Seminaari Velvollisuus vai vapaaehtoisuus Isänmaan turvana. Majuri evp, SM Olli Envall

Transkriptio

1 Seminaari Velvollisuus vai vapaaehtoisuus Isänmaan turvana Majuri evp, SM Olli Envall

2 Kuka olen Olen Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnasta vuonna 2010 reservin jäänyt majuri ja sotatieteiden maisteri. Pro graduni Joukkotuotanto sodan ajan joukkojen koulutusmenetelmänä on julkaistu Maanpuolustuskorkeakoulun Taktiikan laitoksen julkaisusarjassa 1/2009. Opiskelen sotatieteiden tohtorin koulutusohjelmassa ja tutkin yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa maavoimien joukkojen tuottamista ja sen avulla muodostuvaa suorituskykyä. Tutkimukseni työnimi on Kansallinen asevelvollisuusarmeija - laadullinen tutkimus yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvasta maavoimien joukkojen tuottamisesta. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten luodaan ja ylläpidetään maavoimien joukkojen koulutuksellinen suorituskyky? Pääkysymyksestä on johdettu seuraavat alakysymykset: tuotantojärjestelmä ja sen sidokset operatiiviseen suunnitteluun joukkojen toimeenpano ja aikatekijät joukkojen suorituskyvyn ylläpito Maj evp, SM Olli Envall

3 Velvoitteet valtiolle Historiasta muistamme Ruotujakolaitos oli Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla toimeenpantu sotalaitoksen uudistus. Muun muassa maatiloista muodostettiin 2-6 talon ryhmiä, ruotuja, jotka kukin joutuivat kustantamaan yhden sotilaan varusteineen ja aseineen. Suomen sodan jälkeen ruotujakoarmeija hajotettiin.krimin sodan aikana ryhdyttiin taas kokoamaan ruotujoukkoja siten, että 2 ruotua yhdessä asetti yhden sotamiehen. Näin saatiin koottua 9 ruotupataljoonaa Suomen puolustamiseen täällä jo olevien venäläisten joukkojen rinnalle. Vuonna 1857 nämä ruotupataljoonat hajotettiin ja sen jälkeen Suomessa oli omaa sotaväkeä vajaa tuhat miestä. Värvätyistä miehistä koostunut Suomen Kaarti otti osaa käytyyn Venäjän - Turkin sotaan Balkanilla. Maj evp, SM Olli Envall

4 Velvoitteet valtiolle Lähihistoriasta muistamme Suomen puolustusvoimat ovat pohjautuneet yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisistä muodostettuun kenttäarmeijaan. Talvisodan alkaessa valtion asettamat velvoitteet koskettivat kansalaisia, kun miehet käskettiin asepalvelukseen ja kotirintaman pyörittäminen jäi naisten ja sotaan kelpaamattomien harteille. Sotaväen käyttöön otettiin hevosia, autoja, laivoja ja lentokoneita. Pakkokeinot kohdistuivat myös maa-alueisiin, kun rakennettiin muun muassa lentokenttiä ja linnoituslaitteita. Työvelvollisuuslain nojalla siviilejä määrättiin tärkeisiin töihin, jotta sotateollisuus ja kansakunta pysyisivät toiminnassa. Sodan jälkeen materiaalia palautui myös takaisin omistajilleen tosin huonommassa kunnossa. Miehetkin kotiutuivat, mutta valitettavasti heistä osa vakavasti vammautuneina tai vainajina sankarihautoihin. Velvoitteet isänmaata kohtaan oli täytetty raskain uhrein. Maj evp, SM Olli Envall

5 Velvoitteet valtiolle AsevL, ValmL, Laki puolustusvoimista ja Laki puolustustilasta jne Velvoitteet ovat edelleen olemassa, vaikka ovatkin muuttuneet sisällöltään. Velvoitteita voidaan kutsua esimerkiksi termillä yhteiskuntarasite. Termi kuvaa kuinka asevelvollisuus ja sen velvoitteet sitovat kansalaisia, virastoja ja yrityksiä asepalvelusta annettujen säädösten perusteella. Velvoitteita on sekä rauhan että sodan aikaa varten muun muassa: asevelvollisuusaika, pakollisen ase- tai siviilipalveluksen palvelusaika, reservin harjoituksiin osallistumisen velvoitteet, siviilipalveluksen järjestelyihin liittyvät vastaavat asiat, ajoneuvojen, alusten, ilma-alusten, kiinteistöjen, maa- ja merialueiden sekä ilmatilan käyttö erilaisiin harjoituksiin ja muuhun toimintaan sekä liikekannallepanon velvoitteet, jolloin joukkojen henkilöstö käsketään palvelukseen ja niiden käyttöön otetaan edellä mainitut asiat. Maj evp, SM Olli Envall

6 Velvoitteet valtiolle Yhteiskuntarasite Yhteiskuntarasite aiheuttaa kitkaa myös joukkojen suorituskyvyn ylläpitoon. Kitka ilmenee rauhan aikana muun muassa vaikeuksina saada reserviläisiä harjoituksiin tai maa-alueita käyttöön. Yhteiskuntarasitteen vaikutus on huomioitava joukko-tuotannon suunnittelussa. Joukkojen suorituskykyä ja yhteiskuntarasitteen merkitystä kannattanee tarkastella joukkotuotannon määritelmän kautta. Määritelmän mukaan joukkotuotanto on: Niiden toimenpiteiden muodostama kokonaisuus, joilla koulutetaan, harjoitetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkojen ja johtoportaiden henkilöstö sekä varustetaan joukot ja johtoportaat sotavarustuksella, kuljetusvälineillä, aluksilla ja ilma-aluksilla. Yhteiskuntarasite on olemassa, jotta sodan ajan joukoille saadaan suorituskykyä. Sen tehtävänä on taata, että asevelvollisista muodostettavalla armeijalle saadaan henkilöstö sekä muut joukkotuotannon edellyttämät edellytykset, joita ei ole puolustusvoimille rauhanaikana hankittu. Maj evp, SM Olli Envall

7 Joukkotuotanto Tunnusmerkkejä Joukkotuotanto (JOTU) on menetelmä, jolla pieni kansakunta voi kouluttaa asevelvollisista tehokkaat, reserviin pohjautuvat sodan ajan joukot. Sillä ei pidetä yllä suurta rauhan ajan armeijaa. JOTU:lla koulutetaan sodan ajan joukot. Joukkojen koulutukseen varataan erikseen määrätty määrä ikäluokkia, joiden katsotaan riittävän laskettuun tarpeeseen. Koulutuksessa olevat varusmiehet ovat palveluksessa pääosin koulutuksellisista ei valmiudellisista syistä. Valtiolla voi olla seuraavia tunnusmerkkejä pieni asukasluku oma kieli länsimäinen demokratia sijainti ison naapurimaan vieressä vastaa itse omasta puolustuksesta ei kuulu sotilasliittoihin ei ole tarvetta ja/tai kykyä ylläpitää suurta rauhan ajan armeijaa Maj evp, SM Olli Envall

8 Joukkotuotanto Teoriaa Sodan ajan joukkojen vahvuus ja käytettävissä olevat vuosiluokkien vahvuudet vaikuttavat siihen, millaiseksi sodan ajan joukkojen ikärakenne muodostuu. Usein pienillä valtioilla joukkojen keski-ikä ja vahvuus ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Vuosiluokan vahvuuden perusteella saadaan kolme mallia, joiden avulla tarkastellaan vahvuisen sodan ajan joukon rakennetta. Mallit ovat karkeita, eikä niissä huomioida jo palveluksessa olevaa kaaderihenkilöstä. Reserviä on käsitelty myöhemmin erikseen. Malleissa on käytetty vain palveluksen suorittaneita sijoitettuja ikäluokkia. Näiden lisäksi koulutuksessa on aina yksi vuosiluokka. Uuden vuosiluokan sijoittaminen vapauttaa vanhimman vuosiluokan. Maj evp, SM Olli Envall

9 Koulutettu reservi Koulutettu rservi Poistuma Koulutettu reservi Poistuma Poistuma Tuotantomalleja Torni Kuutio Levy Levy Palautettava suorituskyky 60 % vahvuudesta Palautettava suorituskyky 50 % vahvuudesta Palautettava suorituskyky 37 % vahvuudesta Nopeasti käytettävä suorituskyky Välitön suorituskyky Nopeasti käytettävä suorituskyky Välitön suorituskyky Nopeasti käytettävä suorituskyky Välitön suorituskyky Tornimallissa joukot uusiutuvat alle 10 % kierolla. Esimerkiksi asepalveluksen vuosittain suorittaneella asevelvollisella tarvittavien ikäluokkien tarve on 13. Tällöin joukoista 60 % tarvitsee palauttavaa koulutusta. Osan joukoista on reservissä yli 10 vuotta. Kuutiomallissa joukot uusiutuvat 10 % kierolla. Esimerkiksi asepalveluksen vuosittain suorittaneella asevelvollisella tarvittavien ikäluokkien tarve on 10. Tällöin joukoista 50 % tarvitsee palauttavaa koulutusta. Käytännössä joukot uusituvat 10 vuoden kierrolla ja ne usein vanhenevat asejärjestelmänsä kanssa yhtäaikaisesti. Levymallissa joukot uusiutuvat yli 10 % kierolla. Esimerkiksi asepalveluksen vuosittain suorittaneella asevelvollisella tarvittavien ikäluokkien tarve on hivenen yli 8. Tällöin joukoista vain 37 % tarvitsee palauttavaa koulutusta. Maj evp, SM Olli Envall

10 Tutkimuksen teoriaa Nytilmoitettu sodan ajan puolustusvoimien kokonaisvahvuuden laskeminen sotilaaseen kohdistunee pääasiassa maavoimiin. Pienimmillään maavoimien kokonaisvahvuus voisi olla noin sotilasta. Alueellisten joukkojen vahvuus olisi noin sotilasta, jolloin niiden osalta voidaan siirtyä kokonaan levy-mallin mukaiseen tuotantoon. Näin joukot uusiutuisivat 6 vuoden kierrolla. Tällöin maavoimista pääosa osa kyetään saamaan palvelukseen valmiutta kohotettaessa ilman merkittävää palauttavaa koulutusta. Samalla yleisen asevelvollisuuden yhteiskuntarasite pienenee. Operatiivisten joukkojen kiertoa ei kannata nopeuttaa, koska vaativien kalustojen kallista koulutusrytmiä ei ole tarpeen kiihdyttää. Niiden ylläpito voidaan toteuttaa kuutio mallin mukaisesti ja niiden suorituskyvyn ylläpitoon tulee kohdistaa lähes kaikki kertausharjoituskoulutus. Maj evp, SM Olli Envall

11 Suorituskyvyn rakenne tutkimuksessani Joukkotuotannon kannalta suorituskykyä kannattanee tarkastella sen määritelmän kautta. Puolustusvoimien suorituskyky voidaan jakaa neljään osasuorituskykyyn, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. Suorituskykyvaatimus ei voi olla enempää kuin suorituskyvyn osatekijöiden yhteissumma. Jako voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti: koulutuksellinen suorituskyky, materiaalinen suorituskyky, taloudellinen suorituskyky sekä aineeton suorituskyky Maj evp, SM Olli Envall

12 Suorituskyvyn rakenne Joukkotuotannon määritelmän kautta Koulutuksellinen suorituskyky muodostuu osaamisesta. Sitä on varusmiespalveluksessa annettu sotilaskoulutus ja siihen liitetty koulutettavan henkilökohtainen muu osaaminen. Osaamista ylläpidetään reservin harjoituksilla ja yksilön vapaaehtoisella kouluttautumisella. Osaamista kehitetään kantahenkilökunnan koulutuksella ja sotatieteellisellä tai niitä tukevalla tutkimuksella. Tutkimusten avulla luodaan tehtävien edellyttämät doktriinit, ohjesäännöt ja oppaat. Materiaalinen suorituskyky syntyy kun joukot ja johtoportaat varustetaan sotavarustuksella, kuljetusvälineillä, aluksilla ja ilma-aluksilla. Materiaaliseen suorituskykyyn kuuluu myös koulutusinfrastruktuuri sekä huolto- ja ylläpitojärjestelmät. Näkyy esimerkiksi Ltd-ilmoituksessa. Taloudelliseen suorituskykyyn kuuluu edellytykset käyttää ja huoltaa sotavarustusta. Se takaa myös riittävät resurssit normaaliaikana ja poikkeusoloissa. Aineettomaan suorituskyykyn kuuluu muun muassa oma voimanlähde (COG), kiinteys ja maanpuolustustahto. Maj evp, SM Olli Envall

13 Suorituskyvyn kaaviollinen rakenne - osatekijöiden keskinäinen riippuvuus Koulutuksellinen suorituskyky Materiaalinen suorituskyky Sotilaskoulutus ja operatiivinen suunnittelu tuottaa Ei yksin PV:n päätettävissä Taloudellinen suorituskyky Aineeton suorituskyky Maj evp, SM Olli Envall

14 Joukot rapistuvat Koulutuksellisen suorituskyvyn tuottama kokonaissuorituskyky laskee, mikäli joukkojen koulutettua henkilöstöä ei saada käyttöön tarpeen niin vaatiessa. Joukoissa tapahtuu poistumaa 1-2 % vuodessa. Joukon vanhetessa poistuma kasvaa. Henkilöstöä poistuu muun muassa seuraavista syistä: reserviläisen terveydentilassa tapahtuu muutos tai hän kuolee reserviläinen muuttaa pysyvästi ulkomaille reserviläinen todetaan rikollisuuden tai muun syyn takia sopimattomaksi sijoitettavaksi joukkoon tai reserviläinen tekee henkilökohtaisen valinnan ja ilmoittautuu täydennyspalvelukseen (noin 200/vuosi). Velvoitteisiin sitoutuminen on muutoksessa. Tämä ilmenee lisääntyneinä lykkäys anomuksina reservin kertausharjoituksista sekä hakeutumisena täydennyspalvelukseen. Maj evp, SM Olli Envall

15 Vapaaehtoinen maanpuolustus Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus ja myös vapaaehtoisuuden pohjalta muodostuvat maakuntajoukot ovat pakollisen velvoitteen käänteinen ilmentymä. Sinänsä niiden osuus sodan ajan joukkojen vahvuudesta ei ole kovin suuri, mutta niiden antama signaali saattaa luoda mielikuvia, joiden perusteella vapaaehtoisia on riittämiin ilman kaikkia koskevaa velvollisuutta. PLM:n tilaaman ja julkaistun Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaikuttavuusarvioinnin yhteenvedossa todetaan: Yleisesti ottaen vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa harrastaa alle prosentti suomalaisista ja sen arvioidaan näkyvän muutamalle prosentille suomalaisista. Harrastajat todetaan motivoituneiksi, mutta taistelujoukkoihin kelpaavien osuutta selvitys ei kerro. Se ei liene valtavan suuri, koska aktiiveja on kaikissa ikäryhmissä sukupuoleen katsomatta. Maj evp, SM Olli Envall

16 Yleinen asevelvollisuus MTS tutkimuksen mukaan yleisen asevelvollisuuden kannatus on ollut laskussa. Miesten yleistä asevelvollisuutta tukee edelleen 63 % vastaajista. Yleisen asevelvollisuuteen tarve on ilmeinen, kun tarkastelee joukkotuotannon perusteissa olevia suureita. Teoriassa on kyse kaavoista, vaikka niillä ei ole kiinteitä matemaattisia sidoksia. Merkittävimpiä perussuureita ovat valtion asukasluku, syntyvyys, asevelvollisuuden ajallinen pituus ja perustettavan sodan ajan armeijan henkilövahvuus. Syntyvyyden perusteella voidaan määrittää vuosittain käytettävissä olevan vuosiluokan vahvuus. Käytännössä lukuarvona käytetään palveluksenastumisiässä palvelukseen kelpaavien miehien lukumäärää. Suomessa on vuosiluokasta karsiutunut 2000-luvulla palveluksen alkamiseen mennessä noin 15 %. Armeijan teoreettinen maksimivahvuus on ikäluokan palvelukseen kelpaavan vahvuuden ja käytettävien vuosiluokkien (max 20) tulo. Naisten osuus on vain muutamia prosentteja kokonaisvahvuudesta. Maj evp, SM Olli Envall

17 Yleinen asevelvollisuus Valikoivasta asevelvollisuudesta Välillä kovastikin kannatusta saanut valikoiva asevelvollisuus ei ole oikeudenmukaisesti toteutettavissa. Nykyisin nuoria valikoituu ennen varusmiespalvelusta jo kolmesti. Sillä on vaikutusta koulutettavien sotilaiden määrään. Tiivistetysti karsintaa tapahtuu seuraavasti: ennen kutsuntoja poikia karsiutuu sairauden, kuoleman, päihteiden käytön, kaksoiskansalaisuuden ja rikollisuuden perusteella kutsunnoissa karsiutuu terveydentilan ja siviilipalvelukseen hakeutumisen perusteella sekä marginaaliryhmänä ovat totaalikieltäytyjät ja Jehovantodistajat. Eikö tässä ole valikoivaa asevelvollisuutta jo riittämiin, kun varusmiespalveluksessa karsiutuu vielä keskeyttäjät terveydentilan, siviilipalvelukseen hakeutumisen ja karkuruuden perusteella? Pienessä kansakunnassa koulutettavia ei voi valikoida loputtomiin. Miten ennalta voitaisiin määritellä ne, jotka sitten pärjäävät koko palvelusajan. Samaten tuleeko tällöin valituksi suorituskyvyn kannalta parhaat yksilöt. Maj evp, SM Olli Envall

18 Yleinen asevelvollisuus Lain humaanit mahdollisuudet Saattaa olla myös tarpeen pohtia, että onko olemassa todellinen vaara, että asevelvollisuuslain humaanit mahdollisuudet muodostuvat uhkaksi suorituskyvylle. Toistaiseksi näin ei ole suuressa mittakaavassa tapahtunut, mutta silti ilmenee koulutetun reservin karsiutumista täydennyspalvelukseen. Kyseessä on kunkin reserviläisen henkilökohtainen ratkaisu, joita tapahtuu yli 200 kertaa vuodessa. Vuodesta 1998 on poistunut yli 2000 koulutettua reserviläistä täydennyspalvelukseen. Asia on sikäli merkittävä, että päätös kohdistuu aina valmiiseen joukkoon. Mikäli asia muuttuu trendiksi, sillä on merkittävää merkitystä suorituskykyyn. Maj evp, SM Olli Envall

19 Yleinen asevelvollisuus Pienempi yhteiskuntarasite Mikä on yhteiskuntarasitteen ajallinen pituus? Tulevaisuudessa sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus mahdollistaa joukkojen nuorentamisen. Kokoonpanoja varten tarvitaan enää vuosiluokka ja niiden elinkaaret lyhenevät. Tällöin yhteiskuntarasite yksilöä kohtaan ajallisesti vähenee. Samalla joukkojen suorituskyvyn riippuvuus reservin pakollisista kertausharjoituksista vähenee. Kertausharjoitukset voidaan kohdentaa vaativilla kalustoilla varustettujen operatiivisten joukkojen suorituskyvyn parantamiseen. Näin yhä suurempi osa väestöstä on käytettävissä yhteiskunnan palvelujen tuottamiseen. Eräät ovat olleet huolissaan reserviläisten maanpuolustustahdosta, koska osallistuminen reserviläisenä puolustusvoimien toimintaan päättyy kovin aikaisin. Huoli lienee turha, sillä jatkossakin Maanpuolustuskoulutuksella on tarjottavana toimintaan tuolle alle yhdelle prosentille innokkaita harrastajia. Maj evp, SM Olli Envall

20 Velvollisuus vai vapaaehtoisuus Isänmaan turvana Vähääkään merkittävämmän suorituskyvyn omaavia suomalaisia puolustusvoimia ei luoda eikä ylläpidetä ilman yleistä asevelvollisuutta. Vielä on turvauduttava velvollisuuteen Isänmaan turvana. Kiitoksia mielenkiinnosta. Maj evp, SM Olli Envall