PROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2017. Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht. Pekka Tanskanen

Transkriptio

1 PROSESSITEKNIIKAN KOULUTUS OHJELMA Eetu-Pekk a Heikkinen Opetuksen kehittämistyöryhmä MUISTIO Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Torstai klo (TF222) PROSESSIMETALLURGIAN OPETUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2017 Prosessimetallurgian opetuksen kehittämistyöryhmä kokoontui vuoden 2017 ensimmäiseen tapaamiseensa torstaina klo Läsnä Timo Fabritius Eetu-Pekka Heikkinen; pj, siht. Pekka Tanskanen 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen Hyväksyttiin vuoden 2016 kuudennen kokouksen muistio. pöytäkirjan hyväks. 3 Ilmoitusasioita Lukuvuoden opetussuunnitelmatyöhön liittyvät kurssikuvaukset on prosessimetallurgian kurssien osalta toimitettu Saara Luhtaanmäelle. Metallurgian syventävät kurssit tullaan uudistamaan syksyksi 2017 näiden kuvausten mukaisesti. Kevään 2017 aikana järjestetään opintojaksot Kiinteät epäorgaaniset materiaalit sekä Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta II. Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät -kurssia ei toteuteta vähäisen opiskelijamäärän vuoksi. Opintosuuntien yleinen infotilaisuus järjestettiin Helmikuun aikana järjestetään prosessimetallurgian oma infotilaisuus [kokouksen jälkeen selvisi, että tilaisuus järjestetään tiistaina ], jossa opetushenkilökunnan lisäksi on mukana myös Sampsa Saranki. 4 Kurssipalautteet Käsiteltiin seuraavien kurssien palautekoosteet (ks. liitteet): Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät (2016), Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa (2016), Termodynaamiset tasapainot (2016) sekä Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus (2016). Kiinteät epäorgaaniset materiaalit -kurssista ei annettu lainkaan palautetta vuonna Syventäviä kursseja ei tulevina vuosina enää toteuteta tässä muodossa, mutta kursseista saatu palaute huomioidaan uusia kursseja suunniteltaessa. Termodynaamiset tasapainot - kurssin palaute ei puolestaan anna aihetta suuriin muutoksiin kurssin toteutuksessa syksyllä Keskeisin muutostarve liittyy mikroluokkaharjoitusten ohjaukseen. MIMESIS-jatko-opintokurssista saatiin palautetta yhdeltä jatko-opiskelijalta. Saatu palaute oli positiivista eikä vaadi jatkotoimenpiteitä. 5 Opiskelijoiden toiveet Opiskelijoiden kautta ei ollut tullut kokoukseen käsiteltäviä asioita. 6 Opinnäytetyötilanne Keskusteltiin opinnäytetöiden etenemisestä. Vuoden 2017 aikana on tähän mennessä hyväksytty kaksi prosessimetallurgian tutkimusryhmän henkilökunnan ohjaamaa diplomityötä. 7 Muut asiat Keskusteltiin mahdollisuuksista hyödyntää Terästutkimuskeskuksen ohjausryhmää koulutuksen kehittämistyössä (esim. koulutuksen tavoitteiden asettelu). Timo Fabritius keskustelee asiasta Terästutkimusryhmän ohjausryhmässä. P R O S E S S I M E T A L L U R G I A N T U T K I M U S Y K S I K K Ö P u h P L O U L U N Y L I O P I S T O w w w. o u l u. f i / y l i o p i s t o

2 8 Seuraava kokous Seuraava kokous (2/2017) pidetään keskiviikkona klo 09:30. Kokouksessa käsitellään metallurgian syventävien kurssien uudistustyön etenemistä sekä CIRRUSjatko-opintohanketta. 9 Kokouksen lopetus Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Oulussa Eetu-Pekka Heikkinen Yliopistonlehtori, prosessimetallurgia LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Palautekooste Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät -kurssista. Palautekooste Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa -kurssista. Palautekooste Termodynaamiset tasapainot -kurssista. Palautekooste Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus -kurssista. PLO:n jäsenet Kaisa Heikkinen (laboratorion www-sivulla julkaistavaksi) Saara Luhtaanmäki

3 PALAUTEKOOSTE - Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät S - MTKM Kurssin toteutus Kurssi toteutettiin viidettä kertaa kevätlukukaudella Kurssille osallistui kuusi opiskelijaa. Kurssi koostui perinteiseen tapaan kahdesta osasta: 1) tutkimusprojektista ja 2) taustatehtävästä, joka tuki osaltaan tutkimusprojektin suunnittelua ja toteutusta. Tutkimusprojektin tutkimusprojektissa selvitettiin Otanmäen vanadiinimalmipelletin natriumkarbonaattiseostuksen, lämpökäsittelyn kestoajan ja -lämpötilan vaikutusta oksidifaasin jäännösvanadiinipitoisuuteen. Projekti toteutettiin kahden hengen ryhmissä. Kukin ryhmä teki oman tutkimussuunnitelman ja suoritti omat laboratoriotutkimukset ja analysoinnin sekä tulosten tarkastelun, raportoinnin ja esittelyn tilaajalle. Tutkimusprojekti toteutettiin yhteistyössä Otanmäki Mine Oy:n kanssa. Taustatehtävänä oli tehdä pareittain kirjallisuusselvitys joko nauhasintrausprosessista ja sen soveltuvuudesta natriumkarbonaatilla seostetun vanadiinipitoisen magnetiittipelletin hapettavaan sintraukseen tai vanadiinista, sen käyttökohteista ja sen tuotantoprosesseista. Valtaosa opiskelijoista valitsi aiheekseen nauhasintrausprosessin, lähinnä, koska siihen oli saatavilla paremmin tieteellistä kirjallisuutta. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin taustatiedoiksi vastuuopettajan ja Prosessimetallurgian tutkimusryhmän tutkijoiden pitämiä luentoja aiheista, jotka kohdistuivat kokeellisen tutkimusten menetelmiin ja materiaalin analysointimenetelmiin. Tutkimussuunnitelman painoarvo kurssista oli 30 pistettä ja tutkimusraportin 40 pistettä. Taustatehtävistä sai maksimissaan 30 pistettä. Tutkimuksen esittelystä projektiseminaarissa oli tarjolla opiskelijoille maksimissaan 10 lisäpisteitä. Kaikki opiskelijat läpäisivät kurssin arvioinneilla 5 (2 kp) tai 4 (4 kpl). Kurssille osallistui kuuden opiskelijan ryhmä. Projekti toteutettiin kolmessa (2+2+2 hlö) ryhmässä. Kullakin ryhmällä oli tutkittavana ja analysoitavana keskenään vastaavan sisältöinen ja kokoinen tutkimuskokonaisuus. Osallistumisaktiivisuus projektin eri vaiheiden toteuttamiseen oli korkea, pääsääntöisesti %. 2. Palauteyhteenveto Kurssipalautteen antoi kaksi kahden opiskelijan ryhmää eli 66,6 % osallistujista. Kuten aikaisemminkin, kurssin toteuttaminen teollisuuden tutkimusongelmaan liittyvänä tutkimusprojektina ja sen sisältäminä laboratoriokokeina, demonstraatioina ja saadun kokeista saatujen näytteiden analysointina ja tutkimustulosten raportointina, koetaan hyväksi toteutustavaksi. Tällä tavoin

4 opiskelija kykenee hahmottamaan koko tutkimushankkeen elinkaaren. Lisäksi arvostetaan sitä, että päästään itse tekemään ja analysoimaan erilasilla laitteilla. Ryhmässä tekeminen koetaan hyväksi tavaksi oppia ja tukea toisten oppimista ja hankkia ryhmätyötaitoja. Toisaalta ryhmän jäsenten työpanos ja tekemisen taso eivät aina ole ryhmän sisällä tasapainossa. Osa piti kurssin työmäärää liian pienenä ja osa sopivana opintopisteisiin nähden. Hienoista kritiikkiä saa kurssin aikainen tiedotus. Lisäksi taustatehtävistä haluttaisiin nopeammin ja yksityiskohtaisempaa palautetta. Osa halusi enemmän henkilökohtaista osuutta kurssin suoritteisiin, kuten sen taustatehtävään. 3. Kehittämiskohteet Jo vuoden 2015 kurssilaisten antama kehittämisidea säännöllisestä ohjaustunnista tullaan toteuttamaan jossain muodossa jatkossa. Kurssin taustatehtäväosuutta tullaan uudistaman yksin tehtävän kirjallisuusselvitysten suuntaan.

5 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa / Metallurginen termodynamiikka (KO) Syksy 2016 Palautekooste (Koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen) Yleistä Kurssin oli tarkoitus koostua 9 teemasta, joista kukin tuli suorittaa hyväksytysti kurssin läpäisemiseksi. Kurssille ilmoittautui kuitenkin vain kolme opiskelijaa, joista yksi halusi suorittaa koko kurssin ja kaksi muuta konetekniikan opiskelijoille suunnatun kevyemmän version, jossa on vain viisi teemaa. Siksi kurssista järjestettiin normaalina opetuksena vain nämä viisi teemaa, joiden suoritustavat olivat kotitehtävät (2 teemaa), mikroluokkaharjoitukset ja työselostus (1 teema), suullinen esitelmä (1 teema) ja oppimispäiväkirja (1 teema). Koko kurssin suorittavalla opiskelijalle räätälöitiin yksilöllinen suoritustapa neljään muuhun teemaan liittyen. Koska metallurgian syventävät kurssit tullaan uusimaan lukuvuodeksi , ei tätä kurssia tulla tällaisenaan enää järjestämään jatkossa. Osia kurssista tulee kuitenkin sisältymään (ainakin sisällöllisesti ja mahdollisesti osin myös suoritustavallisesti) myös tuleviin kursseihin, minkä vuoksi palaute on syytä ottaa huomioon. Molemmat konetekniikan opiskelijoille suunnattua versiota suorittavat opiskelijat suorittivat kurssin hyväksytysti (arvosanat 4 ja 5). Laajempaa kurssia suorittava opiskelija suoritti hyväksytysti kaikki yhteiset teemat, mutta osa hänelle yksin räätälöidyistä tehtävistä on tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Oletusarvona kuitenkin on, että hänkin suorittaa kurssin hyväksytysti loppuun kevään 2017 aikana. Kontaktiopetukseen osallistuminen oli erittäin hyvää läpi koko syksyn. Palautteen kerääminen Palaute kerättiin palautelomakkeilla, joissa kysyttiin oppiko opiskelija jotain uutta kurssin aikana, mitkä tekijät edistivät oppimista ja mitkä tekijät vaativat kehittämistä (ja millä tavalla). Lisäksi palautetta oli mahdollista antaa vapaamuotoisesti. Palautelomakkeita jaettiin opiskelijoille kontaktiopetuskertojen aikana ja lisäksi lomake oli saatavilla kurssin www-sivulta. Lomakkeen sai palauttaa kontaktiopetuksen yhteydessä tai erikseen opettajan postilokeroon, huoneeseen tai sähköpostitse. Lomakkeita ei palautettu yhtään, mutta toinen kevennettyä versiota suorittavista opiskelijoista antoi vapaamuotoista palautetta (33,3 % kurssille osallistuneista). Näiden palautteiden lisäksi tähän koosteeseen on koottu myös muita kurssin aikana esiinnousseita kehittämisideoita. Palaute Palautetta antanut opiskelija kertoi, että oli pitänyt kurssia haastavana ( suurin osa asioista oli täysin uusia ) ja työläänä, mutta toisaalta opettavaisena ( Opin siis aika paljon, mutta työmääräkin oli sitten sen mukainen tai sain kulumaan yllättävän paljon aikaa kotitehtävien parissa. ). Luennot olivat hänen mielestään hyviä ja selkeitä, mutta kirjallinen oppimateriaali olisi ollut avuksi ( olisin ehkä kaivannut vähän lisämateriaalia kirjoitetussa muodossa. Usein ymmärsin asiat tunnilla, kun ne selitettiin, mutta kun yritin itse opiskella samoja asioita luentokalvoista, niin en sitten ymmärtänytkään. ). Opiskelija oli kuitenkin kokenut, että sai aina tosi hyvin neuvoja ja apua tehtävien kanssa. Kurssin aikana havaittuja kehittämistarpeita Opiskelijapalautteen lisäksi syksyn 2016 aikana havaittiin seuraavia kehittämistarpeita ja -ideoita: - Teeman 1 neljännen kotitehtävän 2. kohdan ratkaisussa on virhe, joka pitää korjata. - Teeman 2 ensimmäisen luennon aineistoon voisi lisätä esimerkin tasapainon määrityksestä minimointimenetelmällä (vrt. johdanto mikroluokkaharjoituksiin -luento Termodynaamiset tasapainot -kurssilla). Nämä muutokset otetaan huomioon, mikäli näitä aineistoja käytetään tulevissa kursseissa.

6 Toimenpiteet syksylle 2017 Kurssia ei siis enää toteuta tässä muodossa, mutta uusissa kursseissa on tämän palautteen pohjalta syytä huomioida seuraavia asioita: - Materiaalissa ja tehtävissä havaitut virheet ja puutteet korjataan, mikäli niitä hyödynnetään uusissa kursseissa. - Uusiin kursseisin pyritään laatimaan myös kirjallista oppimateriaalia, joskin on epätodennäköistä, että niitä ehditään tuottamaan vielä lukuvuodeksi , koska kurssit on muutenkin suunniteltava aivan alusta. Oulussa Eetu-Pekka Heikkinen Kurssin vastuuopettaja

7 Termodynaamiset tasapainot Syksy 2016 Palautekooste (Koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen) Yleistä Kurssille ilmoittautui yhteensä 101 opiskelijaa (+10 vuodesta 2015), joista 87 (+3) suoritti kurssin ja 14 (+7) sai hylätyn. Hylätyn saaneista 6 ei palauttanut yhtään kurssin aikana suoritettavista tehtävistä eikä osallistunut mikroluokkaharjoituksiin, 3 palautti vain yhden kotitehtävän, 1 palautti kolme kotitehtävistä, 1 osallistui ensimmäiseen mikroluokkaharjoitukseen ja palautti osan kotitehtävistä ja 2 osallistui molempiin mikroluokkaharjoituksiin, muttei palauttanut yhtään kotitehtävää ja 1 osallistui molempiin mikroluokkaharjoituksiin ja palautti osan kotitehtävistä. Näin ollen läpäisyksi saadaan joko 86,1 % (suhteessa ilmoittautuneisiin) tai 94,4 % (suhteessa reaaliosallistujiin eli niihin, jotka ovat osallistuneet ainakin yhteen kurssin osa-alueista). Läpäisyssä on viime vuosina tapahtunut pientä laskua, joka on nähtävissä kuvasta 1, mutta läpäisyjä ei kuitenkaan voi pitää huolestuttavan alhaisina. Kuva 1. Termodynaamiset tasapainot -kurssin läpäisyn kehittyminen vuosina Kurssi toteutettiin pääpiirteissään edellisvuosien tapaan, joskin muutamia pieniä uudistuksia tehtiin aiempien vuosien palautteiden pohjalta. Kurssi koostui kahdesta johdantoluennosta (yksi kurssiin ja sen kokonaissisältöön ja toinen mikroluokkaharjoituksiin liittyen), kymmenestä kontaktiopetuskerrasta (jokaisella kerralla oma aihe, johon liittyen käydään läpi teoriaa ja lasketaan laskuja), kahdesta mikroluokkaharjoituksesta (joita varten opiskelijat jakautuivat ilmoittautumisen yhteydessä kolmeen ryhmään, minkä vuoksi harjoituksia oli yhteensä kuusi) sekä kolmesta kertauskerrasta, joihin osallistumalla oli mahdollista korottaa kurssista saatuja pisteitä. Suoritus koostui kurssin aikana palautettavista laskennallisista kotitehtävistä (5 kpl, à 2 p., yht. 10 p.), kurssin lopuksi palautettavista teoriatehtävistä (10 kpl pikkukysymyksiä à 1p. tai 3 kpl esseitä à 3 1/3 p., yht. 10 p.) sekä mikroluokkaharjoitusten pohjalta tehtävistä työselostuksista (2 kpl, à 5 p., yht. 10 p.), jotka palautettiin kahden viikon sisällä harjoituksen suorittamisesta. Mikroluokkaharjoitukset olivat ainoa osa, johon osallistuminen oli pakollista. Kaikki muu oli mahdollista tehdä omalla ajalla osallistumatta kontaktiopetukseen, koska kaikki kurssin aineistot, tehtävät ja (deadlinen jälkeen) tehtävien ratkaisut olivat saatavilla kurssin www-sivuilta. Kurssin aikana havaittuja kehittämistarpeita Huolimatta siitä, että ensimmäisen mikroluokkaharjoitusten tehtävämäärää vähennettiin viime vuodesta, loppui aika nytkin kesken joillain opiskelijoilla. Palautteen kerääminen Palaute kerättiin samanlaisella palautelomakkeella kuin edellisenä vuonna. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan kontaktiopetuksen, mikroluokkaharjoituksen, omalla ajalla tehtyjen tehtävien, aineiston sekä ulkoisten tekijöiden toimivuutta ja kertomaan näihin liittyviä kehitysideoita. Palautelomakkeita jaettiin opiskelijoille neljän viimeisen

8 kontaktiopetuskerran aikana, minkä lisäksi se oli saatavilla kurssin www-sivulta. Lomakkeen sai palauttaa viimeisten opetuskertojen aikana, viimeisten tehtävien palautuksen yhteydessä tai erikseen lokeroon, huoneeseen tai sähköpostitse. Suurin osa palautetuista lomakkeista palautettiin kontaktiopetuksen yhteydessä. Lomakkeita palautettiin yhteensä 21 kpl (20,8 % kurssille ilmoittautuneista ja 22,1 % kurssille osallistuneista), mikä on käytännössä saman verran kuin edellisenä vuonna (20,9 % ja 21,3 %). Palaute Kooste opiskelijoiden antamista numeerisista arvioista (1 on huonoin, 7 on paras) kurssin eri osioiden toimivuudesta on esitetty taulukossa 1. Yleisesti ottaen opiskelijoiden antamat arviot kurssin eri osioista olivat hieman paremmat kuin viime vuonna, minkä lisäksi vaihtelua oli jonkin verran aiempaa vähemmän. Viime vuonna muutamat osa-alueet olivat saaneet joiltain opiskelijoilta myös hyvin matalia arvosanoja (1 ja 2), joita tänä vuonna oli selvästi vähemmän. Huonoimman arvosanan sai aiempien vuosien tapaan edelleen opiskelijoiden oma aktiivisuus (kontaktiopetuksessa), vaikka opiskelijoiden oma arvio omasta aktiivisuudesta onkin parantunut viime vuodesta (ks. kuva 2). Seuraavaksi heikoimmiksi osa-alueiksi arvioitiin ulkoiset tekijät (lähinnä klo 8 alkava opetus, johon ei juurikaan ole mahdollista itse vaikuttaa) sekä aktiivisuus omalla ajalla. Viime vuonna arvio tunneilla itse lasketuista esimerkkilaskuista oli laskenut merkittävästi (toiseksi alhaisin arvio), minkä vuoksi aiheeseen kiinnitettiin tänä vuonna erityistä huomiota. Opiskelijoiden arvio ko. osa-alueesta paranikin tänä vuonna merkittävästi. Yleisesti voidaan todeta, että viime vuonna kurssiin tehdyt muutokset (harjoitustöissä, periodijaossa, johdantoluennoissa, jne.) aiheuttivat pieniä alkuvaikeuksia, minkä vuoksi opiskelijoiden arviot kurssin eri osista olivat hieman aiempia vuosia matalampia. Tänä vuonna edellisen vuoden alkuvaikeudet saatiin suurelta osin korjattua, minkä vuoksi lähes kaikkien osioiden arvosanakeskiarvot nousivat viime vuodesta. Taulukko 1. Kooste numeerisesta opiskelijapalautteesta (suluissa muutos viime vuodesta). Arvioitu asia Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Minimi Maksimi Kontaktiopetus ja luennot 6,1 (+0,4) 6,2 (+0,4) 0,5 (-0,2) 5,0 (+1,0) 6,8 (+0,2) Teoriajohdannot 6,1 (+0,2) 6 (0) 0,9 (+0,1) 4 (0) 7 (0) Yhdessä lasketut esimerkkilaskut 6,4 (0,0) 6 (-1) 0,5 (-0,4) 6 (+2) 7 (0) Itse lasketut esimerkkilaskut 6,0 (+1,1) 6 (+0,5) 0,8 (-0,8) 5 (+3) 7 (0) Opettajan toiminta 6,9 (+0,4) 7 (0) 0,3 (-0,6) 6 (+2) 7 (0) Oma aktiivisuus/toiminta tunneilla 5,1 (+0,3) 5 (0) 1,2 (0,0) 2 (0) 7 (0) Mikroluokkaharjoitukset 6,2 (+0,4) 6,0 (0,0) 0,6 (-0,2) 5,3 (+1,0) 7,0 (0,0) Ohjeistus ohjelman käyttöön ja tehtävään 6,5 (+0,8) 7 (+1) 0,6 (-0,3) 5 (+1) 7 (0) Omatoiminen ohjelman käyttö 6,0 (+0,2) 6 (0) 0,9 (0,0) 4 (0) 7 (0) Oma aktiivisuus/toiminta harjoituksissa 6,1 (+0,3) 6 (0) 0,8 (0,0) 5 (+1) 7 (0) Omalla ajalla tehdyt tehtävät 6,1 (+0,4) 6,0 (+0,3) 0,7 (+0,1) 5,0 (+0,7) 7,0 (+0,3) Kotitehtävät 6,4 (+0,1) 7 (+1) 0,9 (+0,2) 4 (-1) 7 (0) Teoriakysymykset tai esseet 6,0 (+0,5) 6 (0) 0,8 (-0,3) 5 (+2) 7 (0) Mikroluokkaharjoituksen työselostus 6,2 (+1,0) 6 (+0,5) 0,7 (-0,2) 5 (+2) 7 (+1) Omatoiminen opiskelu/aktiivisuus 5,9 (+0,3) 6 (0) 1,0 (+0,5) 4 (-1) 7 (+1) Aineistot 6,3 (+0,2) 6,4 (0,0) 0,7 (-0,3) 5,0 (+2,0) 7,0 (0,0) Luentomoniste 6,1 (+0,5) 6 (0) 0,8 (-0,5) 4 (+2) 7 (0) Luento kalvot (pdf) 6,4 (+0,6) 6 (0) 0,7 (-0,6) 5 (+3) 7 (0) Esimerkkitehtävien ratkaisut verkossa 6,6 (0,0) 7 (0) 0,8 (+0,1) 4 (0) 7 (0) Kotitehtävien ratkaisut verkossa 6,4 (-0,1) 7 (0) 0,9 (0,0) 4 (0) 7 (0) Muu informaatio www-sivuilla 6,2 (+0,1) 6 (-1) 0,8 (-0,8) 5 (+4) 7 (0) Muuta Ulkoiset tekijät (esim. aikataulut, salit) 5,7 (-0,1) 6 (0) 1,5 (+0,6) 3 (-1) 7 (0) Opiskelijoiden itse mainitsemia asioita (ei alkuperäisessä lomakkeessa) Aikataulut 7,0 (0,0) 7 (0) - (-) 7 (0) 7 (0) Kurssista informointi 7,0 (0,0) 7 (0) - (-) 7 (0) 7 (0) Kotitehtävien ja raporttien palautus takaisin opiskelijoille 7,0 (0,0) 7 (0) - (-) 7 (0) 7 (0) Opettajan asenne 7,0 (0,0) 7 (0) - (-) 7 (0) 7 (0) Heikko (1-1,99) Välttävä (2-2,99) Tyydyttävä (3-3,99) Hyvä (4-4,99) Erittäin hyvä (5-5,99) Erinomainen (6-7)

9 Kuva 2. Opiskelijoiden arvio omasta aktiivisuudestaan Termodynaamiset tasapainot -kurssilla vuosina Palautelomakkeissa mainitut kehittämisideat on koottu taulukkoon 2 ja vapaamuotoiset kommentit taulukkoon 3. Taulukko 2. Kooste palautteessa esiintyneistä kehittämisideoista. Arvioitu asia Kehittämisideat Kontaktiopetus ja luennot Teoriajohdannot Särmää toimintaa. Yhdessä lasketut esimerkkilaskut Paransivat ymmärrystä. Itse lasketut esimerkkilaskut Opettajan toiminta Huomioit kaikki opiskelijat ja neuvoit hyvin. Tarkastusnopeus on hemmetin nopea. Oma aktiivisuus/toiminta tunneilla Oma motivaation puute. Mikroluokkaharjoitukset Ohjeistus ohjelman käyttöön ja tehtävään Eka harjoitus oli aikataulultaan hyvin tiukka -> ensi vuodelle pakollinen tutustuminen aineistoon ja heti tunnin alussa aletaan tekemään? Syvällistä oli ja hyvää. Omatoiminen ohjelman käyttö Mikroluokkaharjoitus ykkösessä oli liian vähän aikaa. 1. mikroluokkaharjoituksen tehtävämäärä hieman liian laaja. Helppoa. Oma aktiivisuus/toiminta harjoituksissa Nopeesti menee. Omalla ajalla tehdyt tehtävät Kotitehtävät Hyvin laadittuja. Teoriakysymykset tai esseet Mikroluokkaharjoituksen työselostus Omatoiminen opiskelu/aktiivisuus Aineistot Luentomoniste Luento kalvot (pdf) Esimerkkitehtävien ratkaisut verkossa Kotitehtävien ratkaisut verkossa Muu informaatio www-sivuilla Muuta Ulkoiset tekijät (esim. aikataulut, salit) Kotitehtävien ja mikroluokkah. raporttien palautus Välillä sekava lukea. Sisältö hyvä. Puhelimella ei voinut avata materiaaleja nettisivuilta. En käyttänyt. Kotitehtävien vinkit hyviä. Aamu 8 ei motivoi... Mikroluokkatöiden aika aamulla ei hyvä. Kasin luennot ei ole koskaa kivoja. Töiden palauttaminen oppilaille korjattuna auttaa oppimista, kun nökee, mitä virheitä on tehnyt. Taulukko 3. Vapaamuotoiset kommentit. Vapaamuotoista palautetta Kurssin opettaja piti todella hyvin kiinni kurssin aikataulusta ja tarkisti kotitehtävät todella nopeasti. Hän myös informoi hyvin kurssin asioista. Lisäksi opettaja auttoi aina tehtävissä, ja jäi usein luentojen jälkeenkin vielä kiertelemään luokassa ja auttamaan. Kurssi järjestetty esimerkillisellä tavalla! Tällaisia lisää. Olet todella mukava opettaja =)! Ruusuja! Kurssi oli kyllä erittäin hyvä. Parasta kurssissa opettajan anti kurssille! Kurssi sai opiskelun maistumaan ja motia opiskeluun. Se, ettei ole tenttejä on todella suuri plussa. Eetu-Pekka on erinomainen luennoitsija. Mukava heppu ja osaa selittää asiat ymmärrettävästi!

10 Taulukoista 2 ja 3 nähdään, että suuri osa kehittämisideoina mainituista asioista ei itse asiassa ole kehittämisideoita, vaan yleisempiä kommentteja kurssin eri osien toimivuudesta (tai jopa kehuja). Varsinaisia opiskelijoiden kokemia kehittämistarpeita ja kehittämisideoita palautteen perusteella ovat: - Omaa motivaation puutetta valiteltiin. - Ensimmäiseen mikroluokkaharjoitukseen varattu aika ei ole riittävä. - Luentomonisteen sisältö koettiin hyväksi, mutta rakennetta moitittiin sekavaksi. - Opetuksen pitäisi alkaa myöhemmin kuin aamukahdeksalta. Näistä viimeksi mainittu (luentomonisteen sekavuus) mainittiin vain yhdessä palautteessa. Verrattuna aiempiin vuosiin kehittämiskohteita mainittiin huomattavasti vähemmän, mistä voisi päätellä, että ainakin osa edellisenä vuonna esiinnostetuista ongelmista (esim. teoriajohdantojen epäselvyys ja liian nopea läpikäynti, puutteet kotitehtävien ratkaisuissa, jne.) on saatu korjattua (tämä heijastuu myös taulukon 1 parantuneissa arvioissa). Viime vuonna esiintyneistä ongelmista aikaiset aamut ja ensimmäisen mikroluokkaharjoituksen aikapula koettiin ongelmiksi tänäkin vuonna, joskin nämäkin nähtiin kehittämistarpeina harvemmissa palautteissa kuin vuonna Toimenpiteet syksylle 2017 Syksyllä 2017 kurssi tullaan toteuttamaan pääpiirteissään samalla tavalla kuin syksyllä Kurssin aikana havaittujen ongelmien sekä saadun opiskelijapalautteen pohjalta vuodeksi 2017 pyritään tekemään seuraavat kehittämistoimenpiteet: - Ensimmäisen mikroluokkaharjoituksen aikapula pyritään korjaamaan. Täksi vuodeksi kokeiltiin tehtävien määrän vähentämistä, mikä ei tuntunut riittävän, eikä tehtävien määrän vähentäminen loputtomiin tunnu järkevältä. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat pidempi harjoitusaika, toisen opettajan mukaanottaminen (odotusaika lyhenee, jos on jotain kysyttävää, kun paikalla on kaksi opettajaa) sekä se, että opiskelijoita velvoitetaan tutustumaan tehtäviin etukäteen, jolloin harjoituksissa päästään nopeammin itse asiaan. - Opiskelijoiden motivaatiota itsenäiseen opiskeluun pyritään parantamaan edelleen. Tähän voidaan pyrkiä suunnittelemalla (ja toteuttamalla) kontaktiopetus siten, että osallistuminen ja itse tekeminen ovat mielekäs osa oppimiskokonaisuutta. Toisaalta voidaan arvioida, miten itsetekeminen huomioidaan kurssin arvioinnissa. - Luentomonisteen päivitystarvetta on syytä arvioida jossain välissä, kun siihen on aikaa. Sen sijaan luentoaikoja tuskin pystytään muuttamaan. Oulussa Eetu-Pekka Heikkinen Kurssin vastuuopettaja

11 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Metallurgiset prosessit ja niiden mallinnus, 2016 YHTEENVETO KURSSIPALAUTTEESTA Kurssi jakautui neljään osaan, joissa jokaisessa oli erilainen suoritustapa. Jokaisesta osasta maksimipisteet oli 20 kurssin kokonaispisteiden ollessa 80. Kurssilla oli neljä pientä kotitehtävää, josta sai yhteensä 2 lisäpistettä. Kurssi toteutettiin vastaavalla tavalla kun edellisenä vuonna. Osa 1 Metallinvalmistusprosessit: suoritus yksin tehtävällä välikokeella. Lisäksi järjestettiin uusintavälikoe. (TFa hoiti) Osa 2 Prosessiketjujen tarkastelut: suoritus ryhmässä tehty kirjallinen ja suullinen esitelmä. Suorituksen edellytyksenä on oman esityksen pitämisen lisäksi osallistuminen kaikkiin kolmeen esitysten purkutilaisuuteen. (TFa hoiti) Osa 3 Virtausmallinnus ja HSC-Sim -simulointi: suoritus referaatit luennoista sekä simulointitehtävä käyttäen HSC Sim -ohjelmistoa. Simulointitehtävästä tehtiin kooste. (MA ja VV hoitivat) Osa 4 Teollisuusharjoitustyö: suoritus ryhmissä tehtävä teollisuusharjoitustyö sekä siitä työselostus. Harjoitustyö tehtiin SSAB Europe Oy:n tehtaalla Raahessa. (PetriS ja TFa hoitivat) Kurssille osallistui 7 opiskelijaa, joista neljä (4) suoritti kevyempänä (6 op) koneen-kurssina. Kurssin suoritti kolme (3) opiskelijaa arvosanalla 5/5 ja neljä (4) arvosanalla 4/5. Kurssipalautteen antoi kolme (3) opiskelijaa (palautteesta ei saanut lisäpisteitä). Palaute kysyttiin liitteenä olevalla lomakkeella. Alla oleva yhteenveto on poimittu saadusta opiskelijapalautteesta: Parannusehdotuksia / kehitettävää: - Kehittämistä vaatii osan 4 teollisuusharjoitustyön tehtävä, joka kuulostaa olevan toisinaan todella helppo ja toisinaan todella vaikea. Toki ymmärrän, että vaikeuden arvioiminen ja juuri oikean tasoisen aiheen saaminen voi olla vaikeaa. - Mikäli resurssit ja käytettävissä oleva aika sallivat niin teollisuuteen liittyviä pienempiä case-tyyppisiä tehtäviä voisi olla enemmän. Teollisuusharjoitus oli mielestäni laaja, joten se soveltui hyvin yhden osion suoritukseen. - Välikokeeseen lukiessa olisin kaivannut tekstimallista sisältöä. Powerpointin läpikäyminen toimi osakseen, mutta jouduin googlailemaan ja lukemaan Pentti Karjalaisen prujua kaveriksi. Powerpointista lukemisessa oli se ongelma, että se tuntui siltä, kuin olisin yrittänyt luoda esseevastaukseen vaadittavan tiedon listasta kuvia. Toimivaa: - Vierailijaluennoitsijoita, jotka tulevat yritysmaailmasta on aina mielenkiintoinen kuunnella. Niitä uskon, että myös tulevat metallurgian opiskelijat haluavat kuunnella mahdollisesti myös muilla kursseilla, jos vain aiheet sopivat. - Kurssin vastuuopettajan pitämät luennot olivat erinomaisia ja materiaalit selkeitä. Vierailevien luennoitsijoiden (valimot ja vaihtoehtoiset teräksen valmistusmenetelmät) luennot olivat aika tiiviitä paketteja, joten niistä ei kaikkea kerennyt sisäistää. Nämä luennot olivat kuitenkin mielenkiintoisia etenkin, kun alan asiantuntijat olivat niitä pitämässä. - Mielestäni kurssin sisältö oli melko hyvä ja monipuolinen. Kurssi oli sisällöllisesti ja toteutukseltaan paljon parempi kuin esimerkiksi edellinen metallurgian kurssi `Metallurgisen tutkimuksen kokeelliset menetelmät`. - Suoritustavoista erilaisten kurssitöiden tekeminen edistää oppimista ja varsinkin, kun saa valita aiheen, joka kiinnostaa itseä eniten. - Mallinnus ja simulointi ei ollut entuudestaan tuttua, joten osioista 3 ja 4 oli eniten hyötyä prosessimetallurgian näkökulmasta. Myös värimetallien valmistusprosessit tulivat tutuiksi ja tentti oli oppimisen kannalta hyvä suoritustapa osiossa 1. PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Puh Prosessimetallurgian laboratorio PL 4300 Eetu-Pekka Heikkinen OULUN YLIOPISTO

12 2(3) - Seminaarin tekeminen edisti eniten oppimista. Siinä jouduin ottamaan selvää itse, itsenäisistä lähteistä. Opin siitä selkeästi parhaimmin. Työllistävyys: - Työllistävyys vastasi opintopisteitä. Olen kyllä suorittanut paljon työkuormallisesti helpompia 10op kursseja, mutta niissä työkuorma on ollut ehkä jopa liian kevyt. - Työmäärä oli 10 opintopisteeseen nähden sopiva. Mielestäni hieman vähemmän työtä kuin Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa kurssissa. - Mielestäni osa 3 oli työmäärällisesti kaikista helpoin osa kurssia. Osat 1 ja 2 olivat tasapainossa työmäärällisesti. Osan 4 teollisuusharjoitustyö oli melkoisen haastava ja työläs. Lisäksi emme olleet aivan varmoja mitä SSAB haluaa tämän työn sisältävän. - Työmäärä vaihteli jonkin verran osioiden kesken. Ajankäytön mukaan osiot voisi laittaa seuraavaan järjestykseen, eniten aikaa vievästä alkaen: Osio 4 > Osio 2 > Osio 3 > Osio 1 - Tein osat 1 ja 2. Osa 2 oli raskaampi, lähinnä kirjallinen osa. Soolotyönä osa 2 oli huomattavasti raskaampi kuin osa min seminaareja menee vielä hyvin 5 opintopisteeseen mielestäni, mutta sivua referaattia perään on turhan iso työmäärä 5op:lle. Yleistä: - Kaiken kaikkiaan pidin kurssia hyvänä, jossa oppi paljon uusia asioita ja sai kokonaisnäkökulmaa metallurgisiin prosesseihin. - Osissa 1 ja 2 oli hiukan päällekkäisyyksiä, mutta se ei oikeastaan haitannut, koska osassa 2 mentiin paljon syvemmälle aiheeseen. Lisäksi suoritustavat olivat hyvin erilaisia. - Teollisuusharjoitus oli vaativin osio ja sitä tehdessä huomasi, että mitä enemmän tutkittavaan asiaan perehtyy, niin sitä enemmän herää uusia kysymyksiä. Harjoitus oli haastava, mutta ns. viimeisenä harjoituksena ennen diplomityön tekemistä sen kuuluukin olla haastava. Lietteen injektoinnista voisi tehdä kokonaisen diplomityön, joten olisimme voineet rajata aihetta vieläkin enemmän ja tarkastella (tai ainakin yrittää tarkastella) injektoinnin ilmiöitä syvällisemmin. - Koneen materiaalitekniikan opiskelijana tämä on ensimmäinen prosessin kurssi, joka minulla on ollut. Tätä kurssia ennen tiesin paljon mikrorakenteista, mutta ymmärrykseni teräksen valmistuksesta ja sen prosesseista oli hämärä. Tämä oli (verrattuna muihin kursseihin) erittäin haastava kurssi täysin uudesta näkökulmasta, mutta opin hyvin vankkaa tietoa tehtyäni sen eteen työn. Kurssia ei tulla toteuttamaan enää vastaavan laajuisena, mutta sisällöllisesti relevantteja ja opetuksellisesti toimivia osia kurssista tullaan hyödyntämään osana uusia kursseja.

13 3(3) PALAUTELOMAKE Pyydän vastaamaan alla esitettyihin kysymyksiin ja palauttamaan täytetty lomake Timo Fabritiukselle (TF222; postilokero prosessimetallurgian tiloissa prosessitekniikalla toisessa kerroksessa). Jos suoritit kurssin Koneen-kurssina, anna palautetta soveltavin osin. Palautus DL Olivatko kurssin neljä osaa keskenään tasapainossa työmäärällisesti? 2. Oliko osioissa päällekkäisyyttä? 3. Opitko jotain uutta kurssin aikana? 4. Mitkä tekijät (esim. sisällössä, suoritustavoissa, opetusmenetelmissä, materiaaleissa, luennoitsijoiden / vastuuopettajan toiminnassa, omassa toiminnassa, jne.) edistivät oppimista? 5. Mitkä tekijät vaativat kehittämistä? Miten? 6. Arvioi kurssin työllistävyyttä. Vastasiko 10op työkuormaa? 7. Muuta?