2 7,4 5,2 6,1 MS05 19,6 18,9 19,2 20,2 19,4 19,7 17,4 17,8 17,7 17,2 15,9 16,4 MS06 40,7 38,7 39,5 38,3 37,0 37,5 40,4 34,7 36,9 40,8 32,2 35,5 MS07 24,3 26,1 25,4 23,7 28,0 26,3 22,3 29,1 26,5 19,6 30,8 26,5 MS ,8 10,3 9,0 7,7 10,9 9,7 8,6 10,3 9,6 10,4 11,2 10,