HENKILÖSTÖN AVAINKYSYMYKSET

Transkriptio

1 POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ HENKILÖSTÖN AVAINKYSYMYKSET 1. Miten pidetään hyvät työntekijät meillä? Jatkovalmistelussa huomioitavaksi. Keskeistä on nyt ja jatkossa hyvä johtaminen ja erityisesti siitä syntyvä hyvä työantajamaine. Keskusteluissa on hyvä korostaa sitä, että hyvällä osaamisella ja asenteella oleville työntekijöille löytyy töitä myös jatkossa julkiselta puolelta. Tämä koskee erityisesti palvelutehtäviä asiakasrajapinnassa. 2. Onko työntekijäryhmiä, joita pitäisi miettiä, siirretäänkö heidät osa-aikaisesti vai kokonaan? Siirtyminen tapahtuu liikkeen luovutukseen perustuen, jossa siirtymisen kriteerinä on se, tekeekö henkilö maakuntaan siirtyviä työtehtäviä vähintään 50 % koko tehtäväkentästään. Siirtyminen tapahtuu kokonaisuudessaan, sillä työajalla mistä palvelussuhteessa on sovittu/määrätty, riippumatta siitä onko siirtyviä tehtäviä koko tehtäväkuva. 3. Milloin suunnitellaan YT-neuvottelun ajankohtaa yhdessä kuntien kanssa? Kunnan on tiedettävä, millaisia työntekijöitä heillä on kunnissakin on käytävä YT:t? Henkilöstötyöryhmä valmistelee väliaikaishallinnolle ohjeistusta yhteistoiminnasta sekä luovuttajille että luovutuksen saajalle. Työssä hyödynnetään valtakunnallista työskentelyä ja sieltä saatavia ohjeita. Liikkeen luovutukseen liittyen yhteistoimintamenettelystä on säädetty laissa sekä luovuttajan että luovutuksen saajan näkökulmasta. Tämän yhteistoiminnan ajankohta on vuonna Yhteistoimintamenettely edellyttää mm. voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valmistelun sellaista vaihetta, että yhteistoimintamenettelyssä voidaan käydä lävitse lain edellyttämät asiat. Tämän lisäksi uudistusta on perusteltua käsitellä luovuttavissa organisaatioissa välittömässä yhteistoiminnassa koko uudistuksen valmistelun ajan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uudistuksen käsittelyä yhteistoimintaelimissä (yhteistyötyötoimikunta, yhteistyöryhmät) ja henkilöstön kanssa esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Tämä on myös osa muutostukea. Myös tämän tueksi henkilöstötyöryhmä tekee valmistelua. Välitön yhteistoiminta toteutuu kuitenkin yksinkertaisimmillaan siten, että asiaa käydään vuorovaikutteisesti henkilöstön kanssa lävitse aina kulloisessakin valmistelutilanteessa. Lisäksi valmistautuminen erityisesti tukipalvelujen kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtävänkuviin, voi edellyttää valmistelun edetessä määrämuotoista yhteistoimintaa. Tehtävänkuvien tarkentamisella on mahdollista valmistautua tarkoituksenmukaiseen henkilöstön jakautumiseen luovuttajan ja luovutuksen saajan kesken. Näin siksi, että valmistelun lähtötilanteessa, osa henkilöstöstä tekee siirtyviä tehtäviä vain osittain. Myös tästä henkilöstötyöryhmä valmistelee ohjeistusta. 4. Missä tiloissa kuntien alueelle jäävät sote-ammattilaiset ovat? Tiloista ei voi antaa yksityiskohtaista vastausta tässä vaiheessa. Lakiluonnoksessa todetaan, että siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan käytössä 1

2 olevat tilat. Siirtymäkauden jälkeen maakunta arvioi tilatarpeensa. Sitä tarkoittaako tämä työskentelyä kaikilta osin jokaisen henkilön kohdalla nykyisissä tiloissa ei voida sanoa tässä vaiheessa, todennäköisesti ei. Tähän vaikuttaa palvelutuotannon järjestäminen ja tuottaminen. 5. Maatalouslomituksessa ollaan Keuruun alaisina, miten käy niille, jotka ovat Sysmän kunnan palveluiden piirissä? Miten heidän muutostuki varmistetaan? Jatkovalmisteluun. Asiaa selvitetään parhaillaan. 6. Miten tärkeää on, että työpaikat säilyvät? Jatkovalmisteluun. Henkilöstötyöryhmän pj.:na totean, että työpaikkojen säilyminen on tärkeä asia ja siksi uudistus lähtee liikkeen luovutuksen näkökulmasta. Uudistus vaatii kuitenkin rohkeutta katsoa resurssitarpeita uudelleen myös henkilöstönäkökulmasta, eikä jokaisen nykyisen työpaikan säilymistä sellaisenaan ole mahdollista luvata. Eikä se ole joka tilanteessa edes tarkoituksenmukaista. Muutos liittyy myös työelämän murrokseen ja sen vaikutuksiin työpaikkoihin ja niissä tarvittavaan osaamiseen. Jos/kun lainsäädäntö tulee voimaan, mahdollistaa se myös Keski-Suomen eri organisaatioissa yhteisesti henkilöstösuunnittelun ennakoinnin. Lakien voimaan tulon jälkeen on esimerkiksi olemassa osaan täytettävinä olevista tehtävistä peruste täyttää ne vain määräaikaisesti. 7. Miten varmistetaan, että työtekijöillä on muutosvalmiutta? Uskalletaan heittäytyä ja uudistua? Jatkovalmisteluun. Tärkein elementti on hyvä johtaminen, myös muutoksen ja esimerkillä johtamisen näkökulmasta. Henkilöstön haastaminen ja herätteleminen, esimerkiksi sillä millaisen asiakaskokemuksen itse haluaa. Sellaisenko, jossa on mahdollista tulla hyvin palvelluksi vai sellaisen jossa asiakkaan toive on jo heti koettu ja näytetty vaikeaksi. 8. Miten toteutetaan palkkojen harmonisointi? Jatkovalmisteluun. Toteutus on maakunnan tehtävä, ei ole tässä vaiheessa henkilöstötyöryhmän asialistalla. Palkkojen harmonisointiin odotetaan valtakunnallista ohjausta, eikä se ole tässä vaiheessa vielä valmisteluun otettavissa oleva kysymys. Se voidaan tehdä, että jokainen luovuttava organisaatio pidättäytyy tässä vaiheessa palkkatasoa perusteettomasti korottavista palkkaratkaisuista. Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät toiselle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Palkan yhteensovittaminen perustuu syrjintää koskevaan lainsäädäntöön. Tarve harmonisoida palkkoja syntyy, kun vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee. Työnantajan vaihtumisesta johtuva uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen ja palkkojen koordinointi ja yhteensovittaminen tulee vaatimaan runsaasti työtä, huolellista valmistelua ja paikallisia neuvotteluja. Palkkojen yhteensovittamiseen tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika. Palkkojen harmonisointiin uusissa työnantajayksiköissä vaikuttaa myös maakuntasektoriin sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset. Ko. sopimusten palkkausjärjestelmä voi olla erilainen kuin kuntasektorilla nyt käytössä olevat (esim. tehtäväkohtainen palkka, vaativuusarviointi). Uusituksen tässä vaiheessa työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset sopimusalat ja palvelussuhteen ehdot, kuten palkkausjärjestelmä, ei vielä ole tiedossa. 9. Miten järjestöt ovat mukana valmistelussa ja ovatko valmiita mukaan? 2

3 Henkilöstöjärjestöt ovat valmiita mukaan, ja ovat myös mukana valmistelussa. Jatkossa on otettava huomioon esimerkiksi se, että henkilöstöjärjestöille annetaan mahdollisuus muutoksen tuen työkalujen haltuun ottoon sekä vastuuta valmistelusta. 10. Kuka päättää, kuka siirtyy? Liikkeen luovutuksen periaate on, että henkilö siirtyy, mikäli hänen tehtävistään on maakunnalle siirtyviä vähintään 50 %. Tämä vaatii luovuttavissa organisaatioissa valmistelutyötä, sekä yhteistyötä luovutuksen saajan kanssa. Asiaa ja ohjeistusta jatkovalmistellaan. 11. Miten turvataan henkilöstön jaksaminen? Jatkovalmisteluun. Liittyy muutostukeen, tarvitaan hyvää johtamista ja muutoksen johtamista ensisijaisesti. Tarkoittaa myös resurssien realistisuutta valmisteluvaiheessa. Myös henkilöstöllä itsellä on vastuuta jaksamisestaan, esimiehen johdolla. 12. Milloin ja millainen yhteistoimintasopimus maakuntaan ollaan tekemässä? Henkilöstöpolitiikan ja yhteistoiminnan periaatteet ovat uuden organisaation/organisaatioiden asia. 13. Milloin alkaa hahmottua se, mihin työntekijä sijoittuu? Miten minun tässä muutoksessa käy, muutostuki tärkeää? Siinä vaiheessa voidaan lähteä hahmottamaan henkilöstön sijoittumista kun on valmiimpi näkemys palvelukokonaisuuksista ja niiden tuotantomalleista. Tästä suunnitelman mukainen alustava esitys väliaikaishallinnolle olisi kesäkuussa Kesäkuussa 2017 vastaavasti kerätty henkilötieto on vielä karkealla tasolla (tarkempi tiedon keruu edellyttää mm. lainsäädännön vahvistamista), joten tarvittavaa resurssia ja olemassa olevan henkilöstön sijoittumista aloitetaan hahmottamaan karkealla tasolla vaiheittain kesällä Sijoittuminen ei tuossa vaiheessa ole henkilötasolla, se siirtyy myöhempään ajankohtaan. Lisäksi uudistus on sellainen, että esimerkiksi sijoittumisen suhteen henkilöstöltä kysytään aiempaa enemmän muutosvalmiutta esimerkiksi fyysisen toimipaikan sijoittumisen suhteen. Lisäksi henkilöstön sijoittumisessa on otettava huomioon, että lopullisesti ne ratkeavat vasta sen jälkeen kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt tulevaisuuden tuotantomallit vuoden 2018 aikana. Jatkovalmisteluun. Muutostuesta muissa kysymyksissä. 14. Onko kaikille töitä ja missä niitä on? Ks. kohta 6 Miten tärkeää on, että työpaikat säilyvät? Se missä niitä on, kytkeytyy palvelukokonaisuuksiin, niiden sijoittumiseen ja tuotantomalleihin. 15. Missä vaiheessa aletaan hahmottamaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemointia? Väliaikaishallinnon ja edelleen maakunnan tehtävä on määritellä ja neuvotella asiasta yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tähän vaikuttaa se millaisia sopimuksia syntyy luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asettamisesta valtakunnan tasolla. Vrt. määräykset nykyinen KVTES & luottamusmiehet ja Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus. 16. Voidaanko esimiehiä kouluttaa niin, että se toteutuu laadukkaasti? Jatkovalmisteluun. Tämä on tavoitteena. Kysyy resurssia, mutta myös tarkoituksenmukaisia työkaluja, sekä muutoksessa olijoiden asennetta ja motivaatiota. 3

4 17. Henkilöstöä kuullaan YT-menettelyssä, mutta sitä pitäisi kuulla koko ajan. Turvataanhan? Jatkovalmisteluun. Seuraava vaihe muutostuessa on lisätä vuorovaikutteisuutta ja varmistaa tämän valmisteluvaiheen välitöntä yhteistoimintaa luovuttavissa organisaatiossa. 18. Sosiaalilautakunnat toimivat vielä. Saadaanko lautakunnille valmennuspaketti, jotta hallinto osaa tukea muutoksessa? Jatkovalmisteluun. Painottuu erityisesti siihen vaiheeseen kun uudet lautakunnat aloittavat työskentelyn. 19. Kun jää tukipalveluissa puolikkaita työntekijöitä, miten yhteiskäyttö, voiko olla yhteisiä työntekijöitä maakunnalla ja kunnalla? Tämän hetken käsityksen mukaan olisi mahdollista yhtiöiden kautta tukipalveluissa. Lakiluonnoksessa on kohta, jonka mukaan maakunnilla voi keskenään olla yhteisiä virkoja, mutta kuntien ja maakuntien yhteisistä tehtävistä ei ole mainintaa. 20. Kiinteistöt ovat jäämässä kunnille, mutta henkilöt maakunnalle. Onko siirto järkevää, pitääkö henkilöstö huolta siitä kuin omastaan? Tukipalveluhenkilöstön osalta vaaditaan jatkovalmistelua. Tähän on luvattu ohjausta myös valtakunnan tasolta. 21. Aiheuttaako valinnanvapaus sopeuttamistarvetta julkisille toimijoille? Riippuu laajuudesta, jolla asiakkaat valitsevat muun kuin julkisen toimijan jatkossa. Tämä on maakunnan asia, nähtävissä vasta silloin. 22. Kuinka pitäisi toimia pienessä kunnassa tukipalveluiden kohdalla? Sote-töissä voi olla henkilöitä, jotka tekevät puolet sotea, enemmänkin. Kannattaisiko tällaiset tukipalvelut yhtiöittää, jotta tukipalveluita voisi tuottaa myös kunnille? Esim. ruokapalvelut tai siivous. Yhtiö voisi osallistua kilpailuun ja kenties tuottaa palveluita sekä maakunnalle että kunnalle. Edellä kuvattu toimintamalli on perusteltua harkita tukipalvelujen järjestämiseksi, päätöksenteko on kussakin organisaatiossa, mutta vaatii maakunnan yhteistä keskustelua ja valmistelua. Asia on kytköksissä osassa tukipalveluita valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ja niiden valmisteluohjaukseen. 23. Hyvä tiedottaminen, tasapuolisuus että tieto kulkee ihmiseltä ihmiselle. Otetaan huomioon jatkovalmistelussa myös. Tähän on pyritty kiinnittämään huomiota paljon jo nyt. Jotta viesti kulkee eteenpäin kaikille, on luovuttavissa organisaatioissa sovittava tiedon kulusta ja toimittava sen mukaisesti. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta kaikkeen valmiita vastauksia ei ole mahdollista olla uudistuksen tässä vaiheessa. 24. Miten osaajat pidetään? Yksityisellä on helppo lähestyä henkilöstöä. Hyvä johtaminen ja muutostuki. 25. Miten muutosvastarintaa hoidetaan, kun ihmiset ovat kuitenkin ihmisiä? Jatkovalmisteluun. Hyvällä johtamisella, viestinnällä ja vuorovaikutuksella, jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua muutokseen. 4

5 26. Miten asiakasnäkökulma tuodaan myös henkilöstöryhmiin? Esimerkiksi maaseutupalvelut, joissa osa on kunnissa ja osa tulee maakuntaan. Ajateltava kokonaisuutena, sillä asiakkaan näkökulmasta ovat samaa palvelua. Jatkovalmisteluun, erityisesti palvelutuotantoa miettivälle taholle ja osana muutostukea (muutostuen punainen lanka). Asia on juuri näin, palveluita on katsottava kokonaisuutena ja varmistettava integraatio. 27. Toimintakulttuurin muutos: Pitää osata konkretisoida, mitä ne ovat? Ministeriöstäkin sanottiin, että vain nimi muuttuu palkkakuitissa. Mutta näin se ei voi olla, eli mitä ne uudet tavat toimia oikeasti tarkoittaa? Jatkovalmisteluun. Konkretisoitumisesta olemme me muutoksen tekijät kaikki vastuussa. Mitä tarkoittaa esimerkiksi uudistuva asiakasnäkökulma. Yhteistä tahtotilaa on tämän suhteen konkretisoitava ja käytännössä se toteutuu osana arjen työtä. Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstölle suunnattu muutostuki koostuu eri palasista ja vaiheista. Muutoksen toteuttajia olemme me, jokainen työntekijä, yhdessä. Tässä valmisteluvaiheessa muutostuki onkin sitä, kun esimies kutsuu henkilöstöä tai antaa sille mahdollisuuden pohtia ja kehittää työtä asiakas edellä osana omaa työtä, mitä siinä tehtävässä tarkoittaa uudenlainen asiakasnäkökulma. Tämä on myös edelleen maakunnan työtä, tässä ei olla valmiita vielä ennen Miten varmistetaan, että on riittävästi henkilöstötyövoimaa, mutta ei liikaa? Jatkovalmisteluun. Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, joka tarkentuu kun palvelukokonaisuudet ja niiden tuotantotavat hahmottuvat sekä lainsäädännöstä on päätöksiä. 29. Mikä on meidän muuntojoustavuus? Hyvä kysymys. Vaatii jokaiselta motivaatiota, asennetta ja peiliin katsomisen kykyä. Silloin sitä voidaan sanoa olevan. 30. Millä tavalla taataan, että meillä on parhaat esimiehet ja organisaatio auttaa muutosta? Voidaanko organisaation sisällä tehdä rohkeasti näitä muutoksia? Jatkovalmisteluun, on erityisesti uuden maakunnan ja sen palvelutuotannon asiaa. Tämä on mahdollista, ainakin osittain, vaatii rohkeutta, päämäärätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä ja johdolta. 31. Kuinka valmiita henkilöt ovat liikkumaan eri toimi-/työpisteissä? Tästä ei ole faktatietoa. On kuitenkin asia, johon henkilöstön varauduttava aiempaa enemmän. 32. Miten siirtymäaikana varmistetaan henkilöstön pysyvyys? Keskeistä on hyvä johtaminen, erityisesti muutoksen hallinnan johtaminen, nykyisen ja uuden maakunnan taholta. Jatkovalmisteluun. 33. Miten varmistetaan, että kaikki ymmärtävät muutoksen päämäärän samalla tavalla? Yhteisillä linjauksilla ja yhteisellä keskustelulla. 34. Milloin muutostuki konkreettisesti käynnistyy? Toimintakulttuurin muutos vie aikaa 5

6 Muutostukea toteutetaan koko ajan. Toteutuu eri tavoin eri vaiheissa ja eri rooleissa. On hyväksyttävä, että henkilöstölle suunnattu muutostuki koostuu eri palasista ja vaiheista. Hahmottuu tässä vaiheessa näin: Valtakunnan taso Ohjaus, hankkeet (esim. Kukoistava kotihoito, LAPE jne.), muutosvalmennus, asiantuntijat jne. On käynnistynyt jo Keski-Suomen yhteinen taso Viestintä ja vuorovaikutus Viestintä hyvässä vauhdissa Kaksisuuntaisuus miten toteutetaan? Välineitä viimeistään syksyllä. Mietitään esim Jokaisen muutoksessa olijan vastuu mahdollisuus vuoropuheluun Nyt korostuu luovuttavien organisaatioiden välitön yhteistoiminta henkilöstötyöryhmä tukee tässä, valmistelu aloitettu Esimiehet tuki nykyisille esimiehille, jotta he tukevat henkilöstöään kohtaamaan muutoksen ja kehittymään uusissa toimintatavoissa Henkilöstöjärjestöjen ja työsuojelun rooli Missä määrin mahdollista toteuttaa syksyllä 2017, vaatii resursseja, esim. sähköiset työkalut, alatyöryhmä työstää Keski-Suomen taso teemoittain ja toiminnoittain tekijää, x toimintaa, y integraatiota Nyt jo tapahtuu paljon, moni osallistuu jo muutostukeen, eli Keski-Suomessa tehdään palasissa tämän asian etenemiseksi jo paljon. Esimerkiksi hankkeiden kehittämistoimenpiteet. Huomioitava muutoksessa olevat toiminnot ja heidän kumppaninsa, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, palvelun järjestäjä ja tuottaja, interventiokumppani Esimiehen rooli aivan keskeinen Haaste punaisen langan varmistaminen Haaste ja mahdollisuus: uusi toimintakulttuuri ei synny ulkoa, vaan omaan/omassa työssä oivalluksen kautta itse ja yhdessä rakentaen Jatkovalmisteluun. 35. Miten henkilöstön osaaminen säilytetään ja varmistetaan? Jatkovalmisteluun. Muutostuki toteutuu parhaimmillaan osana osaamisen kehittämistä ja arjen työtä. Muutostuki mahdollistaa myös henkilöstön osaamisen säilyttämisen ja varmistamisen. 36. Mitä muita vaihtoehtoja tukipalveluiden organisoinniksi on kuin mitä esitettiin? Tukipalveluiden organisoinniksi kunnan mutta myös maakunnan kannalta on vaihtoehtoja. Kunta voi tuottaa palvelut järjestelmineen itse tai ostaa ne muulta taholta. Maakuntaa velvoittaa osassa tukipalveluja valtakunnallinen ohjaus palvelukeskuksista, tällä hetkellä ohjaus näyttää olevan siihen suuntaa, että nykyisillä järjestelmillä ja toimintatavoilla jatketaan, Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi valtakunnan tason toimijat maakunnallisesti, kuten esim. KuntaPro tai Taitoa. 6

7 Tukipalveluiden osalta vaaditaan jatkovalmistelua, ja henkilöstökysymysten osalta tähän on odotettavissa myös valtakunnallista ohjausta. Tukipalveluiden osalta valmistautuminen tulee vaatimaan tehtävämuutoksia jo ennakoiden erityisesti kunnissa, jos suinkin mahdollista. Siten on osassa organisaatioita mahdollista turvata myös se, että esimerkiksi kuntaan jää riittävä määrä henkilöstöä tekemään tarvittavia asioita. Se tiedostetaan, että osassa kuntia tämäkään ennakointi ei välttämättä ratkaise tehtävien tarkoituksenmukaista hoitoa, esimerkiksi silloin, jos hallinnon tehtäviä on hoitamassa hyvin pieni määrä henkilöstöä. ICT:N AVAINKYSYMYKSET 1. Miten sairaanhoitopiiristä saadaan enemmän tietoa kuntiin? ICT-kehittämisessä ja ICT-hankkeiden toteutuksissa on toimivia työryhmiä K-S shp:n ja kuntien välillä. Niihin osallistujat täytyy nimetä uudelleen. 2. Toimivatko yhteydet tai sitä ennen? Millainen siirtymäaika on tulossa? Yhteydet saadaan toimimaan hyvällä suunnittelulla. Keski-Suomen shp:llä ja Keski-Suomen pelastuslaitoksella on jo toimivia yhteyksiä maakunnassa. 3. Onko infra kunnossa? Valokuituyhteydet? Yhteyksiä voidaan toteuttaa ja on toteutettukin ns. virtuaalityöasemia käyttäen, jolloin ei ole tarvetta valokuituyhteyksille joka paikkaan. Runkoyhteydet hoidetaan valokuidulla. 4. Mitä ovat sairaalan uudet järjestelmät? Miten huolehditaan toiminnanohjauksesta ja asiakkuuksien hallinnasta? Sairaalalla on käytössä useita satoja eri käyttötarkoituksiin tarkoitettuja tietojärjestelmiä. Osa siirtyy uuteen sairaalaan sellaisenaan, osa kilpailutetaan. Nova-sairaalan uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutus alkaa keväällä Ratkaisu tulee olemaan maakunnallinen ja korvaa nykyiset järjestelmät siirtymäajan puitteissa. Hallinnon järjestelmien osalta tiekartta on valmistumassa kevään aikana. 5. Onko siirtymäaikoja lisenssien suhteen? Kaikki siirtyviin tietojärjestelmiin liittyvät sopimukset on käytävä läpi ml. lisenssisopimukset. Siirtymäaika tulee olemaan useita vuosia, jonka aikana sopimuksia on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. 6. Tuleeko ICT-ratkaisu olemaan julkisen ja yksityisen puolen yhteinen? Joiltain osin mahdollinen, mutta kilpailutukseen ja hankintaprosessiin on vaikea kytkeä mukaan yksityistä sektoria (hankintalaki). Pääosin yksityinen ja julkinen sektori toimii järjestelmien rajapintojen kautta. Myös esim. KELA:n järjestelmiä laajennetaan yhteiseen käyttöön yhteisenä palveluntuottajana molemmille toimijoille. Yksityisille palveluntuottajille voidaan mahdollistaa pääsy maakunnan järjestelmiin ja tätä testataan mm. valinnanvapauskokeilussa. 7. Miten turvataan substanssijärjestelmien yhteiskäyttö? 7

8 Pakottamalla joko lainsäädännöllä tai velvoittamalla. Onnistuu parhaiten jos kustannushyödyt pystytään osoittamaan. 8. Miten mobiiliratkaisut kehittyvät? Kaikki uudet tietojärjestelmät pyritään toteuttamaan päätelaiteriippumattomina. Digitalisaatioteeman alla kehitetään uusia ns. appseja mobiililaitteisiin. 9. Toimivatko maakuntien tietojärjestelmät yhteen, kun asiakas asioi yli maakuntarajojen? Mm. KELA:n keskitetyt palvelut on tarkoitettu tähän käyttöön ja niiden sisältöjä tullaan laajentamaan. 10. Kuinka uuden sairaalan tietojärjestelmien ja maakunnan vaateiden yhteensopivuus huolehditaan? Eritahtisuus mietityttää. Vaatimusmäärittelytyöryhmissä, kilpailutuksessa ja hankkeen toteutuksissa on laaja edustus eri toimijoilta. 11. Voisiko ICT:n keskittää vielä voimakkaammin? Keskittämissuunnitelmat ovat osa maakunnan ICT-valmistelua. In house -yhtiöiden rooli ICTpalvelujen tuottajana on arvioinnissa. 12. Mikä on järjestelmien yhteensopivuus (kunta-maakunta-yksityiset palveluntuottajat)? Onko valtakunnallinen? Pyritään mahdollisimman laajaan yhteensopivuuteen sekä järjestelmärajapintojen että KELA:n palvelujen avulla. 13. Mikä on järjestelmien helppokäyttöisyys ja muunneltavuus? Tämä on tärkeä tavoite mm. uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutuksessa. 14. Mitä ICT-palveluista sijoitetaan kuntiin? Kuntiin jääville toimialoille tarvitaan jatkossakin hyvin toimivia tietojärjestelmiä. Niiden kehittämistä on jatkettava normaalisti. Kuntien kannattaa harkita ict-tukipalvelujen (perustietotekniikka ja konesalipalvelut) keskittämistä maakunnallisille ict-toimijoille esim. in house yhtiöt. 15. Miten toimintavarmuus varmistetaan? Tietojärjestelmien konesalipalvelut ja tietoverkot kahdennetaan kriittisiltä osiltaan. Käyttäjätuen palvelut laajennetaan 24/7-tasoisiksi tarvittavilta osin. 16. Mitä ovat IT-järjestelmien kustannukset muutoksen jälkeen? Tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida ennen kuin suunnitelmat ja tiekartat täsmentyvät sekä kilpailutuksia tehty. 17. Onko yhteensopiva järjestelmä maakunnan kanssa mahdollinen? Kaikki järjestelmät jotka ovat mahdollisia suunnitellaan yhteiskäyttöisiksi ja yhteensopiviksi. 18. Mitkä ovat uudistuksen IT-kustannukset? 8

9 Kansallisella tasolla otteita maakuntajohtajien ja maakuntauudistuksen muutosjohtajien kannanotosta valtiovarainministeriölle : Vuoden 2017 valmistelun osalta kustannukset maakunnista kerättyjen tietojen perusteella ovat jopa noin 22 miljoonaa euroa, josta väliaikaishallinnon osuus on noin 17 miljoonaa euroa. Edellä mainitut kustannukset eivät sisällä väliaikaishallinnon tietotekniikkamenoja, yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Kustannukset eivät myöskään sisällä ICT-järjestelmien muutoksista aiheutuvia kustannuksia. ICT-kustannusarviosta puuttuu Uudenmaan tiedot, koska valmistelu on vasta käynnistynyt. Vuoden 2018 osalta uudistuksen kustannukset tulevat olemaan miljoonan euron tasolla, jonka lisäksi tulee pystyä sopimaan, miten ICT-järjestelmien välttämättömistä muutoksista aiheutuvat vähintään miljoonan euron kustannukset katetaan. Maakunnan tasolla kustannuksia ei vielä pysty arvioimaan, sillä tiekartan valmistelu on kesken. 19. Kuinka monimutkainen järjestelmä tarvitaan asukkaan väestöpohjalle? Kyseessä on useiden kymmenien jopa satojen tietojärjestelmien käyttöönotto eri tarkoituksiin. Järjestelmien vaatimusmäärittelyt ovat monimutkaisia, mutta toteutuksiin haetaan helppokäyttöisyyttä käyttäjän näkökulmasta. 20. Miten kilpailutus ja koulutus ehditään tehdä, jos maakunta aloittaa uusilla järjestelmillä? Hankkeet on vaiheistettava, jotta käyttöönotot saadaan onnistumaan. Valmiita käytössä olevia tietojärjestelmiä hyödynnetään mahdollisimman paljon. TALOUS 1. Mikä on uuden maakunnan talouden kokonaistilanne? Siitä ei ole tällä hetkellä arviota. Palvelulupaukset sekä valinnanvapauden ääri-ilmiöt (kilpailun aiheuttama muutos kaupungeissa ja palvelulupausten mukaisten palvelujen järjestäminen maakunnan reuna-alueille) voivat heikentää talouden kokonaistilannetta. 2. Miten hoidetaan taloustehtävä, jos tarvittava henkilö ei siirry? Lähtökohtana on, että palvelutuotantoa ja myös talouspalvelua vastaava henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä maakunnan tai maakunnan ja kuntien yhteisen tukipalveluosakeyhtiön palvelukseen. Mikäli tämä ei toteudu, aiheutuu lisäkustannuksia niin maakunnalle palvelujen hankkimisesta kuin kunnalle kustannusten sopeuttamisesta. 3. Mitkä ovat uudistuksen IT-kustannukset? Uudistuksen sinänsä ei pitäisi lisätä IT-kustannuksia muutoin kuin siirtymäjärjestelyjen osalta. Tavoitteena tulee olla, että tulevien IT-ratkaisujen yhteinen suunnittelu, hankinta ja toteutus alentaa kaikkien maakuntien uusien ratkaisujen kustannuksia. 4. Miten tilaratkaisut on mietitty? Tilaratkaisujen osalta ollaan valtakunnallisen prosessin käynnistysvaiheessa. Valtakunnallinen osakeyhtiö on perustettu ja kunnat odottavat nyt tarkempaa ohjeistusta tilaratkaisujen sopimuksia varten. Viimeisimmän tiedon mukaan valtakunnallinen Senaatti Kiinteistöjen tytäryhtiöksi 9

10 perustettu Kuntien Tilakeskus Oy valmistautuu ottamaan kuntien omistamien Sotekiinteistöjen vuokralaisen roolin. 5. Mitkä ovat kuntiin jäävät työpaikat? Kuntiin ei jää sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen ko. tehtäviin liittyviä työpaikkoja. 6. Mikä on kiinteistöjen kohtalo? Miten turvataan kuntien kyky maksaa mahdollinen velka siirtymäajan jälkeen? Tästä ei ole olemassa valtakunnallisia linjauksia. Asia täsmentynee lakipaketin käsittelyn yhteydessä. 7. Miten kuntien palveluja hyödynnetään? Kuntien palveluja maakunta voi hyödyntää käytännössä yhteisesti omistettujen (tuki)palveluyhtiöiden kautta. Lisäksi varsinkin pienemmät kunnat tulevat tuottamaan kiinteistöihin ja tiloihin liittyviä palveluja, kuitenkin markkinaehtoisesti (yhtiöittämällä palvelut) siirtymäajan jälkeen. 8. Mitä tapahtuu kiinteistöille 3 v jälkeen? Lähtökohtaisesti pääosa tiloista tulee olemaan maakunnan palvelutuotannon tarvitsemassa käytössä myös siirtymäajan jälkeen. Osa vuokrasopimuksista voi kuitenkin päättyä, jolloin kunta joutuu hakemaan tiloille uutta korvaavaa käyttöä tai päättämään muista mahdollisista kiinteistökehitysratkaisuista. 9. Kuinka monimutkainen järjestelmä tarvitaan asukkaan väestöpohjalle? Todennäköisesti väestöpohja itsessään ei määritä järjestelmän monimutkaisuutta, vaan järjestelmän sisäiset ominaisuudet (integroitavuus, automaation hyödyntäminen ym.). 10. Voisiko ICT:n linkittää vielä voimakkaammin? Maakunnan myöhemmät ICT-ratkaisut tulevat varmasti linkittymään niin valtakunnalliseen järjestelmäympäristöön kuin esimerkiksi uuden sairaalan tuleviin toiminnanohjausratkaisuihin. Siirtymäkaudella on kuitenkin varmasti lähdettävä liikkeelle pitkälti nykyisillä järjestelmillä ja käynnistettävä uuden kehittäminen siinä vaiheessa, kun toiminta alkaa löytää uudet muotonsa. 11. Miten kilpailutus ja koulutus ehditään tehdä, jos maakunta aloittaa uusilla järjestelmillä? Maakunnan ei ole järkevä uudistaa kaikkia järjestelmiä heti alkuvaiheeseen. Vain välttämättömimmät järjestelmäuudistukset kannattaa toteuttaa ja niissäkin hyödyntää muista kunnista tai kuntayhtymistä mahdollisesti siirtyviä järjestelmiä tai niiden osia. 12. Miten ratkaistaan kuntien kanssa ns. puolikkaiden henkilöiden haaste (hlö hoitaa puolet siirtyvää tehtävää, puolet kunnan tehtävää)? Työtehtäviä pitäisi jo muutosta edeltävälle vuodelle eli vuodelle 2018 järjestellä niin, että puolikkaiden henkilöiden ongelma olisi mahdollisimman pieni. Jos muutosta ei voida tehdä kunnan sisällä, voisi sitä tehdä esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien välillä. 13. Kuka maksaa uudistusprosessin kustannukset? Lähtökohta on, että valtio maksaa maakuntauudistuksen kustannukset. Kunnilla ja kuntalaisilla ei voi maksattaa muutosta, joka on ulkopuolelta lainsäädännöllisesti säädelty ja ohjattu. 10

11 14. Mistä on tulossa säästöjä ja milloin? Uudistukset maksavat kertaluonteisesti paljon ja suunniteltujen säästöjen toteutuminen jossain aikaikkunassa riippuu siitä, kuinka nopeasti uudet toimintamallit saadaan toteutumaan. Mahdotonta sanoa tässä vaiheessa. 15. Onko kenelläkään tulosvastuuta? Mihin kysymys liittyy kuntien ja kuntayhtymien valmistelevat työntekijät ja viranhaltijat ovat tulosvastuullisia omille työnantajaorganisaatioilleen 16. Maakunta vuokraa tarvittavat sote-kiinteistöt, mitä tapahtuu jäljelle jääville kiinteistöille? Näyttää tällä hetkellä siltä, että nuo ns. jäljelle jäävät kiinteistöt jäävät kuntien vastuulle. 17. Miten maakunnan/liikelaitoksen yhtiöt voivat käyttää maakunnan tukipalveluita (talous, henkilöstö, siivous, ruokahuolto, välinehuolto yms.)? Yhtiöt toimivat markkinatilanteessa, joten nämä palvelut on hankittava ja tuotettava markkinaehtoisesti. Selvittelyssä on valtakunnassa jo käytössä oleva malli, jossa yhteinen palveluja tuottava tukipalveluosakeyhtiö voisi inhouse-tuotannon lisäksi tuottaa ja myydä outhouse-palveluja näille maakunnan/liikelaitoksen yhtiöille. 18. Miten talousvaikutuksista saadaan lisää tietoa kuntajohdolle? Tilastokeskus, VM ja Kuntaliitto tarkentavat laskelmiaan ja lisäävät tiedottamistaan, kun valmistelu etenee ja erityisesti sen jälkeen, kun asiaan liittyvät lait ja asetukset on annettu. Vielä tällä hetkellä talousvaikutusten arviointi on mahdotonta ja epäluotettavaa. 19. Mitä muita vaihtoehtoja tukipalveluiden organisoinniksi on kuin mitä esitettiin? Periaatteessa palvelut on aina mahdollista järjestää markkinaehtoisesti eli hankkia organisaation ulkopuolelta. Kuitenkin on muistettava, että maakunnan on otettava vastaan siirtyvä henkilöstö ns. vanhoina työntekijöinä, jolloin maakunnalla olisi edessään mittava sopeuttamisten ja irtisanomisten tilanne samaan aikaan kun palvelutuotannon pitäisi jatkua häiriintymättömänä. 20. Miten taataan päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys yhtiöissä? Avoimmuudesta tulisi Sote-yhtiöiden osalta säätää erikseen lailla, muutoin se ei voine toteutua. 21. Millainen byrokratia on, kun siirtyy yhteen liikelaitokseen? Millaisen hallinnon se vaatii? Varsin todennäköistä nykyisen lakiluonnoksen perusteella on, että tuo määrä on huomattavasti pienempi, sillä palvelut tulevat jakautumaan useaan toiminnalliseen organisaatioyksikköön, esimerkiksi perustettaviin yhtiöihin. 22. Alue, jossa yksittäin ei riittäisi tarvetta kokopäivätoimiselle palvelulle, mutta toiseen maakuntaan kuuluvan alueen kanssa riittäisi. Otetaanko huomioon? Maksettaisiin meidän osuus laskusta naapurimaakunnalle? Maakunnat tulevat neuvottelemaan palvelujen järjestäjinä näistä asioista myöhemmin keskenään. 23. Miten käy kuntien omistuksessa olevien kiinteistöjen? Katetaanko ylläpitokulut, käyttökulut jne.? 11

12 Kunnille maksettavan vuokran tulisi kattaa kohtuulliset käyttökulut. Vuokrien määräytymisperusteita ei ole vielä määritelty 24. Väite: Kun valinnanvapaus toteutuu, raha seuraa asiakasta. Köyhäkin pääsee nyt yksityislääkärille. Kun tietää hinnoittelun. Väitän, että tämä maksaa lisää. Pelkästään terveydenhuollossa vähintään miljardi lisää, kun pitäisi säästää 3. Väite saattaa pitää osin paikkansa. Köyhä ei tule saamaan uudistuksen myötä tai sen jälkeenkään nykyisiä yksityislääkäripalveluja valinnanvapauden kautta. Myös nykyisin yksityislääkäripalveluja tuottavat yritykset joutuvat uudistamaan tuotteistustaan uusien valinnanvapauden valtakunnallisten hinnoittelu ym. mallien mukaisesti. 25. Onko puolen tunnin palvelulupaus liikaa, riittävätkö rahat? Onko lupaus rehellinen kansalaisia kohtaan? Palvelulupaus on alkuvaiheen työversio ja sitä tulee myös käsitellä sellaisena. Talouden näkökulmasta tällaisia asioita on mahdotonta luvata tällä hetkellä. 26. Koordinoiko nyt kukaan, millä aikataululla ja montako julkista yhtiötä tulee? Juuri nyt kukaan ei koordinoi eikä kukaan päätä julkisten yhtiöiden perustamisesta. Vasta valmistelutoimielin valmistelee asiat maakuntahallituksen ja valtuuston päätettäväksi aikaisintaan vuoden 2018 loppupuoliskolla. 27. Mistä tulee säästöt suoranvalinnan palveluissa? Onko varaa ja onko realistista, että ne ovat saavutettavissa puolen tunnin päässä? Suoran valinnan palveluissa voidaan nykymalliin verrattuna säästää siinä tapauksessa, että uuden mallin myötä päästäisiin nykyistä nopeammin hoitoon ja hoitoketjuja optimoitaisiin järjestäjän taholta nykyistä keskitetymmin. 28. Milloin on oikea aika linjata yhtiöiden lukumäärää ja toiminta-aluetta? Vasta siinä vaiheessa, kun toiminta on lähtenyt muotoutumaan. Talouden näkökulmasta vasta vuonna Onko sote-keskukset yhdessä yhtiössä asiakassetelitoimintojen kanssa? Vai tuleeko alueellisia yhtiöitä? Tämä on vasta muotoutumassa ja täsmentyy lakien käsittelyn myötä. Todennäköisesti lainsäädäntö tulee edellyttämään useampia yhtiöitä (inhouse/outhouse) ja luonnollisesti alueellisuus voi tulla markkinaehtoisuuden kautta mahdolliseksi ja järkeväksi. 30. Ovatko resurssit suhteessa palvelulupaukseen? Tätä on mahdotonta kommentoida tässä vaiheessa, koska palvelutoiminnot ja erityisesti niiden vaatimat eurot ovat vasta hahmottumassa. KASVUPALVELUN AVAINKYSYMYKSET 1. Kuinka turvataan neuvonnan osalta paikallisen osaamisen säilyminen (kunnassa tunnetaan ihmiset ja yritykset)? Kunnilla on mahdollisuus elinvoimatehtäviensä puitteissa edistää alueensa elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä ja hyödyntää sitä kautta paikallista osaamista alueen elinkeinojen hyväksi. Kasvupalvelu 12

13 yhdistää ELYn ja TE-toimiston työllisyys ja elinkeinopalvelut. Kasvupalvelujen ja kunnan elinvoimatehtävien yhteensovittaminen on välttämätöntä, jotta maakuntaan saadaan asiakkaalle toimiva ja selkeä kasvupalvelujen verkosto. Palveluverkkoon ja palveluihin liittyvät ratkaisut tehdään maakunnassa ja kunnilla on maakunnan toimijoina hyvät vaikutusmahdollisuudet kasvupalvelujen muotoiluun ja alueen osaamisen hyödyntämiseen. Yritysten neuvontapalvelut ovat kiinteä osa kuntien elinvoimapalveluja. Kuntien tehtävänä on laatia elinvoimastrategia, joissa määritellään ne neuvontapalvelut, jotka kunta järjestää ja samalla on päätettävä miten ne tuotetaan (kunta itse, oma kehittämisyhtiö, seudullinen kehittämisyhtiö tai yksityiset palveluntuottajat). 2. Kuinka yrittäjyyskasvatus saadaan osaksi kaikkea koulutusta? Koulutuspalvelut eivät kuulu uuden maakunnan toimialaan. Kunnat vastaavat koulutuksen järjestämisestä toiselle asteelle saakka ja valtio ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksesta. osaamisen kehittämistä, mukaan lukien yrittäjyyskasvatus, on tarkasteltava maakunnan koulutustoimijoiden yhteistyönä. Asiaa on edistetty Keski-Suomessa aiemminkin ja sitä pidetään tärkeänä myös jatkossa. Erityisesti tavoitteena on yrittäjyyden nostaminen nuorten uravaihtoehtona. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan perusasteen koulutuksesta lähtien. Eri oppilaitokset tekevät yhteistyötä yritysten kanssa ja tuovat esille nuoren kotikunnan työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia. 3. Kuinka saadaan koko maakunta kehittymään, ei pelkkää kasvukeskusta? Keski-Suomen kunnat ovat erilaisia ja jokainen kunta vaatii omanlaisen kehittämisstrategian. Kunnat panostavat vahvasti omaan elinvoimapolitiikkaansa ja maakunta huolehtii siitä, että palvelut ovat saatavissa koko maakunnan alueella. Kehittämispanoksia keskitetään suuremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi, mutta keskittämisen kohteet haetaan koko maakunnan alueelta esim. kohdentamalla rahoitusta ja kehittämistoimia kunnan valitsemiin painopisteisiin. Maakunnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että kasvupalveluissa hyödynnetään täysimääräisesti myös maaseudun kehittämiseen varatut resurssit. Kevään 2017 aikana mietitään kasvupalveluiden ja maaseudun kehittämisen yhdyspintaa. 4. Miten tunnistetaan maakunnan erityispiirteet? Erityispiirteet tullaan tunnistamaan käynnistyvässä maakuntastrategiatyössä. Työ tehdään käymällä laajaa ja monialaista keskustelua sekä ottamalla huomioon eri toimijoiden näkökulmat. Samalla etsitään vahvuuksia, joissa Keski-Suomella voisi olla kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. 5. Kuinka toimitaan maakunnan rajan yli? Hyödyntämällä kansainvälisesti parasta osaamista, edistämällä maakunnan yritysten ja muiden toimijoiden kansainvälistymistä, olemalla avoin ja yhteistyöhakuinen muiden alueiden suuntaan, etsimällä synergiaetuja. Yritykset eivät tunnista jatkossakaan maakuntien hallinnollisia rajoja, joten palvelujen olisi oltava joustavia maakuntien raja-alueilla. 6. Kuinka turvataan paikallinen osaaminen? 13

14 Kehittämällä maakuntaa tasapainoisesti ja siten, että paikalliset toimijat edistävät paikallisen osaamisen kehittymistä omalla toiminnallaan. 7. Mikä on maakunnan ja kunnan välinen yhteistyö työllistämisessä? Hoitavatko kunnat jatkossa vaikeimmin työllistyvät ja yksityiset yritykset paremmin työllistyvät? Mikä sitten on maakunnan rooli? Millainen rooli kunnan työllisyyspalveluilla on jatkossa? Hoitaako maakunta pitkäaikaistyöttömän työllistämisen? Kuka maksaa Kela-sakkomaksut? Kunnan ja maakunnan roolit vaativat vielä selkiyttämistä. SOTEn siirtyessä maakuntaan kunnan rooli muuttuu nykyiseen verrattuna. On mahdollista, että kunnalta poistuu myös työmarkkinatuen rahoitusvastuu. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kunnalla on yleisen toimialan puitteissa valtuudet määritellä roolinsa työllisyydenhoidossa. Kasvupalvelujen osalta kunnan yhtiö voi myös tuottaa kasvupalveluja. Erityisesti tukea tarvitsevien asiakkaiden prosessissa kunnalla voisi olla roolia asiakkaan ohjauksessa silloin, jos asiakkaalla ei ole itsellään kykyä ottaa vastuuta omasta työllistymisestään. Kunta on tärkeä työllisyyden edistäjä omalla alueellaan ja se voi monilla toimilla edistää esim. kunnan työllisyysastetta (nuorisotoimi, koulutus, elinvoimapolitiikka jne.). 8. TE-toimiston henkilöstöllä on karu tilanne. Miten iso muutos hoidetaan henkilöstön näkökulmasta? Henkilöstö on vahvasti mukana uudistuksen eri tasojen valmistelussa. henkilöstölle on myös osaamisen kehittämisohjelma sekä muita tukiprosesseja, joilla tuetaan henkilöstöä muutostilanteessa. Henkilöstölle aukeaa myös uusia mahdollisuuksia muutoksessa. Keski-Suomen TEtoimiston henkilöstö on maan nuorin ja koulutetuin ja heillä on erittäin vahvaa osaamista työllisyysja elinkeinopalvelujen kentässä. Jo nyt on nähtävissä, että he ovat kysyttyjä työntekijöiden mm. yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta. 9. Mistä maahanmuuttajat hakevat palvelunsa? He ovat haavoittuva ryhmä, joka ei ole parhaimmassa asemassa valitsemaan palveluntuottajaa. Maakunnalla on useita asiakasryhmiä, joiden palvelut edellyttävät asiakasryhmän erityispiirteiden huomioon ottamista. Maahanmuuttajat ovat yksi näistä. Erityispiirteet otetaan huomioon mm. palvelun järjestämisessä ja muotoilussa, palvelujen tuotannossa sekä palveluohjauksessa. 10. Mitä tarkoittaa yhden luukun periaate? Sujuvuutta, asiakkaan tuntemista, verkostoa (joka ei sijaitse samassa talossa)? Yksi luukku ei voi olla yksi henkilö tai puhelinnumero. Yksi luukku tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakas ei etsi palvelua eri palveluntuottajilta, vaan palveluntuottajat välittävät asiakasta koskevat liidit toisilleen. Vaikka yksi luukku on enemmän verkosto kuin toimipiste, se edellyttää sitä, että palvelut on suunniteltu, muotoiltu ja yhteen sovitettu siten, että ne näyttäytyvät asiakkaalle yhtenäisenä palvelukokonaisuutena olipa sitten kyseessä valtakunnan tai maakunnan kasvupalvelu tai kunnan elinvoimapalvelu. 11. Kuinka kunnat pysyvät elinvoimaisena? Tarvitseeko maakunnan olla niin vahva? Maakunnan vahvuus on kuntien etu ja kuntien vahvuus on maakunnan etu. Molempien pitää edistää toistensa vahvuutta ja huolehtia aktiivisesti omasta vahvuudestaan. Maakuntauudistuksessa kuntien rooli muuttuu. Niiden päätehtävinä ovat sivistys, tekninen toimi sekä elinvoimapalvelut. Kunnat ovat vastuussa elinvoimasta, maakunta tukee omalta osaltaan kuntien elinvoiman kehittämistä mm. hankerahoituksella. 14

15 12. Kuinka sijoittumispalvelut toimivat? Sijoittumispalvelut ovat enemmän kuntien elinvoimatehtäviin kuuluva palvelu ja niiden toimivuus on kiinni siitä, miten kunnat panostavat niihin. Maakunta voi edistää kehittämispolitiikalla yritysten sijoittumista alueelle. 13. Mikä kunnalle jää rooliksi? Tällä ei vaikuteta kunnan päätöksiin Kuntien päätehtäviä ovat sivistys, tekninen toimi sekä elinvoimapalvelut. Kunnalla on yleisen toimialan puitteissa valtuudet määritellä itse roolinsa. Kunnan yhtiö voi toimia myös kasvupalvelun tuottajana kilpailullisilla markkinoilla. 14. Kuinka työllisyyspalvelut saadaan kuntoon? Panostamalla työttömyyden ennalta ehkäisyyn, kuten siihen, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita sekä nuoret saavat oikean suuntaista ammatinvalinnan ohjausta. Ratkaisemalla yritysten rekrytointiongelmia. Varmistamalla riittävät resurssi asiakkaiden ohjaukseen. Poistamalla pullonkaulat eri palvelujen väliltä, jotta asiakas saa tarvettaan vastaavan palvelun oikea-aikaisesti. Tekemällä laajaa monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. 15. Kuinka koulutus vastaa markkinoiden tarpeita? 16. Kuinka yritysnäkökulma tulee koulutuksessa huomioon? Kuinka nuorille saadaan tietoa paikallisesta yrittäjyydestä? Koulutussisältöjen tulee reagoida paremmin työmarkkinoiden muutoksiin ja ennakoida niitä. Koulutussektorin ja yritysten välistä yhteistyötä pitää merkittävästi vahvistaa. Koulutuksessa pitää panostaa tutkintojen ja koulutustasojen ohella erityisesti yritysten tarvitsemien osaamisten lisäämiseen. Oleellista on huolehtia siitä, että kasvualoille on tarjolla laadukasta osaavaa työvoimaa, jolla on hyvä motivaatio. Myös opiskelijavalinnassa pitää panostaa kyvykkyyden lisäksi motivaatioon. Nuorille saadaan tietoa paikallisesti yrittäjyydestä esim. yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kautta. MAASEUTU 1. Kuinka saadaan koko maakunta kehittymään, ei pelkkää kasvukeskusta? Yhteistyöllä, verkostoja kehittämällä sekä toimipisteiden sijoittelulla. 2. Kuinka toimitaan maakunnan rajan yli? Voiko ympäristöterveydenhuolto jatkua yli maakuntarajojen? Kuinka eläinlääkäripalvelut toimivat yli maakuntarajojen? Voisiko päivystys toimi yli maakuntarajojen? Mitä tehtäviä resursoidaan maakuntien välisenä yhteistyönä? Ovatko resurssit riittävät, esim. yksi alkoholitarkastaja ei riitä Keski-Suomeen? Kalatalous ja liikenne ovat jo maakuntien yhteinen. Nämä ovat maakuntien välisiä sopimuskysymyksiä, jotka ovat tässä vaiheessa avoinna. 3. Mitä tarkoittaa yhden luukun periaate? Sujuvuutta, asiakkaan tuntemista, verkostoa (joka ei sijaitse samassa talossa)? Yksi luukku ei voi olla yksi henkilö tai puhelinnumero. Voisiko toimipisteverkkoa ja yhtä luukkua rakentaa niin, että kerran elämässä tarvittavat palvelut ovat kaukana ja monta kertaa vuodessa tarvittavat palvelut lähellä? Palveluprosessi on määriteltävä ja suunniteltava jokaisessa tehtävässä erikseen. Yksi luukku voi tarkoittaa esim. verkostoa tai tiimi. Palveluiden järjestäminen suunnitellaan myöhemmin. 4. Kuinka kunnat pysyvät elinvoimaisena? Tarvitseeko maakunnan olla niin vahva? 15

16 Kunnat vastaavat itse omasta elinvoimastaan. yhteistyöllä maakunnan kanssa. 5. Kuinka palvelut sujuvat kunnan, maakunnan ja toisten maakuntien kesken? Riippuu siitä, miten palvelut rakennetaan. yhteistyön toimivuus olennaista. Tavoitteena toimivat ja sujuvat palvelut (palvelulupaus). 6. Voiko sama henkilö hoitaa maatilalla ainakin muutamaa tehtävää? Näin säästyisi viljelijän työaikaa, kun samalla käynnillä tarkastetaan useampi asia. Kyllä, tähän pyritään. Sama henkilö tai tarvittaessa tiimi voi huolehtia useasta tehtävästä samanaikaisesti tilakäynnillä. 7. Kuinka maakunta huolehtii, että viranomaistoiminnat eivät haittaa maatilan yritystoimintaa? Pyritään asiakaslähtöiseen palveluun. 8. Maatilayrittäjät tarvitsevat samanlaista kasvupalvelua! Tarvitaan maakunnallista elinvoimaa! Miten? Asia on juuri näin! Etsitään vaihtoehtoja kasvelupalvelujen tuottamiseen myös maatilayrityksille. Valmistelun aikana käydään yhdyspintakeskustelua kasvu- ja työllistämispalveluiden kanssa. 9. Kuinka estetään, että yksikään maatila ei lakkaisi vuodesta 2019 eteenpäin? Kuinka maatalous säilytetään? Toimintaympäristön kehittäminen, kuntien ja kehittämisyhtiöiden roolin ja yhteistyön vahvistaminen maakunnan kanssa. Haetaan toimivampia malleja. 10. Miten huolehditaan huoltovarmuudesta? Yhdyspinnat turvallisuus ja varautuminen -työryhmän kanssa. 11. Kuinka maatilojen byrokratia saadaan pienemmäksi? Sähköiset palvelut, yhden luukun periaate, yhteisiä tarkastuksia. 12. Kuinka tiet saadaan kuntoon reuna-alueilla? Kyse on strategisista valinnoista. 13. Kuinka digitaaliset verkot toimivat? Onko laajakaista kunnossa? Mikä ovat digin toimintavarmuus? Puutteellisesti, laajakaista ei ole kunnossa koko maakunnassa. 14. Onko pieneläinpuoli välttämätöntä julkisissa eläinlääkäripalveluissa? Vai onko riittävästi töitä lääkäreille? Asiaa on selvitettävä. 15. Kuinka päivystysalueet eivät muodostu kohtuuttoman laajaksi? Palvelulupausasia. 16. Onko maatilojen konsultointi kunnilla ja ProAgrialla? Voi olla näillä ja lisäksi esim. kehittämisyhtiöillä ja yksityisillä palveluntuottajilla. 17. Lomittajien saatavuus on vaikeutunut: johtavat lomittajat todella kaukana, asiointi hankalaa. Kuinka palvelu menisi parempaan suuntaan? Palvelulupaukseen liittyvä. Sähköisten palveluiden kehittäminen ja palveluprosessien kehittäminen. 16

17 18. Ympäristöterveydenhuollon palvelut ovat todella tärkeitä, esimerkiksi Elosen leipomon homman on toimittava Tähän pyritään. 19. Maatilayritykset ovat normaaleja yrityksiä. Voisiko lomituspalvelut siirtyä enemmän heidän omalle vastuulleen? Palveluja voidaan ostaa lomituspalveluyrityksiltä ja edistää lomitus/monialayrittäjyyttä. Tällä hetkellä lomitus on lakisääteinen palvelu. 20. Miten asiakasnäkökulma tuodaan henkilöstöryhmiin? Esimerkiksi maaseutupalvelut, joissa osa on kunnissa ja osa tulee maakuntaan. Ajateltava kokonaisuutena, sillä asiakkaan näkökulmasta ovat samaa palvelua. Kehitetään yhteistyötä ja verkostoja maakunnan ja kuntien kesken. 21. Maatalouslomituksessa ollaan Keuruun alaisina, miten käy niille, jotka ovat Sysmän kunnan palveluiden piirissä? Miten heidän muutostuki varmistetaan? On maakuntien keskinäinen sopimusasia, miten tällä hetkellä Sysmän palveluiden piirissä olevien palvelut hoidetaan jatkossa. Asiakasviestintä on tärkeää ja sekin on maakuntien yhteinen asia. 17