KASVUPALVELUN AVAINKYSYMYKSET

Transkriptio

1 POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ KASVUPALVELUN AVAINKYSYMYKSET 1. Kuinka turvataan neuvonnan osalta paikallisen osaamisen säilyminen (kunnassa tunnetaan ihmiset ja yritykset)? Kunnilla on mahdollisuus elinvoimatehtäviensä puitteissa edistää alueensa elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä ja hyödyntää sitä kautta paikallista osaamista alueen elinkeinojen hyväksi. Kasvupalvelu yhdistää ELYn ja TE-toimiston työllisyys ja elinkeinopalvelut. Kasvupalvelujen ja kunnan elinvoimatehtävien yhteensovittaminen on välttämätöntä, jotta maakuntaan saadaan asiakkaalle toimiva ja selkeä kasvupalvelujen verkosto. Palveluverkkoon ja palveluihin liittyvät ratkaisut tehdään maakunnassa ja kunnilla on maakunnan toimijoina hyvät vaikutusmahdollisuudet kasvupalvelujen muotoiluun ja alueen osaamisen hyödyntämiseen. Yritysten neuvontapalvelut ovat kiinteä osa kuntien elinvoimapalveluja. Kuntien tehtävänä on laatia elinvoimastrategia, joissa määritellään ne neuvontapalvelut, jotka kunta järjestää ja samalla on päätettävä miten ne tuotetaan (kunta itse, oma kehittämisyhtiö, seudullinen kehittämisyhtiö tai yksityiset palveluntuottajat). 2. Kuinka yrittäjyyskasvatus saadaan osaksi kaikkea koulutusta? Koulutuspalvelut eivät kuulu uuden maakunnan toimialaan. Kunnat vastaavat koulutuksen järjestämisestä toiselle asteelle saakka ja valtio ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksesta. osaamisen kehittämistä, mukaan lukien yrittäjyyskasvatus, on tarkasteltava maakunnan koulutustoimijoiden yhteistyönä. Asiaa on edistetty Keski-Suomessa aiemminkin ja sitä pidetään tärkeänä myös jatkossa. Erityisesti tavoitteena on yrittäjyyden nostaminen nuorten uravaihtoehtona. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan perusasteen koulutuksesta lähtien. Eri oppilaitokset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa ja tuovat esille nuoren kotikunnan työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia. 3. Kuinka saadaan koko maakunta kehittymään, ei pelkkää kasvukeskusta? Keski-Suomen kunnat ovat erilaisia ja jokainen kunta vaatii omanlaisen kehittämisstrategian. Kunnat panostavat vahvasti omaan elinvoimapolitiikkaansa ja maakunta huolehtii siitä, että palvelut ovat saatavissa koko maakunnan alueella. Kehittämispanoksia keskitetään suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi, mutta keskittämisen kohteet haetaan koko maakunnan alueelta esim. kohdentamalla rahoitusta ja kehittämistoimia kunnan valitsemiin painopisteisiin. Maakunnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että kasvupalveluissa hyödynnetään täysimääräisesti myös maaseudun kehittämiseen varatut resurssit. Kevään 2017 aikana mietitään kasvupalveluiden ja maaseudun kehittämisen yhdyspintaa. 4. Miten tunnistetaan maakunnan erityispiirteet? Erityispiirteet tullaan tunnistamaan käynnistyvässä maakuntastrategiatyössä. Työ tehdään käymällä laajaa ja monialaista keskustelua sekä ottamalla huomioon eri toimijoiden näkökulmat. Samalla etsitään vahvuuksia, joissa Keski-Suomella voisi olla kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. 5. Kuinka toimitaan maakunnan rajan yli? Hyödyntämällä kansainvälisesti parasta osaamista, edistämällä maakunnan yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä, olemalla avoin ja yhteistyöhakuinen muiden alueiden suuntaan,

2 etsimällä synergiaetuja. Yritykset eivät tunnista jatkossakaan maakuntien hallinnollisia rajoja, joten palvelujen olisi oltava joustavia maakuntien raja-alueilla. 6. Kuinka turvataan paikallinen osaaminen? Kehittämällä maakuntaa tasapainoisesti ja siten, että paikalliset toimijat edistävät paikallisen osaamisen kehittymistä omalla toiminnallaan. 7. Mikä on maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö työllistämisessä? Hoitavatko kunnat jatkossa vaikeimmin työllistyvät ja yksityiset yritykset paremmin työllistyvät? Mikä sitten on maakunnan rooli? Millainen rooli kunnan työllisyyspalveluilla on jatkossa? Hoitaako maakunta pitkäaikaistyöttömän työllistämisen? Kuka maksaa Kela-sakkomaksut? Kunnan ja maakunnan roolit vaativat vielä selkiyttämistä. SOTEn siirtyessä maakuntaan kunnan rooli muuttuu nykyiseen verrattuna. On mahdollista, että kunnalta poistuu myös työmarkkinatuen rahoitusvastuu. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kunnalla on yleisen toimialan puitteissa valtuudet määritellä roolinsa työllisyydenhoidossa. Kasvupalvelujen osalta kunnan yhtiö voi myös tuottaa kasvupalveluja. Erityisesti tukea tarvitsevien asiakkaiden prosessissa kunnalla voisi olla roolia asiakkaan ohjauksessa silloin, jos asiakkaalla ei ole itsellään kykyä ottaa vastuuta omasta työllistymisestään. Kunta on tärkeä työllisyyden edistäjä omalla alueellaan ja se voi monilla toimilla edistää esim. kunnan työllisyysastetta (nuorisotoimi, koulutus, elinvoimapolitiikka jne.). 8. TE-toimiston henkilöstöllä on karu tilanne. Miten iso muutos hoidetaan henkilöstön näkökulmasta? Henkilöstö on vahvasti mukana uudistuksen eri tasojen valmistelussa. henkilöstölle on myös osaamisen kehittämisohjelma sekä muita tukiprosesseja, joilla tuetaan henkilöstöä muutostilanteessa. Henkilöstölle aukeaa myös uusia mahdollisuuksia muutoksessa. Keski-Suomen TEtoimiston henkilöstö on maan nuorin ja koulutetuin ja heillä on erittäin vahvaa osaamista työllisyysja elinkeinopalvelujen kentässä. Jo nyt on nähtävissä, että he ovat kysyttyjä työntekijöiden mm. yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta. 9. Mistä maahanmuuttajat hakevat palvelunsa? He ovat haavoittuva ryhmä, joka ei ole parhaimmassa asemassa valitsemaan palveluntuottajaa. Maakunnalla on useita asiakasryhmiä, joiden palvelut edellyttävät asiakasryhmän erityispiirteiden huomioon ottamista. Maahanmuuttajat ovat yksi näistä. Erityispiirteet otetaan huomioon mm. palvelun järjestämisessä ja muotoilussa, palvelujen tuotannossa sekä palveluohjauksessa. 10. Mitä tarkoittaa yhden luukun periaate? Sujuvuutta, asiakkaan tuntemista, verkostoa (joka ei sijaitse samassa talossa)? Yksi luukku ei voi olla yksi henkilö tai puhelinnumero. Yksi luukku tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas ei etsi palvelua eri palveluntuottajilta, vaan palveluntuottajat välittävät asiakasta koskevat liidit toisilleen. Vaikka yksi luukku on enemmän verkosto kuin toimipiste, se edellyttää sitä, että palvelut on suunniteltu, muotoiltu ja yhteen sovitettu siten, että ne näyttäytyvät asiakkaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena olipa sitten kyseessä valtakunnan tai maakunnan kasvupalvelu tai kunnan elinvoimapalvelu. 11. Kuinka kunnat pysyvät elinvoimaisena? Tarvitseeko maakunnan olla niin vahva? Maakunnan vahvuus on kuntien etu ja kuntien vahvuus on maakunnan etu. Molempien pitää edistää toistensa vahvuutta ja huolehtia aktiivisesti omasta vahvuudestaan. Maakuntauudistuksessa kuntien rooli muuttuu. Niiden päätehtävinä ovat sivistys, tekninen toimi sekä elinvoimapalvelut. Kunnat ovat

3 vastuussa elinvoimasta, maakunta tukee omalta osaltaan kuntien elinvoiman kehittämistä mm. hankerahoituksella. 12. Kuinka sijoittumispalvelut toimivat? Sijoittumispalvelut ovat enemmän kuntien elinvoimatehtäviin kuuluva palvelu ja niiden toimivuus on kiinni siitä, miten kunnat panostavat niihin. Maakunta voi edistää kehittämispolitiikalla yritysten sijoittumista alueelle. 13. Mikä kunnalle jää rooliksi? Tällä ei vaikuteta kunnan päätöksiin Kuntien päätehtäviä ovat sivistys, tekninen toimi sekä elinvoimapalvelut. Kunnalla on yleisen toimialan puitteissa valtuudet määritellä itse roolinsa. Kunnan yhtiö voi toimia myös kasvupalvelun tuottajana kilpailullisilla markkinoilla. 14. Kuinka työllisyyspalvelut saadaan kuntoon? Panostamalla työttömyyden ennalta ehkäisyyn, kuten siihen, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita sekä nuoret saavat oikean suuntaista ammatinvalinnan ohjausta. Ratkaisemalla yritysten rekrytointiongelmia. Varmistamalla riittävät resurssi asiakkaiden ohjaukseen. Poistamalla pullonkaulat eri palvelujen väliltä, jotta asiakas saa tarvettaan vastaavan palvelun oikea-aikaisesti. Tekemällä laajaa monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 15. Kuinka koulutus vastaa markkinoiden tarpeita? 16. Kuinka yritysnäkökulma tulee koulutuksessa huomioon? Kuinka nuorille saadaan tietoa paikallisesta yrittäjyydestä? Koulutussisältöjen tulee reagoida paremmin työmarkkinoiden muutoksiin ja ennakoida niitä. Koulutussektorin ja yritysten välistä yhteistyötä pitää merkittävästi vahvistaa. Koulutuksessa pitää panostaa tutkintojen ja koulutustasojen ohella erityisesti yritysten tarvitsemien osaamisten lisäämiseen. Oleellista on huolehtia siitä, että kasvualoille on tarjolla laadukasta osaavaa työvoimaa, jolla on hyvä motivaatio. Myös opiskelijavalinnassa pitää panostaa kyvykkyyden lisäksi motivaatioon. Nuorille saadaan tietoa paikallisesti yrittäjyydestä esim. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kautta. MAASEUTU 1. Kuinka saadaan koko maakunta kehittymään, ei pelkkää kasvukeskusta? Yhteistyöllä, verkostoja kehittämällä sekä toimipisteiden sijoittelulla. 2. Kuinka toimitaan maakunnan rajan yli? Voiko ympäristöterveydenhuolto jatkua yli maakuntarajojen? Kuinka eläinlääkäripalvelut toimivat yli maakuntarajojen? Voisiko päivystys toimi yli maakuntarajojen? Mitä tehtäviä resursoidaan maakuntien välisenä yhteistyönä? Ovatko resurssit riittävät, esim. yksi alkoholitarkastaja ei riitä Keski-Suomeen? Kalatalous ja liikenne ovat jo maakuntien yhteinen. Nämä ovat maakuntien välisiä sopimuskysymyksiä, jotka ovat tässä vaiheessa avoinna. 3. Mitä tarkoittaa yhden luukun periaate? Sujuvuutta, asiakkaan tuntemista, verkostoa (joka ei sijaitse samassa talossa)? Yksi luukku ei voi olla yksi henkilö tai puhelinnumero. Voisiko toimipisteverkkoa ja yhtä luukkua rakentaa niin, että kerran elämässä tarvittavat palvelut ovat kaukana ja monta kertaa vuodessa tarvittavat palvelut lähellä?

4 Palveluprosessi on määriteltävä ja suunniteltava jokaisessa tehtävässä erikseen. Yksi luukku voi tarkoittaa esim. verkostoa tai tiimi. Palveluiden järjestäminen suunnitellaan myöhemmin. 4. Kuinka kunnat pysyvät elinvoimaisena? Tarvitseeko maakunnan olla niin vahva? Kunnat vastaavat itse omasta elinvoimastaan. yhteistyöllä maakunnan kanssa. 5. Kuinka palvelut sujuvat kunnan, maakunnan ja toisten maakuntien kesken? Riippuu siitä, miten palvelut rakennetaan. yhteistyön toimivuus olennaista. Tavoitteena toimivat ja sujuvat palvelut (palvelulupaus). 6. Voiko sama henkilö hoitaa maatilalla ainakin muutamaa tehtävää? Näin säästyisi viljelijän työaikaa, kun samalla käynnillä tarkastetaan useampi asia. Kyllä, tähän pyritään. Sama henkilö tai tarvittaessa tiimi voi huolehtia useasta tehtävästä samanaikaisesti tilakäynnillä. 7. Kuinka maakunta huolehtii, että viranomaistoiminnat eivät haittaa maatilan yritystoimintaa? Pyritään asiakaslähtöiseen palveluun. 8. Maatilayrittäjät tarvitsevat samanlaista kasvupalvelua! Tarvitaan maakunnallista elinvoimaa! Miten? Asia on juuri näin! Etsitään vaihtoehtoja kasvelupalvelujen tuottamiseen myös maatilayrityksille. Valmistelun aikana käydään yhdyspintakeskustelua kasvu- ja työllistämispalveluiden kanssa. 9. Kuinka estetään, että yksikään maatila ei lakkaisi vuodesta 2019 eteenpäin? Kuinka maatalous säilytetään? Toimintaympäristön kehittäminen, kuntien ja kehittämisyhtiöiden roolin ja yhteistyön vahvistaminen maakunnan kanssa. Haetaan toimivampia malleja. 10. Miten huolehditaan huoltovarmuudesta? Yhdyspinnat turvallisuus ja varautuminen -työryhmän kanssa. 11. Kuinka maatilojen byrokratia saadaan pienemmäksi? Sähköiset palvelut, yhden luukun periaate, yhteisiä tarkastuksia. 12. Kuinka tiet saadaan kuntoon reuna-alueilla? Kyse on strategisista valinnoista. 13. Kuinka digitaaliset verkot toimivat? Onko laajakaista kunnossa? Mikä ovat digin toimintavarmuus? Puutteellisesti, laajakaista ei ole kunnossa koko maakunnassa. 14. Onko pieneläinpuoli välttämätöntä julkisissa eläinlääkäripalveluissa? Vai onko riittävästi töitä lääkäreille? Asiaa on selvitettävä. 15. Kuinka päivystysalueet eivät muodostu kohtuuttoman laajaksi? Palvelulupausasia. 16. Onko maatilojen konsultointi kunnilla ja ProAgrialla? Voi olla näillä ja lisäksi esim. kehittämisyhtiöillä ja yksityisillä palveluntuottajilla.

5 17. Lomittajien saatavuus on vaikeutunut: johtavat lomittajat todella kaukana, asiointi hankalaa. Kuinka palvelu menisi parempaan suuntaan? Palvelulupaukseen liittyvä. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja palveluprosessien kehittäminen. 18. Ympäristöterveydenhuollon palvelut ovat todella tärkeitä, esimerkiksi Elosen leipomon homman on toimittava Tähän pyritään. 19. Maatilayritykset ovat normaaleja yrityksiä. Voisiko lomituspalvelut siirtyä enemmän heidän omalle vastuulleen? Palveluja voidaan ostaa lomituspalveluyrityksiltä ja edistää lomitus/monialayrittäjyyttä. Tällä hetkellä lomitus on lakisääteinen palvelu. 20. Miten asiakasnäkökulma tuodaan henkilöstöryhmiin? Esimerkiksi maaseutupalvelut, joissa osa on kunnissa ja osa tulee maakuntaan. Ajateltava kokonaisuutena, sillä asiakkaan näkökulmasta ovat samaa palvelua. Kehitetään yhteistyötä ja verkostoja maakunnan ja kuntien kesken. 21. Maatalouslomituksessa ollaan Keuruun alaisina, miten käy niille, jotka ovat Sysmän kunnan palveluiden piirissä? Miten heidän muutostuki varmistetaan? On maakuntien keskinäinen sopimusasia, miten tällä hetkellä Sysmän palveluiden piirissä olevien palvelut hoidetaan jatkossa. Asiakasviestintä on tärkeää ja sekin on maakuntien yhteinen asia.