KOLIN KEHITTÄMISEN ISO KUVA 2050

Transkriptio

1 TARJOUTUMINEN Anna-Maria Latosaari Maankäyttöpäällikkö Lieksan kaupunki Viite: Kolin kehittämisen ideointipalaveri KOLIN KEHITTÄMISEN TOTEUTUSEHDOTUS JA TYÖOHJELMA (11) S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki PL 669, Turku Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

2 Tausta ja tavoite Koli on brändiltään tunnettu ja vetovoimainen matkailukohde, jolla on erittäin runsas potentiaali kasvaa nykyistä huomattavasti suuremmaksi, ympärivuotisemmaksi ja elävämmäksi matkailukeskukseksi palveluineen ja toimintoineen. Kolilla on potentiaalia kasvaa koko itäisen Suomen merkittävimmäksi matkailukeskittymäksi, joka tukee Lieksan, Juuan ja koko Ylä-Karjalan muuta kehittyvää elinkeinotoimintaa. Kolilla on edellytyksiä kehittyä kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukeskittymäksi, joka tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen kasvavalle matkailijavirralle. Tämä edellyttää matkailun ohella uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä, uutta palveluliiketoimintaa, asumista ja virkistyksen ympäristöjä. Tuoreessa Pohjois-Karjalan aluerakenneselvityksessä 2040 Kolin alue on tunnistettu maakunnan kehittymisen kannalta keskeisenä alueen ja solmuna, jonne voi ja tulee syntyä monipuolisesti uusia toimintoja, yrityksiä ja rakentamista. Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 (Sweco Ympäristö Oy), ote yhdistelmäkartasta. Kolin kehittämisen Ison kuvan tulee tähdätä riittävän kauas tulevaisuuteen ja sen tulee olla tavoitteellinen. Koli on vuonna 2050 nykyiseltä volyymiltaan moninkertainen, kansainvälinen ja vetovoimainen kohde, joka tarjoaa kaikkina vuodenaikoina monipuolisesti aktiviteetteja ja palveluja. Kolilla on merkittävästi uutta yritystoimintaa, työpaikkoja ja matkailun koulutustoimintaa ja se houkuttelee sekä pysyviä asukkaita että vapaa-ajan asukkaita maakunnan ulkopuolelta. Tätä visiota muotoillaan ja tarkennetaan prosessin aikana yhdessä. 2 (11)

3 Tehtävä Tehtävänä on laatia Kolille tulevaisuuteen suuntaava, kasvua tavoitteleva ja Kolin monipuolisen vetovoiman hyödyntävä kehittämissuunnitelma, jossa huomioidaan kansallispuisto ja muut tulevaan kehitykseen vaikuttavat tekijät. Työ laaditaan erittäin tiiviissä vuorovaikutuksessa suunnitteluosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on saada aikaan yhteinen näkemys Kolin tulevasta kehittämisestä, johon kaikki voivat sitoutua. Keskeistä on siksi itse prosessi, joka sisältää yhteisiä keskusteluja ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Tärkeää on sovittaa yhteen mm. matkailurakentamiseen, palvelujen kehittämiseen, asumiseen ja virkistykseen liittyviä tavoitteita. Kehittämissuunnitelma on pohjana käynnistyvälle alueen yleiskaavoitukselle ja työssä luodaan Kolin osayleiskaavan sisällölliset tavoitteet. Suunnittelualue on Kolin alue laajasti ymmärrettynä ja se ulottuu Juuan Ahmovaarasta Kolin kylän kautta Loma-Kolin alueelle ja Niinilahteen saakka. Laajempana Kolin vaikutusalueena tarkastellaan Pielisen keskeistä aluetta: mm. Vuonislahtea, Nunnanlahtea, Paalasmaata sekä Lieksan ja Juuan taajamia. Kehittämissuunnitelma sisältää mm. - Kolin matkailun kehittämisen vision vuoteen keskeisimpien kehittämistavoitteiden muodostamisen teemoittain ja eri intressiryhmien kautta - tavoitteiden yhteensovittamisen - toimintojen sisältöjen ja mitoituksen kuvaamisen sekä mahdollisten vaihtoehtojen esittämisen - toimintojen esittämisen maankäytössä: vyöhykkeinen esitystapa (karttaesitykset) 3 (11)

4 - suunnitelman havainnollistamisen - vuorovaikutuksen (kyselyt, haastattelut, työpajat) toimijoiden kanssa: matkailu- ja muut yrittäjät, vakituiset ja loma-asukkaat, Lieksan ja Juuan päättäjät, Metsähallitus, järjestöt ja muut suunnitteluosapuolet - visuaalisen ja selkeän raportoinnin Kolin kehittämissuunnitelman tilaajina ovat Lieksan kaupunki ja Juuan kunta. Työtä ohjaamaan valitaan tilaajan puolelta työ- tai ohjausryhmä, jossa on edustus molemmista kunnista ja elinkeinoelämän edustus. Työohjelma Kolin kehittämissuunnitelman, Kolin Iso Kuva 2050 toteuttamiseksi ehdotamme vuorovaikutteista suunnitteluprosessia, joka on kuvattu alla olevassa kaaviossa ja sitä seuraavassa, aikataulutetussa työohjelmassa. Toteutustavasta, sisällöstä, käytettävistä vuorovaikutusmenetelmistä ja aikatauluista sovitaan yksityiskohtaisesti aloituskokouksessa. 4 (11)

5 1. Kolin kehittämisvision muodostaminen Kolin kehittämisvision pohjana ovat Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan strategiset tavoitteet ja näkemykset Kolin kehittämiseksi. Lähtökohtana on kasvattaa Kolin matkailutarjontaa merkittävästi ja mahdollistaa alueella myös merkittävä työpaikkojen sekä pysyvän ja vapaa-ajan asumisen kasvu. Visiossa tarkastellaan myös Kolin kehittymisen heijastusvaikutuksia laajemmalle vaikutusalueelle. Kehittämisvision muodostamiseksi järjestetään myös visiokysely, joka toteutetaan sähköisenä kyselynä konsultin käytössä olevaa ZEF-kyselytyökalua hyödyntäen. Kyselyn kautta haetaan näkemyksiä ja ideoita Kolin kehittämiseksi sidosryhmiltä, mutta kysely voi olla avoin myös kaikkien kiinnostuneiden vastattavaksi. Vision muodostamisvaiheessa kootaan olennainen suunnitteluaineisto ja Kolin kehittämiseen vaikuttavat hankkeet ja suunnitelmat (mm. maakunnan matkailustrategia ja aluerakenneselvitys, kuntastrategiat, Kolin kehittämissuunnitelmat, kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, alueen kaavatieto jne.). Lähtöaineistoa hyödynnetään myöhemmin mm. kehittämisvyöhykkeiden muodostamisessa. Siinä tunnistetaan myös potentiaalisimmat kasvualueet ja mahdolliset kehittämisen rajoitteet. Aikataulu / 2017 Konsultin resurssit ja käytettävä työaika Menetelmät Vuorovaikutus ja osallistumismahdollisuudet 10 työpäivää - visiokysely (ZEF-kysely) - lähtöaineiston analyysi - sähköinen raportointi - aloituskokous (työryhmä) - visiokysely Tulokset Kolin kehittämisvisio Kehittämistavoitteiden muodostaminen Kolin kehittämisestä on eri intressi- ja sidosryhmillä hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Yhteisen näkemyksen löytämiseksi on tärkeää keskustella Kolin kehittämistavoitteista eri tahojen kanssa. Nämä keskustelut voidaan toteuttaa teemoittain: esim. matkailu, asuminen, mökkeily, palvelut, virkistys tai kutsumalla koolle tietyt sidosryhmätahot (esim. asukasyhdistykset, Metsähallitus jne.). Työpajatyyppisten tavoitekeskustelujen tarkoituksena on muodostaa kokonaisnäkemys Kolin kehittämistavoitteista ja hahmotella toiminnallisia kehittämisvyöhykkeitä, joita uusi rakentaminen erityisesti koskettaa. Tavoitekeskusteluja käydään konsultin johdolla arvion mukaan yhteensä (11)

6 Konsultti laatii työpajojen / tavoitekeskustelujen pohjalta yhteenvedon, joka sisältää yleispiirteisen arvion tavoitteellisesta mitoituksesta eri teemojen kehityksen pohjalta sekä karttaesityksen, jossa on hahmoteltu kehittämisvyöhykkeitä. Kehittämistavoitteita muodostetaan varsinaisen suunnittelualueen lisäksi myös vaikutusalueen ja erityisesti sen solmujen, kuten Vuonislahden, Paalasmaan, Nunnanlahden, Juuan keskustan ja Lieksan keskustan osalta. Tavoitekeskustelujen täydentämiseksi haastatellaan Juuassa ja Lieksassa keskeisiä toimijoita Kolin suunnittelualueelta sekä vaikutusalueelta. Haastateltavien joukossa on mahdollisuuksien mukaan myös potentiaalisia investoreita ja muita elinkeinoelämän tahoja. Haastattelujen avulla täsmennetään myös Paalasmaan, Nunnanlahden, Vuonislahden ja keskustojen roolia ja profiilia osana Kolin matkailukokonaisuutta. Haastatteluja tehdään kaikkiaan Tavoitevaiheen päätteeksi laaditaan kaksi mitoituksellista vaihtoehtoa, joissa esitetään tuleva matkailu- ja asuntorakentaminen sekä muu Kolin kehitys kahden skenaarion kautta. Toinen vaihtoehto voi olla esim. voimakkaan kasvun malli ja toinen maltillisen kasvun malli. Yhteenveto käsitellään ohjausryhmän kokouksessa ja sen keskustelujen pohjalta muodostetaan Kolin Isoa Kuvaa vuodelle 2050 koskevat kehittämistavoitteet. Aikataulu / 2017 Konsultin resurssit ja käytettävä työaika Menetelmät Vuorovaikutus ja osallistumismahdollisuudet Tulokset 15 työpäivää - tavoitekeskustelut / työpajat teemoittain (4-6 kpl) - toimijahaastattelut (10 15 kpl) - tavoitteita koskeva yhteenveto - työpajat / teemakeskustelut - haastattelut - ohjausryhmän kokous Kolin kehittämistavoitteet vuodelle Toiminnot, mitoitus ja yhteensovittaminen Kolin kehittämisvision, yhdessä muodostettujen tavoitteiden ja mitoituksellisten vaihtoehtojen pohjalta laaditaan vaihtoehtoiset kehittämisluonnokset. Ideapainotteisessa luonnoksissa kuvataan Kolin alueen toiminnallinen sisältö (mm. matkailun kehitys, työpaikkaalueet, pysyvä ja vapaa-ajan asuminen, yhteystarpeet, pääreitit ja virkistys) ja eri toimintojen periaatteellinen sijoittuminen havainnollisella ja visuaalisella tavalla. Havainnollistamisessa voimme käyttää esim. Maanmittauslaitoksen aineistoja hyödyntävää InfraWorks - työkalua ja muita visualisoinnin keinoja. 6 (11)

7 Kehittämisvaihtoehdot poikkeavat toisistaan paitsi mitoituksen myös mm. toimintojen sijoittumisen suhteen. Ideavaihtoehtoja vertaillaan toisiinsa mm. niiden sisältämän yritystoiminnan ja sen toteuttamiskelpoisuuden, ideoiden kiinnostavuuden ja vetovoiman, alueen toimintojen yhteensopivuuden sekä infran toimivuuden suhteen. Vertailussa tarkastelu- ja arviointikulmina ovat myös maankäytön perussisällöt, kuten elinkeinotoiminta ja työpaikat, pysyvä ja loma-asuminen, energiantuotanto, liikenne ja saavutettavuus, virkistysmahdollisuudet sekä maisema ja luonnonympäristö. Vertailussa painotetaan myös kustannuksia sekä hyötyjä alueen elinkeinotoiminnalle ja kuntataloudelle. Toimintojen sijoittumisen kuvaamisessa hyödynnetään Sweco Ympäristön kehittämää vyöhykkeisen maankäytön mallia, joka on osoittautunut toimivaksi erityisesti luonto-olosuhteiltaan ja maisemallisesti herkillä ja erilaisia kehittämisintressejä sisältävillä alueilla. Malli on kehitetty Lapin matkailun maankäyttöstrategiatyön yhteydessä ja sitä on sovellettu mm. useiden Lapin matkailukeskusten kehittämisessä. Vyöhykkeisessä mallissa tunnistetaan intensiivisen maankäytön ydinalueet, joilla rakentaminen on voimakasta ja rakenne tiivistä. Toisaalta vyöhykemallissa esitetään herkät alueet, joilla rakentaminen on rajoitettua ja esim. liikkuminen reiteille ohjattua. 7 (11)

8 Kolin alueella on useita yhteen sovitettavia kehittämisen elementtejä. Kolin Isossa Kuvassa on selkeästi määritettävä vyöhykkeet, joille uutta matkailu- ja muuta rakentamista voidaan osoittaa ja alueet, jotka jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Yhteensovittaminen tapahtuu yhteisissä työpajoissa, joiden työskentelyalustoina ovat vyöhykekartat ja toimintojen kuvaaminen. Tarkastelussa on mukana sekä suunnittelualue että laajempi vaikutusalue, jossa on määritelty toimintojen sijoittuminen ja kehittyminen lähialueilla. Työpajoja pidetään alustavasti 2 (vaihtoehtojen määrittely ja vaihtoehtojen vertailu). Työpajoihin kutsutaan sidosryhmien, kuten matkailuyritysten, Metsähallituksen ja kyläyhdistysten edustajia. Konsultti laatii työvaiheen yhteenvetona ehdotuksen valittavasta mallista, joka optimaalisesti toteuttaa Kolin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Työvaiheessa pidetään ainakin yksi ohjausryhmän kokous, jossa valitaan malli kehittämissuunnitelman pohjaksi. Aikataulu / 2017 Konsultin resurssit ja käytettävä työaika Menetelmät Vuorovaikutus ja osallistumismahdollisuudet Tulokset 25 työpäivää - maankäytön vyöhykemalli - visualisointi (esim. Infra Works) - työpajat - karttatyöskentely - työpajat (2 kpl) - ohjausryhmän kokous Luonnos Kolin kehittämissuunnitelmaksi 4. Kehittämissuunnitelma Työpajojen jälkeen laaditan Kolin kehittämissuunnitelma, Iso Kuva vuodelle Siinä esitetään mm. pysyvän asumisen, vapaa-asumisen, matkailurakentamisen, muun yritystoiminnan, palvelujen ja virkistyksen alueet sekä alueita yhdistävät liikenneväylät ja reitit. Suunnitelma on periaatteellinen ja yleispiirteinen ja merkintöinä käytetään vyöhykkeitä, symboleja ja muita toimintoja kuvaavia merkintöjä. Kehittämissuunnitelman vaikutuksia arvioidaan yleisellä tasolla erityisesti matkailun, elinkeinoelämän kehittymisen, Kolin imagon ja vetovoiman sekä kuntatalouksien näkökulmista. Suunnitelmasta laaditaan koko aluetta kuvaava havainnekuva InfraWorks-työkaluilla sekä erikseen sovittaessa yksityiskohtaisempia havainnekuvia. Tavoitteena on, että visuaalinen aineisto toimii suoraan myös Kolin matkailun markkinoinnissa. 8 (11)

9 Kolin Iso Kuva raportoidaan visuaalisesti hyödyntäen mm. Sweco Ympäristön käytössä olevia sähköisen raportoinnin työkaluja. Juuan ja Lieksan päättäjille järjestetään kehittämissuunnitelman esittely- ja kommentointitilaisuudet esim. valtuuston iltakoulujen yhteydessä. Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa yhteinen Kolin kehittämisseminaari, jolla haetaan tulevaan suunnitteluun näkyvyyttä ja mielenkiintoa. Kehittämissuunnitelman tavoitteet muotoillaan prosessin lopussa Kolin osayleiskaavan tavoitteiksi, jotka hyväksytään molempien kuntien valtuustoissa loppuvuodesta Kehittämissuunnitelman kiireellisimmät kehittämiskohteet ja -alueet viedään yleiskaavan sisällöksi. Aikataulu / 2017 Konsultin resurssit ja käytettävä työaika Menetelmät Vuorovaikutus ja osallistumismahdollisuudet Tulokset 10 työpäivää - karttatyöskentely - vaikutusten yleispiirteinen arviointi - sähköinen raportointi - esittelytilaisuudet (2) / Kolin kehittämisseminaari - ohjausryhmän kokous Kolin Iso Kuva kehittämissuunnitelma Asiantuntija Sweco on Pohjoismaiden johtava, kansainvälinen rakentamisen asiantuntijayritys. Tuotamme asiakkaillemme insinöörien, arkkitehtien ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä laadukkaita ja kannattavia ratkaisuja, jotka edistävät yhteiskunnan kestävää kehitystä. Sweco Ympäristö Oy on osa Sweco Finlandia ja vastaa maankäytön, yhdyskuntatekniikan ja vesihuollon suunnittelusta sekä ympäristökonsultoinnista. Sweco Ympäristöllä on monipuolinen ja pitkä kokemus matkailun toiminnallisesta kehittämisestä, strategisesta maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja vuorovaikutteisesta suunnittelusta. Suunnittelijoillamme on erittäin hyvä Kolin alueen paikallistuntemus ja yhteyksiä alueen toimijoihin. Viime vuosina olemme toteuttaneet mm. seuraavia aluekehittämiseen ja matkailun strategiseen suunnitteluun liittyviä projekteja: - Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040, Kalajoen Hiekkasärkkien mantereen puoleisen alueen kehittäminen, Viitasaaren matkailukohteiden kehittämisen esiselvitys, Kangasalan Sarsan alueen matkailun kehittäminen, Äänekosken Matilanvirran kehittämissuunnitelma, Vetovoimakohde Mikkeliin, ideointihanke Vt 5 varrelle, (11)

10 - Saimaan matkailu ja sen saavutettavuus, selvitys Kainuun matkailurakenteen kuvaaminen osana maakuntakaavoitusta, Kauhavan lentosotakoulun alueen Master Plan, Paljakan matkailukeskuksen Master Plan, Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen ja Ylläksen matkailun yhteensovittamishanke, Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, Lapin matkailun maankäyttöstrategian laatiminen, Luoston matkailukeskuksen toiminnallinen Master Plan suunnitelma, Mäntyharjun keskustan matkailullinen kehittäminen, Kolin Napakallion rakennussuunnitelman ja -ohjeiden päivittäminen sekä matkailuidean päivittäminen, Meri-Teijo Ski:n matkailutoimintojen kehittäminen, Kiteen Meijerinrannan ja Hutsin urheilualueen sekä lentokentän alueen toiminnallinen kehittäminen, 2010 Kehittämissuunnitelmaa varten asettamamme työryhmä: FM Kimmo Vähäjylkkä (SKOL 01) / projektin johto, vuorovaikutus, matkailun strateginen kehittäminen, maankäyttö ja yhteensovittaminen FK Patrick Hublin (SKOL 01) / toimintojen yhteensovittaminen Arkkitehti Elina Marjakangas (SKOL 03) / maankäytön ja kaavoituksen asiantuntemus FM Satu Suikkola (SKOL 06) / saavutettavuus, paikkatieto ja tekninen avustaminen Kartoittaja Markku Nikula (SKOL 03) / havainnollistaminen Tarvittaessa voimme käyttää Sweco Ympäristö Oy:n muuta henkilöstöä. Kustannukset Arvioimme, että työohjelman mukainen henkilötyön kustannusarvio on yhteensä (alv 0 %). Kustannusarvio sisältää työohjelmassa esitetyt työvaiheet ja menetelmät. Koska suunnitteluprosessi on pitkä, esitämme että työohjelmaa ja resursointia tarkastellaan kahdesti prosessin aikana (kesäkuussa ja syyskuussa 2017). Vuorovaikutuksesta aiheutuvat matkakustannukset laskutetaan toteutuneen mukaisesti. Hyödynnämme kokousten järjestämisessä myös videoneuvottelulaitteita. Kustannusten alustava jakautuminen on 75 % Lieksan kaupunki ja 25 % Juuan kunta. Työssä noudatetaan Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Laskutus tapahtuu kuukausittain. Em. hintoihin lisätään laskutuksen yhteydessä arvonlisävero 24 %. Aikataulu Voimme aloittaa työn heti toimeksiannon saatuamme. Mikäli työ aloitetaan maaliskuussa 2017, on työ kokonaisuudessaan valmis joulukuussa Aikataulua tarkastellaan prosessin kuluessa säännöllisesti. 10 (11)

11 Lisätiedot Olemme valmiita neuvottelemaan kehittämisohjelman sisällöstä ja yksityiskohdista. Yhteyshenkilönä toimii Kimmo Vähäjylkkä (p , Kohteliaimmin Sweco Ympäristö Oy Helsingin yksikkö Kimmo Vähäjylkkä, kehitysjohtaja 11 (11)