Agile-opas. Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen
|
|
- Esko Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Agile-opas Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen
2 Luontainen toimintamalli Olosuhteisiin ja muutoksiin mukautuminen on aikoinaan ollut meille elinehto. Nykyään ketteryys näkyy konkreettisimmin lapsissa, jotka keksivät leikkejä lähes tyhjästä, muuttavat niiden sääntöjä ja vaihtavat toiseen leikkiin lennosta. Työelämässä ketteryys kuitenkin joutuu valitettavan usein jäykkien prosessien jyräämäksi. Ketteryys edellyttääkin usein kulttuurin muutosta, mutta pieniä ketteriä kokeiluja on helppo tehdä. Ketterillä menetelmillä on melko pitkä historia: ensimmäiset menetelmät kehitettiin jo 1950-luvun lopulla, ja ne nousivat yleiseen tietoisuuteen lukujen taitteessa. Tästä huolimatta monet asiakkaamme tutustuvat ketterään kehitykseen vasta meidän kauttamme. Koska me Druidilla uskomme vahvasti ketterään kehitykseen, haluamme levittää sen ilosanomaa muillekin. On yleinen harhaluulo, että ketterä kehitys olisi vain ohjelmistotalojen heiniä. Näin ei ole ketteriä menetelmiä voi hyödyntää lähestulkoon kaikilla toimialoilla! Toivottavasti tämä opas osoittautuu sinulle hyödylliseksi ajatusten tai jopa muutoksen herättäjäksi. Meiltä saat tarvittaessa koulutusta ja valmennusta ketteryyden saloihin. Tutustu koulutustarjontaamme tai ota yhteyttä, niin räätälöimme juuri sinun tiimillesi tai organisaatiollesi sopivan kokonaisuuden. Mikko Hämäläinen, Toimitusjohtaja, Druid Oy
3 Jatkuvan oppimisen ja kehittämisen kulttuurin omaksuminen edellyttää ajattelutavan muutosta. Tehdään asiat fiksusti ja joustavasti Lean-ajattelu on johtamisfilosofia, jossa pyritään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja tuottamattoman toiminnan poistamiseen. Leanin juuret ovat Toyotan autotehtaan 1950-luvulla syntyneessä tuotantokonseptissa, josta se on levinnyt lähes kaikille toimialoille. Lean-ajattelun mukaan yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa asiakkailleen arvoa. Asiakkaille tuotettava arvo siis määritellään ja maksimoidaan, ja vastaavasti arvoa tuottamattomat toiminnot eli hukka minimoidaan. Arvoa tuottavat työt järjestetään sujuviksi virtauksiksi, arvoketjuiksi. Näitä virtauksia parannetaan ja hukkaa poistetaan jatkuvasti. Leanilla siis tunnistetaan prosessin hukat ja keskitytään virtauksen maksimointiin. Tämä on jatkuvaa kehitystyötä, joka lähtee organisaation toiminnan ja prosessien analysoinnista, ongelmien tunnistamisesta ja korjaamisesta kestävällä tavalla juurisyihin pureutuen. Tämä ei onnistu ilman henkilöstön osallistamista ja heidän osaamisensa hyödyntämistä. On luotettava siihen, että ihmiset löytävät ratkaisut haluttuun lopputulokseen niin, että se samalla edistää yhteistä etua. Leanin avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, sekä pienentämään toimintakustannuksia ja lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Kyse on keskittymisestä olennaiseen ja siitä, että asiat tehdään järkevästi enemmän vähemmällä. Kun prosessit tehostuvat, yritys parantaa tuottavuuttaan ja tulostaan. Lean on kuitenkin ennen kaikkea joustavuutta ja sopeutumista muuttuviin ja ennakoimattomiin olosuhteisiin, ei ainoastaan tehokkuuden lisäämistä. Reagoidaan muutoksiin nopeasti Leania pidetään ketterän kehityksen pohjana. Ketterät toimintatavat ohjelmistokehityksessä alkoivat yleistyä 1990-luvulla. Niillä haettiin ratkaisua ongelmaan, jossa kehitettävä tuote oli jo valmistuessaan vanhentunut, kun projektin suunnittelussa ja vaatimusmäärittelyssä ei ollut huomioitu ympäristön muutoksia ja ohjelmistokehityksen monimutkaisuutta. Tarvittiin menetelmiä, jotka hyväksyvät muutokset ja mahdollistavat nopean reagoimisen niihin. Vuonna 2001 julkaistu Agile Manifesto avaa niitä arvoja ja periaatteita, joihin ketterä ajattelu perustuu. Ketterässä ohjelmistokehityksessä arvostetaan: 1. yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja 2. toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota 3. asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja 4. vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa. Jälkimmäisilläkin asioilla on arvoa, mutta ensiksi mainittuja arvostetaan enemmän. Ketterässä kehityksessä painotetaan itseohjautuvuutta, vuorovaikutusta ja tiivistä, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä asiakkaan kanssa. Yhteistyön toimivuus on elintärkeää, sillä asiakkaan tarpeet muuttuvat ja tarkentuvat projektin edetessä. Muutoksiin ja palautteeseen reagoidaan nopeasti ja joustavasti. 3
4 Miten ketterä kehitys eroaa perinteisestä vesiputousmallista? Vesiputous Vesiputousprojekteissa edetään suoraviivaisesti vaihe vaiheelta: tehdään vaatimusmäärittely ja projektisuunnitelma, joka toteutetaan, testataan ja toimitetaan. Kun suunnitelma on kerran tehty, sitä on vaikea enää muuttaa, ja palautetta toimintaympäristöstä saadaan hyvinkin pitkällä viiveellä. Pahimmillaan projektin määrittelyyn on käytetty vuosia, ja kun toteutusvaihe vihdoin alkaa, on aika jo ajanut tuotteen tai palvelun ohi. Ketterä Ketterissä projekteissa puolestaan suunnitellaan, kehitetään ja testataan jatkuvalla syklillä eli iteratiivisesti. Projektit toteutetaan lyhyinä, 1-4 viikon mittaisina iteraatioina, joista kukin itsessään on kuin pieni projekti. Jokaisen iteraation tavoitteena on tuottaa julkaisukelpoinen tuoteversio, joka tuottaa arvoa. Puhutaan inkrementaalisesta eli lisäävästä kehityksestä, eli tuotteeseen lisätään jotakin toiminnallisuutta jokaisessa iteraatiossa. Projektin prioriteetit tarkistetaan ja seuraavan iteraation sisältö suunnitellaan aina iteraation vaihtuessa. Tuotteen toimivuus on tärkeämpää kuin kattava dokumentointi, minkä vuoksi suunnitelma joustaa tilanteen ja saadun palautteen mukaan. Vesiputousmalli on alunperin luotu vaiheistetuille teollisuuden valmistusprosesseille ja sitä on jo 1970-luvulla kritisoitu sopimattomaksi malliksi monimutkaiseen ongelmanratkaisuun, kuten ohjelmistokehitykseen, jossa tarpeet muuttuvat lähes aina projektin kuluessa. Vesiputousmallilla on kuitenkin paikkansa, jos haluttu lopputulos on jo etukäteen tarkasti tiedossa ja muutokset projektisuunnitelmaan erittäin epätodennäköisiä. Tutkimusten mukaan ketterän kehityksen menetelmiä hyödyntävät projektit menestyvät keskimäärin huomattavasti vesiputousprojekteja paremmin. 4
5 Onnistumisprosentti Vesiputous Ketterä 56% 52% 39% 32% 12% 9% Successful Challenged Failed 5 Lähde: The Chaos Manifesto, The Standish Group 2015
6 Ketterän kehittämisen keskeisimmät hyödyt 1. Nopeus 2. Riskien minimointi Ketterissä projekteissa edetään pala kerrallaan niin, että asiakkaan liiketoiminnan kannalta tuotteen tärkeimmät osat saadaan ensimmäisinä käyttöön. Toistuva julkaiseminen mahdollistaa nopean käyttöönoton. Asiakas saa siis liiketoiminnallista hyötyä nopeammin. Lyhyet iteraatiot mahdollistavat myös virheiden nopean korjaamisen. Ja mitä aikaisemmassa vaiheessa virheet huomataan, sitä edullisempaa niiden korjaaminen on. Asiakas ei siis kohtaa ikäviä ylläatyksiä tuotteen valmistuttua. 3. Joustavuus 4. Läpinäkyvyys Lyhyiden iteraatioiden ansiosta muutoksiin reagoidaan ja sopeudutaan nopeasti. Suunnitelmaa voidaan muuttaa aina tarpeiden mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus aidosti vaikuttaa tuotteen kehitykseen. Asiakkaan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, viestitään suoraan ja mielellään kasvokkain. Asiakas pysyy koko ajan kärryillä siitä, mitä on tekeillä ja milloin. 5. Fokus Oikein toteutettuina ketterät projektit pysyvät aikataulussaan eivätkä ylitä budjettiaan, sillä projektin laajuus (scope) elää ajan ja rahan ehdoilla priorisointia tehdään jatkuvasti. Vaikka asiakas ei välttämättä saa kaikkea haluamaansa, hän saa kaikki tärkeimmät tarvitsemansa asiat. Projektissa tulisi aina keskittyä niihin tehtäviin, jotka tuottavat kulloisellakin hetkellä korkeimman arvon asiakkaalle. 6
7 Scrum Kanban XP TTD RAD UP Ketterän kehityksen menetelmiä on useita, mutta periaatteet ovat yhteiset. Kanban ja Scrum ovat kaksi suosittua menetelmää, joita usein käytetään lomittain toisiaan täydentävinä toimintatapoina. Molemmat menetelmät ovat leanejä, ketteriä ja empiirisiä eli kokemusperäistä tietoa hyödyntäviä. Kanban ja Scrum ovat prosessityökaluja, joiden tarkoituksena on tehostaa työskentelyä tietyin toimintatapojen rajoituksin ja ohjeistuksin. Menetelmissä pyritään prosessin kehittämiseen ja optimointiin läpinäkyvyyden ja itseohjautuvien tiimien avulla. Yhteistä on myös työmäärän pilkkominen osiin ja tehtävien määrän rajoittaminen työn eri vaiheissa. Ohjelmistoa pyritään julkaisemaan mahdollisimman usein, ja julkaisuprosessia optimoidaan kokemusten perusteella Scrum-tiimin kehitysnopeutta tai Kanbanin läpimenoaikaa mittaamalla. Ohjelmistokehityksessä Scrumia käytetään usein projektinhallintaan vaikkapa uutta verkkopalvelua kehitettäessä. Kanban puolestaan soveltuu paremmin verkkopalvelun ylläpitotehtäviin, jotka voivat olla luonteeltaan reaktiivisempia ja vaikeammin ennakoitavia. Kanbanissa on enemmän liikkumavaraa, sillä toisin kuin Scrumissa, siinä ei ole määritelty rooleja, tapahtumia tai aikarajattuja iteraatioita. 7
8 Kanban Scrum Tekeminen Tiimi poimii tehtäviä kehitysjonosta tilanteen mukaan. Ei pohjaudu sprintteihin. Tehtävien määrä rajataan työvaiheittain. Tekeminen 1-4 viikon pituisissa sprinteissä. Tuotteen kehitysjonoa priorisoidaan ja tehtävien määrä rajataan sprinttikohtaisesti. Julkaiseminen Heti uuden version valmistuessa. Julkaiseminen Sprintin päätteeksi. Rakenne Ei standardoituja tapaamisia tai rituaaleja, mutta toiminnan jatkuva parantaminen keskeistä. Kanban-taulu on pysyvä. Rakenne Perustuu tarkkoihin toimintamalleihin ja rooleihin, jotka muodostavat systemaattisen rungon tekemiselle. Joka sprintillä on oma kehitysjononsa. Kanban-menetelmä syntyi lean-ajattelun myötä Toyotan autotehtaalla, jossa se kehitettiin tuotantojärjestelmän ohjausmenetelmäksi luvulle tultaessa David J. Anderson kehitti Kanbanista tietotyöhön soveltuvan prosessinhallintatyökalun. Sana Kanban on japania ja tarkoittaa visuaalista korttia tai merkkiä. Kanban-menetelmä liittyy Just-In-Time -ajatteluun: se auttaa näkemään, mitä pitää tehdä, milloin, ja kuinka paljon. Kyse on arvoketjun optimoinnista ja visualisoinnista. Kanbanin avulla pystytään hallinnoimaan, ennakoimaan ja rytmittämään työn kulkua. Sitä voi hyödyntää minkä tahansa prosessin visualisointiin ja kehittämiseen. Kanbanissa työn kulku visualisoidaan taululle, jossa yksittäiset tehtävät siirtyvät kehitysvaiheesta toiseen. Tehtävien määrää kussakin vaiheessa rajoitetaan niin, ettei työtä hidastavia pullonkauloja pääse syntymään. Taulusta voi nähdä yhdellä silmäyksellä työn eri vaiheet ja nykytilanteen sekä näköpiirissä olevat esteet ja ongelmat. Työn kulkua ja tehtävien läpimenoaikoja mittaamalla prosessia voidaan optimoida. Scrum on ketterän kehityksen menetelmistä kenties tunnetuin. Scrum on monimutkaisten tuotteiden kehittämiseen tarkoitettu viitekehys, jonka sisällä voi käyttää erilaisia tekniikoita ja prosesseja. Scrumista sanotaan, että se on helppo ymmärtää mutta vaikea hallita hyvin. Onnistuakseen Scrum vaatii kurinalaisuutta, luottamusta ja avointa viestintää. Scrum pohjautuu empiiriseen prosessinhallintateoriaan, joka nojaa läpinäkyvyyteen, tarkasteluun ja sopeuttamiseen. Lisäksi Scrumissa käytetään iteratiivis-inkrementaalista (toistavaa ja lisäävää) lähestymistapaa riskien hallintaan ja ennustettavuuden optimointiin. Termi Scrum viittaa rugbyn rykelmäaloitukseen, josta pelaajat lähtevät liikkeelle nopeasti ja itseohjautuvasti. Scrumissa on valmiiksi määritellyt roolit, tapahtumat, tuotokset ja säännöt, joten kokemattomankin on helppo ymmärtää, kuinka viitekehys toimii. Ken Schwaber ja Jeff Sutherland kehittivät Scrumin 1990-luvun alussa ja julkaisivat sen vuonna Heidän kirjoittamansa Scrum Guide sisältää Scrumin pelisäännöt ja määritelmän. 8
9 Scrum: Ketteryys käytännössä Roolit Scrum-tiimi kehittää ja toimittaa tuoteversioita toistavasti ja lisäävästi niin että palautetta saadaan mahdollisimman usein. Tiimi on itseohjautuva ja monitaitoinen. Tiimi päättää itse, miten työ tehdään, ja heillä on kaikki tarvittava osaaminen työn tekemiseen. Ulkoista ohjausta ja riippuvuuksia ei siis näiltä osin ole. Tuoteomistaja (Product Owner) vastaa tuotteen arvon ja kehitystiimin työn arvon maksimoinnista. Hän on myös vastuussa tuotteen kehitysjonon sisällöstä, hallinnasta ja priorisoinnista niin, että tavoitteet saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hän myös huomioi palautteen sidosryhmiltä. Rooli on vaativa, ja organisaation luottamus ja kunnioitus hänen päätöksiään kohtaan on projektin onnistumisen kannalta tärkeää. Tuoteomistaja on aina yksi henkilö, usein liiketoiminnan edustaja. Kehitystiimi muuttaa tuotteen kehitysjonon sisällön potentiaalisesti julkaisukelpoiseksi tuoteversioksi jokaisessa sprintissä. He päättävät itse, kuinka tuoteversio kehitetään, ja heillä on siihen kaikki tarvittava osaaminen. Kehitystiimissä ei ole alitiimejä, ja vastuu kehityksestä kuuluu koko tiimille, vaikka kehittäjillä voikin olla omia painopistealueitaan. Kehitystiimin koko on 3-9 henkilöä. Scrum Master on Scrum-tiimin palveleva johtaja, joka vastaa siitä, että kaikki ymmärtävät ja käyttävät Scrumia. Rooli on fasilitoiva ja valmentava: Scrum Master voi esimerkiksi ehdottaa tuoteomistajalle tekniikoita tuotteen kehitysjonon tehokkaaseen priorisointiin, auttaa tiimiä poistamaan esteitä työn etenemiseltä, valmentaa tiimiä itseohjautuvuuteen ja fasilitoida Scrumin tapahtumia. Scrum Master myös auttaa tiimin ulkopuolisia sidosryhmiä ymmärtämään Scrumia ja Scrum-tiimin kanssa toimimista. Tapahtumat Scrumin tapahtumat ovat valmiiksi määriteltyjä ja aikarajattuja. Tapahtumat luovat säännöllisyyttä, lisäävät läpinäkyvyyttä sekä mahdollistavat toiminnan jatkuvan tarkastelun ja sopeuttamisen. Sprintti on Scrumin ydin. Se on 1-4 viikon pituinen projekti, jonka aikana kehitetään potentiaalisesti julkaisukelpoinen tuoteversio, joka täyttää valmiin määritelmän. Sprintillä on aina tavoite, eikä sprintin aikana tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat tavoitteeseen. Sprintin sisältöä voidaan kuitenkin tarkentaa työn edetessä. Vain tuoteomistaja voi keskeyttää sprintin siinä tapauksessa, että sprintin tavoite muuttuu tarpeettomaksi. Sprintti koostuu suunnittelupalaverista, päiväpalavereista, kehitystyöstä, sprintin katselmoinnista ja retrospektiivistä. Sprintin suunnittelussa määritellään sprintin tavoite: mitä tehdään ja millä tavalla. Aluksi kehitystiimi arvioi, mitkä asiat tuotteen kehitysjonosta se pystyy toteuttamaan sprintin aikana. Ennusteen pohjalta Scrum-tiimi määrittelee yhdessä seuraavan sprintin tavoitteen. Tämän jälkeen kehitystiimi suunnittelee, miten työ tehdään. Tuloksena on sprintin kehitysjono. Suunnitteluun käytetään enintään kahdeksan tuntia kuukauden mittaisella sprintille. 9
10 Päiväpalaveri (Daily) kestää enintään 15 minuuttia. Siinä kehitystiimi synkronoi työnsä ja suunnittelee seuraavan vuorokauden työt. Tiimiläiset kertovat vuorollaan, mitä tekivät eilen sprintin tavoitteen eteen, mitä aikovat tehdä tänään, ja onko tiedossa mitään esteitä, jotka vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista. Sprintin katselmointi pidetään aina sprintin lopussa, ja siihen voi Scrum-tiimin lisäksi osallistua tuoteomistajan kutsumia sidosryhmiä. Palaverissa kehitystiimi esittelee valmiin tuoteversion (esimerkiksi demon muodossa) ja kertoo työn sujumisesta. Tuoteomistaja puolestaan kertoo tuotteen kehitysjonon tilanteen. Yhdessä pohditaan, mitä seuraavassa sprintissä kannattaisi tehdä, ottaen huomioon markkinatilanteen ja tuotteen mahdolliset käyttötavat. Katselmoinnin tuloksena on tarkistettu ja sopeutettu tuotteen kehitysjono. Kyse on epämuodollisesta palaverista, jolla luodaan pohja seuraavan sprintin suunnittelupalaverille. Katselmoinnin kesto on enintään neljä tuntia kuukauden sprintille. Sprintin retrospektiivi pidetään yleensä samassa yhteydessä katselmoinnin kanssa. Retrossa on kyse oppimisesta: Scrum-tiimi voi tarkastella, kuinka sprintti sujui yhteistyön, prosessin ja työkalujen näkökulmasta, ja suunnitella parannuksia työskentelytapoihinsa. Retron kesto on enintään kolme tuntia kuukauden sprintille. Tuotokset Tuotokset Scrumin tuotokset kuvaavat työmäärää tai lisäarvoa. Scrum Masterin tehtävänä on varmistaa tuotosten läpinäkyvyys työskentelemällä yhdessä Scrum-tiimin ja muun organisaation kanssa. Tuotteen kehitysjono on priorisoitu lista kaikista asioista, jotka tuotteessa saatetaan tarvita. Lista on elävä dokumentti, joka ei ole koskaan valmis. Se muuttuu ja kehittyy sitä mukaa, kun tuote ja sen käyttöympäristö, kuten markkinat tai teknologiat, kehittyvät. Tuotteen kehitysjono listaa kaikki ominaisuudet, toiminnot, vaatimukset ja parannukset, jotka tuleviin tuoteversioihin toteutetaan. Tuotteen kehitysjonoa työstetään toistuvasti. Tuoteomistaja ja kehitystiimi lisäävät listalle yksityiskohtia, kuten työmääräarvioita. Työstö tarkoittaa myös priorisointia ja kokonaisuuksien pilkkomista pienempiin osiin. Seuraavaan sprinttiin valitaan tuotteen kehitysjonon tärkeimmät kohdat, jotka on työstettävä niin pieniksi, että ne voidaan tehdä valmiiksi sprintin aikana. Työstöön käytetään enintään 10 % sprintin ajasta. Sprintin kehitysjono on näkyvä ja reaaliaikainen kuva työstä, jonka kehitystiimi aikoo toteuttaa sprintin aikana. Se sisältää sprinttiin valitut kohdat tuotteen kehitysjonosta sekä suunnitelman työn toteuttamisesta. Kehitystiimi omistaa sprintin kehitysjonon, muokkaa sitä työn edistyessä ja päivittää jäljellä olevaa työmäärää. Tuoteversio kehitetään sprintin aikana. Sprintin lopussa tuoteversion on oltava valmis, eli sen on täytettävä valmiin määritelmä ja oltava potentiaalisesti julkaisukelpoinen, vaikkei tuoteomistaja päättäisikään sitä vielä julkaista. Scrum-tiimillä on siis oltava yhteinen ymmärrys siitä, mitä valmis tarkoittaa. Näin kehitystiimi pystyy arvioimaan sprintin työmäärän oikein. 10
11 Miten tästä eteenpäin? Jos ketteryys kiinnostaa ja uskot oman organisaatiosi tai tiimisi hyötyvän siitä, kannattaa seuraavaksi pohtia, mikä menetelmä olisi teille tarkoituksenmukaisin ja parhaiten toimiva. Sitten vain kouluttautumaan! Vaikka ketterien menetelmien perusajatukset ovat melko yksinkertaisia, niiden vieminen ja soveltaminen käytäntöön nostaa todennäköisesti esiin paljon kysymyksiä. Uudenlaista ajattelua ei yleensä opi aivan sormia napsauttamalla. Kouluttaja tai valmentaja auttaa tiimejä ja organisaatioita ketterän prosessin käynnistämisessä. Sertifioinnit Scrumin tiimoilta on myös mahdollista suorittaa erilaisia sertifiointeja, kuten Scrum Master tai Product Owner -sertifioinnit. Sertifikaatteja myöntävät Scrum.org sekä Scrum Alliance, ja vaatimuksena on online-testin läpäiseminen. Scrum Alliance edellyttää lisäksi kaksipäiväiseen koulutukseen osallistumista. Druid tarjoaa sekä sertifiointiin johtavia Scrum-koulutuksia että yleistä perehdytystä leaniin ja ketterään toimintaan. Tuemme myös ketterien menetelmien omaksumista tarjoamalla tiimeille ja organisaatioille räätälöityjä konsultointipalveluita ja valmennuksia. Lisää tietoa koulutuksista: Kristo-Mikko Daniel, Agile Coach
12 Meillä tehdään vain timanttia Druid on suomalainen verkkopalvelutoimittaja. Rakennamme käyttäjäystävällisiä ja asiakkaan digitaalista liiketoimintaa tukevia verkkopalveluita ketterästi ja räätälöidysti. Olemme avoimen lähdekoodin Drupal-sisällönhallintajärjestelmän ja ketterän ohjelmistokehityksen huippuosaajia Suomessa. Uskomme kumppanuuksiin ja haastamme asiakkaitamme tekemään parempaa liiketoimintaa verkossa. Palvelumme kattavat verkkopalvelun koko elinkaaren tarvekartoituksesta ja konseptin suunnittelusta aina ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Tarjoamme myös ketterän kehityksen koulutuksia ja konsultointeja. Mikko Hämäläinen Toimitusjohtaja, Druid Oy
Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.
Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden
LisätiedotKun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj
Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD
LisätiedotScrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy
Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin
LisätiedotOhjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
LisätiedotKetterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
LisätiedotNexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.
Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2016 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu 2013. Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2013 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Lokakuu 2011 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin yleiskatsaus... 3
LisätiedotScrum-opas. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Kirjoittajat ovat Scrumin kehittäjät Ken Schwaber ja Jeff Sutherland SUOMI
Scrum-opas Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Lokakuu 2017 Kirjoittajat ovat Scrumin kehittäjät Ken Schwaber ja Jeff Sutherland SUOMI Sisällysluettelo Scrum-oppaan tarkoitus... 4 Scrumin määritelmä... 4
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotKäyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt
Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Sisältö ja käytännöt Helsingin kaupunki 21/03/17 Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Mikä on käyttäjätarina Käyttäjätarina perinteisessä hankkeessa Käyttäjätarinan
LisätiedotScrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
LisätiedotLEAN-JOHTAMISEN KESKEISET PERIAATTEET
Poista hukka! Lopeta sähläys! LEAN-JOHTAMISEN KESKEISET PERIAATTEET Webinaari - Keskiviikko 14.2 klo 09:00-10:00 - Webinaari Webinaarin sisältö klo 09:00-10:00 Avaus ja puhujien / KULMIAN esittely Osallistujien
LisätiedotScrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
Lisätiedot1. Oppimisen ja opettamisen haasteet
1. Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen aihepiirit oppijan mielenkiinnon mukaan. Sosiaaliset taidot, ongelmaratkaisu pienryhmissä, johtajuus, empatia, yrittäjämäinen toiminta, Oppijan oman lahjakkuuden
LisätiedotMitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd
Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole
LisätiedotScrum-pikaopas tuoteomistajalle Karoliina Luoto Codento Oy CC Flickr d26b73
Scrum-pikaopas tuoteomistajalle Karoliina Luoto Codento Oy 2017 CC Flickr d26b73 Scrum-pikaopas tuoteomistajalle 2 Karoliina Luoto Codento Oy helmikuu 2017 Tuoteomistajan pikaopas uusimpaan Scrum-versioon
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotSiirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!
Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
Lisätiedotja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com
Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner
LisätiedotTulevaisuuden kunta liinaa seminaari Esimerkkejä Kemin ja Pellon lean-hankkeesta
Tulevaisuuden kunta liinaa seminaari 26.1.2017 Esimerkkejä Kemin ja Pellon lean-hankkeesta Aki Pekuri, projektikoordinaattori aki.pekuri@kemi.fi 040 183 7463 Esityksen rakenne Tulevaisuuden kunta liinaa
LisätiedotSopiiko ketterät mallit joka paikkaa? K I M M O K E R Ä N E N
Sopiiko ketterät mallit joka paikkaa? K I M M O K E R Ä N E N Sisällys Esittely Scrum ytimekkäästi Historiaa: Scrum Pilotit Mitä opimme piloteistamme Miten sopeuduimme Scrum kemian tuotantoon Case: HR
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotLean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut
Lean-implementaation tiekartta VSSHP:ssä 8.5.2017 Heikki Laurila Lean projektijohtaja VSSHP, Kehittämispalvelut 1 VSSHP strategia 2017-2018, neljä strategista päämäärää Kaiken toiminnan on tuotettava arvoa
LisätiedotKetteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin
Ketteryys pähkinänkuoressa Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin Empiirinen prosessinhallinta Iteraatiot ja inkrementit riskienhallinnassa Imuohjaus Ketteryyden
LisätiedotYrityskohtaiset LEAN-valmennukset
Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen
LisätiedotJohanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ
Johanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2013 TIIVISTELMÄ Hämäläinen, Johanna
LisätiedotKahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa )
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin! Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Kalle Huhtala, Johtaja, elearning-sisältötuotanto Helsinki, Tampere, Turku,
LisätiedotCGI:N AGILE-PALVELUT
CGI:N AGILE-PALVELUT Liiketoiminnan kehittäminen ketterillä menetelmillä 1 2 3 4 5 Miksi tarvitaan ketteriä menetelmiä? Ketteryys pitää kilpailukykyisenä Ketteristä tiimeistä koko organisaatioon Miten
LisätiedotKokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)
LisätiedotAvoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä
Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?
LisätiedotPROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA
PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA Anttoni Lahtinen Mika Suikkanen Saana Vaateri Helmikuu 2016 Tietojenkäsittely Proakatemia 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 1.1 Ketterä kehitys... 3 1.2 Melu... 4 2 SCRUMIN ROOLIT...
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
LisätiedotMinna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät
Minna Mattila-Aalto Kehittämispäällikkö TTS Työtehoseura Viher- ja ympäristörakentajat ry:n luentopäivät 28.-29.11.2018 TTS Työtehoseura johtava suomalaisen työn kehittäjä Koulutusta ja tutkimusta Perustettu
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotHanna Åström Lean coach, lean methodology The Rural Economy and Agricultural Society of Halland
Hanna Åström Lean coach, lean methodology The Rural Economy and Agricultural Society of Halland hanna.astrom@hushallningssallskapet.se +46 35 46538 Hushållningssällskapet Halland The Rural Economy and
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotToimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas
1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? Lauri Helenius, Solita Oy
JULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? 24.10.2017 Lauri Helenius, Solita Oy Solitalaisia yli 650 Liikevaihto 2016 67 M Keski-ikä 36 V. Kasvu 2016
LisätiedotOstavat organisaatiot konsultin silmin
Ostavat organisaatiot konsultin silmin Softaa sutjakasti - Kuinka pitää projektimopo käsissä Sytyke Ry:n laivaseminaari 9.9.2009 Paula Miinalainen, Arbor Vitae Konsulttina monitoimittajaympäristöissä muutosten
LisätiedotKoulutustarjontaa asiantuntijoille, toimihenkilöille, suunnittelijoille, team leadereille, projektinvetäjille
Koulutustarjontaa asiantuntijoille, toimihenkilöille, suunnittelijoille, team leadereille, projektinvetäjille Paavo Heikkinen Paavo.heikkinen@ael.fi Puhelin 050 3641 802 www.ael.fi AEL on profiloitunut
LisätiedotLCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?
LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotKetterä hankinta. Miten IT-resurssien ostossa onnistuu? Karoliina Luoto Codento
Ketterä hankinta Miten IT-resurssien ostossa onnistuu? Karoliina Luoto Codento 31.10.2017 Karoliina Luoto Codento Lean/ketterä konsultti IT-projektien johtaminen ja hankinta, työtapamuutokset Taustalla
LisätiedotTulevaisuuden asumisen Koklaamo
Tulevaisuuden asumisen Koklaamo TERVETULOA TULEVAISUUDEN ASUMISEN KOKLAAMOON Millaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa? Onko koti täynnä elämää helpottavaa teknologiaa? Yleistyvätkö yhteiskäyttö, kierrättäminen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
LisätiedotKOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?
KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? - ROOLIODOTUKSET KETTERISSÄ OHJELMISTOPROJEKTEISSA Mikko Viskari Development Manager Ohjelmistoprojektikokemusta vuodesta 2005 Teknisen projektipäällikön roolissa vuodesta 2011
LisätiedotLean Management käytännössä - Arjen kehittäminen ytimessä - tuottavuuden kehittämistilaisuus
Lean Management käytännössä - Arjen kehittäminen ytimessä - tuottavuuden kehittämistilaisuus JTO LEAN LEARNING CENTER OY 6.11.2015 klo 11.00 16.00 Finlandia Hotel Airport Oulu Vihiluoto 10, Kempele JTO
LisätiedotJuuso Järvi KETTERÄN OHJELMISTOKEHITYKSEN MENESTYS- TEKIJÄT
Juuso Järvi KETTERÄN OHJELMISTOKEHITYKSEN MENESTYS- TEKIJÄT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIEDEKUNTA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2018 2018 TIIVISTELMÄ Järvi, Juuso
LisätiedotProjektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla. Projektisalkku ohjausvälineenä. Projektisalkun kehittäminen
Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla Projektisalkku ohjausvälineenä Projektisalkun kehittäminen Kilpailukyvyn parantaminen PLUS Akatemia Projektitoiminnan ja -johtamisen
LisätiedotKetteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela
Ketteryys kokeilemalla Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela 1.11.2016 Agenda Kelan ICT Ketteryys tavoitteena Teetetyn tutkimuksen ja sen kohteen esittely Havaintoja tutkimuksen perusteella Kelan ketteryys
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotLiiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka
Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotICT:n johtamisella tuloksia
Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotProjektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300
Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa
LisätiedotJärjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio
1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto
LisätiedotPS-vaiheen edistymisraportti Kuopio
PS-vaiheen edistymisraportti Kuopio Kuopio, PS-vaiheen edistymisraportti, 30.10.2001 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 1.0 30.10.2001 Ossi Jokinen Kuopio2001, vain kurssin T-76.115 arvostelun
LisätiedotViestintä ja projektinhallinta 71A00300
Viestintä ja projektinhallinta 71A00300 https://qoala.io/ polls/5qjbcr 12% http://www.pmi.org/-/media/pmi/documents/public/pdf/business-solutions/pro ject-management-skills-gap-report.pdf Automaatio
LisätiedotPortfolio- ja ohjelmatason ketterä suunnittelu ja vaatimukset
Portfolio- ja ohjelmatason ketterä suunnittelu ja vaatimukset Teemu Toivonen - esittely TRIARI (triari.fi) Käytännön osaamista ketteryydestä Co-founder & Principal Consultant Kokemus Melkein kaikkea mitä
LisätiedotMiten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä
Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Consultor Finland Oy Aluksi Suunnitelmien tekeminen on meille jokaiselle arkipäivää. Suunnitelmiin voi kuulua ostoksille menoa, illallista ja television
Lisätiedot10 v. työkokemus teknologiaprojekteista, tiiminvedosta ja agile menetelmistä.
1 Heikki Paananen, MSc., Lehtori Lahden Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden Ala Tietojenkäsittely vuodesta 2011 Mm. Ketterät projektinhallintatekniikat, projektiohjaus. 10 v. työkokemus teknologiaprojekteista,
LisätiedotPetri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN
Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotEnnustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet
Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet Agenda Mitä optimointi on Ennustamisen mahdollisuudet Optimoinnin eri tasot ja tavoitteet Optimoinnin käyttöönotto Mitä optimointi on Mitä optimointi on? Oikea
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3
Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista
LisätiedotDIGITALISAATIO TYÖELÄMÄN AJURINA. People First henkilöstö- ja asiakaskokemus digitalisoituneessa tulevaisuudessa
1.12.2017 DIGITALISAATIO TYÖELÄMÄN AJURINA People First henkilöstö- ja asiakaskokemus digitalisoituneessa tulevaisuudessa Onko asiakaskokemus johdon agendalla? Mikä on johdon rooli asiakaskokemuksen kehittämisessä?
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotSAFe menestystarina - Case Osuuspankki
SAFe menestystarina - Case Osuuspankki Fenix II, SUOsta SAFeen Sampo Sormaala, Fenix II Release Train Engineer Hankkeen taustaa Vakavista ongelmista vakauteen ja uuteen tapaan toimia 2011 2012 2013 2014
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotKetterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa
Ketterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa Tommi Luhtala Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikennetekniikan laitos Työn valvoja: Prof. Raimo Kantola Työn ohjaaja:
LisätiedotKetterien periaatteiden merkitys projektityössä
Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä Suvi Jentze-Korpi Helsinki 18.10.2012 Kandidaatintutkielma-kurssin aine HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Lineaarinen
LisätiedotJalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)
TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä
LisätiedotSharePoint-pohjaisten Intranet- ja Internettoteutusten. Juha Anttila. SharePoint HPR Twitter: #sphpr. Copyright 2014 IITC.
SharePoint-pohjaisten Intranet- ja Internettoteutusten parhaat käytännöt SharePoint HPR 7.5.2014 Twitter: #sphpr 1 SharePoint-pohjaisten Intranet- ja Internet-toteutusten parhaat käytännöt Miten Intranet-
LisätiedotKetterät menetelmät ja julkinen hankinta
Liiketoimintaosaamisen klusteri Tietohallintojohtamisen EO Ylempi AMK Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta Ilkka Meriläinen 27.4.2011 Ketterät menetelmät Joukko järjestelmän kehitysmenetelmiä, joille
LisätiedotLean EA kokonaiskehittämismalli Digitalisaation suunnannäyttäjät
Vantaa kaupunki Tietohallinnon palvelukeskus Lean EA kokonaiskehittämismalli Digitalisaation suunnannäyttäjät 13.2.2019 Juha Mustonen, Ari Haaksiala, Timo Blomqvist Taustaa Ongelma lähtötilanteessa (2016)
LisätiedotProjektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma
Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö/ 2(6) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja (projektisuunnitelman
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA
LisätiedotAVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA
DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,
Lisätiedot5aDay strategiatyössä
5aDay strategiatyössä Pilvipalvelu 5aDay (www.5aday.fi) on kuin 2010- luvun Time Manager. Helppo- käyttöisellä välineellä saavutat erinomaisia tuloksia keskittymällä olennaisiin asioihin. Koska käyttäjiä
LisätiedotOppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä
Jengi duunaa ihan tosissaan! OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä Otto Burman Virpi Peuralinna Pirkka Ruishalme Linda Salminen Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen
LisätiedotJOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS
JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen
LisätiedotProjektin suunnittelu 71A00300
Projektin suunnittelu 71A00300 Tiimijako Projektisuunnitelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Projektitiimi Projektin tausta Projektin tavoitteet Tiimin roolit Sisäinen viestintä Riskianalyysi Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotPROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu
PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
LisätiedotKetterät hankinnat Avoin Ohjelmistokehitys: Peter Lunberg Hankinta-asiantuntija: Mikael Vakkari
Ketterät hankinnat Avoin Ohjelmistokehitys: Peter Lunberg Hankinta-asiantuntija: Mikael Vakkari 1 Mitä ketterät hankinnat ovat? Hankintaprosessissa ei ole oikoteitä prosessia määrittävät hankintalaki ja
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotLite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia
Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,
LisätiedotLean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016
Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,
LisätiedotAmmattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA
Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista
LisätiedotTestauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotJHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi
JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos
LisätiedotProjektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta Päivi Hietanen, johtaja paivi.hietanen@tieturi.fi HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180
Lisätiedot