InfraTM hanke ja Paikkatiedon hallinta infran omistajien

Transkriptio

1 InfraTM hanke ja Paikkatiedon hallinta infran omistajien tietovarastoissa InfraTM hanke Koordinaattori: i Innogeo Oy, Harri Mäkelä, johtava asiantuntija, tij Tekninen asiantuntija: Eurostep Oy, Kalle Serén

2 Tietoiskun taustasta Rakennustiedossa on käynnissä InfraTM-hanke Liikenneviraston, Infra ry:n ja seitsemän kaupungin, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu ja Lahti, toimeksiannosta. InfraTM hankkeen tavoitteena on vauhdittaa infra-alan muutosta kohti tuotemallipohjaista elinkaaritiedon yhteiskäyttöä. y Tavoitteena on luoda Suomen inframarkkinoille avoin ja yhteinen tuotemallistandardi. Infratietomallinnuksessa on lähtötiedoilla eli julkisen sektorin tietorekisterien ja tietovarastojen käytettävyydellä yy ja yhteensopivuudella tietomallinnukseen on hyvin tärkeä rooli Pohjatutkimusrekisterit, maastotiedot, rakennettu ympäristö, oleva infra, johtotiedot, kaavakartat, tierekisteritiedot, siltarekisterit jne. ovat tyypillisiä lähtötietoja Esitelmä jakautuu lyhyeen InfraTM esittelyyn ja tilaajaorganisaatioiden perustietokantojen selvitykseen, jonka tekivät VTT:llä Paula Järvinen ja Pekka Siltanen vuonna 2007 ja siihen saatuihin päivitystietoihin rekisterien kehittämisen osalta.

3 Tuote- ja tietomallinnuksen peruskäsitteitä Tuotemalli, tietomalli (engl. Product model) Tiettyä tuotetta (esim. infrakohdetta) kuvaavat tiedot tuotetietomallin mukaisesti jäsennettynä, ja tallennettuna tuotetietona, tietokonesovelluksilla tulkittavissa olevassa muodossa. Esim. tietyn infrarakenteen, kuten tieväylän, tiedot tallennettuna LandXML 12/ 1.2 Inframodel 1.2 -spesifikaation mukaiseen siirtotiedostoon. Talonrakennusalalla on ruvettu tuotemalli-käsitteen synonyyminä käyttämään termiä rakennuksen tietomalli ja sen englanninkielistä lyhennettä BIM (Building Information Model). Vastaavasti voidaan infra-alalla käyttää tietyn kohteen tuotemallista käyttää termiä Infratietomalli, ja vastaavasti englanninkielistä lyhennettä InfraBIM (Infra Built Environment Information Model). Tässä esityksessä käytetään jatkossa yhdenmukaisuuden vuoksi termejä (Infra)tietomalli t ja InfraBIM.

4 InfraTM hankkeen tahtotila InfraTM hankkeen tavoitteena on vauhdittaa infra-alan muutosta kohti tuotemallipohjaista elinkaaritiedon yhteiskäyttöä. Tavoitteena on luoda Suomen inframarkkinoille avoin ja yhteinen tuotemallistandardi. Kehitettävä InfraBIM-infratietomalli perustuu kansainvälisiin paikkatieto- ja tuotemallistandardeihin sekä kotimaiseen vakionimikkeistöön. Tavoitetilassa infran suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon prosessit tukeutuvat tuotemallistandardiin, tilaajien hankintamenettelyt edellyttävät tuotemalliteknologian käyttöä ja palveluntuottajilla on valmius ottaa vastaan tietoa yhteiskäyttöisistä tuotemalleista sekä tuottaa niihin tietoa. Kehityspolku vision toteutumiseen kulkee vaiheittain tiedonsiirron kehittämisestä alan yhteiseen ja avoimeen tuotemalliin. Tavoitetilan saavuttaminen on vuosia kestävä ja mittavia resursseja vaativa panostus

5 InfraTM hankkeen yleiset tavoitteet ja organisoituminen Pitkän tähtäimen tavoitteena on infran koko elinkaaren kattava avoin ja yhtenäinen tuotemallistandardi. kehitysaskeleiden tulee tuottaa alalle hyödyllisiä y välituloksia ( pikavoittoja ), jotka uudistavat alan toimintatapoja ja jotka ala ottaa käyttöön kehittämisellä tulee olla pitkän aikavälin organisaatio ja tiekartta, jonka viestintään alalle panostetaan erityisesti infran suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tuottavuuden tt nousu tietovirtojen t i t kapeikkoja avaamalla kansainvälisen paikkatiedon ja infratiedon hallinnan standardointityön seuranta, siihen aktiivisesti vaikuttaminen ja tulosten soveltaminen Suomeen olemassa olevien eri toimijoiden hallitsemien tietojen tallentaminen digitaaliseen muotoon, tietojen strukturoitu tallennus ja organisoitu saatavuus tilaajien ja viranomaistahojen hallussa olevien lähtötietojen, perusrekisterien ja tietokantojen avaaminen standardirajapinnoin alan toimijoiden tehokkaaseen käyttöön tiedonsiirtoa, rajapintoja ja tietovarastoja hyödyntävän palveluliiketoiminnan synnyttäminen avata tuotemalliteknologian valmistajien (tuotesuunnittelu- ja tuotannonsuunnitteluohjelmistot, mittaus- ja paikannustekniikka, työmaa-automaatio ) järjestelmien rajapintoja ja edistää tiedonsiirron standardiformaattien kehittymistä järjestelmien välille

6 Projektien asemointi kehittämisen tiekarttapohjaan Lähitulevaisuus Keskipitkä aikaväli (3 5 vuotta) Pitkä aikaväli (5 10 vuotta) Tietosisällöt ja määrittely KuntaGML Inframodel SFS SR304 Elinkaaren Elinkaaren Standardoidut d osaprosessikohtaiset tietomääritykset InfraBIM nimikkeistö kattava yhteinen tietosisältömääritys palvelurajapinnat tiedon yhteiskäyttöön Tuottavuus Kustannus- tehokkuus Kilpailukyky Prosessien hallinta Elinkaariprosessi KRYSP Integroitu suunnitteluprosessi Integroitu suunnittelu-, tuotanto- ja työmaaprosessi InfraTIMANTTI Tiedon Tiedostopohjainen Yhteiset malli- ja integrointi tiedonsiirto lähtötietopalvelimet Toteutukseen integroitu käyttö- ja ylläpitoprosessi INMAP Hajautettu ympäristö yhteisillä palvelurajapinnoilla Mallinnusohjeistus Ohjeistus ja määräykset Tiedon elinkaaren mallinnuksen ohjeistus Mallinnuksella tuetut viranomaismääräykset Ohjeistuksen integrointi sovelluksiin

7 Kehityspolku tiedonsiirrosta yhteiseen tuotemalliin Avoin ja yhtenäinen InfraBIM-tuotemalli ohjelmistoriippumattomuus ei sidoksissa sovelluskohtaisiin kuva- tai paikkatietoformaatteihin standardirajapinnat eri tietovarastoihin tuotemalli perustuu kansainvälisiin standardeihin ja infranimikkeistöön laajat integrointimahdollisuudet järjestelmien välillä palvelee infran koko elinkaaren tarpeita Palvelurajapinta / tietoväylä Yhteiseen tuotetietomalliin perustuva tiedonvaihto Inframodel tiedonsiirtomenetelmän kehittäminen on mahdollistanut uudenlaisen toimintamallin,,jossa ohjelmistot tuottavat tiedon vakiomuotoisena siten, että se on mahdollista lukea muihin järjestelmiin Inframodel Nykytilanne Tietoa siirretään eri toimijoiden, eri ohjelmistojen ja eri elinkaarenvaiheiden välillä. Siirto tapahtuu kuvatiedostojen ja tekstitiedostojen avulla. Ominaisuustietojen siirto perustuu koodaukseen ja vain murto-osa tiedosta saadaan siirrettyä. Oleellista tietoa jää käyttämättä ja tietoa myös häviää tiedonsiirtoprosessin aikana.

8 Tuotemallintaminen tehostaa infra-alan prosesseja ja koko k elinkaaren hallintaa Tuotemallintamisessa infrarakenteiden suunnittelutieto kulkee infrahankkeen eri vaiheiden läpi rakenteen alustavasta suunnittelusta valmiin rakenteen ylläpitoon asti helposti, nopeasti ja ilman hävikkiä. Kun infrarakenteesta kuten tiestä on laadittu tuotemalli, sen tietoja voidaan tarkastella eri näkyminä esimerkiksi kolmiulotteisten visualisointien tai kaksiulotteisten piirustusten kautta. Tuotemallipohjainen i suunnittelu ja tiedonsiirto tekevät myös mahdolliseksi infrarakenteiden ylläpidon merkittävän tehostamisen. Kun rakenteiden suunnittelu- ja toteutustiedot on kokonaan mallinnettu, ne ovat ylläpitäjän käytettävissä. Tästä on apua rakenteiden korjaustarpeiden ennakoinnissa.

9 Tärkeimmät hankkeet panostusalueittain LÄHTÖTIETOJEN SAATAVUUDEN KEHITTÄMINEN Paikkatietostandardoinnin, KuntaGML-hankkeen ja KRYSP (kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) l hankkeen seuranta ja yhteistyö t Tietomallinnusosaaminen GTK:n valtakunnalliseen pohjatutkimusrekisteriin Lähtötiedon tuottaminen kaupallisten toimijoiden pilotointiin SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN TUOTEMALLINNUKSEN EDISTÄMINEN InfraModel (IM) tiedonsiirtoformaatin päivityksen ja jatkotyön tukeminen InfraTIMANTTI (VTT): Tietomalliteknologiaa hyödyntävät infra-prosessit, esiselvitys INBIM: InfraBIM-mallinnusohjeet ja vaatimusten hallinta InfraBIM-nimikkeistön kehittäminen CAD-kuvataso-ohjeen päivitys ja laajentaminen tuotemallintamisen pilotointi- ja demonstraatiokohteiden aktivointi yhteistyö RYM B3 ohjelman kanssa INFRAOMAISUUDEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN INMAP2: Infraomaisuuden tuotemallipohjainen hallinta (TKK) Perusrekisterit, paikkatieto ja digitaalisuus

10 Perustietokannat, Liikennevirasto / tiet Entisen Tiehallinnon keskeiset perusrekisterit: Tierekisteri, joka sisältää tiestön keskiviivatietoa ja tiestöön liittyviä ominaisuustietoja. Tierekisteri on linkitetty useisiin muihin rekistereihin, mm. siltarekisteriin, varuste- ja laitetietoja sisältäviin rekistereihin, kuntorekisteriin ja onnettomuusrekisteriin. Siltarekisteri, joka sisältää tietoa Tiehallinnon, joidenkin kuntien ja muiden omistajaorganisaatioiden silloista. Siltarekisteri sisältää ominaisuustietoja, tietoja siltoihin liittyvistä varusteista sekä kunto- tarkastus- ja korjaustietoja. Siltarekisterin on myös linkitetty useisiin rekistereihin, mm. tierekisteriin. Siltarekisteriin liittyy useita sovelluksia, mm. Hanke- Siha (siltojen toimenpideohjelmien laatimiseen ja niiden vaikutustarkasteluihin tarkoitettu tietojärjestelmä), j palautejärjestelmä j ja siltojen tarkastajien käyttöliittymä. y Lisäksi rekisteristä tuotetaan lukuisia raportteja. Paikkatietokanta, joka sisältää tieverkon geometrian ja paikkatiedon. Lisäksi on tietoa erilaisista alueista, mm. suojelu-, pohjaveri- ja pysäköintialueet. Paikkatietokanta perustuu Maanmittauslaitoksen aineistoon. Varuste- ja laiterekisteri. Tiestöön liittyviä laitteita ja varusteita ovat mm. kaiteet, melurakenteet, tukimuurit, viitoitus, kiinteä liikenteen ohjaus, liikenteenhallinta, katuvalaistus, kuivatusjärjestelmä ja johtotiedot. Varuste- ja laiterekisteri edustaa tavoitetilaa, missä laite- ja varustetiedot on koottu eri rekistereistä yhteen tietovarastoon. Kuvatietokanta sisältäen kuvat tiestöstä ja silloista. Kuvat ovat digitaalisia video- ja still- kuvia. Kuvatietokannan sisältö on linkitetty tierekisteriin, siltarekisteriin ja paikkatietorekisteriin. Kuvatietokanta edustaa tavoitetilaa, missä nyt eri rekistereissä olevat kuvat on koottu yhteen tietovarastoon. Lähde: Perustietokantojen selvitys, Järvinen Paula, Siltanen Pekka, VTT 2007)

11 Perustietokannat, Liikennevirasto / tiet Kehittämistarpeet ja tavoitteet Hoidon ja kunnossapidon sähköisen toimintamallin kehittäminen pyrkii helpottamaan tarjoustoimintaa ja laadunhallintaa sekä automatisoimaan tietojen keruuta, käsittelyä ja jakelua Siltarekisteriä ollaan uusimassa sovellusalustan vanhentumisen takia. Tietosisältöä ei muuteta tässä vaiheessa. Toiminnallisuutta laajennetaan elinkaarenhallintaan liittyvillä parannuksilla. Uudistuksesta on tehty tekninen esiselvitys ja toiminnallinen määrittely on käynnissä. Siltarekisteri tulee pitämään sisällään tiesillat, ratasillat ja myös muut taitorakenteet, laiturit, paalulaatat jne. Liikenneviraston eri toiminta-alueilta (tiet, radat, meriväylät) Siltarekisterin uusimiseen liittyy paperimuotoisten siltapiirustusten skannaus ja mahdollisesti 3D-mallinnuksen pilotointi. Myöhemmin selvitetään mm. karttapohjaisuuden lisäämistä paikkatiedoissa ja tietomalleihin liittyviä vaatimuksia. Lisäksi on vireillä useita tietovarastojen keskittämishankkeita, joissa tavoitteena on koota tiettyyn teemaan tai esitystapaan liittyvät aineistot yhteen.

12 Perustietokannat, Liikennevirasto Tuotemallin kehittämistavoitteet Tiestöstä pitkän ajan tavoitteena oli tuotemalli, joka kattaa tiestön, sillat ja muut rakenteet 3D-muodossa mukaan lukien suunnitelmatiedot ja pinnan alla olevat rakenteet. Tuotemallivalmiudet Kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät kuvaukset ja selvitykset palvelevat hyvin pohjatyönä tuotemalliin siirtymistä samoin kuin sähköisen hankintaan liittyvät määrittelyt. Tiehallinnon rekisterien objektipohjaisuus ja Infra-nimikkeistön hyödyntäminen tarjoavat hyvän lähtökohdan tuotemallin kehittämiselle.

13 Perustietokannat, Liikennevirasto / Radat Entisen Ratahallinnon infran keskeiset k tiedot t tulevat t sisältymään ää valmistumassa olevaan Ratapurkki-tietovarastoon. Ratapurkki kokoaa perusrekisterien tiedot ja tarjoaa palvelurajapinnan yhteistyökumppaneille, joihin kuuluvat suunnittelijat ja urakoitsijat. Taustalla olevat perusrekisterit ovat Radat tietokanta, uusi tietokanta, joka kokoaa nykyiset ratatietoa ti t sisältävät ät rekisterit it yhdeksi kannaksi. k VR-Rata Oy:n ratatietoa sisältävä RAISU-tietokanta. Tulevaisuudessa Ratapurkki sisältää myös kunnossapito-, turva- ja sähkölaitetiedot, radantarkistustulokset, yksityisraiteet, risteämät, kiintopisteet, pohjatutkimustiedot, tukikerrokset ja erilaisia kaavioita. Ratapurkki sisältää tiedot toistaiseksi sidottuna ratojen paikkaa ilmaistavana km-lukemina. Järjestelmää tullaan myöhemmin täydentämään Inspire-direktiivin mukaisesti tietojen yhteiskäyttöön sopivampaan muotoon (koordinaatit, karttapohjaisuus jne.)

14 Perustietokannat, Liikennevirasto / Radat Tuotemallin kehittämistavoitteet Yhteistä Infra-alan tuotemallia pidetään ratojen osalta tärkeänä ja sen kehitystä seurataan. Tuotemallin tuomina hyötyinä nähdään yhteiskäytön edistäminen, tiedon siirron tehostaminen ja elinkaaren tuki. Tuotemalli tukee rakentamissuunnittelua, välittää tietoa ympäristöstä, tuo tiedot työmaalle, tukee koneautomaatiota, ti t kunnossapitoa ja historiatietojen i ti t varastointia. ti Tuotemallivalmiudet Ratapurkki-uudistus uudistus on välttämätön edellytys siirryttäessä kohti tuotemalliajattelua. Ratapurkin tekniset ratkaisut, mm. objektipohjaisuus tukevat hyvin tuotemalliajattelua. Ratkaisu ei myöskään aseta esteitä mahdolliselle tulevalle ll 3D:n mukaanotolle.

15 Perustietokannat, Kunnat Tietojen hallintaan kunnilla on käytössään omat kuntakohtaiset järjestelmät. Nämä ovat tyypillisesti toimittajien pakettiratkaisuja ja poikkeavat toisistaan mm. koordinaatistojen ja kartta-aineistojen osalta. Kuntien rekisterit kattavat vain osan infra-alan aineistoista. Paljon materiaalia on edelleen paperiarkistoissa tai säilytys on kokonaan organisoimatta. Esimerkiksi Espoon kaupungilla on käytössään seuraavat perustietokannat: Putkiverkosto Katurekisteri,,jolla tosin ei ole organisoitua ylläpitoa Viheraluerekisteri Kevyen liikenteen raittirekisteri Yleisten alueitten rekisteri Johtotietojärjestelmä sisältäen tele- ja sähkötunnelit ja niiden paikat Maaperätiedot Espoon on uudistamassa katu- ja viherrekisteriä yhdistämällä ne katuja viheralueiden hallintajärjestelmään.

16 Perustietokannat, Kunnat Tuotemallin kehittämistavoitteet Tuotemalli ei kunnissa ole vielä ajankohtainen. Perusrekisterit tulisi saada ensin kuntoon ja kehittää kuntien välistä yhteistyötä. Alan standardeja seurataan ja huomioidaan kehittämishankkeissa. Tuotemallivalmiudet Perusrekisterit kunnissa ja tuotemallivalmiudet ovat hyvin eri tasolla. Pienet ja suuret kunnat ovat eri asemassa. Kunnilla on yleensä omat järjestelmänsä, jotka perustuvat ohjelmistotoimittajien valmisohjelmistoihin. Käytössä ei ole yhtenäistä karttajärjestelmää ja koordinaatistot poikkeavat toisistaan, mutta muutostarpeet on tunnistettu.

17 Perustietokannat, Muut toimijat Maanmittauslaitos tuottaa kartta-, paikka- ja maastotietoja. Keskeiset perusrekisterit ovat Maastotietojärjestelmä, ti t j t ä joka sisältää rakennetusta t infrasta tiestön, tö katujen, rautateiden, rakennusten, suurimmat sähkölinjojen, putkistojen ja kaapelein sekä maakaasuverkoston sijainti- ja ominaisuustietoa tietyllä tarkkuudella (ei aina riitä mallinnuksen lähtötiedoksi). Kiinteistötietojärjestelmä kattaen koko maan kiinteistöt. Muut viranomaisaineistot Maaperätiedot, pohjavesialueet, Geologinen tutkimuskeskus Rakennus- ja huoneistorekisteri, Väestörekisterikeskus Merialueet, Merenkulkulaitos Säätiedot, Ilmatieteen laitos Museoviraston ylläpitämät tiedot muinaismuistoista ja suojelukohteista Pilaantuneet maa-alueet, Ympäristöministeriö Ympäristökeskus, k Tilastokeskus, k Maakuntaliitot t Konsultit, urakoitsijat Suunnittelutiedot

18 Standardointitarpeita Yhteiset tiedonsiirtorajapinnat. Infra-alallaalalla on voimakas tarve välittää tietoa yhteisten rajapintojen avulla eri toimijoiden välillä. Rajapinnat palvelevat tiedonsiirtoa sekä tuotteen elinkaaren aikana tilaajan ja toimittajan välillä että eri organisaatioiden välisessä tiedon vaihdossa. Yhteiset tiedon esitystavat eri toimijoiden käyttämille samoille tiedoille. Esiin tuli seuraavia yhteiskäytössä olevia tietoja, joista toimijoilla on toisistaan poikeavia käytäntöjä: koordinaatistot, sijaintitiedot, tiestöön ja katuihin liittyvät osoitejärjestelmät, nimikkeistöt. Useimmilla toimijoilla on käytössään InfraRO- nimikkeistö, mutta se ei kata vielä koko infra-kenttää. 3D-mallit. 3D yhteydessä tärkeää on mallien skaalautuvuus ja aukoton tiedonsiirto eri toimijoiden välillä. Lähde: Perustietokantojen selvitys, Järvinen Paula, Siltanen Pekka, VTT 2007)

19 Infra-tiedon standardointi yleistä Infra-alan tiedonsiirron ja tiedon yhteiskäyttöön liittyvät standardit Lyhyellä y aikavälillä: osa-alue- ja vaihekohtaiset standardit Pitkällä aikavälillä: standardoidut palvelurajapinnat heterogeeniseen lähdemateriaaliin ja yhteiskäyttöiseen tietoon Tiedon standardoinnin monet osa-alueet Lähtötietoaineistot: paikkatiedot, pohjatutkimustieto Infran rakenteiden tietosisältö: rakenteet, väylät, verkostot Liittyvät rakenteet: t sillat, talonrakennus Tuotannonohjaus: aikataulu-, määrälaskenta- ja kustannustieto Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely: käyttötapauskohtaiset osaprosessit ja tietosisällöt InfraTM-hanke ja standardointi seuraa ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä edistää käyttöönottoa tukee pilotointia lyhyen aikavälin strategian mukaisesti

20 Infra-tiedon standardointi ja standardointitahot Lähtötietoaineistot Paikkatietoaineiston standardointi: Open GIS Consortium (OGC) ja ISO TC/211 - ISO sarja: mm. perustoteutusmenetelmät, metatiedot, palvelurajapinnat, GML-formaatti INSPIRE-direktiivi: EU:n lainsäädäntö julkishallinnon paikkatietojen hallinnasta KuntaGML: kansallinen standardi peruskartta- ja asemakaava-aineistolle Pohjatutkimusaineisto: kansallinen Infra-formaatti Infran rakenteiden tietosisältö LandXML: kansainvälisen yrityskonsortion spesifikaatio Inframodel: kansallinen sovellus LandXML-spesifikaatiosta Liittyvät rakenteet ja tuotannonohjaus Talonrakennus: kansainvälinen buildingsmart-konsortio IFC (Industry Foundation o Classes) Sillat: buildingsmart laajennushanke Aikataulu-, määrälaskenta ja kustannuslaskenta: buildingsmart Tiedon yhteiskäytön prosessien ja käytäntöjen määrittely IDM: ISO/DIS Building information models. Information delivery manual Part 1: Methodology and format

21 Standardien karkea tietosisältökartta Lähtötiedot Kohteet, rakenteet OGC, ISO19100-sarja perusmenetelmät ja formaatit infra-rakenteet väylät LandXML verkostot luettelotiedot metatiedot KuntaGML Inframodel väyläsuunnittelu otsikkotiedot, perusaineisto karttapohjat tie- ja katusuunnittelu ratasuunnittelu aluemaiset rakenteet asemakaavat vesiväyläsuunnittelu vesihuolto pohjatutkimustieto IFC / siltalaajennus silta-rakenteet talonrakennus Infra-formaatti tilat määrät rakenteet aikataulut LVIS kustannukset buildingsmart / IFC Liittyvät rakenteet

22 Vaihtoehdot tietovarastojen käyttöön Vaihtoehto 1: Koko infran tiedot yhdessä tuotemallissa Vaihtoehto 2: Toimijat ylläpitävät oman osansa tuotemallistat t Vaihtoehto 3: Toimijat ylläpitävät omaa osaansa tuotemallista, jotkut osat erillisissä teemakannoissa

23 Vaihtoehdot tietovarastojen käyttöön Asiantuntijat ovat tuoneet esille tarpeen vaiheittaisesta siirtymisestä Vaihtoehto 3 ( Erilliset kannat + teematietokannat) ti t t) mahdollistaa parhaiten vaiheittaisen siirtymisen Joillain alueilla voidaan edetä nopeammin (esim. pohjatutkimustiedot) Kunkin organisaation perusrekisterien kannalta voidaan edetä omassa tahdissa Perusrekisterien uudistaminen voidaan tehdä vaiheittain

24 Vaihtoehto 3 (Perustietokantojen selvitys, Järvinen Paula, Siltanen Pekka, VTT 2007): Toimijat ij ylläpitävät ät omaa osaansa tuotemallista, t t jotkut osat erillisissä teemakannoissa Liikennevirasto Kunnat Teemakannat; esim. pohjatutkimustiedot, johtorekisterit Ympäristöhallinto Muut

25 Vaiheittainen siirtyminen tuotemallin käyttöön (Perustietokantojen selvitys, Järvinen Paula, Siltanen Pekka, VTT 2007): Tuotemalli Tierekisteri Tuotemalli Tierekisterisovellukset Tierekisteri Tierekisterisovellukset Siltarekisterisovellukset Siltarekisteri t i Muut rekisterit Siltarekisteri Muut rekisterit Muut sovellukset Siltarekisterisovellukset Muut sovellukset Alkuun tuotemalli on muiden rekisterien rinnalla, linkitettynä niihin. Tuotemallipalvelusta siirretään esim. Kun tuotemalli on tarpeeksi täydellinen, siirretään palvelut käyttämään tuotemallia ja voidaan luopua muista rekistereistä tierekisteri-näkymä tierekisteriin. Tuotemalli voi olla alkuun puutteellinen, jolloin esim. 3D mallit nähdään niiltä osin kun ne ovat olemassa, muuten vain esim. Tierekisterin tiedot

26 Kokemukset muilta teollisuuden aloilta Metsäteollisuus: Suunnittelutoimistot tekevät investointiprojektien suunnittelun mallipohjaisesti Kunnossapitojärjestelmä perustuvat usein suunnittelun tehdasmalliin Ei kuitenkaan standarditietomalleja tiedonsiirtoon Investointiprojektin tiedonsiirtoon tarjolla kaupallisia tiedonkeräysohjelmia ja palveluja Suunnittelutoimisto: Suunnittelujärjestelmä Laitevalmistaja: PDM Suunnitelmat Laitetiedot ti t Suunnittelun lähtötiedot Suunnittelun lähtötiedot Tiedonkeruupalvelin Laitevaatimukset Kunnossapitotiedot Tehdas: Kunnossapitojärjestelmä

27

28 Perusrekisterien kehittäminen RYM Oy:n tietomallinnusta koskeva PRE-ohjelma ja sen infra- asioita kehittävä työpaketti InfraFINBIM käynnistynee loppuvuodesta 2010 Julkisen sektorin rekistereitä ja tietovarastoja on mahdollista pilotoida ohjelmassa ja samoin rekisterien kehitystyössä on mahdollista tehdä yhteistyötä ohjelman yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi VTT:n InfraTimantti -tutkimuksessa tarkastellaan infrahankkeen (investointi tai kunnossapitohanke) lähtötietojen vaatimuksia tietomallien käytön kannalta. Tavoitteena on, että oleellinen rekisteri- ja karttatieto on linkitettynä luotavan Rakennetun ympäristön virtuaaliseen ympäristöön.

29 Perusrekisterien kehittäminen Perusrekisterien ja tietovarastojen kehittäminen tietomallinnuksen edellyttämään muotoon ja tasoon on pitkä ja paljon resursseja vaativa työ. Kunnissa työ on jo ollut käynnissä (KuntaGML ja KRYSP) mm. kartta- aineistojen osalta ja valtion infra-alalla toimivat virastot ovat seuraamassa omien resurssiensa mukaisesti tiedon saamiseksi käyttäjiä palvelevaan muotoon. Esimerkkeinä mm. ympäristöhallinnon monet paikkatietoaineistot, kuten vesistömallit ja tulvakartat, pilaantuneiden maiden paikkatiedot, pohjavesialueet, a natura-alueiden auaauede paikkatiedot a sekä GTK:n paikkatietoaineistot. Johtotieto Oy:n tietomalliin on mallinnettu useiden kuntien alueelta seuraavien johtotyyppien tietoja : tietoliikenne, vesi- ja viemäri, kaasu, sähkö, kaukolämpö. Tietomallissa kuvataan rajapinta, joka palvelee erityisesti johtotietojen siirtoa eri organisaatioiden välillä. Rajapinta on tuotettu yhteistyössä y Kunnan paikkatietopalvelujen p rajapintojen j toteuttamishanke - hankkeen kanssa. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa koko maan kattavan keskitetyn johtokarttatietokannan rakentamisen, joka taas on edellytys koko maan kattavan johtokarttapalvelun rakentamiselle.

30 Lisätiedot Lähde: Perustietokantojen selvitys, Järvinen Paula, Siltanen Pekka, VTT 2007) InfraTM hanke: Kiitos!