Tuloksia esimiestyöllä ja pitkäjänteisellä työkykyjohtamisella case Metsä Group

Transkriptio

1 Tuloksia esimiestyöllä ja pitkäjänteisellä työkykyjohtamisella case Anna Back,johtava työterveyslääkäri Carita Borgenström, työhyvinvointipäällikkö, Timo Pynnönen, henkilöstöpäällikkö, Mikko Kosonen, työterveyslääkäri, Terveystalo Back, Borgenström ja Pynnönen

2 Metsä Wood Suolahti Back, Borgenström ja Pynnönen Metsä Wood

3 - vastuullinen metsäteollisuuskonserni tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva ja kestävästi kasvatettu pohjoinen puu Liiketoiminta-alueet: Pehmo- ja ruoanlaittopaperit / Metsä Tissue Ensikuitukartongit / Metsä Board Sellu / Metsä Fibre Puutuotteet / Metsä Wood Puunhankinta ja metsäpalvelut / Metsä Forest in korkealaatuisissa tuotteissa yhdistyvät uusiutuva raaka-aine, asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys sekä innovatiivisuus. in liikevaihto vuonna 2014 oli 5,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin henkilöä. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. in emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin suomalaista metsänomistajaa. in arvot vastuullinen tuloksenteko, luotettavuus, yhteistyö ja uudistuminen Back, Borgenström ja Pynnönen

4 Työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon tavoitteet 2015 Konsernitasoiset työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon tavoitteet määritetään toimintasuunnitelmassa. 1. Sairauspoissaolojen vähentäminen ja työkyvyttömyysriskien ehkäiseminen toimenpiteitä kohdentamalla. Sairauspoissaolotavoite 3 %. (Sp% oli 3,7 vuonna 2014) 2. Työterveystoiminnan suuntaaminen ennakoivaan toimintaan Ennakoivaa toimintaa on 59 % ja sairaanhoitoa 39 % (KELA 0 noin 2 %:a). 3. Työterveyshuollon kustannustehokkuuden parantaminen Tavoitteena työterveyskustannusten nousun talttuminen sisällöstä ja toiminnan laadusta tinkimättä. Konsernitasoisten tavoitteiden pohjalta kunkin liiketoimintapaikkakunnan yksikkö määrittelee yhdessä paikallisen työterveyden kanssa tavoitteensa sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi Back, Borgenström ja Pynnönen

5 Työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon mittarit tärkeässä roolissa Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan kvartaaleittain paikallisesti työterveyshuollon ohjaus- ja seurantaryhmässä Raportit työterveyshuollosta Toimintasuunnitelmaan määritettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen Toteutuneet työterveysneuvottelut Jäljellä olevaan työkykyyn sopeutetun työn toteutuminen (Toteutuneet / ei toteutuneet ) Työterveyspalveluiden palvelujen saatavuus Ammatillisen kuntoutuksen tyyppi ja tapausmäärä Osasairauspäivärahatapausten määrä Työterveyshuollon kustannukset Raportit palkkapalvelusta Työpaikkakohtaisten työkyvyttömyyseläketapausten määrä ja kustannukset Työpaikkakohtaiset kuntoutustukitapaukset määrä ja kustannusriski Työpaikan sairauspoissaoloprosentti Dokumentoidut työkykysuunnitelmat Dokumentoidut esimiesten varhaisen tuen keskustelut Raportit työhyvinvointipalveluista Sairauspoissaolokertymät. Henkilöiden määrä ja sairauspoissaolopäivien määrän kehitys sairauspoissaoloryhmittäin (1-13 pv, pv ja 30 päivää tai sen yli) Henkilöt, joilla ei ole sairauspoissaoloja tarkastelujakson aikana Työterveyshuollon kustannukset Back, Borgenström ja Pynnönen

6 Yhteistyöllä vaikuttavuutta työkykyyn Työhyvinvoinnin tavoitteiden ja mittareiden avulla konsernissa tunnistetaan tiiviimpää yhteistyötä vaativat liiketoimintayksiköt Yhteistyössä: työntekijä esimies paikallinen johto henkilöstöhallinto mukaan lukien konsernin johtava työterveyslääkäri ja työhyvinvointipäällikkö paikallinen työterveyshuolto työsuojelu Avaintekijät vaikuttavuuteen Jäljellä oleva työkyky Sopeutettu työ Yrityksen ja työterveyshuollon välinen yhteistyö Työterveyshuollon resursointi ja sen kohdentaminen Nopea toiminta ja yhteistyöpalaverikäytäntöjen napakoituminen Nopeampi aikataulu pienemmällä porukalla Työterveysneuvottelut Työkykysuunnitelmat Esimiestyö yrityksessä Varhaisen tuen keskustelut Taustalla SV- ja työterveyshuoltolain muutokset (6/2012), jotka edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyky uhkaa heikentyä. Tähän liittyy myös sairauspoissaolotodistuksen (nk. A-todistus) muodon uusiutuminen Back, Borgenström ja Pynnönen

7 CASE Suolahti Suolahden havu- ja koivuvaneritehtaat ovat osa Metsä Woodia Tapana toimia (ei päivitellä) Back, Borgenström ja Pynnönen

8 KARKEA ANALYYSI LÄHTÖTILANTEESTA 1. Vastuut (työterveyshuolto/henkilöstöhallinto/esimies/tehtaanjohto/työntekijä) olivat epäselvät ja toimintaympäristö sekava arkeen hämmennystä. 2. Paljon ja monenlaista näennäisesti tärkeää työterveyshuollon toimintaa, millä ei ollut selkeää tavoitetta. Ylimitoitettu resursointi ja kohdistamaton toiminta aiheuttavat turhia kustannuksia. 3. Päätöksentekoa ohjasi SAIRAUS, vaikka työelämässä päätöksenteon ohjaajana pitää olla TYÖKYVYN siksi meillä on TYÖterveyshuolto Back, Borgenström ja Pynnönen

9 Tavoitteet ja mittarit Sairauspoissaoloprosentin laskeminen ja sairastamisen kustannusten ( ) aleneminen Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolojen aleneminen Panos-tuotossuhteen optimointi (työterveyshuollon kulu- ja kustannuskuri) Terveysprosentti (työntekijät, joilla cum 12 kk aikana ei ole lainkaan sairauspoissaoloja) Työtyytyväisyys Työkyvyttömyysriskihenkilöiden määrä ja toteutuneet varhaisen tuen keskustelut ja työkykyneuvottelut Back, Borgenström ja Pynnönen

10 Selkeästi sovitut roolit ja vastuunjako tärkeää Työterveyshuolto Arvioi työntekijän työkyvyn, tunnistaa työkykyrajoitteet ja määrittää jäljellä olevan työkyvyn sekä arvioi kirjallisesti työkykyrajoitteen keston Vastaa siitä, että työkyvyn palauttamiseksi tehtävät toimet käynnistyvät viipymättä. Poimii aktiivisesti tilastojen ja käyntien kautta mahdolliset uudet riskitapaukset käsittelyyn jo ennen kuin ongelmat aiheuttavat työkyvyn alenemaa. Tekee tiivistä yhteistyötä lähiesimiesten kanssa niin seurannan kuin tukitoimien toteuttamisenkin osalta. Työterveyshuollon tulee myös NÄKYÄ tehdaslattialla. Työsuojeluorganisaatio ja sen edustajat Seuraa ja ilmoittaa havaituista yksilö- tai työyhteisötasonongelmista. Ilmoitus työnantajalle ei työterveyshuoltoon! Ei päätä toimenpiteistä, mutta toimii tarvittaessa asiantuntijaroolissa Back, Borgenström ja Pynnönen Työnantaja Yhteen sovittaa työntekijän työkyvyn ja työtehtävän. Ottaa vakavasti työterveyshuollon viestit ja pyrkii korjaamaan työkykyä uhkaavat epäkohdat välittömästi. Ottaa yhteyttä työterveyteen havaittuaan yksilö- tai työyhteisötason ongelmia. Lähiesimies päättää oman työryhmänsä työntekijän työkyvyn tukemisesta, kuten tehtävän vaihdosta, työvuoromallista, työnopastuksesta, tehtäväsisällön muokkaamisesta jne. (=sopeutettu työ). Huom! Lähiesimies on väärä henkilö ottamaan kantaa terveyteen /sairauteen. Työkyky ja siihen sopeutettu työtehtävä on lähiesimiehen tehtäväkenttää. Luottamusmiehet Seuraa ja ilmoittaa havaituista yksilö- tai työyhteisötasonongelmista. Ilmoitus työnantajalle ei työterveyshuoltoon! Toimii tarvittaessa asiantuntijana työsuhteen jatkumiseen liittyvissä työkykytapauksissa.

11 Esimerkki korjaavista toimenpiteistä: työterveysneuvottelu (ent. TYKY) AIEMMIN Palaverit (ajankohta) sovittiin Palaveri määrätään työajalle (scheema) - kutsujana HR tai työterveyshuolto - kutsujana työterveyshuolto - aikaa arvottiin ja siirreltiin - aika pitää - esimies ei päässyt paikalle - esimies aina paikalla - paljon työntekijän peruutuksia - työntekijä ei voi perua (työaikaa) NYT Paikalla työterveyslääkäri, työntekijä, henkilöstöpäällikkö, luottamusmies (-t), työterveyshoitaja ja mahd. jopa esimies Muistion laati HR päällikkö (5 sivua) Päätökset usein päällikkötasolta Sovituista toimista toteutukseen n. 1-5 viikkoa Seuranta uuden palaverin kautta Paikalla työterveyslääkäri, työntekijä sekä esimies Muistion laatii työterveyslääkäri (1 sivu) Lähiesimies päättää Sovitut toimet toteutukseen per heti Pääsääntöisesti esimies seuraa, työntekijä tukeutuu työterveyshuollon palveluun tarpeen mukaan Back, Borgenström ja Pynnönen

12 Saavutetut tulokset Poissaolojen vähentyminen Tehdas Maksettujen poissaolojen vähennys (h) säästö ( ) Koivuvaneritehdas; 7,0% 3,8% 5289 tuntia Havuvaneritehdas; 7,4% 4,2% 6584 tuntia Laskennallinen hyöty: toteutuneet työtuntimäärät olivat v ja 2014 samalla tasolla Kulukuuri eli toimintamenot = tth kustannukset Toimintatavan muutoksen tuoma kokonaissäästö 2014 oli Työterveyskustannusten lasku: Koivu: 13% Havu: 32% Terveysprosentin positiivinen kehitys : 24,5% 28,5% Työkyvyttömyysriskihenkilöiden määrän lasku : 14,5% 9,5% (työntekijät, joilla sairauspoissaoloja 30 päivää, %-osuus kaikista) Jos laskenta suoritetaan Terveystalon ilmoittamien poissaolopäivien kautta (sis. lomat, viikonloput, scheema vapaat, sairauspäivärahapäivät yms.) ja kuluna käytetään 300 /pv, on laskentatulos: Koivu (7118 pv 4174 pv)*300 /pv = Havu (4357 pv 2433 pv)*300 /pv = ,46 milj Back, Borgenström ja Pynnönen

13 Muutos on toiminut myös työhyvinvoinnin kannalta (työyhteisökyselyjen tulokset 2013 ja 2014) AIHEALUE Metsä Wood Sorvit Hartola Lohja Punkaharju Kerto-tehdas Punkaharjun Vaneritehdas Suolahti 1 Luottamus yrityksen tulevaisuuteen 0,33-0,73-0,39-0,30 0,44 0,73 2 Oleelliseen keskittyminen 3 Tavoitteet * -0,17-0,82-0,45-0,43-0,27 0,06 4 Toiminnan jatkuva kehittäminen 0,38-0,53 0,36 0,02 0,04 0,78 5 Vastuualueiden selkeys 0,18-0,01 0,28 0,38-0,12 0,24 6 Sovittujen asioiden toteutuminen 7 Sisäinen yhteistyö 0,16-0,49 0,35 0,19-0,42 0,50 8 Kehittymismahdollisuudet 0,21-0,57 0,10 0,02-0,05 0,50 9 Osaamisen hyödyntäminen 0,15-0,07 0,27-0,28 0,00 0,40 10 Lähtöherkkyys -0,10-0,02-0,02-0,53-0,09 0,01 11 Työn mielekkyys 0,03-0,20 0,23-0,20-0,12 0,18 12 Työn haasteellisuus 13 Kehitysehdotukset 14 Työhyvinvointi 0,22-0,52 0,41-0,02-0,16 0,58 15 Arvostus 0,17-0,24 0,27 0,04 0,04 0,28 16 Epäkohtiin puuttuminen 0,40-0,02 0,92 0,42-0,08 0,56 17 Yhteistyö esimiehen kanssa ** 0,60 0,73 0,81 0,67 0,28 0,63 18 Palautteen saanti 0,44 0,12 0,77 0,65 0,08 0,48 19 Tiedonkulku 0,32-0,19 0,95-0,15 0,04 0,46 20 Kehityskeskustelut *** -0,20 0,11-0,13-0,53-0,76 0,18 21 Päätäntävalta omassa työssä 0,12 0,79 0,29 0,02 0,03 0,12 22 Työturvallisuus 0,18-0,10 0,36-0,02 0,14 0,24 MUUTOS 0,00-0,33 0,11-0,19-0,22 0,18 *) Vuoden 2013 aihealueet 1, 17 ja 18 yhdistetty **) Vuoden 2013 aihealueet 19 ja 20 yhdistetty ***) Vuoden 2013 aihealueet 23 ja 24 yhdistetty 14

14 Metsä Wood Suolahden vaneritehtaat - yhteistyö työterveyden näkökulmasta Työntekijöitä työterveyden resurssit tehtaan omalla työterveysasemalla Työterveyshoitaja kokoaikaisesti, viitenä päivänä viikossa Työterveyslääkäri kahtena päivänä viikossa (muina päivinä lääkäriasemalla) Työfysioterapeutin työpaikkatyö (selvitykset, ohjaukset) noin yksi päivä viikossa sekä yksilövastaanotto yhtenä päivä viikossa Toimintojen tehostus, mitä muutettiin Työterveyshuollon toimintojen tehostaminen aloitettiin 10/2013 yhteistyössä Työnjakoa ja vastuita selkeytettiin molemmin puolin yrityksen ja työterveyden välillä Sopeutettu työ otettiin käyttöön Työterveysneuvottelujen kynnystä madallettiin Hoitopolut varmistettiin Huomionalainen työ kartoitettiin sekä aloitettiin työpisteohjaukset tuotannossa Kosonen

15 Yhteistyössä saavutetut tulokset Asenteet muuttuivat ENNEN terve sairas NYT työkykyinen rajoitetusti työkykyinen - työkyvytön Toiminta kohdennettiin tarkasti valittuihin asioihin joista saatiin kustannustehokuutta Kokonaissairauspoissaolopäivien vähennys 4867 päivää = -7,9 pvä/ hlö TULE- sairauspoissaolopäivien vähennys 1730 päivää Säästöä kertynyt 2014 vuonna (4867 x 300 ) Kosonen

16 Kaikenpituiset sairauspoissaolot vähenivät Sairauspoissaolopäivien vähennys / hlö 7,9 päivää, yhteensä 4867 päivää Kokonaissairauspoissaolot pituuksien mukaan >30pv 15-30pv 1-14pv Suolahden havuvaneritehdas Suolahden koivuvaneritehdas Kosonen

17 Työkyvyn ja työn yhteensovittamisen kautta erityisesti TULEsairauspoissaolopäivissä huomattava lasku (1730 päivää) Tuki- ja liikuntaelin sairauspäivien muutos % -44% Suolahden havuvaneritehdas Suolahden koivuvaneritehda Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Kosonen

18 Toiminnan painopisteitä 2015 Työhön paluun suunnitelmat jo aikaisemmassa vaiheessa esimerkiksi operaatioiden jälkeen Kuntouttavien toimien vahvistaminen tuen ja seurannan avulla Työpaikalla työkierron tehostaminen ja esimerkiksi urasuunnittelun käyttöönotto jolla pyritään ehkäisemään TULE -vaivoja Tavoitteena sairauspoissaoloprosentin laskeminen MG:n tavoitteeseen (alle 3%) tehostetulla ja kohdennetulla yhteistyöllä Kosonen

19 Back, Borgenström ja Pynnönen Metsä Wood