Valinnanvapaus ja markkinat sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala, LT, MBA

Transkriptio

1 Valinnanvapaus ja markkinat sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala, LT, MBA

2 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalle Toimiva arki, parempi huominen

3 Kustannukset valinnanvapausmallissa -

4 Merkittävimmät megatrendit 1. Sosiaali ja terveyspalveluiden 2. Julkisen sektorin rahoituspaine kysyntä on vahvassa kasvussa muokkaa toimialaa ja luo kasvumahdollisuuksia 3. Toimialan rakenne muuttuu 4. SoTe-lainsäädäntö muokkaa nopeasti yrityskauppojen myötä merkittävästi toimintaympäristöä Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

5 Sote palveluiden muutosvoimat ja vaikutukset toimialaan VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä 2015 noin 9% 2030 noin 14% yli 75v enemmän 65-vuotiaiden elinajanodote oli vuonna 2000 n. 17 vuotta 2013 n. 20 vuotta JULKISEN RAHOITUKSEN PAINE Huoltosuhde vuonna 2015 oli on 71 Km. vuosikasvu 2000-luvulla: Terveyspalvelumenot 5% Sosiaalipalvelumenot 6% BKT 3 % Kulut yhteensä 2014 Terveyspalvelut 13,1 mrd Sosiaalipalvelut 7,4 mrd Terveydenhuoltomenojen osuus BKT:stä 2000 oli 6,9% 2015 oli 9,6% DIGITALISAATIO JA TEKNOLOGIA Kehitys ollut vahvaa yksityisten sote-toimijoiden asiakasrajapinnassa Innovaatiot ennakoivaa ja etähoitoon Hallitus painottaa digitalisaation merkitystä Uudet toimijoita markkinoille

6 Vaikutukset toimintaan Sote palveluiden kysyntä kasvaa Yksityisen sektorin merkitys kasvaa Kilpailun avaaminen nostaa tuotannon vaikuttavuutta ja tehokkuutta Rahoitusvastuun siirtyminen yhteiskunnalta asiakkaalle Tarve innovatiivisille toimintamalleille ja ratkaisuille Kommentit Väestön ikääntyminen johtaa väistämättä sote-palveluiden kysynnän kasvuun Elintapasairaudet kasvussa esim. lihavien BMI>30 osuus 15-64v 2000 oli 11% ja 2014 oli 16% Sote-uudistus avaa uusia markkinoita yksityisille toimijoille sekä luo yhtenäiset toimintaedellytykset kaikille tuottajille Kuntien ja kuntayhtymien ostot yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta ovat kasvaneet 2000 luvulla keskimäärin 11% vuosivauhtia Valinnanvapauden myötä avoimesti kilpaillen palvelutuotannon osuus kasvaa Tuottajille intressit parantaa hoidon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta Kaikille palveluntuottajille yhtäläiset toimintaedellytykset, mahdollistaa vertailun laadun, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden osalta Poliittisesti haastavia päätöksiä, mutta todennäköisiä mikäli sote-uudistus epäonnistuu vaihtoehtona palvelutason leikkaaminen Vuonna 2015 yksityisen rahoituksen osuus oli 25% kun vastaavat luvut olivat Ruotsilla 16%, Norjalla 15%, Tanskalla 16% ja Saksalla 15%. Digitalisaatio ja teknologiset ratkaisut luovat uusia toimintamalleja ja liiketoimintamahdollisuuksia useat tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, mutta niiden toteuttaminen käytännössä ei vielä liiketoiminnallisesti järkevää Lainsäädäntö ja viranomaisohjeet voivat hidastaa kehitystä Lainsäädännön muutospaine Sote-uudistus on erittäin laajaa ja kompleksi kokonaisuus aikataulu haasteellinen Hallituksen tavoitteena myös normitalkoot sote-puolella, mikä voi laskea kustannuksia merkittävästikin esim. kiinteistömääräykset

7 Palveluverkon ja palveluiden suunnittelu erityinen haaste Kotiin tuotettavat tai kodin lähellä sijaitsevat lähipalvelut Laajemman asiakaspohjan aluepalvelut, palvelujen integraatio keskeisessä asemassa Laajan väestöpohjan palvelut maakuntapalvelut /erityistason palvelut Palveluverkon määrittely Fyysisellä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa. Tätä osaltaan korvaa, tukee ja täydentää digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina

8 Terveysasemaa vaihtaneilla syy vaihtoon liittyi usein terveysaseman sijaintiin Sijainti Hyvä hoidon laatu Lääkäriaikojen saatavuus Hoitaja-aikojen saatavuus Hyvät kulkuyhteydet Terveysaseman yleinen maine Tietty lääkäri tai hoitaja Toimitilojen viihtyvyys Ystävien tyytyväisyys Hyvät parkkipaikat Esteetön liikkuminen 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Asteikko: 5= samaa mieltä, 3=siltä väliltä, 1= eri mieltä THL 2016: Aalto ym.

9 Asiointi / vaikutusalueet Koko Pirkanmaa on selkeästi Tampereen vaikutus / asiointialuetta. Etenkin Pohjois-Pirkanmaalla kuntien vaikutusalueet ovat suurempia kuin esim. kaupunkiseudun kehyskunnissa, sillä etäisyydet (kilpaileviin palveluihin) ovat suuret. Reuna-alueilla naapurimaakuntien vaikutus paikoin merkittävä. Oheinen kartta kuvastaa kaupallisten palveluiden yleistettyjä vaikutusalueita maakunnassa. Palvelutarjonnan vetovoimaisuuteen ja saavutettavuuteen perustuva painovoimamallinnus

10 Palveluiden saavutettavuus 20 yleisesti käytetyn julkisen ja kaupallisen lähi- ja seudullisen tason palvelun kokonaisvaltainen saavutettavuus kävellen. Indikaattori kuvastaa yhdyskuntarakenteen (esim. taajaman) palvelutarjonnan monipuolisuutta, sekoittuneisuutta, arjen sujuvuutta ja myös keskusten voimakkuutta maakunnan aluerakenteessa Sininen = lähipalvelutasoa Punainen = kaupunkikeskustatasoa

11 Joukkoliikenteen taso Joukkoliikenteen (ei sis. kuljetukset) vuorovälien, nopeuden ja pysäkkien saavutettavuuden perusteella laskettu joukkoliikenteen taso (tummempi = intensiivisempi joukkoliikenne, vihreä = keskustan jalankulkuvyöhyke) Kartta kuvastaa tilannetta vuoden 2013 tilannetta

12 Joukkoliikenteen taso tulevaisuudessa (alustava) ELY:n toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutason ehdotus, ollut kunnilla lausunnoilla. Työ loppumetreillä, mutta kesken. Kuvastaa joukkoliikenteen tulevaisuutta kaupunkiseudun ulkopuolella TKL:n toimivalta-alueella oma palvelutasotyö

13 Maakunnan perusrakenne Maakunnan aluerakenteen tavoitteellista tulevaisuuskuvaa on suunniteltu mm. maakuntakaavassa 2040 Maakuntavaltuuston hyväksymät strategiset ns. perusratkaisut aluerakenteelle ja joukkoliikenteen yhteyksille -> Eri seuduilla tietyt pääkeskukset ( seutukeskukset ), joihin aluerakenne, palvelut jne. tukeutuvat

14 Väestön nettomuutto trendejä Keskusverkon jäsentymisen vaikuttaa luonnollisesti myös väestönkehitys. Oheiset kartat kuvastavat tilannetta <- Maakuntien välinen muuttoliike Maakunnan sisäinen muuttoliike ->

15 Sote digiaikaan Huom. >75 vuotiaista 3/4 ei ole käyttänyt Internettiä!!!

16 Digitaaliset palvelut edellyttävät hyviä laajakaistayhteyksiä Siirtymä sähköisiin / mobiilipalveluihin edellyttää toimivaa infrastruktuuria Ohessa kartta nopeiden mobiiliyhteyksien kattavuudesta/peitosta (tilanne vaihteessa) Sähköisiin palveluihin suuria odotteita harvaan asutuilla alueilla, joilla fyysinen palveluverkko puuttellisin Täällä myös infra on usein puutteellisin

17 Omat digiajan hyvinvointipalvelut Asiakkaan tilanteen arviointi Hoidon ja palvelun suunnittelu Hoidon ja palvelun toteutus + Joustavuus + Ajasta & paikasta riippumattomuus + Jatkuva seuranta + Enemmän vaihtoehtoja + Nopeus + Oma vaikuttaminen + Sujuva palvelu + Helppous + Läpinäkyvyys

18 Lähde: Järjestöbarometri 2016, SOSTE

19 Järjestöjen omistamien sote-palveluita tuottavien yhtiöiden liikevaihto vuonna 2015 Lähde: Lindholm, SOSTE,

20 Sosiaalipalvelut pääluokittain ja maakunnittain Lähde: Lindholm, SOSTE, 2016

21 Järjestöjen tuottamat terveyspalvelut pääluokittain ja maakunnittain Lähde: Lindholm, SOSTE,

22 Henkilöstömäärät järjestöjen tuottamissa palveluissa Lähde: Lindholm, SOSTE, 2016

23 YKSITYINEN VS JULKINEN PALVELUTUOTANTO Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2012, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Perusterveydenhuolto pl. hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito Lähde: Tilastokeskus % 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki

24 Lääkäri ja sairaalapalvelut Mehiläinen Pihlajalinna Attendo Terveystalo Plusterveys Esperi Coronaria Minerva Yhteensä 160 (12%) 130 (9%) 130 (9%) 115 (9%) 25 (2%) 40 (3%) M Työterveys 140 (18%) 30 (4%) 30 (4%) 180 (23%) 5 (1%) M Suun terveys 45 (6%) 20 (3%) 20 (3%) 10 (1%) 95 (14%) 15 (2%) M Ikääntyneiden hoiva Vammaisten hoiva Mielenterveys ja päihde Lapset ja nuoret Arvio sote-toimialan suurimpien toimijoiden liikevaihdon jakaumasta ja markkinaosuuksista (x%) segmenteittäin 115 (9%) 10 (1%) 230 (18%) 70 (5%) 15 (1%) 45 (3%) M 15 (2%) 20 (3%) 20 (3%) 30 (4%) 5 (1%) 10 (1%) M 50 (12%) 5 (2%) 15 (4%) 20 (5%) 5 (2%) 30 (8%) M 20 (4%) 5 (1%) 5 (1%) 10 (2%) M YHTEENSÄ

25 Sote markkinasegmenttien koko (mrd ) ja jakautuminen yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon (%) Hoiva (7,4) Terveydenhoito (13,1) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3,4 2,4 1,2 0,4 7,1 3,2 1,1 0,9 0, Julkinen Yksityinen

26 Sote kasvualana Vuosina sote toimialan km. kasvu on ollut 13,6% Vuonna 2016 ennakoidaan kasvavan noin 10% Suurimpia kasvajia ; Attendo, Mehiläinen, Pihlajalinna, ja Mikeva Heikointa kasvu ; Plusterveys, Hengitysliitto, A-klinikkasäätiö, Rinnekoti-säätiö. Omasairaala on kasvanut voimakkaasti ja suunnittelee merkittäviä investointeja niin sairaala kuin lääkäripalveluihin Henkilöstön määrä on kasvanut km. 12,4% vuodessa vuosina Liittyy erityisesti sosiaalialan kasvuun

27 SOTE = Parasta kasvupalvelua!!! Pirkanmaalla on mahdollisuus luoda menestystarina sote- ja terveysteknologiamarkkinoilla. Annetaan sille yhdessä mahdollisuus

28 Ollaan yhteydessä: Uudistuksen nimi: Pirkanmaa2019 Nettisivut: Sähköposti: #pirkanmaa2019