Euroopanmajava ja kanadanmajava kohtaavat. Kaarina Kauhala Luke

Transkriptio

1 Euroopanmajava ja kanadanmajava kohtaavat Kaarina Kauhala Luke

2 Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu, Norjasta tuotiin 19 majavaa. Majavia istutettiin Pallasjärvelle, Noormarkkuun, Evolle, Keuruulle ja Ruovedelle. Vain Noormarkussa majavat selvisivät, tosin vain yksi naaras ja kaksi urosta. Kanta alkoi kuitenkin kasvaa hitaasti: 1955 majavia oli noin 20, 1975 niitä oli ja 1985 jo Arvio vuodelta 2013 oli noin Pikkuhiljaa levittäytymässä Satakunnan ulkopuolelle.

3 Levittäytynyt lähes koko Satakuntaan, Pirkanmaan länsiosiin (Parkano, Ikaalinen, Sastamala, Ylöjärven eteläosat) ja Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan eteläosiin. Runsastunut etenkin Etelä-Pohjanmaalla viime vuosina. Kauhajoella jo runsas kanta, tavataan myös Isojoella ja Karijoella sekä Kurikassa. Länsi-Lappiin on ilmeisesti vaeltanut euroopanmajavia Ruotsista. Äskettäin Varsinais-Suomesta saatu varmistus euroopanmajavasta (Loimaa).

4 Euroopanmajavan status: silmälläpidettävä (Punainen kirja 2015). Edellisessä arviossa 2010 se oli vaarantunut. (Luokat: erittäin uhanalainen, uhanalainen, vaarantunut, silmälläpidettävä, elinvoimainen). Syynä nykystatukseen pieni levinneisyysalue. Vuosittain Satakunnassa metsästetään reilut 150 majavaa (kiintiö 250). Nyt kiintiö 275, koska myös Etelä-Pohjanmaalla (Isojoki, Kauhajoki, Karijoki) ja Pohjanmaalla (Kristiinankaupunki) metsästetään. Euroopanmajavan metsästys on edelleen luvanvaraista.

5 Kanadanmajava Istutettiin erehdyksessä Suomeen 1937 (7 yksilöä), koska sitä luultiin samaksi lajiksi. Istutettiin Saimaan alueelle, Keuruuseen ja Ruovedelle ja siirrettiin edelleen Lappiin, Evolle ja Pohjois-Karjalaan. Keuruulle ja Ruovedelle istutettiin siis molempia lajeja. Euroopanmajava hävisi näiltä alueilta. Kanta kasvoi ja levisi nopeammin kuin euroopanmajava. Vuonna 1965 kanadanmajavia oli jo , ja vuonna 1985 ehkä jo Nykyisin kanadanmajavia on

6 Kanadanmajava on etenkin Itä- ja Järvi-Suomessa runsas. Lapissa kanadanmajavia esiintyy satunnaisesti, tilanne epäselvä. Kanadanmajava levittäytyy länteen kohti euroopanmajavan levinneisyysaluetta, tavataan Kihniöllä ja Ylöjärven pohjoisosissa (Kuru) sekä mm. Seinäjoella. Sen leviäminen olisi hyvä estää, jotta alkuperäinen majavamme voisi edelleen laajentaa elinaluettaan. Kriittisin tilanne on Pirkanmaalla, erityisesti Kurussa. Kanadanmajava on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi (Kansallinen vieraslajistrategia 2012).

7 Majavalaskennat RKTL/Luke on tehnyt Suomen riistakeskuksen ja metsästäjien avustuksella majavalaskentoja kolmen vuoden välein, viimeisin laskenta Metsästäjät ilmoittavat syksyllä asuttujen talvipesien määrän oman seuransa alueella. Tavoitteena on laskea perhekuntien määrä. Yksilömäärä arvioidaan näiden perusteella. Aiemmin käytetty kerroin molemmille lajeille 2,8. Ehdotetut uudet kertoimet: 3,8 euroopanmajavalle ja 5,2 kanadanmajavalle.

8 Euroopanmajavat Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 3,8). Ilmoitus pesistä tehtiin 2016 ensimmäisen kerran Oma riista palvelun kautta.

9 Euroopanmajavan esiintyminen Etelä-Suomessa 2016 Sininen: euroopanmajava Harmaa: kanadanmajava Oranssi: molemmat lajit/ laji epävarma Valkoinen: Alueella ei ole Majavia Ruutu: 5 x 5 km

10 Kallojen keräys Lajinmääritys on luonnossa vaikeaa, joten olemme pyytäneet metsästäjiltä kalloja lajinmääritystä varten erityisesti Satakunnan itäosista, Pirkanmaan länsiosista (P-Häme) ja Pohjanmaan eteläosista. Kuva: Petri Timonen

11 Nenäluuindeksi = Nenäluun pituus/ kallon pituus Indeksin perusteella Lajit voi sataprosenttisesti erottaa toisistaan, kun mukaan otetaan yli 10 kg painavat yksilöt. Alkup. kuva: Suomen Riista 59.

12 Iänmääritys kalloista Nuori Aikuinen

13 Kallon pituus = - 0.6*ikä 2 + 9*ikä *sex (0 = uros, 1 = naaras); Rosell ym Ikä U = 9 Ikä N = (kallon pituus 111.5) (kallon pituus ) Ikä N = ,739*nenäluu *nenäluu 2 Ikä U = ,957*nenäluu *nenäluu 2 Alkup. kuvat: Suomen Riista 59.

14 Euroopanmajavasaaliin ikärakenne

15 Lastujen keräys Jatkossa pyritään kartoittamaan kriittisimmän alueen pesiä entistä tarkemmin. Keräämme myös luonnossa liikkujilta tuoreita lastuja majavien syönnöksiltä. Lastuista saa DNA-näytteen, jonka perusteella voidaan määrittää laji. Lastut otetaan muovipussiin välttäen koskemasta käsin lastuihin, jokaiselta paikalta uuteen puhtaaseen pussiin. ETRS-TM35FIN-koordinaatit, pvm Säilytetään jääkaapissa ja postitetaan kirjeenä: Anneli Virta, Luonnovarakeskus, Alimentum/Myllytie Jokioinen

16

17 Sininen pallo: euroopanmajavan kallo Harmaa pallo pallo: kanadanmajavan kallo Vihreä neliö: euroopanmajavan syönnös Oranssi neliö: kanadanmajavan syönnös

18 Sininen pallo: euroopanmajavan kallo Harmaa pallo pallo: kanadanmajavan kallo Vihreä neliö: euroopanmajavan syönnös Oranssi neliö: kanadanmajavan syönnös

19 Kanta-arviot laskettu kertomalla pesien lukumäärä eri kertoimilla (2,8 tai 5,2). Saalis: kolmen edeltävän vuoden keskimääräinen saalis/vuosi Kanadanmajava

20 Lajien vertailu

21 Majavakantojen muutos

22 2013

23 Majavien esiintyvyys ja metsästys

24 Majavakantoihin vaikuttavat tekijät Metsästäjät arvioivat majavakantoihin vaikuttavia tekijöitä. Yleisesti mainittiin ravintopula (24 % vastanneista), joka vähentänyt majavia. Voi myös olla, että majavat siirtyvät. Pedot mainittiin usein, yhteensä kaikki (suur)pedot: 36 % vastanneista. Ilves näistä tärkein (12 %). 13 % vastanneista arveli metsästyksen vähentäneen majavakantoja, kun taas 7 % arveli majavakantojen kasvaneen vähäisen metsästyksen vuoksi.

25 Majavalajien kilpailu Elinympäristön käyttöä tutkittiin metsästäjien lähettämistä pesäkoordinaateista. Pesäkoordinaatit tuotiin digitaalisen habitaattikartan päälle ja laskettiin eri habitaattien osuudet 50 metrin säteellä pesästä. Niitä verrattiin saatavilla olevaan habitaattiin elinpiirillä eli katsottiin, minkälaista habitaattia kumpikin laji suosii. Kilpailua todennäköisesti esiintyy, jos elinympäristönkäyttö on hyvin samankaltaista eli lajit suosivat samaa habitaattityyppiä.

26 Habitaattien osuus pesän ympäristössä Alkup. kuva: Suomen Riista 59.

27 Metsäalueilla elinympäristönkäyttö on varsin samanlaista, Lajien välillä ei juuri ole eroa. Kilpailu parhaista elinympäristöistä lajien välillä on todennäköistä. Alkup. kuva: Suomen Riista 59.

28 Majavien suosimat habitaatit Tässä on verrattu saatavilla olevaa ja käytettyä habitaattia. Lajien välillä on jonkin verran eroja: euroopanmajava suosii peltoja ja kaikenlaisia metsiä, kun taas kanadanmajava suosii vain sekametsiä. Alkup. kuva: Suomen Riista 59.

29

30

31

32

33 Majavat insinööreinä Majavat rakentavat patoja säädelläkseen vedenkorkeutta niin, että pesän suuaukko pysyy pinnan alla ja makuukammarit pinnan yläpuolella. Majavien pesät ovat usein kekopesiä, mutta ne voivat myös kaivaa joenpenkkaan pesäkolon tai tehdä näiden yhdistelmän. Talveksi majavat tekevät pesän lähelle ravintolautan. Talven ne viettävät enimmäkseen pesässä ravintovarastonsa turvin.

34

35

36

37

38 Majavien merkitys Majavat ovat ns. avainlajeja, joilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Majavalammilla on runsaasti vesihyönteisiä, kaloja ja erityisesti sorsapoikueet suosivat niitä. Kun puut kuolevat, syntyy monille eliöille tärkeää lahopuuta. Majavien poistuttua alueelta ja veden laskettua syntyy mm. jäniksille ja hirvieläimille hyvää vesaikkoa.

39

40 Majavien aiheuttamat tuhot Majavat kaatavat enimmäkseen pieniä lehtipuita (haapa, koivu, pihlaja, pajut). Välillä ne kuitenkin kaatavat suuriakin puita. Joskus ne kaulaavat mäntyjä. Suurinta tuhoa metsille aiheutuu kuitenkin tulvista, puut kuolevat. Tulvat voivat myös nousta teille.

41

42

43 Majavan perhe-elämää Majavat aktivoituvat keväällä, jolloin niillä on kiima-aika. Poikaset syntyvät toukokesäkuussa. Poikaset saattavat viettää perheyhteisössä pari vuotta, joten siellä voi olla aikuisen pariskunnan lisäksi eri-ikäisiä nuoria. Majava on yksiavioinen eli pari pysyy yhdessä koko ikänsä. Poikasia syntyy 2-3 (eur) tai 3-4 (kan).

44 Tulevaisuus Euroopanmajavan säilyminen turvattava, laji olisi saatettava elinvoimaiseksi ja levinneisyysaluetta laajennettava. Alun perin euroopanmajava asutti jokseenkin koko Suomea. Euroopanmajavaa autettava istutuksin? Kanadanmajavia estettävä leviämästä Satakuntaan, poistettava Länsi-Suomesta, jottei syrjäytä euroopanmajavaa.

45 Kiitos! Metsästäjät Petri Timonen Tytti Turkia Terhi Iso-Touru Ritva Koivunen