AINE-KÄSITTEEN HAVAINNOLLISTAMINEN MALLINNUKSEN AVULLA

Transkriptio

1 AINE-KÄSITTEEN AVAINNLLISTAMINEN MALLINNUKSEN AVULLA Kirsti Österman Sonja Meriläinen Luokka-aste: 6.luokka

2 Sisällysluettelo Työn tavoitteet 3 Toteutus pedagogisesti 4 Palautteen analysointi..5 Lähteet.8 Liitteet: Liite 1: hje oppilaalle (s. 8) Liite 2: hje opettajalle (s.11) Liite 3: Power point esitys (s.16) Liite 4: Palautekyselylomake (s.28) 2

3 Tavoitteet: Tavoitteena on opettaa tarinan avulla ala-asteen oppilasryhmälle, kuinka käsitys aineesta on aikojen kuluessa kehittynyt. Toinen tavoitteemme on visualisoida eri molekyylejä ja niiden rakentumista alkuaineista käyttäen Spartan-ohjelmaa. Tuossa oli vain pääkohdat harjoituksen tavoitteista. Seuraavassa käymme tarkemmin läpi, kuinka tehtävä noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelmaa tarkemmin. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa 5-6 -luokille todetaan, että näillä luokilla kemian ja fysiikan opetuksessa lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset luonnonilmiöistä sekä niihin liittyvistä tiedoista. Näistä ennakkotiedoista edetään sitten fysiikan ja kemian peruskäsitteiden ja periaatteiden opiskeluun. Ala-asteella kemian ja fysiikan opiskelun tulisi innostaa oppilaita luonnontieteiden opiskeluun, ja saada oppilas tarkkailemaan ympäristöään myös tieteellisesti tarkkaillen. Näihin perusperiaatteisiin meidän pajamme sopii lähes täydellisesti. Se auttaa katsomaan ympäristöä "tieteellisin katsein", koska korostimme aineiden koostumista aina pienemmistä aineosasista, tässä tapauksessa alkuaineista. istoriallisen katsauksen avulla kerroimme, kuinka käsitys alkuaineista on kehittynyt monen tuhannen vuoden aikana. Se, mikä meille on itsestäänselvyys, on aiemmin ollut aivan outoa tietoa, jota kukaan ei voinut edes kuvitella. Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita on oppia työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita; oppia tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta; oppia tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, oppia tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvaisuuksia, oppia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ja oppia ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuus. Näistä tavoitteista moni kuului tähän pitämäämme kaksoistuntiin. ppilaiden täytyi noudattaa annettuja ohjeita. e joutuivat etsimään itse tietoa verkosta ja myös pohtimaan tiedon luotettavuutta. Tästä oli aivan erillinen tehtävä oppilaan ohjeissa. e joutuivat pohtimaan havaintojaan, esimerkiksi maitohapon rakenteen selvittämisen jälkeen selvisi tiedonhaussa, että maitohappoa esiintyy sekä ihmisen elimistössä että 3

4 mm. hapanmaitotuotteissa. Myös kemiaan liittyviä käsitteitä tuli oppilaille paljon tässä opetustapahtumassa. Toteutus pedagogisesti: Molekyylimallinnus ei kuulu peruskoulun oppimäärään, joten tämä tunti on ylimääräistä hauskaa oppilaille ja toimii mielenkiinnon herättäjänä kemiaan tieteenä. arjoituspajassa saimme opettajina olla koko ajan tuntosarvet herkällä, koska meidän piti mukauttaa opetuksemme ja opetustahtimme luokan tasoon, ennakkotietoihin ja omaksumisvauhtiin sopiviksi. Varaudumme jättämään jotain pois ja ottamaan jotain lisää, jos aika on vähissä tai sitä tuntuu olevan liikaa. ppilaiden esittämät kysymykset ohjaavat myös tuntia. aluamme antaa oppilaille vastaukset heitä kiinnostaviin kysymyksiin, eikä vain kiirehtiä omaa ohjelmaamme läpi. Paineita omaa suunnitelmaamme kohtaan vähentää juuri se, että tämä ei ole pakollista alakoulussa, vaan lisätietoa. Tässä historiallisessa tarinassa käytämme kerrontaa ja power point esitystä, joka on liitteenä tässä raportissa. Aloitamme kertomalla lyhyesti Thaleen käsityksestä veden kaikkivoipaisuudesta. Tämän näkemyksen mukaanhan kaikki aine on syntyisin vedestä. Tähän ajatukseen Thales päätyi tarkkailemalla jokisuistoa, joka toi viljelyksille hedelmällistä mutaa. Antiikin ajan neljästä alkuaineesta maa, tuli ilma ja vesi (Demokritos) siirrytään kysymykseen, onko vesi alkuaine. Yhdessä pohdimme asiaa, kerromme siinä samalla Platonin päättelyn, miksi tarvitaan viides alkuaine, joka olisi eetteri. Aristoteles kantoi kortensa kekoon tässä kemian kehityksessä. änen mukaansa kaikki koostui perusaineesta eli proto hyleestä. Aristoteles oli erittäin arvostettu tiedepiireissä, ja muutenkin, joten kukaan ei suuremmin kyseenalaistanut hänen teorioitaan lähes kahteentuhanteen vuoteen. Vaikka ihmiset tunsivat ja käyttivät monia metalleja, niitä ei mielletty alkuaineiksi. Tässä välissä avaamme Spartan -ohjelman ja inorganic -välilehdeltä avaamme jaksollisen järjestelmän. ppilaat saavat rakentaa oman jaksollisen järjestelmänsä ja samalla he tutustuvat ja harjaantuvat ohjelman käyttöön. Tarkoitus on tässä välissä saada oppilaat etsimään säännönmukaisuutta rakentamastaan järjestelmästä ja sitä kautta siirtyä jaksollisen järjestelmän syntyyn. Erilaisten löydettyjen alkuaineiden ja niiden ominaisuuksien, lähinnä painojen, pohjalta venäläinen Mendelejev järjesti alkuaineet jaksolliseksi järjestelmäksi. Tässä vaiheessa menemme Spartanissa 4

5 taas inorganic -välilehdelle, jossa alkuaineet on näkyvissä jaksollisen järjestelmän mukaisesti. Voimme mainita myös, miten atomin painon mukaan alkuaineet on jaksolliseen järjestelmään sijoitettu. Teorian puolesta jäämme tähän, mutta jatkamme molekyylien rakenteiden parissa ja piirrämme monimutkaisempia molekyylejä yhdessä, tai oppilaat piirtävät ohjeen mukaisesti. Sekä oppilaan että opettajan ohjeet ovat liitteissä. Palaute koululaisilta ja sen analysointi Pajassa oli 25 koululaista ja heistä 24 koululaista täytti myöhemmin koulussa palautelomakkeen. Noista koululaisista lisäksi 21 kirjoitti aineen, tai lyhyen kirjoitelman aiheesta Retki Luma- Keskukseen. Seuraavassa on esitetty kyselylomakkeiden tulokset taulukoituna. Kyselyä ei ole esitettyä tarkemmin tilastollisesti analysoitu, koska se ei olisi ollut otoksen pienen koon takia mielekästä (N = 24). Taulukkoon vaihtoehdot ja kysymykset on lyhennelty. Tarkemmat sanamuodot löytyvät liitteistä. Pääajatuksen pitäisi kuitenkin näkyä alla esitetyistä taulukoista. Taulukko 1. Kyselylomakkeen 1.kohta: Pidän kemiasta. 1. Pidän kemiasta tytöt pojat yhteensä a) Se on lempiaineeni b) Se on mukava aine c) Kemia on.k d) En pidä kemiasta 1-1 Taulukko 2. Kyselylomakkeen 2.kohta. pettajan vaikutus kouluaineeseen. 2. pettajan vaikutus tytöt pojat yhteensä kouluaineeseen a) n yhdentekevää b) Pieni vaikutus c) Merkittävä vaikutus

6 Taulukko 3. Kyselylomakkeen 3. kohta: Kemian kokeelliset työt ja niiden tarpeellisuus. 3. Kokeelliset työt tytöt pojat yhteensä a) Tylsää ilman kokeita b) Kokeita ei tarvita c) Auttavat teoriassa d) Parasta kemiassa Taulukko 4. Kyselylomakkeen 4. kohta: Kemian kokeiden teko. 4. Kokeiden teko tytöt pojat yhteensä a) Vain opettaja tekee b) Tehdä itse c) oppilaat ja opettaja Taulukko 5. Kyselylomakkeen 5. kohta: Mikä oli tällä tunnilla hyvää? (ppilaat saivat valita useamman vaihtoehdon.) 5. Mikä oli hyvää? tytöt pojat yhteensä a) istoria b) Tietokoneen käyttö c) Molekyylit d) Retki yliopistolle e) Tunnin erilaisuus Merkillepantavan tärkeitä huomioita oli muutama. Tytöt ja pojat ajattelevat eri tavalla. Vastauksissa oli selviä eroja, kuten taulukoista huomaa: kenenkään tytön mieliaineisiin ei kuulunut kemia, mutta pojilla kemia oli valtaosalla pidetty kouluaine. Ne kaksi poikaa, jotka eivät nähneet kemian kokeissa mitään hyödyllistä, eivät niitä halunneet itse tehdä, vaan olivat molemmat sitä mieltä, että opettaja voi ne tehdä yksin ja oppilaat voivat vain katsella. Myös opettajan vaikutus kouluaineeseen oli pojilla suurempi kuin tytöillä. Kuudennessa kohdassa pyysimme parannusehdotuksia koskien tällaista molekyylimallinnustuntia. Tähän tehtävään saimme monenlaisia vastauksia. Suurin osa oppilaista oli kuitenkin tyytyväisiä, kannustaen jatkamaan samaan malliin. Joku olisi halunnut oikeita kemian kokeita laboratoriossa, 6

7 joku olisi halunnut pelata pelejä, joillakin oli liikaa tehtävää ja joku olisi halunnut piirtää vielä enemmän molekyylejä. Vastauksien keskiarvo viittasi kuitenkin, siihen, että olimme löytäneet hyvän kompromissin näistä esitetyistä toiveista. Viimeisessä kohdassa lomakettamme oppilaat saivat lähettää terveisiä opettajille (meille) tai yliopistolle. Siinä useat heistä todellakin lähetti terveisiä ja melkein kaikki kiittivät tai kehuivat tuntiamme. Aineissa, jotka oppilaat kirjoittivat myöhemmin koulussaan, he toivat julki mielipiteitään ja havaintojaan. Molekyylimallinnuksen kaikki mainitsivat. Kertoessaan siitä tarkemmin, 15 oppilaista piti sitä kivana, 10 helppona ja 4 vaikeana. Kaiken kaikkiaan 21 oppilasta kirjoitti aineen vierailustaan. Vaikutti siltä, että ruoka oli vielä tärkeämpää kuin opiskelu: 16 kertoi ruokailusta, kuuden mielestä ruoka ei ollut hyvää, mutta 12 piti sitä hyvänä. 17 oppilasta kertoi aineessaan pajan alussa tarjotuista mehuista ja kekseistä. Tiedepolusta kertoi tai mainitsi 20 oppilasta, ja heistä 11 kehui ja kiitteli tiedepolun tehtäviä. Kampuksesta arkkitehtuurisena kokonaisuutena tai akateemisena miljöönä opiskelijoineen kuvaili 11 koululaista. Yli puolet (11 kpl) kertoi lahjoista, jotka he saivat lopuksi ja saman verran mainitsi aineessaan suoraan, että päivä oli todella hyvä ja antoisa kokemus. Moni haluaisi tulla uudelleen. Lähteet: Perusopetuksen opetuksen perusteet, petushallitus, 2004 Kemian keksintöjä -alkuaineiden löytöhistoria; Engels, Siegfried & Nowak,Alois; Gummerus 1993 Suurin tiede -Kemian historia; udson, John; Art ouse (alkuaineista tietoa) 7

8 LIITE 1: hje oppilaalle: 1. Avaa Spartan-ohjelma. Paina vasemmassa ylälaidassa olevaa paperiarkin kuvaa. 2. Sinulle aukeaa piirtotila, jonka oikealla laidalta löytyvät rganic- ja Inorganic välilehdet. 8

9 Klikkaa ensin Inorganic-välilehti ja piirrä vesimolekyyli, jonka kuva on alla. Ennen kuin klikkaat haluamasi alkuaineen symbolia oikeassa reunassa olevasta jaksollisesta järjestelmästä, valitse niiden alta ensin oikea sidosmäärä. Eli hapesta () lähtee kaksi sidosta, joten valitse symboli - -, ja vasta sitten hapen symboli. Vedystä lähtee vain yksi sidos, joten valitse ensin symboli -, ja vasta sitten vedyn symboli. Molekyyliä voi pyörittää pitämällä vasenta hiiren painiketta pohjassa ja liikuttamalla hiirtä. Minkä muotoisen molekyylin sait? Piirrä kuva. 2. Valitse vasemassa reunassa olevasta File-valikosta Close ja ruutuun ilmestyvään ponnahdusikkunaan vastaa No. Klikkaa taas vasemmassa laidassa olevaa paperiarkin kuvaa, jotta pääset takaisin piirtotilaan. Valitse tällä kertaa oikeassa laidassa olevista välilehdistä rganicvaihtoehto ja piirrä vesimolekyyli uudelleen. Tällä kertaa atomista lähtevä sidosten määrä löytyy samasta näppäimestä, eli aloitta klikkaamalla -- ja lisää sitten tikkujen päihin vedyt -. Minkä muotoinen vesimolekyyli syntyi tällä kertaa? Piirrä kuva. Miksi kuvat ovat erilaiset? Pohdi parisi kanssa. 9

10 3. Mene taas File-hakemistoon ja valitse Close, ja edelleen ponnahdusikkunasta No. Paina uudelleen paperiarkin kuvaa ja valitse oikean laidan välilehdistä rganic-vaihtoehto. Piirrä alla oleva etaani-molekyyli. Pyörittele molekyyliä. nko se yhdessä tasossa? 4. Piirrä etanoli-molekyyli vaihtamalla yksi vety happiatomiin ja lisää hapen vapaan sidoksen päähän yksi vety. Vedyn poistaminen tapahtuu painamalla ylälaidassa olevaa punaista räjähdyksen kuvaa ja klikkaamalla sen jälkeen haluamaasi vetyä. 4. Piirrä maitohappo-molekyyli, jonka kuva on alla. Etsi internistä tietoa, mistä maitohappoa löytyy ja missä sitä käytetään 5. Piirrä oksaalihappo, jonka kuva on alla. C C Pyörittele molekyyliä. Mitä huomaat sen rakenteesta? Etsi internetistä mihin oksaalihappoa käytetään ja mistä sitä löytyy luonnossa. 10

11 LIITE 2: MLEKYYLIMALLINNUS: PETTAJAN JE 1. Avaa Spartan-ohjelma. Paina vasemmassa ylälaidassa olevaa paperiarkin kuvaa. 2. Sinulle aukeaa piirtotila, jonka oikealla laidalta löytyvät rganic- ja Inorganic välilehdet. 11

12 Valitse Inorganic-välilehti, jolloin oikeaan sivuun avautuu jaksollinen järjestelmä. Tavoitteenamme on rakentaa sama jaksollinen järjestelmä vihreälle piirtoalueelle ja aloita klikkaamalla ensin jaksollisen järjestelmän vasemmassa ylälaidassa olevaa vetyä (). Klikkaa sitten piirtoalueelle, jolloin Spartan piirtää pallomaisen atomin, jolla on neljä tikkujen edustamaa sidosta. Siirrä vety vasempaan yläkulmaan pitämällä pohjassa Control-näppäintä sekä hiiren oikeaa näppäintä samalla kun liikutat hiirtä. Nyt poista sidokset painamalla yläpalkin PLUS-merkin vieressä olevaa pommikuvaa ja sen jälkeen klikkaa jokaisen sidoksen päätä. Seuraavaksi klikkaa ruudun oikeassa alareunassa olevaa Insert:iä ja sitten vedyn alla olevaa litiumia (Li), klikkaa piirtoalueelle ja siirrä litium vedyn alle vasempaan alanurkkaan. Nyt voit poistaa sidokset aivan kun vedystä. Tee tällä tavoin oma jaksollinen järjestelmäsi. Mitä huomioita voit tehdä alkuaineiden koosta jaksollisessa järjestelmässä? - atomien koon kasvaminen sekä alas että oikealle mentäessä 3. Klikkaa ensin rganic-välilehti ja piirrä vesimolekyyli, jonka kuva on alla. Spartanissa työskenneltäessä on tärkeää valita oikea sidosmäärä ja alkuaine. Valitse ensin -- eli happi, jolla on kaksi sidosta, ja klikkaa sitten piirtoaluetta. Valitse sitten -, eli vety, jolla on yksi sidos, ja klikkaa jo piirretyn hapen sidoksia edustavien tikkujen päitä. n tärkeää optimoida rakentamasi molekyyli eli laittaa ohjelman etsimään sille edullisin muoto. Tämä tehdään klikkaamalla yläpalkin E:tä. Saamasi molekyyli ei ole suora, mutta voit mitata sen sidoskulman. Klikkaa yläpalkista?- näppäintä ja sen jälkeen halutun kulman muodostavia atomeja (tässä tapauksessa kaikki veden atomit ovat mukana). Sivun alalaidassa tulee teksti Angle=, jonka perässä oleva luku kertoo ohjelman laskeman sidoskulman. Minkä sidoskulman sait? - Spartanin antama tulos vaihtelee, mutta tärkeää on selittää eron syy verrattuna kokeellisesti saatuun tulokseen. Spartan luo mallin, joka ei vastaa täysin todellisuutta, vaan yrittää päästä lähelle sitä. Parempiin tuloksiin voidaan päästä ns. "supertietokoneilla" ja hyvin monimutkaisilla laskuilla, mutta ne vievät paljon aikaa, ja tämän tason tulokset ovat täysin toimivia tähän tarkoitukseen. 12

13 4. Valitse vasemmassa yläkulmassa oleva paperinarkin kuva ja rganic-välilehti. Seuraavaksi tehdään etaani, jonka kuva alla. Muista optimoida rakenne E-näppäimestä! Valitse ensin oikea hiiliatomi (C) sen perusteella, kuinka monta sidosta siitä lähtee. Piirrä ensin yksi hiili ja lisää siitä lähtevän sidoksen päähän toinen hiili, lisää vapaisiin sidoksiin vedyt (). Muista optimoida rakenne E-näppäimestä! Paina Insert oikeasta alakulmasta ja piirrä viereen eteeni. Valitse oikea hiili atomi, piirrä se ja liitä sen kaksoissidokseen (=) toinen hiili, lisää vedyt. Voit pyörittää molekyylejä pitämällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa. Miten etaanin rakenne eroaa eteenin rakenteesta? - eteeni on tasomainen. 5. Valitse paperiarkin kuva ja rganic-välilehti. Piirrä etanoli-molekyyli, jonka kuva on alla. Muista optimoida rakenne E-näppäimestä! Etsi internetistä, miten etanolia valmistetaan. -käyttämällä hiilihydraateista tai liittämällä katalyyttisesti eteeniin vettä - muista kertoa oppilaille, että jokaisessa viivojen risteyskohdassa on hiili eli C 13

14 Mieti voitko luottaa kaikkeen internetistä löytämääsi tietoon. - tarkoituksena on saada oppilaat pohtimaan löytyvän tiedon oikeellisuutta. 6. Valitse paperiarkin kuva ja rganic-välilehti. Piirrä dietyylieetteri, jonka kuva on alla. Muista optimoida rakenne E-näppäimestä! Etsi internetistä, mihin dietyylieetteriä aiemmin käytettiin. - nukutusaineena, mutta sen syttymisherkkyyden vuoksi sen käytöstä on luovuttu. 7. Valitse paperiarkinkuva ja rganic-välilehti. Piirrä alla oleva metyylietyyliketoni ja muista optimoida rakenne E-näppäimestä! Etsi internetistä, mihin metyylietyyliketonia käytetään. -liuottimena lakoissa ja liimoissa 8. Valitse paperiarkinkuva ja rganic-välilehti. Piirrä alla oleva muurahaishappo. Etsi internetistä, mihin sitä käytetään ja mistä sitä luonnosta löytyy. - muurahaiset, mehiläiset, nokkoset ja kuusen neulaset - Aiv-rehusäilöntään 14

15 9. Valitse paperiarkinkuva ja rganic-välilehti. Piirrä maitohappo-molekyyli, jonka kuva on alla. Muista optimoida rakenne E-näppäimestä! Etsi internistä tietoa, missä maitohappoa syntyy ja missä sitä käytetään. - syntyy lihaksissa ja maitotuotteita hapatettaessa - käytetään hapanmaitotuotteissa ja hapankaalissa 10. Valitse paperiarkinkuva ja rganic-välilehti. Piirrä oksaalihappo, jonka kuva on alla. Muista optimoida rakenne E-näppäimestä! C C Pyörittele molekyyliä. Mitä huomaat sen rakenteesta? -molekyyli on tasomainen Etsi internetistä, mistä oksaalihappoa löytyy ja mihin sitä käytetään? - löytyy pinaatista, raparperistä, ketunleivästä ja punajuuresta - ruosteen poisto ja valkaisu, valokuvauksessa sävytykseen 15

16 LIITE 3: Diaesitys Molekyylimallinnus 6. luokalle Sonja Meriläinen inen Kirsi Österman Mitä aine on? Kreikkalaisten ajatukset säilyneet s kirjoitustaidon ansiosta Ensimmäisen isenä aineen olemusta pohti Thales (noin 585 ekr), jonka mielestä kaikki oli vettä havaintojen perusteella: joki toi hiekkaa ja maata mukanaan Anaksimenes piti vesihöyry yryä kaiken ytimenä 16

17 Empedokleen teorian mukaan oli neljä alkuainetta: maa tuli ilma vesi kaikki aine on näiden n sekoituksia eri suhteissa rakkaus ja viha pitivät t näitn itä yhdessä Anaksagoras: jokaisessa aineessa on hieman muuta ainetta eli vehnäss ssä oli myös s karvoja, nahkaa, luuta jne. Leukippos: ensimmäinen inen atomiteoria, mutta kirjoitukset hävinneet 17

18 Demokritos: Leukippoksen oppilas aine koostuu jakamattomista atomeista, joiden erilaiset asennot selittävät t aineiden eri ominaisuudet otti atomien muodon huomioon: kirpeän n täytyy t koostua pienistä ja terävist vistä atomeista, makea pyöreist reistä ja suurista Sokrates matemaatikko oli keksinyt monitahokkaat ja pääp äätteli niiden lukumää äärän n (5) perusteella niiden liittyvän Empedokleen neljää ään n alkuaineeseen: tetraedri: tuli oktaedri: ilma ikosaedri: vesi kuutio: maa dodekaedri: 12 horoskooppimerkkiä 18

19 Aristoteles maineikkain kaikista Kreikan filosofeista maa, tuli, vesi ja ilma koostuvat proto hylestä eli perusaineesta, johon yhdistetää ään n muoto aine pystyi muuttumaan toiseksi kun siihen lisätää ään n ja poistetaan ominaisuuksia Aristoteleen vuoksi atomiteoriaa hyljeksittiin miltei 2000 vuotta Spartan-molekyylimallinusohjelma Avaa ohjelma: Start-valikko All programs Spartan Student V

20 Klikkaa yläpalkissa olevaa paperin kuvaa: oikeaan laitaan tulee välilehtiv lilehtiä klikkaa Inorganic- välilehteä Vasemmassa laidassa on jaksollinen järjestelmä Klikkaa ensin vetyä () ja sitten hiirellä vihreälle piirtoalueelle Siirrä vetyatomin piirtoalueen vasempaan yläreunaan pitämäll llä hiiren oikeaa näppn ppäintä ja näppäimistön Control-näpp ppäintä pohjassa samalla kun liikutat hiirtä 20

21 ohjelma piirsi vedylle tikuilla kuvattuja sidoksia, jotka pitää poistaa: klikkaa yläpalkissa PLUSnäppäimen vieressä olevaa "pommi" pommi"- näppäintä ja sen jälkeen j jokaisen sidoksen pääp äätä,, jolloin sidos poistuu nyt lisätää ään n vedyn alla oleva litium (Li)( Li)-atomi: klikkaa ensin yläpalkin (+)- näppäintä,, sen jälkeen j Li-näpp ppäintä ja sitten oikeaan alareunan Insert:iä klikkaa piirtoaluetta ja toimi kuten aiemmin vetyä piirrettäess essä 21

22 Vesimolekyylin piirtäminen valitse File-valikosta Close ja paina yläpalkin paperiarkin kuva oikean laidan välilehdistv lilehdistä valitaan tällt llä kertaa rganic 22

23 ä ä Mikä on veden rakenne? rganic-välilehdell lilehdellä työskennelt skenneltäessä on tärkeää valita oikean sidosmää äärän n sisält ltävä atomi: valitse -- ja klikkaa piirtoalueelle valitse ja klikkaa happiatomin molempien sidosten päitp itä rakenne voidaan optimoida eli etsiä paras mahdollinen muoto painamalla yläpalkin E-näppäintä Veden sidosten välinen v kulma voit katsoa veden muodostaman sidoskulman: klikkaa yläpalkista?-nä ä ppä intä ja sitten jokaista vesimolekyylin atomia näytön n alareunassa Angle-kohdassa näkyy ohjelman laskema sidoskulma verrataan ohjelman antamaa tulosta kokeellisesti saatuun: 104,45 Miksi ero? 23

24 Etaani Paina paperiarkin kuvaa vasemmassa ylälaidassa laidassa Etaanimolekyyli Valitse oikeat atomit eli ota huomioon atomista lähtevien l sidosten lukumää äärä: molemmista hiilistä (C) lähtee l kolme sidosta Eteeni Valitse oikeasta alareunasta Insert ja piirrä eteeni: molemmilla hiilillä on yksi kaksoissidos (=) ja kaksi tavallista sidosta Mitä eroa voit havaita etaanin ja eteenin rakenteissa? 24

25 Etanoli Valitse paperiarkin kuva ja piirrä etanoli Miten etanolia voidaan valmistaa? Dietyylieetteri Valitse paperiarkin kuva ja piirrä dietyylieetteri voisiko molekyylille saada useampia erinäköisi isiä muotoja? Mihin dietyylieetteriä on aiemmin käytetty? k 25

26 Metyylietyyliketoni Valitse paperiarkin kuva ja piirrä metyylietyyliketoni Mihin metyylietyyliketonia käytetk ytetään? Muurahaishappo Valitse paperiarkin kuva ja piirrä muurahaishappo Mistä muurahaishappoa löytyy? l Mihin sitä käytetään? 26

27 Maitohappo Valitse paperiarkin kuva ja piirrä maitohappo Missä maitohappoa syntyy? Missä sitä käytetään? ksaalihappo Valitse paperiarkin kuva ja piirrä oksaalihappo C C Mistä voit löytl ytää oksaalihappoa?? Mihin sitä käytetään? 27

28 KYSELYLMAKE PPILAILLE Vastaa sanallisesti tai valitse mielestäsi paras vaihtoehto (ympyröi se). Voit halutessasi jatkaa paperin kääntöpuolelle. len tyttö ( )/ poika ( ) 1. Pidän kemiasta a) Se on lempiaineeni b) Se on mukava kouluaine c) Kemia on kouluaineena ihan.k., mutten siitä kovin pidä d) En pidä kemiasta 2. pettajan vaikutus kouluaineeseen a) n yhdentekevää, millainen opettaja on b) pettaja vaikuttaa vain vähän siihen, kuinka paljon pidän sen opettajan opettamasta aineesta c) pettaja vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon pidän sen opettajan opettamasta kouluaineesta 3. Kemian kokeelliset työt, esim. laboratoriossa a) Kemia ilman kokeita on tylsää b) Kemiassa ei tarvita kokeita, teoria riittää oppimiseen c) Kemian kokeet ovat hyviä, koska ne auttavat teorian oppimisessa d) Kemiassa kokeet ovat parasta 4. Kemian kokeiden teko a) n paras että opettaja tekee kokeet luokan edessä, ja oppilaat saavat katsoa b) Parasta on saada tehdä itse kokeita: yksin, pareittain tai ryhmässä c) Sekä opettaja tekee että oppilaat tekevät 5. Mikä oli tällä tunnilla hyvää (Voit valita useamman vaihtoehdon!) a) istoriaan liittyvät jutut b) Tietokoneen käyttö c) Molekyylien piirtäminen d) Luokan kanssa tehty retki yliopistolle e) erilainen kemiantunti (ei luokassa pidettty) 6. Miten tunti olisi ollut mielestäsi parempi 7. Terveiset opettajille tai yliopistolle 28