PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA
|
|
- Jalmari Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA Anttoni Lahtinen Mika Suikkanen Saana Vaateri Helmikuu 2016 Tietojenkäsittely Proakatemia
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Ketterä kehitys Melu SCRUMIN ROOLIT Tuoteomistaja Scrummaster Kehitystiimi Scrumtiimi SCRUMIN PROSESSI Tuotteen kehitysjono Sprintin kehitysjono Valmiin määritelmä POHDINTA Scrummmasteri business leaderinä Päiväpalaverin hyödyntäminen akatemialla Valmiin määritelmä Case-esimerkki: Scrumin hyödyntäminen Kiivi-innossa LÄHTEET... 17
3 3 1 JOHDANTO Ohjelmistokehityksessä on lukuisia eri projektinhallintamalleja, joilla ohjelmistokehitysprosessia voidaan viedään eteenpäin. Prosessi kuvaa joukkoa vaiheita, jotka suoritetaan tietyssä järjestyksessä. Projektinhallintamalli pyrkii nimensä mukaisesti helpottamaan projektinhallintaa ohjelmistokehityksen aikana. Perinteisiä malleja ovat esimerkiksi Vesiputousmalli, iteratiivinen malli, spiraalimalli, sekä agilemallit.(selecting a development approach, viitattu 14.2.) KUVA 1. Vesiputousmalli Vesiputousmallia pidetään Scrumin vastakohtana. Se on mm. tietokonekomponenttien ja muun teollisuuden tuotantoprosesseissa käytetyistä menetelmistä syntynyt malli. Ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa ei ollut tarjolla kuin kyseisiä teollisuuden käyttämiä menetelmiä ja vesiputousmalli kopioitiin sieltä käyttöön vähin muutoksin. Sille tyypillistä on alun tarkka suunnittelu, jonka aikana projekti jaetaan kronologisessa järjestyksessä eteneviin palasiin. Tämän jälkeen palaset toteutetaan yksi kerrallaan. Mallin parhaita puolia on alun suunnittelu, joka hyvin toteutettuna vähentää tuotantoon asti päätyviä bugeja. Kritiikkiä malli saa sen joustamattomuudesta ohjelmistotuotannossa. Teollisuuden puolella kesken projektia muuttuneiden prioriteettien tai muun syyn takia muutosten tekeminen on liian kallista ja aikaa vievää. Ohjelmistotuotannossa tämä ei pidä paikkaansa ja samalla voidaan todeta, että alan teknologia kehittyy huomattavasti nopeammin kuin useimmilla teollisuuden aloilla. Projektin toteutuksen aikana saattaa syntyä uutta teknologiaa, joka kannattaa ottaa mukaan projektiin. 1.1 Ketterä kehitys
4 4 Keskitymme tässä esseessä esittelemään ketterän ohjelmistokehityksen (agile software development) Scrum-menetelmää. Ketterä ohjelmistokehitys perustuu Ketterän ohjelmistokehityksen julistukselle (Agile Manifesto), joka sisältää 12 periaatetta ja neljä arvoa. Me etsimme parempia keinoja ohjelmistojen kehittämiseen tekemällä sitä itse ja auttamalla siinä muita. Tässä työssämme olemme päätyneet arvostamaan Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista. Vaikka oikeallakin puolella on arvoa, me arvostamme vasemmalla olevia asioita enemmän. (Ketterän ohjelmistokehityksen julistus, viitattu 21.2.) Julistus kehitettiin vuonna 2001 Utahissa 17 eri ketterän menetelmän edustajan voimin. Ketterät toimintamallit nostavat asiakkaan ohjelmiston yläpuolelle. Ensimmäinen periaatteista kuuluukin: Tärkein tavoitteemme on tyydyttää asiakas toimittamalla tämän tarpeet täyttäviä versioita ohjelmistosta aikaisessa vaiheessa ja säännöllisesti.. Tämän takia juuri Toimiva ohjelmisto on edistymisen ensisijainen mittari., ei esimerkiksi laajat suunnitelmat tai hyvä dokumentointi. Asiakas voi ottaa parhaiten kantaa toimivaan ohjelmistoon. Tämän takia Scrum on jaettu sprintteihin, joiden aikana tiimi rakentaa ohjelmistoon asiakkaan toivomia ominaisuuksia. Sprintti mahdollistaa tiimille ajan toimia rauhassa, kahdesta viikosta kuukauteen. Sprintin jälkeen tiimi esittelee tuotoksensa asiakkaalle ja tämä voi ottaa kantaa tuotteeseen. Olivatko ominaisuudet toivottuja? Onko markkinatilanne tai prioriteetit ohjelmiston suhteen muuttuneen? Voidaanko jatkaa alkuperäisellä suunnitelmalla? Tiimi sopii mitä seuraavassa sprintissä tehdään ja tätä seuraa uusi sprintti uudella julkaisulla. Scrumin taustalla on myös ajatus projektihallintamallin minimoinnista. Projektihallinnassa säilytetään vain välttämättömimmät komponentit ja muu heitetään pois. Projektihallintaan tottumattomalle Scrumin työkalut voivat tuntua paljolta lisätyöltä, mutta verrattuna muihin projektinhallintatyökaluihin on asiakirjoja verrattavan vähän. 1.2 Melu
5 5 Ken Schwaber kuvaa elämän moniulotteisuutta ja muuttujia termillä melu (noise). Elämässä on paljon epätarkkuutta ja epätäydellisyyttä. Yhtenä esimerkkinä Schwaber mainitsee erilaiset pituuden mittayksiköt. Keittiön kaapin pituus ilmoitetaan sentteinä, mutta todellisuudessa 1 sentti voi olla 1,00356 senttiä. Yleensä tämä ei ole ongelma, ellei näitä sentin palasia ladota peräkkäin :ta, jolloin melusta voi tulla ongelma. Ihmiset ovat suurin melunaiheuttaja ja sen takia ihmisiä sisältävässä projektissa on aina odotettavissa melua. Esimerkiksi viestintä, vaikkapa projektin tavoitteiden avaaminen kaikille täysin selväksi, voi olla mahdotonta. Osmo A. Wiion sanoin: "Viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta. Scrum pyrkii vastaamaan melun olemassaoloon pyrkimällä vähentämään sitä: Esimerkiksi tapaamiset kasvokkain ja tiimin työskentelyrauha sprintin aikana. Tämän lisäksi Scrum on omiaan muuttuvaan maailmaa, jossa yllättävän melun ilmaannuttua suunnitelmia tulee muuttaa. Scrum voidaan yhdistää myös muihin ketterän kehityksen menetelmiin, kuten esimerkiksi Extreme Programming-metodologiaan (XP). XP:ssä ohjelmoijat työskentelevät pareissa, testaavat koodia jatkuvasti sekä pyrkivät pitämään sen yksinkertaisena (Keep it simple, Stupid!-periaate). Kannaltamme mielenkiintoisempaa kuitenkin on miten hyvin Scrumia voi soveltaa ohjelmistokehityksen ulkopuolella? Proakatemian projektit poikkeavat usein teollisesta tuotannosta ja ovat lähempänä ohjelmistoprojekteja. Asiakas saattaa muuttaa toiveitaan kesken projektin tai tilanne markkinoilla saattaa muuttua. Toisaalta myös monet Scrumin periaatteista sopivat yritykseen kuin yritykseen, esimerkkinä asiakaslähtöisyys ja hyvä vuorovaikutus. Esittelemämme projektinhallintatyökalut ovat loistavia myös siksi, ettei niitä kaikkia tarvitse ottaa saadakseen huomattavaa etua tiimin toimintaan. Esimerkiksi tiimin työskentely voisi parantua huomattavasti implementoimalla pelkkä päiväpalaveri: Päivä aloitetaan mahdollisimman lyhyellä palaverilla, jossa jokainen noin minuutissa käy läpi: 1. Mitä teki eilen? 2. Mitä aikoo tehdä tänään? 3. Mitä esteitä työn teolla on? Scrumin käyttöön Proakatemialla perehdymme esseen lopulla. Sitä ennen esittelemme sen eri osa-alueet ja jäsenet.
6 6 2 SCRUMIN ROOLIT 2.1 Tuoteomistaja Tuoteomistaja (TO) on käytännössä projektin kasvot ja kuten nimikkeestäkin jo selviää, tyypillisesti lopputuotteen omistaja. Hänen vastuullaan on selkeä visio lopputuloksesta ja sen vision jakaminen kehitystiimille. Tuoteomistajalla on myös hyvä olla näkemystä kehitettävän tuotteen markkinoista, käyttäjistä ja kilpailijoista, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyödyllinen ja arvokas. Hänen ei kuitenkaan tule puuttua projektin tekniseen puoleen vaan vastata enemmänkin projektin bisnespuolesta. TOn tärkein tehtävä on järjestää tuotteen kehitysjono yhdessä kehitystiimin kanssa ja toimia kommunikointiväylänä kehitystiiimin ja sidosryhmän kanssa. Sidosryhmälle hän viestii projektin tilasta ja neuvottelee projektin laajuudesta sekä rahoituksesta. Projektilla tulee kuitenkin olla vain yksi TO, jotta tiimin ei saa ristiriitaista tietoa useammalta TOlta. 2.2 Scrummaster Scrummaster on kehitystiimin suojelija tai valmentaja. Hänen tehtävänään on poistaa kehitystiimin häiriötekijät ja auttaa tiimiä tekemään niin laadukasta jälkeä kuin mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa työskentelyä tuotteen omistajan kanssa, jotta tuotteen kehitysjono mahdollisimman hyvä. Hän myös pitää silmällä kehitystiimin tilaa ja puuttuu epäkohtiin, jos sellaisia ilmenee. Scrummasterilla ei kuitenkaan ole muuta valtaa, kuin se minkä tiimi hänelle antaa, joten hän ei voi suoraan käskeä tiimin jäseniä, esimerkiksi tekemään tiettyä työtehtävää. Ainoastaan kun näyttää siltä että tiimi toimii scrumin ulkopuolella, on scrummasterin tehtävä ohjata heidät takaisin. Tämä erottaa scrummasterin perinteisestä projektipäälliköstä. 2.3 Kehitystiimi Kehitystiimi vastaa projektin varsinaisesta kehityksestä. Tiiimi on itseohjautuva, joten he voivat itse päättää kuinka kehitysjonon sisältö muutetaan toimivaksi lopputuotteeksi. Tiimin jäsenillä on omat erikoisosaamisensa, mutta vastuu projektin kehityksestä kuuluu
7 7 koko tiimille. Jäsenet auttavat ja opettavat toisiaan, jotta projekti pysyy aikataulussa. Tyypillinen koko kehitystiimille on 3-9 henkilöä, tällöin tiimi pysyy mahdollisimman tehokkaana ja joustavana. 2.4 Scrumtiimi Scrumtiimiin kuuluvat kaikki aikaisemmin mainitut, eli tuoteomistaja, scrum-mestari ja kehitystiimi. Scrumtiimi on itseohjautuva ja sillä on valta päättää omista työmenetelmistä.
8 8 3 SCRUMIN PROSESSI Scrum projekti alkaa projektissa kehitettävän tuotteen visiolla. Tuote voi olla aluksi suurpiirteinen, mutta se muotoutuu selkeämmäksi projektin edistyessä. Tuoteomistaja luo projektille suunnitelman, joka pitää sisällään tuotteen kehitysjonon. Tuotteen kehitysjonon perusteella kehitystiimi lähtee suunnittelemaan seuraavaa sprinttiään. (Schwaber 2004, 7-8.) Scrumin prosessi perustuu iterointiin, joka toteutetaan sprinttien avulla. Iteroinnissa työtehtäviä toistetaan niin kauan, kunnes ne saadaan valmiiksi tai halutaan lopettaa. Sprintit ovat pituudeltaan yleensä enintään 30 kalenteripäivää ja niiden pituus pysyy samana koko projektin ajan. Jokaista sprinttiä voi ajatella pienempänä projektina, jolla on tietty tavoite. Kun tuotetta kehitetään sprinttien avulla pienissä osissa, sen riskit vähenevät, sillä sprinteissä tehtävän työn edistymistä ja valmistumista on helpompi hallita ja tarvittaessa muokata. (Schwaber 2004, 8.) KUVA 2. Scrumin prosessi Sprinteissä tavoitteena on saada kehitystiimin ja tuoteomistajan yhdessä läpikäydyt tehtävät valmiiksi. Laatutaso ja tehtävät pysyvät samana koko sprintin ajan eikä niitä muuteta. Kehitystiimi voi kuitenkin tarkentaa sisältöä sprintin aikana neuvottelemalla tuoteomistajan kanssa. Mikäli sprintin tavoite muuttuu tarpeettomaksi sen aikana, voi tuoteomistaja keskeyttää sprintin. Sprinttien lyhyyden takia niitä keskeytetään kuitenkin harvoin. (Schwaber 2004, 8.)
9 9 Jokainen sprintti aloitetaan sprintin suunnittelupalaverilla, joka ei saa olla kestoltaan 8 tuntia pidempi. Sprintin suunnittelupalaverissa kehitystiimi valitsee ja arvioi yhdessä tuoteomistajan kanssa sprintissä toteutettavat tehtävät tuotteen kehitysjonosta, jotka listataan ylös sprintin kehitysjonoon. Tämän jälkeen scrumtiimi määrittelee yhdessä koko sprintin tavoitteen, jonka pohjalta kehitystiimi luo suunnitelman miten sprintin kehitysjonon tehtävät saadaan valmiiksi. Suunnitteluun ei käytetä liikaa aikaa, sillä tärkeintä on päästä tekemään. (Schwaber 2004, 8.) Sprintin aikana kehitystiimi kokoontuu päivittäin 15 minuutin mittaiseen päiväpalaveriin. Päiväpalaverissa jokainen tiimiläinen vastaa kolmeen kysymykseen: 1. Mitä tein eilen? 2. Mitä aion tehdä tänään? 3. Mitä esteitä työn teolle on tullut? Scrummaster varmistaa, että kehitystiimi järjestää päiväpalaverin päivittäin ja että tiimi pystyy pitämään sen 15 minuutin pituisena. Päiväpalaverien tarkoitus on saada koko tiimin työskentely synkronoitua päivittäin sekä parantaa tiimin kommunikaatiota, vähentää muita palavereja sekä edistää nopeaa päätöksentekoa. Tämän lisäksi edellä mainittujen kysymysten perusteella voidaan tarkastella edistyykö työ kohti sprintin tavoitetta. Päiväpalaveriin osallistuu vain kehitystiimi ja siellä ei ole tarkoitus raportoida mitään. (Schwaber & Sutherland 2014) Sprintin lopussa pidetään noin neljän tunnin kestoinen sprintin katselmointi, jonka aikana scrumtiimi esittelee tuoteomistajalle sekä mahdollisille muille sidosryhmille sprintin aikana valmiiksi saadut työt. Katselmoinnin tarkoituksena on luoda kaikille yhteinen kuva siitä mitä on tehty, mitä tiimin kannattaisi tehdä seuraavaksi ja kuinka kaukana tavoitteesta ollaan. (Schwaber 2004, 9) Sprintin katselmoinnin tuloksena on tarkistettu tuotteen kehitysjono, joka sisältää todennäköiset tuotteen kehitysjonon kohdat seuraavalle sprintille. Tuotteen kehitysjonoa voidaan myös yleisesti muokata sisältämään uusia kehitysmahdollisuuksia. (Schwaber & Sutherland 2014) Ennen seuraavaa sprintin suunnittelupalaveria scrummaster pitää sprintin retrospektiivipalaverin, jossa tiimillä on mahdollisuus tarkastella ja kehittää omaa tekemistään, jotta seuraava sprintti sujuisi entistä paremmin ja mukavammin. (Schwaber 2004, 9)
10 Tuotteen kehitysjono Tuotteen kehitysjono on lista asioista, joita projektin aikana tullaan tuotteelle tekemään. Se pitää sisällään tuotteelle toteutettavat ominaisuudet, toiminnot, vaatimukset, parannukset ja korjaukset. Tuotteen kehitysjonon sisällöstä, järjestämisestä ja saatavuudesta vastaa tuoteomistaja. (Schwaber & Sutherland 2014) Tuotteen kehitysjonon ensimmäinen versio sisältää vain tuoteomistajan ensimmäiset arviot tuotteen vaatimuksista. Se kehittyy koko projektin ajan, kun tuote sekä sen ympärillä oleva ympäristö kehittyy. Tätä voi tapahtua esimerkiksi markkinoilta saadun palautteen avulla. Tuotteen kehitysjonoa muutetaan jatkuvasti, jotta pystytään tarkemmin tunnistamaan mitä tuote tarvitsee ollakseen tarkoituksenmukainen, kilpailukykyinen ja käytännöllinen. (Schwaber & Sutherland 2014) Tuotteen kehitysjono (TAULUKKO 1.) sisältää vähintään työtehtävän kuvauksen, missä sprintissä tehtävä toteutetaan ja kuinka kauan siihen menee työaikaa. Tuotteen kehitysjonossa järjestyksessä korkeimmalla olevat tehtävät ovat selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia toteutuksen ja työmäärän osalta. Kehitysjonossa matalammalla olevat tehtävät ovat yleensä suurpiirteisempiä, eikä niitä ole ehditty työstää kehitystiimin kanssa loppuun. (Schwaber & Sutherland 2014) Työtehtävä Sprintti Arvioitu työaika tunteina Pelimoottorin ohjelmointi osa Tasosuunnittelu osa Hahmografiikkojen toteutus 2 12 Tasojen grafiikkojen toteutus 2 10 Nettisivujen sisällön suunnittelu 3 4 Pelimoottorin ohjelmointi osa Pelin äänet 3 15 Nettisivujen ohjelmointi 5 8 TAULUKKO 1. Tuotteen kehitysjono Tuotteen kehitysjonon sisältöä työstetään toistuvasti yhdessä tuoteomistajan ja kehitystiimiin kanssa. Kehitystiimi käyttää yleensä kehitysjonon työstöön enintään 10% kapasiteetistaan ja sen käytännön toteutuksesta päätetään tiimin sisällä. Työstön aikana kehitysjonoa siistitään yksityiskohtien, työmääräarvioiden ja kehitysjonon järjestyksen osalta.
11 11 Tuotteen kehitysjonon jokainen uuteen sprinttiin valittava tehtävä tulisi työstää niin yksityiskohtaiseksi, että se voidaan saada valmiiksi sprintin loppuun mennessä. (Schwaber & Sutherland 2014) Tehtäville asetetuista työmääräarvoista vastaa kehitystiimi. Tuoteomistaja voi yrittää vaikuttaa työmääräarvioihin auttamalla kehitystiimiä ymmärtämään tehtävän vaatimuksia ja tekemällä kompromisseja. Lopullinen sana on kuitenkin kehitystiimillä. (Schwaber & Sutherland 2014) Tuotteen kehitysjonossa oleva kokonaistyömäärä on laskettavissa yhteen milloin tahansa ja tuoteomistaja tarkistaa jäljellä olevan ajan jokaisessa sprintin katselmoinnissa. Lukua verrataan edellisen sprintin katselmointeihin, jolloin pystytään arvioimaan onko työ edistynyt yhtä nopeasti, kuin edellisessä sprintissä ja ollaanko tuotetta saamassa valmiiksi toivotussa aikarajassa. (Schwaber 2004, 11.) Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvassa 3 löytyvän tuotteen edistymiskäyrän avulla, jossa pystyakselilta löytyvät työtunnit ja vaaka-akselilta jäljellä olevat työpäivät. KUVA 3. Tuotteen edistymiskäyrä 3.2 Sprintin kehitysjono Sprintin kehitysjonoon listataan tuotteen kehitysjonon tehtävät, jotka kehitystiimi on sitoutunut toteuttamaan sprintin aikana. Tuotteet on valittu yhdessä tuoteomistaja kanssa ja kehitystiimi on kirjannut ylös sprintin kehitysjonoon tuntimääräisen arvion siitä, kuinka nopeasti se saa työn tehtyä. Kehitystiimi on koko sprintin ajan vastuussa omasta ajankäytöstään. (Schwaber & Sutherland 2014)
12 12 Sprintin kehitysjonon lista on mahdollisimman yksityiskohtainen. Tämä helpottaa kehitystiimin työtä, sillä aikaa ei tarvitse käyttää työn suunnittelemiseen, vaan voidaan keskittyä itse tekemiseen. Sprintin kehitysjonon tehtävän kuvausta päivitetään, kun siitä opitaan sprintin aikana lisää. (Schwaber & Sutherland 2014) Sprintti 2 Työtehtävä Vastuuhenkilö Työn tila 1. päivä 2. päivä 3. päivä 4. päivä Tasojen esteiden väritys Hessu Aloittamaton 5 h 5 h 5 h 5 h Hahmojen väritys Saana Keskeneräinen 5 h 5 h 5 h 3 h Hahmojen animointi Anttoni Keskeneräinen 7 h 7 h 5 h 4 h Tasojen taustan toteutus Mika Valmis 5 h 4 h 2 h 0 h TAULUKKO 2. Sprintin kehitysjono Sprintinkehitysjonossa löytyy tehtävän yksityiskohtainen kuvaus, työmäärä tunteina, työn tila (valmis, keskeneräinen, aloittamaton) ja kuka kehitystiimin jäsenistä on vastuussa tehtävästä. Työmäärä vähähenee joka päivä työtä tehtäessä ja jäljellä olevaa työmäärää päivitetään jokaisessa päiväpalaverissa. Samalla arvioidaan ollaanko pääsemässä sprintin tavoitteeseen. (Schwaber & Sutherland 2014) 3.3 Valmiin määritelmä Jotta työn läpinäkyvyys turvataan, on koko scrumtiimillä oltava yhteinen ymmärrys siitä, mitä valmis työ tarkoittaa. Se voi olla esimerkiksi lista työtehtävistä, jotka tekemällä tuotteen osa saadaan julkaisukelpoiseksi. Valmiin määritelmän listan työtehtävät tulee pitää niin yksinkertaisina, että ne voi määrittää joko tehdyiksi tai keskeneräiseksi. Määritelmän avulla kehitystiimi pystyy helpommin arvioimaan, montako tehtävää se pystyy saamaan valmiiksi sprintin aikana. (Lekman 2015) Valmiin määritelmä pätee ensisijaisesti tuotteen kehitysjonon tehtäviin ja se vaihtelee eri scrumtiimien välillä. Scrumtiimin kehittyessä myös valmiin määritelmä kehittyy ja se saa ympärilleen tiukemmat kriteerit, jotka takaavat tuotteelle korkean laadun sekä tietyn standarditason tuotteeseen tehtävälle työlle. (Lekman 2015)
13 13 4 POHDINTA 4.1 Scrummmasteri business leaderinä Scrummasterin rooli scrumtiimissä on hyvin samantapainen kuin Kiivision business leaderin (BL). Kummallakaan ei ole suoraa ja perinteistä määräysvaltaa, joten molemmat pyrkivät vaikuttamaan eri tavalla. Scrummasteri voi vaikuttaa scrum-prosessiin, jonka kautta hän pystyy vaikuttamaan kehitystiimiin. Scrummasteri myös pyrkii poistamaan kehitystiimiä haittaavaat esteet ja valmentamaan tiimiä itseohjautuvuuteen. Kiivision BLn tehtävinä on yleensä ollut tiimin juoksevien asioiden hoitaminen ja kaikkia koskevista asioista tiedottaminen, sekä tiimin ohjaaminen kohti yhteisiä tavoitteita. Roolit ovat siis jo valmiiksi hyvin samankaltaiset, mutta jos muokkaamme BLn roolia entistä lähemmäksi scrummasteria, voi siitä olla hyötyä Kiivisiolle ja BLlle. Scrumissa on selkeät säännöt ja raamit, jonka sisällä scrumtiimi toimii ja jos tiimi on liikkumassa sen ulkopuolelle, on scrummasteri tehtävä ohjata tiimi takaisin. Kiivision kohdalla tämän voisi toteuttaa luomalla selkeät yhteiset pelisäännöt, josta kävisi ilmi miten tiimi työskentelee ja mitä tiimin jäseniltä odotetaan. Tällöin tilanteessa, jossa tiimi ei enää noudata näitä sääntöjä tai yksittäiset jäsenet eivät täytä heille asetettuja odotuksia, BLllä olisi valta puuttua tilanteeseen ja tehdä ratkaisuja. Tietenkin tiimi pyrkisi välttämään tälläisia tilanteita ja BLn avustuksella purkamaan ne ennenkuin ne ehtivät kehittyä pahemmiksi. 4.2 Päiväpalaverin hyödyntäminen akatemialla Kiivisiossa, ja yleisesti Akatemiallakin kuulee, että ihmiset haluaisivat tietää enemmän toistensa tekemisistä. Ei tiedetä miten toisilla menee ja mitä he tekevät. Tämä on ongelmallista myös tiimin tai projektiryhmän johdon kannalta. Lisäksi erikseen työskentelevät tiimin jäsenet eivät välttämättä hyödynnä tiimin ongelmanratkaisukykyä kohdatessaan ongelmia. Scrumin päiväpalaveri tuo ratkaisun näihin ongelmiin. Se parantaa tiimin kommunikaatiota ja edistää nopeaa päätöksentekoa.
14 14 Päiväpalaverin voisi ottaa käyttöön joko tiimin kanssa jolloin kaikki pysyisivät kartalla siitä mitä kukin tekee. Tällöin käytössä olisi myös laajempi verkosto ongelmien ratkaisemiseen. Päivittäin, esimerkiksi kello tapahtuva tiivis tsekki parantaisi myös tiimin jäsenten ajanhallintaa, kun päivän tavoite olisi asetettu selkeästi heti aamulla. Tiimiläiset näkisivät toisiaan enemmän ja näkemisen puitteissa olisi mahdollista vaihtaa muitakin kuulumisia. Tällaisessa muodossa täytyisi kuitenkin ottaa kantaa siihen, miten ilmeneviä ongelmia käsitellään. Tavallisesti Scrummaster tarttuisi ilmeneviin työnteon esteisiin palaverin jälkeen, mutta Proakatemia perinteisessä tiimimallissa tällaista henkilöä ei suoraa ole nimetty. Yksi mahdollisuus olisi BL:n toimiminen esteiden purkajana. On tietenkin todettava, ettei läheskään kaikkiin työn esteisiin edes voi puuttua ulkopuolisen avuin. Esimerkiksi asiakkaan materiaalin toimituksen venyminen on este, jonka ratkaisuna on asianomaisen yhteydenotto asiakkaaseen. Tällaisessa tapauksessa päiväpalaveri auttaa tiedostamaan ongelman ja luonnollinen ratkaisu olisi olla asiakkaaseen yhteydessä palaverin jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi jonkin projektiryhmän erimielisyydet saattaisivat selvitä paremmin ulkopuolisen sovittelijan avulla. Toinen vaihtoehto on käyttää päiväpalaveria projektihallinnan työkaluna. Päiväpalaveri voisi olla esimerkiksi kaksi kertaa viikossa projektiryhmän sovittuina työpäivinä. Tällöin päiväpalaveri vastaisi lähemmin scrumin päiväpalaveria, kun kaikki palaveriin osallistuja työskentelevät saman projektin kimpussa. Palavereissa projektipäällikkö voisi toimia scrummasterina. 4.3 Valmiin määritelmä Valmiin määritelmä (Definiton of Done) on mielestämme parhain yksittäinen scrumista nostettava ajatus. Yksilöajattelussa valmiin määritelmää voi verrata esimerkiksi Juha T. Hakalan turmarajamääritelmään: Turmaraja on se laatutaso, jonka alle ei saa missään tapauksessa mennä. (Uralehti: Downshifting työntekijän oma strategia selviytyä. Lainattu
15 ). Turmaraja on hyvä huomioida valmiin määritelmää tehtäessä, rima voidaan kuitenkin asettaa myös korkeammalle. 15 Kun valmiin määritelmä on muodostettu, kykenee yksilö kommunikoimaan tiimin kanssa työtehtävien edistymisestä. Hän myös ymmärtää eri työvaiheiden tärkeyden ja tietää panostaa niihin aikaa ja resursseja. Valmiin määritelmä tuo tiimille selkeän tavoitteen. Tiimi myös tietää missä vaiheessa tavoitteen saavuttamista ollaan. Valmiin määritelmä on asiakkaan näkökulmasta hyvää tuotteistamista. Sen viestiminen asiakkaalle helpottaa tietämään, mitä tuotteelta tai palvelulta odottaa. 4.4 Case-esimerkki: Scrumin hyödyntäminen Kiivi-innossa Kiivi-Inno on Kiivision 16 tunnin mittainen kaksipäiväinen innovointi, jossa ideoimme ratkaisuja asiakkaan antamaan haasteeseen. Innovoinnin tuotteena tarjoamme perustellun ratkaisun, jonka asiakas pääsee arvioimaan presentaation ja raportin pohjalta. Kiivi-innon hinta perustuu asiakkaan antamaan arvosanaan asteikolla 1-5. Scrumista saa hyödynnettyä useita osia, joilla Kiivi-innon toteutus saadaan ketterämmäksi ja tehokkaammaksi. Kiivi-innon projektipäällikkö toimii projektissa tuoteomistajana ja hän on vastuussa tuotteen kehitysjonon toteuttamisesta ennen Kiivi-innon ensimmäisen päivän alkua. Projektipäällikkö rakentaa tuotteen kehitysjonon asiakkaan toimeksiannon vision sekä oman visionsa perusteella. Loput 16 Kiivisiolaista on jo jaettu neljään neljän hengen scrumtiimiin. Jokainen scrumtiimi on valinnut keskuudestaan yhden scrummasterin, jonka tehtäviin kuuluu oman tiiminsä motivointi sekä sprintin tavoitteessa pysymisestä huolehtiminen. Scrummaster pitää myös huolen tiimin hyvinvoinnista, tauoista ja toimii kommunikaattorina projektipäällikön ja kehitystiimin välillä. Ensimmäinen innovointipäivä alkaa kello 8 projektipäällikön pitämällä esityksellä, jossa hän esittelee tuotejonon tärkeimmät tehtävät. Esitys on kestoltaan maksimissaan yhden tunnin mittainen ja sen aikana scrumtiimit voivat esittää kysymyksiä ja tarkentaa tuotteen
16 16 kehitysjonon tehtäviä. Tunnin aikana valitaan myös ensimmäisessä sprintissä toteutettavat tehtävät kullekin scrumtiimille. Tiimien on tärkeä pystyä arvioimaan oma ajankäyttönsä ja kuinka paljon he pystyvät saamaan aikaan yhdessä sprintissä. Sprintit ovat Kiivi-innossa pituudeltaan 3 tuntia, jolloin niitä mahtuu 16 tunnin innovointiin 4. Päivän ensimmäisen ja toisen sprintin välillä pidetään 15 minuutin mittainen päiväpalaveri, jossa scrumtiimit kokoontuvat yhteen ja käyvät läpi mitä sprintissä saatiin valmiiksi, mitä seuraavassa sprintissä tehdään ja onko eteen tullut jotain esteitä. Samalla projektipäällikkö voi tiedottaa, mikäli toimeksiantajalta on tullut uutta tietoa, minkä perusteella tuotteen kehitysjonoa pitäisi muuttaa. Kello Tapahtuma Päivä 1 8:00-9:00 Projektipäällikön esitys, scrumtiimien kyselyt 9:00-12:00 Sprintti 1: Innovointi 12:00-13:00 Ruokailu 13:00-13:15 Päiväpalaveri 13:15-16:00 Sprintti 2: Tiedonhakua Päivä 2 8:00-9:00 Projektipäällikön esitys, scrumtiimien kyselyt 9:00-12:00 Sprintti 3: Toteutusta, käytäntöön viemistä, raportin aloitus 12:00-13:00 Ruokailu 13:00-13:15 Päiväpalaveri 13:15-16:00 Sprintti 4: Viimeistelyä, esityksen valmisteleminen TAULUKKO 3. Kiivi-innon esimerkki aikataulu ja sisältö scrumilla toteutettuna
17 17 LÄHTEET Bussa, M Scrum Outside of Software Development. Blogiteksti. Julkaistu Luettu Centers for Medicare & Medicaid Services Selecting a development approach. Luettu Ketterän ohjelmistokehityksen julistus Lekman, L Valmiin määritelmä kuntoon. Luettu Mountain Goat Software Scrum. Luettu Radigan, D Atlassian: A brief introduction to scrum. Luettu Schwaber, K Agile Project Management with Scrum. Redmond, Washington: Microsoft Press. Schwaber, K. & Sutherland, J Scrum Guide. Luettu Suomenkielinen scrum-sanasto Luettu The Less Company Product owner. Luettu
18 18 Uralehti Downshifting työntekijän oma strategia selviytyä. Julkaistu Luettu
Ketterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
LisätiedotScrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
LisätiedotOhjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
LisätiedotScrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu 2013. Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2013 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotScrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy
Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin
LisätiedotPetri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN
Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2016 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin
LisätiedotScrum-opas. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Kirjoittajat ovat Scrumin kehittäjät Ken Schwaber ja Jeff Sutherland SUOMI
Scrum-opas Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Lokakuu 2017 Kirjoittajat ovat Scrumin kehittäjät Ken Schwaber ja Jeff Sutherland SUOMI Sisällysluettelo Scrum-oppaan tarkoitus... 4 Scrumin määritelmä... 4
LisätiedotSiirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!
Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän
LisätiedotNexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.
Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Lokakuu 2011 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin yleiskatsaus... 3
LisätiedotKun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj
Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotIT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS
20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotProjektisuunnitelma. Projektin tavoitteet
Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotSähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno
Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan
LisätiedotKokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)
LisätiedotRyhmä (11) Numeropankki
Tampereen teknillinen yliopisto Tietotekniikan laitos TIE-13100 Tietotekniikan projektityö Ryhmä (11) Numeropankki Projektisuunnitelma Tommi Blomster Jari Laaksonen Petri Tahvanainen Eemil Väisänen (vastaa
Lisätiedotja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com
Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotProjektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300
Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotOHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ
OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ Panu Vuori Opinnäytetyö Kesäkuu 2014 Automaatioteknologian koulutusohjelma YAMK Tekniikan ja liikenteen ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) VUORI, Panu
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
LisätiedotOppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä
Jengi duunaa ihan tosissaan! OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä Otto Burman Virpi Peuralinna Pirkka Ruishalme Linda Salminen Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen
LisätiedotAika Vaihe Lopputulos
Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotKokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013
Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962
LisätiedotNexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.
Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotLyhyt johdatus ketterään testaukseen
TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys
LisätiedotAgile-opas. Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen
Agile-opas Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen Luontainen toimintamalli Olosuhteisiin ja muutoksiin mukautuminen on aikoinaan ollut meille elinehto. Nykyään ketteryys näkyy konkreettisimmin lapsissa, jotka
LisätiedotHyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen
Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotKOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?
KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? - ROOLIODOTUKSET KETTERISSÄ OHJELMISTOPROJEKTEISSA Mikko Viskari Development Manager Ohjelmistoprojektikokemusta vuodesta 2005 Teknisen projektipäällikön roolissa vuodesta 2011
LisätiedotSELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen
SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi
Lisätiedot1. Oppimisen ja opettamisen haasteet
1. Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen aihepiirit oppijan mielenkiinnon mukaan. Sosiaaliset taidot, ongelmaratkaisu pienryhmissä, johtajuus, empatia, yrittäjämäinen toiminta, Oppijan oman lahjakkuuden
LisätiedotYRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA
YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana
LisätiedotTik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta
Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotSCRUM-KEHYSRAKENTEEN SOVELTAMINEN YKSIN TOTEUTETTAVAAN PROJEKTIIN
SCRUM-KEHYSRAKENTEEN SOVELTAMINEN YKSIN TOTEUTETTAVAAN PROJEKTIIN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Forssa, kevät 2014 Antti Horkka TIIVISTELMÄ Forssa Tietotekniikan koulutusohjelma
LisätiedotOleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2
Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet
LisätiedotRyhmätyö ohjelmistokehityksessä
Ryhmätyö ohjelmistokehityksessä Kenny Heinonen Kandidaatintutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 24. toukokuuta 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
LisätiedotENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori
ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti B-kori 11.4.2017 Innovatiivinen kuljetin B-korissa pyritään löytämään: uusi tai paranneltu tuotekonsepti kappaletavaroiden tai materiaalien käsittelyyn, siirtelyyn tai kuljetukseen.
LisätiedotWebforum. Version 15.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-06-26
Webforum Version 15.2 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-06-26 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita-sivu / Dashboard... 5 Dokumentit... 6 Salli dokumenttien muokkaaminen tarkistusprosessin
LisätiedotMultisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle
Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala
LisätiedotPROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes
LisätiedotKetteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin
Ketteryys pähkinänkuoressa Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin Empiirinen prosessinhallinta Iteraatiot ja inkrementit riskienhallinnassa Imuohjaus Ketteryyden
LisätiedotESITUTKIMUS. Polku Versio 0.1. Projektiryhmä
ESITUTKIMUS Polku Versio 0.1 Projektiryhmä Janne Pihlajaniemi janne.pihlajaniemi@iki.fi Antti Jämsén antti.jamsen@uta.fi Maria Hartikainen maria.hartikainen@uta.fi Pekka Kallioniemi pekka.kallioniemi@uta.fi
Lisätiedotseptima tuotannon uusi elämä
septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan
LisätiedotAdoptiomaatapaamisen järjestäminen
Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman
LisätiedotKuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi
Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotLUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!
LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden
LisätiedotMaanvuokrausjärjestelmä Mvj. Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
Maanvuokrausjärjestelmä Mvj Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus Helsingin kaupunki TARJOUSPYYNTÖ 2 (10) LYHYT KUVAUS 3 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT ja ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT 3 NYKYTILA - KOKEILUVAIHEEN
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotKenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)
Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta
LisätiedotOHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta
OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
Lisätiedot! LAATUKÄSIKIRJA 2015
LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE. Nikon tuo markkinoille uuden sukupolven. kuvankäsittelyohjelmiston. Capture NX2: entistä tehokkaampi ja helppokäyttöisempi
Nikon tuo markkinoille uuden sukupolven kuvankäsittelyohjelmiston Capture NX2: entistä tehokkaampi ja helppokäyttöisempi Amsterdam, Alankomaat, 3. kesäkuuta 2008 Nikon Europe julkistaa uuden Capture NX2
LisätiedotScrum-pikaopas tuoteomistajalle Karoliina Luoto Codento Oy CC Flickr d26b73
Scrum-pikaopas tuoteomistajalle Karoliina Luoto Codento Oy 2017 CC Flickr d26b73 Scrum-pikaopas tuoteomistajalle 2 Karoliina Luoto Codento Oy helmikuu 2017 Tuoteomistajan pikaopas uusimpaan Scrum-versioon
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotTapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotKenelle tätä tehdään?
SEURAKUNTIEN VERKKOHANKE Kenelle tätä tehdään? Verkkohankkeen kick-off 24.9.2013 Käyttöliittymäsuunnittelija Titti Kallio & hankekoordinaattori Marjukka Laiho Työkalua työntekijöille, kirkkoa verkon käyttäjille
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotPROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY
PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia
LisätiedotTyöpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotVihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu
Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin
LisätiedotPROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017
PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN C Harjoitteita J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017 1 H1) Ohessa on esimerkkejä hankaluuksista, joita esiintyy
LisätiedotPalvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.
Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotTerveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet
Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -
LisätiedotSoftware product lines
Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotR U B I C H R F I N L A N D O Y K U M P P A N I S I D I G I T A A L I S E S S A M U U T O K S E S S A
R U B I C H R F I N L A N D O Y K U M P P A N I S I D I G I T A A L I S E S S A M U U T O K S E S S A Kuinka varmistat oikean toteuttajakumppanin löytämisen? Muista nämä! 1. Hankintaprosessi kuntoon 2.
Lisätiedot