KOLIN KEHITTÄMISEN ISO KUVA 2050 Loppuraportti

Transkriptio

1 Juuka KOLIN KEHITTÄMISEN ISO KUVA 2050 Loppuraportti (17)

2 TAUSTA JA TAVOITE Koli on brändiltään tunnettu ja vetovoimainen matkailukohde, jolla on erittäin runsasta potentiaalia kasvaa nykyistä huomattavasti suuremmaksi, ympärivuotisemmaksi ja elävämmäksi matkailukeskukseksi palveluineen ja toimintoineen. Kolilla on potentiaalia kasvaa koko itäisen Suomen merkittävimmäksi matkailukeskittymäksi, joka tukee Lieksan, Juuan ja koko Ylä-Karjalan muuta kehittyvää elinkeinotoimintaa. Kolilla on edellytyksiä kehittyä kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukeskittymäksi, joka tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen kasvavalle matkailijavirralle. Tämä edellyttää matkailun ohella uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä, uutta palveluliiketoimintaa, asumista ja virkistyksen ympäristöjä. Kolin kehittämisen Ison kuvan tulee tähdätä riittävän kauas tulevaisuuteen ja sen tulee olla tavoitteellinen. Koli on vuonna 2050 nykyiseltä volyymiltaan moninkertainen, kansainvälinen ja vetovoimainen kohde, joka tarjoaa kaikkina vuodenaikoina monipuolisesti aktiviteetteja ja palveluja. Kolilla on merkittävästi uutta yritystoimintaa, työpaikkoja ja matkailun koulutustoimintaa ja se houkuttelee sekä pysyviä asukkaita että vapaa-ajan asukkaita maakunnan ulkopuolelta. Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan visio Kolin kehittämiseksi on: Kolin matkailuvolyymin kymmenkertaistaminen nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja sen myötä vaikutusalueen merkittävä kehittyminen. Myönteinen vaikutus Lieksan ja Juuan työpaikkoihin ja väkilukuun. Kolin pitkän aikajänteen kehittämiselle on asetettu seuraavia tavoitteita: Pohjois-Karjalan aluerakenneselvityksessä 2040 Kolin alue on tunnistettu maakunnan kehittymisen kannalta keskeisenä alueen ja solmuna, jonne voi ja tulee syntyä monipuolisesti uusia toimintoja, yrityksiä ja rakentamista. 2 (17)

3 Pohjois-Karjalan aluerakenneselvityksessä 2040 Kolin alue on tunnistettu maakunnan kehittymisen kannalta keskeisenä alueena ja solmuna, jonne voi ja tulee syntyä monipuolisesti uusia toimintoja, yrityksiä ja rakentamista. TYÖN ORGANISOINTI Kolin Iso Kuva selvityksen laatiminen on hyväksytty Lieksan kaupunginhallituksessa ja Juuan kunnanhallituksessa Työtä on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Lieksasta kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen ja maankäyttöpäällikkö Anna-Maria Latosaari. Juuasta työryhmässä ovat olleet kunnanjohtaja Markus Hirvonen ja tekninen johtaja Ari Jaaranen sekä työn loppuvaiheessa tekninen johtaja Ari Koivuselkä. Selvityksen on laatinut konsulttina Sweco Ympäristö Oy, josta projektipäällikkönä on toiminut kehitysjohtaja Kimmo Vähäjylkkä ja suunnittelijana Satu Suikkola. Lisäksi työssä on hyödynnetty Sweco Ympäristön muuta asiantuntemusta. 3 (17)

4 TARKASTELUALUE Kolin Iso Kuva selvityksessä on tarkasteltu ydinalueen lisäksi laajemmin sitä vaikutusaluetta, johon Kolin kehittyminen parhaimmillaan voi ulottua. Suunnittelualueena on ollut Kolin alue laajasti ymmärrettynä, ulottuen Juuan Ahmovaarasta Kolin kylän kautta Loma-Kolin alueelle ja Vuonislahteen saakka. Laajempana Kolin vaikutusalueena on tarkasteltu Etelä-Pielisen keskeistä aluetta: mm. Nunnanlahtea, Paalasmaata sekä Lieksan ja Juuan taajamia. Yhteistyömahdollisuuksia on etsitty koko Pohjois-Karjalan alueella ja laajemmin myös yli maakuntarajojen. SUUNNITTELUPROSESSI Kolin Iso Kuva selvitys on laadittu tulevaisuuteen suuntaavana, kasvua tavoittelevana ja Kolin monipuolisen vetovoiman hyödyntävänä kehittämissuunnitelmana, jossa huomioidaan kansallispuisto ja muut tulevaan kehitykseen vaikuttavat tekijät. Työ on laadittu erittäin tiiviissä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on ollut saada aikaan yhteinen näkemys Kolin tulevasta kehittämisestä, johon kaikki voivat sitoutua. Kolin Iso Kuva prosessiin ovat osallistuneet mm. Lieksan ja Juuan päättäjät, kylätoimikunnat ja kylien asukkaat, Kolin nykyiset matkailuyrittäjät ja muut matkailutoimijat, yrittäjäjärjestöjen edustajat, potentiaaliset investorit, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja ELY-keskuksen edustajat sekä Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Museoviraston edustajat. 4 (17)

5 Kolin Iso Kuva selvitystä on esitelty Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle ja Metsähallituksen edustajille Ympäristöministeriössä Helsingissä. TOTEUTUS JA TULOKSET Kolin kehittämisvision pohjana ovat olleet Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan strategiset tavoitteet ja näkemykset Kolin kehittämiseksi. Lähtökohtana on ollut kasvattaa Kolin matkailutarjontaa merkittävästi ja mahdollistaa alueella myös merkittävä työpaikkojen sekä pysyvän ja vapaa-ajan asumisen kasvu. Vision laatimisen yhteydessä on tarkasteltu myös Kolin kehittymisen heijastusvaikutuksia laajemmalle vaikutusalueelle. Kehittämiskysely Kehittämisvision muodostamiseksi järjestettiin visiokysely, joka toteutettiin sähköisenä kyselynä ZEF-kyselytyökalua hyödyntäen. Kyselyn kautta haettiin näkemyksiä ja ideoita Kolin kehittämiseksi kotimaisilta ja ulkomaisilta asiakkailta, vapaa-ajan asukkailta, Kolin alueen matkailu- ja muilta yrittäjiltä sekä muilta Kolin kehittämisestä kiinnostuneilta. Kysely oli auki kesän 2017 aikana (syyskuun loppupuolelle saakka) ja kyselyä markkinoitiin Koli.fisivuston lisäksi mm. Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan nettisivuilla. Kyselyyn saatiin yhteensä hieman yli 100 vastausta ja vastaajista suurin osa oli Lieksasta (18 %) ja Joensuusta (17 %). Juuasta vastaajia oli 8 %. Maakunnan ulkopuolelta selvästi eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta. Puolet vastaajista oli alueen vapaa-ajan asukkaita. 30 % vastanneista vietti Kolilla yli viikon, mutta toisaalta kolmannes vastaajista oli päiväkävijöitä. 5 (17)

6 Kolin nykyisessä matkailutarjonnassa suurimmiksi puutteiksi koetaan laadukkaan majoituksen ja vaihtoehtojen vähäisyys. Break Sokos Hotelli Kolin majoitustarjontaa pidetään laadukkaana, mutta sesonkiaikana majoitusta hotellista on ollut vaikeaa saada. Myös alueen ravintolapalveluihin kaivataan lisää erilaisia vaihtoehtoja. 6 (17)

7 Aktiviteetteja kaivataan lisää sekä talvi- että kesäkauteen. Vaikka perustarjontaa on kohtalaisen hyvin, on ohjelmapalvelua tarjoavia yrityksiä tällä hetkellä niukasti. Erityisesti toivottiin lisää erilaisia reittivaihtoehtoja ja perusreittien (mm. maastopyöräreitit ja ladut) aktiivista ylläpitoa. Reittien kehittämiseen on otettu kantaa mm. Kolin ulkoilureittisuunnitelmassa. Kolin saavutettavuus henkilöautoa lukuun ottamatta on ongelmallista. Julkinen liikenne Joensuusta tai muualta maakunnasta Kolille on vähäistä; liikennöintiä hoitaa Koli-Joensuu kimppataksi, jolla on vuoroja myös alueen sisällä. Näitä vuoroja on syytä lisätä matkustajamäärän kasvaessa. Alueen solmupisteiden välille toivottiin vastauksissa Ski-bussi -tyyppistä ratkaisua. Ylä- Kolin pysäköintiongelma on sesonkiaikana (kesäkuukausina) akuutti. Ongelma pitäisi ratkaista jo lähivuosina. Kolin markkinoinnissa ja tiedottamisessa toivottiin lisää näkyvyyttä ja tarjontaa yhden Internet - sivuston kautta, jonne tulisi rakentaa myös toimiva verkkokauppa. Asukas- ja yrittäjätyöpajat Kesäkuussa 2017 järjestettiin Kolilla alueen yrittäjille ja asukkaille suunnatut työpajat. Asukastyöpajaan kutsuttiin kaikki alueen kehittämisestä kiinnostuneet. Yrittäjätyöpajaan kutsuttiin erityisesti alueen yrittäjiä. Työpajoissa ideoitiin, millainen Koli on matkailukohteena vuonna 2050 ja pohdittiin mm. millaisia pysyvän ja vapaa-ajan asumisen mahdollisuuksia, uusia työpaikkoja ja palveluja Kolin alue voisi tulevaisuudessa tarjota. Työpajat toteutettiin Learning Café -periaatteella rastein, joissa osallistujat kiersivät ideoimassa ja kommentoimassa ideoita. Rasteilla käsiteltävinä teemoina olivat pysyvä- ja vapaa-ajan asuminen, yrittäminen ja työpaikat, matkailu ja virkistys sekä palvelut. 7 (17)

8 Yrittäjille suunnatussa työpajassa oli mukana kaikkiaan noin 25 henkeä ja ideoivassa ilmapiirissä syntyi runsaasti uusia kehittämisehdotuksia Etelä-Pielisen alueelle. Keskusteluissa kaivattiin selvästi uusia investoreita Kolille. Kolin ja lähiseutujen pysyville ja vapaa-ajan asukkaille ja muille kiinnostuneille suunnatussa työpajassa oli paikalla noin 20 henkeä. Asukastyöpajassa ideoinnissa keskityttiin Kolin ydinalueelle, mutta yhteistyö Juuan ja Lieksan kuntarajan yli nähtiin myös tärkeänä. Keskusteluissa toivottiin suunnitteluprosessin kuluessa jalkautumista kaikkiin suurimpiin kyliin, mikä toteutuikin syksyn 2017 kyläkierroksen muodossa. Työpajoissa syntyi paljon uusia ideoita ja kehittämisehdotuksia, jotka koottiin teemoittain kartoille. Teemoista koottiin yhdistelmäkartta, jossa on kuvattu keskeisimmät Kolia ja sen lähialueita koskevat kehittämistavoitteet ja toteuttamisideat. Keskeisimpinä asioina nousivat esille Kolin kansallispuisto ja kansallismaisema ympärivuotisena luontomatkailun vetovoimatekijänä. Myös vesistöjen rikkaus ja sen matkailulliset mahdollisuudet korostuivat kaikkien teemojen ideoinnissa. Keskeisimpänä matkailun kehittämisvyöhykkeenä korostui Ahmovaaran, Kolin kylän, Loma-Kolin ja Hattusaaren muodostama vyöhyke. Merkittävänä virkistys- ja matkailupotentiaalina nousivat lisäksi esille vyöhyke Juuasta Ahmovaaraan sekä Paalasmaa. Kolin kylä, Loma-Koli, Ahmovaara, Nunnanlahti, Paalasmaa ja Vuonislahti sekä Juuan ja Lieksan taajamat muodostavat matkailun solmuja, joiden ympärille rakentuu Etelä-Pielisen matkailurengas. Solmujen välisien yhteyksien ja reittien kehittäminen on erittäin tärkeää. 8 (17)

9 Toimijahaastattelut Työpajojen tulosten täydentämiseksi pyrittiin haastattelemaan Juuassa ja Lieksassa keskeisiä toimijoita Kolin suunnittelualueelta sekä vaikutusalueelta. Haastateltaviksi valittiin myös potentiaalisia investoreita ja muita elinkeinoelämän tahoja. Haastattelujen avulla pyrittiin täsmentämään myös Paalasmaan, Nunnanlahden, Vuonislahden ja keskustojen roolia ja profiilia osana Kolin matkailukokonaisuutta. Haastatteluja tehtiin kesän ja alkusyksyn 2017 aikana kaikkiaan lähes 25 kpl. Haastateltavina oli paikallisia ja lähialueille toimivia matkailuyrittäjiä, matkailun markkinoinnissa toimivia henkilöitä, alueen ulkopuolisia imvestoritahoja sekä matkailutoimijoita Suomen muista matkailukohteista. Lisäksi keskusteltiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Museoviraston edustajien kanssa. Haastattelujen kautta selkeytettiin Kolin matkailun kehitystä ja siinä tapahtuneita vaiheita, täsmennettiin nykyisen kehityksen mahdollisuuksia ja haasteita sekä luotiin matkailun kehitysnäkymiä ja visioita pitkälle tulevaisuuteen. Ajatus Kolin kehittämisen ydinvyöhykkeestä täsmentyi ja kirkastui. Haastattelujen ohessa pidettiin useita työkokouksia hankkeen työryhmän kanssa. Haastattelujen ja työryhmäkokousten tuloksena syntyivät Kolin matkailun ja muun kehittämisen päälinjaukset: 9 (17)

10 - Kolin kansallispuisto ja kansallismaisema luontoarvoineen ovat Kolin matkailun keskeinen vetovoimatekijä ei kehittämisen este - Kaikki toimijat on saatava Kolin Ison Kuvan taakse ja mukaan yhteiseen suunnitteluprosessiin - Kolille tarvitaan tiivis ja elinvoimainen sydän muut alueet kehittyvät, kun ydin on sykkivä - Ydinvyöhykkeen ulkopuolella matkailun kehittämisen tulee tapahtua pistemäisesti matkailusolmuissa - Retkeily voi olla bisnes! se vaatii palveluja, ohjattuja aktiviteetteja sekä vaihtoehtoja majoitukseen ja iltaelämään - Kolille tarvitaan viipymää lisäävää tekemistä erityisesti kesäaktiviteetteja ja reittejä - Vesielementtiä tulee hyödyntää monin tavoin - Kolin ulkoista saavutettavuutta ja sisäistä liikennettä on kehitettävä nykyistä toimivammaksi ja tehokkaammaksi hyödyntäen liikkumisen innovaatioita - Kasvu tapahtuu mahdollistavan maankäytön, yrittäjien hallitun riskinoton ja toimijoiden yhteistyön kautta 10 (17)

11 Kyläkierrokset Kolin kehittämissuunnitelma, Iso Kuva 2050 alkoi jäsentyä myös maankäytön suhteen ja ydinalueen toimintoja hahmoteltiin kartoille. Ydinalueen ja vaikutusalueen eri osien ja sen kylien matkailun sisällön profiloimiseksi järjestettiin lokakuussa 2017 kyläkierros, jossa jalkauduttiin keskustelemaan kyläläisten kanssa Ahmovaarassa (18.10.), Nunnanlahdessa (18.10.), Vuonislahdessa (19.10.), Kolin kylällä (19.10.) ja Paalasmaassa (20.10.). Kyläkierroksille osallistui yhteensä 125 henkeä. Mukana tilaisuuksissa oli konsultin lisäksi työryhmän jäseniä. Keskustelut olivat erittäin innostavia ja kehittämiseen kaivattu Kolin henki löytyi kaikissa tilaisuuksissa. Keskusteluja käytiin pääasiassa ilman ennakkomateriaalia karttojen äärellä. Uusia kehittämisideoita löytyi vapaissa keskusteluissa runsaasti. Tavoitteena kyläkierroksella oli löytää jokaiselle kylälle / matkailun solmupisteelle sille luonteva ja mahdollinen profiili. Tässä profiloinnissa onnistuttiin kaikkien kylien osalta. 11 (17)

12 Kolin matkailualueen ja sitä ympäröivän vaikutusalueen eri osa-alueille ja kylille ideoitiin seuraavia matkailullisia profiileja: AHMOVAARA KAUPALLINEN KESKUS Kaupallisten palvelujen kehittäminen Automatisoituja palveluja ohikulkevalle liikenteelle Uusia palveluja kuten Iltakioski, pesula, retkeilijöiden itsepalvelukauppa Lentokentän kehittäminen tulevaisuuden mahdollisuutena Omenahotelli ja uudet majoituskonseptit Kevyenliikenteen väylä Kolille Reittien solmupiste Base Camp Tynin rantaan NUNNANLAHTI SEIKKAILU- JA ELÄMYSKESKUS Extreme aktiviteettipuisto Lumi- ja jääelämykset ja tekeminen Uudet reittiyhteydet Kolille, Juukaan ja Pieliselle Satamapalvelut Retkeilypalvelut Lähiruoka ja suoramyynti Kiveen liittyvä tiede- ja taidekeskus VUONISLAHTI KULTTUURI- JA TAPAHTUMAKESKUS Taide ja tapahtumat, taiteilijatalon toiminta Kantosiipialus Loma-Kolille, sataman kehitys Uudet kaupalliset palvelut Reitti Paateriin Raideliikenteen ja asemanseudun kehittäminen, portti Kolille 12 (17)

13 KOLIN KYLÄ IDYLLINEN PIKKUKAUPUNKI Hotelleja ja muuta majoitusrakentamista Kylän rakennustyylin säilyttäminen Kolin hengessä Ravintolapalveluja ja iltapaikkoja Palveluja lapsiperheille, Frisbee golf-rata Ympärivuotisia aktiviteetteja PAALASMAA VESISTÖMATKAILUKESKUS Retkeilyreitit, vesiretkeilyreitit ja satamapalvelut Näkötorni ja maamerkki Pieliselle Leirintäalueen kehittäminen, uudet palvelut Lossiyhteyden säilyttäminen Spa hotelli, Glamping-tyylinen majoitus Kylät ja profiloituneet matkailusolmut muodostavat yhdessä Kolin ympärille rakentuvan Etelä- Pielisen matkailurenkaan. Esittely- ja keskustelutilaisuudet Kolin Iso Kuva suunnitelmaa esiteltiin Lieksan kaupunginhallitukselle ja Juuan kunnanhallitukselle Molemmissa esittelytilaisuuksissa saatiin päättäjiltä hyvin yksimielinen tuki Kolin yhteiselle kehittämiselle ja valituille kehittämislinjauksille. Kommenteissa korostettiin ulkopuolisten investointien ja kuntarajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Kolin kehittämistä halutaan tehdä mm. yhteisen kaavoituksen ja muun kehittämisen kautta. 13 (17)

14 Suunnitteluprosessin aikana järjestettiin tapaamisia mm. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja ELYkeskuksen sekä järjestöjen edustajien kanssa. Marraskuussa 2017 järjestettiin Joensuussa yhteinen esittely- ja keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja ELY-keskuksen edustajille. Osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä 15 henkeä. Konsultin esittelyn jälkeen käydyssä keskustelussa nousi esille yhteinen tahtotila viedä Kolin matkailullista kehitystä eteenpäin esitettyjä periaatteita noudattaen. Erityisen tärkeänä nähtiin Koli Culturan käynnistyminen ja muiden investointien saaminen alueelle. Yhteistyötä Nurmeksen ja maakunnan muiden matkailualueiden kanssa toivottiin lisää. Erityisen tärkeänä pidettiin tulevien yleiskaavojen pohjaksi tehtäviä riittäviä luonto- ja maisemaselvityksiä ja kehittämisen toteuttamista Kolin hengessä. Joulukuussa 2017 käytiin keskustelu Kolin kehittämisestä Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustajien kanssa. Keskustelussa nousi esille Kolin luontomatkailuun liittyvät monet mahdollisuudet ja mm. Herajärven kierroksen tuotteistaminen ja kehittäminen. Matkailun kehittymisen tulisi hyödyttää myös paikallisia toimijoita. Koli-Treffit Kolin Iso Kuva haluttiin julkistaa yhteisessä keskustelutilaisuudessa, joka nimettiin Koli- Treffeiksi. Joulukuussa 2017 järjestettyyn tilaisuuteen kutsuttiin laajasti Kolin suunnitteluprosessissa mukana olleita toimijoita Lieksasta, Juuasta, muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta. Koli-Treffeillä keskusteltiin hyvässä ja rakentavassa kehittämisen hengessä korostaen Kolin ainutlaatuisuutta ja sen kehittämismahdollisuuksia. Konsultti esitteli Kolin Iso Kuva suunnitelman sisältöä ja lisäksi kuultiin hyviä matkailun kehittämiseen liittyviä esimerkkejä muualta maasta (Ruka). Tilaisuudessa syntyi varsin yksimielinen näkemys Kolin merkityksestä ja tarpeesta kehittää matkailua kestävästi ja toimintoja yhteen sovittamalla. Kolille on tarve saada uusia investointeja ja työpaikkoja ja niiden myötä aktivoida tulomuuttoa. Keskustelujen perusteella suunnittelua on tarve jatkaa hyvässä yhteistyön hengessä. 14 (17)

15 Koli-Treffeillä lanseerattiin kehittämisidea Kolin sydämestä ja siihen liittyvästä kehittämisvyöhykkeestä. Kolin sydän muodostaa matkailun kehittämisen ytimen, johon suuntautuu uusia majoitus- ja muita matkailuinvestointeja ja palveluja. Luontevin vapaa-ajan asumisen kasvuvyöhyke on Kolin kylältä Loma-Kolille ja edelleen Hattusaaren suuntaan ja pysyvän asumisen kasvua tulisi suunnata ennen muuta Kolin kylän ja Ahmovaaran väliselle alueelle. Kolin sydän yhdistää erilaisia reittejä ja matkailusolmujen välisiä yhteyksiä. Kolin sisäisen liikenteen hoitamiseksi tarvitaan kevyen liikenteen yhteyksiä, vesiliikenneyhteyksiä ja uuden teknologian mahdollistamia bussi- ja pyöräilymahdollisuuksia. Matkailun keskeisin kehittämisvyöhyke ulottuu Ahmovaarasta Kolin kylän, Ylä-Kolin ja Loma-Kolin kautta Vuonislahteen. Tälle vyöhykkeelle syntyy uutta matkailun majoitusrakentamista, ohjelma- ja muita matkailupalveluja sekä muuta matkailuinfraa. 15 (17)

16 Kehittämisen keskeisimpänä ytimenä on Kolin kansallispuiston ulkopuolelle rajautuva vyöhyke, joka ulottuu Purnulahdesta ja Kolin satamasta Kolin kylälle ja edelleen Ylä-Kolin risteyksen tienoille Purnulammelle. Tälle vyöhykkeelle ohjataan tulevissa maankäyttö- ja muissa suunnitelmissa matkailurakentamista ja niiden vaatimia palveluja. Vyöhyke muodostaa osan matkailun minirengasta, jossa järjestetään sujuva yhteys Kolin vaarajonon yli Pieliselle. Ajankohtaisia kysymyksiä on mm. Ylä-Kolin liikenneyhteyksien ja pysäköinnin ratkaiseminen. Reittien solmupiste ja matkailun painetta tulisi ohjata Koli Culturan yhteyteen ja Kolin kylälle. Kaiken kehittämisen tulee kuitenkin tapahtua fiksulla tavalla, kyläkuvaan ja maisemaan sopeuttaen. Kolin Iso Kuva suunnitelmassa ei uutta maankäyttöä ohjata Kolin kansallispuiston sisälle. Puistoa ja erityisesti siihen linkittyvää Herajärven kierrosta retkeilyreitteineen on kuitenkin tarpeen kehittää toiminnallisesti ja yritystoiminnan kuten majoitusrakentamisen kautta. Kolin Iso Kuva -suunnitelmaan kytkeytyy mm. Metsähallituksen kansallispuistoa koskeva luontomatkailusuunnitelma ja Kolin ulkoilureittisuunnitelma. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tuki Kolin kehittämiselle Kolin kehittämissuunnitelmaa esiteltiin Ympäristöministeriössä Tilaisuuteen osallistuivat ministeriöstä ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander, Metsähallituksesta toimitusjohtaja Pentti Hyttinen ja aluejohtaja Jouni Aarnio, Lieksan kaupungilta kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen, Juuan kunnasta kunnanjohtaja Markus Hirvonen sekä konsultin edustajana Kimmo Vähäjylkkä. 16 (17)

17 Ympäristöministeriössä esiteltiin Kolin Iso Kuva suunnitelmaa ja sen sisältöä. Päälinjauksina esitettiin seuraavat kolme kohtaa: 1) Kolin kansallispuisto, sen luontoarvot ja maisema ovat matkailun vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä eivät kehittämisen esteitä. Maankäytöllisiä toimenpiteitä ei osoiteta puiston rajojen sisälle 2) Matkailun kehittyminen hyödyttää paikallisia. Tavoitteena on kestävällä tavalla kymmenkertaistaa Kolin matkailuvolyymi ja luoda alueelle työpaikkaa 3) Uusi matkailurakentaminen sopeutetaan alueen ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön Kolin hengessä Kolin kehittämisen sisällöistä oltiin hyvin yksimielisiä ja valituille sisällöille ja suunnittelun toteutustavalle saatiin sekä Ympäristöministeriön että Metsähallituksen tuki. Suunnittelun asenteen todettiin olevan erinomainen ja valintojen oikeita. Tulevaisuuden haasteina on kansallispuiston kävijämäärien voimakas kasvu ja siitä johtuva majoitus- ja muun kapasiteetin rajallisuus sekä akuutti pysäköintiongelma. Seuraavina askelluksina tulisi jäsentää Isoa Kuvaa koko alueella ja käynnistää yhteiset maankäyttöprosessit Lieksan kaupungin ja Juuan kunnan kesken. Metsähallitus on käynnistämässä kansallispuiston alueella reittien kestävöintiä ja muita kehittämistoimenpiteitä. Suunnitelman poliittinen käsittely Kolin Iso Kuva kehittämissuunnitelma käsitellään Lieksan ja Juuan hallituksissa ja valtuustoissa keväällä Samalla päätetään jatkoprosessien käynnistämisestä. 17 (17)