Kielikeskuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 1 Ohjauksen toteuttamissuunnitelma Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen tehtävänä on kehittää ja toteuttaa viestintä- ja kielikoulutusta perus- ja jatko-opiskelijoille sekä henkilökunnalle opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Kielikeskus edistää ja tukee yliopiston kansainvälistymistä ja kielipolitiikan toteuttamista. Keskeisimpänä tavoitteena on ohjata yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa kasvamaan ja kehittymään vakuuttaviksi viestijöiksi, jotta he voivat toimia oman alansa asiantuntijoina kaikilla tarvitsemillaan kielillä. Kielikeskus järjestää tutkintoasetusten edellyttämät viestintä- ja kieliopinnot kaikille yliopiston perusopiskelijoille ja antaa ajantasaista ja laadukasta viestintä- ja kielikoulutusta akateemisen opiskelun ja työelämän tarpeisiin sekä ohjaa opiskelijoita opiskelutaitojen, itseohjautuvuuden ja itsenäisen oppimisen kehittämiseen. Kielikeskuksen opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkintoon vaadittavat viestintä- ja kieliopinnot opintopolkunsa oikeassa vaiheessa ja määräajassa niin, että ne mahdollisimman hyvin tukevat sekä akateemisten opiskelutaitojen että opinnoissa ja työelämässä tarvittavan viestintä- ja kieliosaamisen kehittymistä. Viestintä- ja kieliopintojen ohjaus rakentuu laadukkaan ohjauksen periaatteiden mukaisesti perusohjauksesta sekä täydentävästä ja tehostetusta ohjauksesta kielikeskuksen toimintaympäristöön mukautettuna. Ohjausta tehdään yhteistyössä tiedekuntien ja laitosten sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Jatkossa ohjausyhteistyö tiivistyy edelleen uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen toteuttamisen edetessä kaikkiin kandidaattiohjelmiin. UVKohjauksen toteuttamissuunnitelma esitellään erillisenä kokonaisuutena. Kielikeskuksen opetussuunnitelma Liite 1 Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen ohjauskartta

2 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 2 Ohjauksen muodot ja vastuut kielikeskuksessa Perusohjaus Tiedotus ja infot Viestintä- ja kieliopintojen tutkintovaatimuksista, suunnittelusta ja suorittamisesta tiedotetaan kielikeskuksen verkkosivujen, opintotietojärjestelmien ja infojen kautta. Tiedotuksesta vastaavat kielikeskuksen opettajatiimit ja koulutuspalvelujen lähipalvelut (opintopäällikkö, koulutussuunnittelija, suunnittelija). Aloittaville perustutkinto-opiskelijoille järjestetään orientaatioviikolla tiedekuntakohtaiset viestintäja kieliopintoinfot, joissa opiskelijaa ohjeistetaan suunnittelemaan viestintä- ja kieliopintojensa opintopolkua ja laajemmin hahmottamaan viestinnällistä ja kielellistä osaamistaan ja kehittämistarpeita suhteessa opintoihin ja työelämään. Alkuinfoista vastaavat kielikeskuksen tiedekuntatiimit ja opintopäällikkö. Tiedekuntakohtaisten infojen lisäksi laitokset tilaavat infoja pienemmille opiskelijaryhmille erilaisista viestintä- ja kieliopintoihin liittyvistä teemoista. Opiskelijoiden ohjauksesta UVK-opintoihin vastaavat ensisijaisesti laitosten HOPS-ohjaajat ja tutorit. Kansainvälisille vaihto-opiskelijoille järjestetään orientaatioviikolla info kielikeskuksen toiminnasta ja erityisesti vaihto-opiskelijoille suunnatuista kielten opintojaksoista. Infosta vastaavat kielikeskuksen opettajat ja opintopäällikkö. KV-maisteriohjelmissa perehdytys viestintä- ja kieliopintoihin on osa aloittavien opiskelijoiden yleistä perehdytystä ja sitä tehdään yhteistyössä kielikeskuksen opintojaksojen opettajien ja ohjelmakoordinaattorin kanssa. Yleinen opintoneuvonta Kielikeskuksen yleisen opintoneuvonnan tavoitteena on, että opiskelija pystyy rakentamaan omien tavoitteidensa mukaisen ja tutkinnolleen relevantin oikea-aikaisen viestintä- ja kieliopintopolun, jossa on otettu huomioon myös mahdolliset tukitoimenpiteet, aiemmin hankittu osaaminen, kansainvälistymistä edistävä kielellinen ja kulttuurinen osaaminen sekä asiantuntijuutta tukevan monikielisen vuorovaikutusosaamisen kehittäminen. Opintoneuvonta on useimmiten yksilöllistä ja opiskelijan tarpeista lähtevää. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan ottamaan yhteyttä muihin ohjaustahoihin, esim. hyvis, työelämäpalvelut, kv-palvelut tai YTHS. Neuvonnasta vastaavat opintopäällikkö ja koulutussuunnittelija. Opintojakson aikana tapahtuva ohjaus Opettajien antama opintoihin liittyvä ohjaus opintojakson aikana sivuaa ryhmäohjauksen tavoitteita: tukee ja sujuvoittaa opiskeluprosessia, sitouttaa opiskelijaa tieteenalansa käytänteisiin ja vastuun ottamiseen omista opinnoistaan ja valinnoistaan. UVK-opinnoissa tavoitteena on, että kielikeskuksen ja ainelaitoksen ohjauskäytänteet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka tukee opiskelijan kiinnittymistä yliopistoyhteisöön ja asiantuntijuuden kehittymistä.

3 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 3 HOPS-tuki Laitokset vastaavat opiskelijoiden HOPS-ohjauksesta ja kielikeskus tekee laitosten kanssa yhteistyötä HOPS-ohjauksessa viestintä- ja kieliopintojen osalta. Kielikeskus tarjoaa laitosten HOPS-ohjaajille tietoa ja koulutusta opiskelijoiden viestintä- ja kieliopintopolun suunnittelun tukemiseen (tutkintovaatimukset, sisällöt, kansainvälistyminen, AHOT). Ohjauksesta vastaa opintopäällikkö ja koulutussuunnittelija. Opiskelijatutoreiden ohjeistus Kielikeskus osallistuu JYY:n järjestämään elokuun tutorkoulutuspäivään ja laatii tutoreiden muistilistan viestintä- ja kieliopinnoista. Opiskelijatutorit voivat tarvittaessa pyytää erillistä viestintä- ja kieliopintoohjausta tutorryhmilleen. Tutoreiden ohjeistuksesta vastaa opintopäällikkö. Opiskelijoiden ohjauksesta UVK-opintoihin vastaavat ensisijaisesti laitosten HOPS-ohjaajat ja tutorit. Kielikeskus vastaa ohjaajien ja tutoreiden koulutuksesta. AHOT / Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Viestintä- ja kieliopintojen AHOToinnista vastaa yliopiston kielikeskus. Opiskelijalla on mahdollisuus hyväksilukea aiemmin suorittamiaan viestintä- ja kieliopintoja nykyiseen tutkintoonsa yliopiston AHOT-linjausten ja tiedekuntien kanssa neuvoteltujen AHOT-periaatteiden mukaisesti. Opiskelijalla on myös mahdollisuus osoittaa aiemmin hankittu, tutkintoon pakollisena kuuluva viestintä- ja kieliosaaminen erikseen sovitulla näyttötavalla, esim. korvaavalla kokeella. Hyväksilukuun ja näyttöihin liittyvät ohjeistukset, periaatteet ja lomakkeet löytyvät kielikeskuksen verkkosivuilta ( ja AHOToinnista tiedotetaan opiskelijoille alkuinfoissa. Hyväksiluvuista vastaa opintopäällikkö. Kansainvälistymisen tuki ja ohjaus Jyväskylän yliopiston kielipolitiikan tavoitteena on, että yliopistosta valmistuvilla asiantuntijoilla on työelämän edellyttämä monipuolinen ja tieteenalarelevantti kieli-, viestintä- ja kansainvälistymisosaaminen. Kielikeskuksen tehtävänä on toiminnallaan tukea tavoitteen toteuttamista. Laitosten HOPSauksessa pyritään tuomaan esille kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisen eri vaihtoehdot: ulkomainen vaihto-opiskelu tai työharjoittelu, kotikansainvälistyminen ja kieli- ja kulttuuriopinnot. Kielikeskus tukee laitosten HOPSausta esimerkiksi ohjeistuksilla, miten vahvistaa tavoitteellisesti kieli- ja kulttuuriosaamista ennen vaihtoon lähtöä ja miten kielitaitoa voi kehittää vaihdossa sekä vaihdon jälkeen tai millaisia kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia kielikeskuksen laaja opetusohjelma tarjoaa. Kielikeskuksen kansainvälistyminen-verkkosivulla suunnittelun tueksi on laadittu espanjan, ranskan, saksan ja venäjän vaihtopolkuesimerkit sekä kotikansainvälistymisen todentamiseksi tietoa monikielisestä kulttuurienvälisen osaamisen MoKO-kokonaisuudesta: Yhteistyössä yliopiston kansainvälisten palvelujen kanssa järjestetään Jyväskylän yliopistoon tuleville vaihto-opiskelijoille orientaatioviikon kieli-infot ja ulkomaille vaihtoon lähteville info kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä opintojen suorittamisessa ja toimimisessa vaihtokohteessa. Infoissa käsitellään myös sitä, miten opiskelija voi tavoitteellisesti vahvistaa osaamistaan ennen vaihtoa sekä

4 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 4 mitkä ovat kielitaidon todentamisen mahdollisuudet kotiyliopistossa. Infoista vastaavat kielikeskuksen opettajat ja opintopäällikkö. Opiskeluun liittyvä ohjaus opintojakson aikana tukee kansainvälistymisvalmiuksien kehittämistä omassa yliopistossa ja tavoitteellisen kieliopintopolun rakentamista kv-vaihtoa tai työharjoittelua varten sekä kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä osana tutkintoa tai opintokokonaisuuksia. Opiskelijoita ohjataan valitsemaan myös opintojaksoja, joilla kehitetään monikielistä ja monikulttuurista osaamista sekä ohjataan tunnistamaan ja tuomaan esille saavutettuja taitoja. Kielikeskus tarjoaa opiskelijoille myös mahdollisuuden tuettuun kieliharjoitteluun ja ulkomaiseen työharjoitteluun sekä kieliopintoihin liittyviin opintomatkoihin ulkomaille. Ohjauksesta vastaavat kielikeskuksen ranskan, saksan ja venäjän kielen opettajat. Kielikeskuksen kv-yhdyshenkilönä toimii koulutussuunnittelija, joka antaa yleistä ohjausta kansainvälistymiskysymyksissä. Täydentävä ja tehostettu ohjaus kielikeskuksessa Ohjaustarpeet kielikeskuksen toiminnassa ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Opiskelijan opiskeluprosessin ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää yhä useammin opintojakson opettajalta yksilöllisen tuen tarpeiden tunnistamista ja opetuksen erityisjärjestelyjä tai ohjaamista muille asiantuntijoille. Opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata osaamista kehittäville tukiopintojaksoille, osaamista syventäville opintojaksoille tai AHOT-prosessiin aiemmin hankitun osaamisen osoittamiseksi tai hänelle voidaan tarjota mahdollisuus vaihtoehtoisiin suoritustapoihin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointineuvojat kielikeskuksessa Kielikeskuksessa työskentelee kaksi opiskelijoiden hyvinvointineuvojaa, joihin perustutkintoopiskelijat voivat ottaa yhteyttä erityisesti viestintä- ja kieliopintoihin liittyvissä pulmallisissa asioissa. Hyvinvointineuvojien tehtävänä on tarjota opiskelijalle keskusteluapua hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja tarvittaessa ohjata eteenpäin muille asiantuntijoille. Hyvinvointineuvojat toimivat yhteistyössä kielikeskuksen esteettömyysyhteyshenkilön kanssa. Kielikeskuksen hyvis-toiminnasta tiedotetaan opiskelijainfoissa ja verkkosivuilla kielikeskuksen-hyvis. Esteettömyys ja yksilölliset järjestelyt Opiskelijalla on mahdollisuus tarpeen mukaan yksilöllisiin opintojärjestelyihin. Yksilöllisistä järjestelyistä sovittaessa otetaan huomioon toimintakykyyn vaikuttavat seikat. Opiskelijaa ohjeistetaan ottamaan asiassa yhteyttä joko kielikeskuksen esteettömyysyhteyshenkilöön tai kyseisen kurssin opettajaan ennen kielikeskuksen kurssille tuloa. Opiskelijan luvalla otetaan tarvittaessa yhteyttä myös muihin asiantuntijatahoihin. Esteetön kielikeskus -verkkosivusto ohjaa opiskelijaa erilaisissa oppimisen haasteissa ja antaa ohjeita, miten toimia tai kehen ottaa yhteyttä eri tilanteissa: Englanninkielinen sivusto tarjoaa esteettömyysohjeistusta viestintä- ja kieliopintojen osalta kansainvälisille opiskelijoille:

5 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 5 barrierfree. Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukeminen vaatii monialaista yhteistyötä kielikeskuksen henkilöstön ja yliopiston eri toimijoiden kanssa. Erityisjärjestelyt lähtevät opiskelijan aloitteesta ja niiden laatu ja laajuus määritellään yhteistyössä opiskelijan, kielikeskuksen opettajien ja esteettömyysasioista vastaavien kanssa. Opintopäällikkö toimii kielikeskuksen esteettömyysyhteyshenkilönä. Jatko-opintojen ohjaus kielikeskuksessa Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu ( järjestää koulutusta ja ohjausta tiedekuntien tohtorikoulutettaville. Tohtorikoulutuksen osaamistavoitteissa ( on määritelty tohtorin ammatillisen asiantuntijuuden alueita, joista yksi on viestintäosaaminen. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut on saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Kielikeskus tarjoaa kursseja tieteellisessä viestinnässä suomeksi ja englanniksi ja ohjaa jatko-opiskelijoita soveltuvien kurssien valinnassa ja suorittamisessa. Tutkijakoulu järjestää lukukausien alussa infotilaisuudet uusille jatko-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi, joissa kielikeskus esittelee jatko-opiskelijoille suunnattua koulutustarjontaa ja ohjaa sopivien kurssien valinnassa. Näitä tilaisuuksia ja niiden materiaalia on myös tallennettu Moniviestimeen ja tutkijakoulun verkkosivulle, jotta niitä voidaan hyödyntää myös myöhemmin: Kielikeskus tiedottaa jatko-opiskelijoiden tieteellisen viestinnän opintotarjonnasta myös verkko-sivuillaan: Kielikeskuksen osalta jatko-opiskelijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta vastaavat opintojaksojen opettajat ja kehittämispäällikkö. Laatu ja arviointi Kielikeskuksen verkkosivuston ohjausosiota selkiytetään ja ohjeistusta suunnataan sekä opiskelijoille että laitosten opintojen ohjaajille. Opiskelijat tekevät UVK:n itsearvioinnin (mm. viestintä- ja kieliosaaminen, opiskelutaidot, monikielisyys, ammatti-identiteetti, uravalinta) osana opintojaksoa ja tuloksia käsitellään ryhmäohjauksessa ensimmäisen ja kolmannen vuoden keväällä. Opiskelija käyttää tuloksia oman opintopolkunsa arviointiin ja suunnitteluun ja ohjaaja voi tukea opiskelijaa paremmin kriittisissä opintopolun kohdissa. Kielikeskuksen kandidaatti-, maisteri-, ja tohtorikoulutettaville järjestetystä opetuksesta kerätään palaute yliopiston yhteisellä palautelomakkeella ja palautteesta saadaan kooste laitokselle kerran lukukaudessa. Tarvittaessa kurssipalautteesta on saatu koosteita ja otteita myös lukuvuoden aikana. Palautetta käytetään opetuksen suunnitteluun ja opetusmenetelmien valintaan. Perustutkintoopiskelijoilta kerätään palautetta Know your students -kyselyllä joka toinen vuosi. Know your students -kysely antaa tehokkaammin tietoa opetuksen kehittämistyöhön kuin yleisemmällä tasolla oleva yhteinen kurssipalautekysely. Uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot antavat mahdollisuuden saada

6 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 6 prosessipalautetta opetuksen aikana koko opiskelija kandidaattiopintojen ajan. Tiivis yhteistyö laitoksien kanssa tuo UVK:n myötä palautetta myös laitoksien opetushenkilökunnalta. Palautetta saadaan myös erilaisissa infotilaisuuksissa ja muiden koostamana esimerkiksi yliopiston tutkijakoululta ja ylioppilaskunnalta. Ohjauksesta vastaava henkilöstö kielikeskuksessa: Opintojaksojen opettajat sisällöllinen ohjaus ja muu opiskeluun liittyvä ohjaus opintojakson aikana Opintopäällikkö yleinen opintoneuvonta, AHOT, esteettömyys ja yksilölliset järjestelyt Koulutussuunnittelija yleinen opintoneuvonta ja kansainvälistymisohjaus Suunnittelija ohjaukseen liittyvä tiedotus eri muodoissaan Kehittämispäällikkö jatko-opiskelijoille tarjottavan viestintä- ja kielikoulutuksen neuvonta

7 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 7 Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. OHJAUKSEN MUODOT: Alkuvaiheen ohjaus viestintä- ja kieliopintojen suorittamiseen - viestintä- ja kieliopintoinfot uusille opiskelijoille - opintojen suunnittelu ja HOPS: tutorit ja HOPS-ohjaajat - aiemmin hankitun viestintä- ja kieliosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Hyvinvointi ja opintojen esteetön eteneminen - esteetön opiskelu kielikeskuksessa ja yksilölliset järjestelyt - kielikeskuksen hyvinvointineuvojien esittelyt ja tarvittaessa opiskelija voi ottaa heihin yhteyttä erityisesti viestintä- ja kieliopintoihin liittyvissä asioissa Oman osaamisen itsearviointi ja kehittämistarpeiden hahmottaminen - viestintä- ja kieliosaamisen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden arviointi itsenäisesti, HOPSohjauksessa tai osana opintojaksoja Ohjaus osaamista tukeville ja kehittäville / laajentaville ja syventäville opintojaksoille - opiskelija voi hakeutua tai opintojakson opettaja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan sellaisille opintojaksoille, joilla hänen on mahdollista vahvistaa osaamistaan (esim. Våga tala, esiintymisvarmuuden kehittäminen, tukea kirjoittamiseen) - yksilöllisen viestintä- ja kieliopintopolun mukaisesti uuden kielen opiskelun aloittaminen tai olemassa olevan kielitaidon vahvistaminen Kansainvälistymissuunnitelma - opiskelija laatii ohjatusti kansainvälistymissuunnitelman (HOPS tai opintojaksolla), jossa pohtii mahdollista vaihtokohdetta ja siellä tarvittavaa kielitaitoa sekä vaihtoehtoisesti kotiyliopiston kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja kansainvälistymisosaamisen todentamista Opintoihin liittyvä ohjaus opintojakson aikana

8 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 8 Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. OHJAUKSEN MUODOT: Alkuvaiheen ohjaus viestintä- ja kieliopintojen suorittamiseen - viestintä- ja kieliopintoinfot uusille opiskelijoille - opintojen suunnittelu ja HOPS - aiemmin hankitun viestintä- ja kieliosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Hyvinvointi ja opintojen esteetön eteneminen - esteetön opiskelu kielikeskuksessa ja yksilölliset järjestelyt - kielikeskuksen hyvinvointineuvojien esittelyt ja tarvittaessa opiskelija voi ottaa heihin yhteyttä erityisesti viestintä- ja kieliopintoihin liittyvissä asioissa Oman osaamisen itsearviointi ja kehittämistarpeiden hahmottaminen - viestintä- ja kieliosaamisen vahvuuksien ja kehittämistarpeiden arviointi itsenäisesti, HOPSohjauksessa tai osana opintojaksoja Ohjaus osaamista tukeville ja kehittäville / laajentaville ja syventäville opintojaksoille - opiskelija voi hakeutua tai opintojakson opettaja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan sellaisille opintojaksoille, joilla hänen on mahdollista vahvistaa osaamistaan (esim. gradumoduulit, esiintymisvarmuuden kehittäminen, Academic Writing for Master s Students) - yksilöllisen viestintä- ja kieliopintopolun mukaisesti uuden kielen opiskelun aloittaminen tai olemassa olevan kielitaidon vahvistaminen Kansainvälistymissuunnitelma - opiskelija laatii ohjatusti kansainvälistymissuunnitelman (HOPS tai opintojaksolla), jossa pohtii mahdollista vaihtokohdetta ja siellä tarvittavaa kielitaitoa sekä vaihtoehtoisesti kotiyliopiston kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja kansainvälistymisosaamisen todentamista Opintoihin liittyvä ohjaus opintojakson aikana

9 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 9 Opiskelijan ohjaus uusimuotoisissa viestintä- ja kieliopinnoissa (UVK) Uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot nivoutuvat tiiviisti opintojen eri vaiheisiin ja tukevat siten opintojen sujuvuutta, asiantuntijaksi kasvamista ja kehittymistä sekä työllistymistä. Kandidaattivaiheen 1. vuosi TAVOITTEET: Ensimmäisen opiskeluvuoden opintojaksojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, millaisia merkityksiä kielenkäytöllä/viestinnällä on tiedeyhteisössä ja yliopisto-opiskelussa. Hän hahmottaa oman tieteenalansa viestintäkäytänteitä sekä ymmärtää viestinnän, tekstien parissa työskentelemisen ja palauteosaamisen prosesseja. Opiskelija tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä osaa asettaa tavoitteita viestintä- ja kieliosaamisensa kehittämiselle. OHJAUKSEN MUODOT: - Ohjaus UVK-opintoihin. Opiskelijoiden ohjauksesta UVK-opintoihin vastaavat ensisijaisesti laitosten HOPS-ohjaajat ja tutorit. Kielikeskus vastaa ohjaajien ja tutoreiden koulutuksesta. - Oman osaamisen itsearviointi ja kehittämistarpeiden hahmottaminen. Ensimmäisen UVKopintojakson yhteydessä toteutetaan oman osaamisen itsearviointi, jonka avulla opiskelija hahmottaa vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan viestintä- ja kieliosaamisessaan. - Ohjaus osaamista tukeville ja kehittäville opintojaksoille. Itsearvioinnin perusteella ensimmäisen opintojakson opettajat ohjaavat opiskelijan sellaisille opintojaksoille, joilla hänen on mahdollista vahvistaa osaamistaan (esim. Våga tala, esiintymisvarmuuden kehittäminen, tukea kirjoittamiseen). - Ohjaus osaamista laajentaville ja syventäville opintojaksoille. Ensimmäisen opintojakson aikana opintojakson opettajat yhdessä muiden kielikeskuksen opettajien kanssa ohjaavat opiskelijoita suunnittelemaan viestintä- ja kieliopintojensa polkua ja esimerkiksi aloittamaan uuden kielen opiskelun tai vahvistamaan olemassa olevaa kielitaitoa. - Kansainvälistymissuunnitelma. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat laativat ohjatusti kansainvälistymissuunnitelman, jossa he pohtivat mahdollista vaihtokohdetta ja siellä tarvittavaa kielitaitoa. - Hyvikset. Kielikeskuksen hyvikset esitellään ensimmäisen vuoden aikana ja tarvittaessa opiskelijat ohjataan ottamaan yhteyttä heihin. - Opintoihin liittyvä muu ohjaus (esim. korvaavuudet). Opiskelijoita ohjataan ottamaan yhteyttä opintopäällikköön. - Opintoihin liittyvä ohjaus opintojakson aikana. Kandidaattivaiheen 2. vuosi TAVOITTEET: Toisen opiskeluvuoden tavoitteena on, että opiskelijalla on viestinnälliset perusvalmiudet toimia oman alansa opiskelutilanteissa ja -konteksteissa kielellistä repertuaariaan hyödyntäen. Hän osaa pitää omaan alaan liittyvän esityksen/alustuksen vieraalla kielellä ja/tai ruotsiksi/toisella kotimaisella kielellä. Opiskelija ymmärtää ryhmäilmiöitä ja osaa toimia ryhmän jäsenenä tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisia työskentelytapoja hyödyntäen sekä osaa antaa, hankkia, vastaanottaa ja analysoida palautetta. OHJAUKSEN MUODOT: - Oman osaamisen itsearviointi ja kehittämistarpeiden hahmottaminen. Toisen opiskeluvuoden aikana opiskelijat arvioivat viestintä- ja kieliosaamisensa kehittymistä sekä kehittämistarpeita.

10 Jyväskylän yliopiston Kielikeskus / Ohjauksen toteuttamissuunnitelma, / 10 - Ohjaus osaamista tukeville ja kehittäville opintojaksoille. Itsearvioinnin perusteella opintojakson opettajat ohjaavat opiskelijan sellaisille opintojaksoille, joilla hänen on mahdollista vahvistaa osaamistaan (esim. Våga tala, esiintymisvarmuuden kehittäminen, tukea kirjoittamiseen). - Ohjaus osaamista laajentaville ja syventäville opintojaksoille. Opintojakson opettajat yhdessä muiden kielikeskuksen opettajien kanssa ohjaavat opiskelijoita tarkastelemaan suunnittelemaansa viestintä- ja kieliopintojen polkua. - Kansainvälistymissuunnitelma. Toisen opiskeluvuoden aikana opiskelijat tarkastelevat ohjatusti laatimaansa kansainvälistymissuunnitelmaa. - Hyvikset. Tarvittaessa opiskelijat ohjataan ottamaan yhteyttä kielikeskuksen hyviksiin. - Opintoihin liittyvä muu ohjaus (esim. korvaavuudet). Tarvittaessa opiskelijat ohjataan ottamaan yhteyttä opintopäällikköön. - Opintoihin liittyvä ohjaus opintojakson aikana. Kandidaattivaiheen 3. vuosi TAVOITTEET: Kolmannen opiskeluvuoden tavoitteena on, että opiskelijalla on viestinnälliset perusvalmiudet toimia tiedeyhteisön jäsenenä. Hän osaa hyödyntää kielellistä repertuaariaan tutkimusprosessissa ja pystyy osallistumaan tieteelliseen keskusteluun. Opiskelija ymmärtää viestintä- ja kieliosaamisen kehittämisen osana asiantuntijaksi kasvua sekä osaa tavoitteellisesti hankkia palautetta ja hyödyntää sitä tarkoituksenmukaisesti. OHJAUKSEN MUODOT: - Oman osaamisen itsearviointi ja kehittämistarpeiden hahmottaminen. Kolmannen opiskeluvuoden aikana opiskelijat arvioivat viestintä- ja kieliosaamisensa kehittymistä sekä kehittämistarpeita maisterivaihetta silmällä pitäen. - Ohjaus osaamista tukeville ja kehittäville opintojaksoille. Itsearvioinnin perusteella opintojakson opettajat ohjaavat opiskelijan sellaisille opintojaksoille, joilla hänen on mahdollista vahvistaa osaamistaan (esim. Våga tala, esiintymisvarmuuden kehittäminen, tukea kirjoittamiseen). - Ohjaus osaamista laajentaville ja syventäville opintojaksoille. Opintojakson opettajat yhdessä muiden kielikeskuksen opettajien kanssa ohjaavat opiskelijoita tarkastelemaan suunnittelemaansa viestintä- ja kieliopintojen polkua ja valitsemaan erityisesti osaamista syventäviä opintojaksoja. - Kansainvälistymissuunnitelma. Toisen opiskeluvuoden aikana opiskelijat tarkastelevat ohjatusti laatimaansa kansainvälistymissuunnitelmaa. - Hyvikset. Tarvittaessa opiskelijat ohjataan ottamaan yhteyttä kielikeskuksen hyviksiin. - Opintoihin liittyvä muu ohjaus (esim. korvaavuudet). Tarvittaessa opiskelijat ohjataan ottamaan yhteyttä opintopäällikköön. - Opintoihin liittyvä ohjaus opintojakson aikana.