Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä
|
|
- Helmi Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä Suvi Jentze-Korpi Helsinki Kandidaatintutkielma-kurssin aine HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Lineaarinen malli 2 3 Ketterä ohjelmistotuotanto Ketterät ohjelmistotuotantoperiaatteet Arkkitehtuurisuunnittelu ketterässä kehityksessä Yhteenveto 6 Lähteet 7
3 1 Johdanto 1 Ohjelmistokehityksessä on turvauduttu paljolti tuotettavan ohjelmiston tarkkaan määrittelyyn. Ohjelmistotuotannossa nojattiin 1990-luvulla tarkkaan vaatimusmäärittelyyn ja arkkitehtuurisuunnitteluun joita seurasi toteutus, sekä tarkan suunnitelman mukaiseen testaukseen koodausvaiheen jälkeen [Williams12]. Kantava ajatus toiminnassa oli, että ohjelmisto tulisi tehdä oikein heti ensi yrittämällä. Tästä seurasi, että suunnitteluvaiheen päätyttyä lopullinen toteutustapa oli jo päätetty. Suurten ohjelmistoprojektien yhteydessä tilaajan tarpeet saattoivat muuttua ratkaisevasti tuotannon aikana. Ohjelmistoja jouduttiin suunnittelemaan uudelleen ja turhaa työtä tehtiin paljon. Ohjelmointivaiheessa - joka saattoi kestää vuosia - tapahtuvat muutokset asiakkaan tarpeissa saattoivat olla niin perustavanlaatuisia, että tuotannossa oleva ohjelma oli käynyt tarpeettomaksi sen valmistuessa. Esimerkiksi vesiputousmallin etuna on selkeä siirtyminen vaiheesta toiseen sekä laaja dokumentaatio vaatimusmäärittelyn ja testaussuunnitelman kautta. Selkeä siirtyminen tuotannon vaiheista toiseen helpottaa projektin seurantaa aikataulullisesti. Uuden tuotantovaiheen alkaessa voidaan vielä tarvittaessa palata edelliseen vaiheeseen ja käsitellä asioita uudelleen, mutta lopulta tuotantovaihe on valmis, eikä siihen enää palata. Yksityiskohtainen ja perusteellinen dokumentaatio yksilöi sen, mitä tilaaja ja tuottaja ovat sopineet lopputuotteeksi. Kun tuotannon alussa dokumentaatioon määritellyt asiat löytyvät ohjelmistosta, voidaan todeta että ohjelmiston tuotantoprosessi on lopussa ja tuote sellainen kuin tilattu. Monet tuotantotiimit ryhtyivät kehittämään ratkaisutapoja viivästyneiden projektien loppuun saattamiseksi ja kehittivät suoraviivaista tuotantomallia sellaiseksi, että se paremmin vastaa projektin muuttuviin tarpeisiin. Uusina tuotantomalleina esiteltiin muun muassa extreme Programming (XP), Crystal Methodologies, Feature- Driven Development ja Dynamic Systems Development Method (DSDM) [Mishra11]. Keskinäisen kilpailun sijaan uusien metodien suunnittelijat päättivät yhdistää voimansa vuonna 2001 ja kokoontuivat keskustelemaan menetelmien yhteneväisyyksistä [Williams12]. Kokoukseen osallistui useita uusien metodien luojia ja tukijoita jotka muotoilivat yhdessä ketteryyden julistuksen johon on koottu ketterien ohjelmistotuotantomenetelmien keskeisimmät periaatteet [AgileManifesto].
4 2 Lineaarinen malli 2 Lineaarinen ohjelmistotuotanto alkaa vaatimusten määrittelystä ja jatkuu suunnittelun, toteutuksen ja testauksen kautta ylläpitovaiheeseen. Lineaarisuutta hyödyntäviä malleja ovat muun muassa vesiputous -malli (waterfall) ja RUP (Rational Unified Process), joka perustuu peräkkäisiin iteraatioihin joista jokainen suunnitellaan vesiputousmallin mukaisesti. Lineaarinen malli vaikuttaa pääsääntöisesti liian raskaalta ja jähmeältä ohjelmistotuotannon käyttöön. Dokumentaation tekeminen voi ajoittain käydä raskaaksi ja se sitoo vahvasti projektia tiettyyn suuntaan. Ohjelmiston tuottajat eivät tarkkaan tiedä mihin tai miten uutta ohjelmistoa tullaan tarkalleen käyttämään: yleisiä vaatimuksia voidaan toki poimia, mutta tilaajan omat käytännöt voivat jäädä huomiotta tai ohjelmiston tuottajat voivat ymmärtää käytäntöjä väärin. Jos yksityiskohtia vahvistetaan ennen ohjelman tuotantoa, voi käydä niin, että lopputulos on jotakin aivan muuta kuin mitä pitäisi. Vahva alkuvaiheen suunnittelu voi myös sitoa ohjelmiston tuottajan sellaisiin ohjelmistoratkaisuihin, jotka myöhemmin osoittautuvat huonoiksi tai jopa haitallisiksi ja niiden korjaamiseen tai ongelmien minimoimiseen kuluu aikaa ja resursseja. Ohjelmasta voi tulla vaikeasti käytettävä ja ylläpidettävä ja sen käyttö voi alkaa vaikeuttamaan tilaajan omaa toimintaa sen helpottamisen sijasta.
5 3 Ketterä ohjelmistotuotanto Ketterät ohjelmistotuotantoperiaatteet Ketterässä ohjelmistotuotannossa tähdätään laadukkaan, asiakkaan mahdollisesti tuotannon aikana muuttuneet tarpeet huomioon ottaneen ohjelmiston toimittamiseen aikataulussa. Ketterän ohjelmistokehityksen julistuksessa todetaan seuraavaa: Löydämme parempia tapoja tehdä ohjelmistokehitystä, kun teemme sitä itse ja autamme muita siinä. Kokemuksemme perusteella arvostamme: Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa Jälkimmäisilläkin asioilla on arvoa, mutta arvostamme ensiksi mainittuja enemmän [AgileManifesto]. Julistuksen lisäksi laadittiin myös ketterän ohjelmistokehityksen 12 periaatetta [AgileManifesto]: Tärkein tavoitteemme on tyydyttää asiakas toimittamalla tämän tarpeet täyttäviä versioita ohjelmistosta aikaisessa vaiheessa ja säännöllisesti. Otamme vastaan muuttuvat vaatimukset myös kehityksen myöhäisessä vaiheessa. Ketterät menetelmät hyödyntävät muutosta asiakkaan kilpailukyvyn edistämiseksi. Toimitamme versioita toimivasta ohjelmistosta säännöllisesti, parin viikon tai kuukauden välein, ja suosimme lyhyempää aikaväliä. Liiketoiminnan edustajien ja ohjelmistokehittäjien tulee työskennellä yhdessä päivittäin koko projektin ajan. Rakennamme projektit motivoituneiden yksilöiden ympärille. Annamme heille puitteet ja tuen, jonka he tarvitsevat ja luotamme siihen, että he saavat työn tehtyä. Tehokkain ja toimivin tapa tiedon välittämiseksi kehitystiimille ja tiimin jäsenten kesken on kasvokkain käytävä keskustelu. Toimiva ohjelmisto on edistymisen ensisijainen mittari. Ketterät menetelmät kannustavat kestävään toimintatapaan. Hankkeen omistajien, kehittäjien ja ohjelmiston käyttäjien tulisi pystyä ylläpitämään työtahtinsa hamaan tulevaisuuteen.
6 4 Teknisen laadun ja ohjelmiston hyvän rakenteen jatkuva huomiointi edesauttaa ketteryyttä. Yksinkertaisuus - tekemättä jätettävän työn maksimointi - on oleellista. Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat syntyvät itseorganisoituvissa tiimeissä. Tiimi tarkastelee säännöllisesti, kuinka parantaa tehokkuuttaan, ja mukauttaa toimintaansa sen mukaisesti. Ketterässä ohjelmistokehityksessä käytetään lyhyitä ajanjaksoja joita kutsutaan pyrähdyksiksi (sprint). Yhden pyrähdyksen aikana toteutetaan tietyt, sovitut ominaisuudet ohjelmistoon ja pyrähdyksen lopuksi on tarkoitus, että asiakas saa nähtäväkseen toimivan tuotteen jossa on mukana ne ominaisuudet, jotka pyrähdyksen loppuun mennessä ovat valmistuneet. Ketterään ohjelmistotuotantoon on kehitetty apuvälineitä joiden avulla työtehtävien valintaa pyrähdykseen ja pilkkomista pieniin osiin on helpotettu. Työtehtäviä valitaan pyrähdykseen keskustelemalla asiakkaan kanssa siitä, mikä olisi tärkeää saada ohjelmistossa seuraavaksi toimimaan. Työtehtävien työmääräarvoita voidaan arvottaa keskustelemalla tiimin kesken. 3.2 Arkkitehtuurisuunnittelu ketterässä kehityksessä Ketterässä kehityksessä pääpaino on iteratiivisessa ongelmanratkaisussa, jolloin arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä pyritään ratkaisemaan sitä mukaa kun niitä nousee projektin edetessä esille [Fontdevila10]. Vastuuta jaetaan koko tiimille, jolloin jokainen tiimin jäsen pääsee ihannetapauksessa vaikuttamaan arkkitehtuuriratkaisuun, sekä ymmärtää miksi tietyt ratkaisut on tehty. Fontdevila ja Salías suosittelevat, että arkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä pidetään esillä koko projektin ajan ja niitä käsiteltäisiin jokaisessa pyrähdyksessä. He suosittelevat myös, että tärkeimmät arkkitehtuuriin liittyvät ratkaisut olisivat jatkuvasti näkyvillä ohjelmistotiimin nähtävillä. Ketterässä kehitysprosessissa otetaan alkuvaiheista lähtien monien eri yhteistyötahojen intressit suunnitteluun mukaan [Fontdevila10] ja arkkitehtuurivaatimuksia on tarkasteltava alkuvaiheista lähtien monesta eri näkökulmasta. Arkkitehtuurin suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen ohjelmistotuotannon aikana on kehitetty menetelmiä. Eräs menetelmistä on nimeltään Sashimi ja sitä esitellään Fontdevilan ja Salíaksen artikkelissa. Menetelmän lähtökohtana voidaan pitää sitä, että arkkitehtuuria rakennetaan vain pienin vaadittu määrä jotta järjestelmää voidaan ryhtyä ohjelmoimaan ja sitä laajennetaan tilanteen niin vaatiessa. Arkkitehtuuria pystyttäessä on myös pyrittävä pitämään komponentit yksinkertaisina, jotta niitä on helppo tarvittaessa muokata. Tarkoitus on, että arkkitehtuuria voi tarvittaessa muokata mahdollisimman vähäisellä järjestelmän muutoksella jotta tehtyä työtä (esimerkiksi valmista ohjelmakoodia) ei menisi hukkaan.
7 Toinen esitelty lähestymistapa on käydä läpi arkkitehtuuritarpeet kerroksittain, alkaen korkean tason toteutuksesta. Toisessa kerroksessa koostetaan moduuleja jossa kuvataan sidosryhmien tarvitsemat palvelut. Kolmannessa kerroksessa kuvaus koostuu tyypillisesti arkkitehtuurikuvauksessa käytetyistä termeistä ja neljännessä kerroksessa kuvataan komponentteja, jotka ovat pakattuja ohjelmiston osia. Viides kerros on kuvaus luokkatasolla. 5
8 4 Yhteenveto 6 Ketterissä tuotantomalleissa käytetään hyödyksi lineaarisen tuotantomallin vaiheita lyhyiden iteraatioiden aikana. Tämä antaa mahdollisuuden puuttua ongelmiin heti niiden ilmetessä. Yhdessä pyrähdyksessä käydään läpi suunnitelu-, tuotanto- ja testausvaihe ennen ohjelmiston uuden version luovuttamista asiakkaalle. Kun uusia osia liitetään olemassa olevaan ohjelmistoon tulee ohjelmiston toimintaa kokonaisuutena testattua jatkuvasti. Virheiden paikallistaminen on helpompaa kuin lineaarisessa mallissa, sillä ohjelmisto kasvaa pala palalta ja yhteensopivuusongelmat nousevat säännöllisesti esiin. Ketterät menetelmät ovat Mishran mukaan [Mishra11] nousemassa tietotekniikkaalan toimijoiden valtavirran tietoisuuteen ja alan opiskelijoiden työllistymisen kannalta on oleellista käydä ketteriä menetelmiä läpi ennen valmistumista ja työelämään siirtymistä.
9 Lähteet 7 Abrahamsson10 Abrahamsson P., Babar M.A., Kruchten P. Agility and Architecture: Can They Coexist? IEEE Software, vol. 27, no. 2, 2010, s AgileManifesto AgileManifesto.org Beck99 Beck K. Extreme Programming Explained Addison-Wesley, Reading, USA, 1999 Boehm03 Boehm B., Turner R. Using Risk to Balance Agile and Plan-driven Methods Computer, vol. 36, no. 6, 2003, s Fontdevila10 Fontdevila D., Salías M. Software Architecture in the Agile Life Cycle Microsoft, The Architecture Journal, vol. 24, Gotterbarn04 Gotterbarn D. UML and agile methods: in support of irresponsible development ACM, SIGCSE Bull., vol. 36, no. 2, 2004, s Grenning02 Grenning J. Planning Poker or How to Avoid Analysis Paralysis while Release Planning 2002, Maurer05 Maurer F., Melnik G. What You Always Wanted to Know About Agile Methods but Did Not Dare to Ask ACM, ICSE 05, s Mishra11 Mishra A., Mishra D. A Curriculum for Agile Software Development Methodologies ACM, SIGSOFT Softw. Eng. Notes, vol. 36, no. 3, 2011, s. 1-2 Williams12 Williams L. What Agile Teams Think of Agile Principles Commun. ACM, vol. 55, no. 4, 2012, s.71-76
Ohjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotScrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
LisätiedotYhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita
Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotCopyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotPROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu
PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.
Lisätiedot10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä
10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä Perinteinen ohjelmistokehitys perustuu vesiputousmalliin, jossa tavoitteena on ensisijaisesti projektin vieminen läpi tietyssä ajassa. Sovelluksen määrittelytyö tehdään
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 3
Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Luku 3: Ketterä kehitys - ketterien menetelmien 12 periaatetta - XP (extreme programming) - Scrum menetelmä Lean menetelmä 1 Luku 3: Ketterä kehittäminen Ketterä (agile)
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotKurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita
Kurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita [wikipedia]: Ohjelmistotuotanto on yhteisnimitys niille työnteon ja työnjohdon menetelmille, joita käytetään, kun tuotetaan tietokoneohjelmia sekä monista
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
LisätiedotProsessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet
Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen Luku 3: Ketterä kehitys - ketterien menetelmien 12 periaatetta - XP (extreme programming) - Scrum menetelmä - Lean menetelmä 1 Luku 3: Ketterä kehittäminen
LisätiedotOpenUP ohjelmistokehitysprosessi
OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotProjektityö
Projektityö 24.9.2010 Ohjelmistojen kehitysmalleista Vaatimusten määrittely ja kerääminen Lähteinä (vaatimusten määrittely): Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto, Talentum, 2005. Luvut 3, 4, 5, 6-10
LisätiedotScrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
LisätiedotOhjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit
Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli
LisätiedotProsessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4.
Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Organisaation prosessikuvaus - CMMI Level5 Level4 Organizational Innovation and Deployment Causal Analysis and Resolution
LisätiedotLyhyt johdatus ketterään testaukseen
TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys
LisätiedotJuuso Järvi KETTERÄN OHJELMISTOKEHITYKSEN MENESTYS- TEKIJÄT
Juuso Järvi KETTERÄN OHJELMISTOKEHITYKSEN MENESTYS- TEKIJÄT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIEDEKUNTA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2018 2018 TIIVISTELMÄ Järvi, Juuso
LisätiedotSiirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!
Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän
LisätiedotMäärittely- ja suunnittelumenetelmät
Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka
LisätiedotOhjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA
Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta
LisätiedotKetteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin
Ketteryys pähkinänkuoressa Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin Empiirinen prosessinhallinta Iteraatiot ja inkrementit riskienhallinnassa Imuohjaus Ketteryyden
LisätiedotKetterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu
Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotProjektityö
Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Matti Luukkainen
Ohjelmistojen mallintaminen Matti Luukkainen Kurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita [wikipedia]: Ohjelmistotuotanto on yhteisnimitys niille työnteon ja työnjohdon menetelmille, joita käytetään,
Lisätiedot2. Ohjelmistotuotantoprosessi
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotArkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä
Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotTestauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia
Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta
LisätiedotKetteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela
Ketteryys kokeilemalla Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela 1.11.2016 Agenda Kelan ICT Ketteryys tavoitteena Teetetyn tutkimuksen ja sen kohteen esittely Havaintoja tutkimuksen perusteella Kelan ketteryys
LisätiedotTest-Driven Development
Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole
LisätiedotKetterät menetelmät ja julkinen hankinta
Liiketoimintaosaamisen klusteri Tietohallintojohtamisen EO Ylempi AMK Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta Ilkka Meriläinen 27.4.2011 Ketterät menetelmät Joukko järjestelmän kehitysmenetelmiä, joille
LisätiedotKokemuksia eri projektityyppien haasteista/sudenkuopista toimittajayhteistyön näkökulmasta. Pekka
Kokemuksia eri projektityyppien haasteista/sudenkuopista toimittajayhteistyön näkökulmasta Pekka Kimpimäki @PKimpimaki Pekka Kimpimäki, @PKimpimaki DI, KTM Softa/ICT/digi hankkeiden johtamista +20 vuotta
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotRyhmädynamiikka ja ketterät menetelmät
Ryhmädynamiikka ja ketterät menetelmät Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka 13.2.2018 Fabian Fagerholm Scrumban-tiimin päiväkokous (Flickr, Creative Commons) Johdanto Fabian Fagerholm fabian.fagerholm@helsinki.fi
LisätiedotJuha Taina, Marko Salmenkivi ja Kjell Lemström,
Ohjelmistotuotanto Johdattelua, motivointia, eli missä ollaan ja kuinka siihen on tultu Kuinka valmistaa laadukkaita ja tehokkaita ohjelmistoja mahdollisimman edullisesti? Ohjelmistotuotanto (Software
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kesä 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotProsessimalli. 2. Ohjelmistotuotantoprosessi. Prosessimallin vaihejako. Prosessimallien perustehtävät. Ohjelmiston suunnittelu. Vaatimusmäärittely
2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa
LisätiedotKetterät menetelmät ja laadunhallinta
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tietotekniikan osasto Kandidaatintyö Ketterät menetelmät ja laadunhallinta Työn ohjaaja ja tarkastaja: prof. Kari Smolander Lappeenranta, 6.12.2011 Jesse Yli-Huumo Orioninkatu
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurin sisällyttäminen ketteriin ohjelmistotuotantomenetelmiin
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Ohjelmistoarkkitehtuurin sisällyttäminen ketteriin ohjelmistotuotantomenetelmiin Tero Huomo Helsinki 9.12.2012 Kandidaatin tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotIT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
Lisätiedot582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, Johdatus ohjelmistotuotantoon 1 Lyhyt johdatus ohjelmistotuotantoon Ohjelmistotuotanto, ohjelmistoprojektit Miten ohjelmistojen tuottaminen eroaa teollisesta tuotannosta
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotAvoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä
Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.
LisätiedotA4.1 Projektityö, 5 ov.
A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia
LisätiedotMenetelmäraportti - Konfiguraationhallinta
Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, kevät 2008 1 Ohjelmistotekniikan menetelmät Methods for Software Engineering Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, kesä 2009
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin
LisätiedotJohdantoluento. Ohjelmien ylläpito
Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito
LisätiedotOhjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka
Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka Harjoitus 3 Ryhmä JMJ Jouni Varis Johanna Joentausta Mikko Siukola Johdanto... 1 Ohjelmistokehityksen historiaa... 1 Ketterä kehitys... 2 Scrumban...
LisätiedotKoekysymyksiä. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistojen suorituskyky
Koekysymyksiä Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu 30.4.2015 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 Kurssikokeeseen tulee neljä koetilaisuudessa vastattavaa kysymystä KOKEESSA VASTATTAVAT KYSYMYKSET
LisätiedotJohdattelua, motivointia, eli missä ollaan ja kuinka siihen on tultu
Johdattelua, motivointia, eli missä ollaan ja kuinka siihen on tultu 581259 Ohjelmistotuotanto 1 Ohjelmistotuotanto Kuinka valmistaa laadukkaita ja tehokkaita ohjelmistoja mahdollisimman edullisesti? Ohjelmistotuotanto
LisätiedotOhjelmistotuotteen hallinnasta
Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista
LisätiedotTyön ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework
Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:
LisätiedotKetterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu
Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems
Lisätiedot1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi
LisätiedotIT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS
20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien
LisätiedotSakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN
Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kevät 2009 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala
LisätiedotKurssin tavoitteista uennot. 4.1 Projektityö, 5 ov. Esitietovaatimukset
Kurssin tavoitteista uennot ma ls. 1097, klo 10-12. pe ls. DXI, klo 12-14. uennot ovat viikoilla 40-42. uentojen yhteydessä ei järjestetä erillisiä harjoituksia. Opinto-oppaasta: Opintojakson tavoitteena
LisätiedotTestaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan
LisätiedotNYKYAIKAISTEN OHJELMISTOTUOTANNON MENTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN PK-YRITYSTEN SOVELLUSKEHITYKSESSÄ
NYKYAIKAISTEN OHJELMISTOTUOTANNON MENTELMIEN HYÖDYNTÄMINEN PK-YRITYSTEN SOVELLUSKEHITYKSESSÄ Kandidaatintyö Jasmo Hiltula TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tietotekniikan osasto Jasmo Hiltula
LisätiedotKONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma
KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja
LisätiedotSCRUM- JA XP-KÄYTÄNTEIDEN KÄYTTÖ: HAASTATTELUTUTKIMUS
Hanna Kuirinlahti SCRUM- JA XP-KÄYTÄNTEIDEN KÄYTTÖ: HAASTATTELUTUTKIMUS Tietojärjestelmätieteen pro gradu tutkielma 1.11.2011 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 1 TIIVISTELMÄ
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotMaanvuokrausjärjestelmä Mvj. Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
Maanvuokrausjärjestelmä Mvj Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus Helsingin kaupunki TARJOUSPYYNTÖ 2 (10) LYHYT KUVAUS 3 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT ja ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT 3 NYKYTILA - KOKEILUVAIHEEN
LisätiedotTenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
LisätiedotKetterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
LisätiedotKooste kotitehtävien vastauksista. Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011
Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 6 - Ylläpito- ja kehittämismalli 29.4.2011 1.) Järjestelmän ylläpitomalli? ja 2.) Järjestelmän jatkokehittämismalli? OPH on omistaja ja ylläpitäjä ja huolehtii
LisätiedotKetterä vaatimustenhallinta
Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä
LisätiedotTest-Driven Development
Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia
LisätiedotTapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
LisätiedotProjektinhallinta SFS-ISO mukaan
Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla
LisätiedotWCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma
TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,
Lisätiedot@Tampereen Testauspäivät (2012-06)
@Tampereen Testauspäivät (2012-06) Testausodotukset räätälöityjen järjestelmien projekteissa Maaret Pyhäjärvi, testausasiantuntija Twitter: maaretp Testausvastaava @ Granlund Oy Yrittäjä
LisätiedotDani Vertanen ASIAKKAAN ROOLI ERI OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ
Dani Vertanen ASIAKKAAN ROOLI ERI OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2018 TIIVISTELMÄ Vertanen, Dani Asiakkaan rooli eri ohjelmistokehitysmenetelmissä
LisätiedotOhjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus
Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright
LisätiedotTietojärjestelmän osat
Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto
LisätiedotSiimasta toteutettu keinolihas
AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Projektisuunnitelma: Siimasta toteutettu keinolihas Laura Gröhn 224417 Mikko Kyllönen 221177 Lauri Liukko Sipi 84702A Susanna Porkka 225131 3.2.2015
LisätiedotYrittäjäkasvatuksen polku - sivusto. Yksityiskohtainen suunnittelu Huhtikuu 2018
Yrittäjäkasvatuksen polku - sivusto Yksityiskohtainen suunnittelu Huhtikuu 2018 Sisällys 1. Sivuston tavoitteet 2. Tausta 3. Näkemys työn tekemisestä ja etenemisestä 4. Roolit ja vastuut -ehdotus 5. Ylätason
LisätiedotTarjolla tänää: Ohjelmiston toteutuksesta. Kuinka tulla hyväksi ohjelmoijaksi? CRC-kortit. Testilähtöinen kehittäminen JOT2007. Uudelleenrakentaminen
Tarjolla tänää: Ohjelmiston toteutuksesta JOT2007 CRC-kortit Testilähtöinen kehittäminen Uudelleenrakentaminen Voisiko ohjelmointi olla sittenkin suunnittelua? Kuinka tulla hyväksi ohjelmoijaksi? CRC-kortit
LisätiedotOhjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi. 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1
Ohjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1 Alustava luentoaikataulu 26.8: Johdanto + historiaa, mitä on ohjelmistotuotanto 2.9: Ohjelmistojen roolista ja ohjelmistotyön
LisätiedotCOTOOL dokumentaatio SEPA: Refaktorointi
Table of Contents Refaktorointi................................................................................ 1 1 Tehtävänanto.............................................................................
LisätiedotT 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi
Hirviö Projektikatselmointi Mikä Hirviö on? Hajautettu muistikirja Professoreille Muistiinpanoja keskusteluista opiskelijan kanssa Diplomitöiden ja jatko opintojen seuranta Raportointi Opetushenkilökunnalle
LisätiedotOhjelmistoprosessi aloittavassa ohjelmistoyrityksessä
Ohjelmistoprosessi aloittavassa ohjelmistoyrityksessä Mika Kuikka 24.5.2008 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Ohjelmistoprosessi määrittää, minkä vaiheiden ja tehtävien
LisätiedotLaadunhallinta ketterissä menetelmissä
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tietotekniikan osasto Kandidaatintyö Laadunhallinta ketterissä menetelmissä Työn ohjaaja ja tarkastaja: Tekniikan tohtori Ossi Taipale Lappeenranta, 26.08.2008 Vesa
LisätiedotTOPI HAAVISTO OHJELMISTOTUOTANTOPROSESSIEN VAIKUTUS PROJEKTIIN
TOPI HAAVISTO OHJELMISTOTUOTANTOPROSESSIEN VAIKUTUS PROJEKTIIN Kandidaatintyö Tarkastaja: Pia Niemelä i TIIVISTELMÄ Topi Haavisto: Ohjelmistotuotantoprosessien vaikutus projektiin English title: Software
Lisätiedot1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen
Yleisiä asioita Oliokirja:http://www.cs.tut.fi/~kk/Ohjelmistoarkkitehtuuri.pdf Tenttipäivä 7.5. Tallennukset, jospas tänään onnistaisi Viikkoharkat löytyvät IDLEstä (TTY), kurssin kotisivuilta/paikallisilta
Lisätiedot