Jätehuolto asiakkaan näkökulmasta - mitä taloyhtiö jätehuollolta odottaa?

Transkriptio

1 Jätehuolto asiakkaan näkökulmasta - mitä taloyhtiö jätehuollolta odottaa? Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Turku

2 Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliitto pyrkii siihen, että ihmisillä olisi viihtyisiä ja turvallisia koteja ja työpaikkoja. Liiton edunvalvonta, neuvontapalvelut ja viestintä perustuvat luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Liitto on vahvassa kasvussa. yli jäsenkiinteistöä, joissa toimii ja asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Kokoaa koko kiinteistöalan. Asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöt, yksityiset vuokranantajat ja vuokrataloyhtiöt. Laaja yhteisö. Jäseninä 23 alueellista kiinteistöyhdistystä ja Suomen Vuokranantajat. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Kustannus Oy, KTI Kiinteistötieto Oy ja Suomen Talokeskus Oy.

3 Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Paikallinen palveleva vaikuttaja Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Lakimies Heli Launto-Koho Neuvontainsinööri Matts Almgrén Talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen Toimisto Puolalankatu 1 D, 4 krs Turku Yli jäsentä Valtaosa jäsenistä (90 %) asunto-osakeyhtiöitä Mukana myös kunnallisia vuokrataloyhtiöitä, kiinteistöosakeyhtiöitä, huoltoyhtiöitä Kolmanneksi suurin paikallisyhdistys (Uusimaa, Pirkanmaa) Yhteistyöalueet Rauma ja Satakunta 3

4 Miten seudulla asutaan? Yhteensä Turku Kaarina Pientalo Rivitalo Pientalo Rivitalo Kerrostalo Kerrostalo Salo Raisio Naantali Lieto

5 Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa (73,5 % aluehinnasta) 30-vuotias m3 hissillinen asuintalo, jossa neljässä kerroksessa 2400 h-m2, 40 huoneistoa ja 75 asukasta Kaukolämmön kulutus 450 MWh/v, tilausvesivirta /-teho n. 3,2 m3,h/n.200 kw Veden kulutus 155 l/vrk/asukas, vesimittari 40 mm Kiinteistösähkön kulutus kwh/v kilpailuttamattomalla yleistariffilla, perusmaksu em. kulutustason pohjalta Jäteastiat /-tyhjennykset: sekajäte 3 x 600 l kahdesti viikossa, biojäte 2 x 240 l kerran viikossa sekä keräyspaperi 2 x 600 l kerran viikossa Vuodesta 2013 alkaen tarkennus sekalaisen jätteen vertailuhinnan laskemiseksi kuntakohtaisten keräysmallien mukaisesti. Huomioidaan energia-, poltettavan tai hyötyjätteen tms. mallit monilla alueilla. 5

6 3,00 EUR/m 2 /kk Indeksitalon kulut* Turku 0,22 0,22 0,21 2,50 0,19 0,22 0,22 0,19 0,15 0,17 0,15 0,19 0,17 2,00 0,54 0,15 0,14 0,57 0,51 0,51 0,54 0,54 0,13 0,50 Jätehuolto 1,50 0,47 Kiinteistösähkö Vesi/jätev. 1,00 Kaukol. 1,30 1,27 1,26 1,22 1,25 1,28 Rakenn. kiint.vero 0,98 1,03 Tontin kiint.vero 0,50 0,14 0,14 0,14 0,14 0,16 0,18 0,18 0,12 0,21 0,27 0,27 0,27 0,27 0,28 0,28 0,28 0, Lähde: Suomen Kiinteistöliitto * ) Vakiomuotoisen kerrostaloyhtiön kiinteistöverot, kaukolämpo-, vesi-, sähkö- ja jätehuoltokulut 6

7 3,00 EUR/m 2 /kk Indeksitalon kulut* Salo 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 0,21 0,13 0,45 0,94 0,17 0,14 0,51 1,01 0,21 0,17 0,51 1,20 0,15 0,19 0,59 0,59 1,37 1,36 0,27 0,27 0,27 0,11 0,15 0,15 0,05 0,05 0,05 0,06 0,06 0,07 0,07 0, Lähde: Suomen Kiinteistöliitto 0,22 0,19 0,61 1,32 0,21 0,18 0,67 1,07 0,67 0,95 Jätehuolto Kiinteistösähkö Vesi/jätev. Kaukol. * ) Vakiomuotoisen kerrostaloyhtiön kiinteistöverot, kaukolämpo-, vesi-, sähkö- ja jätehuoltokulut Rakenn. kiint.vero Tontin kiint.vero 7

8 Indeksitalo 2016* 3,50 3,00 2,50 0,21 0,12 0,21 0,19 0,21 0,15 0,24 0,17 0,19 0,18 2,00 0,84 0,94 0,89 0,76 0,57 0,77 0,65 1,50 0,67 1,00 0,50 0,00 1,28 1,28 1,28 1,22 1,27 1,28 0,95 1,19 0,18 0,22 0,22 0,18 0,27 0,23 0,28 0,22 0,08 0,10 0,08 0,08 0,07 0,04 0,12 Naantali Raisio Lieto Kaarina Turku Salo Uusikaupunki Keskiarvo Tontin kiint.vero Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Kiinteistö-sähkö Jätehuolto *Alueellinen tarkastelu 8

9 KTI selvitys Selvityksen perusteella ei ole todennettavissa, että kumpikaan malli olisi toista selkeästi parempi Asiantuntijoiden näkemykset ja mielipiteet olivat tyypillisesti vahvasti jommankumman mallin puolesta Samoja ominaisuuksia / tekijöitä voidaan käyttää perustelemaan molempien mallien paremmuutta Selvityksen perusteella molemmilla malleilla voidaan päästä kohtuullisiin kustannuksiin ja hyvään laatuun, kunhan kilpailutus tehdään hyvin, volyymi on riittävä ja alueella on palvelutarjontaa Asiantuntijahaastattelut, jossa selvitettiin jätehuollon eri toimintamallien ominaisuuksia, vahvuuksia ja heikkouksia eri toimijoiden näkökulmasta Kaija Savolainen, toiminnanjohtaja, Omakotiliitto; Jukka Kero, pääekonomisti, Kiinteistöliitto; Ayla Dinçay, energia- ja ympäristöasiantuntija, VVO-yhtymä Oyj; Tiia Granberg, Isännöitsijä, Isännöinti Granberg; Timo Laaksonen, toimitusjohtaja, Maininki Kiinteistöpalvelut Kaarina; Olli Manni, Turun KH:n pj, Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n pj TVT Asunnot Oy hallituksen jäsen; Jukka Heikkilä, toimitusjohtaja ja Cati Huhta, asukaspalvelupäällikkö, Lounais-Suomen jätehuolto; Tuula Honkanen, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen jätehuolto Oy; Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Lassila & Tikanoja; Paula Pöysti, toimitusjohtaja, Isännöinti Pöysti; Reijo Aaltonen, kiinteistöpäällikkö, Osuuskauppa Hämeenmaa; Timo Hämäläinen, kehityspäällikkö, Jätelaitosyhdistys; Heikki Laurila, toimitusjohtaja, Raision Vuokraasunnot Oy 9

10 Kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä - arviointi VAHVUUDET Isompi ja uskottavampi toimija kilpailutustilanteessa kuin yksittäinen omakotitalo/as oy, mikä saattaa johtaa alempiin hintoihin. Kaikki kiinteistöt tulevat kunnallisen jätehuollon piiriin ja palvelu tavoittaa kaikki. Valvonta helpottuu ja jäte päätyy varmasti oikeaan paikkaan. Tehokas keräyslogistiikka, reittien optimointi; ei turhaa ajoa eikä montaa toimijaa ajamassa samaa katua, mikä vähentää sekä kustannuksia että päästöjä. Läpinäkyvyys, avoimuus, ja ennustettavuus, kun sovelletaan jätehuoltolautakunnan määrittämiä hintoja. Kiinteistön haltijan ei tarvitse tehdä kilpailutusta Kilpailutus voi tuoda uusia yrittäjiä markkinoille, kun esim. yksikkötasolla varmennetaan, että yrittäjällä on mahdollisuus tehdä kalustoon liittyviä investointeja. Uusien keräysjärjestelmien/astiatyyppien saaminen kattavasti käyttöön helpompaa kuin useamman toimijan mallissa. Keräyksestä vastaa usein iso ja ammattimainen toimija, jolla riittävät resurssit. HEIKKOUDET Kunnan kilpailutusosaamisen riittävyys (huomioidaanko muutkin tekijät kuin hinta). Skaala- / massaostoedun katoaminen, jos kilpailutetaan pienissä yksiköissä. Sidoksissa usean vuoden samaan palveluntoimittajaan. Jos palvelu ei vastaa tarpeita, voi kuluttaja reklamoida, muttei vaihtaa palveluntarjoajaa. Toimimattomuuteen puuttuminen voi olla hankalaa. Tiedonkulku kuljetusyrityksen ja kunnan yhtiön välillä mahdollisista ongelmista; jääkö negatiivinen palaute välittämättä tulospalkkioiden menettämisen pelosta. Reklamoinnin merkitys häilyvää. Muutoksia on vaikea viedä läpi. Malli on joustamaton suhteessa asiakaskohtaisiin tarpeisiin (etenkin pienille toimijoille). Malli ei ota huomioon alueiden välisiä eroja hinnoittelussa, esim. keskusta-, taajama- ja syrjäseudulla asuville hinnat ovat samat, vaikka kustannusten aiheuttamisperuste on eri. Pienelle yrittäjälle kilpailutus voi olla kohtalokas; voi menettää koko liiketoiminnan. Suurella toimijalla paremmat resurssit ja sopeutumiskyky muuttuneissa tilanteissa. Luo keskittynyttä toimintaa (johtaako tilanteeseen, jossa ollaan parin toimijan varassa?), ei ylläpidä kilpailua. Alihankkijoiden määrä voi tehdä tiedonkulusta haastavaa, kun on monitahoinen toimitusketju. Kaikille sama palvelu KTI Kiinteistötieto Oy 10

11 Kiinteistön haltijan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä - arviointi VAHVUUDET Kuluttajan / taloyhtiön mahdollisuus vaikuttaa ja päättää (valinnanvapaus). Laajalla kilpailuttamisella saadaan kustannussäästöä (esim. ammattimaiset omistajat, managerit, suuremmat isännöintitoimistot ja mahdolliset yhteenliittymät). Asiakaslähtöisyys eri luokkaa, kun kaikilla suora sopimussuhde palveluntarjoajaan. Palveluntarjoajan oltava lähellä asiakasta. Optimointi asiakaskohtaisesti, kehittäminen (esim. astiatyypit) ja innovaatioiden läpivienti helpompaa ja nopeampaa. Tehokkuus, kustannushallinta parempaa suorassa sopimussuhteessa, esim. tyhjennysvälien joustava muuttaminen tarpeen mukaan. Valtakunnallisella kiinteistönomistajalla voi olla esim. koko maassa sama toimittaja, jonka kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Vähentää pienten yritysten epävarmuutta ja helpottaa esim. kalustoinvestointien tekemistä, kun ei ole riippuvainen kunnan kilpailutuksista. Kannustaa toiminnan kehittämiseen. HEIKKOUDET Hankintaosaaminen ei aina taattua. Kiinteistön haltijan halukkuus ja valmiudet kilpailuttamiseen; ostetaanko pitkään samalta toimittajalta ilman kilpailutusta. Palvelutarjonnan vähäisyys taajaman ulkopuolella syrjäseuduilla, jolloin hinnat voivat olla kohtuuttomia ja kaikki eivät välttämättä ulotu jätekeräyksen piiriin. Hankintavolyymit pienempiä kuin kunnallisella puolella. Voi johtaa ylimääräiseen liikennöintiin ja sitä kautta lisätä päästöjä. Todettiin kuitenkin, että reittien optimointi merkittävä tekijä kummassakin mallissa, kun kenenkään ei kannata ajaa turhia kilometrejä. KTI Kiinteistötieto Oy 11

12 Mallit eri osapuolten kannalta TAAJAMA- ALUEEN TALOYHTIÖ KUNNALLINEN KULJETUS Tasapuolinen kustannustaso kaikille ja kaikkialle; ominaisuudet (esim. kilometrit, olosuhteet) eivät näy kustannustasossa, jolloin muodostuu tilanne, jossa taajamassa asuvat subventoivat syrjäseuduilla asuvien aiheuttamia kustannuksia Kustannukset ennakoitavissa, ei vaadi kilpailuttamiseen tarvittavaa työpanosta/osaamista Tasalaatuinen palvelu kaikille KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄ KULJETUS Laajemmat vaikutusmahdollisuudet palveluntarjoajaan ja laatuun, suora sopimussuhde palveluntarjoajaan Omalla aktiivisuudella voidaan aikaansaada säästöjä ja kehitystä Tilaaja voi suunnitella ja johtaa pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa esimerkiksi kehittämisinvestoinnit PIENTALOSSA HAJA-ASUTUS- ALUEELLA ASUVA KUNNALLINEN KULJETUS Tietää mistä ostaa kuljetus ilman erillistä kilpailuttamista Palvelun kustannustaso on ennakoitavissa Palvelun saatavuus varmempaa KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄRJESTÄMÄ KULJETUS Asukkaan oma päätösvalta palvelun ostoon ja järjestämiseen Kilpailuttamismahdollisuudet asukkaalla, kustannustason ennakoitavuus Palveluntarjonta voi olla suppeaa KTI Kiinteistötieto Oy 12

13 Miksi kiinteistönhaltijan järjestelmä Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kiinteistönomistajien näkökulmasta toiminut hyvin ja joustavasti. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa palvelun alueellisen optimoinnin (mm astioiden sijainnin, koon ja tyhjennysvälin optimointi, erilliskeräykset). Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kannustaa taloyhtiöitä yhteistyöhön parhaan optimointituloksen saavuttamiseksi. Merkittävin kustannus syntyy tyhjennysvälien optimoinnista, suurin polttoainekustannus ja aika yksittäisen astian tyhjennyksestä. Väliporras kunnan järjestelmässä jätekuljetuksessa vaikeuttaa ja hidastaa asioiden hoitamista. Jätelakia uudistetaan. Kierrätystä ja kiertotaloutta edistetään tehokkaimmin jätehuoltomääräyksillä ei kuljetusjärjestelmillä. 13

14 KIITOS!

15 Kiinteistöliitto verkossa kiinteistoliitto.fi Kiinteistöliitto, 15

16 Kiinteistöliitto osakkaana ja mukana 16